PERHEIDEN SURUN KOHTAAMINEN JA LASTEN SURURYHMÄT Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEIDEN SURUN KOHTAAMINEN JA LASTEN SURURYHMÄT Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa"

Transkriptio

1 PERHEIDEN SURUN KOHTAAMINEN JA LASTEN SURURYHMÄT Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa Tuija Vänskä Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Vänskä Tuija. Perheiden surun kohtaaminen ja lasten sururyhmät. Kanavatyöskentelyn ohjaaminen Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa. Helsinki, syksy 2007, 197s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaaliterveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaariin osallistuneiden seurakuntien työntekijöiden tietopohjaa perheiden, lasten ja nuorten surusta ja lasten sururyhmien ohjaajana toimimisesta. Tavoitteena oli myös rohkaista heitä aloittamaan lasten sururyhmä. Menetelmänä käytettiin lasten sururyhmän ohjaamista, ohjaamisesta saatuja kokemuksia ja perheen ja lapsen surua käsitellyttä kasvatuksen seminaarin kanavatyöskentelyä. Produktion prosessiluonnetta tuodaan esille vaiheittaisella ja melko yksityiskohtaisella kuvauksella kanavatyöskentelyn suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Produktion aiempaa vaihetta lasten sururyhmän toteutuksesta kuvataan tarkemmin liitteenä 7 olevassa Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli - kokemuksia lasten sururyhmätoiminnasta. Tämä kvalitatiivinen toimintatutkimus toteutettiin Hyvinkään evankelisluterilaisen seurakunnan järjestämänä lasten sururyhmänä. Havainnoinnin ja kerättyjen palautearviointien tuloksena lasten sururyhmän tavoitteet auttaa lapsia ja perheitä suruprosessissa täytttyivät. Kanavatyöskentely järjestettiin Lohjan Vivamossa. Ensimmäisessä kanavatyöskentelyssä oli osallistujia 27 ja toisessa yhdeksän kasvatuksen seminaarilaista. Kanavatyöskentelyn ohjaajiksi oli pyydetty Hyvinkään seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ari-Pekka Laakso, johtava lapsityönohjaaja Tuija Vänskä ja Espoonlahden seurakunnan perhetyöntekijä Ritva Finnbäck. Viimeksi mainittu kertoi osallistujille lasten eroryhmätoiminnasta. Kanavatyöskentelyssä käsiteltiin teoriatiedon ja käytännössä saatujen kokemusten avulla lapsen surua, joka muodostuu läheisen ihmisen kuolemasta tai vanhempien avioerosta. Lopuksi osallistujilta kerättiin palautetta, jossa he kertoivat kokemuksiaan kanavatyöskentelystä ja siitä saivatko he tarpeellista tietoa lasten sururyhmän aloittamiseksi. Osallistujien palautteesta kävi ilmi, että kanavatyöskentelystä koettiin saadun tarpeeksi tietoa siitä, miten lasten ja nuorten suru kohdataan ja rohkeutta lasten sururyhmän aloittamiseen. Asiasanat: Suru, surutyö, lapset, aikuiset, koulutus, produktiot, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Tuija Vänskä. Encountering a Family in Grief and the Peer Support Groups for Mourning Children. A Workshop in the Seminar of Christian Education in Espoo Bishopric. Helsinki, autumn 2007, 197p., 7 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki unit, Degree programme in Social Services, Option in Diaconia. The purpose of this thesis was to present the workers in different parishes of Espoo bishopric an opportunity to increase their knowledge concerning the grief of children and families and leading a peer support group for mourning children. The aim was also to encourage the participants to establish their own support group or children. As for the method a workshop was organised and held as a part of The Seminar of Christian Education of Espoo Bishopric on in Vivamo, Lohja. The contents of the workshop were about children and families in mourning, leading a peer support group for mourning children and the experinces gained from it. Themes were presented based on both theory and the experiences gained from leading a support group. The workshop was held twice. The first workshop gathered 27 participants and nine participants attented to the second workshop. The educators in both workshops were Ari-Pekka Laakso, a youth worker in Hyvinkää parish, Tuija Vänskä, the manager in child work in Hyvinkää parish, and Ritva Finnbäck, a familyworker in Espoonlahti parish, who represented experiences gained from leading a support group for the children whose parents are divorced. As shown in the feedback the workshop served the needs and requirements of the participants. Also other educational situations concerning the topic originated afterwards via the connections established during the seminar. The previous phase of the production is described more closely in appendix number seven, Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli, a qualitative and operational study about establishment and leading a peer support group for mourning children made as the thesis for Laurea University of Applied Sciences. This thesis describes the planning, organisation and assessment of the workshop in detail. Key words: Grief, Mourning, Educational, Children, Peer Support Group

4 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS LASTEN SURURYHMÄN OHJAAMINEN Sururyhmä osana seurakunnan toimintaa Sururyhmän ohjaajan roolit ja tehtävät Suunnittelun ja tiimityön merkitys PYHÄ, PAHA MUOVAILUVAHA? Kanavatyöskentelyn tavoitteet Kanavatyöskentelyn suunnittelu Kanavatyöskentelyn toinen suunnittelukerta Materiaalin valmistaminen kanavatyöskentelyyn Kanavatyöskentelyn toteutus KANAVATYÖSKENTELYN ARVIOINTI Kanavatyöskentelyn palaute Tavoitteiden toteutumisen arviointi POHDINTAA OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA Lasten sururyhmä prosessina kokemuksia ja pohdintaa Lasten sururyhmän perustamismotivaatio Lasten sururyhmätoiminnan kehittäminen REFLEKTOINTIA KOULUTTAJANA TOIMIMISESTA...31 LÄHTEET...37 LIITE 1: Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarin ohjelma...38 LIITE 2: Kanavatyöskentelyn aikataulu...39 LIITE 3: Kanavatyöskentelyn muistio...40 LIITE 4: Kirja- ja elokuvaluettelo lapsen surusta...49 LIITE 5: PowerPoint-diat...52 LIITE 6: Minkä värinen on enkelin tukka? Perheiden surun kohtaaminen ja lasten sururyhmät. Artikkeli Diakonia-lehteen...77 LIITE 7: "Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli" - kokemuksia lasten sururyhmätoiminnasta. Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyö

5 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Mitä tapahtuu, kun tämä niin sanottu normaali arki särkyy? Lapsen ja koko perheen elämään voi tulla särö tai jopa iso halkeama jonkin kriisin seurauksena ja silloin tarvitaan keinoja tukea näitä ihmisiä. Viime vuosina olen perehtynyt lapsen suruun, joka muodostuu läheisen henkilön kuolemasta. Olen miettinyt, miten tätä säröä lapsen elämässä voisi ja tulisi eheyttää. Erilaiset työssäni ja omassa elämässäni kohtaamani tapahtumat antoivat minulle viestin lasten sururyhmän tarpeellisuudesta. Aiheena lapsen suru ja sen kohtaaminen on ajankohtainen, sillä elämässä tapahtuu väistämättömiä tilanteita, joissa lapsi kokee surua. Opinnäytetyöni jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa olen kuvannut toimimista lasten sururyhmän ohjaajana ja toisessa kokemuksien jakamista Lohjan Vivamossa toteutetussa Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaarissa syksyllä Lasten sururyhmän ohjaaminen on ollut hyvin puhutteleva kokemus. Ryhmän ohjaamisesta saamani kokemuksen myötä olen nähnyt tärkeäksi kertoa lasten kanssa työtä tekeville tietoa lasten surun kohtaamisesta ja lasten sururyhmätoiminnasta. Tähän on vaikuttanut lasten sururyhmätoiminnasta saamani hyvä palaute ja lasten ja perheiden tarve saada helpotusta läheisen kuolemasta aiheutuneeseen suruunsa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on lisätä eri aloilla toimivien kasvattajien valmiuksia kohdata läheisensä kuoleman kautta menettänyt sureva lapsi ja hänen perheensä, sillä lapsi ja perhe ovat kokonaisuus. Lapsi tarvitsee lähellä olevien aikuisten tuen käydäkseen sururyhmässä ja voidakseen jutella kysymyksiä herättäneistä asioista aikuisen kanssa. Jotta lapsi rohkenisi kertoa ryhmässä kuolleesta läheisestään, täytyy hänellä olla oman aikuisen tuki ryhmässä käymiselle ja lupa puhua läheisen kuolemaan liittyvistä asioista. Lasten sururyhmän aloittaminen ja ohjaaminen vaatii työntekijältä sinun kauppoja surun kanssa. Ohjaajalla täytyy olla rohkeutta perehtyä aiheeseen ja käsitellä sekä kohdata suruun liittyviä tunnekokemuksia. Hänen täytyy jaksaa surun tuoma ahdistus niin kohderyhmässä kuin itsessäänkin. Kuoleman ajatteleminen ei ehkä ole nykyihmiselle niin luontevaa, kuin se oli vuosikymmeniä sitten maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme. Tuolloin elämän ja

6 6 kuoleman liittyminen toisiinsa koettiin luontevaksi. Ajateltiin: Herran antoi, Herra otti. Näin ajateltiin liittyen niin viljankasvuun kuin ihmisen elämän mittaan. Kuolema koettiin usein kotipiirissä; vainaja pestiin ja puettiin kuolinpaitaan itse. Nykyään tämä tapahtuu sairaalassa ja pitkälti ammattilaisten huolehtimana. Olemme ikään kuin kauempana kuolemasta. Se voi olla meistä jopa pelottavaa. Opinnäytetyöni on rakenteeltaan kokonaisuudessaan poikkeava, sillä se liittyy keväällä 2006 Laurea ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman, sosionomi-opintojen yhteydessä tekemääni opinnäytetyöhöni. Tämä liitteenä oleva työni on nimeltään Olis kiva, jos ne kaikki kertois, mihin ne kaikkien kuoliaiset kuoli - kokemuksia lasten sururyhmätoiminnasta. Opinnäytetyö on toimintakeskeinen ja se on toteutettu narratiivista menetelmää ja prosessin kuvausta käyttäen. Lasten sururyhmässä etenimme perhelähtöisesti tarkoituksenamme edistää lasten suruprosessia ja sen myötä lievittää menetyksen tuomia ongelmia. Ryhmässä lapset saattoivat vapaasti näyttää tunteensa ja puhua kuolleesta läheisestään. Toimintatapamme olivat toiminnallisia; leikkejä, luovaa ilmaisua ja keskusteluja. Lasten sururyhmässä lapsella on mahdollisuus parantavaan kommunikaatioon. Tämä tarkoittaa kommunikointia kriisi- ja surutilanteessa olevan lapsen kanssa keskustelemalla, selittämällä, ohjaamalla ja turvallisuutta antamalla. Lapselle on tärkeää saada kokea osallistuvansa, sillä siten hän kokee olevansa aktiivinen toimija omassa elämässään. Osallistuminen edistää lapsen hallinnan ja itseymmärryksen tunnetta. Surusta puhuminen tapahtuipa se sanattomasti erilaisin luovuuden keinoin tai sanallisesti helpottaa, silloin asiat eivät patoudu hänen sisälleen. Aikuisen tehtävänä on olla hyvä kuuntelija ja ottaa lapsen asiat vakavasti. Hän ei saa vähätellä lapsen ajatuksia. Kuuntelija voi sanoilla tai ilmeillä osoittaa lapselle kuuntelevansa tätä ja ymmärtävänsä mitä lapsi tarkoittaa. (Poijula 2007, ) Seurakunnassa huolehdimme lapsista arjessa ja elämän tasaisina, hyvinä hetkinä. Miksi emme osallistuisi lapsen elämään myös murheen järkyttäessä lapsen elämää? Kansankirkostamme sanotaan, että se on kaikista huolehtimaan pyrkivä kirkko, jossa aikuiset ovat läsnä lapsia varten. Lapset voivat kohdata välittäviä aikuisia, jotka auttavat lapsia etsimään vastauksia elämänkysymyksiin ja rohkaisevat heitä itsenäiseen pohdintaan. (Kirkkohallitus 2004, 3 4.) Raamatussa kuvataan, kuinka Jeesus suhtautui

