Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund - SEFE ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund - SEFE ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry"

Transkriptio

1 Uusi Insinööriliitto UIL ry J Suomen Lakimiesliitto ry Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund - SEFE ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

2

3 Yrittäjän opas Julkaisijat Uusi Insinööriliitto UIL ry, Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund - SEFE ry, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Suomen Lakimiesliitto ry ISBN Kirjoittajat Kansikuva: Shutterstock Kirjapaino: Kiriprintti Oy, 2011

4 2 Sisällys 1. LUKIJALLE 5 2. TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI TYÖNTEKIJÄ VAI YRITTÄJÄ KILPAILUKIELTO Kilpailevan toiminnan kielto Kilpailukieltosopimus SALASSAPITOVELVOLLISUUS SOPIMATON MENETTELY ELINKEINOTOIMINNASSA FREELANCE-TYÖ Yleistä Freelance-työn luonteen tunnistaminen Työsuhteessa toimivat freelancerit Yrittäjänä toimivat freelancerit Työkorvauksia saavat freelancerit Freelancerin ongelmat työttömyyspäivärahan osalta SIVUTOIMINEN YRITTÄJYYS Yleistä Sivutoimet kuntasektorilla Sivutoimet valtiolla LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKEIDEA OSAAMINEN TUOTE/PALVELU ASIAKKAAT/MARKKINAT KILPAILIJAT OMA YRITYS KIRJANPITO JA TALOUDEN SUUNNITTELU YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSMUODOT YRITYKSEN PERUSTAMISTOIMENPITEET JA -ILMOITUKSET YRITYKSEN NIMEN VALINTA YRITYKSEN OSTAMINEN Franchising RAHOITUS Oma pääoma Ulkopuolinen rahoitus Erityisrahoituksen muotoja Työvoimatoimisto VEROTUS Yleistä Yksityiset elinkeinoharjoittajat Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta ENNAKKOPERINTÄREKISTERI ARVONLISÄVEROLAKI YRITYSIDEAN SUOJAAMINEN TEOLLISOIKEUDET Patentti Muut teollisuusoikeudet TEKIJÄNOKEIUS TYÖSUHDEKEKSINTÖ JA SEN HYVÄKSIKÄYTTÖ... 26

5 3 7. YRITTÄJÄN VAKUUTUKSET LAKISÄÄTEISET VAKUUTUKSET Yrittäjän eläkevakuutus Työntekijän eläkevakuutus Tapaturmavakuutus Työntekijän ryhmähenkivakuutus Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu VAPAAEHTOISET VAKUUTUKSET YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Työttömyyspäivärahan edellytykset Yrittäjän peruspäiväraha Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa YRITYKSKEN TYÖNTEKIJÄT TYÖEHTOSOPIMUSTEN ALAISET TYÖNTEKIJÄT TYÖNTEKIJÄT, JOTKA EIVÄT KUULU TYÖEHTOSOPIMUSTEN PIIRIIN PALKKATUKI Yleistä Erityisehdot yritykselle Palkkatuen hakeminen ja maksaminen Palkkatuen myöntämisen edellytykset Palkkatuen myöntämisen esteet Palkkatuen määrä ja kesto Työnantajaringit Matka-avustus palkkatuella palkatuille TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEENVETO VIRANOMAISLUVISTA JA ILMOITUKSISTA YRITTÄJÄT JA AMMATTILIITTO UUSI INSINÖÖRILIITTO UIL RY TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY SUOMEN EKONOMILIITTO - SEFE RY TÄRKEÄT LINKIT 45 LIITTEET 46 Y1 PERUSTAMISILMOITUS, osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö PERUSTAMISILMOITUS, LIITE LOMAKKEESEEN Y1, osakeyhtiö / julkinen osakeyhtiö OHJEITA OSAKEYHTIÖN PERUSTAMISILMOITUKSEEN Y2 PERUSTAMISILMOITUS, avoin yhtiö ja kommandiittiyyhtiö Y3 PERUSTAMISILMOITUS, yksityinen elinkeinoharjoittaja... 50

6

7 5 1. LUKIJALLE Yrittäjäksi aikovan on selvitettävä monta asiaa ennen kuin yritystoiminta voi alkaa. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa paitsi yrityksen perustamiseen liittyvästä menettelystä myös mm. sosiaaliturvasta, työttömyysturvasta, vakuutuksista, verotuksesta sekä niistä asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon siirryttäessä työntekijästä yrittäjäksi. Opas sisältää myös ajantasaistetun katsauksen tärkeimmistä työlainsäädännön kohdista, jotka yrittäjä joutuu työnantajana ottamaan huomioon. Yrittäjäoppaan ensimmäinen painos julkaistiin vuoden 1995 alussa ja sen toimittivat Raija Liisa Ahola ja Liisa Hakala, Insinööriliitto IL ry, sekä Anna Lavikkala ja Katriina Vierula, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry. Uusittu, 2. painos julkaistiin vuoden 1998 alkupuoliskolla ja sen toimittivat Raija Liisa Ahola, Insinööriliitto IL ry, ja Maria Löfgren, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry. 3. painos julkaistiin vuonna 2003 ja sen toimittivat Riitta Saarikoski, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Markus Sädevirta, Insinööriliitto IL ry, Jarkko Kotamäki, Tekniikan Akateemisten liitto TEK ry, Juha-Matti Moilanen, Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK ja Heikki Meskanen, YTY & Valmentajat ry. Uusittu 4. painos Helsingissä, kesäkuussa 2011 Juha Teerimäki, Uusi Insinööriliitto UIL ry Satu Tähkäpää, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Riku Salokannel, Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund - SEFE ry

8 6 2. TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI Työtä on perinteisesti tehty työ- tai virkasuhteessa. Viime vuosina raja yrittäjän ja työntekijän välillä on hämärtynyt, kun työntekijät ovat alkaneet työllistää itse itseään yrittäjinä yhä enenevässä määrin. Työntekijä on saattanut pitkään miettiä mahdollisuutta toteuttaa liikeideaansa, mutta vakituinen työpaikka ja pelko epävarmasta toimeentulosta yrittäjänä ovat jarruttaneet idean toteuttamista. Yrittäjäksi ryhtyminen on kuitenkin monelle varteenotettava vaihtoehto työllistyä ja moni perinteisesti itseään työntekijänä pitänyt rohkaistuu lopulta aloittamaan oman yritystoiminnan. Toisaalta työn tekemisen vaihtoehdot saattavat olla syystä tai toisesta vähissä, jolloin myös moni omasta yrityksestä haaveileva on uskaltautunut toteuttamaan haaveensa. Olipa yritystoiminnan aloittamisen perusteena haaveiden toteuttaminen tai olosuhteiden pakko, kummassakin tapauksessa tarvitaan hyvä liikeidea, uskoa omiin kykyihin, paljon tietoa ja omia tai toisten kokemuksia, realismia sekä markkinointiosaamista. Yrittäjyyden parhaiksi puoliksi mainitaan usein vapaus olla oman itsensä herra. Toisaalta vaakakupissa painaa vastuu, myös työntekijöistä. Hänen on myös otettava huomioon mahdollinen kilpailuasetelma suhteessa entiseen työnantajaansa ja luotava liikesuhteet asiakkaisiin, päämiehiin, yhteistyökumppaneihin jne. sekä saatava yritys menestymään. Kun oikea tasapaino löytyy, yrittäjyys on parhaimmillaan luovaa tekemisen iloa, johon osallistuvat yrittäjä ja työntekijät yhdessä. Työntekijästä yrittäjäksi siirtymiseen liittyy monia sekä käytännön että oikeudellisia ongelmia ja selvitettäviä tilanteita. Yrittäjäksi siirtymisen yhteydessä on ratkaistava, missä muodossa toimintaa harjoitetaan. Yksittäisille ihmisille ei ole välttämättä annettu valtaa päättää siitä, tehdäänkö joku työ yrittäjänä vai työsuhteessa, sillä omasta aikomuksesta ja tarkoituksesta huolimatta tosiasialliset olosuhteet ratkaisevat, kummasta tilanteesta on kysymys. Erot tulevat näkyviin mm. työsuhdeturvassa, verotuksessa sekä sosiaali- ja työttömyysturvassa TYÖNTEKIJÄ VAI YRITTÄJÄ? Työsuhde ei perinteisesti ole ollut sopimuksenvarainen asia. Yksittäisille ihmisille ei ole annettu lopullista valtaa sopia siitä, tehdäänkö jokin työ työsuhteessa vai yrittäjänä. Työsuhde määritellään työsopimuslain 1. luvun1 :ssä. Sen mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen osapuoli, työntekijä, sitoutuu tekemään toiselle, työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Mikäli nämä tunnusmerkit täyttyvät, työn suorittaja on työsuhteessa oleva työntekijä, jolloin hän kuuluu pääsääntöisesti työlainsäädäntöön kuuluvien lakien soveltamisalaan. Tällöin osapuolet eivät voi sopia, että oikeussuhdetta kaikesta huolimatta pidetään jonain muuna kuin työsuhteena. Vastaavasti, jos joku näistä tunnusmerkeistä jää toteutumatta, ei oikeussuhdetta katsota työsuhteeksi. Tällöin osapuolilla on pääsääntöisesti oikeus sopia työntekosuhteen laatu ja ehdot vapaasti. Viime kädessä rajanveto työntekijän ja yrittäjän välillä tapahtuu kokonaisarvioinnissa, jossa merkitystä annetaan erilaisille seikoille. Arvioinnissa lähdetään yleensä liikkeelle siitä, tehdäänkö työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Oikeus työn johtoon tarkoittaa työnantajan oikeutta valvoa, että työ suoritetaan annettujen määräysten mukaisesti. Sillä seikalla, onko työnantaja tosiasiassa käyttänyt tätä työn johtoja valvontaoikeutta ei ole merkitystä. Riittää, jos työnantajalla on ollut mahdollisuus tätä käyttää. Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välinen rajanveto on ratkennut työneuvoston oikeuskäytännössä mm. seuraavanlaisten tunnusmerkkien mukaan: Onko työn suorittajalla työn ja työajan järjestämisen itsenäisyys Kumpi osapuoli on ottanut eläke- tai tapaturmavakuutuksen Onko työnantaja suorittanut ennakonpidätyksen vai onko työntekijällä ennakkoverolippu Palkkaus- sekä kulujen korvaamistapa Onko työn suorittaja tehnyt elinkeino- tai kaupparekisteriilmoituksen Onko hän tehnyt työtä muillekin kuin vain tälle työn vastaanottajalle ja onko hänellä ylipäätään oikeus ottaa vastaan muita toimeksiantoja Onko henkilöllä oikeus kieltäytyä työtehtävästä Työn luovuuden aste Onko työn suorittajalla itsenäinen päätösvalta työsuorituksesta

9 TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI 7 Oikeuskäytännössä ovat yrittäjyyden puolesta kokonaisharkinnassa puhuneet seuraavat seikat: Työn suorittaja hankkii itse laitteet ja tarveaineet ja pitää omaa myyntivarastoaan. Työn suorittajalla on useita päämiehiä, hän esimerkiksi edustaa useita yrityksiä. Työn suorittajalla on elinkeinolupa. Työn suorittajalla on ollut oma yritys, jonka puitteissa hän on voinut suorittaa saamiaan tehtäviä. Toiminnan julkisuus. Työn suorittaja tarjoaa palvelujaan esimerkiksi sanomalehti-ilmoituksilla, puhelinluettelon ammattihakemistossa tai muulla vastaavalla tavalla. Rajatapauksissa on myös osapuolten yhteiselle tarkoitukselle annettu merkitystä KILPAILUKIELTO Kun työsuhteessa oleva harkitsee itse yrityksen perustamista, on hänen otettava huomioon lain ja sopimusten asettamat rajoitukset kilpailevalle toiminnalle välttyäkseen ylimääräisiltä korvausvelvollisuuksilta Kilpailevan toiminnan kielto Työsopimuslain 3:3 :n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne tai työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimiin, joita ei kilpailevan toiminnan kielto huomioon ottaen voida pitää hyväksyttävänä. Säännös koskee siis sekä kilpailevaa toimintaa että sen valmistelua. Säännös rajoittaa kilpailevan toiminnan osalta kaikkea toimintaa eikä vain toisen työnantajan kanssa tehtyjä kilpailevia työsopimuksia. Säännös rajoittaa siten myös työntekijää ryhtymästä työsuhteen kestäessä työnantajansa kanssa kilpailevaksi yrittäjäksi ilman tämän suostumusta. Sen sijaan työnantaja ei voi esimerkiksi työsuhteen päättämisen perusteena vedota esimerkiksi työntekijänsä kilpailevaan yrittäjätoimintaan, mikäli hän on siitä tietoisena ottanut työntekijän työhön ilman, että kilpailevan toiminnan harjoittamista olisi työsopimusta solmittaessa erikseen kielletty. Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita työnantajan yksinoikeutta työntekijänsä työvoimaan. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevällä työntekijällä ja lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua toiselle työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta muuta johdu. Vastaavin edellytyksin osa-aikaisella tai lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua yrittäjätoimintaan. Lisäksi työntekijällä on kilpailevan toiminnan kiellon mukaisin rajoituksin mahdollista päättää vapaa-aikansa käyttämisestä esimerkiksi sivutoimisessa yrittäjätoiminnassa. Työnantajalla ei yleensä ole oikeutta kieltää työntekijää tekemästä vapaa-aikanaan toista työtä sen enempää yrittäjänä kuin työntekijänäkään, jollei se kilpaile varsinaisen päätyön kanssa tai sen hoitaminen aiheuta haittaa päätyösuhteen mukaisten velvollisuuksien suorittamiselle. Esimerkiksi sivutoimisesta yritystoiminnasta kannattaa kuitenkin vähintään pitää työnantaja tietoisena ja tarvittaessa sopia toiminnan harjoittamisesta työnantajan kanssa. Työsopimuslaissa edellytetään kielletyltä kilpailevalta toiminnalta, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Pelkkä mahdollisuus vahingon syntymiseen ei siis ole riittävä. Työntekijän toiminnan sallittavuutta arvioitaessa on aina otettava huomioon sekä työn luonne että työntekijän asema. Työnantajan organisaatiossa ylempänä oleville työntekijöille voidaan asettaa laajempi uskollisuusvelvollisuus kuin alempana oleville ja siksi heidän oikeutensa harjoittaa työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa voi olla rajoitetumpaa. Työnantajan toimialan kilpailutilannekin saattaa vaikuttaa työntekijän oikeuteen toimia työnantajan palveluksessa tai omaan lukuunsa esimerkiksi yrittäjänä. Mitä vähäisempi merkitys työntekijän mahdollisella toiminnalla on tällöin työnantajayrityksen asemaan markkinoilla, sitä epätodennäköisempää on, että työntekijän kilpaileva toiminta voisi olla työnantajayritykselle vahingollista. Säännöksen tulkinnassa on otettava huomioon myös oikeutta työhön ja elinkeinonvapautta koskeva perustuslain 18 :n 1 momentin säännös, jonka mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Oma kilpaileva yritys on turvallisinta perustaa vasta työsuhteen päätyttyä, mikäli työnantaja ei ole antanut siihen lupaa, Jos työnantaja kuitenkin on jo työsuhteen alussa tietoinen kilpailevasta toiminnasta eikä siihen millään tavoin puutu, ei hän voi enää myöhemmin työsuhteen kestäessä siihen vedota. Jos henkilö perustaa kilpailevan yrityksen työsuhteen aikana vastoin em. työsopimuslain säännöksiä, hän voi joutua korvausvelvolliseksi. Korvauksen suuruus määräytyy yleensä aiheutetun vahingon perusteella. Tietyin edellytyksin hänen työsuhteensa voidaan myös purkaa. Edellä tässä jaksossa säädetty kilpailevaa toimintaa koskeva sääntely on pakottavaa oikeutta. Siten esimerkiksi työsopimuksen määräys, jolla tiukennetaan työntekijän mahdollisuutta harjoittaa vapaa-aikanaan yritystoimintaa, toimia ammatinharjoittajana taikka toisen palveluksessa, on mitätön Kilpailukieltosopimus Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla työntekijä sitoutuu siihen, että hän ei määräaikaan työsuhteen päättymisen jälkeen harjoita entisen työnantajansa toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa. Tämän velvollisuuden rikkomista on usein tehostettu vielä sopimussakolla. Kilpailukieltosopimuksia sääntelee työsopimuslain 3 luvun 5. Sen mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia kilpailukieltosopimuksesta työsuhteen alkaessa tai aikana, jos siihen on ole-

10 8 TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI massa työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Tällaisen syyn olemassaoloa harkittaessa on otettava huomioon muun ohella työnantajan toiminnan laatu ja sellaisen suojan tarve, joka johtuu liike- ja ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erikoiskoulutuksesta tai muusta näihin rinnastettavasta erityisen painavasta syystä. Huomioon otetaan myös työntekijän asema ja tehtävät. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on yleensä sallittua silloin, kun työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole. Kilpailunrajoitusaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Rajoitusajaksi voidaan kuitenkin sopia enintään vuosi, jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta. Normaalia työsuhteen voimassaoloaikana saatua palkkaa ei voida katsoa tällaiseksi kohtuulliseksi korvaukseksi. Jos kyse on ollut yrityskaupasta ja kauppasopimukseen on liitetty kilpailukieltolauseke, tulisi sopimuksessa selvästi näkyä, mikä osuus kauppahinnasta on korvausta sidonnaisuusajasta, jotta kilpailukieltolausekkeen kohtuullisuutta voitaisiin arvioida. Muussa tapauksessa voidaan katsoa, että korvauksesta ei ole sovittu. Kilpailukieltosopimukseen liittyvä sopimussakko ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa. Nämä kilpailukieltoajan kestoa ja sopimussakon enimmäismäärää koskevat rajoitukset eivät koske työntekijöitä, joiden tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen tai muun yhteisön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Nämä toimihenkilöt, joita em. sopimisrajoitukset eivät koske, ovat samoja, joihin ei sovelleta työaikalakia. Myös näiden toimihenkilöiden ilmeisen kohtuutonta kilpailukieltosopimusehtoa voidaan myös sovitella tai jättää se huomioonottamatta. Silloin, kun kilpailukieltosopimus on tehty ilman erityisen painavaa syytä, on se mitätön eli sillä ei ole mitään vaikutuksia sen solmimisesta lukien. Jos sopimus on muutoin pätevä, mutta se on tehty yli kuudeksi kuukaudeksi ilman kohtuullista korvausta sidonnaisuudesta, se on pätevä vain kuuden kuukauden pituisena. Jos työntekijä on saanut kohtuullisen korvauksen sidonnaisuudesta ja sopimus on tehty yli vuodeksi, se on pätevä vain vuoden pituisena. Sopimussakkoehto sitoo vain kuuden kuukauden palkan määrään asti. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta riippuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus ei siis sido työntekijää silloin, kun työnantaja irtisanoo tai purkaa sopimuksen lainvastaisista työntekijän henkilöstä johtuvista syistä tai taloudellisten ja tuotannollisten syiden nojalla. Edellä mainittu säännös koskee vain lain voimaantulon eli jälkeen tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. Ennen tätä ajankohtaa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin noudatetaan vanhan työsopimuslain 16 a :ää, mikäli kilpailukieltosopimus on tehty tai sen jälkeen. Mikäli kilpailukieltosopimus on tehty ennen viimeksi mainittua ajankohtaa, rajoittaa kilpailukieltosopimuksen tekemistä vain oikeustoimilain kohtuullistamissäännös. Oikeustoimilain 38 :n mukaan kilpailukieltosopimus ei sido siihen sitoutunutta siltä osin, kun se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan. Tulkintaa tähän voidaan hakea Korkeimman oikeuden ratkaisuista. Myös lainsäätäjä on edellä mainituilla työsopimuslain muutoksilla ottanut kantaa siihen, missä tapauksissa kilpailukieltosopimukset on katsottava kohtuullisiksi tai kohtuuttomiksi. Vaikka kutakin lakia ei sovelletakaan ennen sen voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin, vuosien 1991 sekä 2001 sopimuslakien määräyksiä voidaan kuitenkin jossain määrin käyttää apuna ennen niiden voimaantuloa tehtyjen sopimusten kohtuusarvioinnissa. Toimitusjohtaja on osakeyhtiön toimielin, joten osakeyhtiön toimitusjohtajaan ei automaattisesti sovelleta työsopimuslakia. Johtajasopimuksessa voidaan kuitenkin sopia ko. lain soveltamisesta myös toimitusjohtajaan ja vaikka näin ei olisi sovittukaan, työsopimuslaista voidaan hakea tulkintaa johtajasopimuksen ehtojen selvittämiseksi. Tämä koskee myös kilpailukieltosopimuksia. Myös toimitusjohtajan kilpailukieltosopimukseen voidaan siis myös hakea kohtuullistamista edellä mainitulla tavalla oikeustoimilaista. Mikäli toimitusjohtaja -tittelillä oleva henkilö todellisuudessa ei ole toimitusjohtajan asemassa, vaan hänen asemansa on todellisuudessa työsuhteessa olevaan verrattavissa, sovelletaan häneen työsopimuslakia. Henkilön todellinen asema ratkaisee siis sen, mitä lakia sovelletaan. Toimitusjohtaja jää työntekijäaseman ulkopuolelle vain niissä yhteisöissä, joissa se on ko. yhteisön lakisääteinen toimielin. Tällaisia ovat paitsi osakeyhtiö, myös avoin tai kommandiittiyhtiö. Sen sijaan sellaisten yhteisöjen toimitusjohtajan asema, joita koskevassa lainsäädännössä ei ole toimitusjohtajaa koskevia säännöksiä, asema arvioidaan työsuhteisen työntekijäaseman mukaan. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi yhdistys tai säätiö SALASSAPITOVELVOLLISUUS Työntekijä on velvollinen pitämään salassa työsuhteen aikana tietoon saamansa liike- ja ammattisalaisuuksiksi katsottavat asiat. Salassapitovelvollisuudesta säädetään työsopimuslaissa ja erityisellä salassapitosopimuksella, mutta myös rikoslain 30 luku sääntelee yrityssalaisuuden rikkomista. Työsopimuslain 3 luvun 4 :n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajansa liike- ja ammattisalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Rikkoessaan tätä kieltoa, henkilö voi joutua työnantajalleen korvausvelvolliseksi aiheuttamastaan vahingosta Rikoslain 30 luvussa säännellään yrityssalaisuuden rikkomista työsuhteen aikana. Sen mukaan työntekijä voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, jos hän hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä oikeudet-

11 TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI 9 tomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai käyttää hyväkseen sitä. Yrityssalaisuus merkitsee käytännössä samaa kuin liike- ja ammattisalaisuus. Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus ja rikoslain mukainen yrityssalaisuuden rikkominen koskevat siis vain työsuhteen voimassaoloaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia salassapitovelvollisuuden ulottamisesta työsuhteen jälkeiseen aikaan työsopimukseen sisältyvällä tai siitä erillisellä salassapitosopimuksella. Salassapitosopimuksella työntekijä sitoutuu pitämään salassa työnantajansa liike- ja ammattisalaisuudet sekä muut työsuhteen aikana haltuunsa saamat tiedot yrityksestä, sen päämiehistä, asiakkaista, tuotteista tms. määräajan tai rajoittamattoman ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapitosopimukseen on usein liitetty erikseen sopimussakkoehto, jonka mukaan työntekijä sitoutuu maksamaan työnantajalle ennalta määrätyn suuruisen sopimussakon, mikäli hän rikkoo sopimusta. Toisin kuin kilpailukieltosopimuksissa, ei salassapitosopimukseen liitettävän sopimussakon määrälle ei olemassa lakisääteistä ylärajaa. Tosin salassapito sopimussakon kohtuullisuuteen voidaan hakea tulkinta-apua kilpailukieltosopimuksien lakimääräisistä rajoitteista SOPIMATON MENETTELY ELINKEINOTOIMINNASSA Moraalisesti ongelmallisin yrityksen perustamistilanne lienee silloin, kun työntekijä aikoo itse irtisanoutua työnantajan toiminnan jatkuessa ennallaan ja työstä irtisanouduttuaan viedä työnantajansa asiakaskunnan mukanaan ja ryhtyä kilpailemaan entisen työnantajansa kanssa. Edellä kappaleessa 2.2. sekä 2.3. käsiteltiin tätä ongelmaa kilpailukiellon ja salassapitovelvollisuuden näkökulmasta. Huomioon on kuitenkin otettava myös laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Lain mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää myöskään totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja joka on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa. Jos henkilö elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta, hän ei saa sitä palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen itselleen tai toiselle etua tai toista vahingoittaakseen. Jos henkilö elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta tai jos hänelle työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje, sitä ei saa oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista. Liikesalaisuudet, joita laissa suojataan, voivat olla joko teknisiä tai taloudellisia. Teknisiä ovat mm. yrityksen koneet, raaka-aineet tai tuotantomenetelmät. Taloudellisia voivat puolestaan olla esimerkiksi yrityksen sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat tiedot, kustannuslaskelmat, raakaaineiden ostolähteet sekä ylipäänsä kaikki se tieto ja kokemus, jota tietyn elinkeinon harjoittamiseksi tarvitaan. Kysymys voi olla esimerkiksi jonkun tuotteen valmistamiseen ja markkinointiin liittyvästä kokemusperäisestä tiedosta. Liikesalaisuuksien käyttämis- ja ilmaisemiskielto koskee pääsääntöisesti palvelussuhteen aikaa. Salassapitovelvollisuus voidaan sopimuksella ulottaa koskemaan myös palvelussuhteen jälkeistä aikaa. Tällöin se ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti rajoittaa työntekijän toimintavapautta ja oikeutta käyttää toimeentulonsa hankkimiseksi hyväkseen niitä taitoja ja kokemuksia, jotka hän on normaalisti saanut työsuhteensa aikana. Jos sen sijaan tiedot liikesalaisuuksista on hankittu oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos henkilö rikkoo lakia sopimattomasta elinkeinotoiminnasta, voidaan hänet tuomita rikkomuksesta riippuen sakkoon, väliaikaiseen toimintakieltoon ja jopa vankeuteen, jos rikkomus kuuluun rikoslain mukaisiin elinkeinorikoksiin FREELANCE-TYÖ Yleistä Freelancer-käsitettä käytetään erilaisia pätkätöitä tekevistä työnsuorittajista, joilla on yksi tai useampia työntarjoajia samanaikaisesti. Freelancer voi olla joko yrittäjä, työntekijä tai hän voi saada ns. työkorvauksia olematta yrittäjä tai työsuhteessa. Yhteistä eri freelance-työn muodoille on työtehtävien tilapäisyys ja freelancerin mahdollisuus itse melko vapaasti tehdä töitä eri toimeksiantajille. Freelance-työ mahdollistaa työn tarjoajalle joustavuutta: työsuorituksia voidaan ostaa freelancerilta tarpeen mukaan ilman sitoutumista säännölliseen palkanmaksuun. Freelancerin kannattaa aina selvittää vakuutustarpeensa vakuutusyhtiössä (erityisesti vastuuvakuutus) Freelance-työn luonteen tunnistaminen Toimeksiantosopimus tehdään yksittäistä toimeksiantoa tai muutamaa toimeksiantoa koskien. Kysymys on yksittäisestä työsuorituksesta tai työsuoritusten muodostamasta kokonaisuudesta, projektista. Puhuttaessa toimeksiannosta on erityisen tärkeää erottaa se, onko kysymyksessä määräaikaisesta työsuhteesta vai yrittäjänä tehdystä toimeksiantosopimuksesta. Ensimmäisenä pitää siis tunnistaa, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai ei. Työsopimuksen määritelmää käsiteltiin jo aiemmin jaksossa 2.1. Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta, että työsopimuksesta ei yleensä ole kysymys, jos työnantaja ei millään tavoin valvo työsuoritusta vaan ainoastaan hyväksyy tai hylkää valmiin lopputuloksen työn suorittajalla on oikeus käyttää apulaista työn suorittajalla on oikeus ottaa vastaan kilpailevia työtehtäviä työn suorittajalla on oikeus itse valita työskentelyaika ja -paikka työn suorittaja on perustanut toimintaansa varten yrityksen.

12 10 TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI Edellä mainituissa tilanteissa puuttuu ns. työn johto ja valvonta, joka on yksi työsuhteen perustunnusmerkeistä. Jos kysymys ei ole työsuhteesta, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: toimiminen yrittäjänä tai työkorvauksen maksaminen Työsuhteessa toimivat freelancerit Jos työtä tehdään työsuhteessa, työnantaja on velvollinen noudattamaan työlainsäädäntöä ja hän on velvollinen kustantamaan työntekijän eläketurvan. Jos henkilö saa samanaikaisesti palkkioita usealta palkkionmaksajalta, hän voi pyytää verotoimistosta ns. freelancerverokortin. Verokortissa olevaa pidätysprosenttia sovelletaan kaikkiin henkilön saamiin palkkioihin ja työkorvauksiin. Verokorttia ei tarvitse antaa alkuperäisenä palkkion maksajalle, vaan sen esittäminen tai valokopio riittää. Verokortista voi ottaa tarpeellisen määrän kopioita eri palkkionmaksajille. Freelancer liittää veroilmoitukseensa lomakkeen 15, jossa selvitetään tulot ja tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. (Ks Yrittäjänä toimivat freelancerit Yrittäjä toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toiminimellä (ammatinharjoittajana tai liikkeenharjoittajana), henkilöyhtiössä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) tai osakeyhtiössä. Myös toimiminen osuuskunnassa on mahdollista. Yrittäjä huolehtii itse kaikista toiminnan aiheuttamista kuluista ja yritystoiminnan vakuuttamisesta mukaan lukien eläkevakuutus. Yrittäjä merkitään ennakkoperintärekisteriin. Freelance-yrittäjän on tarkoin laskettava työhönsä sisältyvät kulut ja lisättävä ne toimeksiantajilta vaadittavaan palkkioon. Jos freelance-yrittäjällä ei ole riittäviä tietoja yritystoiminnasta ja siihen liittyvistä kuluista, se johtaa helposti siihen, että hän alihinnoittelee työpanoksensa, mikä johtaa epäterveeseen markkinatilanteeseen: työpanos myydään liian halvalla ja riittäviä tuloja ei saada. Alihinnoittelun vaaraa lisää tietenkin toimeksiantajien pyrkimys saada freelance-yrittäjän työpanos mahdollisimman halvalla Työkorvauksia saavat freelancerit Jos kysymys ei ole työsuhteesta eikä henkilö ole perustanut yritystä, toimeksiantaja voi maksaa työkorvauksen. Työ suoritetaan ennakkoperintälain 25 luvun 1 :n 1 mom:ssa tarkoitetussa suhteessa. Työkorvauksessa kyse on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta. Edellytyksenä on, että työsuhteen tunnusmerkit (erityisesti työn johdon ja valvonnan osalta) eivät täyty. Työn tarjoaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen kuten palkastakin, mutta sen osalta ei ole velvollisuutta maksaa sotuja TEL-maksua. Työn suorittajan verokortti voi olla tavallinen palkansaajan verokortti tai ns. freelancer-verokortti. Työkorvauksia saava joutuu hankkimaan itselleen YEL-vakuutuksen, jos YEL-työtulot ovat keskimäärin vähintään 6 896,69 euroa vuodessa (vuonna 2011). Työkorvaus soveltuu näin ollen satunnaisiin toimeksiantoihin. Henkilö voi saada työkorvauksia myös, jos toimeksiantoja suoritetaan päätyön ohella sivutoimisesti. Yrittäjätoimintaa ei ole pakko vakuuttaa, jos henkilö saa vanhuuseläkettä. Jotain muuta eläkettä kuin vanhuuseläkettä saavan yrittäjätoiminta on kuitenkin vakuutettava, mikäli YEL-työtulo ylittyy. Työkorvauksen saajaan ei sovelleta työlainsäädäntöä. Työkorvauksen saajan oikeudellinen asema on samantyyppinen kuin yrittäjällä sillä erotuksella, että työkorvauksen saaja ei ole hakeutunut yrittäjäksi Freelancerin ongelmat työttömyyspäivärahan osalta Freelance -työntekijän työaika ja palkka saattavat jäädä niin alhaisiksi, että työajan minimi (18 t/viikko) tai työssäoloehdon ansiotaso eivät täyty, jolloin työssäoloehtoa ei kerry. Toisaalta työssäoloehtoa voi kartuttaa useammasta kuin yhdestä työsuhteesta. Freelancer, joka työskentelee sekä yrittäjänä että työntekijänä, voi kartuttaa työssäoloehtoa vain toisessa järjestelmässä. Joko hän on yrittäjien työttömyyskassan jäsen, jolloin työssäoloehto karttuu vain yrittäjätyöstä tai hän on työntekijäkassan jäsen, jolloin työssäoloehto karttuu vain työsuhteessa tehtävän työn perusteella. Freelancer, joka saa työttömyyspäivärahaa, voi työvoimaviranomaisten päätöksellä takautuvasti menettää päivärahan, jos työvoimaviranomainen katsoo freelancerin työllistyneen omassa toiminnassaan. Tällainen tulkinta on mahdollinen, jos toiminnan työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle. Freelancerilla voi olla mahdollisuus soviteltuun päivärahaan, jos työaika jää alle 75 % alan enimmäistyöajasta SIVUTOIMINEN YRITTÄJYYS Yleistä Akateemisilla aloilla on yleistynyt yrittäjänä toimiminen varsinaisen päätyön rinnalla, eli ns. sivutoiminen yrittäjyys. Sivutoiminen yrittäjä toimii usein freelancerina. Hän voi saada yksittäisten toimeksiantojen osalta ns. työkorvauksia (ks. työkorvausta koskeva osuus), jolloin yrittäjästatus puuttuu. Sivutoiminen yrittäjä voi jäädä arvonlisäverovelvollisuuden ja YEL-vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Tällöin yritystoiminnan hallinnoiminen on yksinkertaista, siihen kuuluvat enää normaalin liiketoiminnan lisäksi lähinnä kirjanpito ja ennakkoverojen maksaminen. Sivutoimisen yrittäjänkin kannattaa varmistaa vakuutusturvansa ottamalla yritystoimintaa turvaavat vakuutukset. Tietotyötä tekevän yrittäjän tärkeim-

13 TYÖNTEKIJÄSTÄ YRITTÄJÄKSI 11 piin vakuutuksiin kuuluu vastuuvakuutus. Sivutoimisessa yrittäjyydessä on olennaista selvittää se, että yrittäjä ei harjoita kilpailevaa toimintaa työnantajansa kanssa. Työsuhteessa työntekijää sitoo lojaalisuusvelvollisuus. Toimiessaan sivutoimisena yrittäjänä henkilön on siis varmistettava se, että hänen yrittäjänä tekemänsä työ ei ole ristiriidassa päätoimen työnantajan intressien kanssa. Kilpailevan toiminnan harjoittaminen voi muodostaa työnantajalle laillisen perusteen päättää työsopimus. (Katso lisää 2.2. ja 2.3.) Jos sivutoiminen yrittäjä jää työttömäksi päätyöstään, hänen on mahdollista hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on, että työaika on enintään 75 % alan normaalityöajasta. Yrittäjän kohdalla voi varautua ongelmiin työvoimaviranomaisten kanssa, koska työajan seuranta on vaikeaa. Tällöin merkitystä saa myös yrittäjän toiminnallaan ansaitsema tulo. Jos tulot pysyvät tasoltaan samansuuruisina kuin palvelussuhteen voimassa ollessa, ei ongelmia sovitellun päivärahan saamisessa todennäköisesti tule Sivutoimet kuntasektorilla Mallivirkasäännön 13 :n 1 4 momentit kuuluvat seuraavasti: Viranhaltija ei saa pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä siihen sivutoimilupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna ja se voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi kieltää sivutoimen pitämisen, jos sivutoimenhoitaminen haittaa viranhaltijan virkatehtävien asianmukaista suorittamista tai viranomaisen toimintaa muutoin. Sivutoimella tarkoitetaan edellä virkaa, työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Johtosäännössä voidaan tarvittaessa antaa tarkempia virkasuhteen ulkopuolista toimintaa rajoittavia määräyksiä. Laki kunnallisesta viranhaltijasta sääntelee sivutoimia ja kilpailevaa toimintaa kuntasektorilla. Lain 18 :n mukaan: Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 3 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla. Lisäksi kunnan virkasäännössä on yleensä määräykset sivutoimista ja sivutoimiluvista. Myös johtosäännössä saattaa olla tarkempia määräyksiä sivutoimista Sivutoimet valtiolla Valtion virkamiehen oikeudesta ottaa vastaan ja pitää sivutointa sääntelee valtion virkamieslain 18, joka kuuluu seuraavasti: Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Tuomari tai tuomioistuimen esittelijä ei saa ottaa vastaan tai pitää mitään sivutointa, ellei tuomioistuin hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla. Sivutoimella tarkoitetaan 1 3 momentissa virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, samoin kuin ammattia, elinkeinoa ja liikettä. Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, on noudatettava laissa tai asetuksessa eri hallinnonaloilla sivutoimista annettuja erityissäännöksiä. Sivutoimen harjoittamista koskevan ilmoituksen tai lupahakemuksen yhteydessä esitetyt tiedot välimiesoikeusriidan asianosaisista ovat salassa pidettäviä.

