SISÄLLYS. N:o 165. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2002
|
|
- Annika Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 165 Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus asuntojen korjausavustusten jakoperusteista Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa N:o 165 Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen katsastuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan ajoneuvojen katsastuksesta 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen (1702/1992) 32 :n 1 momentti sekä 34, 36 ja 46 b, sellaisina kuin ne ovat, 32 :n 1 momentti ja 34 asetuksessa 1133/1999 sekä 36 ja 46 b asetuksessa 102/1998, sekä lisätään asetukseen uusi 37 a seuraavasti: 32 Katsastusaika 1. Ajoneuvo, joka ei ole ajokiellossa, on esitettävä vuosikatsastukseen katsastusaikana, joka käsittää 31 :n 1 momentin a d kohdassa tarkoitetun viimeisen katsastuspäivän ja sitä edeltävän neljän kuukauden ajanjakson ja ajanjakson vuoden alusta mainitun momentin e ja f kohdassa tarkoitettuun viimeiseen katsastuspäivään. Mainitussa a kohdassa tarkoitetuille linja- ja kuorma-autoille (M 2 -, M 3 -, N 2 - ja N 3 -luokka) ja b kohdassa tarkoitetuille perävaunuille (O 3 -jao 4 -luokka) katsastusaika käsittää kuitenkin viimeisen katsastuspäivän ja sitä edeltävän kuuden kuukauden ajanjakson. 34 Vuosikatsastuksen sisältö 1. Katsastuksessa todetaan ajoneuvon yksilöimiseksi rekisteritunnus ja valmistenumero. Ajoneuvon rekisteriotteeseen merkityt tekniset tiedot ja soveltuvat muut tiedot tarkastetaan. Lisäksi tarkastetaan, ettei ajoneuvon mahdollista ajoneuvokohtaista veroa tai maksua ole laiminlyöty ja että liikenne- Komission direktiivi 2001/9/EY (32001L0009); EYVL N:o L 48, , s. 18 Komission direktiivi 2001/11/EY (32001L0011); EYVL N:o L 48, , s
2 482 N:o 165 vakuuttamisvelvollisuuden alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on suoritettu. 2. Katsastuksessa tarkastetaan ajoneuvo sen toteamiseksi, että: a) ajoneuvo ja sen varusteet ovat säännösten mukaisessa kunnossa; b) ajoneuvo on liikenteessä turvallinen; ja c) ajoneuvosta ei aiheudu tarpeettomia ympäristöhaittoja. 3. Autosta ja perävaunusta on tarkastettava moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/96/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 1999/52/EY, 2001/9/EY ja 2001/11/EY, liitteessä II mainitut kohteet. 4. Katsastus keskeytetään, jos sitä ei säästä tai vastaavista olosuhteista taikka muusta ajoneuvon haltijasta riippumattomasta syystä voida suorittaa loppuun eikä perusteita katsastuksen hylkäämiselle tai ajokiellon määräämiselle ole. 36 Pakokaasupäästöjen tarkastus 1. Ottomoottorilla varustetulle autolle, joka on otettu käyttöön vuonna 1978 tai myöhemmin, sekä dieselmoottorilla varustetulle autolle, joka on otettu käyttöön vuonna 1980 tai myöhemmin, suoritetaan pakokaasupäästöjen tarkastus 34 :n 3 momentissa mainitun direktiivin liitteessä II olevan 8.2 kohdan mukaisesti tässä pykälässä säädetyin poikkeuksin. Pakokaasupäästöjen tarkastusta ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kaksitahtimoottorilla varustetulle tai moottoripetrolia polttoaineena käyttävälle autolle. 2. Ottomoottorilla varustettujen autojen pakokaasupäästöjen raja-arvot ovat seuraavat: ajoneuvon moottorityyppi ja käyttöönottoaika joutokäynnillä vähintään 2000 rpm kierrosnopeudella CO [%] HC [ppm] CO [%] HC [ppm] lambda ennen , tai sen jälkeen 3,5 600 vähäpäästöinen auto käyttöönottoajasta riippumatta 0, , ±0,03 3. Jos auton valmistaja on ilmoittanut vähäpäästöisen auton joutokäynnin hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjen ja korotetun joutokäyntinopeuden lambdan raja-arvot 2 momentin tavanomaisista raja-arvoista poikkeavasti, raja-arvoina käytetään valmistajan ilmoittamia arvoja ja mittausmenetelmiä. 4. Jollei dieselkäyttöisen auton valmistaja tai maahantuoja ole ilmoittanut tyyppihyväksynnässä tai tyyppikatsastuksessa savutuksen raja-arvoa autossa käytetylle moottorille, absorptiokertoimen raja-arvona käytetään vapaasti hengittävälle moottorille 2,5 m -1 ja turboahtimella varustetulle moottorille 3,0 m -1. Autolle, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1989 ja jota ei ole tyyppihyväksytty ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 72/306/ETY tai E-säännön n:o 24 mukaisesti, valvonnan raja-arvona on kuitenkin 7,0 Bosch-yksikköä. 5. Ottomoottorikäyttöiselle ajoneuvolle, joka on varustettu moottoriajoneuvojen ottomoottoreiden kaasujen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY muuttamisesta annettujen direktiivien 98/69/EY ja 1999/102/EY mukaisella sisäisellä valvontajärjestelmällä, joutokäynnin hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjen mittauksen asemesta suoritetaan ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän tarkastus. 37a Nopeudenrajoittimien tarkastus Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien no-
3 N:o peudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä annetun neuvoston direktiivin 92/6/ETY mukaisesti asennettavaksi edellytetyn ajoneuvon nopeudenrajoittimen toiminta tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen soveltuvalla mittauslaitteella tai muulla tavoin. 46b Pakokaasupäästöjen, paineilmajarrujen, vetokytkimien ja nopeudenrajoittimien tarkastuksen suorittaja 1. Autokorjaamo tai muu paikka (tarkastuspaikka), jolla on käytettävissään riittävä tarkastuslaitteisto ja asiantunteva henkilöstö tarkastuksen suorittamiseksi, saa 2 momentissa säädetyin edellytyksin suorittaa: a) pakokaasupäästöjen tarkastuksen; b) ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän paineilmajarrujen suorituskyvyn ja jarrutehon tarkastuksen sekä siihen kuuluvan jarrujen yhteensovittamisen tarkastuksen; c) perävaunun vetokytkimen tarkastuksen; ja d) nopeudenrajoittimen toiminnan tarkastuksen. 2. Pakokaasupäästöjen, nopeudenrajoittimen ja vetokytkimen tarkastuspaikan on tehtävä ennen toiminnan aloittamista ilmoitus Ajoneuvohallintokeskukselle, joka valvoo tarkastusten suorittamista. Edellä 1 momentin b kohdassa tarkoitetun tarkastuksen saa suorittaa vain tarkastuspaikka, joka on liikennetarvikkeiden asennus- ja korjausluvan ehdoista annetun liikenneministeriön päätöksen (817/1992) 3 :ssä tarkoitettu A-luvan haltija. Nopeudenrajoittimen tarkastuspaikan ei tarvitse tehdä ilmoitusta Ajoneuvohallintokeskukselle, jos tarkastuspaikalla on liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun asetuksen (9/1979) 4 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu lupa. 3. Ajoneuvohallintokeskus voi kieltää tarkastuspaikan antamien todistusten hyväksymisen, jos mittauksia ei suoriteta asianmukaisesti tai mittalaitteiden huolto ja mittatarkkuuden tarkastus on laiminlyöty. 4. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta on annettava tarkastuksen tuloksen osoittava allekirjoitettu ja nimen selvennyksellä varustettu todistus esitettäväksi katsastuksessa. Todistuksessa on lisäksi oltava vähintään ajoneuvon yksilöintitiedot, tiedot tarkastuspaikasta sekä päiväys ja mittaajan allekirjoitus. Pakokaasupäästöjen tarkastuksesta on ilmoitettava myös mittauksessa käytetyt käyntinopeudet. Jos pakokaasupäästöjen, paineilmajarrujen tai nopeudenrajoittimen tarkastuksen suorittamisesta on kulunut enemmän kuin kolme kuukautta tai sitä ei ole suoritettu lainkaan, tarkastus suoritetaan katsastuksen yhteydessä. 5. Katsastuksessa voidaan suorittaa pakokaasupäästöjen mittauksia, paineilmajarrujen tarkastuksia ja nopeudenrajoittimen toiminnan tarkastuksia tarkastuspaikan mittausten tai tarkastusten oikeellisuuden toteamiseksi, jolloin katsastuksessa suoritettu mittaus on ratkaiseva. Katsastuksessa voidaan tutkia myös perävaunun vetokytkimen toimintakelpoisuus. 1. Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä maaliskuuta 2002 jäljempänä säädetyin poikkeuksin. 2. Tämän asetuksen voimaantulosta alkaen voidaan sisäisellä valvontajärjestelmällä varustetuille ajoneuvoille 36 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun, pakokaasupäästöjen rajaarvoihin perustuvan joutokäynnillä suoritettavan mittauksen asemesta suorittaa sisäisen valvontajärjestelmän tarkastus. 3. Vuosikatsastuksen sisältöä koskeva 34 siinä mainitun direktiivin 2001/11/EY osalta, nopeudenrajoittimen tarkastusta koskeva 37 a sekä pakokaasujen, paineilmajarrujen, vetokytkimen ja nopeudenrajoittimen tarkastuksen suorittajaa koskeva 46 b tulevat voimaan 9 päivänä maaliskuuta Pakokaasupäästöjen raja-arvoihin perustuva 36 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu joutokäynnillä suoritettava tarkastus korvataan 1 päivästä tammikuuta 2004 sisäisen valvontajärjestelmän tarkastuksella, jota tarkoitetaan 36 :n 5 momentissa, ja se koskee seuraavia ajoneuvoja: a) 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otetut ottomoottorilla varustetut bensiiniä polttoaineena käyttävät M 1 -luokan ajoneuvot lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden enimmäismassa on suu-
4 484 N:o 165 rempi kuin 2500 kg, sekä N 1 -luokan I-alaluokan ajoneuvot; b) 1 päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otetut ottomoottorilla varustetut bensiiniä polttoaineena käyttävät N 1 -luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvot sekä M 1 -luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg; c) 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otetut ottomoottorilla varustetut joko neste- tai maakaasua pysyvästi tai osittain polttoaineena käyttävät M 1 -luokan ajoneuvot lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg, sekä N 1 -luokan I-alaluokan ajoneuvot; d) 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen ensi kertaa käyttöön otetut ottomoottorilla varustetut joko neste- tai maakaasua pysyvästi tai osittain polttoaineena käyttävät N 1 -luokan II- ja III-alaluokan ajoneuvot sekä M 1 -luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2500 kg. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2002 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Yli-insinööri Kari Saari
5 485 N:o 166 Valtioneuvoston asetus asuntojen korjausavustusten jakoperusteista Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 18 joulukuuta 1998 asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) 2 :n 2 momentin nojalla: 1 luku Soveltamisala 1 Myönnettäessä asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia lain 2 :n 1 momentissa mainittuihin käyttötarkoituksiin noudatetaan, mitä tässä asetuksessa tarkemmin säädetään avustusten käyttötarkoituksista, avustusten enimmäismääristä ja muista myöntämisperusteista. 2 luku Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen avustus 2 Avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena. 3 Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät tulot kuukaudessa eivät saa ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja: Henkilöluku Tulot e/kk Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :ssä mainittuja tuloja. Tulojen enimmäismääriä korotetaan 520 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden. 4 Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 :n 1 momentin tulorajojen asemasta sovelletaan seuraavia tulorajoja: Henkilöluku Tulot e/kk Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus. 5 Tukea ei voida myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvalla ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon ruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruoka-
6 486 N:o 166 kunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa. 6 Korjattavassa asunnossa pysyvästi asuvan ruokakunnan tulee täyttää tuen myöntämisperusteet. Jos avustus myönnetään useampiasuntoisen vuokratalon korjaamiseen, tukea voidaan myöntää, jos yli puolet talossa asuvista ruokakunnista täyttää tuen myöntämisperusteet. Sama koskee asunto-osakeyhtiön asuinrakennuksen korjaamista, jos rakennusta korjataan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvalta osalta. 7 Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. 3 luku Avustus hissiin ja liikuntaesteen poistamiseen 8 Avustusta voidaan myöntää hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikuntaesteen poistamiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. 9 Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytystä hissin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustannuksista tai muun korjaustoimenpiteen hyväksytyistä kustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia edellä mainituista kustannuksista. 4 luku Avustukset käyttötarkoituksen muuttamiseksi 10 Avustusta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää silloin, kun laitosrakennus muutetaan soveltuvaksi sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen erityisessä tarpeessa olevien henkilöiden asunnoiksi. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä teollisuus-, liike- tai muussa yritystoiminnan käytössä olevan tai olleen laitosrakennuksen muuttamiseen asunnoiksi. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että rakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä ja että asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset muodostuvat kohtuullisiksi. Rakennuksen hankintakustannukset ja korjauskustannukset yhdessä eivät saa ylittää vastaavanlaisen uuden asuinrakennuksen rakennuskustannuksia. 11 Avustusta asuinrakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää, jos käyttötarkoituksen muuttaminen on tarpeen asumisen tukipalveluiden järjestämiseksi tai tuki- tai palveluasumista palvelevien yhteis- tai yleistilojen riittäväksi toteuttamiseksi asuinrakennuksessa. 12 Avustusta käyttötarkoituksen muuttami-
7 N:o seen myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. 5 luku Avustus terveyshaitan poistamiseen 13 Avustusta terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta. 14 Avustusta voidaan myöntää enintään 40 prosenttia terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämien korjaustoimenpiteiden hyväksytyistä kustannuksista. 6 luku Avustus asunto-osakeyhtiölle 15 Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta korjaustoimenpiteisiin edellyttäen, että asuinrakennus tai asuinrakennukset sijaitsevat Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevissa lähiöissä. Avustusta voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin: 1) rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen ja parantamiseen vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneristyksen, tiiviyden sekä rakenteen kunnon osalta. Ulkovaippaan kuuluviksi luetaan tässä asetuksessa vesikatto, yläpohja, alapohja, ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat ja ulko-ovet; 2) lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen; 3) vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen tai parantamiseen; 4) kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen; 5) yhteistilojen parantamiseen tai rakentamiseen; sekä 6) piha-alueen parantamiseen. 16 Avustusta asunto-osakeyhtiölle korjaustoimenpiteeseen voidaan myöntää enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos 1) hanke on hyväksytty koerakennuskohteeksi; 2) korjattava rakennus on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas; 3) kustannukset aiheutuvat patteriverkoston perussäädöstä ja siihen liittyvistä venttiilikorjauksista tai ilmanvaihtojärjestelmän säädöstä ja ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta; tai 4) kustannukset aiheutuvat poistoilman lämmön talteenoton rakentamisesta. 17 Asunto-osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä yhtiötä, johon sovelletaan asuntoosakeyhtiölakia (809/1991). Avustus myönnetään asunto-osakeyhtiölle, jonka asuinrakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa. 18 Korjaustoimenpiteitä koskevassa urakkatarjouspyynnössä tulee edellyttää, että urakoitsija liittää urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä. Asuntoosakeyhtiön on ennen urakkasopimuksen solmimista varmistettava, että valitulla urakoitsijalla ei ole laiminlyöntejä verojäämätodistuksessa ja työeläkelaitoksen antamassa todistuksessa. Asunto-osakeyhtiön on ennen avustuksen maksamista annettava vakuutus siitä, että se on toimittanut korjaustoimenpiteiden osalta maksetuista palkoista asianmukaisesti ennakonpidätykset ja lakisääteiset työnantajamaksunsa. Jos korjaustoimenpiteet teetetään urakkasopimuksen perusteella, asunto-osakeyhtiön on vaadittava mainittu vakuutus urakoit-
8 488 N:o 166 sijalta. Urakoitsijan tulee lisäksi ilmoittaa käyttämänsä aliurakoitsijat. Valtion asuntorahasto ohjaa tarkemmin tämän pykälän soveltamista. 7 luku Avustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi 19 Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvio sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta. Avustettavan kuntoarvion tason on vastattava vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuinkerrostalon kuntoarvio, suoritusohje (KH ). 20 Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, kun kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennukselle on tehty kuntoarvio. 21 Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää siltä osin, kuin kustannukset kohdistuvat huoltokirjan huolto-osaan. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennukselle on aiemmin tehty kuntoarvio tai että huoltokirjaan laaditaan sekä kuntoarviota vastaava kunnossapito-osa että huolto-osa. Lisäksi edellytetään, että huoltokirja koskee koko rakennusta ja että sen taso vastaa vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuintalon huoltokirjan laadinta, käytössä oleva talo (KH ). 22 Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon. 23 Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää enintään 80 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion hyväksytyistä kustannuksista. Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista. Avustusta huoltokirjan huolto-osan kustannuksiin voidaan myöntää enintään 50 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Kunnossapitoosan laatimiseen voidaan myöntää kuntoarvioavustusta siten, kuin siitä on säädetty 19 :ssä ja tämän pykälän 1 momentissa. Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä suunnittelukustannuksista. 8 luku Muut määräykset 24 Tässä asetuksessa tarkoitetun avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun myönnetään valtion varoista hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia korjauskustannuksista. 25 Valtion asuntorahasto ohjaa tarkemmin
9 N:o avustusten hakemista, myöntämistä ja maksamista. 9 luku Voimaantulo 26 Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä maaliskuuta Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös asuntojen korjausavustusten jakoperusteista (158/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Päätöksen nojalla myönnetyt, mutta maksamatta olevat avustukset maksetaan päätöksen mukaisesti, kuitenkin euroina. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Asuntoneuvos Riitta Kimari /26
10 490 N:o 167 Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2002 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 27 :n 4 momentin nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 :n säännösten lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään. Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei. 2 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen suorittaneille, taikka lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon tai edellä mainittua koulutusta vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaneille. Tätä asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita: 1) ammatillisiin erityisoppilaitoksiin; 2) vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen; 3) maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen; 4) kotitalousopetukseen, joka järjestetään muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena; 5) oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen; 6) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen; 7) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu ensisijassa aikuisille. 2 luku Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen 3 Valintayksiköt Opiskelijat otetaan ammatillisista perustutkinnoista annetun opetusministeriön asetuksen (216/2001) liitteessä mainittuun perustutkintoon tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan sitä laajempaan valintayksikköön. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat otetaan seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta suorittamaan määrättyä, jäljempänä mainittua koulutusohjelmaa: 1) maatalousalan perustutkinto: hevosta-
11 N:o louden koulutusohjelma ja turkistalouden koulutusohjelma; 2) metsäalan perustutkinto: metsäkonealan koulutusohjelma; 3) vaatetusalan perustutkinto: asustealan koulutusohjelma ja turkisalan koulutusohjelma; 4) painoviestinnän perustutkinto: ulkoasun toteuttajan koulutusohjelma ja painotekniikan koulutusohjelma; 5) logistiikan perustutkinto: kuljetuspalvelujen koulutusohjelma; 6) sähköalan perustutkinto: automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma sekä sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma; 7) rakennusalan perustutkinto: maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma; 8) elintarvikealan perustutkinto: meijerialan koulutusohjelma; 9) merenkulkualan perustutkinto: sähkökäytön koulutusohjelma; 10) liiketalouden perustutkinto: informaatio- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma; 11) matkailualan perustutkinto: matkailun ohjelmapalvelujen koulutusohjelma ja matkailun myynti- ja neuvontapalvelujen koulutusohjelma; 12) sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ensihoidon koulutusohjelma; 13) käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto: esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma. 4 Opiskelijaksi ottamisen perusteet Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella. Otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä: 1) perus- tai lisäopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna; 2) yleisestä koulumenestyksestä; 3) painotettavista arvosanoista; 4) työkokemuksesta; 5) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta; 6) sukupuolen perusteella; 7) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä mainituista tekijöistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti: 1) hakutoivejärjestys; 2) mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärä; 3) sukupuolen perusteella annettujen pisteiden määrä; 4) yleinen koulumenestys; 5) seuraavien oppiaineiden aritmeettinen keskiarvo: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto. 3 luku Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden valintapisteiden laskeminen 5 Perus- tai lisäopetuksen oppimäärän suorittaminen Hakijalle, joka on suorittanut perus- tai lisäopetuksen oppimäärän hakeutumisvuonna, annetaan kolme valintapistettä. 6 Yleinen koulumenestys Yleisestä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous. Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuu-
12 492 N:o 167 luvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet. Yleisen koulumenestyksen perusteella pisteitä annetaan seuraavasti: Keskiarvo pisteitä 5,50 5,74 4 5,75 5,99 5 6,00 6,24 6 6,25 6,49 7 6,50 6,74 8 6,75 6,99 9 7,00 7, ,25 7, ,50 7, ,75 7, ,00 8, ,25 8, ,50 16 Opiskelijaksi ottamisessa käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus. Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa. 7 Painotettavat arvosanat Kaikilla koulutusaloilla otetaan huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo. Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useammasta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vähintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, lasketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yhteisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisaineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet. Painotettavien arvosanojen perustella annetaan pisteitä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti: Keskiarvo pisteitä 5,50 5,99 2 6,00 6,49 3 6,50 6,99 4 7,00 7,49 5 7,50 7,99 6 8,00 8,49 7 8,50 8 Opiskelijaksi ottamisessa käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus. Milloin hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa. Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, puuttuvaa arvosanaa ei voi korvata muulla arvosanalla. Jos hakijan todistuksesta puuttuvat kaikki edellä mainitut arvosanat, voidaan opiskelijaksi ottaminen suorittaa joustavassa valinnassa. 8 Työkokemus Työkokemukseksi hyväksytään sellainen työkokemus, jonka hakija on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan tai 16 vuotta täytettyään. Työkokemusta on oltava vähintään 3 kuukautta.
13 N:o Työkokemuksen pituutta laskettaessa otetaan huomioon vain vähintään 1 kuukauden yhtäjaksoiset työt. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa 1 kuukauden työkokemusta. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työkokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen määrä. Työkokemus otetaan huomioon kevään yhteishaussa tammikuun ja syksyn yhteishaussa elokuun loppuun saakka. Työkokemuksesta annetaan pisteitä seuraavasti: Työkokemuksen pituus pisteitä 3 kk alle 6 kk 1 6 kk alle 12 kk 2 12 kk alle 18 kk 3 18 kk alle 24 kk 4 24 kk 5 9 Hakutoiveet Hakijalle annetaan pisteitä ammatillista koulutusta koskevien hakutoiveiden perusteella seuraavasti: 1-hakutoive 3 pistettä, 2-hakutoive 1 piste. Muina kuin edellä mainittuina hakutoiveina olevaan ammatilliseen koulutukseen ei anneta pisteitä. 10 Sukupuoli Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä valintayksikössä ensisijaisista pyrkijöistä on alle 30 prosenttia samaa sukupuolta kuin hakija. 11 Pääsy- tai soveltuvuuskokeet Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen koulutukseen hakeville pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen opiskelijat valitaan 5 10 :ssä säädettyjen valintaperusteiden yhteispistemäärän perusteella. Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon, kello- ja mikromekaniikan perustutkintoon, hammastekniikan perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella. Opiskelijaksi ottaminen urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen tehdään myös pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tulosten sekä lajiliittojen lausuntojen perusteella. Pääsy- tai soveltuvuuskokeessa yhden pisteen saaneita ei valita koulutukseen, vaikka yhteispistemäärä sitä muuten edellyttäisi. Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita koulutuksen muun järjestäjän vastaavaan valintayksikköön. 4 luku Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen 12 Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden aloituspaikat Koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion tai ylioppilastutkinnon suorittaneille. 13 Valintayksiköt otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita Otettaessa lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita ammatillisen peruskoulutukseen noudatetaan valintayksiköiden osalta, mitä 3 :ssä säädetään.
14 494 N:o Opiskelijaksi ottamisen perusteet otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita Opiskelijaksi ottaminen tässä pykälässä tarkoitettujen opiskelijoiden osalta suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoivejärjestyksen perusteella. Otettaessa tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä: 1) yleisestä koulumenestyksestä; 2) työkokemuksesta; 3) ensimmäisestä ja toisesta hakutoiveesta; 4) sukupuolen perusteella; 5) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä mainituista valintaperusteista koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien perusteiden mukaisesti: 1) hakutoivejärjestys; 2) mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärä; 3) sukupuolen perusteella annettujen pisteiden määrä; 4) yleinen koulumenestys; 5) seuraavien oppiaineiden aritmeettinen keskiarvo: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia ja maantieto. 5 luku Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden valintapisteiden laskeminen 15 Yleisen koulumenestyksen huomioon ottaminen otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan yleisestä koulumenestyksestä pisteitä seuraavien oppiaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi sekä matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta ja terveystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia. Yleisen koulumenestyksen perusteella annetaan pisteitä seuraavasti: Keskiarvo pisteitä 5,50 5,74 4 5,75 5,99 5 6,00 6,24 6 6,25 6,49 7 6,50 6,74 8 6,75 6,99 9 7,00 7, ,25 7, ,50 7, ,75 7, ,00 8, ,25 8, ,50 16 Lukion oppimäärää suorittavien tai suorittaneiden sekä ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijaksi ottamisessa käytetään lukion päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus. 16 Työkokemuksen huomioon ottaminen otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita Otettaessa lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan työkokemuksen osalta, lukuun ottamatta työkokemuksesta annettavia pisteitä, muutoin mitä 8 :ssä säädetään. Työkokemuksesta annetaan pisteitä seuraavasti: Työkokemuksen pituus pisteitä 6 kk alle 12 kk 1 12 kk alle 18 kk 2 18 kk 3
15 N:o Hakutoiveiden, sukupuolen ja pääsy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella annettavat pisteet otettaessa opiskelijaksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita Otettaessa lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneita ammatilliseen peruskoulutukseen sovelletaan hakutoiveiden, sukupuolen ja pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta, mitä 9 11 :ssä säädetään. 6 luku Joustava valinta 18 Joustavan valinnan perusteet Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella ottaa enintään 30 % kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet, ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen, koulutodistusten vertailuvaikeudet, harrastustoimintaan liittyvät syyt, urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen, sosiaaliset syyt ja työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt. Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista tulee ottaa huomioon kun valintapistejärjestyksestä poiketaan. 19 Joustavan valinnan soveltaminen Joustavaa valintaa voidaan soveltaa siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei. Joustavaa valintaa sovelletaan yhteishakujärjestelmän automaattisessa tietojenkäsittelyssä hakijan ensimmäisen hakutoiveen osalta. 20 Joustavaan valintaan liittyvät tiedot ja selvitykset Opiskelijaksi ottamista koskevasta pistejärjestyksestä poikkeamisen tulee perustua hakijoiden antamiin tietoihin tai koulutuksen järjestäjän tai lääninhallituksen hankkimiin asiakirjoihin. Hakijan tulee alustavan valinnan jälkeen osoittaa koulutuksen järjestäjälle ne suoritukset ja tiedot, joihin hän on vedonnut. 7 luku Erinäiset säännökset 21 Kielikokeen järjestäminen Koulutuksen järjestäjä voi ottaessaan opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen kielikokeella tai muulla tavoin mitata sellaisten hakijoiden kielitaidon, joiden äidinkieli on muun kuin opetuskieli. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. 22 Opiskelijaksi ottamisen perusteista poikkeaminen Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetusministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestäminen edellyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 :n mukaista opetusministeriön kokeilulupaa. 23 Opiskelijaksi ottamisen peruuttaminen Koulutuksen järjestäjällä on oikeus peruuttaa opiskelijaksi ottaminen, jos hakija on antanut virheellisiä tietoja.
16 496 N:o luku Voimaantulosäännökset 24 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän asetuksen mukaisia opiskelijaksi ottamisen perusteita sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita heinäkuun 2004 jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2002 Opetusministeri Maija Rask Hallitussihteeri Kaija Suorsa-Aarnio N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Lausuntoversio 10.7.2017 Asetusluonnos Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta koulutuksesta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2013. 4/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2013 4/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa Annettu Helsingissä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 770. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2006 N:o 770 778 SISÄLLYS N:o Sivu 770 Tasavallan presidentin asetus Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen
Lisätiedot9. lk vanhempainilta. Ti 8.9.2015 klo 18.00
9. lk vanhempainilta Ti 8.9.2015 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 7.-18.9.2015 Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h Työaika mielellään klo 8-14 tai 9-15
LisätiedotOpiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö
Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun
LisätiedotTOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015
TOISEN ASTEEN YHTEISHAUN AIKATAULUT VUONNA 2015 Hakuaika 24.2. 17.3.2015 www.opintopolku.fi HUOM! Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa on mahdollista hakea yhdellä hakulomakkeella
Lisätiedot9. LK VANHEMPAINILTA. Ti klo 18.00
9. LK VANHEMPAINILTA Ti 30.8.2016 klo 18.00 TET eli työelämään tutustuminen Linnainmaan TET 12.-23.9.2016. Päivittäinen työaika 6 h, viikottainen työaika enintään 30 h. Työaika mielellään klo 8-14 tai
LisätiedotYHTEISHAKUINFO 12.11.2015
YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku
Lisätiedot1 INFOA YHTEISHAUSTA
INFOA YHTEISHAUSTA 1 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2017 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 21.2.-14.3.2017 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku 15.3.
LisätiedotOppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos
Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus ja
LisätiedotYHTEISHAKU 2013. Vihdin yhteiskoulu
YHTEISHAKU 2013 Vihdin yhteiskoulu Hakuaika 25.2.-15.3.2013 klo 16.15 Täydennyshaku 5.-12.7.2013 klo 16.15 oppilaitosten vapaiksi jääneille paikoille - tulokset aikaisintaan 2.8.2013 Syksyn yhteishaku
LisätiedotSUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ LUKIOKOULUTUKSEN PÄÄSYPERUSTEET -Valinta tehdään päättötodistuksen lukuaineiden (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto,
LisätiedotOppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä
Oppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus
Lisätiedotwww.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6.
YHTEISHAKU 2014 www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-14.3.2014 Tieto valinnasta postitetaan alk. 12.6.2014 Opot koululla pe 13.6. Opiskelupaikan vastaanottaminen 26.6. mennessä Opiskelijavalinta Yhteishaussa
LisätiedotHakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018
Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018 Ajankohtaista Amiksesta 2017 Laura Linnavuori 13.10.2017 Salpauksen hakutoimisto Hakutoimisto tarjoaa tietoa Koulutuskeskus Salpauksen monipuolisesta
LisätiedotYhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen
Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011. 1217/2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011 1217/2011 Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen
LisätiedotYhteishakuinfo 23.1.2014. www.opintopolku.fi
Yhteishakuinfo 23.1.2014 www.opintopolku.fi Sähköinen yhteishaku www.opintopolku.fi Valtakunnallinen oppilasvalinta ammatilliseen koulutukseen, lukioon sekä kotitalousopetukseen 5 hakutoivetta, vain yhteen
LisätiedotYHTEISHAKU KEVÄT 2017
YHTEISHAKU KEVÄT 2017 MILLOIN HAETAAN? Hakuaika 21.2. 14.3.2017 (koulussa vkolla 10) Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15. Harkintaan perustuvan valinnan (oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt)
LisätiedotYhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
LisätiedotKerro ne hänelle illalla
Kerro ne hänelle illalla YHTEISHAKU 2015 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 24.2.-17.3.2015 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin, valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 *Haku VALMA-koulutuksiin,
LisätiedotVAATIVANA ERITYISTUKENA JÄRJESTETTÄVÄ AMMATILLINEN KOULUTUS
20.2. 13.3.2018 AMMATILLINEN JA LUKIOKOULUTUS 14.3.-4.4.2018 VAATIVANA ERITYISTUKENA JÄRJESTETTÄVÄ AMMATILLINEN KOULUTUS 22.5.-24.7.2018 PERUSOPETUKSEN JÄLKEINEN VALMISTAVA KOULUTUS (10.LK JA VALMA) Lukiokoulutus
LisätiedotOPO-paketti 2016. Ohjeita perusopetuksen päättäville
OPO-paketti 2016 Ohjeita perusopetuksen päättäville Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku Perusopetuksen jälkeisen valmistavan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 2015 ja haku perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin. Sompion koulu 10.1.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 2015 ja haku perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin Sompion koulu 10.1.2015 Hakuaika 24.2.-17.3.2015 osoitteessa: www.opintopolku.fi
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat
LisätiedotOPO-paketti. Ohjeita perusopetuksen päättäville
OPO-paketti Ohjeita perusopetuksen päättäville Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 2014 ja Haku perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin Kevään yhteishaku: Nettihaku missä
LisätiedotOpintopolku-info opintoohjaajille
Opintopolku-info opintoohjaajille 18.2.2016 Yleistä OPH aloittanut katsaukset hakuihin ja valintoihin liittyvistä asioista sekä Opintopolun uusista toiminnallisuuksista n. 1-2 kertaa kuukaudessa Infot
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotYhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja
Yhteishaku 2018 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen perustutkinnon,
Lisätiedothaetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi
hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1296. Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1995 N:o 1296 1305 SISÄLLYS N:o Sivu 1296 Venäjän kanssa Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle auto- ja rautatieliikenteelle
LisätiedotOPO-paketti. Ohjeita perusopetuksen päättäville
OPO-paketti Ohjeita perusopetuksen päättäville Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 2015 ja Haku perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin Kevään yhteishaku: Nettihaku missä
LisätiedotYHTEISHAKU Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen
YHTEISHAKU 2018 Hakuaika ammatilliseen ja lukiokoulutukseen 20.2.-13.3.2018 LISÄKSI: *Haku erityisammattioppilaitoksiin ja siellä oleviin VALMA ja TELMA valmentaviin koulutukseen 14.3.-4.4.2018 *Haku perusopetuksen
LisätiedotYhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu
Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen
LisätiedotYHTEISHAUN AIKATAULU
YHTEISHAUN AIKATAULU 21.2. - 14.3.2017 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖLUOKKALAISTEN HAKUAIKA YHTEISHAKU TEHDÄÄN OPINTOPOLKUUN KOTONA YHDESSÄ HUOLTAJAN KANSSA. HUOLTAJAN SUOSTUMUKSELLA HAKU VOIDAAN TEHDÄ KOULULLA
LisätiedotHUOLTAJAN ALLEKIRJOITTAMA KOPIO PALAUTETTAVA OPOLLE VIIMEISTÄÄN maanantaina 9.3.2015
YHTEISHAUN AIKATAULU 24.2. - 17.3.2015 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖLUOKKALAISTEN HAKUAIKA HAKEMUKSET TÄYTETÄÄN JA LÄHETETÄÄN LUOKITTAIN VIIKOLLA 10 HAKU SUORITETTAVA VIIMEISTÄÄN pe 6.3.2015 HUOLTAJAN ALLEKIRJOITTAMA
LisätiedotValintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen
LisätiedotOPO-paketti. Ohjeita kevään 2010 sähköiseen yhteishakuun. Osaamisen ja sivistyksen asialla. 13.08.2009 www.oph.fi
OPO-paketti Ohjeita kevään 2010 sähköiseen yhteishakuun Osaamisen ja sivistyksen asialla 13.08.2009 www.oph.fi Kevään yhteishaku: Nettihaku missä ja milloin? www.haenyt.fi ja www.studieval.fi Hakuaika
LisätiedotOPO-paketti. Ohjeita kevään 2012 sähköiseen yhteishakuun. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi. 21.09.2011 www.oph.fi
OPO-paketti Ohjeita kevään 2012 sähköiseen yhteishakuun 21.09.2011 www.oph.fi Kevään yhteishaku: Nettihaku missä ja milloin? www.haenyt.fi ja www.studieval.fi Hakuaika 27.2.-16.3.2012 Hakuaika päättyy
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 27.5.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen
LisätiedotPoimintoja yhteishakuinfosta
Poimintoja yhteishakuinfosta 2013 2014 Rajamäen yläasteella ensisijaisesti haettiin ammatillinen koulutus 74 lukiokoulutus 61 valittiin opiskelijaksi ammatillinen koulutus 62 lukiokoulutus 60 Yhteishaku
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotSÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu
SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2017 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Annaleena Vuorinen Oppilaanohjaaja Karakallion koulu YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRROLLA JA HUOLTAJAN KUULEMISELLA Huoltajaa tiedotetaan ja kuullaan
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus
LisätiedotYhteishakuilta päättöluokkalaisten huoltajille. Aikataulut ja järjestelyt. Nuorten valinnat ja aikuisten tuki.
Yhteishakuilta päättöluokkalaisten huoltajille Aikataulut ja järjestelyt. Nuorten valinnat ja aikuisten tuki. Oppilaanohjaajat Iiris Kurkela ja Suvi Koskinen KEVÄÄN 2018 HAKUAJAT www.opintopolku.fi Ammatillisen
LisätiedotOPO-paketti Ohjeita perusopetuksen päättäville
OPO-paketti 2017 Ohjeita perusopetuksen päättäville Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku Perusopetuksen jälkeisen valmistavan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta
LisätiedotValintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi
Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat
LisätiedotMuutokset opiskelijavalinnoissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta
Muutokset opiskelijavalinnoissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.- 24.4. Katariina Männikkö Esityksen sisältö Oppijan palvelut ja uudet
LisätiedotOPO-paketti Ohjeita perusopetuksen päättäville
OPO-paketti 2019 Ohjeita perusopetuksen päättäville Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Haku vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen Perusopetuksen jälkeisen
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotKatsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset
Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet
LisätiedotYHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN
YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotTERVETULOA 9.-luokkalaisten huoltajien jatko-opintoiltaan. yhteishaku ammatilliset opinnot yhdistelmäopinnot lukio-opinnot
TERVETULOA 9.-luokkalaisten huoltajien jatko-opintoiltaan yhteishaku ammatilliset opinnot yhdistelmäopinnot lukio-opinnot Ohjelma 16.11. 18.00-18.20 Tervetulosanat ja yhteishaun käytänteet Opinto-ohjaajat
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 486. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 2008 N:o 486 490 SISÄLLYS N:o Sivu 486 Tasavallan presidentin asetus Georgian kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen
LisätiedotTervetuloa yhteishaun vanhempainiltaan Virve Willstedt Espoonlahden koulun opinto-ohjaaja
Tervetuloa yhteishaun vanhempainiltaan 18.1.2017 Virve Willstedt Espoonlahden koulun opinto-ohjaaja Ohjelma 18.00-18.30 Sähköinen yhteishaku ja toiselle asteelle siirtyminen 18.30-19.00 Omnian ja ammatillisen
LisätiedotYHTEISHAKU AIKATAULU, KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS, VALINTAPERUSTEET JA MUUTA HYÖDYLLISTÄ Riihikallion koulu
YHTEISHAKU 2017 AIKATAULU, KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS, VALINTAPERUSTEET JA MUUTA HYÖDYLLISTÄ Riihikallion koulu 23.11.2016 YLEISIÄ PERUSTEITA Yhteishaussa haetaan toisen asteen opintoihin (lukio ja ammattikoulut)
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015
VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)
LisätiedotUudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset
UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKoulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu
Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Hakijat ja aloituspaikat 2009-2012 hakijat 2012 2011 2010 2009 Aloituspaikat 2012 2011 2010 2009 Ammatillinen koulutus 68 531 69 658 67 283 62 268
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotOpiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa
Opiskelijavalinta rakennusarkkitehtikoulutukseen kevään 2015 yhteishaussa Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan sekä tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen valintakokeeseen että rakennusarkkitehtikoulutuksen
LisätiedotJatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh.
Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. 0400 663346 Suomen koulutusjärjestelmä Koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Ammatillinen
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan
LisätiedotVANHEMPAINILTA YHTEISHAUSTA. Launeen koulu
VANHEMPAINILTA YHTEISHAUSTA Launeen koulu 23.11.2016 URAVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: YHTEISKUNTA KOTI - koulutusjärjestelmä - tavoitteiden asettelu - työllisyystilanne - asenteet koulutukseen - hakumenettely
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 878. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2004 N:o 878 883 SISÄLLYS N:o Sivu 878 Tasavallan presidentin asetus biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän
LisätiedotOpiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 18.1.2013 Katariina Männikkö
Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 18.1.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun
LisätiedotKorjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri
Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp Hallituksen esitys valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteita koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotYHTEISHAKU KEVÄT 2013. Langinkosken koulu
YHTEISHAKU KEVÄT 2013 Langinkosken koulu 1 Kevään yhteishaku: Nettihaku missä ja milloin? www.haenyt.fi : Hakuaika on 25.2. 15.3.2013. Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 16.15. Nettihakulomake
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotYhteishaku keväällä 2015. Linnainmaan koulu 13.1.2015
Yhteishaku keväällä 2015 Linnainmaan koulu 13.1.2015 Kevään yhteishaku: Nettihaku missä ja milloin? Hakemus täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-17.3.2015 Hakuaika päättyy viimeisenä
LisätiedotOPO-paketti Ohjeita perusopetuksen päättäville
OPO-paketti 2018 Ohjeita perusopetuksen päättäville Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Haku vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen Perusopetuksen jälkeisen
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA
1 OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA Opiskelijat valitaan kahdella tavalla: Jono 1: 15 opiskelijaa valitaan koulumenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)
OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava
LisätiedotYHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN
YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2018 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
LisätiedotOpintopolku ja hakeutuminen maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen
Opintopolku ja hakeutuminen maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen 23.1. 2014 Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä Katariina Männikkö Esityksen sisältö Oppijan verkkopalvelukokonaisuus
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala
Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 918. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2004 N:o 918 921 SISÄLLYS N:o Sivu 918 Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun tasavallan
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 7/2004 Kirsi Laakso Marja Kostiainen 15.12.2004 Vuonna 2003 myönnetyt korjausavustukset Kunnan ja ARA:n myöntämien korjausavustusten osuus 100
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
Lisätiedot