Tarkempaa tietoa saat myös kurssin GitHub-alustalta. Sen wiki-osio on kattava ja yksityiskohtainen, kun tämä vihkonen taas on vain ensihätään.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkempaa tietoa saat myös kurssin GitHub-alustalta. Sen wiki-osio on kattava ja yksityiskohtainen, kun tämä vihkonen taas on vain ensihätään."

Transkriptio

1

2 Sisällys Johdanto... 3 Ohjeita materiaalin käyttöön... 3 Mikä on arduino?... 4 Arduino-alustan pinnijaottelu... 4 Koodin rakenne... 8 Pinnin määrittely... 9 Muuttujat Tyypillisimmät ohjelmointilauseet... 11

3 Johdanto Tämä materiaali on tarkoitettu muualta opitun tueksi ja ennen opitun kertaamiseksi. Siihen on kirjattu vain arduino-ohjelmoinnin perusasioita, joiden muistelemisesta voi olla kiperän tilanteen sattuessa hyötyä, eikä se näin ollen poista tarvetta opiskella ohjelmointia ruohonjuuritasosta alkaen. Yksinkertaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan ohjelmointi on mukavaa aivopähkinää ongelmaratkaisuineen ja motivoivaa työskentelyä näkyvän lopputuloksensa vuoksi. Serial.println ( Hello World! ); -Lauri ja Mikko Ohjeita materiaalin käyttöön Kun ohjelmointia teet ja tämä läpyskä on vieressäsi, istut luultavammin myös internetyhteyden vieressä. Kehotamme lämmöllä käyttämään hakukoneita, sillä niiden hakutulokset usein selventävät sinulle vaikeaksi jäävää asiaa. Materiaaliin on myös tiputeltu ohjelmoinnin komentoja ja termejä helposti erotellussa muodossa, ikään kuin hakuvinkkinä. Ne ovat vaikeita sanoja, jotka on merkitty sulkein ja kursiivilla. Esimerkiksi (muuttuja). Koska Arduinoa kuitenkin ohjelmoidaan C-kielien sukuisella ohjelmointikielellä, voi pelkkä merkitty sana tuottaa hakutuloksia hieman sivuun sinua koskevasta aiheesta, on hyvä lisätä hakuun myös sana arduino. Tarkempaa tietoa saat myös kurssin GitHub-alustalta. Sen wiki-osio on kattava ja yksityiskohtainen, kun tämä vihkonen taas on vain ensihätään. Esimerkkihaku boolean-muuttujasta: Google: Boolean Saat yleislaatuista tietoa boolean-muuttujasta. Toki tämäkin voi olla hyödyllistä, mutta booleaninkin yksityiskohdat muuttuvat koodattavan kielen mukaan. Google: Boolean arduino Heti ensimmäinen hakutulos on arduinon oma sivunsa boolean muuttujasta. Tältä sivulta saat varmasti paikkaansa pitävää ja ajantasaista tietoa booleanista ja sen käytöstä.

4 Mikä on arduino? Arduino on ohjelmoitava mikrokontrolleri, eli laite jolla voi tehdä kaikkea kivaa. Sillä voit esimerkiksi vilkuttaa ledejä ja ohjata erilaisia laitteita. Jotkut ovat jopa tehneet älypuhelimella ohjattavan tankin. Yksinkertaisesti sanottuna mikrokontrolleri on mikropiiri, pieni tietokone, jonka sisään- ja ulostuloja voidaan ohjelmoida tietokoneen avulla. Arduino koostuu kahdesta osasta: Tietokoneella käytettävästä ohjelmointisovelluksesta ja fyysisestä mikrokontrollerista. Olipa kyseessä mikä tahansa arduino-alusta, sitä ohjelmoidaan samalla sovelluksella ja samalla tavalla kuin muitakin alustoja. Koska Arduino on avoin järjestelmä, laitteita on alkuperäisen Arduino-tuotemerkin lisäksi myös muiden valmistajien tekeminä. Nämä ovat usein kopioita ja paranneltuja versioita alkuperäisistä alustoista. Tunnettuja merkkejä ovat esim. Funduino ja Meduino. Arduino-alustan pinnijaottelu Kuvassa näkyy Arduino Uno:n tärkeimmät pinnit. Pinnien jaotteluperiaate on sama kaikissa arduinoissa: Digitaaliset sisään- ja ulostulot, analogiset sisääntulot, maapinnit ja jännitteen sisään ja ulostulot. Tarkemmat tiedot löydät aina valmistajan nettisivuilta, tässä tapauksessa

5 Arduino-ohjelmoinnin aloittamiseksi on oltava seuraavat välineet: o Arduinotulkki Arduinotulkki on ohjelma, jonka voi ladata ja asentaa maksuttomasti Arduinon kotisivuilta, Downloads-välilehden takaa osoitteesta: Arduinotulkki on mahdollista asentaa sekää Windows, MacOS että Linux-ympäristöihin. o Jokin Arduino-mikrokontrolleri Kurssin puitteissa harjoitusmateriaalina käytetään Arduino Uno ja Arduino Nano malleja. o USB-johto Sopiva USB-johto tulee yleensä ostetun Arduinon mukana ja koska USB sisältää yleiset liitinstandardit, saattaa sopivia johtoja olla myös muiden laitteiden ohessa. Kun arduinotulkki on asennettu tietokoneeseen, voi aloittaa koodin tuottamisen vaikka heti. Koodaaminen tapahtuu hieman windowsin muistiota muistuttavassa ikkunassa, johon teksti joko kirjoitetaan näppäimistöllä tai se kopioidaan toiseesta lähteestä.

6 Kun halutaan siirtää jo valmis koodi tietokoneelta Arduinolle, on ensin kytkettävä Arduino ja tietokone toisiinsa sopivalla USB-johdolla. Kun Arduino on kiinni ja siinä syttyy ledvalo käynnistymisen merkiksi, tulee valita tulkin tools-valikosta kohta Board. Aukeavasta valikosta etsitään omaa Arduinoa vastaava alustamalli. Alustamallin valinnan jälkeen valitaan Serial Port-kohta. USB-väylä on aina merkinnältään COM-alkuinen, esimerkiksi COM24 ja jokainen USB-portti on merkitty eri numerolla. Ensimmäisillä kerroilla tai vieraalla koneella selkeää yhteyttä USB-portin fyysisen paikan ja Serial Port-tunnuksen kanssa ei ole havaittavissa, vaan Serial Port-tunnus on kokeiltava yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun Arduino on oikealla tavalla yhdistetty tietokoneeseen, on aika kokeilla koodin viemistä tulkilta mikrokontrollerille. Viereisessä kuvassa näkyy tulkkiohjelman yläreunassa olevat kuvakkeet. Kuvake yksi(1) ajaa koodin tarkastuksen, jossa tulkki tarkastaa koodista esimerkiksi kirjoitusvirheet. Tulkki ei kuitenkaan ymmärrä kaikkia mahdollisia virheitä! Kuvake kaksi(2) ajaa koodin tulkin läpi ja jos tulkki ei löydä koodista virheitä, ajaa se sen myös mikrokontrollerille. Kuvake kolme(3) luo uuden tyhjän koodiasiakirjan. Tämän saa tehtyä myös painamalla File ->New tai pikanäppäimellä Ctrl+N. Kuvake neljä(4) aukaisee aiemmin tallentamasi koodiasiakirjan. Tämän saa tehtyä myös painamalla File -> New tai pikanäppäimellä Ctrl+O. Kuvake viisi(5) tallentaa aktiivisen koodiasiakirjan myöhempää aukaisua varten. Tämän saa tehtyä myös valitsemalla File -> New tai pikanäppäimellä Ctrl+S.

7 Jos koodia mikrokontrollerille ajettaessa tulkki antaakin virheilmoituksen, pääsee parhaiten sen sisällöstä selville syöttämällä virheilmoituksen internetin hakukoneeseen. Virheilmoituksia on useita erilaisia ja tässä materiaalissa on käyty läpi vain muutama useimmin ongelmaksi muodostuvista. Vaikka tulkki olisikin päästänyt koodin lävitseen ja ajanut sen mikrokontrollerille, ei se tarkoita, että koodi toimisi niin kuin sen on tarkoitus. Näissä tapauksissa ei auta kuin koodin läpikäyminen tarkasti. Toimimattoman koodin korjaamiseen, kts. Koodin yleisimmät virheet.

8 Koodin rakenne Koodin rakenne näyttää monimutkaiselta, mutta oikeastaan sen toiminta on yksinkertaista. Arduinon ohjelmista löytyvät aina kolme osaa: Määrittelyt, setup ja loop. Arduinoohjelmassa voi olla myös muita osia, mutta nämä kolme löytyvät aina arduino-ohjelman rakenteesta. Esimerkkikuvassa määrittelyt ovat kaksi ensimmäistä riviä. Määritellään intmuuttujat kytkin ja led. (kts. Muuttujat) Määrittelyjen jälkeen alkaa setup-osio, jossa pinnit kuusi (kytkin) ja seitsemän (led) määritellään kumpikin omaan käyttöönsä. Loop-osiossa kerrotaan Arduinolle, mitä tehdä ja missä tilanteessa. Se on osio, jota arduino suorittaa loputtomasti, eli käytännössä niin kauan kuin virtaa riittää. Katso alta visualisoitu kuvio koodin kierrosta.

9 Pinnin määrittely Sen lisäksi, että on määriteltävä käytetyt muuttujat, on määriteltävä myös pinnin asetukset. Pinnien asetukset määritellään setup-osiossa. Setup-osiossa tulee määritellä, onko pinni sisääntulo (INPUT) vai ulostulo (OUTPUT). Esimerkkinä edellisen sivun kuvasta: pinmode (led, OUTPUT); Komennolla pinmode tapahtuva määrittely tehdään pinnille 7, koska määrittelyissä muuttujan led arvoksi on määritelty 7. Koska pinniin 7 on kytketty led, jolle halutaan antaa virtaa, on pinni määriteltävä ulostuloksi. Digitaaliset pinnit (DigitalRead ja DigitalWrite) Mallista riippuen näitä on eri määrä, mutta perus Arduino Unossa näitä on 14 ja ne on merkitty numeroilla Digitaalinen pinni voi toimia sisääntulona (input), jolloin se vastaanottaa virtaa esimerkiksi painalluskytkimessä, jolloin se saa tiedon painonapin painamisesta. Se voi myös toimia ulostulona (output), jolloin se lähettää virtaa jollekin laitteelle tai komponentille, esimerkiksi ledille. Analoginen sisääntulo (AnalogRead) Arduino Unossa analogisia sisääntuloja on kuusi ja nämä pinnit on merkitty tekstillä ANALOG IN ja kirjain-numero yhdistelmillä A0 A5. Nämä sisääntulot saavat analogisen arvon eri komponenteilta, kuten potentiometri tai ultraäänianturi. Arduino muuttaa tämän analogisen arvon numeroksi, jota voit käyttää ohjelmoidessasi. Analoginen ulostulo (AnalogWrite) Jotkin Arduinon digitaalisista pinneistä on merkitty numeron lisäksi myös viivalla. Unossa ne ovat pinnit 3,5,6,9,10,11. Näitä voi käyttää myös analogisina ulostuloina sen ollessa tarpeellista. Tämä johtuu siitä, että näissä pinneissä on pulssileveysmodulaatia (PWM tai Pulse width modulation).

10 Muuttujat Muuttujatyyppejä on erilaisia ja tässä käydään läpi vain arduino-ohjelmoinnin kannalta yleisimmät ja tarpeellisimmat. Lisätietoja löydät etsimällä internetistä hakusanoilla muuttuja, muuttujat, variable tai variables. Voit myös pistää hakuun mukaan sanan arduino, jolloin saat ohjeita vain arduinolle kelpaavista muuttujista. Muuttujat on fiksua määritellä aina koodin alussa, määrittelyissä, jotta niiden kaikkien määrittelyt löytyvät samasta paikasta. int = (interger) = kokonaisluku Määrittely: int kytkin = 3; tai int kytkin = -3; Intergermuuttuja tai int saa aina arvokseen numeraalisen kokonaisluvun. Intmuuttujaan ei voi tallentaa muunlaista arvoa. Int-muuttujan arvo voi kuitenkin olla sekä positiivinen, että negatiivinen. Int on muuttujista yleisin ja eniten käytetty. float = (floating point) = desimaaliluku Määrittely: float muuttuja = 3.345; Samankaltainen, kuin interger ylempänä, mutta saa arvokseen desimaaliluvun. Huomioi, että floatissa käytetään desimaalipilkun sijasta pistettä. Tämä on yleistä useimmissa ohjelmointikielissä. char = (character) = kirjain/kirjoitusmerkki ja Str = (String) = Merkkirivi Määrittely: char merkki = a ; tai char Str1[8] = arduino ; Char-muuttuja saa arvokseen aina yhden kirjaimen tai kirjoitusmerkin. Jos haluat siis muuttujaksesi yhden sanan, tarvitsee sinun tehdä charmuuttujastasi string. Stringin yhteydessä oleva hakasulkein suljettu numero tarkoittaa stringissä olevien merkkien määrää. boolean = (boolean) =Tosi/epätosi Määrittely: boolean kaynnissa = true; tai boolean kaynnissa = false; Boolean-muuttujaan voidaan tallentaa tieto siitä, onko jokin tosi vai epätosi. Loput mahdollisuudet löydät totutusti arduinon verkkosivuilta:

11 Tyypillisimmät ohjelmointilauseet Kaikkein tyypillisen ja useimmitten tarvittu lause ohjelmoinnissa on if-lause. Sen avulla saadaan aikaan linkki kahden asian välille. Esimerkkinä, jos muuttuja luku on suurempi kuin kolme, sytytetään ledi pinnissään. Tämä toimenpide tapahtuu tällaisella koodin pätkällä: if (luku > 3); Tällä rivillä annetaan ehdot, joiden täyttyessä arduino suorittaa aaltosulkeisiin merkityt tehtävänsä. { Aaltosulkeet rajaavat komennot, jotka suoritetaan ehtojen täyttyessä. digitalwrite(led,high); } Toinen tyypillinen lause ohjelmoinnissa yleensä on for-lause, jonka ymmärtäminen on hieman monimutkaisempaa kuin if-lauseen ymmärtäminen ja käyttäminen. For-lauseen määrittelyissä on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa määritetään lähtöarvo for-lauseessa käytettävälle muuttujalle. Esimerkissä määritetään muuttujalle luku lähtöarvoksi 1. Toisessa osassa testataan, onko muuttujan ehtojen mukainen. Esimerkissä kokeillaan, onko muuttujan luku arvo pienempi kuin 250. Kolmannessa kohdassa on toimenpide, joka muuttujalle tehdään for-lauseen jokaisen läpiajon jälkeen. Esimerkissä muuttujan luku arvoon lisätään joka kierroksen jälkeen 1 for ( int luku = 1; int luku <=250 ; luku++) { digitalwrite(led,high); delay(100); digitalwrite(led,low); delay(100); } For-lauseen kolmannen kohdan hoxhox-pähkinä: Esimerkkinä toimivan for-lauseen toimenpiteenä on erikoinen luku++, joka tarkoittaa sitä, että muuttujan luku arvoa muutetaan joka for-kierron jälkeen yhtä kokonaislukua suuremmaksi. Eli jos luku on ensimmäisellä kierroksella

12 arvoltaan 1, on se ensimmäisen kierroksen jälkeen arvoltaan 2 ja for lähtee alusta. For-lauseen kolmas kohta, eli muuttujan muokkaaminen voi sisältää monenlaisia laskutoimituksia ja siinä toimivatkin lähes kaikki matemaattiset toimenpiteet. Voit siis pistää esimerkin tilalle esimerkiksi luku * 5 jolloin tietenkin for-lause etenisi loppuunsa aikaisemmin kuin pelkällä luku++ - laskutoimituksella.

