Taloudellinen jaosto. PÖYTÄKIRJA Nro 4/ klo

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Nro 4/2013 Taloudellinen jaosto KOKOUSTIEDOT Aika klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Virastotalo, Linnankatu 12, kirjasto Juntunen Hannu, puheenjohtaja Heikkinen Setti Kaltiola Pekka Kananen Hilkka Korhonen Niko, varajäsen Leppänen Osmo Muut osallistujat Hurskainen Timo, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Miettinen Marko, kirkkoherra Sistonen Toivo, talousjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja HANNU JUNTUNEN Hannu Juntunen Sihteeri TOIVO SISTONEN Toivo Sistonen KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kajaani Aika ja paikka Allekirjoitukset HILKKA KANANEN Hilkka Kananen OSMO LEPPÄNEN Osmo Leppänen PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka klo 9 15 kirkkoherranvirasto Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut kirkkoherranviraston ilmoitustaululla Todistaa

2 ASIALISTA Laatimispäivämäärä Taloudellinen jaosto KOKOUSTIEDOT Aika To klo Paikka Virastotalo, Linnankatu 12, kirjasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Sivu nro 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 4 Työjärjestys 4 5 Viranhaltijoiden virkavapaudet ja työsuhteisten työlomat 5 6 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden tilapäiset virkavapaat 5 7 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosisidonnaiset palkanosat 6 8 Tilapäisen viranhaltijan tai määräaikaisen työntekijän palkkaaminen 6 9 Hankintapäätös ajalla Diakonian viran vaalin vahvistaminen 8 11 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 9 12 Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen ulkopuolisen toiminnan hinnoittelu Joutenlammen kurssikeskuksen oman toiminnan ja tarjoilutoiminnan hinnoittelu alkaen Vuoden 2014 talousarvion laadintaohjeet Tarkastuskäynti Vuolijoen seurakunnassa Hautausmaiden tarkastus Sopimus Kajaanin Seurakuntalehden painamisesta ja jakelusta Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimusohjeet Kokouksen päätös 47 PUHEENJOHTAJA HANNU JUNTUNEN Hannu Juntunen

3 Taloudellinen jaosto Taloudellinen jaosto: Juntunen Hannu, puheenjohtaja Heikkinen Setti Immonen Tyyne Kaltiola Pekka Kananen Hilkka Leppänen Osmo Rautiainen Riikka Muut läsnäolijat: Hurskainen Timo, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Miettinen Marko, kirkkoherra Sistonen Toivo, talousjohtaja Poissa: Immonen Tyyne Rautiainen Riikka, tilalla Korhonen Niko

4 Taloudellinen jaosto Kokouksen avaus Aluksi veisattiin virsi 301: 1 ja 2, jonka jälkeen kirkkoherra piti alkuhartauden ja puheenjohtaja avasi kokouksen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Talousjohtaja: Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Taloudellinen jaosto: Hyväksyi.

5 Taloudellinen jaosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Tyyne Immonen ja Pekka Kaltiola. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Taloudellinen jaosto: Valitsi pöytäkirjan tarkastajiksi Hilkka Kanasen ja Osmo Leppäsen Työjärjestys Taloudellinen jaosto: Hyväksyi esityslistan työjärjestyksekseen ja lisäksi päätti ottaa käsiteltäväksi lisäasian 17 Sopimus Kajaanin Seurakuntalehden painamisesta ja jakelusta.

6 Taloudellinen jaosto Viranhaltijoiden virkavapaudet ja työsuhteisten työlomat Talousjohtaja on virkamiestyönä myöntänyt viranhaltijoiden virkavapaudet ja työsuhteisten työlomat Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen :n perusteella. Luettelo liite 1 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto merkitsee tiedoksi. Taloudellinen jaosto: Merkitsi tiedoksi Viranhaltijoiden ja työntekijöiden tilapäiset virkavapaat Talousjohtaja on virkamiestyönä myöntänyt viranhaltijoiden ja työntekijöiden tilapäiset virkavapaudet ja työlomat Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen :n perusteella. Luettelo liite 2 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto merkitsee tiedoksi. Taloudellinen jaosto: Merkitsi tiedoksi.

7 Taloudellinen jaosto Viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosisidonnaiset palkanosat Talousjohtaja on palkka-asiamiehenä myöntänyt viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosisidonnaiset palkanosat Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen :n perusteella. Luettelo liite 3 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto merkitsee tiedoksi. Taloudellinen jaosto: Merkitsi tiedoksi Tilapäisen viranhaltijan tai määräaikaisen työntekijän palkkaaminen Luettelo tilapäisistä viranhaltijoista ja määräaikaisista työntekijöistä, liite 4 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto merkitsee tiedoksi. Taloudellinen jaosto: Merkitsi tiedoksi.

8 Taloudellinen jaosto Hankintapäätös ajalla Talousjohtaja on virkamiestyönä hyväksynyt hankinnan 1/2013 ajalla , liite 5. Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto merkitsee tiedoksi. Taloudellinen jaosto: Merkitsi tiedoksi.

9 Taloudellinen jaosto Diakonian viran vaalin vahvistaminen

10 Taloudellinen jaosto Vuoden 2014 tuloveroprosentti Kirkkoneuvoston ohjesäännön 18 :n 2. kohdan mukaan taloudellisen jaoston on tehtävä kirkkoneuvostolle ehdotus seuraavan vuoden veroäyrin hinnaksi, vuodesta 2002 tuloveroprosentiksi, joka vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Sen pohjalta kirkkoneuvosto tekee esityksen tuloveroprosentiksi kirkkovaltuustolle. Talousjohtajan on johtosääntönsä avaintehtävien 13. kohdan mukaan laadittava alustava ehdotus tuloveroprosentiksi. Kirkkovaltuusto on vahvistanut vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 1,65. Suunnittelun lähtökohdat Kirkkohallitus ei ole antanut vielä yksityiskohtaisia ohjeita toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion tekemistä varten. Yleiskirjeessä nro 23/ kirkkohallitus antoi ohjeita kirkon toiminnan ja talouden suunnittelusta taantuman keskellä. Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen asettamista tärkeysjärjestykseen, ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja toiminnan sopeuttamista seurakunnan tuloperustaan. Toiminnalliset tavoitteet Ohjeessa korostetaan toiminnan ja talouden yhtäaikaista suunnittelua yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Suunnitteluprosessi aloitetaan yhteistyönä tarkistamalla seurakunnan visiot ja strategiat (mikä on meidän seurakunnan olemassaolon tarkoitus, minkälaisena haluamme nähdä seurakuntamme 10 tai 20 vuoden kuluttua jne.) sekä toiminnallisten tavoitteiden painopistealueet. Kirkkovaltuuston hyväksymien tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: tavoitteita asetetaan seurakuntalaisten kannalta merkittäville palveluille tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys tavoitteilla on vuositasolla yhteys resursseihin seurakunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen tavoite on todennettavissa.

11 Taloudellinen jaosto Seurakunnan tavoitteiden tulee olla sisäisesti samansuuntaiset, vaikka ne asetetaan erilaisina organisaation eri tasoille ja toimintayksiköille. Toimintayksiköiden ja tehtäväalueiden tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa vastuualueiden ja koko organisaation tavoitteiden kanssa. Suunnittelun onnistuminen edellyttää, että luottamushenkilöt sekä toiminnasta että taloudesta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät tekevät yhteistyötä. Suunnittelujärjestelmän yhtenä tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteisyyttä seurakunnan eri toimijoiden välillä. Alijäämän kattamisvelvollisuus Seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu ali- tai ylijäämä (KJ 15:1,3). Tilinpäätöksen osoittama alijäämä tarkoittaa taseen oman pääoman erien Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja Tilikauden ylijäämä/alijäämä negatiivista summaa. Talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioidulla ylijäämällä (alijäämällä) tarkoitetaan kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa arvioitua tilikauden yli- tai alijäämää, mikäli ajantasaisempaa seurantatietoa ei ole käytettävissä. Talousarvion muutosten vaikutukset arvioituun yli- tai alijäämään otetaan myös huomioon. Säännöksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota seurakunnan talouden tasapainottamiseen. Kirkkoneuvoston tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tasapainotuksessa kirkkoneuvoston on otettava kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman kehyksiin on tehtävä. Kajaanin seurakunnalla ei ole tällä hetkellä taseessaan kattamattomia alijäämiä.

12 Taloudellinen jaosto Taloustilanne yleisesti (Suhdannekatsaus 2013, Valtiovarainministeriön kansantalousosasto) Kuluvan vuonna kokonaistuotanto laskee 0,4 %. Käänne loivaan kasvuun tapahtuu vuoden toisella puoliskolla. Vuoden 2014 kasvuksi ennustetaan 1,2 % ja vuoden 2015 kasvu jää myös alle kahden prosentin. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat negatiiviset ja liittyvät pääsääntöisesti euroalueen taloudelliseen tilanteeseen. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja se pysyy ennusteperiodin ajan selkeästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Teollisuustuotannon lasku jatkuu tänä vuonna toista vuotta peräkkäin ja tuotannon taso jää noin 4,5 % viime vuotta pienemmäksi. Kokonaistuotanto ei saavuta vuoden 2015 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Suomen vienti kasvaa koko ennustejaksolla maailmankauppaa hitaammin. Kuluvana vuonna vienti ei kasva lainkaan. Viennin kasvu pohjautuu tulevina vuosina aiempaa enemmän investointeihin liittyvien palvelujen vientiin. Yksityisen kulutuksen kasvuedellytyksiä heikentää kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntyminen ja kotitalouksien reaalitulojen kehityksen jatkuminen vaatimattomana lähitulevaisuudessa. Työllisyyskehitys on keskeisessä asemassa niin kuluttajien odotusten kuin tulonmuodostuksenkin kannalta. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla.

13 Taloudellinen jaosto Taloustilanne Suomessa Viimeisen parin vuoden aikana ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Tämä oletus on osoittautunut optimistiseksi ja kasvun käynnistymistä odotetaan edelleen. Valtiovarainministeriön ennusteessa euroalueen taloudellinen aktiviteetti laskee kuluvana vuonna 0,5 % ja ensi vuonna päästään vain reilun puolen prosentin kasvuun. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja pysyy ennusteperiodin ajan selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Ulkoisesta ympäristöstä ei siis ole odotettavissa merkittävissä määrin vetoapua Suomen taloudelle seuraavien parin vuoden aikana. Kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan supistuvan Suomessa 0,4 %. Sekä suhdanneluonteisten että rakenteellisten tekijöiden johdosta erityisesti teollisuuden tuotanto supistuu merkittävästi. Teollisuuden tuotanto laskee vuonna ,5 % edellisestä vuodesta eikä palveluidenkaan tuotanto lisäänny kuin 0,3 %. Kotitaloudet eivät kannattele taloutta edellisten vuosien tapaan. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat kevään aikana heikentyneet. Viime kuukausien aikana kuluttajien kokema epävarmuus on lisääntynyt ja se heijastuu erityisesti kestokulutushyödykkeiden hankinnassa. Työllisyystilanteen heikentyminen myös vähentää tuloja ja kulutusta ja verotusta kiristävien toimenpiteiden myötä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot pysyvät viimevuotisella tasollaan. Näiden tekijöiden johdosta yksityinen kulutus lisääntyy vain 0,3 % viime vuodesta. Suomen viennin volyymi pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Vaisu vientikehitys yhdessä heikon kotimaisen kysynnän kanssa vetää kuluvan vuoden tuonnin lievään laskuun. Vaihtotase pysyy edelleen alijäämäisenä. Investointinäkymät ovat heikot. Yksityiset investoinnit vähenevät kuluvana vuonna 4,5 % johtuen etupäässä talonrakennusinvestointien supistumisesta. Myös kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät edellisestä vuodesta. Huolestuttavaa on yksityisten investointien BKT-osuuden alentuminen noin 16 prosenttiin. Investointiaste oli viimeksi tätä alhaisempi 1990-luvun alun lamassa. Työttömyyden kasvu kiihtyi kuluvan vuoden alkupuolella ja työllisyystilanne on edelleen heikentynyt. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin. Kansainvälisten hintapaineiden heikkene

