RAHA SEURAA ASIAKASTA. Keijo Koski hallintoylilääkäri Oulun kaupunki

Transkriptio

1 RAHA SEURAA ASIAKASTA Keijo Koski hallintoylilääkäri Oulun kaupunki

2 Uusi Oulu alkaen Monikuntaliitos: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii asukasta Suomen 5. suurin kaupunki Toimintaympäristön muutos omalääkärijärjestelmästä luopuminen lakimuutokset hallitusohjelman toteuttaminen, jne (kilpailutuksen historia) Juonena: kommentteja, kokemuksia ja kehittämisajatuksia vapaa valinta puhtaasta tilaajatuottajamallista siirtyminen sopimusohjaus ja kapitaatiokorvaus listautumismalli kannustimet / sanktiot kalliiden asiakkaiden profilointi suoritetuotteista kokonaisvaltaisempiin prosessituotteisiin raha seuraa asiakasta onko muutokset (rahoitusmuutokset) parantaneet hoitoon pääsyä

3 VALO Valinnan vapaus Oulussa Lähtokohtia Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaan valinnanvapautta kunnan sisällä koko maassa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät asukasmäärä noin Aikataulu uudessa Oulussa Oulu ja Kiiminki kaikki 5 kuntaa

4 Monituottajamalli -nykytilanne Kolmas sektori 2 % Yksityiset palveluntuottajat 15 % Muu julkinen palvelutuotanto 36 % Oma palvelutuotanto 47 % Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi 4

5 Henkilölukumäärä terveysasemittain 2012 Henkilölkm Puuttuu Keskusta Höyhtyä Kontinkangas Myllyoja Tuira Rajakylä Kaijonharju Kaakkuri Seppä Kiiminki Ylikiiminki Yli-Ii Oulunsalo Haukipudas Terveysasema Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu * * * * kasvu vuoden 2012 aikana 2903 * Menettänyt valinnassa

6 Vaihdot terveysasemapiireittäin Kes Hö Kont Myl Tui Raj Kai Kaa Se Kii Y-k Y-I Ous Hau ( - ) Keskusta Höyhtyä Kontinkangas Myllyoja Tuira Rajakylä Kaijonharju Kaakkuri Seppä Kiiminki Puuttuu Ylikiiminki Yli-Ii Oulunsalo Haukipudas Edellinen terveysasema ( + ) Nettomuutos

7 Jonotilanne I/ I/2013 T3-ajan mukaan terveysasemittain lääkärille ja hoitajalle Julkiset liikenneyhteydet terveysasemalle sopivat minulle parhaiten. 4 % Terveysaseman valintojen syyt Terveysasemalla on helppo asioida omalla autolla. 9 % Olen tyytyväinen valitsemaltani terveysasemalta aiemmin saamaani palveluun. 17 % 43 % Terveysaseman sijainti on lähellä työpaikkaani tai työmatkani varrella. 4 % 57 % Terveysaseman sijainti sopii muuhun asiointisuuntaani (esim. kauppa tai muut käyttämäni palvelut ovat lähellä). 9 % Terveysaseman sijainti on lähellä kotiani. 31 % En ole ollut tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun, joten vaihdoin terveysasemaa. 5 % Terveysasemalla työskentelee henkilökuntaa, jolta olen kokenut saavani hyvää palvelua. 9 % Tuttavani suositteli minulle valitsemaani terveysasemaa. 1 % Terveysaseman palveluvalikoima samassa toimipisteessä on laaja (esim. laboratorio sijaitsee samassa toimipisteessä). 11 %

8 Mitkä asiat vaikuttivat terveysaseman valintaan ikäluokittain 0-6 v. N= v. N= v. N= v. N= v. N= v. N= v. N=139 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olen tyytyväinen valitsemaltani terveysasemalta aiemmin saamaani palveluun. En ole ollut tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun, joten vaihdoin terveysasemaa. Tuttavani suositteli minulle valitsemaani terveysasemaa. Terveysaseman palveluvalikoima samassa toimipisteessä on laaja (esim. laboratorio sijaitsee samassa toimipisteessä). Terveysasemalla työskentelee henkilökuntaa, jolta olen kokenut saavani hyvää palvelua. Terveysaseman sijainti on lähellä kotiani. Terveysaseman sijainti on lähellä työpaikkaani tai työmatkani varrella. Terveysaseman sijainti sopii muuhun asiointisuuntaani (esim. kauppa tai muut käyttämäni palvelut ovat lähellä). Julkiset liikenneyhteydet terveysasemalle sopivat minulle parhaiten. Terveysasemalla on helppo asioida omalla autolla.

9 Toteutunut valinnanvapaus terveysasemilla Ilmoituksen terveysaseman valinnasta puolentoista vuoden aikana on tehnyt noin 16 % väestöstä (aktiivin tiedottamisen kohteena olleista) ja koko uuden Oulun väestöstä noin 13 %. Ilmoituksen terveysaseman vaihtamisesta on tehnyt noin 11 % 57 % terveysaseman vaihtajista ilmoitti syyksi ta:n sijaintiin liittyvän syyn ja 43 % jonkin hoitoon liittyvän syy. Vertailualueella Hallandin landstingetin alueella 3 vuoden aikana vaihtaneita oli kolmasosa väestöstä ja ilmoituksen oli tehnyt 2/3 kansalaisista. Suomessa aiempien kokemusten mukaan vaihtajia olisi 2 4 % vuodessa Ilmoituksen tehneiltä kysyttiin myös tth:n käytöstä ja kaikista vastanneista aikuisista yli 30% ilmoitti ensisijaisen sairauksiensa hoito paikaksi tth:n! Oulun oman tth:n piirissä oli ennen kuntaliitostarunsas työntekijää. Sairaanhoitokäynnit kpl kpl/työntekijä Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit Erikoislääkärit Tutkimukset Laboratorio Kuvantaminen

10 Sopimusohjaus ja kapitaatiokorvaus Aiemmin sopimusohjaus ja palvelusopimukset terveysasemien kanssa suorite(tuote)pohjaisena (tuote määrä x á-hinta = resurssi) Tuotekuvauksia: tavallinen käynti, vaativa käynti, kotikäynti, nettikontakti, reseptin uusiminen, puhelinkontakti... ja laatua määritelty. Tilaaja-tuottaja malli: Onko tilattu oikein? Onko tuotettu järkevää? tarjonta luo kysyntää, onko mahdollista päästä jonottomaan pth:oon tuotetaan sitä mitä tilataan vaikuttavuus vs. suorite vaikutus kehitystyölle Kapitaatiokorvaus = raha seuraa asiakasta. Terveysasema saa kiinteän korvauksen jokaisesta listautuneesta asiakkaasta riippumatta annettujen palvelujen määrästä. v oman tuotannon kanssa kapitaatiopohjainen sopimus ikäkorjauksin: 0-6 v. (kerroin 1,2), 7-64 v. (kerroin 0,72), v. (2,12), v. (2,73), yli 85 v. (2,53) [valtionosuuslainsäädännön mukaiset] tuotepohjainen varjoseuranta (+- 0)

11 Kapitaatio- vs. suoritepohjainen sopimusmalli väestöpohjainen vs tuotepohjainen sopimusmalli Riski: Katsotaan olevan tuottajalla Edut: Tehokas kustannusten hallinnassa Haitat: Voi kannustaa alihoitamisee tai potilaiden ohjaamiseen muualle Soveltamisala: yleisiä pth-tason toiminnan järjestämisessä ja myös päivystysluontoisen toiminnan järjestämisessä esh:ssa Riski: Jaetaan tilaajan ja tuottajan kesken sopimuksessa määriteltävien riskirajojen avulla Edut: - tilaajalla mahdollisuus määritellä ostettava tuote ja määrä, valita kustannusvaikuttavia toimenpiteitä - tuottajalla kannustimena tuotannon lisääminen ja kustannustenvähentäminen - kannustaa tilaajan ja tuottajan väliseen markkinatyyppiseen neuvotteluun Haitat: - tuotteen määrittelyn vaikeus ja vaatimukset yksityiskohtaiseen informaatioon - hoitoon pääsy voi olla rajoitettua - tuotannon lisääminen ja kustannusten alentaminen voi sisältää riskin huonoon laatuun Soveltamisala: Yleisiä sairaalapalveluiden ostamisessa

12 Terveydenhuoltolain luvut 2 ja 3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysneuvonta ja terveystarkastukset seulonnat neuvolapalvelut kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto työterveyshuolto merenkulkijoiden terveydenhuolto iäkkäiden neuvontapalvelut ympäristöterveydenhuolto todistukset Sairaanhoito sairaanhoito kotisairaanhoito suun terveydenhuolto mielenterveystyö päihdetyö lääkinnällinen kuntoutus

13 Keskihinta ja kertoimet (2011) Yli 85 Keskihinta Terveysneuvonta 212,02 17,93 32,92 Vastaanotto 135,76 86,61 263,98 333,55 290,56 117,03 Suun terveydenhuolto 44,60 81,28 35,54 35,24 31,65 71,93 Laskutettava kapitaatiohinta 392,38 185,82 299,52 368,79 322,20 221,88 Kertoimet Yli 85 Keskiarvo Terveysneuvonta 6,44 0,54 1 Vastaanotto 1,16 0,74 2,26 2,85 2,48 1 Suun terveydenhuolto 0,62 1,13 0,49 0,49 0,44 1 Yhteensä 1,77 0,84 1,35 1,66 1, Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko

14 Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen (KELA) (x (Oulun työterveydessä) Kustannukset 2011 Kelan palautus Erotus Korvausluokka I Korvausluokka II Yhteensä Palautus % 34 % Muutos ed. vuosi 1 % 0 % 0.4 % Henkilöstömäärä 9240 (x Kustannus /henkilö (kl II:450 ) 616 (kl II korvaus) (x Oulun kaupunki ilman Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tth lukuja

15 Listautumismalli KV :...Vuoden 2013 aikana valmistellaan listautumismallin mukainen terveysasemapalveluiden järjestäminen monituottajamallilla... Palveluntuottajalta edellytetään järjestäjän asettamien kriteerien täyttämistä. Palveluntuottajana voi olla joko julkinen tai yksityinen terveysasema. Järjestäjäkunta korvaa kustannukset palveluntuottajalle ns. kapitaatiomallin mukaisesti eli terveysaseman väestömäärän perusteella. Lisäksi korvaukseen vaikuttavat kannustimet ja sanktiot. Palveluntuottajaa kannustetaan vaikuttavaan, laadukkaaseen ja asiakkaan tarpeet kokonaisuutena huomioon ottavaan toimintaan. Järjestelmässä pyritään lisäämään tuottajan mahdollisuuksia organisoida toimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla. Korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle palveluntuottajalle.

16 Vastaanoton kannustinmallin mittarit Alatavoite Muutokset muiden palveluiden ja oman tuotannon kustannuksissa* Ennaltaehkäisevä työ Laatu** Mittari ESH, keskitetyt palvelut, vuodeosasto, avoterveydenhuolto, kotona asumista tukevat palvelut, hoivakoti ja yhteispäivystys EUR/asukas (Kustannukset lasketaan tarkastelujakson alussa terveysaseman vastuulle kuuluville asukkaille riippumatta siitä, missä he seuraavana vuonna asuvat. Vain koko tarkastelujakson ajan pitkäaikaislaitoshoidossa olleet, Oulusta pois muuttaneet ja ensimmäisenä vuonna kuolleet poistetaan laskelmista) BMI-mittausten peittävyys, tupakoinnista kysytty, alkoholinkäyttö kysytty, liikunta kysytty - % potilaista on mitattu systolinen ja diastolinen verenpaine - Diabetes: % HbA1c mitattu vuosittain - % mitattu kolesteroli vuoden sisällä (potilaista, joilla kolesterolilääkitys, mutta ei tasapainossa) - Stakesin terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen asiakastyytyväisyysmittaus: Kokonaisindeksi ja kys. 19. Palvelu terveysasemalla niin hyvää, että kehuisin sitä perheelleni ja ystäville. Lääkäri ei ole tarkistanut kotihoidon asiakkaan lääkitystä (e) % ICPC-koodattujen käyntien osuus kaikista käynneistä % yhteydenotoista joihin vastattu 1 vrk:ssa % hoidon tarpeen arvioinneista, jotka toteutuu 3 vrk:ssa yhteydenotosta % päivistä jolloin 2 ei kiireellistä vapaata aikaa saman päivän aikana on alle 5 työpäivän päässä

17 Kannustimilta vaadittavia ominaisuuksia (Valinnanvapaus Oulussa -hanke) kannustettava riittävästi ( ) ja oikeudenmukaisesti irrottava automaattisesti tietojärjestelmistä seuranta yksiköissä ja johdossa oltava mahdollista esh-kustannukset terveysasemittain onnistuu vain kerran vuodessa erillisajolla tavoitearvojen määrittely tärkeää vrt. liian helppo tai liian vaikea saavuttaa 0/100% toteutuvat kannustimet eivät kannusta eivätkä erottele vrt. hoidontarpeen arvio 3 pv kuluessa yhteydenotosta eivät saisi kannustaa osaoptimointiin vrt. lastensuojelun laitoshoidon käyttöaste 100% vertaaminen mahdollista muihin terveysasemiin tai omaan aiempaan toimintaan esim. uuden toimintamallin sisäänajo Haipro-ilmoitusten määrä

18 Kannustimet kapitaatiomallissa Esimerkkilaskelma kuvitteelliset vastaanottopalveluiden kokonaiskustannukset % ( ) korvataan terveysasemille väestön suhteessa (1/12 joka kuukausi) asukas tuo rahan tullessaan käytti palveluja tai ei 5 % ( ) kokonaiskustannuksista jaetaan kannustimien muodossa tuottajille (terveysasemille) lisäksi tuottajille varaudutaan jakamaan kannustimena esim korvaus erikoissairaanhoidon ja OSYP:n käytön vähenemisestä (laskennallinen säästö)

19 Palveluntuottajan toimintaa ohjaavat kannustimet Mittarin toteuman tavoitearvot Kannustinkorvaus, Ei kannustinkorvausta Strateginen tavoite Kannustinmittari Paino-arvo Peruskannustin (optimi) Korotettu kannustin Peruskannustin /asukas Korotettu kannustin /asukas Kevyempiin palveluihin ohjaaminen Saatavuus Palveluohjaus Sähköisiä palveluita käyttävien asiakkaiden osuus 25 % alle 10 % % yli 20 % 5,21 7,81 Hoidon saatavuus 25 % yli 4 vk 2-4 vk alle 2 vk 5,21 7,81 Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa 15 % 3,13 4,69 Hoitosuunnitelmien kirjaaminen 15 % alle + 5 % ` % yli +10 % 3,13 4,69 Ennaltaehkäisy Tupakkavalmisteiden käytön lopettamisen ohjaus 10 % 2,08 3,13 Suun terveystarkastuksesta muistuttaminen 10 % 2,08 3,13 Tuottajan riski jos ei saavuta peruskannustinta, ei pysty kattamaan kustannuksiaan 20,83 31,25 Tilaajan riski resurssit eivät riitä, jos tuotetaan ylilaatua

20 Palveluketjua ohjaavat kannustimet Mittarin toteuman tavoitearvot Kannustinkorvaus, Strateginen tavoite Kannustinmittari Painoarvo Ei kannustinkorvausta Peruskannustin (optimi) Korotettu kannustin Peruskannustin /asukas Korotettu kannustin /asukas Kokonaistaloudellisuus ja palveluohjaus Kokonaistaloudellisuus ja palveluohjaus Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu /asukas (PPSHP), % edellisvuoden kustannuksista OSYP:n käyntimäärä/asukas, % edellisvuoden keskiarvosta 80 % yli 3 % 1-3 % alle 1 % 3,33 4,00 20 % alle -2 % % yli -4 % 0,83 1,00

21 Valo kannustimien/sanktioiden määrittelyt Vaikuttavuustavoite: Edistää sähköisten ja kevyempien palveluiden käyttämistä esim. puhelinyhteydenoton sijaan. Strateginen tavoite: Mittarin nimi: Sähköisiä palveluita käyttävien asiakkaiden osuus Mittausaika ja raportointi: Seurataan kuukausittain. Kannustin maksetaan kolmen kuukauden jaksoissa. Kevyempiin palveluihin ohjaaminen Tiedon lähde: Omahoitopalvelun raportit Mittarin määrittely tai kaava: Omahoitopalvelussa vähintään 1 ammattihenkilölle tehty kontakti/kuukausi käyttäneiden määrä suhteessa terveysaseman koko väestöön. Tiedon toimittaa: sovelluskoordinaattori/omahoidon pääkäyttäjä

22 Valo kannustimien/sanktioiden määrittelyt Vaikuttavuustavoite: Edistää palveluketjujen optimaalista toimimista Strateginen tavoite: Mittarin nimi: Käyntimäärä Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) Mittausaika ja raportointi: Kannustin maksetaan kolmen kuukauden jaksoissa. Kokonaistaloudellisuus ja palveluohjaus Tiedon lähde: Effica/DeeWee Mittarin määrittely tai kaava: Terveysaseman asiakkaiden käyntimäärä Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) suhteessa terveysaseman väestöön, prosenttina edellisvuoden koko kaupungin keskiarvosta Tiedon toimittaa: tilaajan controller?

23

24

25 Kustannusten jakautuminen asukkaille 2011 Kumulatiivinen kustannusten kertymä Osuus kokonaiskustannuksis ta Kustannusten kertyminen koko väestössä 10 % väestöstä, 80 % kustannuksista 5 % väestöstä, 67 % kustannuksista Osuus asukkaista Kalleimmat asiakkaat aiheuttavat valtaosan kustannuksista Kallein 10 % väestöstä aiheuttaa 80 % kustannuksista Kallein 5 % aiheuttaa 67 % kustannuksista

26 Perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden sekä ESH:n kokonaiskustannusten kumuloituminen PTH:n ja vanhuspalveluiden kustannuskäyrä nousee jyrkemmin, mutta tasoittuu aikaisemmin.

27 PTH:n ja Vanhuspalveluiden sekä ESH:n asukaskohtaiset kustannukset Perusterveydenhuollon volyymiryhmät Erikoissairaanhoidon volyymiryhmät Molemmissa vertailuissa näkyy terveiden ryhmä, joka ei käytä juurikaan kumpiakaan palveluita Erikoissairaanhoidossa kaikkein vaikeimpien potilaiden jälkeen tulevat ryhmät näyttävät käyttävän enemmän myös perusterveydenhuollon palveluita.

28 Kustannukset jakautuvat pienelle asukasryhmälle Kaikkien kustannusten jakautuminen asukaskategorioihin Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat vanhuspalvelujen asiakkaat Tämä ryhmä muodostaa 28 % kustannuksista, mutta siihen kuuluu vain 2 % asukkaista Myös päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaiden kustannukset ovat korkeat

29 2012- Jonotilanne I/ I/2013 T3-ajan mukaan terveysasemittain lääkärille ja hoitajalle kanta-oulun TA:lla Ka. Tui Kon Kes Kai Hö Myl Y-ki 2013 Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi I II III IV V VI VIII IX X XI XII I Kaa HV HV HV HV NM NM NM NM HV = Hyvä vastaanotto toiminta toimintamalli käytössä NM = nettomenetäjiä kaupunkilaisten valinnoissa Raj SE Asukasta/lääkäri: kanta-oulussa n Sepällä erilainen toimintamalli, yksityinen kilpailutettu vo-toiminta

30 Jonotilanne I/ I/2013 T3-ajan mukaan terveysasemittain lääkärille ja hoitajalle 4:ssä liittyvässä kunnassa Ka. Hau Kii Y-Ii Ous 2013 Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi Lä Hoi I II ,5 1,5 5 3 III IV V VI VIII IX X XI XII I Asukasta/lääkäri: Haukipudas n Kiiminki n Yli-Ii n Ounsalo n

31 Kokemuksia/arvioita Kaupunginosamonimuuttuja-analyysin mukaan: Alueen tulotasolla vain rajatusti vaikutusta palveluiden käyttöön. Koulutustasolla ja työttömien osuudella huomattavasti merkittävämpi vaikutus kustannuksiin >75v osuudella selkeästi merkittävin vaikutus kokonaiskustannuksiin Korkea-asteen koulutuksella merkittävin korrelaatio mielenterveyspalveluiden käyttöön Suun terveydenhuollon käyttö erilaista kuin muiden palveluiden käyttö: ikäihmiset ja työttömät käyttävät vähemmän palveluita kuin työlliset ja nuoremmat Työttömyys ja ikärakenne selittää 49% kaupunginosien kustannuseroista Suurimpia kapitaation oikeudenmukaisuuteen vaikuttavia tekijöitä: Arvioitava pelkän ikäpainotteisen kapitaation riittävyys, tähänastisten kokemusten ja analyysien pohjalta sairarastavuuden ja sosioekonomisten muuttujien vaikutus olisi n. 20% - onko näin? Asiakasprofilointi, tuoko lisäkertoimen tarpeen? Työterveydenhuollon osuus pth:n tasoisen sairaanhoidon toteuttajana sotkee, yksikanavaiseen rahoitus järjestelmään siirtyminen. Raha seuraa asiakasta ASIAKKAAN NÄKÖKULMA JA TARVE KOROSTUVAT Antaa erinomaisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaista ja hoidon laadusta Toimintatapaa tukee (edellyttää) kannustin/sanktio-mallin käyttöönottoa Sopivuus kuntien väliseen (yksinkertaiseen) yksittäisten asiakkaiden laskutukseen? Helpottaa resurssien hallintaa Korostaa yksikkötason johtamisen merkitystä Toimii sen paremmin mitä laajempi toimintakokonaisuus kyseessä KUN KOKONAISUUN TOIMII SUUNNITELLULLA TAVALLA USKON TÄMÄN JÄRJESTELMÄN PARANTAVAN HOIDON SAATAVUUTTA.

32 Vapaan valinnan toteutuminen: o arvioidaan kapitaation soveltuvuus kuntien väliseen laskutukseen sopii kunnan sisällä merkittävä määrä siirtoja kumpaankin suuntaan laskentaperusteiden yhdentäminen o arvioidaan tuotepohjaisen laskutuksen soveltuvuus laskutukseen jos siirtyjiä yksittäisiä suurkuluttajien laskutusperuste episodi tai pdrg tuotteistus käytössä yhdennetty tuotteistus tai ainakin tuotehinnoittelu o Selvitettävänä siirtoilmoituksen tehneiden, ilmoituksen tehneiden sekä passiivisten listautujien profilointi ja käyttäytyminen

33 Kiitos mielenkiinnosta!