14 12 3. LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelma on keskeinen väline yrityksen perustamisessa ja kehittämisessä. Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Siinä kuvataan yrityksen liiketoiminta, sen lähtökohdat ja tavoitteet. Liiketoimintasuunnitelma suuntautuu nykyhetkestä tulevaisuuteen ja suunnitelman realistinen aikajänne on useimmiten 2-3 vuotta, tosin monia asioita on suunniteltava huomattavasti pitemmällekin. Liiketoimintasuunnitelma on tarpeen yrittäjälle itselleen ja käytettäessä asiantuntijoita apuna toiminnan arvioinnissa on liiketoimintasuunnitelma oleellinen. Ilman liiketoimintasuunnitelmaa ulkopuolisen on mahdoton arvioida liikeidean kannattavuutta, koska ei ole tiedossa kuinka liikeideaa on suunniteltu toteutettavan ja mistä lähtökohdista (tutkimukset, kokemus, alan tuntemus jne.) suunnitelma on laadittu. Ulkopuoliset rahoittajat edellyttävät liiketoimintasuunnitelmaa poikkeuksetta. Liiketoimintasuunnitelma on ajakohtainen myös yrityksen muutosvaiheissa; strategian muutos, kriisitilanne, johtajan vaihdos, uuden liiketoiminnan hankkiminen tai liiketoiminta-alueiden yhtiöittäminen. Liiketoimintasuunnitelma helpottaa liiketoiminnan aloittamista, kehittämistä ja riskienhallintaa. Se myös auttaa hallitsemaan varsinaista liiketoimintaa ja työstämään ideoita toteuttamiskelpoisiksi ja tuottaviksi toimenpiteiksi tai tuotteiksi. Suunnitelman tulisi olla: selkeä olennaiseen keskittyvä looginen ja johdonmukainen yrityksen johdon näkemys yrityksen tulevasta kehityksestä tulevaisuutta ennakoiva asiallinen ja kriittinen riskit tunnistava ja niihin varautuva Liiketoimintasuunnitelmaan voivat kuulua esimerkiksi seuraavat osiot: 3.1. LIIKEIDEA Lyhyt tiivistelmä liikeideasta ja toimialasta; Mitä myyn? Kenelle myyn Miten myyn? 3.2. OSAAMINEN Yrittäjänä toimiminen perustuu osaamiseen, jonka avaintekijöitä ovat ammattitaito, koulutus tai kokemus. Kuvaile oleelliset osaamisalueet; Työkokemus ja koulutus? Erityisiä taitoja, tietoja tai osaamista, josta on hyötyä yrittäjänä? Vahvuudet/heikkoudet? 3.3. TUOTE/PALVELU Tarjottava tuote tai palvelu on riippuvainen ammattitaidosta, osaamisesta tai kokemuksesta. Onnistuakseen yrittäjänä täytyy tietää mitkä ovat asiakkaiden tarpeet ja mitä asiakkaat odottavat palvelun/tuotteen tarjoajalta ja itse tuotteelta/ palvelulta. Asiaa tulisi tarkastella asiakkaan näkökulmasta. Kun osaaminen ja tuote ovat tasapainossa, saavutat etumatkaa kilpailijoihin asiakkaan silmissä. Seuraavia kysymyksiä voi käyttää apuna kuvailtaessa osaamisalueita. Mikä on tuote/palvelu? Mitä ainutlaatuista ja erinomaista siinä on? Mitä heikkouksia siinä mahdollisesti on? Mitä etua tai hyötyä siitä on asiakkaalle? Vastaako tuote/palvelun laatu pyydettyä hintaa? 3.4. ASIAKKAAT/ MARKKINAT Yrittäjälle on tärkeää tuntea asiakkaat: mitkä ovat heidän odotuksensa ja mitä tuotteen tai palvelun ominaisuuksia asiakkaat arvostavat ja mitä eivät pidä erityisen tärkeinä. On järkevää ryhmitellä yritysasiakkaat esimerkiksi yrityksen toimialan, koon tai sijainnin perusteella ja henkilöasiakkaat iän, sukupuolen, tulotason, koulutuksen, perheen koon tai asuinpaikan perusteella. Alussa on hyödyllistä keskittyä asiakasryhmiin, jotka todennäköisimmin ostavat tuotteen tai palvelun. Yrittäjän osaaminen, tuote ja asiakkaat muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa. Tällöin yritys saavuttaa kilpailuetua (ylivoimaista osaamista) kilpailijoihin nähden. Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää apuna kuvailtaessa markkinoita. Ketkä ovat asiakkaita ja kohderyhmä?

15 LIIKETOIMINTA SUUNNITELMA 13 Mitkä ovat asiakkaiden ostotottumukset? Kuinka paljon asiakkaita on? Missä asiakkaat sijaitsevat? Kuka tekee ostopäätöksen, jos asiakkaana on yritys? 3.5. KILPAILIJAT Kilpailu on yrittäjälle elämäntapa. On tärkeää tuntea kilpailijansa, heidän tuotteensa ja toimintatapansa. Yrittäjän tulisi pystyä erottautumaan kilpailijoista jollakin asiakkaan arvostamalla tekijällä, jolloin yrittäjälle jää hinnoitteluvapautta, mikä merkitsee parempaa tulosta. On hyödyllistä seurata esimerkiksi kilpailijan mainontaa ja myynnin edistämistoimenpiteitä sekä tallettaa mainokset mappiin ja aika ajoin miettiä kuinka paljon ja usein kilpailijat mainostavat sekä mitä ja miten he mainostavat. Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää apuna kartoitettaessa ja kuvaillessa kilpailijoita. Ketkä ovat pahimmat kilpailija, 3-5 tärkeintä? Mitkä ovat heidän vahvat puolet? Mitkä ovat heidän heikot puolet? Mitkä ovat kilpailijoiden tuotteet tai palvelut? Kuinka kilpailijoiden tuotteet/ palvelut eroavat omistasi? Mitkä ovat kilpailijoiden käyttämät myynninedistämistoimenpiteet ja mainosvälineet? 3.6. OMA YRITYS Suunnittele huolellisesti toiminta. Esimerkiksi yrityksen sijaintivaatimukset ja tarvittavat myynninedistämistoimenpiteet poikkeavat eri toimialoilla toisistaan. Tärkeintä on, että päädyt omien resurssien kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen ja pyrit suunnitelmallisesti kehittämään yritystäsi. Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää apuna kuvaillessa omaa yritystä. Yrityksen toimitilat ja sijainti? Mitä tuotantovälineitä tarvitaan? Tarvitaanko työvoimaa? Mitä mainosvälineitä ja myynninedistämistoimenpiteitä aiotaan käyttää? Kattavatko vakuutukset toiminnan riskit? 3.7. KIRJANPITO JA TALOUDEN SUUNNITTELU Yrittäjän on useimmissa tapauksissa järkevintä keskittyä itse yrittämiseen ja antaa kirjanpito tilitoimiston hoidettavaksi, samoin tilinpäätöksen suunnittelussa kannattaa kuunnella asiantuntijoita. Erityisesti henkilöyhtiöissä ja osakeyhtiöissä kannattaa käyttää ammattitaitoista tilintarkastajaa. Yrittäjän on kuitenkin tärkeä ymmärtää em. asiat. Lisäksi varsinaisen liiketoiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen ovat kuitenkin aina yrittäjän vastuulla. Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää apuna kuvailtaessa kirjanpitoa ja talouden suunnittelua. Miten rahoitus järjestetään? Miten kirjanpito hoidetaan? Miten toiminta suunnitellaan? Miten suunnitelmien toteutumista seurataan? Tarvitaanko neuvontaa tilinpäätöksen suunnitteluun, budjetointiin tai johonkin muuhun? Liiketoimintasuunnitelma voisi olla sisällysluetteloltaan esimerkiksi seuraavanlainen: 1. Perustiedot yrityksestä 2. Liikeidean testaus 2.1. Yritys tai yrittäjä 2.2. Markkinat 2.3. Kilpailu 3. Liiketoimintaympäristö 3.1. Ympäristötekijöiden vaikutus liiketoimintaan (esim. taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset tekijät tai tekninen kehitys) 3.2. Toimialan kehitys 3.3. Markkinat ja kehityssuunnat 3.4. Nykyinen toiminta (sisältäen nykyisen toiminnan liiketoimintasuunnitelman) 4. Tavoitteet ja strategiat 4.1. Yrityksen päätavoitteet Liikevaihto ja tulos Yrityksen markkina-asema Markkinointi Tuotekehitys Tuotanto Organisaatio ja henkilöstö Taloudellinen asema 5. Markkinointisuunnitelma 5.1. Myyntitavoitteet 5.2. Tuotestrategia 5.3. Hintastrategia 5.4. Jakelustrategia 5.5. Viestintästrategia 5.6. Yhteiskuntasuhteiden hoito 6. Tuotekehityssuunnitelma 7. Tuotanto- ja logistiikkasuunnitelma 8. Organisaatio- ja henkilöstösuunnitelma 9. Talous- ja rahoitussuunnitelma (esim. maksuvalmiuden turvaaminen, vieraan pääoman tarve) 10. Riskien arviointi (Arvioi tulevaisuuden riskitekijöitä ja mitä niiden välttäminen edellyttää. Riskit voivat olla joko ulkoisia tai sisäisiä. Ulkoisia riskejä ovat esim. ympäristöstä johtuvat taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset, tekniset, toimialan kehitykseen tai markkinoihin ja kilpailuun liittyvät riskit. Yrityksen sisäisiä riskejä ovat esim. organisaatioon ja henkilöstöön sekä tuotantoon ja talouteen liittyvät riskit.) 11. Tiivistelmä (Enintään yhden sivun pituinen tiivistelmä yrityksen nykytilasta ja tulevasta toiminnasta, josta ulkopuolinen saa helposti kokonaiskuvan)

16 14 4. YRITYKSEN PERUSTAMINEN 4.1. YRITYSMUODOT Tavallisimmat yritysmuodot ovat: yksityinen toiminimi avoin yhtiö kommandiittiyhtiö osakeyhtiö osuuskunta Yrityksen perustajan on syytä selvittää yritysmuotoon ja siihen liittyviä kysymyksiä alan asiantuntijoiden kanssa. Suomessa vallitsevan elinkeinovapauden periaatteen mukaan jokaisella luonnollisella henkilöllä, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella tai suomalaisella yhtiöllä, osuuskunnalla, yhdistyksellä tai säätiöllä on oikeus harjoittaa mitä tahansa laillista ja hyvän tavan mukaista liikettä tai muuta elinkeinoa ilman erityistä lupaa. Eräiden elinkeinojen kohdalla tästä poiketen on laissa säädetty toisin. Mikäli kyseessä on luvanvarainen tai ohjesääntöinen elinkeino, tulee lupa pääsääntöisesti hankkia ennen toiminnan aloittamista. Seuraavassa ovat lyhyesti yleisluonnehdinnat eri yritysmuodoista. Yksityinen toiminimi Yrittäjän oma työpanos ratkaiseva. Päätöksenteko joustavaa ja nopeaa. Soveltuu perhepiirissä harjoitettavaan yritystoimintaan, jossa yksi henkilö vastaa toiminnasta. Henkilökohtainen vastuu kaikista velvoitteista. Avoin yhtiö Yhtiömiesten henkilökohtaisella osallistumisella suuri merkitys. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Edellyttää yhtiömiehiltä erittäin hyvää yhteistyökykyä ja luottamusta. Soveltuu yleensä ainoastaan perhepiirissä harjoitettavan pienen ja keskisuuren yrityksen yhtiömuodoksi. Kommandiittiyhtiö Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään saakka niin kuin omasta velastaan. Äänettömät yhtiömiehet vastaavat vain yhtiösopimuksen mukaisen omaisuuspanoksen määrään saakka. Edellyttää yhtiömiehiltä hyvää luottamusta ja yhteistyökykyä. Soveltuu pienen ja keskisuuren yrityksen yhtiömuodoksi. Osakeyhtiö Erityisen sopiva yhtiölle, joka tarvitsee pääomaa. Mahdollisuus järjestää pääoman ja työn suhde mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Edellyttää laajempaa perehtymistä lainsäädäntöön ja on hallinnollisesti raskaampi kuin muut yritysmuodot. Riskin rajoittuminen pääomasijoitukseen on teoreettista, sillä osakas, toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen joutuvat pienyrityksissä usein takuumiehiksi. Osuuskunta Etenkin työosuuskunnat yleistyneet viime vuosina. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet osallistuvat siihen käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia. Jäsenet kantavat riskin osuuskunnan omasta pääomasta ja riski rajoittuu heidän maksamiinsa osuusmaksuihin. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan velasta, ellei lisämaksuvelvollisuutta ole määrätty. Liikkeelle pääsee jo pienellä pääomalla. Tulonjaossa vallitsee tasavertaisuuden periaate YRITYKSEN PERUSTAMISTOIMENPITEET JA -ILMOITUKSET Seuraavassa käydään lyhyesti läpi kuhunkin yritysmuotoon liittyvät yksilölliset perustamistoimet.

17 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 15 Patentti- ja rekisterihallituksen internetsivuilta löytyy kaikki vaadittavat lomakkeet, ilmoitukset ja muuta tärkeää informaatiota Yksityinen elinkeinoharjoittaja eli ns. toiminimi Yrityksen juridiset perustamismuodollisuudet vaihtelevat eri yritysmuodoissa. Yksinkertaisin on toiminimi, joka ei vaadi mitään perustamismuodollisuuksia. Elinkeinoharjoittajat jaetaan liikkeenharjoittajiin ja ammatinharjoittajiin, jotka molemmat työskentelevät itsenäisesti ja omaan lukuunsa. Liikkeenharjoittajalla on yleensä palveluksessaan enemmän vierasta työvoimaa ja toiminnassa tarvittavan riskinalaisen pääoman määrä on suurempi kuin ammatinharjoittajalla. Ennen elinkeinotoiminnan aloittamista kaupparekisterin perusilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittama elinkeino on luvanvarainen tai jolla on elinkeinotoiminnan harjoittamista varten pysyvä toimipaikka taikka jonka palveluksessa on muu kuin aviopuoliso tai yrittäjän alaikäinen tai muuten holhouksenalainen lapsi tai lapsenlapsi. Rekisteröinti kannattaa kuitenkin tehdä, vaikka siihen ei olisi lain mukaan velvollisuutta, sillä rekisteröimällä saadaan yksinoikeus toiminimeen ja esim. luoton vakuutena käytettävä yrityskiinnitys voidaan vahvistaa vain rekisteröidyn yrityksen omaisuuteen. Kaupparekisterin käsittelymaksu on 75 euroa (v.2011). Perusilmoitus tehdään sitä varten vahvistetulla virallisella perustamisilmoituslomakkeella (Y3). Lomake löytyy patenttija rekisterihallituksen internetsivuilta Avoin yhtiö Avoin yhtiö syntyy pääsääntöisesti yhtiömiesten välisellä suullisella tai kirjallisella yhtiösopimuksella. Kaupparekisteriin tehtävän perusilmoituksen (Y2) liitteeksi tarvitaan kirjallinen yhtiösopimus. Kaupparekisterin käsittelymaksu 180 euroa (2011). Yhtiön nimissä voidaan kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja se voi saada oikeuksia ja velvollisuuksia, vaikka rekisteröintiä ei tehtäisikään. Rekisteröinnillä on ns. deklaratiivinen eli julkistava vaikutus. Yhtiömiehiä on oltava vähintään kaksi. Yhtiömiesten keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät ensisijaisesti yhtiömiesten yhtiösopimuksen mukaan taikka sikäli, kun asiasta ei ole sovittu, avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain mukaan. Yhtiömiehellä on oikeus hoitaa yhtiön asioita ilman toisten yhtiömiesten myötävaikutusta, mutta toimialaan tai yhtiön tarkoitukseen kuulumattomaan toimenpiteeseen ei saa ryhtyä ilman kaikkien yhtiömiesten suostumusta. Yhtiösopimuksella voidaan lisäksi sopia yhtiön hallinnon jakamisesta taikka jopa jonkun yhtiömiehen sulkemisesta kokonaan hallinnon ulkopuolelle. Edelleen voidaan sopia, että yhtiön asioiden juoksevaa hallintoa hoitamaan otetaan toimitusjohtaja, joka voi olla yksi yhtiömiehistä tai yhtiön ulkopuolinen henkilö. Yhtiömiehellä on oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen, ellei häntä ole yhtiösopimuksella suljettu yhtiön hallinnon ulkopuolelle. Yhtiömiehellä on oikeus periä yhtiön asioiden hoidon tai yhtiön velan maksun hänelle aiheuttama meno. Hänellä on lisäksi oikeus saada kohtuullista vastiketta yhtiölle tekemästään työstä sekä yhtiön hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta, vaikka siitä ei olisi nimenomaisesti sovittu. Yhtiösopimuksen muoto tulee harkita tapauskohtaisesti yhtiön toimialan ja toiminnan laajuuden perusteella. Yhtiösopimus tulee julkiseksi kaupparekisterimerkinnän kautta, joten tarkemmat yhtiömiesten suhteet voidaan tehdä vapaamuotoisella ns. osakassopimuksella. Yhtiösopimuksen muoto 1) yhtiön toiminimi 2) yhtiön kotipaikka (=kunta, josta toimintaa johdetaan) 3) yhtiön toimiala 4) kaikkien yhtiömiesten täydelliset nimet sekä heidän kansalaisuutensa ja kotipaikkansa 5) yhtiömiesten panokset 6) toiminimen kirjoittaminen 7) toimitusjohtaja 8) yhtiömiesten työnjako 9) yhtiön tilikausi ja tilintarkastus 10) voiton ja tappion jakosäännökset, mikäli ne poikkeavat lainmukaisista 11) maininta irtisanomisajasta, jos se poikkeaa lain toissijaissäännöksessä säädetystä kuudesta kuukaudesta 12) yhtiösopimuksen muuttaminen 13) toiminnan jatkaminen yhtiömiehen kuoltua 14) yhtiösopimuksen allekirjoituspäivä 15) kaikkien yhtiömiesten allekirjoitukset Kommandiittiyhtiö Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten välisellä suullisella tai kirjallisella yhtiösopimuksella. Sopimus on syytä tehdä kirjallisena, sillä mm. kaupparekisteri vaatii kirjallisen yhtiösopimuksen perusilmoituksen (Y2) liitteeksi. Kaupparekisterin käsittelymaksu on 180 euroa (2011). Yhtiö syntyy rekisteröinnistä riippumatta. Samoin kuin avoimen yhtiön kohdalla, rekisteröinnin vaikutus on deklaratiivinen. Yhtiömiehiä on oltava vähintään kaksi. Kommandiittiyhtiön erottaa avoimesta yhtiöstä se, että ainakin yhden yhtiömiehistä on oltava ns. äänetön yhtiömies, jonka vastuu yhtiön velvoitteista on rajoitettu yhtiösopimuksen osoittamaan omaisuuspanokseen. Vastuunalaisten yhtiömiesten velkavastuusta, hallintovaltuudesta ja kielto-oikeudesta on voimassa, mitä edellä avoimen yhtiön yhtiömiehisten kohdalla on kerrottu. Äänettömän yhtiömiehen velkavastuu täyttyy, kun yhtiömies on suorittanut sovitun yhtiöpanoksen yhtiölle. Yhtiömiehet voivat sopia äänettömän yhtiömiehen panoksen alentamisesta, mutta se

18 16 YRITYKSEN PERUSTAMINEN ei vaikuta velkojaan, joka ei ole ollut tietoinen panoksen alentamisesta. Se ei vaikuta velkojaan myöskään, jos alentamista ei ole ilmoitettu kaupparekisteriin ja kuulutettu. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita eikä kielto-oikeutta. Hänellä ei myöskään ole ilman eri valtuutusta oikeutta edustaa yhtiötä eikä kelpoisuutta ottaa vastaan yhtiölle osoitettua haastetta tai muuta tiedoksiantoa. Jos äänetön yhtiömies on valittu toimitusjohtajaksi, on hänellä sama hallintovaltuutus kuin yhtiön ulkopuolelta valitulla toimitusjohtajalla. Yhtiösopimuksen muoto 1) yhtiön toiminimi 2) yhtiön kotipaikka (= kunta, josta toimintaa johdetaan) 3) yhtiön toimiala 4) kaikkien yhtiömiesten täydelliset nimet sekä heidän kansalaisuutensa ja kotipaikkansa 5) äänettömien yhtiömiesten omaisuuspanosten arvo euroissa 6) vastuunalaisten yhtiömiesten panosten laatu ja suuruus 7) vastuunalaisten yhtiömiesten työnjako 8) toiminimen kirjoitus ja toimitusjohtaja 9) yhtiön tilikausi ja tilintarkastus 10) määräys siitä, miten äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus lasketaan 11) onko äänettömällä yhtiömiehellä oikeus siirtää yhtiöosuutensa toiselle ilman vastuunalaisten yhtiömiesten suostumusta 12) yhtiösuhteen irtisanominen 13) toiminnan jatkaminen yhtiömiehen kuoltua 14) yhtiösopimuksen allekirjoituspäivä 15) vastuunalaisten ja äänettömien yhtiömiesten allekirjoitukset Osakeyhtiö Osakeyhtiö syntyy merkitsemällä se kaupparekisteriin. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Osakeyhtiön perustamiseksi on tehtävä kirjallinen perustamissopimus. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöt jaetaan yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin. Yksityisen yhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2500 euroa ja julkisen osakeyhtiön osakepääoman vähintään euroa. Perustamissopimus Osakeyhtiön perustamiseksi on laadittava kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Merkintää ei voida peruuttaa sen jälkeen, kun kaikki osakkeet on merkitty, jollei toisin sovita. Osakeyhtiön johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Perustamissopimuksessa on aina mainittava: 1) sopimuksen päivämäärä; 2) kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet; 3) osakkeesta yhtiölle maksettava määrä (merkintähinta); 4) osakkeen maksuaika; sekä 5) yhtiön hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on otettava tai liitettävä yhtiöjärjestys. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Perustamissopimuksessa on lisäksi tarvittaessa mainittava yhtiön toimitusjohtaja, hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Perustamissopimuksessa voidaan nimetä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön: 1) toiminimi; 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta; sekä 3) toimiala. 4) Jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, toiminimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestysmalleja löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen laatimasta osakeyhtiön perustamispaketista Hallitus ja toimitusjohtaja Osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, sille on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole päätetty toisin tai yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin. Hallitus valitaan yhtiökokouksessa. Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Osakeyhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, mutta tämä ei ole osakeyhtiölain mukaan pakollista suuressakaan yrityksessä. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan asuinpaikan on aina oltava Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Rekisteröiminen Osakeyhtiö syntyy rekisteröimällä se kaupparekisteriin. Ennen rekisteröimistä yhtiö ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

19 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 17 Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Vain osakkeet, jotka on samassa ajassa täysin maksettu, voidaan ilmoittaa rekisteröitäviksi. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä. Rekisteri-ilmoitukseen on myös liitettävä yhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on liitettävä muu selvitys. Yksinkertaisinta osakeyhtiön perustaminen ja rekisteriin merkitseminen on käyttämällä Patentti- ja rekisterihallituksen laatimaa osakeyhtiön perustamispakettia, joka löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilta osoitteesta Perustamispaketissa on myös perustamissopimusmalli. Kaupparekisterin käsittelymaksu on 350 euroa (2011). Osuuskunta Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme luonnollista henkilöä tai yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana. Osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Osuusmaksujen on oltava keskenään samansuuruiset. Kertyneet osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. Osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. Osuuskunta päättää osuusmaksun suuruudesta itse. Perustajien on mietittävä, kuinka paljon osuuskunta tarvitsee osuuspääomaa ja kuinka paljon osuuskunnan tulevat jäsenet ovat valmiit osuusmaksua maksamaan. Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä jäsenelle lisämaksuvelvollisuus. Tällöin jäsen vastaa lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista ja muista veloista siinä tapauksessa, että osuuskunnan varat eivät riitä velkojen maksuun, kun osuuskunta on joutunut selvitystilaan tai konkurssiin. Ylintä päätöksentekovaltaa käyttää jäsenistö osuuskunnan kokouksissa. Jäsenellä on yksi ääni kaikissa osuuskunnan kokouksissa käsiteltävissä asioissa, ellei säännöissä toisin määrätä. Osuuskunnalla tulee olla osuuskunnan kokouksen valitsema hallitus, jonka tehtävät määritellään yleensä osuuskunnan säännöissä. Osuuskunnalla voi olla hallituksen valitsema toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on osuuskunnan juoksevien asioiden hoitaminen. Toimitusjohtaja voi hoitaa osaa osuuskunnan hallinnosta hallituksen valvonnan alaisena. Hänen tehtävänsä voidaan määrätä osuuskunnan säännöissä. Osuuskunnan perustamisesta on laadittava perustamiskirja. Perustamiskirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: 1) osuuskunnan säännöt 2) perustajan täydellinen nimi ja osoite, asuinpaikka, sotu sekä oikeushenkilön kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon on merkitty 3) perustajille annettavat osuudet 4) osuuskunnan perustamisesta osuuskunnan maksettavaksi tulevat kulut tai niiden arvioitu enimmäismäärä 5) osuuskunnan ensimmäisen hallituksen tai, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen, hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajien nimet 6) päiväys ja perustajien allekirjoitus Osuuskunnan säännöissä, jotka sisältyvät perustamiskirjaan, on mainittava mm. seuraavat asiat: 1) osuuskunnan toiminimi 2) osuuskunnan kotipaikka (= kunta, josta toimintaa johdetaan) 3) osuuskunnan toimiala 4) osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) sekä sen maksamisaika ja -tapa 5) miten osuuskunnan hallitus järjestetään ja kuinka pitkäksi aikaa se valitaan 6) osuuskunnan tilikausi 7) milloin osuuskunnan varsinainen kokous pidetään ja jos niitä on useita, mitkä asiat käsitellään missäkin kokouksessa 8) millä tavoin jäsenet kutsutaan osuuskunnan kokoukseen 9) kuinka muut tiedonannot toimitetaan osuuskunnan tai edustajiston jäsenille. Lisäksi osuuskuntalaissa on joukko asioita, joista voidaan tai kannattaa sopia säännöissä kuten erottamisasiat. Ilmoitusvelvollisuus Osuuskunnan on aina ennen toiminnan aloittamista tehtävä perusilmoitus (Y1 ja liite 2) kaupparekisteriin. On huomattava, että osuuskunta syntyy vasta kaupparekisterimerkinnällä eli osuuskunnasta tulee itsenäinen juridinen henkilö vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Perusilmoitus on annettava kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Perustamisilmoituslomakkeen allekirjoittaa hallituksen varsinainen jäsen tai hänen valtuuttamansa henkilö. Perustamisilmoituslomakkeeseen on liitettävä 1) perustamiskirja alkuperäisenä 2) osuuskunnan säännöt 3) pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan ja mahdollisen toimitusjohtajan valinnasta Kaupparekisteri käsittelymaksu on 350 euroa (2011). Osuuskunnasta saat lisätietoa esimerkiksi Pellervo-seuralta Osuuskunnan perustajan opas.

20 18 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 4.3. YRITYKSEN NIMEN VALINTA Toiminimi on elinkeinoharjoittajan toiminnassaan käyttämä nimi, jonka on oltava selkeä ja riittävästi yksilöivä. Nimestä on ilmettävä yritysmuoto ja sen tulee yksilöidä yritys riittävästi muista alan yrityksistä, esimerkiksi kirjain tai kirjainyhdistelmä ei ole riittävän yksilöivä. Toiminimi ei myöskään saa olla sekoitettavissa jo suojattuun toiminimeen tai tavaramerkkiin ja sen on erotuttava selvästi rekisterissä olevista toiminimistä. Toiminimi ei saa johtaa harhaan esimerkiksi toimialan suhteen eikä saa olla hyvän tavan tai järjestyksen vastainen. Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi YRITYKSEN OSTAMINEN Sen sijaan, että perustaa itse yrityksen, voi olla hyvinkin käyttökelpoinen vaihtoehto ostaa jo toimiva yritys tai mennä osakkaaksi toimivaan yritykseen. Ostamalla yrityksen pääsee ikään kuin vauhdista mukaan yritystoimintaan. Kaikki varsinaiset perustamistoimenpiteet on jo tehty ja asiakaskuntakin usein valmiina. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin usein se, kuinka paljon yrityksestä kannattaa maksaa ja miten arvioida yritystoiminnan menestymismahdollisuudet jatkossa. Yrityksille ei muodostu käypää markkinahintaa samalla tavoin kuin esimerkiksi asunnoille tai muille hyödykkeille, vaan hinnat on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Periaatteessa yrityksen arvo voidaan määritellä kahdella tavalla: omaisuus- eli substanssiarvolla tai tuottoarvolla. Omaisuus- eli substanssiarvo: Kauppahinta = yrityksen omaisuus - yrityksen velat +/ yrityksen liikearvo eli nk. goodwill-arvo. Käytännössä kauppahinnan määrittely on kuitenkin hankalaa, koska goodwill-arvon määrittelylle ei ole olemassa laskukaavoja. Tuottoarvon määrittely tapahtuu laskemalla yrityksen keskimääräinen tulos, ennakoimalla, mikä se tulee olemaan jatkossa ja diskonttaamalla näin saadut tulot nykyhetkeen halutulla korkokannalla. Vaikka edellä on esiteltykin kaksi vaihtoehtoista tapaa määritellä yritykselle kauppahinta, kannattaa todellisessa ostotilanteessa kuitenkin käyttää asiantuntijaa apuna ostokohteen ja kauppahinnan arvioinnissa. Aina ei välttämättä heti käy ilmi, mikä yrityksen todellinen tila on. Onko yrityksellä rasitteita, jotka eivät näy myyntihetkellä? Mikä on ollut entisen omistajan henkilön vaikutus yritystoimintaan? Mikä on koneiden ja laitteiden todellinen arvo? Mihin vastuisiin entisen henkilökunnan suhteen joutuu? Nämä ovat vain muutamia seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon. Jotkut väittävät, että yli puolet yrityksen ostaneista pettyy tavalla tai toisella tekemäänsä kauppaan, joten vaikka selvitystyö hiukan maksaisikin, eivät rahat mene hukkaan. Pelkkää osakkuutta ostaessa kannattaa ottaa huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, millainen henkilö tuleva yhtiökumppanisi on. Mieti tarkkaan, voitko luottaa häneen ja tuletko hänen kanssaan toimeen. Yhtiökumppanin kanssa joutuu olemaan tekemisissä pitkään ja henkilökohtaiset ristiriidat tai luottamuspula eivät ainakaan helpota yritystoimintaa. Lisäksi kannattaa miettiä, ostaako yrityksestä enemmistö- vai vähemmistöosakkuuden, koska näillä on käytännössä erilainen asema yrityksen toiminnassa. Vähemmistöosakkaalla ei ole paljonkaan sananvaltaa yrityksessä, jossa on yksi osakas, jolla on enemmistö osakkeista. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalainen osakas on vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen veloista. Huolimatta edellä esitetyistä varoituksista, on syytä kuitenkin muistaa, että useimmissa tapauksissa yrityksen tai sen osakkuuden osto toimivasta yrityksestä saattaa olla helpoin tapa aloittaa yritystoiminta. Lisätietoa myytävänä olevista yrityksistä löytyy esimerkiksi osoitteista Franchising Franchising on yleistynyt viime aikoina ja sitä käytetään mm. ravintola-alalla, huoltamotoiminnassa, pesuloissa ja kioskeissa. Franchising-sopimus antaa mahdollisuuden toimia itsenäisenä yrittäjänä. Yrittäjä pääsee hyödyntämään jo valmiin, toisten kehittämän ja toimivaksi todetun yritysidean. Riski on pieni, koska yrittäjä kopioi toimivaa ideaa. Yrittäjä ei ole yksin, koska taustalla oleva päämies vastaa mm. markkinoinnista, johon yrittäjällä ei voisi olla käytännössä edes mahdollisuutta saatikka sitten varaa. Päämies voi tarjota myös koulutusta ja yhteisiä hankinta- ja yrityspalveluita. Franchising on päämiehen ja yrittäjän välinen kirjallinen sopimus, jossa liiketoimintamalli luovutetaan yrittäjän käyttöön. Yrittäjä sitoutuu noudattamaan ohjeita, sisustamaan liiketilan sovituksi ja tilaamaan tuotteet määrätystä paikasta. Päämies johtaa yhteisöketjua ja kontrolloi yrittäjää. Lisätietoja saat mm RAHOITUS Rahoitus on aloittavalle yritykselle tärkeää. Jo toimintaa suunniteltaessa tulee aloittavan yrittäjän suunnitella perusteellisesti myös taloudelliset seikat. Pankit ja muut mahdolliset rahoittajat edellyttävät, että yrittäjä on laatinut tuloslaskelman ja kassabudjetin. Ilman näitä ja muuta huolellista taloudellista suunnittelua lainapääoman saaminen on vaikeaa. Jo yrityksen perustamista suunniteltaessa on hyvä selvittää asiat pankin kanssa. Pankeista saa myös arvokasta tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista.

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen

Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen 3.12.2012 Kilpaileva toiminta - työsopimus Kaikissa yliopiston työsopimuksissa on sovittu: Työsopimuslain 3 luvun

Lisätiedot

Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto

Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Sivutoimet ja kilpailevan toiminnan kielto Henkilöstön tulee käyttää työaikansa ja työkapasiteettinsa kaupungin päätoimisen viran tai tehtävän hoitamiseen. Sivutoimi ei

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Pk-yrittäjyys ja yrittäjyyden mahdollisuudet omalla toimialalla-verkko-opintojakso YAMK

Pk-yrittäjyys ja yrittäjyyden mahdollisuudet omalla toimialalla-verkko-opintojakso YAMK Pk-yrittäjyys ja yrittäjyyden mahdollisuudet omalla toimialalla-verkko-opintojakso YAMK kevät 2016 Tehtävä 3. Toiminta/kehityssuunnitelman laatiminen Tehtävän tavoitteena on laatia alustava toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (7) 11 Valtuutettu Silvia Modigin aloite kilpailukiellon asettamisesta johtaville viranhaltijoille ja työntekijöille HEL 2016-006227 T 00 00 03 Päätösehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tom Vapaavuori. Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset

Tom Vapaavuori. Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset Tom Vapaavuori Yrityssalaisuudet, liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset Talentum Pro Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä

Rekisteröity yhdistys voi: -omistaa kiinteää omaisuutta -tehdä kauppoja. yleisiä rahankeräyksiä -------------------------------------------------- Helge Saarinen, KHT, KLT 6.10.2013 1 Oikeudellinen asema 2 Vastuu toiminnasta 3 Vahingonkorvausvelvollisuus 4 Verotus 5 Rekisteröityminen 6 Kustannukset

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu. KOKOUSAIKA Maanantaina kello

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu. KOKOUSAIKA Maanantaina kello Viranomainen Kokouspäivä 23 ASIALISTA KOKOUSAIKA Maanantaina 24.05.2010 kello 16.00 17.40 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen koululla, ruokasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 16 25 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

PIIRIKOKOUS HUITTINEN

PIIRIKOKOUS HUITTINEN -------------------------------------------------- PIIRIKOKOUS 5.10.2013 HUITTINEN RI PIIRI 1410 DG Helge Saarinen, KHT, KLT Rekisteröity yhdistys voi: - tehdä sitoumuksia ja sopimuksia - asioida tuomioistuimissa

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuusto 11.11.2015 Tulee voimaan 1.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkio 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa Ulkomaisen yrityksen verotukseen liittyvät velvoitteet 1 Veroilmoitus Ulkomainen yritys, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa on verovelvollinen Suomeen kiinteän

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki (26.1.2001/55) 3. luku 3 4 Työaikalaki (9.8.1996/605)

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN

TEUVAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN TEUVAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 ALKAEN Kvalt 17.12.2008 56 1 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 2 2 Kokouspalkkiot 2 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 3 4 Kuukausipalkkiot

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. 2a. Rekisterin voimassaoloaika Voimassa toistaiseksi

Tietosuojaseloste. 2a. Rekisterin voimassaoloaika Voimassa toistaiseksi 1 8.6.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pirkkalan kunnanhallitus Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Keskushallinnon kirjaamo Suupantie 11, 33960 Pirkkala keskushallinnonkirjaamo@pirkkala.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ DIPLOMAATTISTEN TAI KONSULIEDUSTUSTOJEN TAI

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ DIPLOMAATTISTEN TAI KONSULIEDUSTUSTOJEN TAI SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ DIPLOMAATTISTEN TAI KONSULIEDUSTUSTOJEN TAI KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ TOIMIVIEN PYSYVIEN EDUSTUSTOJEN

Lisätiedot

(jäljempänä toimitusjohtaja)

(jäljempänä toimitusjohtaja) JOHTAJASOPIMUSMALLI Sopimusosapuolet (jäljempänä yritys) (jäljempänä toimitusjohtaja) Toimen aloittaminen ja tehtäväkuvaus Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yrityksen liiketoimintaa sekä hoitaa yrityksen

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö 1 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 1. HALLINTOSÄÄNTÖ 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 5. TEKNISEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 6. HUITTISTEN

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot