TEKNOLOGIAT PIENKIINTEISTÖJEN ENERGIANTUO-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNOLOGIAT PIENKIINTEISTÖJEN ENERGIANTUO-"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Poveria biomassasta hanke / Pikes Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä POVERIA BIOMASSASTA -HANKE KOHTI ENERGIAOMAVARAISUUTTA UUSIMMAT TEKNOLOGIAT PIENKIINTEISTÖJEN ENERGIANTUO- TANNOSSA

2 POVERIA BIOMASSASTA -HANKE KOHTI ENERGIAOMAVARAISUUTTA UUSIMMAT TEKNOLOGIAT PIENKIINTEISTÖJEN ENERGIANTUOTANNOSSA Päivämäärä 29/11/2017 Laatija Tarkastajat Kreetta Manninen, Niklas Söderholm, Ossi Kaihua Santeri Sirén, Mika Kovanen Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

3 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PIENKIINTEISTÖJEN UUSIMMAT ENERGIANTUOTANTOTEKNOLOGIAT CHP -järjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmät Pientuulivoimajärjestelmät Hybridijärjestelmät Epäkonventionaaliset ratkaisut PIENKIINTEISTÖN ENERGIAOMAVARAISUUS Pellettipohjaisen Nano - CHP järjestelmän simulointi Simuloinnissa käytetyn omakotitalon kuvaus Simuloinnissa käytetyn Stirling moottorin malli Nano - CHP laitteelle tehdyt simuloinnit omakotitalossa SIMULOINNIN TULOKSET Nano - CHP laitteen toiminnan kuvaus vuoden aikana Nano - CHP laitteen teknistaloudellinen kannattavuus ilman aurinkopaneeleja Nano - CHP laitteen teknistaloudellinen kannattavuus aurinkopaneeleilla Nano - CHP laitteen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä Nano - CHP laitteen taloudellinen kannattavuus Takaisinmaksuaikavertailu olemassa olevalle rakennukselle YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 31

4 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 1 / JOHDANTO Tässä raportissa esitetyn selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa pienkiinteistöihin soveltuvia yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon energiantuotantoteknologioita. Pääpaino on teknologioilla, jotka mahdollistavat Suomen oloissa polttoaineenjakelussa käytetyn infrastruktuurin osalta suuren sähkön tuotannon uusiutuviin energiaratkaisuihin pohjautuen. Selvitys on osa Poveria biomassasta -hankkeen muita julkaisuja. Selvityksen ensimmäisessä osassa, luvussa 2, on esitetty potentiaaliset CHP -teknologiat, markkinoilla olevat pientalosovellukset sekä teknologioiden vahvuudet ja heikkoudet. Selvityksen toisessa osassa, luvuissa 3 ja 4, on tarkasteltu pientaloon soveltuvan Nano CHP laitteen teknistaloudellista kannattavuutta simulointien avulla. 2. PIENKIINTEISTÖJEN UUSIMMAT ENERGIANTUOTANTO- TEKNOLOGIAT Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvat pientuotantoteknologiat, jotka ovat yleistettävissä Suomen olosuhteisiin pienkiinteistöissä käytettäväksi: lämpöpumput, esimerkkinä maalämpöpumppu lämpökattilat aurinkolämpö eli aurinkotasokeräimet ja tyhjiöputkikeräimet aurinkosähkö eli aurinkokennot pienimuotoinen vesivoima pienimuotoinen tuulivoima CHP -teknologia Edellä mainitut teknologiat ovat jo monelle tuttuja ja osa niistä omakotitaloissa viime vuosina yleistyneitä. Uutta energiantuotantoteknologiaa pienkiinteistöjen kannalta on tarjolla CHP -teknologiassa. Tämän lisäksi teknologiakokonaisuudet sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä niiden älykkäämpi ohjaus tuovat uusia mahdollisuuksia pienkiinteistön energianhallintaan. Akkuteknologia ja sähköautot yleistyvät, jolloin sähkön varastointi osana energiantuotantoa tarjoaa lisää joustavuutta energianhallintaan. Tehokkaimmat ratkaisut löytyvät usein hybridiratkaisuista. Tässä raportissa kuvataan teknologiat, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia tällä hetkellä tai jotka mahdollisesti ovat kehittymässä potentiaalisiksi ratkaisuiksi tulevaisuudessa. Uuden teknologian mahdollisuuksiin vaikuttaa moni tekijä yleisen kiinnostuksen lisäksi, kuten energiapolitiikka ja kaupalliset ratkaisumallit. 2.1 CHP -järjestelmä Sähkön ja lämmön yhtäaikaista tuotantoa samasta energialähteestä kutsutaan termillä Combined Heat and Power, eli CHP. Yleisesti energiakeskustelussa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta eli CHP -voimalaitoksesta puhuttaessa viitataan suureen voimalaitokseen, jolla energiayhtiöt tuottavat kaukolämpöä ja sähköä alueellisesti useiden kuluttajien käyttöön. Suuren mittaluokan voimalaitosten lisäksi CHP -tekniikkaa on käytössä huomattavasti pienemmässä koossa laitteistona, joka on kompakti ja helposti käytettävä.

5 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 2 / 11 Kuva 1. Mikro - CHP yksiköllä voidaan tuottaa pientalossa sähköä noin % ja lämpöä yli 70 % palamisessa syntyvästä energiasta. Usein CHP järjestelmät ovat maakaasukäyttöisiä ja vaativat maakaasuliitännän. Kuva: Pienet CHP -laitokset soveltuvat esimerkiksi omakotitaloissa, sairaaloissa, suurissa marketeissa ja urheilukeskuksissa käytettäviksi silloin kun lämmöntarve on yhtäaikainen sähköntarpeen kanssa. Lämpö voidaan hyödyntää suoraan tai esimerkiksi varastoida käyttövesivaraajaan. Sähkö voidaan myös käyttää suoraan tai varastoida sähköakkuun. CHP -teknologiat ja markkinatilanne CHP -laitokset jaetaan sähkötehon tuotannon mukaisesti eri luokkiin: mikro CHP, pien CHP ja suuren kokoluokan CHP -laitokset. Sähköntuotannon teho on yleensä ilmoitettu nimellistehona, joka tarkoittaa suurinta saatavissa olevaa tehoa standardiolosuhteissa. Suuret voimalaitokset ovat megaluokan teholuokissa ja pienet laitokset kilowattien teholuokissa. Pienkiinteistöihin soveltuvat laitteistot ovat kokoluokkaa mikro CHP tai vielä pienempiä nano CHP laitoksia. Eri laitoksien sähköntuotannon nimellistehon rajoina pidetään yleensä seuraavia: Suuren kokoluokan CHP: yli 10 MW Pien CHP: alle 10 MW, yleensä 1 2 MW Mikro CHP: alle 50 kw, yleensä alle 10 kw Nano CHP: alle 1 2 kw Esimerkiksi pienen kokoluokan yhteistuotantolaitokselle Motivan määritelmä /1/ sähköntuotannon tehoksi on 1 2 MW ja Oulun rakennusvalvonnan ohjekortin /2/ mukaan sähköteho on 10 kw 1 MW. Jako sähkötehon mukaan ei aina ole selkeä ja yleisessä keskustelussa etenkin mikro tuotanto voi tarkoittaa useampaakin kokoluokkaa. CHP -teknologialla energialähteestä, kuten öljystä tai puupelleteistä, tuotetaan samassa prosessissa sekä sähköä että lämpöä. Teknologia perustuu usein liikkuvaan koneeseen, joka tuottaa polttoaineen

6 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 3 / 11 palamisen seurauksena lämpöä ja moottorin liike-energiasta sähköä. Pienistä ja valtaosin markkinoilla olevista CHP -laitoksista perinteisimpiä tekniikoita ovat polttomoottorit. Erilaisia pieniä CHP tekniikoita: Stirling -moottorit Polttomoottorit Mikroturbiinit (kaasuturbiinit) ORC moottorit Polttokennot Markkinoille on kehitetty myös pieniä Stirling ja ORC tekniikkaan perustuvia laitteistoja. Näille ominaista on niin kutsuttu välittäjäainetekniikka, jossa erillinen työaine toimii osana sähköntuotannon prosessia. Pien - CHP tekniikka voi perustua myös polttokennoteknologiaan, jonka prosessi poikkeaa perinteisestä polttoprosessista. Teknologian tila eri mikroluokan CHP teknologioilla vuoteen 2020 ja tyypillisiä teknisiä arvoja on esitetty taulukossa 1. Taulukossa esitetyt sähköntuotannon hyötysuhteet kuvaavat osuutta polttoaineen energiasisällöstä, joka voidaan laitteiden avulla muuttaa sähköksi. Kokonaishyötysuhde kuvaa puolestaan osuutta polttoaineen energiasisällöstä, joka saadaan hyödyksi lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Taulukko 1. Pien- CHP -teknologiat ja niiden tekninen tila. /4/ Teknologia Mikroturbiinit Stirling-moottori Polttomoottori ORC-moottorit Polttokennot (kiinteäoksidiset) Käynnistys Helppo Helppo Hieman vaikea Helppo Helppo Sähköntuoton hyötysuhde % % % 10 % % Kokonaishyötysuhde % % % % % Lämmönlähde Polttoprosessi Polttoprosessi Polttoprosessi Polttoprosessi Elektrokemiallinen Reagointi sähkökuormituksen Hidas Nopeampi Nopeampi Nopeampi Nopeampi muutokseen Teknologian tila Kehitysaste, varhaiset markkinat Laajasti markkinoilla Ei yleistynyt / Ei tietoa Kehitysaste, varhaiset markkinat Luotettava teknologia Pien - CHP laitoksia on ollut saatavilla markkinoilla jo pidempään verrattuna mikro - ja nano kokoluokan laitoksiin. Markkinatilanne tällä hetkellä pienkiinteistöön soveltuvien ja uusiutuvaa energiaa käyttävien CHP laitteistojen osalta on heikko. Pienkiinteistön sähkötehon tarve on tyypillisesti alle 5 kw ja omakotitalossa jopa alle 1 kw, jolloin mikro CHP laitteistojen tuottama sähköteho ylittää reilusti omakotitalon tyypillisen tarpeen. Markkinoilla olevia tai olleita pienkiinteistön kokoluokkaan soveltuvia laitevalmistajia kokoluokassa on esitetty taulukossa 2. Ilmoitetut hinnat ovat laitteiston hintoja.

7 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 4 / 11 Taulukko 2. Alle 5 kw CHP -laitevalmistajat ja tekniset tiedot. Valmistaja ja laitteisto ÖkoFEN Pellematic Whispertech WhisperGen Teknologia Stirling Pelletti 0.6 kw ** 9 14 kw ** Polttoaineet Sähköteho Lämpöteho Kokonaishyötysuhde Valmistusmaa Markkinatilanne -- Itävalta Pilottikäytössä Stirling Pelletti 1 kw ** 8 ** -- Uusi Seelanti KWB -- Pelletti 1 * 15 * Ei tietoa * Ei tietoa -- Itävalta Ei tietoa -- Hinta sis. 600 l varaajan 1 3 kw * 5 15 kw * Englanti Sunmachine -- Pelletti 2 3 kw * 7 11 kw * Viessmann, Stirling Maakaasu 1 kw ** Vitotwin kw ** Viessmann Vitovalor Polttokenno Maa P kaasu kw ** kw ** * /10/ **Valmistajan ilmoittama 11/ % * Disenco -- Kaasu, puu, öljy, biopolttoaineet Ei tietoa % * Saksa Ei tietoa Saksa Markkinoilla % ** Saksa Markkinoilla -- Polttokennoteknologian kustannuksista ei ole saatavissa laitevalmistajakohtaisesti tarkkoja tietoja. SOFC teknologiaan perustuva CHP laitteistolle eräs arvio on $/kw ja PEMFC - teknologialle 1,600 $/kw /25/. Tämä arvio ($ / tuotettu kw sähköä) ei sisällä koko laitteiston hintaa, vain pelkän polttokennokomponentin. Tekniikka vaikuttaa CHP -laitoksessa käytettävään polttoaineeseen. Hiilivetypohjaiset polttoaineet kuten maakaasu, nestekaasu ja öljy ovat yleisimpiä myös pienissä perinteisissä CHP -teknologioissa ja polttokennoissa. Alle 2 MW sähkötehoisissa CHP -laitoksissa käytössä olevia uusiutuvia polttoaineita ovat biopohjaiset polttoaineet, kuten biokaasu ja puupelletti. Laitteistot, jotka hyödyntävät poltettavaa uusiutuvaa energiaa ovat kuitenkin varsin harvinaisia mikro ja nano - kokoluokissa. Stirling -moottorissa polttoaineen poltto tapahtuu prosessin ulkopuolella ja tällöin voi käyttää hyvin erilaisia polttoaineita. Stirling - CHP Nano - CHP laitteistoissa alle 2 kw kokoluokan järjestelmät ovat valtaosin Stirling -tekniikkaa käyttäviä ja kaupalliset sovellukset ovat pääasiassa maakaasulle. Uusiutuvaa energiaa käyttäviä laitteistoja on pilottivaiheessa ja kokeilukäytössä tutkimuksessa. Suomessa on otettu testikäyttöön Karelia ammattikorkeakoulussa vuoden 2017 aikana ÖkoFEN Smart_e 0.6 järjestelmä. ÖkoFEN on kehittänyt puupellettiä polttoaineena käyttävän pienikokoisen ja kompaktin Stirling CHP laitteiston. Tämä laitteisto on suunniteltu erityisesti omakotitalokäyttöön tuottamaan sähköä, lämpöä ja lämmintä käyttövettä /3/. Laitteisto koostuu Microgenin valmistamasta Stirling -moottorista ja pellettipolttimesta, kuva 2. Periaatteena laitteistossa on perinteinen pellettilämmitin, johon voi lisätä myöhemmin Stirling -moduulin sähköntuotantoa varten.

8 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 5 / 11 Laitteiston Stirling -moottorilla voi tuottaa sähköä 600 W. Moottori tuottaa vaihtovirta sähköä 50 Hz taajuudella ja 230 V jännitteellä. Tämä sähkö on suoraan käytettävissä omakotitalon verkossa sähkölaitteille tai sen voi syöttää julkiseen jakeluverkkoon. Pellettiä laitteisto käyttää moottorin tarvitsemaan energiaan eli sähköntuottoon ja lisäksi erilliseen pellettipolttimeen, jolla tuotetaan lämmitykseen lisälämpö. Lämpöä laitteisto tuottaa 9 kw ja lisälämmityksellä jopa 14 kw, mikä riittää omakotitalon tarpeeseen lämmittämään käyttöveden sekä rakennuksen. Laitteistoon kuuluu sisäinen ja kiinteä vesivaraaja, jonka tilavuus on 600 litraa. Laitteiston ohjaus tapahtuu selkeästä graafisesta käyttöliittymästä, joka on käytettävissä kosketusnäytön kautta. Hintaan ei kuulu erillistä pellettisiiloa tai varastoa pelleteille. Koko ÖkoFEN laitteiston tekninen tilantarve rakennuksessa on noin 1,5 m 2. Kuva 2. ÖkoFEN Pellematic Smart_e 0.6 laitteisto. Kuvassa oikealla on Stirling -moottorin moduuli. Vasemmalla on koko laitteistokokonaisuus: alhaalla pellettipoltin, ylhäällä moottori sekä pellettipoltinta ja moottoria ympäröivä vesisäiliö. /3/

9 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 6 / 11 Stirling - CHP laitteiston vahvuudet ja heikkoudet: Vahvuudet Polttoaine palaa moottorin ulkopuolella, josta seuraa moottorin helppokäyttöisyys ja huoltoväli on pidempi kuin muilla moottoreilla Moottori reagoi nopeasti, jolloin sähköntarpeen muuttuessa päästään nopeasti huipputehoon Markkinoille kehitteillä olevat laitteistot kompakteja Heikkoudet Biopolttoaineen kanssa laitteistolla voi olla puhtausongelmia, kun lämmönsiirtopinnat likaantuvat ja seuraa toiminnan ongelmia Moottorin hinta on korkeampi kuin perinteisillä polttomoottoreilla pienien valmistuserien vuoksi Ei ole vielä saavuttanut laajasti markkinoita, joten laitteiston saaminen Suomeen epävarmaa Polttokenno - CHP Polttokennot toimivat kuin patterit, joita ei tarvitse ladata ja jotka käyttävät polttoainetta tuottamaan sähköä. Polttokennoja on jo markkinoilla saatavilla erilaisiin käyttötarpeisiin. Niitä käytetään esimerkiksi autojen teholähteinä ja kiinteistöjen perusvoimantuotannossa. Polttokennoilla voidaan tuottaa CHP -järjestelmässä sähköä ja lämpöä. Maailmalla johtavat polttokennomaat ovat Japani, Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Polttokennot tuottavat sähköä pienillä päästöillä tehokkaasti % hyötysuhteella, ja prosessista syntyy sivutuotteina lämpöä ja vettä /5/. Käytössä polttoaineina on maakaasua, biokaasua, metanolia, dieseliä tai vetyä. Tuotantomuodon periaatteena on vedyn tuottaminen polttoaineesta. Polttokennot jaetaan matalan lämpötilan (proton exchange membrane, PEMFC) ja korkean lämpötilan (solid oxide fuel cell, SOFC) teknologioihin. Suomalainen yritys Convion Oy on kehittänyt kaupalliseen käyttöön soveltuvan sähköteholtaan 58 kw kiinteäoksidisen SOFC -polttokennon, jonka kokoluokka soveltuu lähinnä kerrostalojen, suurten kiinteistöjen ja teollisuuslaitosten sähkön ja lämmönlähteeksi. Polttokennojen markkinoiden nähdään kasvavan tulevaisuudessa ja 2020 luvun aikana voi markkinoille tulla lisää pienkiinteistöihin soveltuvia polttokennoja. Polttokennojen hinta on vielä korkea, mutta pieniä soveltuvia polttokennoteknologioita on otettu käyttöön muun muassa Japanissa jo yli omakotitalossa. Polttokennojen hinnat laskevat komponenttivalmistuksen kasvaessa, mutta tällä hetkellä hinta omakotitalossa on vielä moninkertainen muihin energialähteisiin verrattuna. /6/ Polttokennojen vahvuudet ja heikkoudet /5/ : Vahvuudet Äänetön ja lähes päästötön sähköntuotantoprosessi Halvat käyttökustannukset Korkea sähköntuotantohyötysuhde Tulevaisuusnäkymät lupaavia Heikkoudet Korkea hinta Ratkaisut vielä kehitysvaiheessa pienkiinteistön kokoluokassa

10 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 7 / 11 Kuva 3. Viessmanin valmistamien Mikro CHP yksiköiden lämmöntuotossa on eroja, kun järjestelmä perustuu polttokennoon tai Stirling -moottoriin. Stirling -yksiköllä lämmöntuottoa saadaan enemmän, sillä sähköntuoton hyötysuhde on huonompi ja lämpötilataso korkeampi. Polttokenno voi olla parempi ratkaisu uudessa rakennuksessa, jossa lämmöntarve on pienempi. /11/ 2.2 Aurinkoenergiajärjestelmät Aurinkoenergiajärjestelmät voidaan jakaa energiamuodon mukaan lämpö- ja sähköjärjestelmiin. Nimensä mukaisesti aurinkolämpöjärjestelmä kerää aurinkoenergiaa lämpöenergiaksi, jota voidaan hyödyntää tilojen ja käyttöveden lämmityksessä. Aurinkosähköjärjestelmät taas muuttavat auringonsäteilyn energian sähköenergiaksi. Markkinoilla on myös hybridijärjestelmiä näistä kahdesta tekniikasta, mihin on yhdistetty lämmön- ja sähkön tuotanto. Tässä raportissa keskitytään sähköjärjestelmiin, joten tarkempi tarkastelu toteutetaan aurinkosähköjärjestelmille. Aurinkolämpö Aurinkolämpötekniikat jaetaan perinteisesti taso- ja tyhjiöputkikeräimiin. Periaate näissä tekniikoissa on sama, erot muodostuvat saavutettavissa lämpötiloissa ja tehoissa. Merkittävää eroa toiminnassa ja hintaluokassa ei kuitenkaan ole. Pienissä kohteissa (4-20 keräinneliötä) aurinkolämmön tuotantohinnaksi ilman korkoja ja tukia on arvioitu /MWh sisältäen arvolisäveron /26/. Aurinkosähkö Aurinkosähköjärjestelmät perustuvat sähköntuotantoon auringon säteilystä. Tuotanto voidaan mitoittaa joko sille tasolle, että kaikki tuotanto saadaan kulutettua välittömästi kiinteistössä, tai järjestelmään voidaan lisätä mahdollisuus varastoida sähköä esimerkiksi akkuun tai myydä ylijäämäsähkö verkkoon. Aurinkosähköjärjestelmille on ominaista suuret investointikustannukset, aurinkopaneelien osuus kustannuksista on %. /27/ Järjestelmä vaatii paneelien lisäksi invertterin ja optiona akuston, minkä lisäksi investointikustannuksia kasvattavat asennustyöt. Ylläpitokustannukset ovat aurinkosähköjärjestelmällä hyvin pienet. /7/

11 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 8 / 11 Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Asennetun järjestelmän hinta Euroopassa on viime vuosina alittanut 2000 /kwp tason. Investoinnin takaisinmaksuaika vaihtelee huomattavasti kohteesta riippuen, mutta on yleensä vuotta. /31, 32/ Aurinkoenergian luonteen vuoksi tuotanto ja takaisinmaksuaika riippuvat asennuspaikasta, mikä käy ilmi kuvan 4 karttaan liitetystä energian takaisinmaksuajasta. Energian takaisinmaksuajalla tarkoitetaan aikaa, joka järjestelmältä kuluu tuottaa energiamäärä, joka sen valmistamiseen on kulunut. /28/ Kuva 4. Aurinkosähköjärjestelmän energian takaisinmaksuaika sijainnin mukaan (Irradiation (säteilymäärä), EPBT (energian takaisinmaksuaika)) /26/ Aurinkosähköjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet: Vahvuudet Pienet käyttökustannukset Uusiutuva energiamuoto Ei liikkuvia osia, mikä pienentää huoltotarvetta Hinnat laskeneet taloudellisesti kannattavalle tasolle Pientaloasennus yksinkertaista Heikkoudet Suuret investointikustannukset Sääriippuvainen tuotanto Talvella suuren kysynnän aikaan tuotanto hyvin pientä Vaatii rinnakkaisen energialähteen 2.3 Pientuulivoimajärjestelmät Pientaloissa voidaan hyödyntää myös tuulivoimatuotantoa. Tuulivoimaa voidaan hyödyntää erityisesti alueilla, joissa tuuliolosuhteet ovat suotuisat ja voimalan rakentamiselle on edellytykset alueen rajoitukset huomioon ottaen. Voimaloiden rakentamista rajoittaa aurinkovoimaloita vahvemmin niiden aiheuttamat ympäristöhaitat, kuten ääni- ja ulkonäköhaitat. Pientuulivoimalat voidaan jakaa turbiinin

12 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 9 / 11 akselin suunnan mukaisesti horisontaalisiin ja vertikaalisiin malleihin. Horisontaalinen akseli on suuren kokoluokan voimaloissa yleisempi, mutta pienissä voimaloissa erot tasoittuvat hieman. Taulukko 3 esittelee kolmen esimerkkimallin ominaisuuksia ja hintatiedot. Taulukko 3. Esimerkkejä pientuulivoimaloiden ominaisuuksista /29/. Malli Skystream 3.7 Aventa AV-7 Envento ENV-M Tyyppi Horisontaalinen Horisontaalinen aktiivisella Vertikaalinen lapasäädöllä Roottorin halkaisija (m) 3,7 12,9 3,0 Nimellisteho (kw) 2,4 6,5 3,0 Tuulennopeus nimellisteholla (m/s) Investointikustannukset (sis. asennuksen) Pientuulivoimalan vahvuudet ja heikkoudet: Vahvuudet Pienet käyttökustannukset Uusiutuva energiamuoto Tuottaa kaikkina vuodenaikoina Heikkoudet Suuret investointikustannukset Sääriippuvainen tuotanto Vaatimukset ympäristölle Vaatii rinnakkaisen energialähteen 2.4 Hybridijärjestelmät Paikallisesti rakennuksen sähkön- ja lämmön tarve voidaan tuottaa useaan eri teknologiaan perustuvalla kokonaisuudella ja tällöin puhutaan hybridijärjestelmistä. Olemassa olevaa tekniikkaa yhdistelemällä on mahdollista lisätä omavaraisuutta ja uusiutuvan energian käyttöä energiantuotannossa. Käytössä olevan pääenergiamuotojen, kuten öljy, sähkö tai kaukolämpö, rinnalle voidaan lisätä ympäristöystävällisiä tuotantomuotoja. Hybridijärjestelmä voi muodostua esimerkiksi yhdistelemällä seuraavia uusiutuvaan energiaan perustuvia teknologioita Oma sähköntuotto: aurinkopaneelit, pientuulivoima, CHP -laitos Oma lämmöntuotto: pellettikattila, maalämpö, CHP -laitos Sähkön varastointi sähköakkuun Hybridiratkaisuja Suomen oloihin on tutkittu muun muassa VTT:n johtamassa CLEEN Oy:n DESY hankkeessa, jossa tehostettiin rakennusten sähkön- ja lämmöntuotantoa ekologisesti, tukimuksen kohteena oli kustannustehokkaat energiainvestoinnit. /9/ Tutkimuksessa saatiin tietoa etenkin aurinkosähkön ja -lämmitysratkaisujen toteuttamisesta hybridijärjestelmällä. Akullisen aurinkösähköjärjestelmän hyödyntämistä pienkiinteistössä on selvitetty monipuolisesti Poveria biomassasta hankkeen aiemmassa tutkimuksessa /7/, johon viitaten taulukossa 3 on selvityksessä esitettyjä akkutietoja. Huonekaluliike IKEA on tulossa sähköakkumarkkinoille tarjoamalla oman akun, joka toteutetaan yhteistyössä aurinkoenergialaitteita valmistavan Solarcentury yrityksen kanssa /8/. Akun hinta- ja kapasiteettitiedoista ei ole vielä tarkkaa tietoa tarjolla.

13 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 10 / 11 Aurinkoenergiajärjestelmistä ja perinteisistä lämmöntuottojärjestelmistä ei tämän raportin yhteydessä esitetä tarkempaa tietoa. Aurinkosähköjärjestelmistä voi lukea lisää esimerkiksi edellä mainitusta Poveria biomassasta hankkeen aurinkosähköselvityksestä. Taulukko 4. Omakotitalon järjestelmään soveltuvien sähköakkujen laitevalmistajia /7/. Fronius 4.5 Fronius 7.5 Tesla Powerwall 2 Käytettävissä oleva 3,6 kwh 6 kwh 13,5 kwh kapasiteetti Materiaalitakuu 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta Kapasiteettitakuu 68 % kapasiteetista jäljellä 15 vuoden jälkeen 68 % kapasiteetista jäljellä 15 vuoden 80 % kapasiteetista jäljellä 10 vuoden jälkeen * jälkeen Valmistajan arvioima 20 vuotta 20 vuotta Ei tietoa käyttöikä Hinta sis. Asennus (alv 24 %) ** *Takuutiedot koskevat useimpia Euroopan maita, Suomen maakohtaisia takuutietoja ei löytynyt. **Perustuu valmistajan sivulta löytyvään hinta-arvioon ( ) Mikäli järjestelmän osaksi halutaan liittää sähköakku tasamaan tuotannon ja kulutuksen vaihtelua, tulee järjestelmässä käyttää hybridi-invertteriä ohjaamaan sähkön syöttöä kuvan 5 mukaisesti. Hybridi-invertterin tehtävänä on ohjata sähköä aurinkopaneeleilta tai CHP laitokselta akkuun tai akusta suoraan kulutukseen tai julkiseen sähköverkkoon. Hybridiratkaisussa sähköntuotannossa on huomioitava lisäksi järjestelmässä tuotetun sähkön tasa- ja vaihtovirtaisuus. Hybridi-invertterillä muutetaan aurinkopaneeleista ja akusta syötettävä tasavirta kiinteistölaitteiden sekä sähköverkon vaatimaksi vaihtovirraksi. Kuva 5. Kuva havainnollistaa omakotitalossa vaadittavia komponentteja hybridijärjestelmässä. Vaihtovirta (AC) ja tasavirta (DC) muutetaan hybridi-invertterissä kiinteistölaitteiden käyttöön. Invertteriin yhdistetään oma piensähköntuotanto sekä sähköakku. /12/ Älykkäiden teknologioiden tulevaisuusnäkymiä Älykkäällä ohjauksella voidaan hallita rakennuksen sähköenergian kustannuksia esimerkiksi lataamalla sähköakkua halvan sähkönhinnan mukaan ja käyttämällä akkua silloin kun sähkön hinta on kalliimpaa. Lämmitysjärjestelmän hallinnalla tavoitellaan säästöjä lämmityskustannuksissa ja samalla lämmitysjärjestelmän tehontarve voi pienentyä. Kotiautomaatioon liitetyt järjestelmät voivat mahdollistaa tulevaisuudessa niiden ohjauksen esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin häiriöreser-

14 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 11 / 11 viin. Suomessa Jäspi lämminvesivaraajasta on kehitetty uusi tuote, Älyvaraaja, joka tuotteen kuvauksen mukaan perinteisistä varaajista poiketen saa tietoa sähkömarkkinoista ja pystyy ottamaan huomioon tuotanto ja kysyntävaihtelut lämmitysaikataulussa /13/. Älyvaraaja on laitevalmistajan ilmoituksen mukaan tulossa markkinoille Suomessa vuoden 2017 aikana. Energiayhtiöt tarjoavat kysyntäjoustoa niille soveltuviin laitteisiin, jolloin osa energiankäytöstä painottuu esimerkiksi tiettyihin vuorokaudenaikoihin automatiikan avulla. Esimerkiksi Jyväskylän Energia on pilotoinut sähkön ja lämmön kulutuksen ohjaamista Äijälänrannalla sijaitsevan omakotitalon kotiautomaatiolla /14/. Kotiautomaatio voi neuvoa asukkaalle, milloin on kannattavaa sähkön pörssihinnan mukaan esimerkiksi pestä pyykkiä ja saunoa. Suomessa on markkinoilla kiinteistöille järjestelmiä, jotka lupaavat mahdollistaa kuluttajien sähkökuormien liittämiseen mukaan kysyntäjoustoja reservimarkkinoille lämmityksen tai esimerkiksi vain pelkän lämminvesivaraajan osalta. OptiWatti tarjoaa pienkiinteistöille älykästä järjestelmää, jolla voi optimoida lämmitystä rakennuksessa ja liittää kodin laitteistoja kysyntäjoustoon /15/. Älykkään ohjaukseen piiriin voi tulevaisuudessa liittyä sähköautot, joiden sähköakut toimivat mobiileina sähkövarastoina. Tällä hetkellä sähköautojen akkujen hyödyntäminen on harvinaista, mutta autovalmistajat ja latausjärjestelmän tarjoajat ovat kiinnostuneita kehittämään uusia ratkaisuja, kuten esimerkkinä autovalmistaja Nissan. Nissan LEAF litium-ioni akkua voisi hyödyntää valmistajan tietojen mukaan omakotitalon sähkövarastona: sähköakkua voisi purkaa tarvittaessa kodin laitteiden käyttöön. /16/ 2.5 Epäkonventionaaliset ratkaisut Aiemmin esiteltyjen vaihtoehtojen lisäksi markkinoille on nousemassa epäkonventionaalisia energiantuotantoratkaisuja. Näissä tekniikoissa on toistaiseksi ominaisuuksia, joiden vuoksi ne eivät ole yleistyneet, vaikka perustuvat toimivaan tekniseen periaatteeseen. Heikon saatavuuden ja haastavan soveltuvuuden vuoksi tässä kappaleessa esitetään muutama tekniikka, mutta tarkkaa arviointia niihin ei toteuteta. Lämpöä datasta Datakeskusten määrän kasvaessa niiden hukkalämmön hyödyntäminen on herättänyt kiinnostusta esimerkiksi startup - maailmassa. Esimerkiksi Project Exergy kehittää kiinteistöihin tuotavia serverilaitteita, joiden tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää kiinteistön lämmityksessä. /30/ Datakeskusten vaatimukset toimintavarmuudelle ja turvallisuudelle rajoittavat kuitenkin tekniikan käyttöönottoa ja hukkalämpö kerätään sen vuoksi keskitetyistä datakeskuksista. Biokaasulaitos Pientalojen biojätteestä voidaan tuottaa paikallisesti biokaasua luonnolliseen hajoamiseen pohjautuvan tekniikan avulla. Kaasua voidaan hyödyntää kiinteistössä normaalisti eri tarpeisiin, kuten ruoanlaitossa ja lämmityksessä. Kaasulaitos vaatii kuitenkin tilaa, kaasusäiliön ja kaasuverkoston. Lisäksi normaali omakotitalon biojätteen määrä on suhteellisen pieni, eikä se siksi riitä rakennuksen lämmitykseen itsenäisesti.

15 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 12 / PIENKIINTEISTÖN ENERGIAOMAVARAISUUS 3.1 Pellettipohjaisen Nano - CHP järjestelmän simulointi Pellettipohjaisen Nano - CHP järjestelmän kustannustehokkuutta ja energiaomavaraisuutta kartoitettiin omakotitalolle tehtyjen vuosisimulointien pohjalta. Tavoitteena oli selvittää mikä on markkinoilta saatavan pellettipohjaisen CHP -järjestelmän kannattavuus perinteiseen pellettikattilaan ja muihin yleisiin energiamuotoihin verrattua. Kannattavuustarkasteluun otettiin lisäksi mukaan aurinkopaneeleja hyödyntävät hybridijärjestelmät, tavoitteena parantaa järjestelmän omavaraisuutta. Energian omavaraisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä, että kiinteistö ostaa mahdollisimman vähän sähköä valtakunnallisesta sähköverkosta. Tarkastelujen kohteeksi valittu Nano - CHP laite on Itävaltalaisen ÖkoFENin valmistama Pellematic Smart_e, jonka tuottama sähköteho on 600 W /3/. Suurin laitteen tuottama lämpöteho rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysverkostoon on pellettipolttimen avulla noin 14 kw, mikä riittää tyypilliseen luvulla rakennettuun omakotitaloon. Tuotettu sähköteho ylittää puolestaan selvästi peruskuorman tyypillisessä pientalossa. Rakennuksen energiatehokkuudesta ja sähkölaitteista riippuen tarvittava jatkuva sähköteho on W. CHP -laitteen simuloinneissa lähtökohta oli pientaloon soveltuva sähköjärjestelmä, johon voidaan liittää sähköakut ja invertterit. Simuloidut järjestelmävaihtoehdot olivat: Referenssijärjestelmä: Pellettikattilallinen järjestelmä ilman omaa sähkön tuotantoa Referenssijärjestelmä: Pellettikattilallinen järjestelmä aurinkopaneeleilla ja sähköakuilla Nano CHP järjestelmä ilman sähköakkuja ja aurinkopaneeleja Nano CHP järjestelmä sähköakuilla ilman aurinkopaneeleja Nano CHP järjestelmä sähköakuilla ja aurinkopaneeleilla (hybridijärjestelmä) CHP -laitteen teknistaloudellista kannattavuutta on tarkasteltu simulointitulosten yhteydessä luvussa Simuloinnissa käytetyn omakotitalon kuvaus Simulointien perustaksi valittiin tyypillinen luvun omakotitalo, jossa lämmitetty nettopinta-ala ilman autotallia on 150 m². Autotallin kanssa kokonaispinta-ala on noin 180 m². Rakennus vastaa eristävyydeltään ja taloteknisiltä ratkaisuiltaan normaalia rakennusvuoden aikaista tasoa. Ilmanvaihto on hoidettu rakennuksessa poistoilmapuhaltimilla ja korvausilma otetaan sisään ulkoseinällä olevien korvausilmaventtiilien kautta. Rakennuksen lämmityksestä vastaa vesikiertoiset radiaattorit, jotka sijaitsevat tilakohtaisesti pääosin ikkunoiden alapuolella. Simuloinnissa käytetty omakotitalon malli on esitetty kuvassa 6 ja rakennusta kuvaavat lähtötiedot taulukossa 5.

16 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 13 / 11 Kuva 6. Simuloinneissa käytetty omakotitalo ja siinä olevat tilat. Lämmityksen asetusarvo oli 21 C oleskelutiloissa, 22 C kylpyhuoneessa ja 16 C autotallissa. Taulukko 5. Olemassa olevan omakotitalon simuloinnissa käytetyt rakennus- ja talotekniset lähtötiedot. Lähtötieto Lukuarvo Lähtötieto Lukuarvo Ulkoseinien U-arvo 0,44 W/(m²K) Ilmanvuoto, n-50 luku * 2 3,9 1/h Vesikaton U-arvo 0,35 W/(m²K) Ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h Lattian U-arvo Viivamaiset lisäkonduktanssit 0,20 W/(m²K) D mukaisesti /18/ Vesiradiaattorien mitoitus Meno: 60 C / Paluu: 40 C Ikkunoiden U-arvo 1,9 W/(m²K) Vesivaraajan tilavuus 600 dm³ Ikkunoiden g-arvo * 1 0,68 Aurinkopaneelijärjestelmän hyötysuhde 14 % * 1 ) Ikkunoiden sisäpuolella sälekaihtimet * 2 ) Keskimääräinen ilmanvuotoluku puurunkoiselle pientalolle tutkimusten perusteella /19/ Simuloinnit suoritettiin vertailtavuuden vuoksi myös nykymääräysten mukaisilla eristävyysarvoilla ja taloteknisillä ratkaisuilla /17/. Rakenteiden ja ikkunoiden U-arvot ovat tässä rakennuksen versiossa rakentamismääräyskokoelmassa listattujen vertailuarvojen mukaiset ja ilmanvuotoa kuvaava n50- luku on 1,0 1/h. Rakennuksen ilmanvaihtokone on varustettu lämmöntalteenotolla, jonka poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on 70 %. Nykymääräysten mukaisessa rakennuksessa ilmavirtojen suhde tulo/poisto on 0,95, eli rakennus on lievästi alipaineinen. Rakennuksessa käytetyn lämpimän käyttöveden määrä laskettiin 5 henkiselle perheelle olettamalla, että lämpimän käyttöveden ominaiskulutus on 50 dm³/hlö/vrk RakMK D mukaisesti /17/.

17 Sähkötehon tarve, kw Lämmitystehon tarve, kw Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 14 / 11 Lämpimän käyttöveden profiili määritettiin simulointimalliin kuvassa 7 esitetyn mittauksiin perustuvan profiilin mukaan. Profiilissa kuvataan miten lämpimän käyttöveden valmistukseen tarvittava lämmitysteho vaihtelee tyypillisen viikon aikana. Lämmitystehon keskimääräinen taso profiilissa vastaa RakMK D ominaiskulutusta lämpimän käyttöveden lämpötilaerolla 50 C. Lämmitystehon piikit profiilissa ajoittuvat erityisesti arkipäivinä aamuun ja iltaan, jolloin esimerkiksi suihkua käytetään Viikon tunnit, h Lämpimän käyttöveden lämmitystehon tarve, kw Kuva 7. Simuloinnissa käytetty lämpimän käyttöveden kulutusprofiili 5 henkiselle perheelle. Profiilin viikoittainen muoto on mittauksiin perustuva, mutta profiilin tasoa on muokattu henkilömäärään perustuen. Kokonaisvedenkulutus viikossa on 1750 dm³ (50 dm³/hlö/vrk). Rakennuksen vuoden aikainen sähkötehontarve määritettiin simulointimalliin mittauksiin perustuvan profiilin mukaisesti. Kuvassa 8 esitetty profiili on mitattu Helsingin seudulla sijaitsevasta omakotitalosta, jonka pinta-ala on noin 120 m². Sähkötehon pohjakuorma profiilissa on noin 0,34 kw ja se koostuu LVI-teknisistä laitteista (pumput ja puhaltimet) sekä vakiotehoisista käyttäjälaitteista (esim. jääkaapit ja pakastimet). 3 2,5 2 1,5 1 0, Vuoden tunnit, h Sähkötehon tarve, kw Kuva 8. Simuloinnissa käytetty mittauksiin perustuva sähkötehon kulutusprofiili. Profiilissa sähkötehon tarve on pienempi heinä- ja elokuussa, jolloin oletetaan että ihmiset ovat osittain lomalla. Vuosisimuloinnit suoritettiin dynaamisella laskentatyökalulla, IDA-ICE ohjelman 4.8 versiolla /20/. Käytetty säädata kuvaa testivuoden sääolosuhteita Kuopiossa, mutta yleistäen säädataa voidaan käyttää Itä-Suomen sääolosuhteiden kuvaamiseksi. Ulkoilman lämpötila ja auringon säteilytehot

18 Lämpöteho, kw Lämpöteho, kw Ulkoilman lämpötila, C Säteilyn intensiteetti, W/m² Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 15 / 11 (W/m²) maan pinnalle on esitetty kuvassa 9 Kuopion säädatan mukaisesti. Tilalämmityksen tehontarpeet olemassa olevalle ja nykymääräyksiä vastaavalle omakotitalolle on puolestaan esitetty kuvassa 10. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 9. Kuopion säädatan mukaiset säätiedot. Ulkoilman lämpötila vuoden aikana on esitetty vasemmalla ja auringon suora säteily maan pinnalle oikealla. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 10. Tilalämmityksen tehontarve olemassa olevalle omakotitalolle on esitetty vasemmalla ja nykymääräyksiä vastaavalle omakotitalolle oikealla. Ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin tarvitsema lämpöteho sisältyy tilalämmityksen tehontarpeeseen nykymääräysten mukaisessa rakennuksessa. 3.3 Simuloinnissa käytetyn Stirling moottorin malli Omakotitalon lämmön- ja sähkön lähteenä toimi simuloinnissa Nano - CHP luokan Stirling -moottori, jonka toimintaa simuloitiin IEA (International Energy Agency) Annex 42 teknisten määritysten mukaisesti /21/. Annex 42 on vuodelta 2008 ja se käsittelee pientaloihin soveltuvia mikro - CHP laiteitta: polttokennoja, polttomoottoreita ja Stirling -moottoreita. Simulointeihin valittua Stirling -moottoria mallinnettiin IDA-ICE ohjelman mikro - CHP laitemallilla, joka pohjautuu yksinkertaistettuna Annex 42 dokumentointiin. Yksinkertaistetun laitemallin dynaamista käyttäytymistä täydennettiin lisäksi alkuperäisen Annex 42 määritelmien mukaisesti laitteen käynnistymisaikaisen toiminnan osalta. Simuloinneissa käytetyn Stirling -moottorin (ÖkoFEN Pellematic Smart_e) ja sähköakkujärjestelmän tekniset tiedot määritettiin simulointimalliin taulukon 6 mukaisesti. Taulukko 6. Nano - CHP järjestelmän tekniset tiedot.

19 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 16 / 11 Stirling moottori: ÖkoFen Pellematic Smart_e Suoritusarvo Sähköteho jatkuvuustilassa 0,6 kw (230 V AC) Sähkötuoton hyötysuhde 26 % Kokonaishyötysuhde 102 % (kondensoiva savukaasu) Stirling moottorin lämmönsiirtimen lämpöteho 1,8 kw Kokonaislämpöteho pellettipolttimen avulla 14,0 kw Pellettipolttimen vuosihyötysuhde 85 % Sähköakku: Tesla Powerwall 2 /22/ Suoritusarvo Akuston kapasiteetti 13,5 kwh Sähkön luovutusteho Enintään 5 kw Akun hyötysuhde AC->DC: 89 % Sähköjärjestelmän kokonaishyötysuhde laskennassa 85 % Akun sähköenergian purkaussyvyys laskennassa 90 % Taulukon 6 lähtötietojen mukaisesti simuloinnissa oletettiin, että Stirling -moottori toimii valmistajan ilmoittamalla kokonaishyötysuhteella 102 % /3/ pelletin alemman lämpöarvon (noin 17,5 MJ/kg /23/) mukaan laskettuna. Suoritusarvojen olettamus on, että savukaasut jäähdytetään alle kastepistelämpötilan Stirling moottorin toimiessa jatkuvuustilassa. Jaksottaisessa toimintamoodissa, jota esiintyy erityisesti lämmityskauden ulkopuolella, oletetaan että laite kuluttaa noin 30 % enemmän polttoainetta moottorin lämmitysvaiheen aikana. Lämmitysvaiheen aikana moottorin sisäinen lämpötila nousee kohti vakaata toimintalämpötilaa, jossa moottori toimii jatkuvuustilassa. Annex 42 määritysten mukaisesti oletettiin, että Stirling -moottori toimii vain on - off pohjaisesti nimellisteholla. Sähköä ja lämpöä tuotetaan kuitenkin myös moottorin lämmitysvaiheen aikana huonommalla hyötysuhteella. Jaksottaisen toimintamoodin takia Stirling -moottoria ohjattiin simulointimallissa lämmityskauden ulkopuolella vesivaraajan lämpötilan mukaan: lämpötila vesivaraajassa enintään 86 C ja vähintään noin 61 C. Lämmityskauden ulkopuolella toimintajaksojen pituudet määräytyvät tällöin lämmöntarpeen ja vesivaraajan tilavuuden perusteella. Lämmityskauden aikana Stirling -moottorin lämmönsiirrin ja pellettipoltin ylläpitävät puolestaan vesivaraajassa peruslämpötilaa 60 C, mikä riittää lämpimän käyttöveden tuottoon.

20 Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 17 / Nano - CHP laitteelle tehdyt simuloinnit omakotitalossa Nano - CHP laitteelle tehtyjen teknistaloudellisten tarkastelujen tavoite oli verrata pellettipohjaisen CHP -laitteen kannattavuutta referenssijärjestelmään: lämpökattilaan pohjautuva järjestelmä ilman omaa sähkön tuotantoa lämpökattilaan pohjautuva järjestelmä aurinkopaneeleilla ja sähköakulla Pellettipolttimen vuosihyötysuhde pidettiin simuloinneissa vakiona (85 %) sekä Nano - CHP laitteessa että referenssijärjestelmissä vertailtavuuden vuoksi. Teknistaloudellisten tarkastelujen avulla määritettiin järjestelmien omavaraisuusaste, eli sähköverkosta ostettavan sähkön määrä (kwh/vuosi) sekä vuosittaiset käyttökustannukset, kun CHP järjestelmää verrataan pellettiä käyttävään lämpökattilaan. Käyttökustannuksiin sisällytettiin vain sähköverkosta ostettava sähköenergia (sähkön hinta /kwh) sekä ostettavan pelletin määrä (pelletin hinta /kg). Teknistaloudellisen tarkastelun tulokset on esitetty luvussa 4.3. Luvussa 4.4 on kuvattu miten järjestelmätason parametrit kuten CHP -laitteen sähkön tuoton hyötysuhde ja vesivaraajan tilavuus vaikuttavat omavaraisuusasteeseen ja vuosikustannuksiin. Luvussa 4.3 määritettyjen vuosittaisten käyttökustannusten perusteella laskettiin kumuloituneet säästöt CHP -pohjaiselle järjestelmälle sen oletetun elinkaaren avulla referenssijärjestelmään verrattuna. Referenssijärjestelmien lämmönlähteenä oli pelletti-, öljy- ja sähkökattila. Taloudellisen kannattavuustarkastelun tulokset on esitetty luvussa 4.5. Energian hinnat teknistaloudellisiin tarkasteluihin määritettiin seuraavasti /24/: Verkosta ostettava sähkö: Pelletin hinta: Öljyn hinta: Verkosta ostettava sähkö: 0,150 /kwh 0,240 /kg 0,100 /kwh 0,125 /kwh (sähkölämmitteinen rakennus)

21 Sähköteho, W Veden lämpötila, C Sähköteho, W Veden lämpötila, C Lämpöteho, W Lämpöteho, kw Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 18 / SIMULOINNIN TULOKSET 4.1 Nano - CHP laitteen toiminnan kuvaus vuoden aikana Simulointimallin lähtötietoja ja Nano - CHP laitteen toimintaa on havainnollistettu kuvissa sekä koko vuoden ajalta että jaksottaisten toimintasyklien aikana. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 11. Vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään syötetty lämmitysteho (W) vuoden aikana on esitetty vasemmalla ja lämpimän käyttöveden lämmitystehon tarve (kw) oikealla. Käyttöveden profiilissa on oletettu, että rakennuksen asukkaat ovat osittain poissa kesäkuukausien aikana. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 12. Esimerkkikuva tuotetusta sähkötehosta (W) vuoden aikana on esitetty vasemmalla ja lämpötila vesivaraajassa oikealla ( C). Aika, h Aika, h Kuva 13. Esimerkkikuva tuotetusta sähkötehosta (W) kesällä on esitetty vasemmalla ja lämpötila ( C) vesivaraajassa oikealla.

22 Käyttökustannus, /vuosi Verkosta ostettava sähköenergia, kwh/vuosi Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 19 / Nano - CHP laitteen teknistaloudellinen kannattavuus ilman aurinkopaneeleja Nano - CHP laitteen vuotuisia käyttökustannuksia, sisältäen verkosta ostettavan sähköenergian ja ostettavan pelletin, on havainnollistettu kuvassa 14 sähköakkujen kapasiteetista riippuen ( Wh). Tulokset taulukon 6 mukaisella Tesla Powerwall 2 akustolla on ympyröity kuvaan. Kuvassa on myös havainnollistettu sähköverkosta ostettavan sähköenergian määrää, mikä kuvaa järjestelmän omavaraisuutta. Referenssijärjestelmä on pellettikattila ja koko sähköenergia ostetaan sähköverkosta. Sähköakun tehollinen kapasiteetti vaihteli simuloinnissa 10 % % akun nimelliskapasiteetista. Toisin sanoen, akkua ei purettu täysin tyhjäksi lataus- ja purkusyklien aikana. Kuviin on merkitty nuolet havainnollistamaan tulosten tulkitsemista: Valitaan akuston kapasiteetti (Wh) luetaan tulos käyrän kohdalta (käyttökustannus / verkosta ostettava sähköenergia) Akkujen kapasiteetti, Wh Akkujen kapasiteetti, Wh CHP: käyttökustannus, sähkö + pelletti Referenssijärjestelmä: käyttökustannus, sähkö + pelletti CHP: verkosta ostettava sähkönenergia Referenssijärjestelmä: verkosta ostettava sähköenergia Kuva 14. Nano - CHP järjestelmän vuosittaiset käyttökustannukset on esitetty vasemmalla ja sähköverkosta ostettava sähköenergia oikealla. Tuloksista nähdään, että akuston kapasiteetin lisääminen yli 5000 Wh ei merkittävästi pienennä järjestelmän vuosikustannuksia eikä paranna omavaraisuutta. Akuston vuoden aikaista varaustasoa ja hyödyntämättömän sähkön määrää on havainnollistettu kuvissa 15 ja 16 kahdella akkukoolla 5000 Wh ja Wh. Akun varaustaso on esitetty %:na maksimitasosta ja hyödyntämätön sähkö Watteina tuntitasoisesta datasta johtuen. Hyödyntämätön sähköenergia rakennuksessa (kwh/vuosi) on ilmoitettu kuvatekstissä kummassakin esimerkkitapauksessa.

23 Sähköteho, W Varaustaso, % Sähköteho, W Varaustaso, % Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 20 / 11 Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 15. Vasemmalla on esitetty sähkötehon tarve, tuotettu sähköteho, verkosta ostettava sähköteho ja hyödyntämätön sähköteho rakennuksessa, kun akun kapasiteetti on Wh (Tesla Powerwall 2 akusto). Akun varaustaso 0 % % on esitetty oikealla. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 16. Vasemmalla on esitetty sähkötehon tarve, tuotettu sähköteho, verkosta ostettava sähköteho ja hyödyntämätön sähköteho rakennuksessa, kun akun kapasiteetti on 5000 Wh. Akun varaustaso 0 % % on esitetty oikealla. Kuvissa 15 ja 16 esitetyistä akun varaustasoista nähdään, että pienempi akku kapasiteetilla 5000 Wh on tehokkaammin käytössä vuoden aikana kuin Wh akku. Simulointien perusteella pellettipohjainen Nano - CHP laite säästää vuosikustannuksissa noin 140 vuodessa pellettiä käyttävään referenssijärjestelmään verrattuna ilman sähköakkuja ja Tesla Powerwall 2 akustolla (kapasiteetti Wh) noin 265. Maltillisemmalla akuston kapasiteetilla 5000 Wh vuosittainen säästö on puolestaan noin 250. Kuvassa 16 esitetyn Nano CHP järjestelmän toimintaa on havainnollistettu tarkemmin kuvassa 17 yhden esimerkkipäivän aikana toukokuussa. Kuvassa on esitetty sähkötehon jakaumien lisäksi miten akkua ladataan ja puretaan päivän aikana.

24 Sähköteho, W Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 21 / 11 CHP toiminnassa Aika, h (vuorokaudessa/vuodessa) Kuva 17. Sähkötehon jakaumat ja akun hyödyntäminen päivän aikana. Kuvassa on esitetty oranssin värisellä nuolella ajanjakso, jolloin Nano CHP laite on toiminnassa. 4.3 Nano - CHP laitteen teknistaloudellinen kannattavuus aurinkopaneeleilla Nano - CHP laitteen vuosikustannuksia (ostettava sähköenergia ja pelletti) ja sähköverkosta ostettavan sähkön määrää on havainnollistettu kuvassa 18 erilaisilla aurinkopaneelien pinta-aloilla, 0 m² - 30 m² ( Wp), akuston kapasiteetista riippuen ( Wh). Referenssijärjestelmä on pellettikattila ja koko sähköenergia ostetaan sähköverkosta. Vertailussa CHP -laitetta käytetään koko vuoden ajan lämmöntarpeen mukaan ohjattuna. Kuvan 19 mukaisissa tuloksissa CHP -laitetta käytetään puolestaan vain välisenä aikana. Pellettipoltin hoitaa lämmitystarpeen välisenä aikana. Referenssijärjestelmälle (pellettikattila) on esitetty vastaavat tulokset kuvassa 20 samoilla aurinkopaneelien pinta-aloilla ja akuston kapasiteeteilla. Kuviin on merkitty nuolet havainnollistamaan tulosten tulkitsemista: Valitaan akuston kapasiteetti (Wh) luetaan tulos käyrän kohdalta (käyttökustannus / verkosta ostettava sähköenergia).

25 Käyttökustannus, /vuosi Verkosta ostettava sähköenergia, kwh/vuosi Käyttökustannus, /vuosi Verkosta ostettava sähköenergia, kwh/vuosi Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 22 / Referenssi: Pellettikattila ja PV: 0 m² 2000 CHP ja PV: 0 m² 2100 CHP ja PV: 0 m² 1800 CHP ja PV: 5m² CHP ja PV: 5m² CHP ja PV: 10m² CHP ja PV: 10m² CHP ja PV: 15m² 1000 CHP ja PV: 15m² 1800 CHP ja PV: 20m² 800 CHP ja PV: 20m² CHP ja PV: 25m² 400 CHP ja PV: 25m² CHP ja PV: 30m² 200 CHP ja PV: 30m² Akkujen kapasiteetti, Wh Akkujen kapasiteetti, Wh Kuva 18. CHP -järjestelmän vuotuiset käyttökustannukset on esitetty vasemmalla ja verkosta ostettava sähköenergia oikealla akkujen varauskyvyn mukaan. CHP -laite on käytössä koko vuoden ajan. Aurinkopaneelien pinta-alat ovat 0 m² - 30 m² ( Wp) Referenssi: Pellettikattila ja PV: 0 m² 2000 CHP ja PV: 0 m² 2100 CHP ja PV: 0 m² 1800 CHP ja PV: 5m² CHP ja PV: 5m² 1400 CHP ja PV: 10m² CHP ja PV: 10m² CHP ja PV: 15m² 1000 CHP ja PV: 15m² CHP ja PV: 20m² CHP ja PV: 20m² CHP ja PV: 25m² 400 CHP ja PV: 25m² 200 CHP ja PV: 30m² Akkujen kapasiteetti, Wh CHP ja PV: 30m² Akkujen kapasiteetti, Wh Kuva 19. CHP -järjestelmän vuotuiset käyttökustannukset on esitetty vasemmalla ja verkosta ostettava sähköenergia oikealla akkujen varauskyvyn mukaan. CHP -laite on käytössä vain välisenä aikana. Aurinkopaneelien pinta-alat ovat 0 m² - 30 m² ( Wp).

26 Sähköteho, W Sähköteho, W Käyttökustannus, /vuosi Verkosta ostettava sähköenergia, kwh/vuosi Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 23 / Pellettikattila ja PV: 0m² Pellettikattila ja PV: 0m² Pellettikattila ja PV: 5m² Pellettikattila ja PV: 5m² 2000 Pellettikattila ja PV: 10m² Pellettikattila ja PV: 10m² Pellettikattila ja PV: 15m² Pellettikattila ja PV: 15m² Pellettikattila ja PV: 20m² Pellettikattila ja PV: 20m² Pellettikattila ja PV: 25m² 2000 Pellettikattila ja PV: 25m² 1650 Pellettikattila ja PV: 30m² Pellettikattila ja PV: 30m² Akkujen kapasiteetti, Wh Akkujen kapasiteetti, Wh Kuva 20. Referenssijärjestelmän (pellettikattila) vuotuiset käyttökustannukset on esitetty vasemmalla ja verkosta ostettava sähköenergia oikealla akkujen varauskyvyn mukaan. Aurinkopaneelien pinta-alat ovat 0 m² - 30 m² ( Wp). Kuvissa esitettyjä vuositason tuloksia on selvennetty vuosisimuloinneista saadun tuntikohtaisen datan avulla kuvissa 21 23, kun aurinkopaneelien pinta-ala on 15 m² (2100 Wp) ja akuston kapasiteetti 5000 Wh. Kuvista käy ilmi miten sähkön tarve ja sähkön tuotanto vastaavat toisiaan tuntitasolla. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 21. CHP -järjestelmän tuottama ja hyödyntämä sähköteho vuoden aikana aurinkopaneeleilla, kun CHP -laite on toiminnassa koko vuoden ajan. Aurinkopaneelien pinta-ala on 15 m² (2100 Wp) ja akuston kapasiteetti 5000 Wh. Hyödyntämätön sähköenergia vuoden aikana on 1933 kwh, kun tuotettu sähköenergia on 6816 kwh.

27 Sähköteho, W Sähköteho, W Sähköteho, W Sähköteho, W Kohti energiaomavaraisuutta uusimmat teknologiat pienkiinteistöjen energiantuotannossa 24 / 11 Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 22. CHP -järjestelmän tuottama ja hyödyntämä sähköteho vuoden aikana aurinkopaneeleilla, kun CHP -laite on toiminnassa vain välisenä aikana. Aurinkopaneelien pinta-ala on 15 m² (2100 Wp) ja akuston kapasiteetti 5000 Wh. Hyödyntämätön sähköenergia vuoden aikana on 1142 kwh, kun tuotettu sähköenergia on 5624 kwh. Aika, kk/h Aika, kk/h Kuva 23. Referenssijärjestelmän tuottama ja hyödyntämä sähköteho vuoden aikana aurinkopaneeleilla. Aurinkopaneelien pinta-ala on 15 m² (2100 Wp) ja akuston kapasiteetti 5000 Wh. Hyödyntämätön sähköenergia vuoden aikana on 98 kwh, kun tuotettu sähköenergia on 2152 kwh. Simuloitujen tulosten perusteella Nano - CHP laitteen ja aurinkopaneelien muodostamasta hybridijärjestelmästä saadaan suurin hyöty irti, kun CHP -laitetta käytetään vain lämmityskauden aikana. Muissa tapauksissa CHP -laite tuottaa valtaosan tarvittavasta sähköenergiasta kustannustehottomasti pelletin avulla ja ilmaista aurinkopaneeleilla tuotettua sähköenergiaa ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti. Referenssijärjestelmän vuosittaiset käyttökustannukset ovat akullisessa aurinkopaneelijärjestelmässä pinta-alalla 25 m² (3500 Wp) karkeasti ottaen samat kuin Nano CHP:n käyttökustannukset aurinkopaneelien pinta-alalla 15 m² (2100 Wp). Tässä tapauksessa Nano CHP järjestelmä on käytössä vain lämmityskauden aikana. Koko vuoden aikana käytettynä CHP -järjestelmä on käytännössä täysin omavarainen jo pienellä aurinkopaneelien pinta-alalla, noin 5 10 m² ( Wp), sähkön kulutuksesta riippuen. Kuvassa 21 esitetyn aurinkopaneeleilla varustetun Nano CHP järjestelmän toimintaa on havainnollistettu tarkemmin kuvassa 24 yhden esimerkkipäivän aikana toukokuussa. Kuvassa on esitetty sähkötehon jakaumien lisäksi miten akkua ladataan ja puretaan päivän aikana. Aurinkopaneeleilla tuotetusta sähköstä johtuen ostettavaa sähköenergiaa ei kerry esimerkkipäivän aikana.

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön

Lisätiedot

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,

Lisätiedot

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi 27.9.2017 Antti Niemi Tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä P-Karjalassa Toteutusaika 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttajat: PIKES Oy, Suomen Metsäkeskus, Karelia AMK ja KETI Oy Palvelut yrityksille

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mobiilisähkövarastohanke

Mobiilisähkövarastohanke Mobiilisähkövarastohanke Toteutusaika 1.4.2017 31.5.2019 Hankkeessa pilotoidaan ja demonstroidaan kiinteästi asennettavan sekä liikuteltavan sähkövaraston käyttöä energiahuoltovarmuudenparantamisessa,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa. Raportti V1.1 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa.

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä. 1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 77 Linnankuja Linnankuja 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 840 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 68 Pasteurinkatu A Pasteurinkatu 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 09-06-09-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 263 Katajanokanranta 21 Katajanokanranta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 263 Katajanokanranta 21 Katajanokanranta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 6 Katajanokanranta Katajanokanranta 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 98 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1

Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1 Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 133 Juustenintie 3 Juustenintie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 133 Juustenintie 3 Juustenintie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Juustenintie Juustenintie 0040, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 98 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta

Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre

Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot