H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o ISSN

Transkriptio

1 H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o ISSN

2 Seloste N:o 2 joulukuu 2012 HALSTARI Sisällys Presidentin palsta... 3 Kullervo-sinfonia... 6 Apuraha kartsalle... 7 Vuosikokous... 8 Vuosikertomus rotaryvuodelta Pumppu-hanke Turvallisuuskulttuuri kansainvälisessä yrityksessä Vetelän VPK Vaalikokous Säätiötietous Apuomena Klubiimme uusi jäsen Seliö Boats Oy Itsenäisyyspäivä Vivamo Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen, Irja Olkinuora Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat) 2

3 PRESIDENTIN PALSTA Rotary-toiminnan ensimmäinen vuosipuolisko on ollut minulle varsinaista oppimisen aikaa, onneksi veljet ja sisaret ovat auttaneet ja ohjanneet minua klubin toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Siitä suuri kiitos teille. Vuosikokouksessa saimme vaalitoimikunnalta varsin kattavan esityksen klubimme toimihenkilöiksi seuraavalle toimintakaudelle. Tämän pohjalta valittiin kaikki toimihenkilöt. Itse olin ilahtunut erityisesti siitä, että tällä kertaa valitsimme myös nuorisovaihtoasiamiehen, jonka tehtävänä on selvittää ja ohjata klubiamme tulevaisuudessa nuorisovaihdon kysymyksissä. Rotarytoimintamme näyttääkin näiltä osin turvatulta. Jäsenhankintamme on tällä hetkellä plus -merkkistä, mutta siitä huolimatta on erittäin tärkeää huolehtia klubin jäsenhankinnasta ja sitä kautta laajentaa ja syventää osaamista klubimme toiminnassa. Viikko-ohjelmamme on toteutunut varsin hyvin; ohjelmaan sisältyneet konserttitanssiaiset jäivät järjestämättä. Katsomme vielä kevään aikana, saammeko mukaan sellaisia yhteistoimintatahoja, joiden kanssa tanssiaiset voitaisiin järjestää. Yksittäiselle klubille tanssiaisten järjestäminen olisi ollut tällä kertaa liian suuri taloudellinen haaste. Keväällä järjestettävälle taidehuutokaupalle asetammekin suuremman tuotto-odotuksen kuin aluksi osasimme arvioida. Veli Kalevi Laakso on ottanut tehtäväkseen organisoida huutokaupan. Nyt onkin tärkeää, että saisimme huutokauppaan myytäväksi jotakin arvokasta. Veljet ja sisaret voisivat joko lahjoittaa tai antaa myytäväksi tavaroita ja näin auttaa klubimme toimintaa. Haluan kiittää varapresidenttiä mallikkaasta toiminnasta niissä klubikokouksissa, joihin en ole itse päässyt osallistumaan. Jälleen kerran saimme hoidettua omalta osaltamme myös Itsenäisyyspäivän seppeleenlaskun sankarihaudoille hienosti, kiitos siitä veljille ja sisarille. Tänä vuonna Lohjan klubien yhteisen Joulujuhlan järjestelyt hoiti Lohjannummen rotaryklubi, kiitos heille järjestelyistä. Joulukuussa Rotareita kehotetaan kääntämään katseensa ja toimintansa suuntaa lähipiiriin. Lohjan rotaryklubi haluaa myös osaltaan auttaa puutteessa olevia lohjalaisia, joten siitä syystä Veli Raimo Mäkelä organisoi keräyksen klubimme sisällä HOPE - yhdistyksen auttamiseksi. Keräyksen tuotto 400 lahjoitetaan yhdessä klubin talousarvioon varatun 400 :n kanssa HOPE yhdistykselle. Lahjoituksen luovutus tehdään vielä ennen joulua ja tämä lahjoituksemme on jo saatettu HOPE yhdistyksen tietoon. 3

4 Mielestäni klubimme tärkein ja kauaskantoisin päätös alkaneella kaudella on päätös aloittaa sääntömuutoksen valmistelu siten, että voimme rekisteröidä yhdistyksemme yhdistysrekisteriin. Rekisteröitymällä yhdistysrekisteriin varmistamme, että voimme jatkossakin osallistua Rotary säätiön kautta tapahtuviin avustusprojekteihin. Klubin presidentti osallistui klubimme edustajana piirikokoukseen ja säätiöseminaariin osallistui allekirjoittaneen lisäksi veli Pentti Kuosmanen. Ensivuoden virkailijoiden koulutus aloitetaan helmikuun alussa. Koulutus on tärkeää ja toivoisinkin, että tulevan presidentin lisäksi varsinkin tuleva sihteeri osallistuisi pre PETS tilaisuuteen ja varsinaiseen PETS päivään. Lisäksi toivon runsasta osallistumista Rotary Säätiö seminaariin, joka pidetään Tampereella Rotarymatrikkeliin tulevien tietojen kokoaminen rotaryvuodelle on alkanut. Siksi on tärkeää saada kaikkien klubin jäsenten ajantasaiset tiedot, jotta uudesta matrikkelista saataisiin mahdollisimman käyttökelpoinen. Erityisesti on kiinnitettävä huomio klubivirkailijoiden kirje- ja sähköpostiosoitteiden oikeellisuuteen. Myös puhelinnumerot, joista henkilöt voidaan tavoittaa ja joiden he haluavat olevan julkisia, tulee ajoissa toimittaa klubin sihteerille. Klubi- ja jäsentiedot sekä virkailijatiedot tulee olla toimitettuina piirille tammikuun 2013 loppuun mennessä. Toivon toimintamme käynnistyttyä 2013, että jäsenistö aktiivisesti osallistuisi ohjelman mukaisiin kokouksiin. Toivotan kaikille veljille ja sisarille antoisaa Rotaryvuotta! Pekka Hynynen Presidentti Alueemme pre-pets pidetään maanantaina yhdessä Espoon alueen klubien kanssa Kirkkonummella ravintola Rossossa. Alla on liitettynä AG Antti Virtasen erittäin selkeästi laatima tiedote oman alueensa klubeille tulevasta pre-petsistä sekä petsistä. Pyytäisin nyt teitä perehtymään alla olevaan viestiin ja toimimaan sen mukaisesti - PAITSI kohdassa 8 pyydän tietenkin teitä ilmoittamaan osallistumisenne minulle, ritva.heinonen@viapori.fi, ei suinkaan Antti Virtaselle. Ja jos teillä on jotain tiedusteltavaa koskien kumpaa tahansa tilaisuutta, ottakaa yhteys minuun. Omalta alueeltamme presidenttikokemuksistaan on luvannut kertoa Tapio Meskanen Karkkilasta. Kiitos Tapiolle jo etukäteen! Muokkaamme juuri lopullista ohjelmaa prepetsiin ja sen ollessa "julkaisukelpoinen" saatte toki ohjelman välittömästi. Joulua odotellen... Ritva Heinonen 4

5 Piirimme 1420 on antanut lisäohjeita PREPETS- seminaarista ja PETS-seminaarista. Tässä lyhyesti - jos tätä nyt hirveän lyhyesti voi kertoa - tärkeimmät tiedot toimenpiteitänne varten (osan asioita olenkin jo kertonut aikaisemmissa viesteissäni tuleville presidenteille ja istuville presidenteille). 1. PREPETS-koulutustilaisuus minun vastuullani ja apulaiskuvernööri Ritva Heinosen vastuulla olevien klubien uusille presidenteille ja sihteereille pidetään maanantaina 4. helmikuuta 2013 klo Kirkkonummella, Kirkkonummen Rotaryklubin kokoustilassa, Rosso-ravintolan yläkerrassa. 2. PETS-koulutustilaisuus klubeille pidetään lauantaina 9. maaliskuuta 2013 Helsingin Munkkiniemessä. Lisätietoja piirimme 3. Jokaisen piirimme klubin tulee maksaa 25. tammikuuta 2013 mennessä PREPETS ja PETS seminaareista yhteensä 120 euroa. Maksu oikeuttaa lähettämään PREPETS ja PETS seminaareihin, molempiin kolme osallistujaa. 4. Maksu 120 euroa maksetaan Finlandia Hall Rotaryklubin tilille Helsingin OP- Pankki OYj, FI Viitteeksi merkitään "PREPETS ja PETS maksu, maksavan klubin nimi ja yht 120 euroa". 5. Piiri edellyttää, että kaikki tulevat presidentit ja sihteerit osallistuvat PREPETS ja PETS -tilaisuuksiin. Jos on estynyt osallistua oman alueen tilaisuuteen, voi osallistua toisen alueen tilaisuuteen. Tästä tulee olla yhteydessä kyseisen alueen apulaiskuvernööriin. Piirimme 1420 apulaiskuvernöörien yhteystiedot ja heidän vastuulla olevat klubit löytyvät Suomen Rotary -matrikkelin sivulta Seminaareihin osallistuvan kolmannen henkilön jokainen klubi valitsee itse. PREPETS-seminaariin riittää, että tuleva presidentti ja tuleva sihteeri osallistuvat. Kirkkonummen Rotaryklubin kokoustila asettaa omat rajoitukset osallistujamäärälle, mutta toki kolmas henkilö klubista on tervetullut koulutukseen. Sopu tilaa tekee. 7. Piiri 1420 edellyttää, että apulaiskuvernöörit keräävät piirin lähettämälle Exceltaulukolle vastuullaan olevien klubien osanottajatiedot PREPETS ja PETS - seminaareihin ja ilmoittavat ne piirille 5. tammikuuta 2013 mennessä. Apulaiskuvernöörin tulee keskitetysti ilmoittaa osallistujan nimi tehtävä klubissa ja sähköpostiosoite. 8. Pyydän klubeja ilmoittamaan minulle mennessä a) PREPETS:iin ja b) PETS:iin osallistuvien nimet, tehtävät klubissa ja sähköpostiosoitteet. 9. PREPETS-koulutustilaisuuden tarkempi ohjelma lähetetään tuleville presidenteille ja tuleville sihteereille sekä tiedoksi istuville presidenteille vuoden 2012 loppuun mennessä. 10. Jos mahdollista, edellä mainitut asiat pyydän välittämään varmuuden vuoksi klubinne niille henkilöille, joita katsotte asian koskevan. 5

6 KULLERVO-SINFONIA Lohjan kaupunginorkesteri esitti lauantaina Sibeliuksen Kullervon solistien ja mieskuoron tukemana. Johtajana toimi kapellimestari Esa Heikkilä. Solisteiksi oli saatu sopraano Johanna Rusanen ja hänen veljensä baritoni Ville Rusanen. Uusimaakuoro oli koottu kokeneista mieslaulajista koko Uudenmaan alueelta. Kuoron ovat perustaneet Pia Hemminki ja Eric-Olof Söderström Porvoosta vuoden 2011 Verdin Requiemia varten. Tilaisuus oli otettu klubimme viralliseen ohjelmaan. Ennen esitystä nautimme konserttikahvit ja samalla kuulimme innostuneen ja asiantuntevan selvityksen musiikkiteoksen taustoista ja sisällöstä. Kertojana toimi Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston rehtori Janne Haapanen. Janne Haapanen Synkkä sisarustarina oli traagisuudestaan huolimatta antoisaa kuultavaa. Vahvistettuna Lohjannummen RK:n jäsenillä meitä oli puolisoinemme lähemmäs kaksikymmentä osallistujaa nauttimassa illan annista. - pentti kuosmanen - 6

7 APURAHA KARTSALLE Klubimme edustajat kävivät koulutustilaisuudessa luovuttamassa lahjakirjan Katupalveluyhdistys Kartsa ry:lle. Avustuksella kustannettiin 15 jäsenelle mielenterveyden ensiapukurssi. Klubiamme edustivat Eero Rantalaiho, Tellervo Kangas, Klaus Turhanen ja Kalevi Laakso. Lahjoituksen suuruus oli 1500 euroa. Eero Rantalaiho antoi klubillemme 1000 euroa tähän tarkoitukseen käytettäväksi, ja piirin DSG (District Single Grant) varoista klubi sai 500 euroa saman tarkoitukseen. Viereisessä kuvassa vasemmalla on lehtileike Länsi- Uusimaasta, joka uutisoi tilaisuuden näkyvästi. Oikeanpuoleisessa kuvassa Eero Rantalaiho ja Jani Meling esittelevät lahjakirjaa. 7

8 VUOSIKOKOUS Viime rotarivuodesta tehtiin tiliä Hotelli Lohjan tiloissa. Toimintakertomus pienin huomautuksin ja tilit hyväksyttiin. Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Vuoden tulos osoittautui 974,30 euroa alijäämäiseksi. Suurin menoerä oli kokoustilan vuokra ja tarjoilu (2593,80 ). Kun arpajaisten ja kahvimaksun tuotot olivat vain 2306,85, koitui siitä 286,95 euron tappio. Vuosijuhlan kulut olivat kevyesti miinuksella 169 euron verran (menot 1103,00 ; tulot 934,00 ). Alla olevan taulukon mukaiseksi hyväksyttiin kuluvan toimintavuoden talousarvio. TALOUSARVIO Tuotot EDELLINEN VUOSI - Ruoka- ja muut kokoustuotot Vuosijuhlatuotot (kulut väh.) Konserttitanssiaiset tuotto Taidehuutokaupan tuotto Muut tuotot Kulut - Tilavuokrat ja tarjoilu Piirikokouskulut Muut kokouskulut Nuorisovaihdon kulut Annetut lahjoitukset/stipendit Rotarymerkit, viirit, liput PHF-mitalit Painatus, kopiot Pankkikulut Muut toimintakulut Kulu/tuottojäämä Varainhankinta Tuotot - Jäsenmaksut 150 eur x 42 jäsentä Kulut - Jäsenmaksu RI 48 eur x Jäsenmaksut/Piiri/Rot.Finland 55 eur x Varainhankinta Ylijäämä ===== ===== 8

9 VUOSIKERTOMUS ROTARYVUODELTA Rotarivuoden tunnus Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita Lyssna till ditt hjärta för att hjälpa andra Reach Within to Embrace Humanity Johdanto Kansainvälisenä presidenttinä toimi intialainen Kalyan Banerjee. Kauden alkaessa hän kehotti meitä rotareita keskittymään aluksi lähipiiriimme ja tutkimaan itseämme ymmärtääksemme, että koko yhteiskunnalla on samat unelmat, samanlaiset toiveet ja pyrkimykset, sekä samankaltaiset ongelmat. Piirimme kuvernöörinä toimi Mikael Kietz Tammisaaresta, ja apulaiskuvernöörinä Timo Lahtinen Vihti/Nummelan klubista. Hänen siirryttyä koulutustehtäviin lokakuussa 2011 apulaiskuvernöörinä jatkoi Ritva Heinonen Helsingin City-West klubista. Hallituksen jäsenet: Presidentti Eero Rantalaiho, tuleva presidentti Pekka Hynynen, varapresidentti Klaus Turhanen, edellinen presidentti Kalevi Laakso, sihteeri Aki Hellgren, klubimestari Matti Kupari, rahastonhoitaja Veikko Salminen. Hallitus on kokoontunut 8 kertaa viralliseen kokoukseen toimintakautensa aikana. Väylät ja komiteat: Klubipalvelu (presidentti), Tarja Virtanen (II sihteeri), Tellervo Kangas (II Klubimestari), Raimo Mäkelä (ammattipalvelu), Irja Olkinuora (yhteiskuntapalvelu), Pentti Kuosmanen ja Veikko Salminen (tiedotuskomitea), Hallitus (luokite- ja jäsenyyskomitea, rotarytietouskomitea, arkistot ja viirit) Jäsenistö Jäsentavoitteeksi kauden alkaessa asetettiin kahden jäsenen nettolisäys, eli tavoitteena oli 45 jäsentä, tai vähintään jäsenmäärän säilyttäminen 43:ssa Kauden päätyessä jäsenmäärämme kuitenkin aleni yhdellä 42:een. Uusiksi jäseniksi otettiin Jukka Vienonen ja Mikko Wynne-Ellis Klubistamme erosivat vuoden 2011 päättyessä Mika Ruotsalo, sekä Raimo Jouhikainen. Kesäkuun 2011 lopulla joukostamme poistui aktiivinen rotaryveljemme Jaakko Mäkelä. Jäsentilasto toimintavuodelta Kauden alussa 9 Kauden lopussa Aktiivijäseniä Läsnäolovelvoitteesta vapautetut Keski-ikä 62,7 62,6 Naisia 5 5 Miehiä Yhteensä 43 42

10 Rotaryjärjestön tavoitteena on jo pitkään ollut yksinkertaistaa jäsentietojärjestelmän ylläpitoa. Sitä on erityisesti hankaloittanut se, että samat tiedot on erikseen pitänyt syöttää sekä kansainväliseen, että kansalliseen järjestelmään. Suuri edistysaskel saavutettiin, kun jäsentietojärjestelmän kansainvälinen yhteys voitiin klubissamme ottaa käyttöön 20. tammikuuta Tästä lähtien riittää, kun jäsenten ja klubin tiedot syötetään oikein kansalliseen järjestelmään. Viikkokokoukset Viikkokokouksia pidettiin kaikkiaan 46. Vakiotilassamme Hotelli Lohjan kabinetissa Laurinkatu 34 kokoonnuttiin 26 keskiviikko-iltana kello 17:30. Kokouksista ilmoitettiin Länsi-Uusimaa lehden järjestöpalstalla lauantaisin ja tiistaisin. Naapuriklubin kanssa laadittiin myös yhteinen painettu viikko-ohjelma. Klubin jäsenille on tiedotettu sähköpostilla tulevasta tilaisuuksista. Lisäksi kokousten päättyessä on luotu katsaus tuleviin rotary-tapahtumiin. Kokouksiin osallistui syyskaudella % ja kevätkaudella % klubimme jäsenistä. Ohjelmaan kuuluvia vierailuja tehtiin yhteensä 20 eri kohteeseen. Toteutunut viikko-ohjelma on tarkemmin esitetty liitteessä 1. Projektit Klubillemme laaditussa toimintaohjelmassa oli mainittu Katupalveluyhdistys Kartsan tukeminen. Tämä tuli mahdolliseksi piirineuvoston myöntämän DSGavustuksen ansiosta. Avustuksen tarkemmasta kohdentamisesta neuvoteltiin Kartsan hallituksen kanssa. Näiden neuvottelujen tuloksena päätettiin avustus osoittaa Mielenterveyden ensiapukurssin järjestämiseen katupalveluyhdistyksen 15 päivystäjälle. Paikallisena projektina osallistuttiin lisäksi Kannel-kuoron kansioiden hankintaan. Kansainväliset projektit Klubillemme jo tutuksi tullutta Zimbabwen AIDS-orvot ry:lle annettiin tukeamme tänäkin kautena. Merkittävin osuus tässä on ollut rotaryveljemme Kalevi Laakson työpanos. Hän on uurastanut mm kunnostamalla polkupyöriä ja sähköurkuja. Konttiin pakattiin myös klubimme lahjoittama generaattori. Lähetys saavuttaa määränpäänsä todennäköisesti marraskuussa Osallistuimme valtakunnalliseen End Polio Now keräykseen Osallistumiset ja edustamiset Pre PETS järjestettiin 9. helmikuuta 2012 Vihdin Kaarikeskuksessa. Tähän koulutustilaisuuteen osallistui klubistamme Pekka Hynynen. PETS koulutukset puolestaan pidettiin 3. maaliskuuta 2012 Munkkiniemen yhteiskoululla. Lohjan Rotaryklubin jäsenistä tilaisuuteen osallistuivat Pekka Hynynen, Tuire Nystén, Tellervo Kangas ja Tarja Virtanen. Piirikonferenssi järjestettiin kuvernöörin kotipaikkakunnalla Tammisaaressa Novia ammattikorkeakoululla 24. maaliskuuta Lohjan klubia siellä edusti presidentti Eero Rantalaiho. Intercitykokouksen järjesti Hangon Rotaryklubi. Tilaisuus avattiin kaupungintalon juhlasalissa kello 18. Illan esitelmöitsijänä oli toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Hän oli aiheekseen valinnut: Länsi-Uudenmaan taloudellinen potentiaali ja sen realisoiminen. Esitelmää kuulemaan oli saapunut kuulemaan lähes juhlasalin täydeltä rotareita. Klubi- 10

11 amme Intercitykokouksessa edustivat Pentti Kuosmanen, Roger Weintraub ja Eero Rantalaiho. Tilaisuus päättyi ravintola Makasiinissa vietettyyn Rotary-illalliseen. Herrasmies-metsänneitokisa pidettiin Pohjan Påminnen laskettelukeskuksella 25. toukokuuta Kisan järjesti Karjaan Rotaryklubi. Kisa ei vallitsevista keliolosuhteista johtuen ollut laskettelu- vaan tietokilpailu. Kilpailuun osallistui läntisen Uudenmaan Rotaryklubeista yli 30 jäsentä. Klubiamme edusti Eero Rantalaiho. Kisan voiton otti tälläkin kerralla Karkkilan klubi. Piirin klubien neuvonpidon Lohjan klubi järjesti 1. syyskuuta 2011 Lohjan sairaalan auditoriossa. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 14 rotaria. Lohjan klubista mukana olivat Tarja Virtanen, Aki Hellgren ja Eero Rantalaiho. Huomionosoitukset PHF-tunnustuksen rotaryveli Markku Paasoselle luovutti piirikuvernööri Mikael Kietz vuosijuhlassa 23. toukokuuta Tässä tilaisuudessa luovutettiin myös klubimme stipendi LUKSIA:n opiskelijalle. Tiedotustoiminta Toimintavuoden aikana on julkaistu Halstari-lehteä 4 numeroa. Julkaisutoimikuntaan ovat kuuluneet Veikko Salminen ja Pentti Kuosmanen. Painetun version lisäksi klubimme tiedotuslehti (Selosteet) julkaistaan myös netti-versiona. Piirikuvernööri Mikael Kietz ja Apulaiskuvernööri Timo Lahtinen arvostivat erityisesti klubimme julkaisutoimintaa vieraillessaan klubillamme 3. elokuuta 2011 Internet Klubin www-sivuja ( on ylläpitänyt Pentti Kuosmanen. Sieltä löytyvät parhaiten ajantasalla olevat tiedot viikko-ohjelmasta ja siihen mahdollisesti tulleista muutoksista. Talous Klubin taloudenhoitajana toimi vielä tämän kauden, näissä asioissa pitkään klubiamme palvellut, Veikko Salminen. Tilintarkastuksen kaudelta ovat suorittaneet rotaryveljet Markku Paasonen ja Matti Kolehmainen. Tilinpäätöksen mukaan tilikausi muodostui 974,30 tappiolliseksi. Täsmällisemmät tiedot tilikauden tapahtumista löytyvät liitteestä 2. Lohjalla 10.lokakuuta 2012 Eero Rantalaiho Aki Hellgren 11

12 PUMPPU-HANKE Meillä oli ilo saada viikkokokoukseemme Hotelli Lohjan tiloihin Laurea AMK:n Lohjan osaston rehtori Riitta Pesonen kertomaan Pumppu-hankkeesta hyvinvointipalveluiden kehittäjänä. Ensin hän kertoi yleistä Laurea AMK:sta sen strategioista ja visioista. Laureaammattikorkeakoulu toimii useilla paikkakunnilla: Hyvinkää, Kerava, Espoo (Leppävaara), Lohja, Espoo (Otaniemi), Porvoo ja Vantaa. Opiskelijamäärä on noin 8000 ja henkilöstöä on yhteensä lähes 600. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKR-alueella (Euroopan AlueKehitysRahasto) vuosina Pumppu-hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina ovat mukana Laurea Ammattikorkeakoulu, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeessa kehitetään hyvinvointipalveluita eri alueilla Suomessa. Laurean osahankkeessa keskitytään kolmeen kohdejoukkoon: - sydän- ja diabetespotilaisiin - syrjäytymisvaarassa oleviin työttömiin sekä - vammaisten lasten ja nuorten perheisiin. Tavoitteena on hyvinvointipalveluiden saumaton yhteen nivominen kansalaiselle mielekkäiksi, hoitopolun mukaisesti eteneviksi kokonaisuuksiksi. Kun palveluiden kokonaisuus perustuu käyttäjälähtöisiin, tunnistettuihin tarpeisiin ja tulevien tarpeiden ennakointiin, tuetaan samalla kansalaisten valtaistumista omien asioidensa hoidossa. Motivaatio palveluiden käytölle paranee, ja palvelupolulta putoamisen ja syrjäytymisen riski pienenee. Painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa, jolloin keskeiseksi nousee asiakkaiden hoitoon sitoutumisen parantaminen. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja tukea hoitopolkua uudenlaisilla palveluilla ja tietoteknisillä ratkaisuilla. Tuloksena syntyy saumattoman hyvinvointipolun toimintamalli. Käytännön tuloksina saadaan alueilla uusia kokonaispalvelukonsepteja sekä toimintakäytäntöjä, ja vahvistetaan eri palveluntarjoajien välistä yhteistyötä. Laurean osahankkeen kolme keskeistä käsitettä ovat saumattomuus, motivaatio ja valtaistaminen. Saumattomuus tarkoittaa sekä palveluntarjoajien välistä että palveluntarjoajien ja asiakkaiden välistä toimivaa, nopeaa ja varmaa tiedonkulkua. Motivaatio tarkoittaa tässä tapauksessa sellaisten toimenpiteiden kytkemistä hoitopolkuun, jotka lisäävät kansalaisen halua huolehtia omasta terveydestään. Se voi tarkoittaa 12

13 esimerkiksi vertaistukea ja kannustusta perinteisen valistustiedon rinnalla. Tässä hankkeessa motivaatiota tarkastellaan syrjäytymisvaarassa olevien työttömien näkökulmasta siten, että pyritään löytämään työttömille mielekkäitä keinoja ylläpitää omaa terveyttä ja myös edistää työllistymistä. Valtaistamisessa pyritään tässä yhteydessä parantamaan kansalaisen asemaa palveluketjussa. Siinä asiakasta kohdellaan tasavertaisena, asiantuntemusta omaavana toimijana. Tässä tapauksessa vammaisten lasten perheet asettavat oivan tarkastelukontekstin, jossa pyritään vahvistamaan perheiden asiantuntijuutta omassa asiassaan. Laurean osahanke toteutetaan Länsi-Uudenmaan alueella. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin välillä. Alueen toimijoiden ja heidän yhteistyömuotojensa tilaa kartoitetaan ja kehitetään. Julkisen sektorin rooli hyvinvointipalveluiden tuottajana ja palveluiden ostajana on merkittävä. Siksi Pumppuhankkeessa selvitetään, millaisia ovat kuntien palvelustrategiat sekä palvelusetelin hyödyntämisen edellytykset alueella. Laurean Pumppu-hankkeen vammaisten lasten ja nuorten osiossa tarkastellaan perheen roolia osana monitoimijaista palveluverkostoa. Kohderyhmänä ovat neurologisia häiriötä 13

14 omaavien lasten ja nuorten perheet kokemuksineen. Palveluverkoston mallintamisen ja häiriöanalyysin avulla selvitetään vammaisille kohdennettujen palveluiden asemaa ja jäsentymistä valtaistumisen näkökulmasta. Pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret, joilla ei ole opiskelupaikkaa, ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Siksi on tärkeä kehittää aktiivisesti heidän tarvitsemiaan palveluja kansalaislähtöisesti yli sektorirajojen. Pumppu-hankkeessa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokemuksia arjesta analysoidaan digitaalisen tarinankerronnan keinoin. Haastattelujen ja työpajojen avulla kerätyn aineiston perusteella laaditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti hyvää, tasapainoista elämää, jossa tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan paluuta työelämään. Laurean opiskelijat ovat jo v keränneet Länsi-Uudenmaan alueella kattavasti tietoa sydän- ja diabetespotilailta ja alueen toimijoilta hoitopolun toimivuudesta. Pumppu-hankkeessa kehitystyö jatkuu kohti saumatonta hyvinvointipolkua. Fokuksessa ovat erityisesti ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen liittyvät uudet palvelut. Myös yhdistysten roolia selkiytetään osana hyvinvointipolkua (esim. Apuomena). Turun yliopiston kanssa kehitetään hyvinvointipolulla etenemistä tukevaa hyvinvointinavigaattoria, Pärjäintä. - pentti kuosmanen - Rotarihuumoria Ennen muinoin, kauan sitten Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris vieraili Tanskassa. Tanskan pääministerinä oli tuolloin Jens Otto Kraag. He esittelivät itsensä: - Varis - Kraag. Monien miesten ongelma on se, että naiset haluavat vauvan, mutta eivät halua mennä sellaisen kanssa naimisiin. Miksi ranskalaiset rakastavat etanoita? - Koska Ranskassa vihataan pikaruokaa. Meneekö tämä tie Kuopioon? - Puoliksi männöö. Toinen puolj männöö Iisalameen. 14

15 TURVALLISUUSKULTTUURI YRITYKSESSÄ KANSAINVÄLISESSÄ Vierailimme yhdessä naapuriklubin kanssa Sappi Kirkniemen paperitehtaalla. Isäntinämme toimivat palopäällikkö Niko Långström ja apulaispalopäällikkö Marko Vesanen. Meidät johdatettiin PK3:n rakennuksessa olevaan kokoussaliin, jossa odotti kahvi- ja sämpylätarjoilu. Teemana oli turvallisuuskulttuuri kansainvälisessä yrityksessä. Isännät esittelivät itsensä, ja aloittivat kertomalla yrityksestä. Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on noin työntekijää. Sen paperin tuotantokapasiteetti on 6 miljoonaa tonnia vuodessa. SAPPI on maailman suurin selluloosan valmistaja. Vuotuinen sellun tuotantokapasiteetti tonnia kasvaa vuonna ,3 miljoonaan tonniin. Tehtaita on kolmella mantereella, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Päälliköt neuvottelussa: Niko Långström, Marko Vehanen ja Pekka Hynynen Kirkniemen paperitehdas on perustettu vuonna 1966 ja siellä on kolme paperikonetta, jotka kaikki valmistavat päällystettyä aikakauslehtipaperia. Kirkniemi on edelleen Suomen uusin tyhjälle tontille rakennettu paperitehdas. Kone Toiminnassa vuosina Viiraleveys Nopeus Kapasiteetti Paperikone PK (uusittu t/a, LWC-paperi (aiemmin Sanomalehti- ja SC-paperi) 1968, 1982 (täysin), mm m/min 1994) Paperikone PK (uusittu 1989) mm m/min t/a, LWC-paperi Paperikone PK3, mm m/min t/a, MWC-paperi Galerie Queen Paperikonelinja 1 käynnistyi vuonna PK2-paperikone käynnistettiin vuonna 1972 ja PK3, maailman suurin kaksoispäällystettyä hienopaperia valmistava kone, vuonna 15

16 1996. Kirkniemen tehtaan paperikoneet ovat kaikki VALMETin tekemiä. Tehtaan tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa, josta yli 90 prosenttia menee vientiin, pääasiassa eurooppalaisille painolaitoksille, lehtikustantajille ja mainostajille. Tuotteet ovat korkealaatuisia Galerie Lite-, Brite- ja Fine- paperilaatuja. Työntekijöitä tehtaalla on 600. Paperitehtaalle tulee päivittäin nelisenkymmentä kuormaa puuta ja saman verran muuta tehtaan tarvitsemaa tavaraa. Juna puolestaan lähtee kolme kertaa päivässä eli tehdas on logistiikkayrityksille merkittävä yhteistyökumppani. Seuraavaksi isännät kertoivat saksalaisen paperitehtaan kaapelipalosta Stockstadtissa ja sen seurannaisvaikutuksista Kirkniemen tehtaalla. Kaikki saksalaisessa tehtaassa olleet epäkohdat joutuivat suurennuslasin alle myös Lohjalla. Olennaisin muutos lienee ollut sähkönsyötön katkaisumahdollisuuksien parantaminen. Samoin kaapelien läpiviennit tarkastettiin ja korjattiin havaitut puutteet. Esityksen jälkeen kävimme katsomassa Paperikone PK3:a. Meille jaettiin huomioliivit, 16

17 suojalasit ja korvatulpat. Koneet ovat omassa hallissaan, jonka pituus on yli 500 metriä ja suurin leveys yli 100 metriä. Paperinvalmistuslinja rakennettiin valmistamaan korkealaatuista kahteen kertaan päällystettyä painopaperia, vuosituotantona n tonnia. Paperikonelinjan päälaitteet käsittävät paperikoneen lisäksi kaksi välirullainta paperin kunnon tarkistamiseksi, 4-asemaisen päällystyskoneen, kaksi superkalanteria, mattakalanterin, kaksi pituusleikkuria, rullanpakkauksen, paperivaraston ja pastan ja kemikaalien valmistuksen. Vuonna 1962 Oy Metsäliiton Paperi Ab päätti paperitehtaan rakentamisesta Lohjan Kirkniemeen. Vuosien varrella paperitehtaan nimi on muuttunut osana erilaisia yritysjärjestelyjä. Vuonna 1973 tehdasyksikkö sai nimen Metsäliiton Teollisuus Oy, Kirkniemen tehtaat. Vuoden 1987 alusta Kirkniemen paperitehtaasta tuli osa G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n muodostamaa Metsä-Serlaa. Vuodesta 2001 tehdas oli osa M-realia, joka myi Graphics Papers -liiketoiminnan ja Kirkniemen tehtaan eteläafrikkalaiselle Sappi Ltd:lle. Sappi Kirkniemen toiminnasta vastaavaksi yhtiöksi perustettiin Sappi Finland I Oy Kirkniemen tehdas kuuluu Sappi Fine Paper Europen yhdeksän tehtaan muodostamaan toimialueeseen. Sappi Kirkniemi käyttää raaka-aineina kuusesta tehtaalla valmistettavia mekaanisia massoja ja ostettua sellua. Sellu tulee Kotkasta. Sellun ja puun toimituksesta Sappi on tehnyt pitkäaikaisen toimitussopimuksen Metsäliiton kanssa. Paperin valmistuksessa käytetään runsaasti vettä sekä erilaisia täyteaineita ja päällystyspigmenttejä, kuten kaoliinisavea, kipsiä ja kalsiumkarbonaattia. Tämän lisäksi käytössä on lukuisia kemikaaleja kuten kloori ja rikkidioksidi. Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry ja suurin osa sähköstä tuotetaaan tehtaan voimalaitoksella. Paperitehdas käyttää lämpöä (höyryä) lähes GWh ja sähköä hieman yli GWh vuodessa. Tarvittavasta sähköstä noin 25 % ostetaan valtakunnan verkosta. Kaikki tehtaan prosessiperäiset jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Lohjanjärveen. S%20ymp%C3%A4rist%C3%B6selonteko.pdf 17

18 VETELÄN VPK Palokunnan päällikkö Marko Vesanen ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Kemppi ottivat meidät vastaan Ventelän paloasemalla vieraillessamme siellä Kalustohallin kautta vieraat ohjattiin yläkerran kahvi- ja kokoustilaan, missä odottivat makoisat tarjoilut. Vapaapalokunta on palannut osaltaan juurilleen. Se toimii alasta kiinnostuneiden kouluttajana ja pieneltä osin rahoittajana. Sopimuspalokuntana Ventelässä on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tarjoama kalusto. Sopimuksessa määritellään kuinka monta tehtävää VPK valmistautuu suorittamaan, ja kuinka pikaisesti lähdön on tapahduttava. Näitä tietoja seurataan tarkasti. Tavoitteen ylittävistä tehtävistä VPK saa korkeampaa korvausta. Jäsenistölle ei korvausta makseta. Nuoriso-osaston toiminta on vilkasta ja jäseniä tuvallinen. Tehtäviin osallistuminen edellyttää riittävää ikää ja koulutusta sekä harjoituksiin osallistumista. Sama pätee jo pätevöityneisiin pelastajiin. Kävimme myös keskustelua mahdollisesta erikoistumisesta VPK:ien välillä. Sitä ei kovin suunnitelmallisesti ole tehty. Ventelän VPK ei kuitenkaan osallistu pintapelastukseen, kun taas Paloniemen VPK:lla on siihen välineet ja koulutusta. Vierailu oli mielenkiintoinen. Valitettavasti osallistujia oli vain seitsemän rotaria. Pekka Kemppi Marko Vesanen Pöydän ympärillä selin Tellervo Kangas, Kimmo Leppälä, Kalevi Laakso, Pekka Hynynen, Matti Lehtinen ja Raimo Mäkelä 18

19 VAALIKOKOUS Tehtävä Hallitus Presidentti Klaus Turhanen Tuleva presidentti Aki Hellgrén Varapresidentti Timo Luukkala Past presidentti Pekka Hynynen I sihteeri Irja Olkinuora Rahastonhoitaja Markku Paasonen Toimihenkilöt II sihteeri Mikko Wynne-Ellis III sihteeri Kalevi Laakso I klubimestari Matti Kupari II klubimestari Tarja Virtanen III klubimestari Tellervo Kangas Nuorisovaihtoasiamies Heikki Lindfors RYLA-vastaava Raimo Mäkelä Rotarysäätiöasiamies Pentti Kuosmanen Tietotekniikkavastaava Pentti Kuosmanen Väylät Klubipalvelu Matti Kupari Ammattipalvelu Eero Rantalaiho Kansainvälinen palvelu Kalevi Laakso Yhteiskuntapalvelu Kimmo Leppälä Nuoret sukupolvet Raimo Mäkelä Klubin vaalikokous pidettiin Edellisten presidenttien valitsijatoimikunta oli istunut ja jättänyt esityksen kokoukselle toimintavuoden toimihenkilöiksi. Suuremmitta keskusteluitta listaa käytiin läpi ja henkilöt valittiin tehtäviin ehdotetulla tavalla. Lista on vasemmanpuoleisessa taulukossa. Komitea huomasi jälleen jo aiemmin tutuksi tulleen vaikeuden löytää uusia jäseniä eri tehtäviin. Tämä johtuu osaltaan siitä, että rekrytointi on ollut heikkoa. Tässä vaiheessa karu totuus pysäyttää. Toisaalta myös perälauta pettää. Joka vuosi poistuu klubistamme jäseniä eri syistä. Sen korvaaminen ja jäsenmäärän hienoinen kasvattaminen on klubimme suurin haaste tulevaisuudessa. Komiteat Tiedostuskomitea Luokite- ja jäsenyyskomitea Rotarytietouskomitea Arkistot ja viirit Pentti Kuosmanen, Veikko Salminen Klubin hallitus Jorma Mäenpää, Veikko Salminen Pentti Kuosmanen, Markku Paasonen 19

20 SÄÄTIÖTIETOUS Teksti perustuu pitämääni esitelmään viikkokokouksessa Pentti Kuosmanen Rotarysäätiön tulevaisuussuunnitelman toteutus alkaa ensi toimintavuonna. Suunnitelman tarkoituksena on: yksinkertaistaa Säätiön ohjelmia ja menettelytapoja niin, että ne ovat Säätiön tehtävän mukaisia keskittää Rotaryn palvelutoiminta sinne, missä sillä on suurin vaikutus suuntaamalla se tarpeisiin, joissa rotareiden mielestä maailmassa vallitsee suuri puute tarjota ohjelmavaihtoehtoja, joilla päästään sekä maailmanlaajuisiin että paikallisiin tavoitteisiin lisätä osallistumisen tunnetta piiri- ja klubitasoilla siirtämällä enemmän päätösvaltaa piireille saada enemmän ymmärtämystä Rotarysäätiön työlle ja parantaa Rotaryn julkista kuvaa Tulevaisuussuunnitelman kolmevuotiseen pilottiin osallistuu maailmanlaajuisesti sata piiriä. Projekti on edennyt siten, että toimintavuonna klubit ovat olleet yhteistyössä piirin rotarysäätiökomitean kanssa saadakseen kelpoisuuden Rotarysäätiön apurahoihin. Hyväksymisen jälkeen klubit ja piirit aloittivat apurahojen hakemisen. Rotarysäätiö aloitti apurahojen myöntämisen pilottiin osallistuville piireille ja klubeille. Suomessa toimii pilottina piiri 1430 eli Itä-Suomi. Vuonna Rotarysäätiön apurahoja myönnettiin pilottipiireille ja -klubeille Rotarysäätiön apurahoja myönnetään edelleen pilottipiireille. Apurahamallia muokataan tarpeen mukaan pilottipiirien palautteen pohjalta. Piirit ja klubit on koulutettu ja kelpuutettu. Uusia apurahoja myönnetään maailmanlaajuisesti ja poistetaan vaiheittain jäljellä olevat Säätiön ohjelmat Otetaan käyttöön uusi apurahajärjestelmä, jossa keskitytään muutamaan alueeseen: 1) Rauhantutkimus ja konfliktien sovittelu, 2) Sairauksien ehkäisy ja hoito, 3) Vesi ja sanitaatio, 4) Äidin ja lapsen terveys, 5) Peruskoulutus sekä luku- ja kirjoitustaito, 6) Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen. Kaikkien apurahasponsorien tulee osoittaa, että ne hoitavat Rotarysäätiön apurahavaroja hyvää hallintotapaa noudattaen. Valvontaan, joka heijastaa Neljän kysymyksen kokeen henkeä, kuuluu mm. että projektit suunnitellaan tarkkaan. Edellytyksenä on, että Tehdään tarkat ja täydelliset hakemukset asiaankuuluvine liitteineen Rotareiden tulee osallistua hankkeiden käytännön toteutukseen Kaikki maksatus tapahtuu läpinäkyvästi Projektien raportointi tapahtuu ajallaan Vain hyväksytyt klubit (sertifiointi) voivat hakea Rotarysäätiön maailmanlaajuisia apurahoja. Tullakseen hyväksytyksi klubin tulee lähettää 1)yksi tai useampi klubin jäsen piirin järjestämään Säätiön apurahojen hallinnointia koskevaan seminaariin, 2) allekirjoittaa 20