13 Koodin yleisimmät virheet Tulkki päästää koodin lävitseen, vaikka se ei toimisikaan halutusti suorittaessa. Tästä löydät yleisimmät korjaustoimet koodin korjaamiseen. Onko sinulla käytössä samat pinnit sekä fyysisesti, että koodissa? Yksinkertaisimmillaan johdon on kytkenyt eri pinniin, kuin mihin mikropiiri koodin ohjaamana antaa virtaa. Tämä on helppo korjata joko koodista, tai johtoa siirtämällä. Onko muuttujat kirjoitettu oikein? Muuttujien pitää olla joka paikassa kirjoitettuna samalla tavalla, että mikropiiri ymmärtää ne oikein suorittaessaan. Katso muuttuja kerrallaan kirjoitusasu ensin määrittelystä ja sitten koodin keskeltä. Sopivatko muuttujatyypit tehtäväänsä? Int-muuttujaa ei voi käyttää kirjoitusmerkkiarvona, eikä char-muuttujaa kokonaislukuna. Onko osilla aikaa suorittaa mikropiirin antama käsky? Mikropiiri käy koodiloopin läpi sekunnin tuhannesosissa. Tällainen aika ei riitä esimerkiksi servomoottorin liikuttamiseen. Osille pitää antaa toimimisaikaa esimerkiksi delay-komennolla. (Googlaa delay, jos se on sinulle vieras.) Onko kaikki sulkeet suljettu oikeassa kohtaa? Sulkeita, lainausmerkkejä ja aaltosulkeita. Tulkki katsoo vain, että näitä on oikea määrä, eikä mikään näistä jää auki. Eli sulkeiden sisällä voi olla käytännössä mitä tahansa, mitä sinne olet kirjoittanut. Seuraa siis sulkeiden avausrivistä aina funktion sulkevaan sulkeeseen, että niiden välissä on oikeat asiat. Onko koodisi vahingossa kommenttia? Harvoin, mutta kuitenkin joskus käy niin, että kommentti onkin jäänyt auki ja kaikki sen jälkeinen teksti onkin kommenttia. Vilkaise siis myös, että kommenttisi on lopetettu siihen missä se loppuu. Jos ongelmaasi ei löytynyt näistä kohdista, käy oman tietotaitosi mukaan koodi läpi, osuiko silmiisi joku virhe? Käy myös läpi funktiosi. Toimiiko if tai while niin kuin meinasit vai pitäisikö sinun koittaa saavuttaa haluttu tulos toisella tavalla? Arduinon oma troubleshoot on myös erittäin laaja ja se löytyy verkosta:

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 6. helmikuuta 2017

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 6. helmikuuta 2017 Sami-Petteri Pukkila sami-petteri.pukkila@aalto.fi Mistä kaikki lähtee liikkeelle? Ennen kuin alat ohjelmoimaan, mieti mitä projektissa kannattaa tehdä. Jaa projekti pieniin osaprojekteihin ja kehitä näille

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

1 Tarkistetaan että kaikki toimii

1 Tarkistetaan että kaikki toimii Harjoituksen lopputuloksena on laite joka morsettaa vilkuttamalla Arduinon sisäänrakennettua lediä. Haluttu morsesarja annetaan laitteeseen kytketyltä tietokoneelta. Harjoitusta varten tarvitaan pelkästään

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Peter Kronström

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Peter Kronström ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Peter Kronström Arduinon rakenne 5 voltin regulaattori 16 MHz kide USB-sarjamuunnin ATmega328 -mikrokontrolleri 20 I/O-pinniä, joista 14 digitaalista ja 6 analogista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1

13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1) 13.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen tarvitaan ylläpitoa. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, on sen oltava myös muidenkin kuin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduinon ohjelmointiympäristön installointi Teensyn (2.0) installointi Arduino IDE:n alle IDE = Integrated Development Environment Arduino UNO, ym.: https://www.arduino.cc/en/guide/windows

Lisätiedot

////// VENETIETO.FI \\\\\\ //// Autopilotti 2014 \\\\ //-PID säätimellä. #include <EEPROM.h> #include <SoftwareSerial.h>

////// VENETIETO.FI \\\\\\ //// Autopilotti 2014 \\\\ //-PID säätimellä. #include <EEPROM.h> #include <SoftwareSerial.h> ////// VENETIETO.FI \\\\\\ //// Autopilotti 2014 \\\\ //-PID säätimellä #include #include SoftwareSerial gps(0, 1); // RX, TX -pinnit const int buttonpinset = 2; // painonäppäimen

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE ZEUS4-VD GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE V 1.2 ASENNUS, TOIMINTA JA OHJELMOINTI MAAHANTUOJA: FIN- ALERT ELECTRONICS OY WWW.FINALERT.FI PERUSTIEDOT ZEUS4 - VD on GSM hälytyksensiirtolaite joka

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 1. helmikuuta 2016

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 1. helmikuuta 2016 Sami-Petteri Pukkila sami-petteri.pukkila@aalto.fi 1. helmikuuta 2016 Ohjelman rakenne # include / / Matemaattisia funktioita const i n t ledpin = 13; / / Merkkivalo i n t sensorpin = 4; / /

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if-else-lauseet. Orpo else. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 If-lause Merkitään varatulla sanalla if. Kuvaa yksisuuntaisen päätöksen: rakenteen lauseet

Lisätiedot

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat Sisällys 12. Javan toistorakenteet Ylstä toistorakentsta. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirhtä. Silmukan rajat asetettu kierroksen

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Käyttäjän kanssa keskusteleva ohjelma 1 Kirjoittaminen konsolinäkymään //Java ohjelma, joka tulostaa konsoli-ikkunaan public class HeiMaailma { public void aja() { // kirjoitus ja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje WBelectronics Infinity USB Phoenix - Käyttöohje Johdanto Laitteen asentaminen Onneksi olkoon Infinity USB Phoenix -laitteen hankinnasta! Infinity kytketään toimintaan kolmessa vaiheessa: 1) Asenna laite

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1

8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows

Lisätiedot

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1

14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1 14. Hyvä ohjelmointitapa 14.1 Yleistä Ohjelman elinkaari ei tyypillisesti pääty sen toteuttamiseen; ohjelmaa voidaan käyttää ja ylläpitää jopa vuosikymmeniä. Jotta koodin muuttaminen on mahdollista, sen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut

Lisätiedot

Oma kartta Google Maps -palveluun

Oma kartta Google Maps -palveluun TAMPERE 1 (6) Oma kartta Google Maps -palveluun Google Maps palveluun on mahdollista luoda karttoja omilla paikkamerkeillä. Tilin luonti Google-palveluihin Tehdäksesi karttoja omilla paikkamerkinnöillä,

Lisätiedot

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 26. syyskuuta 2016

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 26. syyskuuta 2016 Sami-Petteri Pukkila sami-petteri.pukkila@aalto.fi 26. syyskuuta 2016 Arduino-ohjelman rakenne int ledpin = 13; void setup () pinmode ( ledpin, OUTPUT ); void loop () digitalwrite ( ledpin, HIGH ); delay

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa Sisällys Laitteen käyttöönotto...3 Latauskehdon asennus...3 Tiedonsiirto-ohjelman asennus...4 Keräilylaitteen käyttö...5 Viivakoodien luku...5

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen

Lisätiedot

MOODLE-OHJE: Liitetiedoston lisääminen ja päivittäminen

MOODLE-OHJE: Liitetiedoston lisääminen ja päivittäminen etusivulta yläoikealta. Kirjauduttuasi sisään SAMK Moodleen, mene omalle opintojaksollesi ja siirry muokkaustilaan. Muokkaustila päälle painike löytyy opintojakson Kun muokkaustila on päällä, siirry sen

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Kon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö

Kon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö Kon-15.4199 Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö 22.1.2016 Harjoituksessa 1. Varmistetaan että kaikilla on pari! Ilmoittautukaa oodissa etukäteen! 2. Tutustutaan ensimmäiseen tehtävään

Lisätiedot

Pika-asennusohjeet Suomeksi

Pika-asennusohjeet Suomeksi Pika-asennusohjeet Suomeksi (Virallinen ohje löytyy asennuslevyltä Englanninkielisenä) Tulosta tämä ohje asennuksen avuksi. Ensiksi asennetaan itse ohjelma, sitten rekisteröidytään testerin käyttäjäksi

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ VIDEON SIIRTÄMINEN DVD-LEVYLLE

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ VIDEON SIIRTÄMINEN DVD-LEVYLLE ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä Oppimateriaali 9/2005 VIDEON SIIRTÄMINEN DVD-LEVYLLE ROXIO TOAST LITE 6 2 ROXIO

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA QR-koodit QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA MOTIVOIVAA ILMAISTA QR-koodi paljon tietoa Koodin avulla pääsee nopeasti halutulle verkkosivulle tai esim. YouTube-videoon ilman osoitteen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

ASCII-taidetta. Intro: Python

ASCII-taidetta. Intro: Python Python 1 ASCII-taidetta All Code Clubs must be registered. Registered clubs appear on the map at codeclubworld.org - if your club is not on the map then visit jumpto.cc/18cplpy to find out what to do.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Ohjeet e kirjan ostajalle

Ohjeet e kirjan ostajalle 1 Ohjeet e kirjan ostajalle 1. Ostaminen ja käyttöönotto 1.1. Näin saat e kirjan käyttöösi Lataa tietokoneellesi Adobe Digital Editions (ADE) ohjelma täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/.

Lisätiedot

Selkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.

Selkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4. qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa Selkosanakirja

Lisätiedot

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin

Lisätiedot

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen

Lisätiedot

E-RESULTS LITE -OHJEET

E-RESULTS LITE -OHJEET E-RESULTS LITE -OHJEET 1 ALKUVALMISTELUT Huolehdi ennen rastiesi pitoa, että Tulospalvelutietokoneen akku on ladattu täyteen Seuran EMIT-kortit ovat tallessa ja selkeästi erillään lähtöleimasimesta. Lähtö-

Lisätiedot

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön LINDOn tärkeimmät komennot ovat com (command), joka tuloaa käytettävissä olevat komennot ruudulle, ja help, jonka avulla saa tietoa eri komennoia. Vaaukset kursiivilla

Lisätiedot

Ohjelmoi Arduino Grovella

Ohjelmoi Arduino Grovella Ohjelmoi Arduino Grovella Tomi Hukkalainen ja Kati Sormunen 25.9.2016 2016 Innokas 1 Tarvikkeet 25.9.2016 2016 Innokas 2 Tarvikkeet Näissä harjoituksissa käytetään Seeduino Lotus piirilevyä, jossa käytetään

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Toistorakenne (while, do-while, for) 1 While- lause while-lauseen rakenne on seuraava: while (ehtolauseke) lause Kun ehtolausekkeen arvo on totta, lause suoritetaan. Lause suoritetaan

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

Keskellä ruutua kuvan yläpuolella linkki on call diabeteksen hallintaohjelmisto. Klikkaa sitä

Keskellä ruutua kuvan yläpuolella linkki on call diabeteksen hallintaohjelmisto. Klikkaa sitä Irroita kaapeli sekä tietokoneesta, että mittarista. Mene osoitteeseen www.ekoweb.fi Keskellä ruutua kuvan yläpuolella linkki on call diabeteksen hallintaohjelmisto. Klikkaa sitä Tämä siirtää sinut aconlabsin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

iloq P10S.10/20 -ohjelmointilaite Käyttöohje

iloq P10S.10/20 -ohjelmointilaite Käyttöohje iloq P10S.10/20 -ohjelmointilaite Käyttöohje SISÄLTÖ YLEISTÄ... 3 OHJELMOINTILAITTEEN KÄYTTÖ... 5 Virran kytkeminen... 5 Lukon ohjelmointi... 5 Avaimen ohjelmointi... 5 Lukon lokin lukeminen... 6 Paristojen

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot