Vastaus Joensuun Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustokysymykseen pakolaisten vastaanottamisesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Vastaus Joensuun Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustokysymykseen pakolaisten vastaanottamisesta 3236/ /2014 KH 190 Joensuun Perussuomalaisten valtuustoryhmä ynnä eräät muut valtuutetut jät tivät valtuuston puheenjohtajalle valtuustokysymyksen pakolaisten vastaan ot toon varautumisesta. Valtuustokysymyksen olivat allekirjoittaneet val tuute tut Eero Bogdanoff, Sampsa Jääskeläinen, Jussi Wihonen, Sari Sallinen, Vei jo Oinonen, Teemu Arponen, Kari Surakka, Kari Savolainen ja Jaana Ihme. Kari Savolainen ja Jaana Ihme ovat päivätyllä kirjeellä peruuttaneet valtuus to ky sy myk sen allekirjoittamisen. Kaupunginhallitus lähetti vastauksen valtuustokysymykseen hal lin to yksi kön valmisteltavaksi. Vastaus tulee antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :n mukaisesti viimeistään sii nä val tuus ton kokouksessa, joka ensiksi pidetään neljän (4) viikon kuluttua ky symyk sen tekemisestä, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei voitu an taa. Valtuustokysymyksessä todetaan, että Joensuun kaupunki on tarjoamassa pit käai kai sen kotipaikan 90:lle syyrialaiselle pakolaiselle ja esitetään vastaanoton käytän nön toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Valtuustokysymys on esi tys lis tan liitteenä. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Pohjois-Karjalan elinkeino-, lii ken ne- ja ympäristökeskuksen kanssa teh tä vän sopimuksen kuntaan osoit tami ses ta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksella korvattiin ja päivitettiin aiem min voimassa ollut allekirjoitettu sopimus pakolaisten vas taan ot tami ses ta. Ko. sopimuksella Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan työvoima- ja elin kei no kes kus olivat sopineet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas taanoton jär jes tä mi ses tä ja kustannusten korvaamisesta tuolloin voimassa olleen lain mu kai ses ti. Sopimus oli monilta osin vanhentunut ja edellytti uudistamista nykyis tä lainsäädäntöä ja tilannetta vastaavaksi ja sen uudistamisesta neuvoteltiin Poh jois-kar ja lan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa vuoden 2013 aikana ja tarkemmin tämän vuoden tam mi kuus sa. Joensuu on näinä vuosina vas taan ot ta nut vuosittain keskimäärin n. 30 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Nyt määrä on vähentynyt Kontiolahden tur va pai kan ha kijoi den vastaanottokeskuksen toi min nan päätyttyä. Pakolaisten vastaanotossa ei siten sinänsä ole kysymyksessä Joensuun kaupungille uusi asia. Syyrian ti lan teen johdosta esillä on nyt erityisesti sieltä tulevat kiintiöpakolaiset. Todettakoon, että Joensuun kaupukiseudulla asui vuonna 2012 n ul ko maan kansalaista, joista Joensuun kirjoilla on n (2,3 % väestöstä). Koko Poh-

2 jois-kar ja las sa ulkomaalaistaustaisten määrä on n Kansallisuuksien mää rä Joensuussa on vuosien varrella ollut yli 70. Vaikka pakolaisia on Joensuuhun saapunut 1990-luvulta lähtien on heidän osuuten sa Joensuun ulkomaalaistaustaisista asukkaista vain vajaa kymmenesosa (n. 100 henkilöä). Monet pakolaisina tänne saapuneet ovat myöhemmin muut ta neet pois kaupungista. Joensuussa asuvista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä val taosa on siis muita kuin pakolaistaustaisia. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähetti Joensuun kaupun gil le ja Kontiolahden kunnalle päivätyn kirjeen, jossa se esit ti, että Joen suun kaupunki ja Kontiolahden kunta käynnistäisivät kiin tiö pa ko lais ten vastaan ot ta mi sen. Pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta alueelle on ke hit ty nyt osaami nen turvapaikanhakijoina tulleiden pakolaisten ja heidän per hei den sä vas taanotos ta ja antaa hyvän pohjan työskentelyyn myös kiin tiö pa ko lais ten kanssa. ELY-keskus toimitti kunnille myös työministeri Lauri Ihalaisen ve too muk sen kunta si joi tus ten vastaanottamiseksi. Syyrian sisällissota on pitkittyessään johtanut valtavaan humanitaariseen krii siin, josta kärsii eniten siviiliväestö. Konfliktiin ei ole näkyvissä nopeata ratkaisua ja humanitaarisen avun pääsy Syyriaan on hyvin vaikeaa. Syyrian kriisitilanteen vuok si valtioneuvosto on päättänyt uutena ryhmänä vastaanottaa Suomeen myös syyrialaisia pakolaisia. Syyrialaisten pakolaisten lisäksi Suomi jatkaa pääsään töi ses ti samojen pakolaisryhmien vastaanottamista kuin edellisinäkin vuo sina. Kiintiöpakolaisten vastaanotto poikkeaa turvapaikanhakijoina Suomeen saa punei den kuntasijoituksista seuraavasti: - Suomeen saapuessaan pakolaiset tulevat suoraan kuntien asukkaiksi (ilman vas taan ot to kes kus vai het ta) - kunta voi esittää, mistä kansalaisuusryhmästä pakolaisia toivoo, minkä ko koi sina ryhminä ja milloin tulijat vastaanotetaan - kiintiöpakolaiset pyritään tuomaan Suomeen perhekunnittain, jonka vuoksi jälkeen päin tapahtuvia perheenyhdistämisiä tapahtuu kiintiöpakolaisten kohdalla vain harvoin - kiintiöpakolaisista maksetaan laskennallista korvausta neljän vuoden ajalta Joensuun kaupungin osalta esitettiin neuvotteluissa, että kaupunki vas taan ot taisi ensisijaisesti syyrialaisia pakolaisia. Saapuvien ryhmien koosta ja vas taan ot toajan koh dis ta neuvotellaan tarkemmin sopimuksen voimassaoloaikana.kaupunki on esittänyt toivomuksen, että vuosittainen ryhmä tulisi kahdessa erässä. Jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta maksetaan kunnalle ns. laskennallinen kor vaus, jonka suuruus on alle 7-vuotiaasta euroa/hlö/vuosi ja 7 vuotta täyttä nees tä euroa/hlö/vuosi. Laskennallinen korvaus kiintiöpakolaisesta makse taan neljän vuo den ja turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä kolmen vuoden ajan. Vuonna 2014 kunnalle maksetaan alle 7-vuotiaista korotettua laskennallista kor-

3 vaus ta kertaluonteisesti. Korotus on suuruudeltaan 275 euroa. Lisäksi uudelle kiintiöpakolaisia vastaanottamaan ryhtyvälle kunnalle tai pa kolais kiin tiö tään vähintään 20 henkilöllä nostavalle kunnalle maksetaan yli mää räinen bonusraha euroa. Laskennallisen korvauksen lisäksi kunnalle maksetaan korvausta syntyvistä kustan nuk sis ta todellisten kulujen mukaan seuraavasti: Toimeentulotuet korvataan kunnalle kolmen vuoden ajalta, sai rau den, vamman tms. syyn vuoksi aiheutuvat erityiskulut kymmenen vuoden ajalta ja tulkkauksen jär jes tä mis ku lut tarpeen mukaan. Vuonna 2014 Euroopan pakolaisrahaston SYLVIA hankkeen kautta myön netään ylimääräistä lisätukea pakolaisia vastaanottaville kunnille. Lisätukea mak setaan jokaisesta vuoden 2014 aikana kuntaan tulevasta pakolaisesta. Alle 7-vuo tiaas ta lisätuki on euroa ja 7 vuotta täyttäneestä 700 euroa. Kotoutumislain 32 :n mukaan kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma. Joensuun kaupun gin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ko tout ta mis oh jel man päivitys on parhaillaan valmistelussa ja se tulee kau pungin val tuus ton kä sit te lyyn lausuntokierroksen jälkeen kesäkuussa Kotoutumislain 44 :n mukaan kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, et tä kunta on laatinut 32 :ssä tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Mikäli sopimusta ei ole ja kuntaan kuitenkin sijoittuu pakolaisia, kunta ei ole oikeutettu em. kor vauk siin. Joensuu voi tuskin välttyä siltä ettei pakolaisia kuntaan sijoittuisi ja jos heitä tu lee niin korvaukset edellyttävät em. sopimusta. Kotouttamisohjelma liittyy maa hanmuut ta jiin yleisesti riippumatta siitä syystä, minkä johdosta he kau pun kiin saapuvat. Sopimuksen mukaan Joensuun kaupungin pakolaiskiintiö olisi kes ki mää rin 30 hen ki löä vuodessa siten, että kokonaismäärä tasoittuu kolmen vuoden ai ka na 90 hen ki löön. Vuotuisen keskimäärän määrittely on tarpeen, koska vuo sit tain tu levaa pakolaisten määrää on etukäteen vaikea varmasti täsmätä vaikka käy tän nössä pyritäänkin tuohon noin 30 henkilöön vuodessa. Vas taan otet ta vaan pa ko laiskiin ti öön lasketaan kuntaan osoitettujen henkilöiden lisäksi heidän per heen jä senen sä. Sopimuksessa määritelty määrä vastaa pitkälti Joensuuhun si joit tu nei den pakolaisten määrää 2000 luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Ero na on se, nyt tässä tilanteessa puhutaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisten vas taan ot ta mi sesta, johon myös ministerin edellä mainitussa vetoomuksessa vii ta taan. Sopimuksessa on edelleen määritelty Joensuun kaupungille korvattavat kus tannuk set edellä selostetulta pohjalta ja menettely korvausasioissa. Korvausta makse taan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus mak se taan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väes tö tie to jär jes tel mään. Vastaanoton ja kotouttamisen maksuliikennettä hoitaa Elinkeino-, lii ken ne- ja ympäristökeskus. Kunta voi hakea korvauksia neljännesvuosittain ja ta kau tu vas ti kahden vuoden ajalta.

4 Jos sopimus irtisanotaan, se päättyy 12 kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä. So pi muk sen päättyessä kustannusten korvaukset maksetaan sopimuksen päätty mis päi vä nä korvausten piirissä olevien henkilöiden osalta. Edellä selostettuun viitaten voidaan todeta, että Joensuun kaupungilla on pitkä ko ke mus pakolaistaustaisten henkilöiden vastaanottamisesta. Kunkin vuoden ta lous ar vio on pitänyt sisällään toiminnan edellyttämät määrärahavaraukset ja val tion maksamat korvaukset tulevat kulloinkikin voimassa olevan sopimuksen pe rus teel la. Kaupunkiorganisaatio kokonaisuutena vastaa pakolaisten vastaanottoon liit tyväs tä toiminnasta samalla työnjaolla kuin se vastaa palveluista muutoinkin. Hallin to sään nön 15 :n mukaan kaupunginjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat kan sain vä lis ten asioiden ja maahanmuuttajapalvelujen hoitamista. Kon ser ni hallin nos sa perustettu Joensuun maahanmuuttajapalvelut sijoittuu hal lin to yk sikköön yksikön esimiehenä kaupunginsihteeri. Käytännössä tehtävän toteuttamista koordinoi hallintoyksikkö/joensuun maahan muut ta ja pal ve lut ja erityisesti eri hallintokuntien virkamiehistä muodostettu työ ryh mä. Joensuun kaupungissa toimii myös maahanmuuttajapalveluja ke hit tävä ja koordinoiva asiakaspalvelutyöryhmä, jonka toiminnasta saadut ko ke mukset ovat hyvin myönteisiä. Asunnot on löydyttävä tarjolla olevasta vuokra-asuntokannasta, kuten on toi mittu jo 1990-luvun alusta lähtien. Nyt esillä oleva määrä ei ole suurempi kuin mi tä se on keskimäärin vuositasolla ollut. Kun kyse on perheistä ei tarve käy tän nös sä ole kovin monia asuntoja vuodessa ja tällä hetkelläkin vapaana olevien asun to jen määrä on runsas. Kustannuksia seurataan budjetin seurannan välinein ja tältä osin tavoitteena on edel leen selkiinnyttää toimintamallia. Pakolaiset huomioidaan myös valtionosuuksissa, joita kunnalle maksetaan op pivel vol li suus ikäis ten maahanmuuttajalasten määrän mukaan. Työ- ja elin kei nohal lin to rahoittaa lisäksi kotoutumiskoulutusta ja opetushallinto valmistavaa ope tus ta.maahanmuuttajien valmistavaa opetusta tuetaan suuremmalla val tionosuu del la kuin perusopetuksen oppilasta ja jatkossa mmt-oppilailla on oi keus mmt-tukiopetukseen (kuusi vuotta perusopetuksen aloittamisesta), minkä ku lu ja myöskin tuetaan oph:sta. Myös oman äidinkielen opetusta tuetaan oph:s ta. Koulu voi saada myös tulkkauskulut valtiolta takaisin perheen kanssa teh tä väs tä yhteistyöstä. Vastuuta kotouttamisesta ei olla siirtämässä järjestöille, mutta järjestöt ovat valmii ta ja halukkaita tekemään yhteistyötä. Muodoista ja työnjaosta neuvotellaan erik seen, mutta vastuutaho on joka tapauksessa kaupunki. Järjestöjen mer ki tystä ja vapaaehtoistyötä näissä asioissa ei ole kuitenkaan syytä vähätellä, siellä on ko ke mus ta ja osaamista maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä ja on gel missa.

5 Valtion tukea on avattu edellä esitetyssä tekstissä. Kotouttamisen on nis tu mi sel la on merkitystä siihen, kuinka paljon pakolaiset tarvitsevat erilaista tukea myöhem pi nä vuosina. Hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen ovat kotouttamisohjelman keskeisiä tavoitteita. Toimintaan sisältyy myös varautuminen valtuustokysymyksessä mainittuihin mahdollisiin ei-toivottuihin ilmiöihin. Myös tässä työssä yhteistyö eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on merkittävää. Koska kysymyksen allekirjoittajia on nyt vähemmän kuin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen edellyttämät 8 valtuutettua, tulee asian käsittelyssä huomioida, että vastaus käsitellään aloitteena. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena Joensuun Perussuomalaisten val tuus toaloitteeseen ja todeta valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.