Varsinais-Suomen Kylät ry: Yhdistyskyselyn 2013 tulokset

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Kylät ry: Yhdistyskyselyn 2013 tulokset Varsinais-Suomen Kylät ry / Kansalaiskunta hanke Piia Iivonen Tauno Linkoranta Pia Prost

2 1 Johdanto Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar rf on kaksikielinen järjestö, jonka tavoitteena on toimia maakuntansa kylien yhdistysten tukena avustamalla ja antamalla neuvontaa, järjestämällä koulutuksia ja ajankohtaisista asioista tiedottamalla. Lisäksi yhdistys ylläpitää kylärekisteriä. Tämä raportti on yhteenveto Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar rf laatimasta kyselystä, joka suunnattiin kylissä toimiville yhdistyksille. Kyselyn lähtökohtana on ollut yhdistyksen omien palvelujen kehittäminen, mutta samassa kartoitettiin yhdistyskentän nykytilaa sekä kylien yhdistysten tarpeita tulevaisuudessa. Kysely laadittiin kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielinen kysely kattoi Turunmaan alueen, jota raportissa käytetään viitatessa ruotsinkielisen kyselyn vastauksiin. Yhdistyksestä puolestaan käytetään raportissa lyhennettyä versiota eli Varsinais-Suomen Kylät ry tai V-S Kylät ry. Kaiken kaikkiaan kysely oli voimassa noin kolmen viikon ajan. Vastanneiden kesken arvottiin 3 tuotepalkintoa. Kysely ja siihen pohjautuva raportti on laadittu Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar rf järjestösihteeri Piia Iivosen, kyläasiamies Tauno Linkorannan ja Turunmaan alueen kyläasiamies Pia Prostin yhteistyönä.

3 2 Sisällys Johdanto... 1 Sisällys... 2 Kyselyn perustiedot... Jäsenyys... Vastaajat Leader-toimintaryhmien alueella... Varsinais-Suomen Kylät ry:n palvelut... 5 Palvelujen käyttö... 5 Palvelut jatkossa... 7 Tiedottaminen ja tiedonkulun kanavat... 8 Mitä kautta saatu tietoa?... 8 Mitä kautta tieto välittyy parhaiten tulevaisuudessa?... 9 Ideoita tiedottamiseen... 9 Tiedot, taidot ja koulutustarpeet Koulutustarpeet Yhdistysten yhteistyö nyt ja tulevaisuudessa Kansainvälinen yhteistyö Kyläsuunnitelmat Yhdistysten palvelutoiminta... 1 Hyvinvointipalvelut... 1 Vuokraustoiminta Luonto ja matkailupalvelut Ympäristöhoito Asuminen Sana on vapaa... 17

4 3 Loppuyhteenveto Tuumasta toimeen kyselystä käytäntöön Tiedottamisen kehittäminen Toimenpiteet: Koulutus Toimenpiteet: Muita toiveita:... 19

5 Kyselyn perustiedot Kysely laadittiin suomen ja ruotsin kielellä. Kysely toteutettiin sekä sähköisesti täytettävänä Webropol-kyselynä että paperisena versiona. Linkki Webropol-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse noin 230 suomenkieliselle sekä noin 60 ruotsinkieliselle paikallistoimijalle. Paperinen versio palautuskuorineen lähti hieman yli 30 kylä tai asukasyhdistykselle. Kysely toteutettiin Tänä aikana suomenkieliseen kyselyyn kertyi vastauksia 33 ja ruotsinkieliseen 15 kappaletta. Yhteensä siis 8 vastausta, eri yhdistyksestä. Yksi vastaus palautui nimettömänä postitse. Vastaus on mukana yhteenvedossa. Noin joka seitsemäs kyselyn saanut vastasi kyselyyn. Vastausprosentit kysymystä sekä kysymyskohtaa kohden vaihtelivat. Tuloksissa nousi esiin joitakin alueellisia eroja. Nämä eroavaisuudet on kirjoitettu raporttiin auki. Jäsenyys Kyselyn 8 vastaajasta lähes puolet(21) on entuudestaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n jäseniä. Yhdeksän vastaajaa on ajatellut liittyvänsä jäseneksi. Loput 18 vastaajaa ei ole entuudestaan jäsenenä eikä ole ajatellut liittyvänsä. Vastaajat Leader-toimintaryhmien alueella Varsinais-Suomen alueella toimii viisi Leader toimintaryhmää: Ravakka ry, Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry, I Samma Båt rf Samassa Veneessä ry ja Ykkösakseli ry. Vastaukset Leader -toimintaryhmittäin Ravakka ry Varsin Hyvä Ry Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry I Samma Båt rf - Samassa Veneessä ry ruotsinkielinen kysely suomenkielinen kysely Ykkösakseli ry

6 5 Varsinais-Suomen Kylät ry:n palvelut Varsinais-Suomen Kylät ry:n tarjoamiin palveluihin kuuluvat tiedottaminen, koulutus ja opasmateriaalit, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä yhdistysneuvonta. Yhdistysneuvonta pitää sisällään perustamiseen ja rekisteröintiin sekä kehittämiseen (mm. kyläsuunnitelmat, kylätalojen käyttö) liittyvät toimet. Lisäksi VS -Kylät ry:n tavoitteena on kylä-kuntasuhteen kehittäminen esimerkiksi kylien neuvottelukuntien ja kunnallisten järjestöstrategioiden myötä. Palvelujen käyttö Kyselyn ensimmäisessä osiossa haluttiin selvittää Varsinais-Suomen Kylät ry:n palvelujen tarpeellisuutta sekä saada ideoita palvelujen kehittämiseksi: Mitä palveluja yhdistykset ovat jo käyttäneet? Entä mitä palveluja yhdistykset toivovat saavansa jatkossa? Mitä muita palveluja nykyisten jäsenetujen lisäksi voitaisiin tarjota? Jäsenpalveluja koskevaan kysymykseen vastasi 17/8 vastaajaa. Nykyisiin jäsenpalveluihin oltiin melko tyytyväisiä. Jäsenpalvelujen parantamiseksi esitettiin ehdotuksia / toiveita seuraavanlaisesti: yhteyksiä muihin kyläyhdistyksiin alennuksia ja tarjouksia mahdollisilta yhteistyökumppaneilta esim. sähköstä keskitettyjä hankintoja omakotiasujan tarpeisiin kilpailutuksia esim. ammattihenkilöiltä sähkö-, putki-, ja metalliosaajat, autonkorjaajat, sairaanhoitajat.. maksuttomia tai edullisia opintokohteita Lisätietoa / palveluja taloushallintoon liittyen (kirjanpidon hankaluus) Koulutusta ja avustamista kotisivujen tekoon Tietoa siitä, miten esimerkiksi muut kylät ovat ratkaisseet ja toimineet kylissä tärkeinä nähtyjen asioiden edistämiseksi kunnan tai valtion suuntaan. Miten ottaa yhteyttä? Miten muualla toimittu vastaavassa tilanteessa? Mikä on ollut lopputulos? Palvelujen käyttöön liittyvään kysymykseen vastasi suomenkielisestä kyselystä 8/8 vastaajaa. Vastanneista reilu puolet (yht. 58 %) oli osallistunut Varsinais-Suomen Kylät ry:n järjestämiin tapahtumiin. Seuraavaksi käytetyimpiä palveluja olivat tiedottaminen sekä kylä-kuntasuhteen edistäminen. Vain hieman vähemmin käytetetyiksi palveluiksi jäivät koulutus, opasmateriaalit ja yhdistysneuvonta. Avoimeen vastauskenttään oli lisätty kuntien yhteenliittymiseen liittyviät asiat sekä Turunmaan kyselyssä kyläasiamiehen sparrausapu. Seuraavan sivun alussa olevasta taulukosta voi tutustua vastauksiin tarkemmin.

7 6 V-S-Kylät ry:n järjestämät tapahtumat Yhdistysneuvonta Opasmateriaali paljon Kylä-kuntasuhteen kehittäminen jonkin verran ei ollenkaan Tiedottaminen Koulutus Opasmateriaaleja ja tiedottamista oli hyödynnetty Turunmaan alueella suhteessa enemmän kuin muualla Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen Kylät ry:n järjestämiin tapahtumiin oli osallistuttu useammin muualla Varsinais-Suomessa. Samoin kylä ja kuntasuhteeseen liittyviä palveluita oli käytetty muualla Varsinais-Suomessa enemmän kuin Turunmaan alueella. Alla olevasta taulukosta voi tarkastella alueellisia painotuksia prosenttiosuuksin esiteltynä. Kuusi ylintä palkkia on koottu Turunmaan alueen vastauksista ja kuusi alinta muun Varsinais-Suomen vastauksista. V-S -Kylät ry:n järjestämät tapahtumat (Turunmaa) Yhdistysneuvonta (Turunmaa) Opasmateriaali (Turunmaa) Kylä-kuntasuhteen kehittäminen (Turunmaa) Tiedottaminen (Turunmaa) Koulutus (Turunmaa) V-S -Kylät ry:n järjestämät tapahtumat Yhdistysneuvonta paljon jonkin verran ei ollenkaan Opasmateriaali Kylä-kuntasuhteen kehittäminen Tiedottaminen Koulutus 0 % 20 % 0 % 60 % 80 % 100 %

8 7 Palvelut jatkossa Palvelutoiveita koskevaan kysymykseen vastasi yhteensä /8 vastaajaa. Tiedottamisen, koulutusten ja tutustumisretkien järjestäminen sekä opasmateriaalien laadinta saivat suurimman kannatuksen kysyttäessä toiveista V-S Kylät ry:n palveluista jatkossa. Varsin tärkeäksi nähtiin myös yhdistysneuvonta sekä kylä-ja kuntasuhteen edistämiseen liittyvien palvelujen tarjonta. Vähiten tarvetta nähtiin maakunnallisten tapahtumien järjestämiseen. Muiksi palveluiksi ehdotettiin opastusta rahoitusmahdollisuuksien hakemiseen, hankintarenkaan perustamista sekä eri elämän osa-alueet huomioivaa kilpailutusta. Turunmaan vastauksissa puolestaan toivottiin kyläasiamiesten välittävän tietoa siitä, mitä maakunnan muissa kylissä on meneillään. Tätä tietoa voitaisiin lisätä myös järjestämällä eri yhdistyksille yhteisiä keskusteluhetkiä. Vastaajan mukaan tämän kaltainen toiminta inspiroisi ja auttaisi yhdistyksiä luomaan uusia kontakteja, samalla säästyttäisiin keksimästä samaa pyörää kahteen kertaan. Lisäksi toivottiin neuvonta-apua taloushallintoon ja markkinointiin. Turunmaan alueella tarve yhdistysneuvonnan palveluille oli vähäinen (2/1 vastaajaa). Muualla Varsinais-Suomessa sen sijaan yhdistysneuvonta nähtiin tarpeellisena (17/33 vastaajaa). Saman suuntainen ero oli nähtävissä koulutuksen suhteen. Turunmaalla vain viisi vastaajaa (5/1) toivoi järjestettävän koulutusta. Valtaosa muun Varsinais-Suomen vastaajista (2/27) toivoi koulutuksia järjestettävän myös jatkossa. Vastaukset vastausmäärineen on eritelty seuraavassa taulukossa. Yhdistysneuvontaa Tutustumisretkiä 33 5 Opasmateriaalia 28 6 Maakunnallisten tapahtumien järjestämistä yms. 9 6 paljon jonkin verran Kylä-kuntasuhteen edistämistä ei ollenkaan Tiedottamista Koulutusta

9 8 Tiedottaminen ja tiedonkulun kanavat Tiedonkulku ja tiedottaminen ovat keskeinen osa yhdistysten toimintaa. VS- Kylät ry tiedottaa sähköpostin, kirjeen, nettisivujen, facebookin ja tiedotusvälineiden (lähinnä lehtien) kautta. Sähköpostia lähetetään muutamia kertoja kuussa kylä ja asukasyhdistyksille sekä muille yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja asiasta kiinnostuneille, sisällöstä riippuen. Yhdistyksen www-sivuille ja facebookiin päivitetään ajankohtaisia asioita viikoittain. Kyläasiamiesten kirjoituksia on luettavissa eri lehdissä lukuisia kertoja vuodessa. Eri tilaisuuksista ja tapahtumista lähetetään säännöllisesti tiedotteita lehdistöön. Mitä kautta saatu tietoa? Tiedonkulun saamiseen liittyvään kysymykseen vastasi yhteensä 7/8 vastaajalta. Vastaajat saivat halutessaan valita useamman vastausvaihtoehdon. Tieto Varsinais-Suomen Kylät ry:n toiminnasta ja palveluista on kulkenut asukas ja kyläyhdistyksille kaikilla kyselyssä esitetyillä tavoilla. Tehokkaimpana tiedonkulun kanavana on toiminut sähköposti. Myös sivujen kautta tieto on välittynyt kohtalaisesti. Kahdessa vastauksessa tietoa oli saatu suoraan kyläasiamieheltä yhteydenpidon kautta ja yhdistyksen kokouksiin osallistuessa. Lehtien välityksellä 2 6 Sähköpostitse 1 27 Kyläkirjeitse 7 3 Turunmaan alue Muiden kylätoimijoiden kautta 2 Muu Varsinais- Suomi Leader-ryhmien kautta 3 2 VS -Kylät ry:n nettisivujen kautta 2 12 Facebookin kautta

10 9 Mitä kautta tieto välittyy parhaiten tulevaisuudessa? Tähän kysymykseen vastauksia saatiin 7/8 vastaajalta. Vastaajat saivat halutessaan valita useamman vastausvaihtoehdon. Tiedon uskottiin kulkevan parhaiten sähköpostin välityksellä myös tulevaisuudessa. Sähköpostin lisäksi nettisivut, facebook ja kyläkirje nähtiin toimiviksi tiedonvälityskanaviksi. Avoimeen vastauskenttään oli asetettu toive, että yhdistyksiin otettaisiin aktiivisemmin yhteyttä ja heidän kokouksiinsa osallistuttaisiin. Vastaukset on esitetty tarkemmin alla olevassa taulukossa. Lehtien välityksellä Sähköpostitse Kyläkirjeitse 7 Turunmaa Muiden kylätoimijoiden kautta 1 Muu Varsinais- Suomi Leader-ryhmien kautta 2 2 VS-kylät ry:n nettisivujen kautta 7 11 Facebookin kautta Ideoita tiedottamiseen Kyselyssä kysyttiin myös ideoita tiedottamisen kehittämiseksi. Suomenkielisen kyselyn vastauksissa toivottiin, että koulutuksista laitettaisiin päivämäärät tiedoksi jo suunnitteluvaiheessa kiireisen kalenteri täyttyy nopeasti, osallistumismahdollisuudet vähenevät sitä mukaan mitä lähempänä koulutusta tiedote lähetetään. Turunmaan alueelta tuli monta kehittämisideaa. Varsinais-Suomen Kylät ry:n toivottiin panostavan yhdistysten rutiinitehtäviä helpottavien koulutusten / neuvonnan (kirjanpito, markkinointi, inspirointi ja jaksaminen) järjestämiseen. Lisäksi ehdotettiin keskustelufoorumin luontia. Alustaa, jossa kyläaktiivit voisivat keskustella keskenään, antaa vihjeitä, ideoida, kysyä sekä vastata kysymyksiin omasta toiminnasta. Kyläkirjeiden toivottiin sisältävän vain lyhyitä uutisia sekä suoria linkkejä, joista kukin voisi kiinnostuksensa mukaisesti hankkia lisää tietoa.

11 10 Tiedot, taidot ja koulutustarpeet Varsinais-Suomen Kylät ry sekä järjestää itse että välittää tietoa muiden yhdistysten ja organisaatioiden järjestämistä koulutuksista. Käynnissä olevat hankkeet ohjaavat pääosin koulutusten sisältöjä ja aiheita. Perusyhdistystoiminta jää helposti vähemmälle huomiolle koulutuksia suunniteltaessa. Uusia ideoita, virtaa, näkemyksiä ja malleja sekä laki- ja verotustuntemusta kuitenkin tarvitaan. Yhdistysten perustoimintaan liittyviä tietojen, taitojen ja tarpeiden kartoitus olikin yksi kyselyn peruslähtökohdista. Omia tietoja ja taitoja kyselyssä arvioi 7/8 vastaajaa. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan vastanneet jokaiseen kohtaan. Tiedottaminen ja viestintä arvioitiin parhaiten hallittavaksi osaalueeksi (/7). Suuri osa vastaajista (2/7) arvioi myös hallitsevansa yhdistystoimintaa sekä talousasioita paljon tai jonkun verran. Hanketoiminnan tuntemusta löytyi valtaosalta vastaajia. Vaikka hanketoiminnan tuntemusta löytyi, näissä taidoissa nähtiin olevan myös eniten puutteita: 12 vastaajaa ilmoitti hanketoimintaan liittyvät tietonsa ja taitonsa olemattomaksi. Puutteellisia tietoja ja taitoja arvioitiin olevan jonkin verran myös yhdistystoiminnan tuntemuksessa, talousasioiden hallinnassa sekä viestinnässä ja tiedottamisessa. Hanketoiminnan tuntemus Yhdistystoiminta (innostaminen, motivointi, tehtävät, vastuut jne.) paljon jonkun verran Talousasiat (verotus, varainhankinta jne.) ei ollenkaan Tiedottaminen ja viestintä (sisäinen ja ulkoinen)

12 11 Koulutustarpeet Tässä kohdassa vastaajat arvioivat koulutustarvettaan. Kysymykseen vastasi 0/8 vastaajaa. Vastaajat saivat valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon. Vaikka valtaosa vastaajista arvioi hallitsevansa yhdistyksen toiminnan ja talousasiat, niihin koettiin tarvittavan eniten koulutusta. Yhteistyön kehittämiseen, tapahtumien järjestämisen lupien ja asetusten tuntemukseen sekä kansalaisvaikuttamistaitoihin kaivattiin lisää tietoa. Myös tiedottaminen ja viestintä nähtiin tärkeinä aiheina. Hankeosaamista, kylätaloutta, ympäristöasioita ja kylien turvallisuutta koskeva koulutustarve arvioitiin vähäiseksi. Yhdistyksen toiminta 1 8 Talousasiat Tiedottaminen ja viestintä 11 Tapahtuman järjestäjän luvat ja asetukset 12 9 Muu Varsinais- Suomi Hankeosaaminen 11 1 Kansalaisvaikuttaminen 9 8 Turunmaan alue Yhteistyön kehittäminen Kylätalous 7 Ympäristöasiat 6 5 Kylän turvallisuus

13 12 Yhdistysten yhteistyö nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyö -kysymykseen vastasi 6/8 vastaajaa. Vastaajat eivät olleet vastanneet jokaiseen kohtaan. Vastausten perusteella yhdistyksissä tehdään paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Eniten yhteistyötä tehdään kunnan (1 vastaajaa), alueen muiden yhdistysten (36 vastaajaa) ja muiden kylien (33 vastaajaa) kanssa. Hieman harvemmin yhteistyötä harjoitetaan koulun, seurakunnan, viranomaisten, Leaderryhmien tai yritysten kanssa. Kuitenkin vähintään joka toinen / joka kolmas vastaaja on tehnyt yhteistyötä myös edellä mainittujen tahojen kanssa. Muut alueen yhdistykset Muut kylät Leader-ryhmä Koulu paljon Kunta jonkin verran ei ollenkaan Viranomaiset Seurakunta Yritys Alueellisia eroja yhteistyötä koskevien vastausten välillä oli jonkin verran. Lähes kaikki, 96 prosenttia suomenkieliseen kyselyyn vastanneista ilmoittivat tehneensä yhteistyötä ainakin yhden muun toimijan kanssa. Turunmaan alueella muiden toimijoiden kanssa yhteistyö oli vähäisempää, 70 prosenttia vastanneista ilmoitti tehneensä yhteistyötä jonkin muun toimijan kanssa.

14 13 Kansainvälinen yhteistyö Kyselyssä kysyttiin yhdistysten kiinnostuksesta toisessa maassa toimivan kyläyhdistysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kysymykseen vastasi yhteensä 20/8 vastaajaa. Kansainvälisestä yhteistyöstä innostuneita löytyi sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen kyselyn vastanneista (yht. 11 vastaajaa). Turunmaan vastaajia kiinnosti kokemusten vertailu muiden maiden kylien kanssa, lähinnä saaristoalueiden välillä. Pääasiassa kokemuksia haluttiin vaihtaa kuitenkin muiden suomenruotsalaisten kylien kanssa. Suomenkielisen kyselyn vastaajat puolestaan toivoivat matkailuyhteistyötä, esimerkiksi Itävallan tai Saksan kanssa. Muiksi yhteistyömaiksi ehdotettiin Viroa ja Ranskaa. Yhdessä vastauksessa yhteistyömaan nimeäminen nähtiin merkityksettömänä. Vastaajan mukaan pääasia oli, että yhteistyö lisäisi kylän viihtyisyyttä. Valtaosa yhteistyö -kysymykseen vastanneista piti kuitenkin omaa kylää riittävän haasteellisena toimintaympäristönä. Vaikka yhteistyöhön olisi ollut kiinnostusta, koettiin se resurssien puutteen vuoksi useassa vastauksessa mahdottomaksi. Kyläsuunnitelmat Kyläsuunnitelma on yksinkertaisimmillaan kuvaus siitä, millainen kylä on nyt, millainen sen halutaan olevan ja millä keinoin tuo tulevaisuuden näkymä tavoitetaan. Suunnitelma laaditaan usein useammaksi vuodeksi eteenpäin. Kyläsuunnitelmissa avustaminen ja neuvonta kuuluvat osaksi Varsinais-Suomen Kylät ry:n palveluita. Kyselyssä oltiin kiinnostuneita tietämään oltiinko kylään tehty kyläsuunnitelmaa. Ja toisaalta, jos sellaista ei vielä ollut, niin nähtäisiinkö kyläsuunnitelma tarpeellisena laatia tulevaisuudessa. Kysymykseen vastasi 1/8 vastaajaa. Kyläsuunnitelman joko kokonaan tehdyksi tai aloitetuksi ilmoitti 1 vastaajaa. Kahdessa vastauksessa nykyisen suunitelman ilmoitettiin olevan päivityksen tarpeessa. Lopuilla 27 vastaajalla ei ollut kyläsuunnitelmaa. Yhdeksän vastaajaa ilmoitti kuitenkin olevansa kiinnostunut suunnitelman laatimisesta kylälleen. Osa kiinnostuneista oli harkinnut suunnitelman tekoa jo pidemmän aikaa, mutta asiasta innostuneiden ja sitoutuneiden henkilöiden puutteen vuoksi suunnitelman teko on jäänyt harkinnan tasolle. Muutama vastaaja ilmoitti tarvitsevansa lisää tietoa kyläsuunnitelmista tai neuvontaa suunnitelmien laadintaan.

15 1 Yhdistysten palvelutoiminta Yhdistys- ja järjestötoiminnalla on maaseudulla aina ollut erittäin suuri merkitys, alkaen maaseudun asukkaiden harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa järjestöjä ja yhdistyksiä on alettu yhä useammin pitää myös julkisten palvelujen täydentäjinä, palvelujen tuottajina ja myyjinä. Tässä kyselyssä on toivottu yhdistysten pohtivan omaa rooliaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Onko yhdistyksellä halua ja resursseja ryhtyä tuottamaan palveluja myös oman jäsenkunnan ulkopuolelle? Vai keskittyäkö edelleen perinteiseen omalle jäsenistölle tarkoitettuun toimintaan? Hyvinvointipalvelut Palveluhakemiston tai tapahtumakalenterin laatiminen Paikallisten palvelutarpeiden kartoitus Kulttuuripalvelut tällä hetkellä Liikuntapalvelut Vanhusten palvelut tulevaisuudessa (jonkin verran) Tilapäistöiden välittäjänä toimiminen Lasten kerho- tai muu toiminta tulevaisuudessa (paljon) Kyläavustaja tai -talkkari

16 15 Vuokraustoiminta Varasto -tai muiden säilytystilojen vuokraus Tavaroiden, koneiden tai laitteiden vuokraus tällä hetkellä tulevaisuudessa (jonkin verran) tulevaisuudessa (paljon) Kylätalo tai muut tilat Luonto ja matkailupalvelut Yhteistyö matkailuyrittäjän kanssa Opastus, kahvitus yms. palvelut tällä hetkellä tulevaisuudessa jonkin verran tulevaisuudessa paljon Reitistön, polun, uimarannan, saunan yms. ylläpito

17 16 Ympäristöhoito Vesistöjen kunnostus Rakennusten kunnostus tällä hetkellä tulevaisuudessa (jonkin verran) tulevaisuudessa (paljon) Kylämaiseman hoito Asuminen Rakennuspaikkojen kartoitus tai "kyläkaava" tällä hetkellä tulevaisuudessa (jonkin verran) tulevaisuudessa (paljon) Kylän tonttien tarjoaminen uusille asukkaille

18 17 Sana on vapaa Kyselyn viimeiseen kohtaan vastanneet saivat kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan oman kylän tai laajemmin Varsinais-Suomen kylätoiminnan kehittämisestä: Tiedotusta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ilman näkyvyyttä toimintaa ei ole. Toiminta on jo hyvää, mutta osallistuminen meillä on ollut hakusessa enemmänkin. Resurssit vähäiset verkostoitumiseen, keskitymme ehkä liikaa omaan tekemiseen. Uusia ideoita kuulisimme mielellämme. Kyläyhdistymme on ollut jäissä Pomo-hankkeesta saakka. Kukaan ei ole kiinnostunut toimimaan yhteisten asioiden eteen, olemme kaupunginosa, joka on maantieteellisest 5 km mittainen, joten tämä selittää tilannetta osittain. Hyvällä asialla olette. Tseppiä ponnisteluihin toiminta on hyvin organisoitu ja kauas kantoista. Media näkyvyyttä pitäisi ideoida jollain tempauksella. "Toimintamme on ennen muuta paikallista. Totta kai on mahdollista ajatella, että tekisimme yhteistyötä naapureiden kanssa, mutta mihinkään sellaiseen projektiin, jossa toiminta hajautuu eri puolille kuntaa, emme halua lähteä." "Kaupungissa pelätään kaupunginosia pienempien alueiden kaavoittamista. Se heikentää tonttitarjontaa, ainakin muiden kuin vapaa-ajanasuntojen. Maalle muuttaminen vaatii poikkeusratkaisuja." "Toivoisimme luentoja ja vinkkejä esimerkiksi siitä, mitä yksittäinen saariston asukas voisi tehdä Itämeren suojelemiseksi." "Yksittäisellä kylällä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. Tarvitaan kylien yhteistyötä niin kunnan kuin valtakunnankin tasolla, jotta ihmiset pystyvät asumaan ja tekemään töitä saaristossa." "Emme oikeastaan tarvitse koulutusta, mutta E-F Byar voisi tarjota palveluja tai työkaluja, joilla helpotettaisiin kirjanpitoa, markkinointia, jäsenhankintaa ja jäsenistön jaksamista sekä tiedottamista. Sellaisia käyttäisimme mielellämme." Loppuyhteenveto Yhdistystoiminnan koetaan usein olevan murroksessa, viitteitä tästä saatiin myös tässä kyselyssä. Talkooväen väheneminen ja luottamushenkilöiden saamisen vaikeus huolettaa. Toisaalta Suomeen perustetaan koko ajan uusia yhdistyksiä; viime vuosina jopa ennätystahtia. Uudet yhdistykset ovat varsin usein marginalisoituneita erikoislajin tai alan harrastuspiirejä, mutta esimerkiksi meillä Varsinais-Suomessa on syntynyt myös uusia kyläyhdistyksiä. Kuntaliitokset ja/tai niiden pelko näkyy tässä ilmiössä taustalla melko vahvana tekijänä. Ihmisten kansalaistoimintaa näyttää ohjaavan entistä enemmän omaan henkilökohtaiseen arkeen vaikuttaminen. Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä arvostetaan yhä, mutta se saa nykyisissä olosuhteissa vähemmän kiinteitä ja organisoituneita muotoja kuin aiemmin. Kuten yhdistysmaailmassa yleisesti, näyttää myös kylätoiminnan piirissä olevan niin, että järjestetyissä tapahtumissa osallistujia käy, kokouksissa ei niinkään. Vapaa-aika halutaan pitää yhä useammin ennalta organisoimattomana vapaa-aikana, mikä ei silti tarkoita täydellistä toimettomuutta.

19 18 Aivan vastakkaisia paineita yhdistyksille asettavat lainsäätäjä, verottaja ja hanketoiminta, jotka vaativat yhdistystoimijoilta entistä enemmän pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja osaamista. Yhdistysten palveluista kiinnostuneet kaipaavat sitoutumista ja ammattitaitoa. Yhdistyskyselyssä nämä kahdesta suunnasta tulevat paineet näkyvät varsin selvästi niissä toiveissa, mitä Varsinais-Suomen Kylät ry:n suuntaan esitettiin. Toisaalta pitäisi pystyä löytämään keinoja innostaa ja motivoida ihmisiä yhdistystoimintaan, samoin kuin muokata yhdistystoimintaa sen kaltaiseksi, että siinä pystyttäisiin entistä ketterämmin huomioimaan ihmisten erilaiset odotukset ja valmiudet osallistua toimintaan. Osaltaan kyse on myös oman toiminnan markkinoinnista ja siitä tiedottamisesta. Toisaalta kyselyssä toivottiin yhdistystoimijoita ohjaavien pykälien ja sääntöjen avaamista. Erityisesti talousasiat askarruttivat; verottaja on entistä kiinnostuneempi yhdistystoiminnasta ja monet kokivat tarvitsevansa lisäoppia kirjanpitoon ja taloushallintoon ylipäänsä. Tapahtumia järjestävät yhdistykset ovat huomanneet myös lupa- ja asetusviidakon monimutkaistuneen huomattavasti viime aikoina. Erityisesti kuntaliitoskunnissa on törmätty siihen, että asioihin vaikuttaminen on entistä monimutkaisempaa ja byrokraattisempaa. Molemmilla osa-alueilla toivottiin sekä asiantuntija-apua että esimerkkejä siitä, miten muualla on toimittu. Mielenkiintoista oli, että vaikka varsinaissuomalaisia usein moititaan tietynlaisesta sisäänlämpiävyydestä, monet halusivat lisäoppia yhteistyön kehittämisestä. Ilahduttavan monet olivat toisaalta yhteistyötä muiden kanssa tehneetkin. Yhdistykset tuottavat kyselyn mukaan monenlaisia palveluja ja ovat jatkossa valmiita kehittämään tätä osa-aluetta ainakin jonkin verran. Valtaosa palvelutoiminnasta keskittyy yhdistysten omistamien kylätalojen tai vastaavien tilojen, samoin kuin tavaroiden, koneiden ja laitteiden vuokraukseen. Samoin kyliltä löytyy monenlaisia kulttuuripalveluita ja myös luonto- ja matkailupalveluita. Erilaiset maiseman- ja ympäristönhoito ja kunnostustoimet olivat myös tuttuja. Tulevaisuuden osalta näytti siltä, että todella monet olivat jatkossa valmiita kehittämään yhdistysten palveluja ainakin jonkin verran. Tämä koski oikeastaan kaikkia edellä mainittuja osaalueita, mutta myös esimerkiksi kyläavustaja tai talkkaritoiminta kiinnosti useita toimijoita. Mielenkiintoisia kehityskulkuja avautunee myös matkailupuolella yhteistyöstä matkailuyrittäjän kanssa joka siis kiinnosti yhdistyksiä nykytilaa enemmän. Ainoa palvelu, jossa kiinnostus oli laskussa, liittyi asumiseen; kyläkaavoja ja kylän tonttien tarjoamista arveltiin jatkossa tapahtuvan nykyistä vähemmän. Tosin varsin monella alueella näitä toimia oli tehty jo nyt.

20 19 Tuumasta toimeen kyselystä käytäntöön Varsinais-Suomen Kylät ry:n yhdistyskyselyssä saavutettiin ne tavoitteet, joita kyselylle alunperinkin asetettiin. Vaikka kyselyn vastausprosentti jäi suhteellisen alhaiseksi, varteenotettavia kehitysehdotuksia mukavasti. Samalla kertyi runsaasti tietoa yhdistysten nykytilasta, tarpeista, toiveista ja tavoitteista tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksista on nousi esiin kaksi tarvetta: tiedonkulun kehittäminen ja koulutusten järjestäminen. Alla esiteltynä toiveet / tarpeet ja niitä palvelevat toimenpiteet: Tiedottamisen kehittäminen Tiedonkulun tarpeet ja toiveet koskivat V-S Kylät ry:n tiedottamista, yhdistysten omaa ja yhdistysten välistä tiedottamista. Toimenpiteet: Kyläkirjeiden ja tiedotteista tehdään lyhyitä ja ytimekkäitä ja lisätään enemmän linkkejä, joista saa lisää tietoa. Koulutuksista tullaan vastaisuudessa ilmoittamaan päivämäärät aiempaa aikaisessa vaiheessa. Aloitetaan yhteisen nettipohjaisen keskustelufoorumin suunnittelu Kutsutaan kyläyhdistyksiä koulutustilaisuuksiin kertomaan toiminnastaan Nettisivuille luodaan mallia muillekin -osio, jossa kuukausittain mahdollisuus esitellä omaa toimintaa, erilaisista teemoista käsin Koulutus Koulutustarpeet koskivat sekä yhdistyksen perustoiminnan kehittämistä että erilaisten yhdistystoimintaa ohjaavien säädösten, kuten vero- ja lupa-asioiden valaisemista. Toimenpiteet: Järjestetään yhdistystoiminnan koulutus- ja tiedotustilaisuuksia (tulossa jo syksyllä 2013 mm. Varsin Hyvä ry:n kanssa Uutta potkua yhdistystoimintaan infokiertue ja Kylätaloutta ja bisneskeissejä tilaisuudet yhdessä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa). Yhteistyötä tehdään myös Turun yliopiston Brahean Onni kutsuu kylään hankkeen kanssa erityisesti kylien tiedotus- ja markkinointivalmiuksen kehittämiseksi. Käynnistetään vuoden 201 alussa Vakka-Suomessa Laatua! hanke, jossa on tarkoitus luoda kylätoimintaan kevyt opasvihko ja järjestää yhdistystoiminnan koulutuksia. Kansalaiskunta -hankkeessa ( ) kehitetään yhdistysten kansalaistoimintavalmiuksia. Muita toiveita: Varsinais-Suomen Kylät ry:ltä toivottiin myös joitakin erityisiä jäsenpalveluja. Esiin nousivat mm. erilaiset energia- ja muut kilpailutukset. Näitä yhdistys ei tällä hetkellä pysty järjestämään, osin resurssipulasta johtuen, osin siksi, että kyseiset kuluttajakeskeiset toimet edellyttäisivät suoraa henkilöjäsenyyttä yhdistyksessä ja Varsinais-Suomen Kylät ry on sääntöjen mukaan ennen muuta yhdistysten yhdistys. Kyselyssä esitettiin myös toive opintoretkistä. Ajatus on toteutettavissa todennäköisesti jo vuonna 201, kunhan löydämme sopivia ja tarpeeksi monia kiinnostavia kohteita.

21 20 Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar rf kiittää vastauksista. Mikäli teille tulee mieleen jokin idea, tarve tai toive palveluja, koulutusta tai muuta yhteistyötä kohtaan, ottakaa rohkeasti yhteyttä! Kuva Livonsaaren kylätoimintapäiviltä Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta Turunmaan kyläasiamies Pia Prost Järjestösihteeri Piia Iivonen