7 7 lapsiin arvostavasti ja ymmärtävästi. Seurakunnan työntekijöinä tehtävämme on arvostaa kaiken ikäisiä ihmisiä. Näin ollen emme sivuuta lasta, kun hän on kohdannut kuoleman ja surun. Tämä on yksi niistä hetkistä milloin voimme käyttää diakonian ajatusta: auttaa siellä missä hätä on suurin. Yksi diakonian tärkeimmistä haasteista on perhetyön kehittäminen. Samalla on kyse paitsi diakonian myös diakonian ja seurakunnan muiden työalojen yhteistyön kehittämisestä. Tällä yhteistyöllä on erinomaiset mahdollisuudet tukea kriisiperheitä esimerkiksi vertaisryhmätoiminnalla. (Hiilamo 2007, 3.) Hyvinkään seurakunnassa järjestetty lasten sururyhmätoiminta toteutettiin monniammatillisena ja eri työalojen yhteistyönä. Lapsille suunnatussa vertaisryhmätoiminnassa koettiin, että vuorovaikutuksessa toisiinsa lapset voivat miettiä ja verrata omia kokemuksiaan ja kokea eheyttäviä oivalluksia. 2 LASTEN SURURYHMÄN OHJAAMINEN Kasvaminen vauvasta leikki-ikäiseksi lapseksi ja siitä kohti aikuisuutta muodostaa kehittyvälle ihmiselle elämän matkan, joka sisältää seikkailun, jonka elementtejä emme aina pysty ymmärtämään tai ennakoimaan. Hyvän ja tasapainoisen aikuisuuden saavuttaakseen lapsi tarvitsee aina aikuisten antamaa turvaa ja tukea. Tämä tarve lisääntyy erityisesti silloin, kun lapsen elämässä tapahtuu menetyksiä, jotka vaikuttavat hänen elämänpiirinsä muuttumiseen esimerkiksi läheisen ihmisen kuoleman myötä. Suremisen kautta hyväksytään menetys ja kohdataan todellisuus. Surutyön tehtävä on hoidollinen. Sopeudutaan uuteen aikaan, jossa ei enää ole menetettyä henkilöä. 2.1 Sururyhmä osana seurakunnan toimintaa Seurakunnan lapsi- ja perhetyöntekijänä toteutan kasvatustyötä lasten ja aikuisten parissa. Kasvatus on kirkon lapsi- ja perhetyön ikäkausikohtaista työtä, joka toteutuu kasteopetuksena, ohjauksena, huolenpitona ja yhteistyönä perheiden kanssa. Tähän

8 8 kasvatukselliseen huolenpitoon liittyy lasten sururyhmätoiminta, joka on osallisuuden kokemuksia mahdollistavaa vertaistukitoimintaa. Työnäkyni on uutta etsivä ja haasteita vastaanottava. Ajatuksenani on perhelähtöisen ja diakonisen työotteen vahvistaminen. Aloittaessani lasten sururyhmätoimintaa halusin kehittää lapsi- ja perhetyötä. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategian mukaisesti lasten sururyhmätoiminnan avulla lapsi- ja perhetyö seurakunnassamme haluaa täyttää paikkansa ja kantaa vastuunsa eläen tätä päivää ja suunnaten eteenpäin. (Kirkkohallitus 2004, 3 4.) Kertoessani perusteluja lasten sururyhmätoiminnalle haluan tuoda esille jo syntymässä meille annetun luovuttamattoman ihmisarvon. Se ei ole tai ei saa olla riippuvainen ihmisen iästä tai saavutuksista. Ihminen on tärkeä kaiken ikäisenä. Elämä on nyt, eikä vasta sitten joskus. Tämä hetki on tärkeä. (Kirkkohallitus 2004, 5.) Lapsen ja perheen kohdattua läheisen kuoleman, suru tulee heidän elämäänsä keskiöksi. Silloin he tarvitsevat tukea ja lapsi tarvitsee aikuisen, joka auttaa häntä surussa eteenpäin. Sureva tarvitsee yhteisön tuen. Tuen saaminen oli ennen helpompaa, sillä surijan ympärillä oli iso perhe ja kyläyhteisö. Nykyään yhteisöllisyys on vähentynyt ja suru yksityistynyt. Suru saattaa jopa eristää yksilön ja perheen. Aikaisempia vuosia useammin kuolinilmoituksissa on maininta, että kuollut ihminen on haudattu läheisten läsnä ollessa sen sijaan että ilmoituksessa olisi avoin kutsu hautajaisiin. Tämä viestii surun muuttumisesta yhteisöllisestä yksityisemmäksi. Kirkon perhekeskeinen työ on toimintatapa, jossa koko perhe on huomioinnin kohteena, vaikka työskennellään vain yhden perheenjäsenen kanssa (Esko 2005, 13). Lasta ja perhettä autetaan elämään arjessa. Lasten sururyhmän ohjaamisessa työntekijä toteuttaa diakonisen perhetyön näkökulmaa ja elää lasten ja heidän perheidensä kanssa lähimmäisen rakkauden todeksi. Tällä toiminnalla ehkäistään mielenterveyden ongelmia ja suremattomasta surusta tai läpikäymättömästä kriisistä syntyneitä syrjäytymisen vaaroja. Lapsen kasvaessa ja kehittyessä surematon suru saattaa ilmetä syrjäytymisenä. Yhtenä keinona syrjäytymisen ehkäisyssä on reagoitu kehittämällä yhteistyötä diakonian ja lapsi- ja perhetyön välillä (Kirkkohallitus 2006, 6).

9 9 2.2 Sururyhmän ohjaajan roolit ja tehtävät Lasten sururyhmätoiminnan avulla voidaan auttaa myös perheen jäsenten keskinäistä surun käsittelyä. Heitä voidaan rohkaista puhumaan kuolleesta läheisestä ja osoittamaan suruaan yhdessä. Aikuiset tarvitsevat tiedon siitä, että he toimivat lapselle suremisen esimerkkinä. Aikuinen voi itkeä ja osoittaa kaipaavansa kuollutta. Näin hän antaa lapsellekin suremisen oikeuden. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee sururyhmää tai perheen ulkopuolista aikuista, ihmistä, jolle voi vapaasti kertoa syvimmätkin surunsa ja pelkonsa, sillä kaikkea ei aina voi puhua rakkaalle aikuiselle, koska lapsi suojelee läheisiään. Sururyhmän ohjaajat tukevat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä antamalla lapselle mahdollisuuden ja keinot kertoa surusta. Tämä on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä, jossa tarjotaan lapsille ja perheille ikään kuin peilejä, joista voi heijastaa uutta todellisuutta ja keinoja siinä selviytyäkseen. Lasten sururyhmien ohjaamisessa tarvitaan kasvatuskumppanuutta ja keskustelua. Tärkeää on dialogi lasten ja heidän aikuistensa kanssa. Lasten sururyhmän ohjaajien täytyy pohtia, miten lapsen aikuinen tulee kuulluksi lasta koskevissa asioissa. Tasavertaisuus kuulijoiden kanssa mahdollistaa aidon dialogin, jossa ilmenee kiinnostus toisen sanomaa kohtaan ja aktiivinen julkituonti omista havainnoista. (Suutala 2005, 15.) Ohjaajan toiminta lasten sururyhmässä on eräänlaista pioneerityötä ja vaatii tietynlaista asiantuntijuutta, koska hän toimii surun ja tunteiden monitasoisena tulkkina. Voidakseen toteuttaa tätä toimintaa mahdollisimman hyvin, ohjaajalla täytyy olla elämänkokemusta, elämänkaarinäkyä ja läpikäytynä omaa surukokemusta tai kriisejä. Ohjaajalla on käytössään monenlaisia rooleja, joiden sisäistämiseen vaikuttaa ympäristön vuorovaikutus. Lasten sururyhmän ohjaajan oma kypsyys, sekä ohjattavien odotukset ja tarpeet vaikuttavat eri roolien käyttöön. Ohjaajan rooleista mainittakoon esimerkiksi terapeuttis-sielunhoidolliset roolit, kuten traumatyöntekijän, lapsisielunhoitajan, surutyöntekijän ja terapeuttisen vanhemman roolit. Kasvatuksellisia rooleja ovat muun muassa ryhmänohjaajan, tunnekasvattajan, vertaistuellisen kasvattajan sekä hengellisen ohjaajan ja tiimityöntekijän erilaiset roolit. Lisäksi lasten

10 10 sururyhmän ohjaajalle muodostuu valmistautujan, suunnittelijan, tiedottajan ja yhteistyöntekijän roolit. (Hytönen 2005, ) Uuden toimintamuodon tai työtavan aloittaminen vaatii ammatillista kehittymishalua ja ammatti-identiteettiä. Eteläpellon ja Onnismaan (2006, 191) toimittamassa teoksessa todetaan, että ammatillisen toimintakentän hallitsemiseen vaikuttavat yksilön valmiudet kehittyä ammatillisesti. Ammatti-identiteetti on luotava itse, sillä se ei ole valmis kokonaisuus. Työn muutoksia voidaan osittain toteuttaa rahalla, mutta työntekijä tarvitsee myös vahvistumista ja uudistumista työssään. Työntekijän oma kehittymishalu on keino työn uudistamiseen. Tarvitaan myös rohkeutta, uuden toimintamuodon ja toimintatavan suunnittelua ja valmistelua. Lasten sururyhmän ohjaaminen on myös kasvatustyötä. Tämän työn toteuttamiseen vaikuttaa ratkaisevasti se millainen persoonallisuus ohjaaja on. Työkäytäntöjen ja toiminta menetelmien valintaan vaikuttavat ohjaajan henkilökohtaiset käsitykset ja kokemukset itsestä. Vaikuttavina asioina ovat myös toiminnan päämäärät ja lapsuuden sekä vallitsevan kulttuurin vaikutukset. (Sava & Vesanen-Laukkanen 2004, 50.) 2.3 Suunnittelun ja tiimityön merkitys Hyvin toteutetun sururyhmän valmisteluissa on huomioitava keinot, joilla vaikutetaan hyvän ilmapiirin muodostumiseen. Tämän lisäksi kokoontumistila ja sen järjestely luovat toiminnan onnistumisen edellytyksiä. Nämä kaikki yhdessä ovat sanatonta viestintää, joka on surun ja siihen liittyvien kokemusten jakamisen kannalta tärkeää. Hoitavana elementtinä on myös kristillisen sanoman näkökulma ja mahdollisuus hiljentymiseen. Kokoontumiskertoina käytettävä sama hengellinen laulu tai virsi ja rukous tuovat lapsille turvallisuutta. Lapsen tapa uskoa sisältää tutkimista, ihmettelyä, ja valppautta nähdä jokapäiväisten tapahtumien sekä asioiden syvempiä merkityksiä. Lasten sururyhmän ohjaajalle on tärkeä taito kyetä tiedostamaan lapsen hengellinen herkkyys ja ohjata häntä siinä turvallisesti. (Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2007, 9 10.)

11 11 Lasten sururyhmän verkosto- ja tiimityössä seurakunnan työntekijä toimii muun toiminnan lisäksi kristillisen kasvatuksen asiantuntijana. Verkostoituminen ja tiimityö ovat osa sururyhmän toiminnan onnistumista. Verkostojen kautta saadaan tiedotus sururyhmän aloittamisesta kulkemaan ja ryhmän ohjaaminen tiimityönä tuo moniammatillista taitoa hyödynnettäväksi ryhmässä. Tämä turvaa myös ryhmän ohjaukseen tarvittavat resurssit. Toteutettavien työtapojen valinta vaatii ohjaustiimiltä yhteistä työskentelyä ja yhteisöllistä kasvattajuutta. 3 PYHÄ, PAHA MUOVAILUVAHA? Espoon hiippakunnan kasvatuksen seminaari Pyhä, paha - muovailuvaha pidettiin Lohjan Vivamossa Seminaarissa pohdittiin kahden päivän aikana, missä kulkee pyhyyden raja. Missä ovat pahuuden juuret? Kuka päättää? (Liite 1). Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri Mauri Vihko tuomiokapitulista oli kuullut Hyvinkään seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ari-Pekka Laaksolta, että Hyvinkään seurakunnassa on järjestetty lasten sururyhmä. Keväällä 2007 Mauri Vihko pyysi Ari- Pekka Laaksoa ohjaamaan lasten suru - aiheista kanavatyöskentelyä Lohjan Vivamon kasvatuksen seminaariin. Ari-Pekka Laakso pyysi minua työparikseen, sillä olimme yhdessä toimineet seurakunnassamme lasten sururyhmän ohjaajina. Ryhdyimme yhdessä suunnittelemaan kohderyhmällemme, lapsi- ja nuorisotyönohjaajille kanavaa, jonka varsinaisina aiheena olivat perheiden surun kohtaaminen ja lasten ja nuorten sururyhmät. Suunnittelutiimiimme liittyi myös Espoonlahden seurakunnasta perhetyöntekijä Ritva Finnbäck aiheenaan vanhempien avioeron lapselle tuottama suru. Huhtikuussa 2007 olin yhteydessä hiippakuntasihteeri Mauri Vihkoon ja kysyin yhteistyö- ja tutkimuslupamahdollisuutta kirjoittaakseni kasvatuksen seminaarista opinnäytetyön. Yhteydenoton jälkeen lähetin hänelle yhteistyösopimuksen ja sain sen allekirjoitettuna takaisin huhtikuun puolenvälin jälkeen.

12 Kanavatyöskentelyn tavoitteet Aloitimme suunnittelun hahmottelemalla tavoitteet kanavatyöskentelylle. Pohdimme osallistujien tarpeita; esimerkiksi asioita, jotka ohjaajaksi ryhtyvän olisi hyvä tietää, kun on perustamassa lasten sururyhmää ja millä tavalla osallistujia voisi rohkaista luottamaan itseensä ja osaamiseensa mahdollisina tulevina lasten sururyhmän ohjaajina. Keskustelun jälkeen tavoitteiksi muotoutuivat seuraavat asiat: Päätavoitteenamme oli antaa tietoa ja tukea kanavaan osallistujille, jotta he rohkaistuisivat aloittamaan lasten sururyhmän. Päätavoitteen jaoimme kahteen alatavoitteeseen: A) Jakaa tietoa lapsen surun ilmenemisestä ja sitä, kuinka aikuinen voi auttaa lasta. B) Kertoa miten lasten sururyhmä käynnistetään, käytettävistä menetelmistä ja ohjaamisessa huomioitavista asioista. Tavoitteiden toteutumista arvioitaisiin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tavoitteiden toteutumista kuvaa osaltaan se, että saavutamme kanavaan osallistujien mielenkiinnon ja kuulijat keskittyvät seuraamaan kertomaamme asiaa ja esittävät mahdollisesti kysymyksiä. Toiseksi olemme saavuttaneet tavoitteet, jos saamme toteutettua kanavatyöskentelyn suunnitelmamme mukaisesti. Kolmanneksi mittariksi määrittelimme osallistujilta tulevan palautteen. Mikäli osallistujien palautteesta kävisi ilmi, että he kokivat saaneensa tarvitsemansa tiedon, olisimme saavuttaneet tavoitteemme. 3.2 Kanavatyöskentelyn suunnittelu Kanavatyöskentelyn suunnittelu aloitettiin huhtikuun lopussa keväällä Olimme Ari-Pekka Laakson kanssa olleet puhelinyhteydessä Ritva Finnbäckiin ja sopineet tapaavamme Hyvinkään seurakunnan kokoustilassa. Aloitimme suunnittelun tutustumalla toisiimme. Kerroimme, mitä työtä teemme ja millaisia lasten ryhmiä olimme ohjanneet. Totesimme, että Hiippakuntasihteeri Mauri Vihko oli toivonut, että Vivamossa pidettävässä kanavatyöskentelyssä käsiteltäisiin kahta lapsen surun muotoa; kuoleman tuottamaa surua ja vanhempien avioeron tuottamaa surua. Ritva Finnbäck

13 13 kertoi ohjanneensa Espoonlahden seurakunnassa lasten eroryhmiä. Vastavuoroisesti puhuimme Ari-Pekka Laakson kanssa siitä, miten olimme kohdanneet lapsen tämän surressa kuollutta läheistään. Ritva Finnbäck totesi, että nämä kaksi surua ovat lähellä toisiaan. Erosuru ja kuoleman suru ovat samaa surua, sillä sanotaan, että Ero on pieni kuolema. Sisältöä suunnitellessamme totesimme, että käyttöömme varattu aika oli kaksi tuntia, johon sisältyi molempien aiheiden käsittely. Mietimme, että on tärkeää huomioida kanavaan osallistujat niin, että työskentelyhuoneessa olisi ilmennettynä audiovisuaalisesti käsittelemämme aihe. Siksi ajattelimme, että soittaisimme aiheeseen sopivaa musiikkia kanavaan osallistujien saapuessa käytössämme olevaan tilaan. Lisäksi seinälle heijastettaisiin jokin kuva. Osallistujien löydettyä istumapaikat esittelisimme aiheemme ja itsemme sekä toivottaisimme osallistujat tervetulleiksi. Aluksi kertoisimme surun eri syistä johdattaen osallistujat orientoitumaan erityisesti vanhempien eron ja läheisen kuoleman aiheuttaman surun pohdintaan. Ensimmäisenä ottaisimme esille kuoleman tuottaman surun. Puhuisimme yleistä asiaa surusta ja siitä, miten lapsi kokee kuoleman ja sen tuottaman murheen. Tämän jälkeen kertoisimme lasten sururyhmätoiminnasta. Ottaisimme esille sururyhmän perustamisessa huomioitavat asiat, kuten ryhmän koon, lasten ikärakenteen, kokoontumiskertojen aiheet ja erilaiset menetelmät, joiden avulla aiheita voidaan käsitellä. Päätimme ottaa mukaan joitakin välineitä malliksi, kuten sääkartan, tunnekortit ja kirjallisuutta. Pohdimme myös pienen näytetuokion pitämistä lasten sururyhmän kokoontumiskerrasta. Tämän jälkeen Ritva Finnbäck kertoisi, miten hän on toteuttanut lasten eroryhmiä. Ensiksi hän kertoisi eron vaikutuksesta lapseen ja siitä, miten lapselle on tarpeellista puhua tulevasta erosta. Lapsi tarvitsee tiedon, että ei ole aiheuttanut vanhempien eroa. Ritva Finnbäck ottaisi esimerkiksi Kasper-käärmeen, joka nielaisi ison myyrän. Tämä myyrä oli pitkään isona möykkynä Kasper-käärmeen vatsassa tuottaen pahaa oloa ennen kuin alkoi sulaa samalla lailla eron tuottama suru tuntuu lapsessa. Ritva Finnbäck esittelisi myös materiaalia mitä on hyödyntänyt lasten ryhmissä avioeroasian käsittelemiseksi.

14 14 Lopuksi varaisimme aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Lisäksi osallistujilla olisi mahdollisuus tutustua materiaaleihin ja kirjoihin. Pyytäisimme myös sanallista palautetta kanavatyöskentelystä. Suunnittelumme lähti käyntiin yllättävän hyvin, vaikka kaikki meistä eivät ennestään tunteneet tosiamme. Erilaiset ideat ja aiheet tulvivat mieleemme, joten jouduimme karsimaan niitä. Ari-Pekka Laakso lupasi tehdä keskustelumme pohjalta meille aikataulun (Liite 2). Seuraavan kokouksen sovimme toukokuulle, tuolloin tapaisimme Ritva Finnbäckin kotona Helsingissä Kanavatyöskentelyn toinen suunnittelukerta matkustimme junalla Ari-Pekka Laakson kanssa Helsinkiin tapaamaan Ritva Finnbäckia ja jatkamaan kanavatyöskentelyn suunnittelua. Junassa aloitimme keskustelun asioista, joita kanavan toteuttamisessa tulisi huomioida. Pohdimme, että kuulijamme olisivat tietyllä tavalla haastavia, koska he toimivat kaikki varhaiskasvatusja nuorisotyössä. Osa heistä ehkä on jo pitänyt ryhmää, missä on käsitelty lapsen surua jostakin näkökulmasta. Totesimme, että emme haluakaan olla opettajia vaan yhteistoiminnallisesti keskustelijoita ja virittämässä ajatuksia, antamassa rohkeutta kohdata lapset sekä nuoret menetyksestä aiheutuneessa surussaan. Saavuttuamme Ritva Finnbäckin kotiin jatkoimme keskustelua. Kanavan suunnittelu eteni tällä kertaa jo joustavammin kuin ensimmäisellä kerralla. Tähän vaikutti se, että nyt jo tunsimme paremmin toisemme. Pystyimme keskustelemaan hyvin ja vuorovaikutuksellisesti toisiamme huomioiden. Ideoimme toimintatapoja ja pohdimme myös rakentavassa kritiikin hengessä ajatustemme toimintakelpoisuutta. Työnjako tapahtui luontevasti. Tehtävien jakautumiseen vaikutti aikaisempi perehtyneisyytemme asiaan. Kerroin, että olen käynyt keväällä 2007 seurakuntamme kouluttamana Microsoft PowerPoint ohjelman kurssin, joten otin tehtäväkseni suunnitella diat, joilla voisimme esitellä omalta osaltamme kuoleman tuottamaa lapsen surua. Lisäksi lupasin tehdä PowerPoint-esityksen pohjalta tietopaketin, joka toimisi myös osallistujille

15 15 muistiinpanojen pohjana (Liite 3). Ari-Pekka Laakso sanoi valmistavansa konkreettisen toimintahetken, jossa koko osallistujaryhmä voisi olla mukana. Hän ohjaisi kirjasta Myyrän jäähyväislahjat (Varley, 2001) kertomushetken. Käyttäisimme tässä havainnollistamismateriaalina erilaisia käsinukkeja. Tämän tuokion olimme toteuttaneet aikaisemmin ohjaamassamme lasten sururyhmässä. Ritva Finnbäck kertoi ottavansa mukaansa kassin, joka oli suunniteltu avuksi lasten eroryhmien ohjaajille. Kanavatilan seinille päätimme laittaa lasten sururyhmäjulisteita, lehti-artikkeleita ja tekemiämme ilmoituksia ja lisäksi Ritva Finnback ilmentäisi omaa asiaansa lasten eroryhmistä kertovilla lehtiartikkeleilla. Suunnittelimme myös kanavatyöskentelyn etenemistä. Ajattelimme, että on tärkeää huomioida osallistujat heti, kun he saapuvat toimitilaamme. Sovimme, että Ari-Pekka Laakso ja Ritva Finnbäck olisivat ovella tervehtimässä ja vastaanottamassa aiheistamme kiinnostuneet henkilöt. Minun tehtäväkseni tuli johdatella osallistujat istumapaikoilleen ja jakaa samalla aiheesta kertovan muistion. Sovimme seuraavan tapaamisemme syyskuulle, jolloin kävisimme tutustumassa kasvatuksen seminaarin pitopaikkaan Lohjan Vivamossa. Tarkoitus oli tutustua kanavatyöskentelyn tiloihin, jotta voisimme suunnitella tilojen käytön ja materiaalipöytien paikat etukäteen. Tämä helpottaisi tapahtuman järjestelyä, koska tapahtumapäivinä meille jäisi melko vähän aikaa laittaa toimintatilat kuntoon ennen kuin kanavatyöskentely alkaisi Materiaalin valmistaminen kanavatyöskentelyyn Kesäkuun alkupuolella 2007 valmistin lapsen surua ja lasten sururyhmätoimintaa käsittelevän PowerPoint-diaesityksen. Suunnittelin sitä useamman päivän pohtien, mitä asioita siinä olisi tärkeää ottaa esille. Minulle oli selvää, että aiheita piti rajata, koska Ari-Pekka Laakson kanssa meillä oli käytettävissä oman aiheemme käsittelemiseen aikaa vain tunti. Kiinnitin huomiota PowerPoint-diojen selkeyteen ja niiden taustaväriin, jotta saisin esityksestämme mahdollisimman hyvän ja asian ytimen esille tuovan. Luonteeni on perusteellinen, joten aluksi tekstiä tuli paljon ja diat eivät olleet tarpeeksi selkeäsanaisia. Lukumäärältään niitä oli 40, mikä oli liian paljon. Kukaan osallistujista ei pystyisi vastaanottamaan sellaista asiamäärää. Seuraava vaihe oli kuvataulujen

16 16 selkiyttäminen ja asioiden tiivistäminen. Muokkauksen jälkeen lopullisen PowerPointesityksemme diojen määrä oli 25 kuvataulua. Nyt olin tyytyväinen ja ajattelin, että kanavaan osallistujat voisivat itse lukea tekstit ja nostaisin sieltä esille keskeisimmän asian. Ari-Pekka Laakson kanssa suunnittelimme, mitä materiaalia ottaisimme kanavassa esille. Päätimme laittaa seinille ilmoitukset, joita oli ollut lehdissä ja lähetetty eri yhteistyöverkostoillemme kuten esimerkiksi lasten neuvoloihin ja perheneuvolaan.. Lisäksi materiaalipöydille ottaisimme Pesäpuu ry:n valmistamaa materiaalia esimerkiksi tunnekortit ja sääkartan. Ari-Pekka Laakso keräsi mukaan otettavat käsinuket. Kanavaan osallistujille olisi mukava antaa mukaan jotain materiaalia, joka auttaisi heitä tiedon etsimisessä. Ehdotin Ari-Pekka Laaksolle, että tekisin kirjaluettelon, johon mainitsisin muutamia elokuviakin, joissa käsitellään lapsen surua (Liite 4). Viikkoa ennen Vivamoon lähtöä kokosin kirjoja kirjapöytää varten. Otin mukaan lasten kuvakirjoja sekä aikuisille suunnattuja tietopuolista kirjallisuutta. Varasin myös kauniit kankaat, jotka toisivat väreillään kirjat hyvin esille. Lisäksi suunnittelin teemaan sopivan pöydän aiheen. Valitsin siihen kankaat, kynttilän jalat ja kukkia sekä erikokoisia kiviä. Teemapöydän tarkoituksena oli virittää visuaalisesti aiheeseen ja luoda sopivaa tunnelmaa. Meidän piti vielä opetella seurakuntamme nuorisotyöltä lainaamamme videotykin käyttö ja käydä PowerPoint-esityksemme läpi. Tämän jälkeen suunnittelimme, mitkä asiat dioista olivat niin keskeisiä, että toisimme ne keskustelussa kanavaan osallistujille esille. 3.3 Kanavatyöskentelyn toteutus Seuraavaksi kuvaan kanavatyöskentelyn toteutusta hyvin tarkasti, koska kokemukseni mukaan hyvin pienetkin asiat vaikuttavat koulutustilanteen onnistumiseen. Tavallaan koulutustilanteen valmistelussa on sama periaate, kuin lasten sururyhmässä eli huomioidaan osallistujat kokonaisvaltaisesti. Eri ihmiset sisäistävät eri kanavia myöten

17 17 asioita. Toiset havainnoivat tietoa kuulemalla ja toiset näkemällä ja joillekin ihmisille useamman eri aisitin käyttäminen tuo uusia kokemuksia. Ohjaajien on hyvä ottaa huomioon tämä erilaisuus. Olimme kaikki kolme kanavan ohjaajaa hyvissä ajoin Lohjan Vivamossa. En ollut päässyt syyskuun alussa etukäteen katsomaan toimintatilojamme, mutta Ari-Pekka Laakso ja Ritva Finnbäck olivat käyneet tutustumassa niihin. Kuitenkin katsoin tilat nyt. Ensimmäisen kerran ohjasimme kanavatyöskentelyn keskiviikkona klo kurssirakennuksen alakerran isossa salissa. Torstaina klo olisimme yläkerrassa olevassa pienemmässä huoneessa. Katsoin tilat ja muodostin samalla mielikuvan siitä, miten teemapöytä ja kirjapöydät olisi hyvä sijoittaa. Lisäksi tarkistimme pistorasioiden paikat ja jatkojohdon olemassaolon. Seuraavaksi kannoimme autosta tavaramme ja materiaalit valmiiksi toimitilan lähellä olevaan varastoon. Tämän jälkeen osallistuimme päivän muuhun ohjelmaan. Ensimmäisenä päivänä hieman ennen kello 15. ryhdyimme laittamaan salia kuntoon kanavatyöskentelyä varten. Ensimmäiseksi järjestimme tuolit mukavaan puolikaareen ja ylimääräiset tuolit siirsimme sivummalle. Ritva Finnbäckilla oli varattuna kauniita erivärisiä fleece-huopia, joita hän oli käyttänyt lasten eroryhmässä. Niihin saivat lapset kietoutua yksin tai kaverin kanssa, koska välillä suru tai mielipaha toi paleltamisen tunteita. Huopa toi myös turvallisuuden tunteita, kun siihen kääriytyi. Asetimme huovat tuolien selkänojille ja ne loivat kauniit värisommitelmat toimitilaamme. Keskustelimme siitä, mikä olisi paras paikka videotykille ja teemapöydälle. Videotykki sijoitettiin salin etuosaan keskelle ja siihen lähelle laitoimme pienen pöydän mihin Ritva Finnbäck voisi laittaa tarvitsemaansa materiaalia. Ovelta päin katsoen oikealle salin etuosaan laitoin hiukan viistosti pöydän, josta aloin rakentamaan teemaan sopivaa kokonaisuutta. Teemapöydällä tarkoitan esillä olevan aiheen mukaan somistettua pöytää, joka ilmentää käsiteltävää asiaa. Olin varannut mukaani kahta eri sävyä olevaa liilaa kangasta. Toisen niistä poimutin pöydän päälle ja toisen pöydän etupuolelle lattialle siten, että se ikään kuin jatkui suoraan pöydällä olevasta kankaasta. Pöydälle asettelin kankaan päälle kauniita lilan ja sinisen sävyisiä Saint Paulian kukkia ruukuissaan ja joitakin erikokoisia kiviä. Kivien tarkoitus oli pitää liina paikallaan ja samalla toimia vertauskuvallisina elementteinä kuvaamassa surua erikokoista surua,

18 18 painavaa surua, rosoista surua ja eri sävyistä surua. Lisäksi laitoin kankaalle pieniä kirkkaita koristekiviä, kuin kyyneleitä. Lattialla olevan kankaan päälle laitoin kauniin kirkasta lasia olevan tuikkukynttiläjalan, jossa oli kolme kynttilän paikkaa KUVA 1. Teemaan sopiva pöytä Ritva Finnbäckin kanssa laitoimme salin reunalla oleville kapeille pöydille siniset kankaat. Niiden väri sopi hyvin salissa käyttämiimme muihin sävyihin ja loi rauhallisen ja kauniin lämpimän yleisilmeen. Näille pöydille asetimme kirjoja, joiden aiheena oli lapsen suru. Osa kirjoista oli lapsille tarkoitettuja kuva- ja kertomuskirjoja ja osa aikuisille suunnattuja teoksia lapsen ja nuoren kokemasta surusta vanhempien avioeron tai läheisen kuolemasta johtuvasta surusta. Lisäksi laitoimme esille materiaalia, jonka avulla suru- tai eroryhmissä voidaan käsitellä näitä asioita. Kanavatilan valmistelussa meni yllättävän paljon aikaa. Keräsimme kassit ja tavaroiden kuljetuksessa tarvitsemamme laatikot pois näkyvistä, jotta yleisilme salissa olisi siisti. Musiikkia varten olimme varanneet cd-soittimen. Kun ensimmäiset osallistujat tulivat ovelle, laitoimme musiikkina soimaan J.S. Bachin huilusonaatteja, joiden sävelten saattelemana kanavaan osallistujien oli hyvä istuutua paikoilleen ja rauhoittua päivän muista kanavatoiminnoista. Osa valitsi istumapaikkansa fleece-huovan värin mukaan ja osa kietoi heti huovan hartioilleen. Alun perin minun piti olla ohjaamassa tulijoita

19 19 löytämään istumapaikkansa, mutta Ritva Finnbäck laittoi seinille muutamia esitteitä, joten autoin häntä ottamalla ovella osallistujia vastaan. Paikalle tuli 27 kanavaan ilmoittautuneista 32 osallistujasta. Olimme sopineet, että Ari-Pekka Laakso toivottaisi kanavaan osallistujat tervetulleiksi sekä esittelisi itsensä ja aiheemme käsittelytavan. Tämän jälkeen kerroimme vuorollamme miten olimme aikaisemmin aiheisiimme perehtyneet. Ari-Pekka Laakso totesi, että ensin käsittelisimme lapsen surua, joka muodostuu kuoleman tapahduttua. Virittäytymisenä aiheen käsittelyyn hän kehotti kuulijoita laittamaan silmänsä kiinni ja miettimään, mikä oli ensimmäinen kerta, jolloin osallistujat muistivat kokeneensa surun tunteen. Pienen hetken kuluttua silmät avattiin ja osallistujat saivat halutessaan kertoa muistamastaan tilanteesta. Jo osallistujien tullessa kanavaan oli PowerPoint-esityksestämme heijastettuna seinälle ensimmäinen dia, jossa oli näkyvillä kanavamme aihe ja Anna-Mari Kaskisen runosta lause: Suruun ei ole taikaa. Voimia se vie. Suru vie paljon aikaa. Suru on pitkä tie (Kaskinen 2005, 23). Näytin osallistujille ensimmäiseksi kuvaa hillopurkista ja kerroin, että käsittelemätön suru on kuin hillopurkki, jossa on kansi kiinni ja se on pitkään unohdettuna kellariin. Jossain vaiheessa hillo alkaa käydä purkissa ja poksauttaa kannen pois ja hillo ryöppyää esiin. Samalla tavalla käy säilötylle surulle, ellei sitä käydä läpi ja käsitellä. Suru tulee esiin vuosienkin kuluttua esimerkiksi jonkin toisen kriisin yhteydessä. Suru on hyvä surra ajallaan. Jatkoimme asian käsittelyä diojen avulla ja totesin, että jokainen voi lukea tekstejä joko saamastaan muistiosta tai suoraan dioista (Liite 5). Nostin esille kustakin diasta aina jonkin keskeisen asian. Totesin, että aikuiset saattavat pelätä lapsen ikään kuin särkyvän surusta, mutta kyllä lapsi kestää. Sureva lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka on valmis kuuntelemaan häntä ja puhumaan asioista. Lapsi myös säästää läheistä aikuista eikä kerro hänelle kaikkia pahan olon tunteitaan, silloin on helpompi, jos lapsi voi kertoa asioistaan hiukan vieraammalle henkilölle esimerkiksi lasten sururyhmässä. Kävimme vuorokeskustelua Ari-Pekka Laakson kanssa erilaisista menetelmistä mitä olimme lasten sururyhmässä käyttäneet. Kerroimme, että olimme havainnollistaneet lasten sururyhmän kokoontumiskerrat isolla kartonkilaivalla, johon jokainen ryhmän jäsen oli saanut piirtää oman kasvokuvansa matkustajaksi laivaan. Laiva laitettiin

20 20 lattialle aina kokoontumiskertojemme aluksi ja sen ympärille teimme saaret, joissa luki kokoontumiskertojemme aiheet. Joku lapsista sai vuorollaan lukea kokoontumiskerran aiheen ja kokoontumiskerran loppupuolella katsoimme seuraavan kerran teeman. Näin konkretisoimme lapsille sururyhmän kestoa ja havainnollistimme, että sururyhmä ei ollut kerho, joka jatkuisi loputtomasti. Puhuin myös siitä miten tärkeäksi koimme välittää sururyhmän lapsille toivoa tulevaisuudesta ja turvallisuuden tunnetta. Pyrimme muistuttamaan heitä, että heillä on aikuisia, jotka rakastavat heitä ja huolehtivat heistä. Erityisen tärkeänä pidimme toivon näkökulman esillä pitämistä lapsille, joiden läheinen oli tehnyt itsemurhan. Kerroimme ryhmässä, että kuollut läheinen toivoisi lapsen kasvavan ja kehittyvän, käyvän koulua, saavan ammatin ja kenties oman perheen. Lapsi tarvitsee tiedon, ettei ollut hänen syytään, että läheinen ihminen ei jaksanut elää. Toimme kanavassa esille myös seurakunnallisen identiteettimme ja kristillisen näkökulman esillä pitämisen tärkeyden lasten sururyhmän ohjauksessa. Tässä ryhmässä lapsille oli muodostunut hyvin tärkeäksi yhteinen kynttilän sytytys ja virsi 499, Jumalan kämmenellä. Lauloimme virren ja sytytimme kynttilän jokaisen lasten sururyhmän kokoontumiskerran alussa. Kerroimme ryhmässä, että elämään kuuluu surun ja ilon vaihtelut ja että kaikki ryhmäläiset saavat osoittaa vapaasti tunteitaan. Jokainen lapsi saa rauhassa itkeä tai näyttää suuttumuksensa. Tunteet ovat hyväksyttäviä ja kukaan ei saa kiusata toista, jos vaikka joku itkee. Voimme myös nauraa yhdessä. Käytyämme PowerPoint-esityksen läpi, Ari-Pekka Laakso kertoi, miten esimerkiksi käsinukeilla voi auttaa lasta muistelemaan kuollutta läheistään. Jokainen kanavaan osallistuja sai valita itselleen käsinukke-eläimen. Ari-Pekka Laakso kertoi tarinaa myyrästä, joka oli jo iäkäs ja tiesi kohta kuolevansa. Myyrä meni kotitunneliinsa ja sytytti takkaan tulen. Sen oli hyvä istua keinutuolissa takkatulen lämmössä ja ajatella kaikkia ystäviään. Myyrä kirjoitti heille jäähyväiskirjeen, jossa pyysi ystäviään muistelemaan niitä hauskoja asioita, mitä he olivat yhdessä saaneet kokea. Tässä vaiheessa jokainen kanavaan osallistuja sai oman käsinukkensa suulla halutessaan kertoa jonkin mukavan asian, jonka myyrä-ystävä oli hänelle opettanut tai jonkin muun yhteisen muiston. Kerroimme, että myyrän tarina ja sen yhteydessä käyty keskustelu kirvoitti lasten sururyhmän lapsissa välillä iloista naurua. Havainnollisen esityksemme

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Johanna Peltorinne Opiskelijan ohjaajana lastensuojelussa

Johanna Peltorinne Opiskelijan ohjaajana lastensuojelussa Johanna Peltorinne Opiskelijan ohjaajana lastensuojelussa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hanke ESR OPISKELIJAN OHJAUS SOSIAALIALALLA (5 op ammatillinen täydennyskoulutus) Kevät 2011 Ohjaaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen HyvinvointiTV Diasarjan sisältö Mikä on HyvinvointiTV? Ohjelman suunnittelu ja otsikointi Ennen lähetystä huomioitavia seikkoja Ohjelman toteutus Lisävinkkejä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot