PERHEIDEN SURUN KOHTAAMINEN JA LASTEN SURURYHMÄT Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEIDEN SURUN KOHTAAMINEN JA LASTEN SURURYHMÄT Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa"

Transkriptio

1 PERHEIDEN SURUN KOHTAAMINEN JA LASTEN SURURYHMÄT Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa Tuija Vänskä Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Vänskä Tuija. Perheiden surun kohtaaminen ja lasten sururyhmät. Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa. Helsinki, syksy 2007, 197s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaaliterveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaariin osallistuneiden seurakuntien työntekijöiden tietopohjaa perheiden, lasten ja nuorten surusta ja lasten sururyhmien ohjaajana toimimisesta. Tavoitteena oli myös rohkaista heitä aloittamaan lasten sururyhmä. Menetelmänä käytettiin lasten sururyhmän ohjaamista, ohjaamisesta saatuja kokemuksia ja perheen ja lapsen surua käsitellyttä kasvatuksen seminaarin kanavatyöskentelyä. Produktion prosessiluonnetta tuodaan esille vaiheittaisella ja melko yksityiskohtaisella kuvauksella kanavatyöskentelyn suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Produktion aiempaa vaihetta lasten sururyhmän toteutuksesta kuvataan tarkemmin liitteenä 7 olevassa Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli - kokemuksia lasten sururyhmätoiminnasta. Tämä kvalitatiivinen toimintatutkimus toteutettiin Hyvinkään evankelisluterilaisen seurakunnan järjestämänä lasten sururyhmänä. Havainnoinnin ja kerättyjen palautearviointien tuloksena lasten sururyhmän tavoitteet auttaa lapsia ja perheitä suruprosessissa täytttyivät. Kanavatyöskentely järjestettiin Lohjan Vivamossa. Ensimmäisessä kanavatyöskentelyssä oli osallistujia 27 ja toisessa yhdeksän kasvatuksen seminaarilaista. Kanavatyöskentelyn ohjaajiksi oli pyydetty Hyvinkään seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ari-Pekka Laakso, johtava lapsityönohjaaja Tuija Vänskä ja Espoonlahden seurakunnan perhetyöntekijä Ritva Finnbäck. Viimeksi mainittu kertoi osallistujille lasten eroryhmätoiminnasta. Kanavatyöskentelyssä käsiteltiin teoriatiedon ja käytännössä saatujen kokemusten avulla lapsen surua, joka muodostuu läheisen ihmisen kuolemasta tai vanhempien avioerosta. Lopuksi osallistujilta kerättiin palautetta, jossa he kertoivat kokemuksiaan kanavatyöskentelystä ja siitä saivatko he tarpeellista tietoa lasten sururyhmän aloittamiseksi. Osallistujien palautteesta kävi ilmi, että kanavatyöskentelystä koettiin saadun tarpeeksi tietoa siitä, miten lasten ja nuorten suru kohdataan ja rohkeutta lasten sururyhmän aloittamiseen. Asiasanat: Suru, surutyö, lapset, aikuiset, koulutus, produktiot, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Tuija Vänskä. Encountering a Family in Grief and the Peer Support Groups for Mourning Children. A Workshop in the Seminar of Christian Education in Espoo Bishopric. Helsinki, autumn 2007, 197p., 7 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki unit, Degree programme in Social Services, Option in Diaconia. The purpose of this thesis was to present the workers in different parishes of Espoo bishopric an opportunity to increase their knowledge concerning the grief of children and families and leading a peer support group for mourning children. The aim was also to encourage the participants to establish their own support group or children. As for the method a workshop was organised and held as a part of The Seminar of Christian Education of Espoo Bishopric on in Vivamo, Lohja. The contents of the workshop were about children and families in mourning, leading a peer support group for mourning children and the experinces gained from it. Themes were presented based on both theory and the experiences gained from leading a support group. The workshop was held twice. The first workshop gathered 27 participants and nine participants attented to the second workshop. The educators in both workshops were Ari-Pekka Laakso, a youth worker in Hyvinkää parish, Tuija Vänskä, the manager in child work in Hyvinkää parish, and Ritva Finnbäck, a familyworker in Espoonlahti parish, who represented experiences gained from leading a support group for the children whose parents are divorced. As shown in the feedback the workshop served the needs and requirements of the participants. Also other educational situations concerning the topic originated afterwards via the connections established during the seminar. The previous phase of the production is described more closely in appendix number seven, Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli, a qualitative and operational study about establishment and leading a peer support group for mourning children made as the thesis for Laurea University of Applied Sciences. This thesis describes the planning, organisation and assessment of the workshop in detail. Key words: Grief, Mourning, Educational, Children, Peer Support Group

4 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS LASTEN SURURYHMÄN OHJAAMINEN Sururyhmä osana seurakunnan toimintaa Sururyhmän ohjaajan roolit ja tehtävät Suunnittelun ja tiimityön merkitys PYHÄ, PAHA MUOVAILUVAHA? Kanavatyöskentelyn tavoitteet Kanavatyöskentelyn suunnittelu Kanavatyöskentelyn toinen suunnittelukerta Materiaalin valmistaminen kanavatyöskentelyyn Kanavatyöskentelyn toteutus KANAVATYÖSKENTELYN ARVIOINTI Kanavatyöskentelyn palaute Tavoitteiden toteutumisen arviointi POHDINTAA OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA Lasten sururyhmä prosessina kokemuksia ja pohdintaa Lasten sururyhmän perustamismotivaatio Lasten sururyhmätoiminnan kehittäminen REFLEKTOINTIA KOULUTTAJANA TOIMIMISESTA...31 LÄHTEET...37 LIITE 1: Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarin ohjelma...38 LIITE 2: Kanavatyöskentelyn aikataulu...39 LIITE 3: Kanavatyöskentelyn muistio...40 LIITE 4: Kirja- ja elokuvaluettelo lapsen surusta...49 LIITE 5: PowerPoint-diat...52 LIITE 6: Minkä värinen on enkelin tukka? Perheiden surun kohtaaminen ja lasten sururyhmät. Artikkeli Diakonia-lehteen...77 LIITE 7: "Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli" - kokemuksia lasten sururyhmätoiminnasta. Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyö

5 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Mitä tapahtuu, kun tämä niin sanottu normaali arki särkyy? Lapsen ja koko perheen elämään voi tulla särö tai jopa iso halkeama jonkin kriisin seurauksena ja silloin tarvitaan keinoja tukea näitä ihmisiä. Viime vuosina olen perehtynyt lapsen suruun, joka muodostuu läheisen henkilön kuolemasta. Olen miettinyt, miten tätä säröä lapsen elämässä voisi ja tulisi eheyttää. Erilaiset työssäni ja omassa elämässäni kohtaamani tapahtumat antoivat minulle viestin lasten sururyhmän tarpeellisuudesta. Aiheena lapsen suru ja sen kohtaaminen on ajankohtainen, sillä elämässä tapahtuu väistämättömiä tilanteita, joissa lapsi kokee surua. Opinnäytetyöni jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa olen kuvannut toimimista lasten sururyhmän ohjaajana ja toisessa kokemuksien jakamista Lohjan Vivamossa toteutetussa Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa syksyllä Lasten sururyhmän ohjaaminen on ollut hyvin puhutteleva kokemus. Ryhmän ohjaamisesta saamani kokemuksen myötä olen nähnyt tärkeäksi kertoa lasten kanssa työtä tekeville tietoa lasten surun kohtaamisesta ja lasten sururyhmätoiminnasta. Tähän on vaikuttanut lasten sururyhmätoiminnasta saamani hyvä palaute ja lasten ja perheiden tarve saada helpotusta läheisen kuolemasta aiheutuneeseen suruunsa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on lisätä eri aloilla toimivien kasvattajien valmiuksia kohdata läheisensä kuoleman kautta menettänyt sureva lapsi ja hänen perheensä, sillä lapsi ja perhe ovat kokonaisuus. Lapsi tarvitsee lähellä olevien aikuisten tuen käydäkseen sururyhmässä ja voidakseen jutella kysymyksiä herättäneistä asioista aikuisen kanssa. Jotta lapsi rohkenisi kertoa ryhmässä kuolleesta läheisestään, täytyy hänellä olla oman aikuisen tuki ryhmässä käymiselle ja lupa puhua läheisen kuolemaan liittyvistä asioista. Lasten sururyhmän aloittaminen ja ohjaaminen vaatii työntekijältä sinun kauppoja surun kanssa. Ohjaajalla täytyy olla rohkeutta perehtyä aiheeseen ja käsitellä sekä kohdata suruun liittyviä tunnekokemuksia. Hänen täytyy jaksaa surun tuoma ahdistus niin kohderyhmässä kuin itsessäänkin. Kuoleman ajatteleminen ei ehkä ole nykyihmiselle niin luontevaa, kuin se oli vuosikymmeniä sitten maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme. Tuolloin elämän ja

6 6 kuoleman liittyminen toisiinsa koettiin luontevaksi. Ajateltiin: Herran antoi, Herra otti. Näin ajateltiin liittyen niin viljankasvuun kuin ihmisen elämän mittaan. Kuolema koettiin usein kotipiirissä; vainaja pestiin ja puettiin kuolinpaitaan itse. Nykyään tämä tapahtuu sairaalassa ja pitkälti ammattilaisten huolehtimana. Olemme ikään kuin kauempana kuolemasta. Se voi olla meistä jopa pelottavaa. Opinnäytetyöni on rakenteeltaan kokonaisuudessaan poikkeava, sillä se liittyy keväällä 2006 Laurea ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman, sosionomi-opintojen yhteydessä tekemääni opinnäytetyöhöni. Tämä liitteenä oleva työni on nimeltään Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli - kokemuksia lasten sururyhmätoiminnasta. Opinnäytetyö on toimintakeskeinen ja se on toteutettu narratiivista menetelmää ja prosessin kuvausta käyttäen. Lasten sururyhmässä etenimme perhelähtöisesti tarkoituksenamme edistää lasten suruprosessia ja sen myötä lievittää menetyksen tuomia ongelmia. Ryhmässä lapset saattoivat vapaasti näyttää tunteensa ja puhua kuolleesta läheisestään. Toimintatapamme olivat toiminnallisia; leikkejä, luovaa ilmaisua ja keskusteluja. Lasten sururyhmässä lapsella on mahdollisuus parantavaan kommunikaatioon. Tämä tarkoittaa kommunikointia kriisi- ja surutilanteessa olevan lapsen kanssa keskustelemalla, selittämällä, ohjaamalla ja turvallisuutta antamalla. Lapselle on tärkeää saada kokea osallistuvansa, sillä siten hän kokee olevansa aktiivinen toimija omassa elämässään. Osallistuminen edistää lapsen hallinnan ja itseymmärryksen tunnetta. Surusta puhuminen tapahtuipa se sanattomasti erilaisin luovuuden keinoin tai sanallisesti helpottaa, silloin asiat eivät patoudu hänen sisälleen. Aikuisen tehtävänä on olla hyvä kuuntelija ja ottaa lapsen asiat vakavasti. Hän ei saa vähätellä lapsen ajatuksia. Kuuntelija voi sanoilla tai ilmeillä osoittaa lapselle kuuntelevansa tätä ja ymmärtävänsä mitä lapsi tarkoittaa. (Poijula 2007, ) Seurakunnassa huolehdimme lapsista arjessa ja elämän tasaisina, hyvinä hetkinä. Miksi emme osallistuisi lapsen elämään myös murheen järkyttäessä lapsen elämää? Kansankirkostamme sanotaan, että se on kaikista huolehtimaan pyrkivä kirkko, jossa aikuiset ovat läsnä lapsia varten. Lapset voivat kohdata välittäviä aikuisia, jotka auttavat lapsia etsimään vastauksia elämänkysymyksiin ja rohkaisevat heitä itsenäiseen pohdintaan. (Kirkkohallitus 2004, 3 4.) Raamatussa kuvataan, kuinka Jeesus suhtautui