14 Taloudellinen jaosto misen sekä kotimaisen taloustilanteen vaisuuden johdosta kuluttajahintojen nousu on ollut aikaisempaa maltillisempaa. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 1,7 % edellisestä vuodesta. Ansiotasoindeksin ennustetaan kohoavan tänä vuonna 2,1 %, joten kuluttajien reaaliansiot kehittyvät varsin maltillisesti. Ennuste pitää sisällään oletuksen kasvun käynnistymisen kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen maltillisesti 0,8 %, johtuen ensisijaisesti heikosta reaaliansioiden kehityksestä. Vienti lisääntyy kasvavan kansainvälisen kysynnän vanavedessä 3,7 %, ja viennin kasvu perustuu aiempaa enemmän investointihankkeisiin liittyvien palvelujen vientiin. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan ensi vuonna pienevän, koska palvelujen ja pääomakorvausten taseet vahvistuvat maailmankaupan kasvun vauhdittuessa. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna heikot johtuen mm. vähäisestä kysynnästä ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista. On myös todennäköistä, että yritykset hakevat kasvua ensisijaisesti tuottavuutta parantamalla, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Ensi vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,9 %. Historian valossa voidaan puhua siis vaimeasta kasvusta ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 2,7 prosenttiin. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot nostavat menoastetta. Julkinen velka lisääntyy edelleen joka vuosi sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde lähestyy 60 prosentin rajaa. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä sopeutustoimista huolimatta. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla.

15 Taloudellinen jaosto Inflaatio-odotukset ovat maltilliset, selvästi alle 2 prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Euroalueen sisällä sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet ja kriisimaissa korot ovat edelleen monta prosenttiyksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella eikä rahapolitiikka välity alueella yhdenmukaisesti. Sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät koko ennustejakson ajan euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta poikkeuksellisen matalina. Euroopan keskuspankin toimet ovat tarjonneet rahoitusmarkkinoille runsaasti likviditeettiä, rauhoittaneet euroalueen velkakriisiä ja osaltaan luoneet edellytyksiä kriisin talttumiseksi. Pitkät korot ovat kuitenkin alkaneet vähitellen kohota sekä kohenevan luottamuksen että epätavallisen keskuspankkipolitiikan loppumiseen kohdistuvien odotusten vuoksi. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääosin negatiivisia ja liittyvät pääsääntöisesti euroalueen taloudelliseen tilanteeseen. On varsin merkittävä riski siitä, että käänteet parempaan tapahtuvat ennustettua myöhemmin. Etenkin euro alueella vallitsee edelleen alasuuntaan painottuvat riskit, kun talouksien toipuminen pankki- ja finanssikriiseistä saattaa olla ennustettuakin hitaampaa. Yhdysvalloissa epävarmuutta kohottavat poliittiset jännitteet ja vastakkainasettelu. Liittovaltion veronkiristysten ja menoleikkausten automaatti on käynnistynyt maaliskuussa, kun päättäjät eivät löytäneet sopua kiistaan sopeutustoimista. Ei ole edelleenkään selvää koska ja millaiseen sopimukseen poliittiset osapuolet päätyvät ja mistä muusta tullaan samalla sopimaan. Yhdysvaltain suuren maailmanmarkkinaosuuden mukaisesti alentunut aktiviteetti heijastuu myös monien muiden maiden vientikysyntään. Merkittävä riskitekijäksi muodostuu myös se, jos työttömyysaste nousee ennustettua korkeammaksi. Työttömyyden noustessa useat kotitaloudet saattavat joutua vaikeuksiin johtuen tulotasoon ja varallisuuteen nähden liian korkean velkataakan johdosta. Työllisyyden heikkeneminen myös alentaisi yksityistä kulutusta edelleen ja sitä kautta taloudellista aktiviteettia. Yllä kuvailtu kasvunäkymä seuraaville parille vuodelle tarkoittaa sitä, että kansantalous tulee kohtaamaan merkittäviä haasteita lähivuosina. Ensinnäkin

16 Taloudellinen jaosto Suomen vienti on menestynyt erittäin huonosti sekä finanssikriisissä että sen jälkeen. Suomen viennin kasvu jatkuu maailmankauppaa hitaampana koko ennusteperiodin. Ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös Suomen kilpailukyvyssä ja viennin rakenteessa. Toiseksi, alhainen kasvu johtaa julkisen talouden heikentymiseen. Julkisen talouden rahoitusaseman parantamisessa on ensiarvoisen tärkeää välttää toimenpiteitä, jotka heikentävät yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. Työllisyystilanne on heikentynyt melko nopeasti kuluvan vuoden alkupuolella. Työllisten määrä oli vuonna 2013 tammi-huhtikuussa miltei prosentin verran pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona ja tehdyt työtunnit supistuivat vielä enemmän. Viime vuoden kesän jälkeen alkanut työttömyyden kasvu kiihtyi alkuvuonna ja työttömyysaste oli tammi-huhtikuussa keskimäärin reilu puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden alkupuolella. Työllisyysennuste perustuu oletukseen tuotannon kasvun käynnistymisestä kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvun käynnistyminen ei kuitenkaan välittömästi paranna työllisyyttä, joka jatkaa heikkenemistään vielä jonkin aikaa ja tasaantuu sitten viime vuotta selkeästi matalammalle tasolle. Työttömyyden kasvua puskuroi jonkin verran ikääntyvien työttömien siirtyminen vähitellen eläkejärjestelmän piiriin. Toisaalta työttömyysasteen nimittäjä eli työvoima alkaa ennusteajanjaksolla ikääntymisen seurauksena lievästi supistua. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin, eli selvästi suuremmaksi kuin hallituksen tavoite 5 prosentin työttömyysasteesta. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Lisäksi yritysten oletetaan, etenkin teollisuudessa, pyrkivän hakemaan kasvua ensisijaisesti tuottavuuden kautta, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Vasta vuonna 2015 taloudellisen aktiviteetin vilkastumisen ennakoidaan heijastuvan enenevässä määrin myös työmarkkinoille.

17 Taloudellinen jaosto Työllisyysaste (15-64 v.) heikkenee vain hieman kuluvana vuonna ja kohoaa seuraavana kahtena vuotena. Työvoiman supistuminen näkyy ennusteperiodilla siinä, että työllisyysaste paranee selvästi vuosina 2014 ja 2015, vaikka työllisten määrä lisääntyy vain vähän. Työllisyysaste nousee vuonna ,6 %:iin. Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kehitys sekä ennakoitua synkempi kotimainen taloustilanne on johtanut siihen, että kuluttajahintojen nousu on Suomessa hidastunut alkuvuoden aikana ennakoitua enemmän. Kuluvan vuoden inflaatioennustetta kansallisella indeksillä mitattuna on tässä ennusteessa korjattu alaspäin. Ennuste on, että kuluttajahinnat kohoavat keskimäärin noin 1,7 % prosenttia edellisestä vuodesta. Vaimea talouskehitys on välittynyt hintaindeksiin muun muassa energiahyödykkeiden halpenemisen kautta sekä toisaalta asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen laskun myötä. Arvonlisäverokantojen nosto vuoden vaihteessa näyttää välittyneen kuluttajahintoihin vasta vain osittain. Aiempi arvio oli, että välillisen verotuksen kiristyminen aiheuttaa noin 0,6 prosenttiyksikön nousupaineen kuluvan vuoden inflaatioon. Nyt näyttää siltä, että vaikutus, jota on vaikea ylipäänsä arvioida, jäänee odotuksia pienemmäksi kuluvan vuoden aikana. Tähän viittaa esimerkiksi alkuvuonna heikentynyt yritysten toimintaylijäämä kansantalouden tilinpidossa. Taloussuhdanteen aiheuttaman inflaation hidastumisen ohella myös kireä kilpailutilanne matkaviestinpalveluissa on hidastanut inflaatiota alkuvuoden aikana. Kuluttajien tavallinen arkikokemus hintojen noususta voi tällä hetkellä poiketa paljon hintaindeksin osoittamasta inflaatiovauhdista, sillä erityisesti monet elintarvikkeet ovat kallistuneet tuntuvasti alkuvuoden aikana. Vuoden 2014 kuluttajahintojen keskimääräiseksi vuosimuutokseksi ennustetaan 2,1 %. Kuluvaa vuotta nopeampaa inflaatiota puoltaa myönteisempi taloustilanne ja sen myötä mm. korkojen alenemisen vaikutus kääntyy päinvastaiseksi vuoden aikana. Useat valmisteverot kiristyvät jälleen v. 2014, ja niiden arvioidaan kiihdyttävän inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä. Muutoin kustannuspaineet ovat maltilliset mm. aiempaa hillitymmän palkkaja yksikkötyökustannuskehityksen tai kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta välittyvien paineiden takia. Ennusteperiodin lopulla, vuoden 2015 inflaatioksi odotetaan noin 2 %.

18 Taloudellinen jaosto Euroalueen yhdenmukaistetulla hintaindeksillä mitattuna Suomen kuluttajahinnat kohoavat noin 2,4 prosenttia kuluvana vuonna. Suomen inflaatiovauhti v on tuntuvasti euroalueen keskimääräistä vauhtia nopeampi, koska euroalueen kuluvan vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi ennustetaan 1,7 %. Ero säilyy suurena myös ensi vuonna. Valtiovarainministeriön ennuste Suomen yhdenmukaistetuksi inflaatioksi on 2,3 % ja euroalueen inflaatioksi 1,5 %. Ansiotason nousu hidastuu Työmarkkinaosapuolten marraskuussa 2011 neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden nousua hyvin kattavasti vielä kuluvana vuonna. Vuonna 2012 raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset nostivat ansiotasoindeksiä 2,9 prosenttia. Muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten vaikutus jäi vain 0,3 prosenttiin, joten nimellinen ansiotasoindeksi kohosi yhteensä 3,2 %. Vuonna 2013 ansiotasoindeksin nousu hidastuu, kun raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on ensimmäistä korotusta matalampi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nimellisansioiden nousuvauhti hidastui 2,2 %:iin ja sopimuspalkkojen 1,5 %:iin. Sopimuspalkkaindeksin nousun hidastumiseen kuluvana vuonna vaikuttaa osaltaan myös raamisopimukseen vuonna 2012 sisältynyt 150 euron kertaerä. Sopimuskorotusten arvioidaan nostavan ansioita tänä vuonna keskimäärin 1,5 % ja muut tekijät mukaan lukien ansiotasoindeksin odotetaan kohoavan 2,1 %. Vuosien 2014 ja 2015 ansiotason kehitys riippuu uusien työ- ja virkaehtosopimusten sisältämistä palkankorotuksista. Koska tulevien sopimusten ansiotasoa kohottavaa vaikutusta ei vielä tiedetä, ennusteessa on tehty tekninen oletus ansiotason nousun jatkumisesta kuluvan vuoden kaltaisena. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 2,1 prosenttia vuosina 2014 ja 2015 ansiotasoindeksillä mitattuna. Tämä ansiotason nousu on selvästi luvun keskimääräistä vauhtia (3,8 %) hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaahkon talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Reaaliansioiden kasvu jää ennustejaksolla erittäin vaimeaksi.

19 Taloudellinen jaosto Keskeisiä ennustelukuja (Suhdannekatsaus/Kesäkuu 2013/VM kansantalousosasto): Palvelut, määrän muutos, % 2,1 0,7 0,3 1,1 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % 1,0-1,7-4,5 2,0 3,2 Työn tuottavuus, muutos, % 0,8 0,1 0,0 0,7 0,8 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,8 69,1 69,6 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,3 8,1 7,8 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 3,4 2,8 1,7 2,1 2,0 Veroaste, BKT:sta ,5 44,5 44,7 44,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,0 56,0 57,4 57,2 56,8 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,4 0,6 0,2 0,3 1,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,0 1,9 1,7 1,9 2,4 2 Seurakunnan vuoden 2014 talousarvion lähtökohta Kajaanin seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa, että seurakunnan talouden tila heikkeni edellisestä vuodesta ja oli alijäämäinen euroa. Verrattuna edelliseen vuoteen vuosikate heikkeni euroa. Seurakunnan saamat verotilitykset olivat euroa arvioitua pienemmät. Toimintakate pysyi hyvin talousarvioraamissa (99,1 %). Kainuun työllisyyskatsauksen (kesäkuun 2013) mukaan Kainuun työllisyystilanne on selvästi heikentynyt. Työttömyys kohosi roimasti viime vuoden lopussa ja jatkoi kasvuaan ripeästi myös tammikuussa. Kasvu johtuu osaksi kausivaihtelusta. Myös lomautukset ja irtisanomiset ovat selvästi yleistyneet. Eniten niitä on tapahtunut teollisuustyössä ja rakennusalalla. Työttömyys on kasvanut selvästi myös terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Heikentyneessä työllisyystilanteessa myös nuorisotyöttömyys on kasvanut neljänneksen vuoden takaisesta. Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa että koko maassa 16 % vuoden takaisesta. Työttömyys kasvoi kesäkuussa suhdannetilanteen vaikutuksesta, mutta toisaalta myös työmarkkinoille tavanomaisesta kausivaihtelusta johtuen.

20 Taloudellinen jaosto Kainuun työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) oli kesäkuun lopussa työtöntä. Se on 463 enemmän kuin toukokuussa ja 733 eli 16 % enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työllistyminen koulutuksen päätyttyä on tänä vuonna ollut aiempaa vaikeampaa. Kainuussa alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrä oli kesäkuussa 931, jossa on kasvua kuukauden takaiseen 325 ja vuoden takaiseen 259 henkilöä. Prosentuaalinen kasvu Kainuussa vuoden takaiseen verrattuna on 38 %, kun se oli koko maassa 22 %. Työttömistä alle 25-vuotiaiden nuorten osuus koko maassa oli 14,9 % ja Kainuussa 17,6 %. Kesä- ja heinäkuussa työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on taas kasvanut, kun oppilaitoksista valmistunut uusi nuori työvoima pyrkii työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyyden odotetaan vähenevän taas elokuussa, kun osa nuorista jatkaa opintojaan oppilaitoksissa. Koko maan TE-toimistoissa oli kesäkuun lopussa kaikkiaan työtöntä (Kajaani 2 752). Työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli koko maassa 11,6 %. Kainuussa työttömien osuus työvoimasta oli kesäkuun lopussa 14,8 % (Kajaanissa 15,5 %). Samaa tasoa työttömyys oli Keski-Suomessa (14,7 %), mutta vaikeampi tilanne oli Pohjois- Karjalassa (14,2 %) ja Lapissa (14,8 %). Kajaanin seurakunnan väkiluku väheni vuonna ja oli vuoden vaihteessa Kesäkuussa 2013 seurakunnan väkiluku oli Vuonna 2011 rahoitusvarallisuus /jäsen oli 51,78 euroa ja putosi 42,12 euroon vuonna Seurakunnan on syytä säilyttää liikkumavara edelleenkin omarahoitteisessa pääomataloudessa, jotta olemassa olevasta mittavasta kiinteistökannasta voitaisiin huolehtia asianmukaisesti. Seurakunnan omavaraisuus-% (91,22 %) oli vuonna 2011 hieman heikompi kuin kirkon keskiarvoluku (91,7 %) ja vuonna 2012 se laski 0,25 prosentilla (90,97 %). Seurakunta selviytyy kuitenkin edelleen sitoumuksistaan pitkälläkin aikavälillä. Vuonna 2011 kassan riittävyys oli 109 päivää (koko kirkko 196) ja putosi 95 päivään vuonna Seurakunnan toiminta ja talous on suunniteltava siten, että vakavaraisuus ja maksuvalmius turvataan tulevaisuudessakin.

21 Taloudellinen jaosto Kirkon yleinen virka ja työehtosopimus on voimassa saakka. Vuoden 2013 palkankorotuksista sovittiin Kirkon työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen laatimassa allekirjoituspöytäkirjassa. Yleiskorotus lukien oli 1,9 %, joka korottaa palkkasumma vuositasolla noin 1,4 %. Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 35 :n mukainen harkinnanvarainen palkanosa voidaan ottaa käyttöön seurakunnassa, kun sanotun pykälän 3 momentin mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut on käyty. Sitä voidaan maksaa, kun viranhaltijoille ja työntekijöille on etukäteen asetettu tehtävää koskevia määrällisiä tai laadullisia tavoitteita ja kun niitä on arvioitu. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoa on valmisteltu ja valmistellaan edelleen Kajaanin seurakunnassa vuoden 2013 aikana. Seurakunnan talousarviota vuodelle 2013 valmisteltiin monenlaisten myllerrysten keskellä. Talouden ennustamista leimasi edelleen maailmanlaajuinen epävarmuus ja yllättävän voimakkaat näkemyserot taloudellisesta kehityksestä. Selvää kuvaa tulevasta talouden kehityksestä ei käytännössä kukaan kykene antamaan, sillä sekä Suomen että kansainvälisessä taloudessa on tällä hetkellä aikaisempaa useampia epävarmuustekijöitä. Valtioiden velkaongelmat ovat kasvaneet. Julkisen talouden alijäämät ja niiden tasapainottamistoimet ovat luoneet epävarmuuden, jolla on ollut heijastusvaikutuksia myös tuotanto- ja rahatalouteen. Talousarvio vuodelle 2013 on toteutunut arvioidusti. Toimintakate oli mennessä 47,8 %. Kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan vuoden 2012 tuloveroprosentiksi 1,65. Arvioitiin, että tällä päätöksellä talous on tasapainossa vuonna 2012 ja suunnittelukaudella Näin ei kuitenkaan käynyt ja se johtui pitkälti loppuvuonna tapahtuneista verotilitysten korjauksista. Ilman tuloveroprosentin tarkistusta seurakunta olisi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Talousjohtaja on laatinut seurakunnalle talouden tasapainottamisohjelman, mikä edellyttää toimintakatteeseen vajaan 3,0 prosentin supistamista. Euroina tämä tekee euroa. Tasapainottamisohjelmassa otetaan kantaa henkilöstömenoihin, tuleviin investointeihin, hankintoihin ja

22 Taloudellinen jaosto yleensäkin toimintamenojen supistamisiin. Tasapainottamisohjelma on käynnistettävä syksyllä ja se vaikuttaa täysimääräisesti vuoden 2014 puolella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nettomenoja on vähennettävä. Keskusseurakuntakodin peruskorjausta siirrettiin ja sen rahoittaminen on punnittava huolellisesti. Peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 3 miljoonaa euroa ja seurakunta ei pysty rahoittamaan sitä omarahoitteisesti. On tarkkaan harkittava, että vuosikatteella voidaan hoitaa mahdollisen lainan lyhennykset ja korot. 3 Palkkakustannukset ja henkilöstösivukulut Evankelis-luterilaisen kirkon sopimusalalla saavutettiin neuvottelutulos Raamisopimuksen mukaisesta virka- ja työehtosopimusratkaisusta. Sopimuskausi on Sopimuksen piirissä on noin viranhaltijaa ja työntekijää. Hyväksytyn sopimuksen mukaisesti kirkon palkkakustannukset ovat selvillä kevättalveen 2014 saakka. Harkinnanvarainen palkanosa (Hava) Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 35 :n mukainen harkinnanvarainen palkanosa voidaan ottaa käyttöön seurakunnassa, kun sanotun pykälän 3 momentin mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut on käyty. Sitä voidaan maksaa, kun viranhaltijoille ja työntekijöille on etukäteen asetettu tehtävää koskevia määrällisiä tai laadullisia tavoitteita ja kun niitä on arvioitu. Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että harkinnanvarainen palkanosa on olennainen osa kirkon yleistä palkkausjärjestelmää. Sopimuskauden aikana osapuolet seuraavat ja edistävät sen aktiivista käyttöönottoa. Kirkon pääsopijaosapuolet ovat asettaneet tavoitteeksi, että harkinnanvarainen palkanosa on seurakunnissa yleisesti käytössä alkaneella sopimuskaudella. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönoton valmistelu on aloitettu Kajaanin seurakunnassa keväällä 2013 ja sitä jatketaan syksyllä Kajaanin seurakunnan osalta palkkoihin lasketaan 1,5 % palkankorotusvaraus.

23 Taloudellinen jaosto Keskusrahastomaksut Kirkolliskokous päättää marraskuussa 2013 kirkon keskusrahastomaksun suuruudesta vuodelle Kirkolliskokous on päättänyt, että 1. Vuonna 2013 perusmaksu (KL 22 L 8 1. kohta) määräytyy vain laskennallisen kirkollisveron perusteella. Perusmaksu on 8,2 % vuonna 2011 toimitetun verotuksen laskennallisesta kirkollisverosta. Vuoden 2011 laskennallinen kirkollisvero saadaan jakamalla seurakunnan vuoden 2011 kirkollisverotulot vuoden 2011 tuloveroprosentilla. Lisämaksua (KL 22 L 8 3. kohta) ei peritä. 2. Eläkerahastomaksun suuruus vuodeksi 2013 on 1,2 % laskettuna vuonna 2011 toimitetun verotuksen kirkollisverosta. 5 Verotulojen arvioiminen vuodelle 2014 Vuoden 2012 kirkollisverotilitysten kaikkien seurakuntien yhteissumma edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi 0,8 % (Kajaani +7,4 %). Lisäys Kajaanin osalta johtuu pääasiassa tuloveroprosentin nostamisesta vuodelle Osuus yhteisöveron tilityksestä väheni -26,2 % (Kajaani (-26,4 %). Kasvua heikensi marraskuun maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehty kirkollisveron jako-osuuden päivitys ja sen perusteella tehty oikaisu alkuvuoden tilityksiin. Kirkollisverotilitysten määrä väheni 127:ssä (41 %) kasvoi 184:ssä (59 %) seurakunnassa. Heinäkuun 2013 loppuun mennessä seurakunnat ovat saaneet kirkollisverotilityksiä -1,3 % vähemmän ja yhteisöveroja +4,1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kajaanissa kehitys on ollut samansuuntainen. Ansioja pääomatuloveroissa ollaan jäljessä viime vuotta -1,6 % ja yhteisöveroissa edellä +6,8 %.

24 Taloudellinen jaosto Kirkollisveron tilitysten jako-osuus seurakunnille lukien on 3,25 %. Jako-osuus aleni vuoden 2012 tarkistetusta jako-osuudesta 2,2 prosenttia. Vuoden takaisesta tasosta jako-osuus on laskenut lähes 5 prosenttia. Tällä on suora vaikutus seurakunnille tilitettäviin kirkollisveroihin. Jako-osuuden alenemiseen on vaikuttanut eniten seurakuntien jäsenmäärän väheneminen. Kirkollisveron jako-osuus vuodelta 2012 aleni 3,32 %:iin. Jako-osuuden pienentymisestä johtuen joulukuun verotilityksessä oikaistiin tammimarraskuun tilitykset, jotka oli tehty korkeammalla (3,42 %) jako-osuudella. Yhteisöveron jako-osuus Hallituksen kehysriihen päätösten mukaan yhteisöveron verokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi yhteisöveroon tulee vuosina 2014 ja 2015 muita pienempiä muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Muutokset alentavat yhteisöveron kokonaiskertymää merkittävästi. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan nostamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti. Suomen ev.lut. kirkon osuus yhteisöveron tuotosta on verontilityslain perusteella (Laki 989/2012, HE 175/2012): vuosi pysyvä tilapäiset korotukset jako-osuus ,86 % 0,44 %-yksikköä 2,30 % ,85 % 0,50 %-yksikköä 2,35 % ,85 % 0,45 %-yksikköä 2,30 % ,85 % 0,46 %-yksikköä 2,31 % Kuntaliitto arvioi Kajaanin kaupungille kunnallisveron lisäykseksi 5,4 % ja yhteisöveron lisäykseksi 8,1 %.

25 Taloudellinen jaosto Vuoden 2014 tulojen perusteella maksuun pantavien verotulojen arvioidaan kasvavan 1,15 prosenttia Kajaanin seurakunnassa edellisestä vuodesta. Verotulojen kehitys vuosina liite 6 Verokertymät kuukausittain 2012 liite 7 Verohallinnon maksatuserittely heinäkuu 2013 liite 8 Talousarviovertailu liite 9 Tuloslaskelma (ulkoiset tilit) liite 10 Tuloslaskelma (ulkoiset ja sisäiset tilit) liite 11 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto päättää esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 1,65. Taloudellinen jaosto: Hyväksyi yksimielisesti.

26 Taloudellinen jaosto Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen ulkopuolisen toiminnan hinnoittelu Jouluhinnasto 2013 ulkopuolinen, liite 12 Tarjoilujen hinnat ulkopuolinen toiminta , liite 13 Tilavuokrat , liite 14 Täysihoitohinnat , liite 15 Majoitushinnat , liite 16 Kirkkoneuvoston ohjesäännön 18 : Taloudellisen jaoston tehtävänä on, ellei asiaa ole annettu muun viranomaisen tehtäväksi, lähinnä valmistella asioita kirkkoneuvostolle sekä huolehtia seurakunnan juoksevista talous- ja hallintoasioista ja siinä tarkoituksessa vahvistaa seurakunnalle tulevat muut kuin hautapaikkamaksut; Ulkopuolisen toiminnan tilavuokria ja majoitushintoja on laskettu kovan kilpailutilanteen takia. Tavoitteena on saada lisätyksi ulkopuolista myyntiä. Ulkopuolisilta perittäviä maksujen hinnastot ovat muuttuneet kokonaan ja muutokset tulevat voimaan jo kesän 2013 aikana. Siksi niissä on molemmat vuodet Tarjoilujen hintoihin ei ole tehty tarkistuksia. Ulkopuolisen myynnin katteeseen pyritään vaikuttamaan raaka-aine valinnoilla ja valmistuskuluja pienentämällä. Lisätietoja asiasta antavat talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi ja Joutenlammen kurssikeskuksen johtaja Sirpa Väisänen, puh , gsm , sähköposti: sirpa.vaisanen@joutenlampi.fi. Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto hyväksyy Joutenlammen kurssikeskuksen vuoden 2013 ulkopuolisen toiminnan jouluhinnaston liitteen mukaisena ja Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen vuoden 2013 ja 2014 ulkopuolisen toiminnan hinnastot liitteiden mukaisena sekä varaa mahdollisuuden muuttaa hinnoittelua kesken vuoden lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista tai seurakunnan ulkopuolisista syistä johtuen. Taloudellinen jaosto: Hyväksyi yksimielisesti.

27 Taloudellinen jaosto Joutenlammen kurssikeskuksen oman toiminnan ja tarjoilutoiminnan hinnoittelu alkaen Vuoden 2013 jouluhinnasto, liite 17 Vuoden 2014 oman toiminnan hinnasto, liite 18 Vuoden 2014 tarjoiluhinnat seurakunnan muissa kiinteistöissä, liite 19 Oman toiminnan hinnoitteluun ei ole tehty muutoksia. Rippikoululaiselta perittävä rippikoululeirin ruokamaksu on 122,00 euroa/leiri. Hintaan sisältyy aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi, päivällinen ja iltapala sekä muun muassa leiriaikana tarjottavat makkarat ja täytekakut. Tilavuokria ei laskuteta työmuodoilta ennakkoon, vaan tilojen käytön todelliset kustannukset vyörytetään työmuodoille vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä. Lisätietoja asiasta antavat talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: ja Joutenlammen kurssikeskuksen johtaja Sirpa Väisänen, puh , gsm , sähköposti: Talousjohtaja: Taloudellinen jaosto hyväksyy Joutenlammen kurssikeskuksen vuoden 2013 oman toiminnan jouluhinnaston liitteen mukaisena; vuoden 2014 oman toiminnan hinnaston liitteen mukaisena ja seurakunnan muissa kiinteistöissä tapahtuvan tarjoilutoiminnan hinnaston liitteen mukaisena sekä varaa mahdollisuuden muuttaa hinnoittelua kesken vuoden lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista tai seurakunnan ulkopuolisista syistä johtuen. Taloudellinen jaosto: Hyväksyi yksimielisesti.

28 Taloudellinen jaosto Vuoden 2014 talousarvion laadintaohjeet Taloudellisen jaoston tehtävänä on vuosittain laatia talousarvioehdotuksen valmisteluohjeet seuraavalle vuodelle. Ohjeet on tarkoitettu johtokunnille, alueiden ja tehtäväalueiden vastuuhenkilöille noudatettavaksi. Talousarvioon liitetään käyttöohje, jonka mukaan talousarvio on sitova tehtäväalueiden (työalojen) nettomenojen tasolla. Vapaasti käytettäviin nettomenoihin ei kuitenkaan lasketa henkilöstömenoja eikä matka- ja koulutuskustannuksia. Kirkkovaltuusto on vahvistanut vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 1,65. Suunnittelun lähtökohdat Kirkkohallitus ei ole antanut vielä yksityiskohtaisia ohjeita toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion tekemistä varten. Yleiskirjeessä nro 23/ kirkkohallitus antoi ohjeita kirkon toiminnan ja talouden suunnittelusta taantuman keskellä. Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen asettamista tärkeysjärjestykseen, ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja toiminnan sopeuttamista seurakunnan tuloperustaan. Toiminnalliset tavoitteet Ohjeessa korostetaan toiminnan ja talouden yhtäaikaista suunnittelua yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Suunnitteluprosessi aloitetaan yhteistyönä tarkistamalla seurakunnan visiot ja strategiat (mikä on meidän seurakunnan olemassaolon tarkoitus, minkälaisena haluamme nähdä seurakuntamme 10 tai 20 vuoden kuluttua jne.) sekä toiminnallisten tavoitteiden painopistealueet. Kirkkovaltuuston hyväksymien tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: tavoitteita asetetaan seurakuntalaisten kannalta merkittäville palveluille tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys tavoitteilla on vuositasolla yhteys resursseihin seurakunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen tavoite on todennettavissa.

29 Taloudellinen jaosto Seurakunnan tavoitteiden tulee olla sisäisesti samansuuntaiset, vaikka ne asetetaan erilaisina organisaation eri tasoille ja toimintayksiköille. Toimintayksiköiden ja tehtäväalueiden tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa vastuualueiden ja koko organisaation tavoitteiden kanssa. Suunnittelun onnistuminen edellyttää, että luottamushenkilöt sekä toiminnasta että taloudesta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät tekevät yhteistyötä. Suunnittelujärjestelmän yhtenä tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteisyyttä seurakunnan eri toimijoiden välillä. Alijäämän kattamisvelvollisuus Seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu ali- tai ylijäämä (KJ 15:1,3). Tilinpäätöksen osoittama alijäämä tarkoittaa taseen oman pääoman erien Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja Tilikauden ylijäämä/alijäämä negatiivista summaa. Talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioidulla ylijäämällä (alijäämällä) tarkoitetaan kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa arvioitua tilikauden yli- tai alijäämää, mikäli ajantasaisempaa seurantatietoa ei ole käytettävissä. Talousarvion muutosten vaikutukset arvioituun yli- tai alijäämään otetaan myös huomioon. Säännöksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota seurakunnan talouden tasapainottamiseen. Kirkkoneuvoston tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tasapainotuksessa kirkkoneuvoston on otettava kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman kehyksiin on tehtävä. Kajaanin seurakunnalla ei ole tällä hetkellä taseessaan kattamattomia alijäämiä.

30 Taloudellinen jaosto Taloustilanne yleisesti (Suhdannekatsaus 2013, Valtiovarainministeriön kansantalousosasto) Kuluvana vuonna kokonaistuotanto laskee 0,4 %. Käänne loivaan kasvuun tapahtuu vuoden toisella puoliskolla. Vuoden 2014 kasvuksi ennustetaan 1,2 % ja vuoden 2015 kasvu jää myös alle kahden prosentin. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat negatiiviset ja liittyvät pääsääntöisesti euroalueen taloudelliseen tilanteeseen. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja se pysyy ennusteperiodin ajan selkeästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Teollisuustuotannon lasku jatkuu tänä vuonna toista vuotta peräkkäin ja tuotannon taso jää noin 4,5 % viime vuotta pienemmäksi. Kokonaistuotanto ei saavuta vuoden 2015 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Suomen vienti kasvaa koko ennustejaksolla maailmankauppaa hitaammin. Kuluvana vuonna vienti ei kasva lainkaan. Viennin kasvu pohjautuu tulevina vuosina aiempaa enemmän investointeihin liittyvien palvelujen vientiin. Yksityisen kulutuksen kasvuedellytyksiä heikentää kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntyminen ja kotitalouksien reaalitulojen kehityksen jatkuminen vaatimattomana lähitulevaisuudessa. Työllisyyskehitys on keskeisessä asemassa niin kuluttajien odotusten kuin tulonmuodostuksenkin kannalta. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla.

31 Taloudellinen jaosto Taloustilanne Suomessa Viimeisen parin vuoden aikana ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Tämä oletus on osoittautunut optimistiseksi ja kasvun käynnistymistä odotetaan edelleen. Valtiovarainministeriön ennusteessa euroalueen taloudellinen aktiviteetti laskee kuluvana vuonna 0,5 % ja ensi vuonna päästään vain reilun puolen prosentin kasvuun. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja pysyy ennusteperiodin ajan selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Ulkoisesta ympäristöstä ei siis ole odotettavissa merkittävissä määrin vetoapua Suomen taloudelle seuraavien parin vuoden aikana. Kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan supistuvan Suomessa 0,4 %. Sekä suhdanneluonteisten että rakenteellisten tekijöiden johdosta erityisesti teollisuuden tuotanto supistuu merkittävästi. Teollisuuden tuotanto laskee vuonna ,5 % edellisestä vuodesta eikä palveluidenkaan tuotanto lisäänny kuin 0,3 %. Kotitaloudet eivät kannattele taloutta edellisten vuosien tapaan. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat kevään aikana heikentyneet. Viime kuukausien aikana kuluttajien kokema epävarmuus on lisääntynyt ja se heijastuu erityisesti kestokulutushyödykkeiden hankinnassa. Työllisyystilanteen heikentyminen myös vähentää tuloja ja kulutusta ja verotusta kiristävien toimenpiteiden myötä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot pysyvät viimevuotisella tasollaan. Näiden tekijöiden johdosta yksityinen kulutus lisääntyy vain 0,3 % viime vuodesta. Suomen viennin volyymi pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Vaisu vientikehitys yhdessä heikon kotimaisen kysynnän kanssa vetää kuluvan vuoden tuonnin lievään laskuun. Vaihtotase pysyy edelleen alijäämäisenä. Investointinäkymät ovat heikot. Yksityiset investoinnit vähenevät kuluvana vuonna 4,5 % johtuen etupäässä talonrakennusinvestointien supistumisesta. Myös kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät edellisestä vuodesta. Huolestuttavaa on yksityisten investointien BKT-osuuden alentuminen noin 16 prosenttiin. Investointiaste oli viimeksi tätä alhaisempi 1990-luvun alun lamassa.

32 Taloudellinen jaosto Työttömyyden kasvu kiihtyi kuluvan vuoden alkupuolella ja työllisyystilanne on edelleen heikentynyt. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin. Kansainvälisten hintapaineiden heikkenemisen sekä kotimaisen taloustilanteen vaisuuden johdosta kuluttajahintojen nousu on ollut aikaisempaa maltillisempaa. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 1,7 % edellisestä vuodesta. Ansiotasoindeksin ennustetaan kohoavan tänä vuonna 2,1 %, joten kuluttajien reaaliansiot kehittyvät varsin maltillisesti. Ennuste pitää sisällään oletuksen kasvun käynnistymisen kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen maltillisesti 0,8 %, johtuen ensisijaisesti heikosta reaaliansioiden kehityksestä. Vienti lisääntyy kasvavan kansainvälisen kysynnän vanavedessä 3,7 %, ja viennin kasvu perustuu aiempaa enemmän investointihankkeisiin liittyvien palvelujen vientiin. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan ensi vuonna pienevän, koska palvelujen ja pääomakorvausten taseet vahvistuvat maailmankaupan kasvun vauhdittuessa. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna heikot johtuen mm. vähäisestä kysynnästä ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista. On myös todennäköistä, että yritykset hakevat kasvua ensisijaisesti tuottavuutta parantamalla, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Ensi vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,9 %. Historian valossa voidaan puhua siis vaimeasta kasvusta ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 2,7 prosenttiin. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot nostavat menoastetta. Julkinen velka lisääntyy edelleen joka vuosi sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde lähestyy 60 prosentin rajaa. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä sopeutustoimista huolimatta. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla.