Helsingin hallinto-oikeus Päätös 12/0775/5 Radanrakentajantie HELSINKI. Faksi /11/5151 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Päätös 12/0775/5 Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin Diaarinumero Faksi /11/5151 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Asia Terveydensuojeluasiaa koskeva valitus Valittaja Olli Paasivirta Päätös, josta valitetaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta Taustaa Asia on tullut vireille Espoon sosiaali- ja terveyslautakuntaan Olli Paasivirran ilmoituksella, jonka mukaan asunnon alapuolella olevista kaukolämpöputkista aiheutuu nukkumista häiritsevää melua makuuhuoneeseen. Paasivirta on toimittanut lautakunnalle Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy:n päivätyn melumittausraportin, jonka mukaan mitattu äänitaso makuuhuoneessa oli 25 db (LAeq). Melu todettiin lievästi kapeakaistaiseksi, minkä johdosta siihen tehtiin 3 db:n kapeakaistaisuuskorjaus. Mitatut enimmäisäänitasot makuuhuoneessa olivat db. Terveysviranomainen kehotti lausunnossaan taloyhtiötä (Asunto Oy Bredantie 73) ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi asunnossa ja toimittamaan selvityksen suoritetuista toimenpiteistä mennessä. Myönnetystä lisäajasta ja kehotuksesta huolimatta taloyhtiö ei toimittanut pyydettyä selvitystä. Asunnossa suoritettiin asunnontarkastus, jonka yhteydessä taloyhtiön ja asukkaan tilaamat ulkopuoliset konsultit, Veijo Sivonen / VTT ja Ilkka Marttila / Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy, tekivät melumittauksia makuuhuoneessa. Kaukolämpöputkista aiheutuvaa melua mitattiin säätöventtiilin ollessa kolmessa eri asennossa. Keskimääräiseksi äänitasoksi saatiin säätöventtiilin ollessa perusasennossa (70% auki) 22 db, venttiilin ollessa täysin auki (100%) 23 db ja venttiilin ollessa täysin kiinni (0%) 21 db. Tarkastuspöytäkirjan mukaan ohjearvot eivät ylittyneet missään säätöventtiilin asennossa kapeakaistaisuuskorjauksen jälkeen. I Kaupungineläinlääkärin tekemän päätöksen ( 62) mukaan kaukolämpöputkista kulkeutuvan melun ei ole todettu aiheuttavan terveydensuojelulain 26 :n mukaista

2 terveyshaittaa eikä kiinteistön omistajaa ole voitu velvoittaa ryhtymään enempiin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Valituksenalainen päätös ja sen keskeiset perustelut Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on hylännyt Paasivirran oikaisuvaatimuksen I Kaupungineläinlääkärin päätöksestä ja todennut muun ohella, että nykytietämyksen mukaan terveyshaittaa ei yleensä aiheudu, kun melun voidaan katsoa täyttävän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa esille tuodut ohjeet ja ohjearvot. Kaukolämpöputkiston toiminnasta aiheutuvaa melua mitattiin yhtäaikaisesti kahden eri asiantuntijatahon toimesta ja pitkälti Paasivirran esittämällä tavalla. Läsnä olivat lisäksi kaksi terveystarkastajaa, huoneiston asukas, isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja sekä Kilon Putki Oy:n työntekijä. VTT:n mittaustulosten perusteella keskiäänitaso oli säätöventtiilin asennosta riippuen db ja Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy:n mittaustulosten perusteella db. Mittaustulosten voidaan todeta olevan yhdenmukaiset ja alittavan ohjearvot myös kapeakaistaisuuskorjauksen (+6 db) jälkeen. Terveystarkastajan aistinvaraisen arvioinnin perusteella meluhaitta tarkastushetkellä oli erittäin pieni eikä kapeakaistaisuutta pystynyt kuulohavainnoin erottamaan. Paasivirran mukaan melu syntyy vain tietyissä oloissa ja häiriön alkaminen näyttää edellyttävän lämpötilan laskua noin viisi astetta. Hänen mukaansa leutona talvena haittaa on esiintynyt vain muutamana päivänä. Näin ollen voidaan todeta, että meluhaittaa ei esiinny jatkuvasti. Asumisterveysohjeen mukaan asunnossa esiintyvän melun voidaan katsoa olevan ohjearvojen mukaista, kun ohjearvojen ylittymistä yli 3 db on enintään 10 % vuoden vuorokausista kuitenkin siten, että yli 5 db:n ylittymisiä ei ole enempää kuin vuorokautena vuodessa. Vaikka joinakin päivinä vuodessa kaukolämpöjärjestelmästä aiheutuva meluhaitta olisikin suurempaa kuin asetetut ohjearvot, ei sen tulkita aiheuttavan asukkaille terveyshaittaa. Tästä syystä uusintamittauksia ei ole katsottu tarpeellisiksi. Todennäköisyys sille, että mittauksen suorittaminen Paasivirran mainitsemassa todellisessa häiriötilanteessa antaisi merkittävästi suurempia mittaustuloksia simulointimittauksiin verrattuna, on pieni. Valituksessa esitetyt vaatimukset Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös on kumottava. Asunto Oy Bredantie 73 on määrättävä poistamaan välittömästi kaukolämpöputkesta aiheutuva meluhäiriö asiasta laaditun korjaussuunnitelman mukaisesti uhalla, että työ suoritetaan viranomaisen määräyksestä, ja määräyksen noudattamatta jättämiselle on asetettava euron uhkasakko. Vaatimusten tueksi on muun ohella esitetty, että asiassa on katsottava, että terveydensuojelulaki ei rajoita melun käsitettä, vaan se kattaa melun voimakkuuden ohella myös muut melun ominaisuudet. Melumittarilla ei voida osoittaa lainkaan melun pitkäaikaisvaikutuksia ihmisen terveydelle. Melun terveyshaittaan vaikuttavat melun voimakkuus, laatu ja luonne sekä kokeminen. Melun terveyshaitan arvioinnissa on otettava huomioon melun kestoaika vuorokauden, vuodenajan ja vuosien suhteen. Melun voimakkuuden mittaamista pahiten häiritsevänä yöaikana tulisi välttää ja sallia tallentavien

3 mittarien käyttö ohjeellisena myös altistuneen, luotettavan henkilön toimesta. Häiriön merkityksen arvioinnissa voidaan käyttää altistuneen henkilön ilmoitusta melun kokemisesta. Suoritettu lain edellyttämä melumittaus ei antanut vaadittavaa tulosta, koska mittausolot, ajankohta, simulointi ja ulkoinen lämpötila eivät vastanneet todellista häiriötilannetta. Otollisempana aikana mitattu melun voimakkuus on korkeampi kuin annetussa normissa hyväksyttävä äänitaso. Melun voimakkuuden laskemisessa melumittarin ohjelmaa ei voida yksinomaan käyttää äänitason keskiarvon laskemisessa sulkemalla mittauksesta matalimpia ja korkeimpia äänijaksoja. Kunnallisessa päätöksessä sovellettavia melunormeja koskevaa ohjekirjettä voidaan käyttää vain ohjeellisena ja suuntaa antavana, mutta ei sitovana. Melu aiheutuu As Oy Bredantie 73:n kaukolämpöputkista. Melu alkoi talon siirryttyä öljyn käytöstä kaukolämmitykseen vuonna Melun aiheuttaa kaukolämpöputkessa oleva säätöventtiilin asennon muuttuminen talon vaatiman lämmöntarpeen mukaan. Asennon muutos tehdään automaattisesti ulkona sijaitsevan termostaatin avulla. Läppä päästää sitä enemmän vettä talon putkeen toiselle kierrokselle, mitä suurempi lämmitystarve on. Läppä ei sulkeudu kokonaan, vaan kovallakin pakkasella se päästää vettä noin % läpän ohitse kaukolämpöverkkoon pois talosta. Tällöin tämä vesi aiheuttaa pyörteen, jossa oleva liikeenergia siirtyy kaukolämpöputken seinämään ja kiinnikkeisiin tärinäenergiana. Tämä tärinä purkautuu ääniaaltoina samassa kiinnitysmateriaalissa olevan betoniseinän välityksellä suoraan putkiston yläpuolella olevaan seinään ja sen kiinteisiin rakenteisiin, kuten lämpöputkiin. Tämä yläpuolinen tila on talon huoneiston K makuuhuone. Melua esiintyy tämän syntymekanismin takia ainoastaan tässä makuuhuoneessa. Melua ei synny leutona aikana, jolloin ulkotermostaatti ei laukaise putken läpän sulkeutumista. Arviolta vuonna 2005 tehtiin toisessa kaukolämpöputkessa korjaus, jonka piti poistaa melu, mutta näin ei tapahtunut, kun toinen putki jätettiin värähtelemään. Haitta voidaan ehkäistä helposti asentamalla kaukolämpöputkeen paineentasain. Tasaimen tilaamiseksi edellisen samanlaisen asentanut Kilon Putki Oy mittasi putkeen koon ja varautui asentamaan tarvikkeen välittömästi. Asunto-osakeyhtiö hylkäsi kaikki mittaukset ja ehdotukset vedoten muun muassa yhtiölle tuleviin kustannuksiin. Meluhäiriön poistamiseksi Paasivirta ilmoitti vastaavansa noin 300 euron asennuskustannuksista. Asunto-osakeyhtiö on pyrkinyt lykkäämään vaadittavia meluntorjuntatoimia ja kiistänyt niiden tarpeen. Uusintamittaus tehtiin virheellisesti ja se johti väärään arvioon melu-häiriöstä. Kaukolämpöputken melusta on aiheutunut terveydellistä vaaraa ja haittaa huoneiston K makuuhuonetta käyttäville Olli ja Riitta Paasivirralle. Molemmat työskentelevät kotona ja tekevät itsenäistä luovaa työtä. Olli Paasivirta tietokirjailijana on täysin riippuvainen kirjoittamisessa vaadittavasta häiriöttömästä työympäristöstä sekä rauhallisesta lepäämis- ja nukkumispaikasta. Olli Paasivirta olisi tarvinnut leposijan terveydellisistä syistä. Päätöksessä on sovellettu virheellisesti lain 26 :ää asettamalla melun käsitteelle rajoituksia, vaikka laissa ei näitä ole. Melua tulee tarkastella tämän mukaisesti kaikkien sen ominaisuuksien kannalta. Koska rajoitus on lakiin perustumaton, on koko päätöksen lähtökohta virheellinen. Terveydensuojelulain 27 :ssä tarkoitettua ja torjuttavaa meluhäiriötä ei ole rajattu koskemaan melua ajan funktiona. Ihmisen terveyden kannalta hyvin lyhytaikainenkin melu voi ylittää laissa tarkoitetun hyväksyttävyyden rajan. Terveydensuojelulaissa ei ole säännöstä,

4 jonka mukaan ohjearvon ylitys olisi yleensäkään sallittu tai edes ajallisesti rajoitettuna hyväksyttävä. Melunormeja pidetään nollatoleransseina. Puutteet melun määrittelyssä, vain yhden mittaushetken valinta vääränä aikana ja mittaus käyttökelvottomalla simuloinnila ovat johtaneet virheelliseen terveydensuojelulain tulkintaan ja väärään johtopäätökseen. Asumisterveysohje tarkastelee melua puutteellisesti vain yhden melun ominaisuuden, voimakkuuden, kannalta. Ohjetta tulee käyttää tapauskohtaisesti soveltaen, eikä lähes sitovana normina. Päätöksessä ei ole otettu huomioon Asumisterveysohjeen puutteita melun vaikutusten arvioinnissa. Mittausaika ja -tapa oli simuloinnissa valittu niin, ettei melua voinut teoreettisestikaan syntyä. Päätöksessä ei ole tuotu esille niitä oikaisuvaatimuksessa mainittuja syitä, joiden vuoksi mittaustulos ei vastannut todellista yöllistä melutasoa. Päätöksessä tukeudutaan vain yhteen mittaushetkeen, vaikka lautakunnan tietoon oli saatettu aikaisempia todellisia mittaustuloksia, jotka oli saatu samalla mittarilla kuin virallisetkin. Paasivirta on tehnyt kaupungille ehdotukset yömittausten tekemisestä tallentavalla melumittarilla ja päivystyksen järjestämisestä vastaavien tapausten varalta. Päätöksen arvio siitä, ettei uusintamittauksella saavutettaisi mitään uutta, on virheellinen. Melun aiheuttamia välittömiä fysiologisia terveyshaittoja ei voida osoittaa, eikä niitä laki vaadikaan. Osa haitoista voi olla psykosomaattisia, jotka terveydensuojelulailla tulee myös ottaa huomioon. Nykyinen lääketieteellinen tietämys melun vaikutuksista antaa perusteen ryhtyä haitan torjuntaan ja myös ennaltaehkäisyyn. Asian käsittely ja selvittäminen Espoon sosiaali- ja ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa todennut muun ohella seuraavaa: Paasivirta halusi tilata ja kustantaa toisen ulkopuolisen konsultin tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Sekä VTT että Alpo Halme Oy ovat melumittauksiin erikoistuneita asiantuntijatahoja, joilla on pitkä kokemus melumittauksista eikä heidän asiantuntemusta ole ollut aihetta epäillä. Paasivirran ehdotus arvioida haittaa simulointimittauksin vastasi viranomaisen käsitystä soveltuvasta ja tarkoituksenmukaisesta menetelmästä. Tässä tapauksessa melua ei Paasivirran mukaan esiinny päivittäin ja meluhaitta on riippuvainen sääolosuhteista, joten simulointimittausten katsottiin olevan hyvä tapa saada käsitys mahdollisesta meluhaitasta. Paasivirta on toimittanut mittausraportin Alpo Halme Oy:n tekemästä todellisesta mittaustilanteesta. Mittaustulokset todellisessa ( ) ja simuloidussa ( ) tilanteessa ovat hyvin samansuuntaisia eikä merkittävää eroa näiden välillä ole havaittavissa. Paasivirran ollessa tapauksessa asianosaisena ei hänen itse tekemiään melumittauksia ole huomioitu. Melu voi toisinaan ylittää asetetut ohjearvot eikä sen kuitenkaan katsota aiheuttavan lain mukaista terveyshaittaa. Paasivirta on oikaisuvaatimuksessaan todennut, että leutona talvena meluhaittaa on esiintynyt vain muutamana päivänä. Lisäksi hän on todennut sähköpostiviestissään, että ilman ulkolämpötilan pysyessä melko tasaisena ja alhaisena neljän viikon ajan, on normin ylittävää melua kuulunut vain kolmen päivän aikana. Paasivirran

5 esittämät toteamukset melun esiintyvyydestä ja Etelä-Suomen keskimääräiset sääolosuhteet huomioon ottaen on katsottu, että todennäköisyys sille, että meluhaitta olisi lämmityskaudella usein toistuvaa ja kestäisi useita vuorokausia peräkkäin, on pieni. Asunto Oy Bredantie 73:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitystä ei ole annettu. Paasivirta on antanut vastaselityksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 :n 2 momentin mukaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveydensuojelulain 26 :n 1 momentin mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Saman lain 27 :n 1 momentin mukaan, milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy muun muassa melua siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa 2003:1 on esitetty asuintilojen päivä- ja yöajan melutasojen ohjearvot sekä annettu yleisiä ohjeita melutasomittausten tekemiseen. Asuinhuoneiden yöajan (kello 22-07) melutasolle on annettu ohjearvo 30 db (LAeq). Asumisterveysohjeen mukaan rakennusten teknisten laitteiden, kuten vesi- ja viemäriputkistojen, hissien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja kylmälaitteiden sekä talopesuloiden koneiden aiheuttaman melun keskiäänitason tulee olla alle mainitun ohjearvon ja niiden aiheuttamien yksittäisten melutapahtumien LAFn,ax -tason pitää jäädä alle db. LAFmax -taso kuvaa äänekkyyden suurinta arvoa mittausajalta. Vaihtelualueen db alarajaa voidaan soveltaa tapauksissa, joissa päivä- tai yöaikaisia melutapahtumia on useita tai ne kestävät pitkään. Kun melutapahtumia on vähän ja ne ovat lyhytaikaisia, voidaan käyttää vaihtelualueen yläpäätä. Ohjeessa on todettu, että yksittäisten melutapahtumien

6 unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Asumisterveysohjeen soveltamisoppaassa (Asumisterveysopas 2009) todetaan, että yksiselitteistä, selvää raja-arvoa sille melutasolle, jonka alittuessa melu ei aiheuttaisi terveyshaittaa ja, jonka ylittyessä se aina aiheuttaa niin suurta haittaa, että terveysvalvonnan tulisi edellyttää melun tai melualtistuksen vähentämistä, ei ole pystytty määrittämään. Ohjearvojen on tarkoitus ilmoittaa rajat, joiden alittuessa melutilanne ei nykyisen tietämyksen mukaan aiheuta terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Ohjearvon ylittyessä melu saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Haittojen esiintymisen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä enemmän ja mitä useammin toistuvaa ohjearvojen ylittyminen on. Asian oikeudellinen arviointi Asiassa on kysymys kaukolämpöputkiston toiminnasta aiheutuvista äänistä, jotka kantautuvat Paasivirran asunnon makuuhuoneen alapuolella sijaitsevasta taloyhtiön (Asunto Oy Bredantie 73) lämmönjakohuoneesta. Ääniä syntyy talvikautena etenkin yöaikaan ulkoilman lämpötilan laskiessa, jolloin kaukolämpöputkisto reagoi lämpötilan muutokseen ja säätöventtiilin läpän aikaansaama vesipyörre aiheuttaa värinää ja purkautuu makuuhuoneen seinässä äänenä. Paasivirta ja hänen puolisonsa ovat kokeneet äänet haitallisiksi. Ongelma on alkanut vuonna 2003 taloyhtiön vaihdettua öljylämmityksen kaukolämpöön. Valittajan oman arvion mukaan leutona talvena meluhaittaa on esiintynyt muutamana vuorokautena, mutta esimerkiksi vuosien 2009 ja 2010 kylminä talvina useammin. Paasivirta on teettänyt Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy:llä melumittauksen ja esittänyt melumittausraportin Espoon sosiaali- ja ympäristölautakunnalle. Mitattu äänitaso makuuhuoneessa oli mittausraportin mukaan 25 db (LAcq). Melu todettiin lievästi kapeakaistaiseksi, minkä johdosta lukemaan lisättiin 3 db:n kapeakaistaisuuskorjaus. Mitatut enimmäisäänitasot olivat makuuhuoneessa db. Espoon sosiaali- ja ympäristölautakunta on tehnyt asunnossa ja sen alapuolisessa lämmönjakohuoneesta tarkastuksen , jolloin on suoritettu simuloituja melumittauksia säätöventtiilin ja sen asentojen muutoksista aiheutuvista äänistä. Tarkastuspöytäkirjan mukaan simuloiduissa mittauksissa äänitaso vaihteli db:n välillä ja se pääsääntöisesti alitti ohjearvot myös matalille äänille tehtävän + 6 db:n kapeakaistaisuuskorjauksen jälkeen. Edellä mainittujen yhteneväisten mittaustulosten perusteella säätöventtiilin äänien ei ole voitu katsoa aiheuttavan terveyshaittaa Paasivirran makuuhuoneessa oleskeleville. Valittaja on kyseenalaistanut simuloidun mittaustilanteen ja sen tulokset. Valittajan oikaisuvaatimuksessa esittämän mukaan kaukolämpöputken sulkeminen manuaalisesti kokonaan esti säätöventtiilin läpän taakse muodostumasta tärinää aiheuttavia veden pyörteitä, jolloin simuloinnissa ei voinutkaan aiheutua melua tuottavia ääniaaltoja. Mittauksia tulisi valittajan mukaan tehdä häiriön todellisena ilmenemisajankohtana ja hän on tässä tarkoituksessa ehdottanut tallentavan mittauslaitteen käyttämistä tai päivystyksen järjestämistä.

7 Valittaja on lisäksi vaatinut, että meluhaitan arviointia ei tule perustaa ainoastaan numeerisiin ohjearvoihin, vaan haittaa tulee tarkastella laajemmin. Hallinto-oikeus toteaa, että asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ääntä ilmenee ainoastaan talvikautena ja silloinkin vain joinakin vuorokausina tietyissä olosuhteissa, kun taloyhtiön lämmityksentarve kasvaa ulkolämpötilan laskiessa. Aiheutuvan melun määrä vaihtelee vuorokausittain ja talvikausien välillä, ja kokonaisuutena arvioiden sitä esiintyy harvakseltaan. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon myös, että tarkastus on tehty asianmukaisesti, uusien mittausten suorittaminen asiassa ei ole ollut tarpeen ja Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on selvittänyt asiaa riittävästi. Hallinto-oikeus katsoo, että kaukolämpöputkistosta valittajan makuuhuoneeseen kantautuvien, ohjearvojen alle jäävien maksimimelutasojen perusteella ei ole selvitetty, että äänistä aiheutuisi sellaista terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa Paasivirran asunnossa oleskeleville henkilöille, että lautakunnan olisi tullut asettaa taloyhtiölle vaadittuja velvoitteita. Tämän vuoksi päätöksen muuttamiseen ei ole aihetta. Mahdollisen asumisviihtyvyyden parantamiseen muulla tavoin ei oteta kantaa tällä päätöksellä. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (hallintovalitus). Hallinto-oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Janne Aer, Paula Väinämö ja Jaana Moilanen (t). Esittelijä Miia Rissanen Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Olli Paasivirta saantitodistuksin

8 Bredantie 73 K KAUNIAINEN Oikeudenkäyntimaksu 90 euroa (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Jäljennös maksutta Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta Asunto Oy Bredantie 73 Clas Bergring saantitodistuksin Bredantie 73 J KAUNIAINEN SVK