7 7 lapsiin arvostavasti ja ymmärtävästi. Seurakunnan työntekijöinä tehtävämme on arvostaa kaiken ikäisiä ihmisiä. Näin ollen emme sivuuta lasta, kun hän on kohdannut kuoleman ja surun. Tämä on yksi niistä hetkistä milloin voimme käyttää diakonian ajatusta: auttaa siellä missä hätä on suurin. Yksi diakonian tärkeimmistä haasteista on perhetyön kehittäminen. Samalla on kyse paitsi diakonian myös diakonian ja seurakunnan muiden työalojen yhteistyön kehittämisestä. Tällä yhteistyöllä on erinomaiset mahdollisuudet tukea kriisiperheitä esimerkiksi vertaisryhmätoiminnalla. (Hiilamo 2007, 3.) Hyvinkään seurakunnassa järjestetty lasten sururyhmätoiminta toteutettiin monniammatillisena ja eri työalojen yhteistyönä. Lapsille suunnatussa vertaisryhmätoiminnassa koettiin, että vuorovaikutuksessa toisiinsa lapset voivat miettiä ja verrata omia kokemuksiaan ja kokea eheyttäviä oivalluksia. 2 LASTEN SURURYHMÄN OHJAAMINEN Kasvaminen vauvasta leikki-ikäiseksi lapseksi ja siitä kohti aikuisuutta muodostaa kehittyvälle ihmiselle elämän matkan, joka sisältää seikkailun, jonka elementtejä emme aina pysty ymmärtämään tai ennakoimaan. Hyvän ja tasapainoisen aikuisuuden saavuttaakseen lapsi tarvitsee aina aikuisten antamaa turvaa ja tukea. Tämä tarve lisääntyy erityisesti silloin, kun lapsen elämässä tapahtuu menetyksiä, jotka vaikuttavat hänen elämänpiirinsä muuttumiseen esimerkiksi läheisen ihmisen kuoleman myötä. Suremisen kautta hyväksytään menetys ja kohdataan todellisuus. Surutyön tehtävä on hoidollinen. Sopeudutaan uuteen aikaan, jossa ei enää ole menetettyä henkilöä. 2.1 Sururyhmä osana seurakunnan toimintaa Seurakunnan lapsi- ja perhetyöntekijänä toteutan kasvatustyötä lasten ja aikuisten parissa. Kasvatus on kirkon lapsi- ja perhetyön ikäkausikohtaista työtä, joka toteutuu kasteopetuksena, ohjauksena, huolenpitona ja yhteistyönä perheiden kanssa. Tähän

8 8 kasvatukselliseen huolenpitoon liittyy lasten sururyhmätoiminta, joka on osallisuuden kokemuksia mahdollistavaa vertaistukitoimintaa. Työnäkyni on uutta etsivä ja haasteita vastaanottava. Ajatuksenani on perhelähtöisen ja diakonisen työotteen vahvistaminen. Aloittaessani lasten sururyhmätoimintaa halusin kehittää lapsi- ja perhetyötä. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategian mukaisesti lasten sururyhmätoiminnan avulla lapsi- ja perhetyö seurakunnassamme haluaa täyttää paikkansa ja kantaa vastuunsa eläen tätä päivää ja suunnaten eteenpäin. (Kirkkohallitus 2004, 3 4.) Kertoessani perusteluja lasten sururyhmätoiminnalle haluan tuoda esille jo syntymässä meille annetun luovuttamattoman ihmisarvon. Se ei ole tai ei saa olla riippuvainen ihmisen iästä tai saavutuksista. Ihminen on tärkeä kaiken ikäisenä. Elämä on nyt, eikä vasta sitten joskus. Tämä hetki on tärkeä. (Kirkkohallitus 2004, 5.) Lapsen ja perheen kohdattua läheisen kuoleman, suru tulee heidän elämäänsä keskiöksi. Silloin he tarvitsevat tukea ja lapsi tarvitsee aikuisen, joka auttaa häntä surussa eteenpäin. Sureva tarvitsee yhteisön tuen. Tuen saaminen oli ennen helpompaa, sillä surijan ympärillä oli iso perhe ja kyläyhteisö. Nykyään yhteisöllisyys on vähentynyt ja suru yksityistynyt. Suru saattaa jopa eristää yksilön ja perheen. Aikaisempia vuosia useammin kuolinilmoituksissa on maininta, että kuollut ihminen on haudattu läheisten läsnä ollessa sen sijaan että ilmoituksessa olisi avoin kutsu hautajaisiin. Tämä viestii surun muuttumisesta yhteisöllisestä yksityisemmäksi. Kirkon perhekeskeinen työ on toimintatapa, jossa koko perhe on huomioinnin kohteena, vaikka työskennellään vain yhden perheenjäsenen kanssa (Esko 2005, 13). Lasta ja perhettä autetaan elämään arjessa. Lasten sururyhmän ohjaamisessa työntekijä toteuttaa diakonisen perhetyön näkökulmaa ja elää lasten ja heidän perheidensä kanssa lähimmäisen rakkauden todeksi. Tällä toiminnalla ehkäistään mielenterveyden ongelmia ja suremattomasta surusta tai läpikäymättömästä kriisistä syntyneitä syrjäytymisen vaaroja. Lapsen kasvaessa ja kehittyessä surematon suru saattaa ilmetä syrjäytymisenä. Yhtenä keinona syrjäytymisen ehkäisyssä on reagoitu kehittämällä yhteistyötä diakonian ja lapsi- ja perhetyön välillä (Kirkkohallitus 2006, 6).

9 9 2.2 Sururyhmän ohjaajan roolit ja tehtävät Lasten sururyhmätoiminnan avulla voidaan auttaa myös perheen jäsenten keskinäistä surun käsittelyä. Heitä voidaan rohkaista puhumaan kuolleesta läheisestä ja osoittamaan suruaan yhdessä. Aikuiset tarvitsevat tiedon siitä, että he toimivat lapselle suremisen esimerkkinä. Aikuinen voi itkeä ja osoittaa kaipaavansa kuollutta. Näin hän antaa lapsellekin suremisen oikeuden. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee sururyhmää tai perheen ulkopuolista aikuista, ihmistä, jolle voi vapaasti kertoa syvimmätkin surunsa ja pelkonsa, sillä kaikkea ei aina voi puhua rakkaalle aikuiselle, koska lapsi suojelee läheisiään. Sururyhmän ohjaajat tukevat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä antamalla lapselle mahdollisuuden ja keinot kertoa surusta. Tämä on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä, jossa tarjotaan lapsille ja perheille ikään kuin peilejä, joista voi heijastaa uutta todellisuutta ja keinoja siinä selviytyäkseen. Lasten sururyhmien ohjaamisessa tarvitaan kasvatuskumppanuutta ja keskustelua. Tärkeää on dialogi lasten ja heidän aikuistensa kanssa. Lasten sururyhmän ohjaajien täytyy pohtia, miten lapsen aikuinen tulee kuulluksi lasta koskevissa asioissa. Tasavertaisuus kuulijoiden kanssa mahdollistaa aidon dialogin, jossa ilmenee kiinnostus toisen sanomaa kohtaan ja aktiivinen julkituonti omista havainnoista. (Suutala 2005, 15.) Ohjaajan toiminta lasten sururyhmässä on eräänlaista pioneerityötä ja vaatii tietynlaista asiantuntijuutta, koska hän toimii surun ja tunteiden monitasoisena tulkkina. Voidakseen toteuttaa tätä toimintaa mahdollisimman hyvin, ohjaajalla täytyy olla elämänkokemusta, elämänkaarinäkyä ja läpikäytynä omaa surukokemusta tai kriisejä. Ohjaajalla on käytössään monenlaisia rooleja, joiden sisäistämiseen vaikuttaa ympäristön vuorovaikutus. Lasten sururyhmän ohjaajan oma kypsyys, sekä ohjattavien odotukset ja tarpeet vaikuttavat eri roolien käyttöön. Ohjaajan rooleista mainittakoon esimerkiksi terapeuttis-sielunhoidolliset roolit, kuten traumatyöntekijän, lapsisielunhoitajan, surutyöntekijän ja terapeuttisen vanhemman roolit. Kasvatuksellisia rooleja ovat muun muassa ryhmänohjaajan, tunnekasvattajan, vertaistuellisen kasvattajan sekä hengellisen ohjaajan ja tiimityöntekijän erilaiset roolit. Lisäksi lasten

10 10 sururyhmän ohjaajalle muodostuu valmistautujan, suunnittelijan, tiedottajan ja yhteistyöntekijän roolit. (Hytönen 2005, ) Uuden toimintamuodon tai työtavan aloittaminen vaatii ammatillista kehittymishalua ja ammatti-identiteettiä. Eteläpellon ja Onnismaan (2006, 191) toimittamassa teoksessa todetaan, että ammatillisen toimintakentän hallitsemiseen vaikuttavat yksilön valmiudet kehittyä ammatillisesti. Ammatti-identiteetti on luotava itse, sillä se ei ole valmis kokonaisuus. Työn muutoksia voidaan osittain toteuttaa rahalla, mutta työntekijä tarvitsee myös vahvistumista ja uudistumista työssään. Työntekijän oma kehittymishalu on keino työn uudistamiseen. Tarvitaan myös rohkeutta, uuden toimintamuodon ja toimintatavan suunnittelua ja valmistelua. Lasten sururyhmän ohjaaminen on myös kasvatustyötä. Tämän työn toteuttamiseen vaikuttaa ratkaisevasti se millainen persoonallisuus ohjaaja on. Työkäytäntöjen ja toiminta menetelmien valintaan vaikuttavat ohjaajan henkilökohtaiset käsitykset ja kokemukset itsestä. Vaikuttavina asioina ovat myös toiminnan päämäärät ja lapsuuden sekä vallitsevan kulttuurin vaikutukset. (Sava & Vesanen-Laukkanen 2004, 50.) 2.3 Suunnittelun ja tiimityön merkitys Hyvin toteutetun sururyhmän valmisteluissa on huomioitava keinot, joilla vaikutetaan hyvän ilmapiirin muodostumiseen. Tämän lisäksi kokoontumistila ja sen järjestely luovat toiminnan onnistumisen edellytyksiä. Nämä kaikki yhdessä ovat sanatonta viestintää, joka on surun ja siihen liittyvien kokemusten jakamisen kannalta tärkeää. Hoitavana elementtinä on myös kristillisen sanoman näkökulma ja mahdollisuus hiljentymiseen. Kokoontumiskertoina käytettävä sama hengellinen laulu tai virsi ja rukous tuovat lapsille turvallisuutta. Lapsen tapa uskoa sisältää tutkimista, ihmettelyä, ja valppautta nähdä jokapäiväisten tapahtumien sekä asioiden syvempiä merkityksiä. Lasten sururyhmän ohjaajalle on tärkeä taito kyetä tiedostamaan lapsen hengellinen herkkyys ja ohjata häntä siinä turvallisesti. (Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2007, 9 10.)

11 11 Lasten sururyhmän verkosto- ja tiimityössä seurakunnan työntekijä toimii muun toiminnan lisäksi kristillisen kasvatuksen asiantuntijana. Verkostoituminen ja tiimityö ovat osa sururyhmän toiminnan onnistumista. Verkostojen kautta saadaan tiedotus sururyhmän aloittamisesta kulkemaan ja ryhmän ohjaaminen tiimityönä tuo moniammatillista taitoa hyödynnettäväksi ryhmässä. Tämä turvaa myös ryhmän ohjaukseen tarvittavat resurssit. Toteutettavien työtapojen valinta vaatii ohjaustiimiltä yhteistä työskentelyä ja yhteisöllistä kasvattajuutta. 3 PYHÄ, PAHA MUOVAILUVAHA? Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaari Pyhä, paha - muovailuvaha pidettiin Lohjan Vivamossa Seminaarissa pohdittiin kahden päivän aikana, missä kulkee pyhyyden raja. Missä ovat pahuuden juuret? Kuka päättää? (Liite 1). Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri Mauri Vihko tuomiokapitulista oli kuullut Hyvinkään seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ari-Pekka Laaksolta, että Hyvinkään seurakunnassa on järjestetty lasten sururyhmä. Keväällä 2007 Mauri Vihko pyysi Ari- Pekka Laaksoa ohjaamaan lasten suru - aiheista kanavatyöskentelyä Lohjan Vivamon kasvatuksen seminaariin. Ari-Pekka Laakso pyysi minua työparikseen, sillä olimme yhdessä toimineet seurakunnassamme lasten sururyhmän ohjaajina. Ryhdyimme yhdessä suunnittelemaan kohderyhmällemme, lapsi- ja nuorisotyönohjaajille kanavaa, jonka varsinaisina aiheena olivat perheiden surun kohtaaminen ja lasten ja nuorten sururyhmät. Suunnittelutiimiimme liittyi myös Espoonlahden seurakunnasta perhetyöntekijä Ritva Finnbäck aiheenaan vanhempien avioeron lapselle tuottama suru. Huhtikuussa 2007 olin yhteydessä hiippakuntasihteeri Mauri Vihkoon ja kysyin yhteistyö- ja tutkimuslupamahdollisuutta kirjoittaakseni kasvatuksen seminaarista opinnäytetyön. Yhteydenoton jälkeen lähetin hänelle yhteistyösopimuksen ja sain sen allekirjoitettuna takaisin huhtikuun puolenvälin jälkeen.

12 Kanavatyöskentelyn tavoitteet Aloitimme suunnittelun hahmottelemalla tavoitteet kanavatyöskentelylle. Pohdimme osallistujien tarpeita; esimerkiksi asioita, jotka ohjaajaksi ryhtyvän olisi hyvä tietää, kun on perustamassa lasten sururyhmää ja millä tavalla osallistujia voisi rohkaista luottamaan itseensä ja osaamiseensa mahdollisina tulevina lasten sururyhmän ohjaajina. Keskustelun jälkeen tavoitteiksi muotoutuivat seuraavat asiat: Päätavoitteenamme oli antaa tietoa ja tukea kanavaan osallistujille, jotta he rohkaistuisivat aloittamaan lasten sururyhmän. Päätavoitteen jaoimme kahteen alatavoitteeseen: A) Jakaa tietoa lapsen surun ilmenemisestä ja sitä, kuinka aikuinen voi auttaa lasta. B) Kertoa miten lasten sururyhmä käynnistetään, käytettävistä menetelmistä ja ohjaamisessa huomioitavista asioista. Tavoitteiden toteutumista arvioitaisiin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tavoitteiden toteutumista kuvaa osaltaan se, että saavutamme kanavaan osallistujien mielenkiinnon ja kuulijat keskittyvät seuraamaan kertomaamme asiaa ja esittävät mahdollisesti kysymyksiä. Toiseksi olemme saavuttaneet tavoitteet, jos saamme toteutettua kanavatyöskentelyn suunnitelmamme mukaisesti. Kolmanneksi mittariksi määrittelimme osallistujilta tulevan palautteen. Mikäli osallistujien palautteesta kävisi ilmi, että he kokivat saaneensa tarvitsemansa tiedon, olisimme saavuttaneet tavoitteemme. 3.2 Kanavatyöskentelyn suunnittelu Kanavatyöskentelyn suunnittelu aloitettiin huhtikuun lopussa keväällä Olimme Ari-Pekka Laakson kanssa olleet puhelinyhteydessä Ritva Finnbäckiin ja sopineet tapaavamme Hyvinkään seurakunnan kokoustilassa. Aloitimme suunnittelun tutustumalla toisiimme. Kerroimme, mitä työtä teemme ja millaisia lasten ryhmiä olimme ohjanneet. Totesimme, että Hiippakuntasihteeri Mauri Vihko oli toivonut, että Vivamossa pidettävässä kanavatyöskentelyssä käsiteltäisiin kahta lapsen surun muotoa; kuoleman tuottamaa surua ja vanhempien avioeron tuottamaa surua. Ritva Finnbäck

13 13 kertoi ohjanneensa Espoonlahden seurakunnassa lasten eroryhmiä. Vastavuoroisesti puhuimme Ari-Pekka Laakson kanssa siitä, miten olimme kohdanneet lapsen tämän surressa kuollutta läheistään. Ritva Finnbäck totesi, että nämä kaksi surua ovat lähellä toisiaan. Erosuru ja kuoleman suru ovat samaa surua, sillä sanotaan, että Ero on pieni kuolema. Sisältöä suunnitellessamme totesimme, että käyttöömme varattu aika oli kaksi tuntia, johon sisältyi molempien aiheiden käsittely. Mietimme, että on tärkeää huomioida kanavaan osallistujat niin, että työskentelyhuoneessa olisi ilmennettynä audiovisuaalisesti käsittelemämme aihe. Siksi ajattelimme, että soittaisimme aiheeseen sopivaa musiikkia kanavaan osallistujien saapuessa käytössämme olevaan tilaan. Lisäksi seinälle heijastettaisiin jokin kuva. Osallistujien löydettyä istumapaikat esittelisimme aiheemme ja itsemme sekä toivottaisimme osallistujat tervetulleiksi. Aluksi kertoisimme surun eri syistä johdattaen osallistujat orientoitumaan erityisesti vanhempien eron ja läheisen kuoleman aiheuttaman surun pohdintaan. Ensimmäisenä ottaisimme esille kuoleman tuottaman surun. Puhuisimme yleistä asiaa surusta ja siitä, miten lapsi kokee kuoleman ja sen tuottaman murheen. Tämän jälkeen kertoisimme lasten sururyhmätoiminnasta. Ottaisimme esille sururyhmän perustamisessa huomioitavat asiat, kuten ryhmän koon, lasten ikärakenteen, kokoontumiskertojen aiheet ja erilaiset menetelmät, joiden avulla aiheita voidaan käsitellä. Päätimme ottaa mukaan joitakin välineitä malliksi, kuten sääkartan, tunnekortit ja kirjallisuutta. Pohdimme myös pienen näytetuokion pitämistä lasten sururyhmän kokoontumiskerrasta. Tämän jälkeen Ritva Finnbäck kertoisi, miten hän on toteuttanut lasten eroryhmiä. Ensiksi hän kertoisi eron vaikutuksesta lapseen ja siitä, miten lapselle on tarpeellista puhua tulevasta erosta. Lapsi tarvitsee tiedon, että ei ole aiheuttanut vanhempien eroa. Ritva Finnbäck ottaisi esimerkiksi Kasper-käärmeen, joka nielaisi ison myyrän. Tämä myyrä oli pitkään isona möykkynä Kasper-käärmeen vatsassa tuottaen pahaa oloa ennen kuin alkoi sulaa samalla lailla eron tuottama suru tuntuu lapsessa. Ritva Finnbäck esittelisi myös materiaalia mitä on hyödyntänyt lasten ryhmissä avioeroasian käsittelemiseksi.

14 14 Lopuksi varaisimme aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Lisäksi osallistujilla olisi mahdollisuus tutustua materiaaleihin ja kirjoihin. Pyytäisimme myös sanallista palautetta kanavatyöskentelystä. Suunnittelumme lähti käyntiin yllättävän hyvin, vaikka kaikki meistä eivät ennestään tunteneet tosiamme. Erilaiset ideat ja aiheet tulvivat mieleemme, joten jouduimme karsimaan niitä. Ari-Pekka Laakso lupasi tehdä keskustelumme pohjalta meille aikataulun (Liite 2). Seuraavan kokouksen sovimme toukokuulle, tuolloin tapaisimme Ritva Finnbäckin kotona Helsingissä Kanavatyöskentelyn toinen suunnittelukerta matkustimme junalla Ari-Pekka Laakson kanssa Helsinkiin tapaamaan Ritva Finnbäckia ja jatkamaan kanavatyöskentelyn suunnittelua. Junassa aloitimme keskustelun asioista, joita kanavan toteuttamisessa tulisi huomioida. Pohdimme, että kuulijamme olisivat tietyllä tavalla haastavia, koska he toimivat kaikki varhaiskasvatusja nuorisotyössä. Osa heistä ehkä on jo pitänyt ryhmää, missä on käsitelty lapsen surua jostakin näkökulmasta. Totesimme, että emme haluakaan olla opettajia vaan yhteistoiminnallisesti keskustelijoita ja virittämässä ajatuksia, antamassa rohkeutta kohdata lapset sekä nuoret menetyksestä aiheutuneessa surussaan. Saavuttuamme Ritva Finnbäckin kotiin jatkoimme keskustelua. Kanavan suunnittelu eteni tällä kertaa jo joustavammin kuin ensimmäisellä kerralla. Tähän vaikutti se, että nyt jo tunsimme paremmin toisemme. Pystyimme keskustelemaan hyvin ja vuorovaikutuksellisesti toisiamme huomioiden. Ideoimme toimintatapoja ja pohdimme myös rakentavassa kritiikin hengessä ajatustemme toimintakelpoisuutta. Työnjako tapahtui luontevasti. Tehtävien jakautumiseen vaikutti aikaisempi perehtyneisyytemme asiaan. Kerroin, että olen käynyt keväällä 2007 seurakuntamme kouluttamana Microsoft PowerPoint ohjelman kurssin, joten otin tehtäväkseni suunnitella diat, joilla voisimme esitellä omalta osaltamme kuoleman tuottamaa lapsen surua. Lisäksi lupasin tehdä PowerPoint-esityksen pohjalta tietopaketin, joka toimisi myös osallistujille

15 15 muistiinpanojen pohjana (Liite 3). Ari-Pekka Laakso sanoi valmistavansa konkreettisen toimintahetken, jossa koko osallistujaryhmä voisi olla mukana. Hän ohjaisi kirjasta Myyrän jäähyväislahjat (Varley, 2001) kertomushetken. Käyttäisimme tässä havainnollistamismateriaalina erilaisia käsinukkeja. Tämän tuokion olimme toteuttaneet aikaisemmin ohjaamassamme lasten sururyhmässä. Ritva Finnbäck kertoi ottavansa mukaansa kassin, joka oli suunniteltu avuksi lasten eroryhmien ohjaajille. Kanavatilan seinille päätimme laittaa lasten sururyhmäjulisteita, lehti-artikkeleita ja tekemiämme ilmoituksia ja lisäksi Ritva Finnback ilmentäisi omaa asiaansa lasten eroryhmistä kertovilla lehtiartikkeleilla. Suunnittelimme myös kanavatyöskentelyn etenemistä. Ajattelimme, että on tärkeää huomioida osallistujat heti, kun he saapuvat toimitilaamme. Sovimme, että Ari-Pekka Laakso ja Ritva Finnbäck olisivat ovella tervehtimässä ja vastaanottamassa aiheistamme kiinnostuneet henkilöt. Minun tehtäväkseni tuli johdatella osallistujat istumapaikoilleen ja jakaa samalla aiheesta kertovan muistion. Sovimme seuraavan tapaamisemme syyskuulle, jolloin kävisimme tutustumassa kasvatuksen seminaarin pitopaikkaan Lohjan Vivamossa. Tarkoitus oli tutustua kanavatyöskentelyn tiloihin, jotta voisimme suunnitella tilojen käytön ja materiaalipöytien paikat etukäteen. Tämä helpottaisi tapahtuman järjestelyä, koska tapahtumapäivinä meille jäisi melko vähän aikaa laittaa toimintatilat kuntoon ennen kuin kanavatyöskentely alkaisi Materiaalin valmistaminen kanavatyöskentelyyn Kesäkuun alkupuolella 2007 valmistin lapsen surua ja lasten sururyhmätoimintaa käsittelevän PowerPoint-diaesityksen. Suunnittelin sitä useamman päivän pohtien, mitä asioita siinä olisi tärkeää ottaa esille. Minulle oli selvää, että aiheita piti rajata, koska Ari-Pekka Laakson kanssa meillä oli käytettävissä oman aiheemme käsittelemiseen aikaa vain tunti. Kiinnitin huomiota PowerPoint-diojen selkeyteen ja niiden taustaväriin, jotta saisin esityksestämme mahdollisimman hyvän ja asian ytimen esille tuovan. Luonteeni on perusteellinen, joten aluksi tekstiä tuli paljon ja diat eivät olleet tarpeeksi selkeäsanaisia. Lukumäärältään niitä oli 40, mikä oli liian paljon. Kukaan osallistujista ei pystyisi vastaanottamaan sellaista asiamäärää. Seuraava vaihe oli kuvataulujen

16 16 selkiyttäminen ja asioiden tiivistäminen. Muokkauksen jälkeen lopullisen PowerPointesityksemme diojen määrä oli 25 kuvataulua. Nyt olin tyytyväinen ja ajattelin, että kanavaan osallistujat voisivat itse lukea tekstit ja nostaisin sieltä esille keskeisimmän asian. Ari-Pekka Laakson kanssa suunnittelimme, mitä materiaalia ottaisimme kanavassa esille. Päätimme laittaa seinille ilmoitukset, joita oli ollut lehdissä ja lähetetty eri yhteistyöverkostoillemme kuten esimerkiksi lasten neuvoloihin ja perheneuvolaan.. Lisäksi materiaalipöydille ottaisimme Pesäpuu ry:n valmistamaa materiaalia esimerkiksi tunnekortit ja sääkartan. Ari-Pekka Laakso keräsi mukaan otettavat käsinuket. Kanavaan osallistujille olisi mukava antaa mukaan jotain materiaalia, joka auttaisi heitä tiedon etsimisessä. Ehdotin Ari-Pekka Laaksolle, että tekisin kirjaluettelon, johon mainitsisin muutamia elokuviakin, joissa käsitellään lapsen surua (Liite 4). Viikkoa ennen Vivamoon lähtöä kokosin kirjoja kirjapöytää varten. Otin mukaan lasten kuvakirjoja sekä aikuisille suunnattuja tietopuolista kirjallisuutta. Varasin myös kauniit kankaat, jotka toisivat väreillään kirjat hyvin esille. Lisäksi suunnittelin teemaan sopivan pöydän aiheen. Valitsin siihen kankaat, kynttilän jalat ja kukkia sekä erikokoisia kiviä. Teemapöydän tarkoituksena oli virittää visuaalisesti aiheeseen ja luoda sopivaa tunnelmaa. Meidän piti vielä opetella seurakuntamme nuorisotyöltä lainaamamme videotykin käyttö ja käydä PowerPoint-esityksemme läpi. Tämän jälkeen suunnittelimme, mitkä asiat dioista olivat niin keskeisiä, että toisimme ne keskustelussa kanavaan osallistujille esille. 3.3 Kanavatyöskentelyn toteutus Seuraavaksi kuvaan kanavatyöskentelyn toteutusta hyvin tarkasti, koska kokemukseni mukaan hyvin pienetkin asiat vaikuttavat koulutustilanteen onnistumiseen. Tavallaan koulutustilanteen valmistelussa on sama periaate, kuin lasten sururyhmässä eli huomioidaan osallistujat kokonaisvaltaisesti. Eri ihmiset sisäistävät eri kanavia myöten

17 17 asioita. Toiset havainnoivat tietoa kuulemalla ja toiset näkemällä ja joillekin ihmisille useamman eri aisitin käyttäminen tuo uusia kokemuksia. Ohjaajien on hyvä ottaa huomioon tämä erilaisuus. Olimme kaikki kolme kanavan ohjaajaa hyvissä ajoin Lohjan Vivamossa. En ollut päässyt syyskuun alussa etukäteen katsomaan toimintatilojamme, mutta Ari-Pekka Laakso ja Ritva Finnbäck olivat käyneet tutustumassa niihin. Kuitenkin katsoin tilat nyt. Ensimmäisen kerran ohjasimme kanavatyöskentelyn keskiviikkona klo kurssirakennuksen alakerran isossa salissa. Torstaina klo olisimme yläkerrassa olevassa pienemmässä huoneessa. Katsoin tilat ja muodostin samalla mielikuvan siitä, miten teemapöytä ja kirjapöydät olisi hyvä sijoittaa. Lisäksi tarkistimme pistorasioiden paikat ja jatkojohdon olemassaolon. Seuraavaksi kannoimme autosta tavaramme ja materiaalit valmiiksi toimitilan lähellä olevaan varastoon. Tämän jälkeen osallistuimme päivän muuhun ohjelmaan. Ensimmäisenä päivänä hieman ennen kello 15. ryhdyimme laittamaan salia kuntoon kanavatyöskentelyä varten. Ensimmäiseksi järjestimme tuolit mukavaan puolikaareen ja ylimääräiset tuolit siirsimme sivummalle. Ritva Finnbäckilla oli varattuna kauniita erivärisiä fleece-huopia, joita hän oli käyttänyt lasten eroryhmässä. Niihin saivat lapset kietoutua yksin tai kaverin kanssa, koska välillä suru tai mielipaha toi paleltamisen tunteita. Huopa toi myös turvallisuuden tunteita, kun siihen kääriytyi. Asetimme huovat tuolien selkänojille ja ne loivat kauniit värisommitelmat toimitilaamme. Keskustelimme siitä, mikä olisi paras paikka videotykille ja teemapöydälle. Videotykki sijoitettiin salin etuosaan keskelle ja siihen lähelle laitoimme pienen pöydän mihin Ritva Finnbäck voisi laittaa tarvitsemaansa materiaalia. Ovelta päin katsoen oikealle salin etuosaan laitoin hiukan viistosti pöydän, josta aloin rakentamaan teemaan sopivaa kokonaisuutta. Teemapöydällä tarkoitan esillä olevan aiheen mukaan somistettua pöytää, joka ilmentää käsiteltävää asiaa. Olin varannut mukaani kahta eri sävyä olevaa liilaa kangasta. Toisen niistä poimutin pöydän päälle ja toisen pöydän etupuolelle lattialle siten, että se ikään kuin jatkui suoraan pöydällä olevasta kankaasta. Pöydälle asettelin kankaan päälle kauniita lilan ja sinisen sävyisiä Saint Paulian kukkia ruukuissaan ja joitakin erikokoisia kiviä. Kivien tarkoitus oli pitää liina paikallaan ja samalla toimia vertauskuvallisina elementteinä kuvaamassa surua erikokoista surua,

18 18 painavaa surua, rosoista surua ja eri sävyistä surua. Lisäksi laitoin kankaalle pieniä kirkkaita koristekiviä, kuin kyyneleitä. Lattialla olevan kankaan päälle laitoin kauniin kirkasta lasia olevan tuikkukynttiläjalan, jossa oli kolme kynttilän paikkaa KUVA 1. Teemaan sopiva pöytä Ritva Finnbäckin kanssa laitoimme salin reunalla oleville kapeille pöydille siniset kankaat. Niiden väri sopi hyvin salissa käyttämiimme muihin sävyihin ja loi rauhallisen ja kauniin lämpimän yleisilmeen. Näille pöydille asetimme kirjoja, joiden aiheena oli lapsen suru. Osa kirjoista oli lapsille tarkoitettuja kuva- ja kertomuskirjoja ja osa aikuisille suunnattuja teoksia lapsen ja nuoren kokemasta surusta vanhempien avioeron tai läheisen kuolemasta johtuvasta surusta. Lisäksi laitoimme esille materiaalia, jonka avulla suru- tai eroryhmissä voidaan käsitellä näitä asioita. Kanavatilan valmistelussa meni yllättävän paljon aikaa. Keräsimme kassit ja tavaroiden kuljetuksessa tarvitsemamme laatikot pois näkyvistä, jotta yleisilme salissa olisi siisti. Musiikkia varten olimme varanneet cd-soittimen. Kun ensimmäiset osallistujat tulivat ovelle, laitoimme musiikkina soimaan J.S. Bachin huilusonaatteja, joiden sävelten saattelemana kanavaan osallistujien oli hyvä istuutua paikoilleen ja rauhoittua päivän muista kanavatoiminnoista. Osa valitsi istumapaikkansa fleece-huovan värin mukaan ja osa kietoi heti huovan hartioilleen. Alun perin minun piti olla ohjaamassa tulijoita

19 19 löytämään istumapaikkansa, mutta Ritva Finnbäck laittoi seinille muutamia esitteitä, joten autoin häntä ottamalla ovella osallistujia vastaan. Paikalle tuli 27 kanavaan ilmoittautuneista 32 osallistujasta. Olimme sopineet, että Ari-Pekka Laakso toivottaisi kanavaan osallistujat tervetulleiksi sekä esittelisi itsensä ja aiheemme käsittelytavan. Tämän jälkeen kerroimme vuorollamme miten olimme aikaisemmin aiheisiimme perehtyneet. Ari-Pekka Laakso totesi, että ensin käsittelisimme lapsen surua, joka muodostuu kuoleman tapahduttua. Virittäytymisenä aiheen käsittelyyn hän kehotti kuulijoita laittamaan silmänsä kiinni ja miettimään, mikä oli ensimmäinen kerta, jolloin osallistujat muistivat kokeneensa surun tunteen. Pienen hetken kuluttua silmät avattiin ja osallistujat saivat halutessaan kertoa muistamastaan tilanteesta. Jo osallistujien tullessa kanavaan oli PowerPoint-esityksestämme heijastettuna seinälle ensimmäinen dia, jossa oli näkyvillä kanavamme aihe ja Anna-Mari Kaskisen runosta lause: Suruun ei ole taikaa. Voimia se vie. Suru vie paljon aikaa. Suru on pitkä tie (Kaskinen 2005, 23). Näytin osallistujille ensimmäiseksi kuvaa hillopurkista ja kerroin, että käsittelemätön suru on kuin hillopurkki, jossa on kansi kiinni ja se on pitkään unohdettuna kellariin. Jossain vaiheessa hillo alkaa käydä purkissa ja poksauttaa kannen pois ja hillo ryöppyää esiin. Samalla tavalla käy säilötylle surulle, ellei sitä käydä läpi ja käsitellä. Suru tulee esiin vuosienkin kuluttua esimerkiksi jonkin toisen kriisin yhteydessä. Suru on hyvä surra ajallaan. Jatkoimme asian käsittelyä diojen avulla ja totesin, että jokainen voi lukea tekstejä joko saamastaan muistiosta tai suoraan dioista (Liite 5). Nostin esille kustakin diasta aina jonkin keskeisen asian. Totesin, että aikuiset saattavat pelätä lapsen ikään kuin särkyvän surusta, mutta kyllä lapsi kestää. Sureva lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka on valmis kuuntelemaan häntä ja puhumaan asioista. Lapsi myös säästää läheistä aikuista eikä kerro hänelle kaikkia pahan olon tunteitaan, silloin on helpompi, jos lapsi voi kertoa asioistaan hiukan vieraammalle henkilölle esimerkiksi lasten sururyhmässä. Kävimme vuorokeskustelua Ari-Pekka Laakson kanssa erilaisista menetelmistä mitä olimme lasten sururyhmässä käyttäneet. Kerroimme, että olimme havainnollistaneet lasten sururyhmän kokoontumiskerrat isolla kartonkilaivalla, johon jokainen ryhmän jäsen oli saanut piirtää oman kasvokuvansa matkustajaksi laivaan. Laiva laitettiin

20 20 lattialle aina kokoontumiskertojemme aluksi ja sen ympärille teimme saaret, joissa luki kokoontumiskertojemme aiheet. Joku lapsista sai vuorollaan lukea kokoontumiskerran aiheen ja kokoontumiskerran loppupuolella katsoimme seuraavan kerran teeman. Näin konkretisoimme lapsille sururyhmän kestoa ja havainnollistimme, että sururyhmä ei ollut kerho, joka jatkuisi loputtomasti. Puhuin myös siitä miten tärkeäksi koimme välittää sururyhmän lapsille toivoa tulevaisuudesta ja turvallisuuden tunnetta. Pyrimme muistuttamaan heitä, että heillä on aikuisia, jotka rakastavat heitä ja huolehtivat heistä. Erityisen tärkeänä pidimme toivon näkökulman esillä pitämistä lapsille, joiden läheinen oli tehnyt itsemurhan. Kerroimme ryhmässä, että kuollut läheinen toivoisi lapsen kasvavan ja kehittyvän, käyvän koulua, saavan ammatin ja kenties oman perheen. Lapsi tarvitsee tiedon, ettei ollut hänen syytään, että läheinen ihminen ei jaksanut elää. Toimme kanavassa esille myös seurakunnallisen identiteettimme ja kristillisen näkökulman esillä pitämisen tärkeyden lasten sururyhmän ohjauksessa. Tässä ryhmässä lapsille oli muodostunut hyvin tärkeäksi yhteinen kynttilän sytytys ja virsi 499, Jumalan kämmenellä. Lauloimme virren ja sytytimme kynttilän jokaisen lasten sururyhmän kokoontumiskerran alussa. Kerroimme ryhmässä, että elämään kuuluu surun ja ilon vaihtelut ja että kaikki ryhmäläiset saavat osoittaa vapaasti tunteitaan. Jokainen lapsi saa rauhassa itkeä tai näyttää suuttumuksensa. Tunteet ovat hyväksyttäviä ja kukaan ei saa kiusata toista, jos vaikka joku itkee. Voimme myös nauraa yhdessä. Käytyämme PowerPoint-esityksen läpi, Ari-Pekka Laakso kertoi, miten esimerkiksi käsinukeilla voi auttaa lasta muistelemaan kuollutta läheistään. Jokainen kanavaan osallistuja sai valita itselleen käsinukke-eläimen. Ari-Pekka Laakso kertoi tarinaa myyrästä, joka oli jo iäkäs ja tiesi kohta kuolevansa. Myyrä meni kotitunneliinsa ja sytytti takkaan tulen. Sen oli hyvä istua keinutuolissa takkatulen lämmössä ja ajatella kaikkia ystäviään. Myyrä kirjoitti heille jäähyväiskirjeen, jossa pyysi ystäviään muistelemaan niitä hauskoja asioita, mitä he olivat yhdessä saaneet kokea. Tässä vaiheessa jokainen kanavaan osallistuja sai oman käsinukkensa suulla halutessaan kertoa jonkin mukavan asian, jonka myyrä-ystävä oli hänelle opettanut tai jonkin muun yhteisen muiston. Kerroimme, että myyrän tarina ja sen yhteydessä käyty keskustelu kirvoitti lasten sururyhmän lapsissa välillä iloista naurua. Havainnollisen esityksemme

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen:

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen: TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS Prosessin eteneminen: 1. Ensin pidettiin ryhmässä aikuisten kesken palaveri, jossa mietittiin ryhmän ydin asia. Tärkeimmäksi koettiin -

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot