TUUSULAN KUNTA 2 Kokouspvm. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta OY SHELL AB / POLTTONESTEIDEN JAKELUASEMAN YMPÄRISTÖLUPA

Transkriptio

1 TUUSULAN KUNTA 2 Kokouspvm. Dno KYK:521 / OY SHELL AB / POLTTONESTEIDEN JAKELUASEMAN YMPÄRISTÖLUPA KU-YK 58/ Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :ssä tarkoitetun ympäristölupahakemuksen johdosta, joka koskee polttonesteiden jakeluasemaa. Hakija Oy Shell Ab PL 16, VANTAA Ly-tunnus: Yhteyshenkilö: Kimmo Ahonen (puh ) Lupaviranomainen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Tuusulan kunta PL 60, TUUSULA Hakemuksen vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen Laitos ja sen sijainti Lupahakemuksissa esitetty polttonesteiden jakelutoiminta sijaitsee Tuusulan kunnan Hyrylän kylässä kiinteistöllä Setri RN:o 1:767, osoitteessa Kievarinportti 1, TUUSULA. Kiinteistön omistaa Oy Shell Ab. Ympäristölupavelvollisuus Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 28.1 ja Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1 1 mom. kohta 5 a). Viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojeluasetus 7 1 mom. kohta 5 a). Alueen maankäyttö

2 TUUSULAN KUNTA 3 Kokouspvm. Alueella on voimassa lääninhallituksen vahvistama asemakaava (Kievarin alue), jossa hakemuksessa esitetty kiinteistö on merkitty huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH). Asemakaavan mukaan kortteli kuuluu pohjaveden kertymä-alueeseen. Alueelle rakennettavat öljysäiliöt on sijoitettava joko rakennusten sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään sama kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Kaavamääräys koskee ensisijassa kiinteistökohtaiseen lämmitykseen tarkoitettuja öljysäiliöitä. Jakeluaseman ympäristö on Hyrylän keskusta-aluetta. Aseman etelä- ja pohjoispuolella sijaitsee asuinrakennuksia. Aseman itäpuolelle sijoittuu Mestan ja Harjulan nuorisotalot sekä Kievarin päiväkoti (etäisyys jakeluasemasta metriä). Aseman länsipuolella sijaitsee Tuusulantie kiertoliittymineen. Lähin asuinrakennus on etelässä noin 20 metrin etäisyydellä jakeluasemarakennuksesta. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia. Toiminnan lupatilanne Oy Shell Ab:lla on ollut polttonesteiden jakelutoimintaa kiinteistöllä jo vuodesta Nykyinen jakeluasema on rakennettu Tuusulan ympäristöja rakennuslautakunta on myöntänyt nykyiselle jakeluasemalle ympäristölupamenettelylain 6 :n mukaisen ympäristöluvan Oy Shell Ab on ilmoittanut jakeluaseman ympäristönsuojelun tietorekisteriin. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt ilmoituksen johdosta päätöksen. Päätöksessä todetaan, että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n nojalla määrätä hakemaan ilmoituksessa tarkoitetulle toiminnalle uuden ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jos toiminta ei kokonaisuutena arvioituna olennaisilta osin täytä uuden lain vaatimuksia. Tuusulan ympäristökeskus on kehottanut Oy Shell Ab:tä hakemaan ympäristölupaa ko. jakeluasemalle. Oy Shell Ab on jättänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle nykyistä jakeluasemaa koskevan ympäristölupahakemuksen Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi päätöksellään ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään (08/0173/3) piti voimassa kielteisen luparatkaisun. Korkein hallinto-oikeus päätöksellään (1385/1/08) piti voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Oy Shell Ab:n ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan voimassaolo on päättynyt em. kielteisen ympäristöluparatkaisun myötä.

3 TUUSULAN KUNTA 4 Kokouspvm. Tiedot pohjavedestä ja maaperästä Huoltamo sijaitsee Hyrylän tärkeällä pohjavesialueella (Hyrylä nro , lk I). Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen raja halkaisee kiinteistön etelä-pohjoissuunnassa. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän omistama Koskenmäen vedenottamo sijaitsee samalla pohjavesialueella noin 900 metrin päässä huoltamosta. Kiinteistö sijaitsee harjualueen reunalla. Kairausten yhteydessä ( ) on kiinteistön maaperän todettu olevan hiekkaa, soraa ja täyttöjä kerrospaksuuden vaihdellessa 0-5,7 metriin. Kiinteistön länsipuolella kalliopinta laskee voimakkaasti kohti ruhjelaaksossa sijaitsevaa Tuusulanjokea. Kallioperän topografia huoltoaseman ja ruhjelaakson välissä on erittäin jyrkkäpiirteinen. Huoltoaseman alueelle tehdyn kairauksen (HP20) yhteydessä on todettu kallioperän rakoilua. Lisäksi huoltoaseman pohjoispuolella olevien havaintoputkien (HP 30 ja 31) asennuksen yhteydessä on havaittu kallioperässä heikkousvyöhyke/ruhje. Kiinteistön kalliopinta on pohjaveden painetason yläpuolella, eli kiinteistön alueella ei ole pohjavesikerrosta maaperässä. Alueelta olevan pohjavesitiedon perusteella pohjavesi voi virrata kiinteistön alueelta kohti Koskenmäen vedenottamoa ja Tuusulanjokilaaksoa. Pohjaveden pinnan luontainen taso kiinteistöllä on noin +54 m mpy ja vedenottamon läheisyydessä +36 m mpy. Orsivesiä alueelta on tavattu kiinteistön länsipuolella olevassa väliaikaisessa näytepisteessä S14 noin 2,5 metrin syvyydessä. Myös muualla kallion pinnalle saattaa ajoittain muodostua vettä, joka voi purkautua kalliorinnettä alaspäin tai kulkeutua kallioperän rakosysteemiin ja edelleen kalliossa ja maaperässä olevaan pohjaveteen. Kalliorakosysteemissä olevien pohjaveden purkautumisreittien tarkkaa sijaintia ja suuntaa ei varmuudella tiedetä. Pohjaveden laatutiedot Alueen pohjavedestä on havaittu vuodesta 1999 lähtien bensiinin lisäaineita. Golder Associates Oy:n tutkimusraportin (Polttoainehiilivedyllä likaantuneen Hyrylän pohjavesialueen maaperä- ja pohjavesitutkimukset) mukaan tutkimusalueella olevalla kiinteistöllä, porakaivosta OK-TALO 1 (Juho Niukkasen kuja) otetusta vesinäytteestä mitattiin keväällä 1999 kohonneita bensiinin lisäaineiden pitoisuuksia (MTBE ja TAME). Sen jälkeen myös Hyrylän pohjavesialueelle asennetuissa pohjavesiputkissa ja Koskenmäen vedenottamon kaivossa K2 todettiin kohonneita lisäainepitoisuuksia. Porakaivon OK-TALO 1 ja Koskenmäen vedenottamon vaikutusalueella sijaitsee kolme mahdollista päästölähdettä: Shell Hyrylä (a), McDonald's ent. Teboil (b) ja Teboil Taukoympyrä (c). a. Nykyisen Shell-huoltamon kiinteistöllä on toiminut polttonesteiden jakelutoimintaa vuosina Uusi Shell-asema aloitti toimintansa vanhalla paikalla vuonna Shell Hyrylän kiinteistöllä on todettu vuosina 1992 ja 1996 maaperässä ja vanhalla säiliöalueella kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Shell Hyrylän maaperää on kunnostettu 1996 aseman saneeraustöi-

4 TUUSULAN KUNTA 5 Kokouspvm. den yhteydessä. Massanvaihtotyö on raportoitu Golder Associates Oy:n toimesta. b. Nykyisen McDonalds'in (Hyrylänkatu 4) kiinteistöllä on toiminut Teboil Oy:n jakeluasema vuodesta Toiminta loppui kiinteistöllä vuonna Ent. Teboilin kiinteistöltä poistettiin 1995 vanhat säiliöt ja polttoaineen jakeluun liittyvät laitteet. Alueen maaperän kunnostustöistä on raportoitu PTI- Soil Oy:n toimesta. c. Teboil Taukoympyrä on aloittanut toimintansa Koskenmäen vedenottamon vaikutusalueella sijaitsee edellisten lisäksi myös Hyrylän varuskunnan tankkauspaikka. Tutkimuksen yhteydessä ei varuskunnan alueella tehty maaperän ympäristöteknisiä tutkimuksia. Varuskunnan tankkauspaikan aiheuttaman riskin arvioimiseksi asennettiin varuskunnan alueelle, tankkauspaikan ja vedenottamon väliselle alueelle pohjavesiputki (HP32). Shell Kievarinportin ja Teboil Taukoympyrän nykyiset huoltoasemat sijaitsevat alueella, jossa kallio on lähellä maanpintaa. Pohjaveden painetaso on molempien huoltoasemien alueella kalliopinnan alapuolella. Mahdolliset maaperään kulkeutuneet polttoainehiilivetypäästöt kulkeutuvat suojaamattomilla alueilla kallion pintaan ja siitä kalliorakojen kautta edelleen pohjaveteen. Kallioperän rakoilu määrää polttoainehiilivetyjen leviämisen laajuuden ja suunnan. Molempien toimivien huoltoasemien alueella tehdyistä kalliopohjaveden havaintoputkista on havaittu bensiinihiilivetyjä. Toiminnassa olevien jakeluasemien kallioalueiden välissä on paksumman maapeitteen alue (kallioperän painanne), jossa pohjaveden painetaso on maaperässä (n. tasolla ). Näin ollen Shell -huoltamolta kalliopohjaveteen päässeet hiilivedyt ainakin kalliorakosysteemin pintaosasta purkavat maaperän pohjaveteen, jolloin hiilivedyt eivät todennäköisesti kulkeudu helposti Teboilin huoltamon alueella olevaan kalliopohjavesisysteemiin ja päinvastoin. Hiilivetyjen leviäminen kallioperän syvemmissä raoissa on asemien välillä mahdollista. Tarkasteltaessa tilannetta Koskenmäen vedenottamon suuntaan, pienenevät pohjaveden painetasot voimakkaasti havaintoputkien HP23 (kalliopohjavesi Teboil Taukoympyrän piha-alue) ja HP10/99 (maaperän pohjavesi Hyryläntie länsipuoli) välisellä alueella. Edellä mainittu viittaa heikkoon hydrauliseen yhteyteen kalliopohjaveden ja maaperän pohjaveden välillä. Näin ollen voidaan arvioida, että huoltamoiden alueella olevista osittain erillisistä kalliopohjavesimuodostumista suotautuu hiilivetypitoista pohjavettä hitaasti ja pieniä määriä kallioalueen ympärillä maaperässä olevaan pohjavesimuodostumaan. Hiilivetypäästöjen ajankohdan arvioinnissa Golder Associates Oy on käyttänyt hyväksi MTBE:n ja TAME:n osuutta ja suhdetta bensiinissä. Lisäaineiden suhteiden perusteella on voitu arvioida, että Shellin alueella ko. tutkimuksen yhteydessä pohjavedessä havaittu bensiinihiilivetypäästö ajoittuu

5 TUUSULAN KUNTA 6 Kokouspvm. vuosille eikä mittaustulosten perusteella merkittäviä päästöjä kalliopohjaveteen ole tapahtunut sen jälkeen. Vastaavasti Teboilin alueella tutkimuksen yhteydessä havaittu bensiinihiilivetypäästö ajoittuisi vuosille (huom. Golder Associates Oy:n tutkimusraportin julkaisuvuosi 2000). Alueella tehtyjen havaintojen ja vesinäytteistä tehtyjen analyysien tulosten perusteella Golder Associates Oy on arvioinut raportissaan seuraavaa: 1. OK-TALO 1:n kaivossa havaitut bensiinihiilivedyt ovat todennäköisimmin peräisin Teboilin huoltamon alueelta, koska pohjavedessä todetut TAME ja MTBE:n suhteelliset pitoisuudet ovat molemmilla alueilla samaa suuruusluokkaa. Lisäksi Shellin alueella TAME:n pitoisuus on pienempi kuin OK-TALO 1:n alueella. 2. Shellin ja Teboilin huoltamoiden alueen kalliopohjavedessä todetut pitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin omilta kiinteistöiltä. Lisäksi huoltamoiden maaperässä todetut hiilivetypitoisuudet tukevat tätä käsitystä. 3. Huoltamoiden välisellä alueella todetut hiilivetypitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin Shellin kiinteistöltä, koska Mc- Donalds'in kiinteistön maaperästä ei tutkimusten yhteydessä massanvaihtoraportin perusteella todettu merkittäviä hiilivetypitoisuuksia. 4. Suurin osa Koskenmäen vedenottamon ympäristössä tutkimuksen aikana todetuista bensiinin lisäainekomponenteista on todennäköisemmin pitoisuuksien suuruus ja jakautuminen sekä alueen hydrogeologia huomioonottaen peräisin Teboilin kiinteistön alapuolisesta hiilivetypitoisesta kalliopohjavedestä. 5. Varuskunnan alueelle asennetussa putkessa ei todettu bensiinihiilivetyjä. Oy Shell Ab ei ole tehnyt öljyhiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden kunnostamisesta ilmoitusta Uudenmaan ympäristökeskukseen. Oy Shell Ab on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle kannanottopyyntökirjeen Golder Associates Oy:n tekemästä Hyrylän Shell huoltamon pohjaveden kunnostussuunnitelmasta, jossa pohjavettä esitettiin puhdistettavaksi suojapumppauksella. Uudenmaan ympäristökeskus on kannanottokirjeellä todennut, että bensiinihiilivedyillä pilaantunut pohjavesi on puhdistettava kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ja tietyt seikat huomioon ottaen (ml. puhdistuksen toteuttaminen ja suunnittelu, kirjanpito ja raportointi yms.). Jakeluasemalla olevista neljästä kallioporakaivosta (SP1-SP4) on poistettu hiilivetypitoista vettä lähtien. Huoltoasema-alueen kallioperän pohjaveden hiilivetypitoisuudet ovat suojapumppauksen aikana laskeneet, mutta ovat edelleen koholla. Suojapumppauskaivossa SP1 kalliopohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 3,4-34 mg/l, kaivossa SP2 1,9-51 mg/l, SP3 0,1-9,4 mg/l ja SP4 0,6-35 mg/l.

6 TUUSULAN KUNTA 7 Kokouspvm. Huoltamoalueen ja Tuusulanjoen välisellä alueella pohjaveden oletetussa virtaussuunnassa olevista havaintoputkista otetuissa näytteissä on todettu suojapumppauksen aikana merkkejä helposti haihtuvista hiilivedyistä. Tuusulantien itäpuolella olevista havaintoputkista HP21 ja HP35 ei vuoden 2005 tarkkailunäytteissä todettu analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä hiilivetypitoisuuksia. Kallioporakaivosta OK-TALO 1 vuoden 2005 aikana otetuissa näytteissä ei ole todettu analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä hiilivetypitoisuuksia. Kaivosta otetuissa näytteissä on ennen pohjaveden puhdistustoimenpiteiden aloittamista todettu helposti haihtuvia hiilivetyjä enimmillään 0,67 mg/l. Koskenmäen vedenottamon kaivosta K2 ja pohjavesiputkesta HP29 (pohjavesiputki vedenottamon eteläpuolella) otetuista näytteistä ei ole suojapumppauksen aikana todettu helposti haihtuvia hiilivetyjä. Uudenmaan ympäristökeskus on (No YS 465) hyväksynyt Oy Shell Ab:n esittämän jatkotarkkailuesityksen pohjaveden suojapumppauksen toteuttamisesta ja pohjaveden jatkotarkkailusta täydentäen esitystä kuitenkin joiltain osin (ml. vesinäytteiden ottotiheys ja tutkiminen, pumpatun veden viemärikelpoisuuden selvittäminen ja suojapumppauksen ja tarkkailuohjelman kesto sekä raportointi). Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt suojapumppauksen ja pohjavesitarkkailun jatkamista toistaiseksi. LUPAHAKEMUS Yleiskuvaus toiminnasta Alueella toimii Oy Shell Ab:n jakeluasema, jossa on polttoaineiden jakelutoiminnan lisäksi myymälä, kahvila-ravintola ja kevyttä ajoneuvokalustoa palveleva autopesula. Jakeluasema on auki 24 t/vrk. Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa 1960-luvulta alkaen. Jakeluasema on uusittu vuonna Asiakaskäyntejä on keskimäärin n kpl/vrk. Jakeluaseman säiliöt täytetään säiliöautoista n. 2 kertaa viikossa. Nykyiset säiliökaivannot on louhittu kallioon. Polttoainejakelu henkilöautoihin tapahtuu katetulla jakelualueella, jossa on 3 kpl kaksipuolisia monilaatujakelumittareita. Raskaan kaluston tankkaus tapahtuu erillisellä kattamattomalla jakelualueella, jossa on kolme jakelumittaria. Autopesutoiminnassa käytetään Öljy- ja kaasualan keskusliiton hyväksymiä tuotteita. Ympäristölupahakemus koskee polttonesteiden jakelutoimintaa uusilla laitteilla. Saneerauksen jälkeen aseman toiminnot säilyvät ennallaan.

7 TUUSULAN KUNTA 8 Kokouspvm. Jakeluaseman laitteisto ja rakenteet Liikepaikalta poistetaan seitsemän vanhaa polttonestesäiliötä (tilavuus yht. 170 m 3 ). Saneerauksen jälkeen alueella tullaan varastoimaan bensiiniä, diesel- ja polttoöljyä kolmessa (kaksi jaettua säiliötä) säiliössä yhteensä 140 m 3. Säiliössä varastoidaan bensiiniä (erittäin helposti syttyvä) 60 m 3, dieselöljyä (palava neste) 60 m 3 ja polttoöljyä 20 m 3. Kaikki myyntisäiliöt uusitaan ja niille tehdään suoja-allas keinotekoisesta tiivistysrakenteesta 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja kaksinkertaisesta bentoniittimatosta. Keinotekoisen tiivistysrakenteen rakennustöissä noudatetaan Rakennustyön aikainen laadunvarmennus" -ohjeistusta (lupahakemuksen liitteenä). Maanalaiset polttonestesäiliöt varustetaan ylipainetoimisella vuodonilmaisimella (välitilanvalvontalaitteilla) sekä elektronisilla pinnanmittausantureilla, jotka kytketään polttonesteiden varastoseurantajärjestelmään. Järjestelmällä seurataan reaaliaikaisesti säiliöiden polttonestepintoja sekä mahdollisia vuotoja ja hävikkejä. Säiliöt liitetään myös polttonestesäiliöiden määräaikaistarkastusohjelmaan, jonka mukaisesti ensimmäinen tarkastus tehdään 10 vuoden päästä hankinnasta ja sen jälkeen tarkastus suoritetaan 5 vuoden välein. Säiliöt ovat kaksivaippaisia, polyuretaanipinnoitteisia ja standardin SFS-EN mukaisia. Polttoaineita tuodaan alueelle säiliöautolla kaksi kertaa viikossa. Polttoaineen siirto säiliöihin tehdään n. 36 m 2 :n kokoisen tiiviin 200 mm paksun betonilaatan (K 50, Silika-betoni) päältä. Laatan keskiosaan asennetaan hiekanerotuskaivot. Laatalle valuneet nesteet valuvat hiekanerotuskaivoista öljynerotuskaivoon. Laatta erotetaan muusta piha-alueesta kallistuksin ja laatan alle asennetaan tiivis, hitsattava 2,0 mm HDPE- muovikalvo. Tiivistyskerros salaojitetaan öljynerottimeen. Täyttöpaikka sijaitsee myös säiliökaivannon suojauksen päällä. Säiliöiden täyttöputket tehdään 2-vaippaputkista ja ne sijoitetaan tiiviiseen täyttökaivoon, jotka sijaitsevat täyttöpaikan betonilaatan päällä. Täyttökaivo suojataan teräskaiteella. Täyttöputkissa on lukittavat kannet. Täyttökaivoon asennetaan ylitäytönestimien pistotulpat, itse ylitäytönestinanturit asennetaan säiliöihin. Säiliöihin asennetaan ilmaputket. Bensiinisäiliöiden ilmaputket varustetaan bensiininhöyryjen talteenottolaitteistolla. Säiliökaivantoon asennetaan salaoja- ja huokoisilmaputket, jotka kulkevat kaivannon ympäri. Salaojaputket liitetään kaivantoon asennettavaan 315 mm tarkkailuputkeen, jossa on nestepinnan seuranta-anturi. Anturi yhdistetään pinnanmittauslaitteiston keskusyksikköön. Kaikki elektroniset laitteet täyttävät ATEX-määräykset. Huokoisilmaputket, sekä säiliökaivannossa olevat että bentoniittimattokerrosten välissä olevat, yhdistetään säiliöalueella sijaitsevaan huokoisilman tarkkailu- / näytteenottokaivoon.

8 TUUSULAN KUNTA 9 Kokouspvm. Polttoainejakeluputkiston maanalaiset osat tehdään 2-vaippaputkesta hitsattavin liitoksin tai korroosiosuojattuja metallisia liittimiä käyttäen. Putket laskevat säiliöihin päin. Putkistot kulkevat koko matkan 2,0 mm paksuisen tiiviin, hitsattavan HDPE-muovikalvon ja kaksinkertaisen bentoniittimaton päällä. Putket liitetään säiliöihin tiiviissä huoltokuilussa, jossa liitospäät ovat tarkistettavissa. Mittarikentälle asennetaan myös bensiinihöyryjentalteenoton putkitus (vaihe 2). Vuotopelleillä varustetut jakelumittarit asennetaan kolmelle uudelle betoniselle mittarikorokkeelle (mittarikatosalue) sekä yhdelle uudelle erilliselle betoniselle mittarikorokkeelle (kattamaton alue). Korokkeisiin asennetaan tiiviit mittarialuskaivot, joissa putkistot liitetään jakelumittareihin. Mittarialuskaivot estävät mahdollisessa vuototapauksessa polttonesteen pääsyn maaperään. Polttonesteputkien välitila, mittarinaluskaivot ja säiliöiden huoltokuilut liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Jakelualueille rakennetaan n. 270 m 2 :n suuruinen betonikivipäällysteinen mittarikenttä ja n. 100 m 2 :n kokoinen tiivis 200 mm paksuinen betonilaatta erillisen korokkeen ympärille. Kentille asennetaan kuusi (4 + 2) hiekanerotuskaivoa, joista kentille valuneet nesteet johdetaan öljynerotuskaivoon. Betonikiveyksen / -laatan ja alushiekkakerroksen alle tulee noin 450 mm paksuinen kantava- ja jakava rakennekerros. Jakavan kerroksen alle tulee 100 mm salaojahiekkakerros, joka salaojitetaan hiekanerotuskaivoihin. Salaojahiekan alle asennetaan 2,0 mm paksuinen tiivis, hitsattava HDPE-muovikalvo. Kalvon alle tulee 100 mm salaojitussoraa. Mittarikentän perustamistason alle rakennetaan lisäksi suoja-allas keinotekoisesta tiivistyskerroksesta, johon asennetaan 2,0 mm paksuinen tiivis, hitsattava HDPE-kalvo sekä kaksinkertainen bentoniittimatto. Bentoniittimattokerrosten väliin asennetaan huokoisilmaputkisto, joka yhdistetään mittarikenttäalueella olevaan huokoisilman tarkkailu- / näytteenottokaivoon. Keinotekoisen tiivistysrakenteen rakennustöissä noudatetaan Rakennustyön aikainen laadunvarmistus" ohjeistusta. Täyttö- ja jakelualueiden öljynerotin uusitaan 2-vaipparakenteisiksi. Lisäksi täyttö- ja jakelualueilta johdettavat viemärit tehdään 2-vaipparakenteisina. Em. erottimelle ja viemäreille tehdään tiivistysrakenteet 2,0 mm paksusta HDPE-muovikalvosta sekä bentoniittimatosta. Erottimen välitila liitetään reaaliaikaiseen valvonta- ja hälytysjärjestelmään. Öljynerottimet liitetään nykyiseen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivoon, josta vedet johdetaan jätevesiviemäriverkostoon. Polttonesteiden lisäksi palavia nesteitä ja autokemikaaleja varastoidaan erillisessä palavien nesteiden varastossa sekä myymälässä korkeintaan seuraavat määrät: - nestekaasu 1000 kg (erill. ulkovarasto) - petrooli ja sytytysnesteet 1 m 3 - lasinpesunesteet ja jäänestoaineet 3 m 3

9 TUUSULAN KUNTA 10 Kokouspvm. - biopesuaineet ja -vaha 4 m 3 - moottoriöljyt 1 m 3 Veden hankinta ja viemäröinti Aseman veden kulutus on n m 3 vuodessa. Vesi hankintaan Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymältä. Täyttöpaikan ja jakelualueiden pintavedet sekä pesuhallin öljyiset jätevedet viemäröidään öljynerottimien sekä näytteenotto- ja sulkukaivojen kautta Tuusulan kunnan sadevesiviemäriin. Muun piha-alueen pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin. Saniteettivedet on viemäröity kunnan jätevesiviemäriin. Päästöt veteen tai viemäriin Lupahakemuksen mukaan vesistöön ja viemäriin ei synny päästöjä, mikäli jakeluasemalla toteutetaan lupahakemuksessa käsitellyt asiat (hakemuksen kohdat 14 ja 21). Mahdollisia päästölähteitä, jotka hallitsemattomina ja joihin varautumatta saattaisivat aiheuttaa päästöjä, ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt kuten säiliöiden täytössä ja asiakastankkauksissa syntyvät polttonesteroiskeet. Muita päästölähteitä voivat olla laitteet, joissa varastoidaan tai käsitellään polttonesteitä, kuten maanalaiset säiliöt, polttonesteputkistot ja jakelumittarit sekä viemäröintiin liittyvät järjestelmät, jotka voisivat epäkuntoisina tai hallitsemattomina aiheuttaa päästöjä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Lupahakemuksen mukaan maaperään ja pohjaveteen ei synny päästöjä, mikäli jakeluasemalla toteutetaan lupahakemuksessa käsitellyt asiat (hakemuksen kohdat 14 ja 21). Mahdollisia päästölähteitä, jotka hallitsemattomina ja joihin varautumatta saattaisivat aiheuttaa päästöjä, ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt kuten säiliöiden täytössä ja asiakastankkauksissa syntyvät polttonesteroiskeet. Muita päästölähteitä voivat olla laitteet, joissa varastoidaan tai käsitellään polttonesteitä, kuten maanalaiset säiliöt, polttonesteputkistot ja jakelumittarit sekä viemäröintiin liittyvät järjestelmät, jotka voisivat epäkuntoisina tai hallitsemattomina aiheuttaa päästöjä. Päästöt ilmaan Ilmaan ei synny päästöjä vähäisiä VOC-päästöjä lukuun ottamatta. Mahdollinen päästölähde voi olla maanalaisten säiliöiden ilmaputket ja polttonesteen jakelulaitteet. Päästöjä ei sanottavammin synny, koska jakeluasemalla toteutetaan bensiinihöyryjen talteenottovaiheet 1 ja 2. Arvio vuotuisesta bensiinihiilivetypäästöstä on kg.

10 TUUSULAN KUNTA 11 Kokouspvm. Melu Jakeluasemalla ei synny vähäistä pesukoneen aiheuttamaa melupäästöä lukuun ottamatta muuta melua tai tärinää. Jätteet ja niiden käsittely Lupahakemuksen mukaan toiminnassa syntyy jätettä seuraavasti: - sekajätettä muodostuu n. 2 tn / kk (kunnallinen jätehuolto, tyhjennys kerran viikossa) - paperi- ja pahvijäte uudelleenkierrätykseen (kunnallinen jätehuolto) - biojäte 480 litraa / vk (kunnallinen jätehuolto) - öljynerottimien öljyfaasi 3 tn /v (Ekokem Oy) - rasvanerotuskaivojäte 18 tn / v (Lassila&Tikanoja Oy) - hiekanerotuskaivojen kiintojäte 45 tn /v (Lassila&Tikanoja Oy) Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä Polttonesteen jakeluasematoiminta saattaa aiheuttaa ympäristöriskejä, jotka voivat vaikuttaa ilmaan, maaperään ja pohjaveteen. Riskienhallinnalla, mikä käsittää mahdollisten riskien tunnistamisen ja niihin varautumisen sekä teknisillä että toiminnallisilla ratkaisuilla voidaan ennaltaehkäistä täysin mahdollisten ympäristöhaittojen syntyminen. Ympäristöriskit ilmaan: Merkittävimmän ympäristöriskin ilmaan aiheuttaa VOC-päästöt VOCpäästöjä hallitaan bensiinihöyryjen talteenottojärjestelmän 1- ja 2-vaiheilla. Ympäristöriskit maaperään ja pohjaveteen: Maaperään ja pohjaveteen kohdistuu sekä toiminnallisia että teknisiä ympäristöriskejä, jotka ovat kaikki hallittavissa. Toiminnallisia riskejä syntyy maanalaisten säiliöiden täytössä ja asiakkaiden täyttäessä omien ajoneuvojensa säiliöitä, jolloin polttonesteroiskeet ja ylitäytöt ovat mahdollisia. Säiliöiden ylitäytöt estetään ylitäytönestimillä ja reaaliaikaisella säiliöiden polttonestetilavuuden seurannalla. Polttonesteroiskeiden pääseminen maaperään estetään moninkertaisella varmistuksella. Maanalaisilla säiliöillä on ylitäytönestimien lisäksi täyttöputkien pidätyskaivot, jonne polttonesteroiske jää ensisijaisesti. Mikäli polttonesteroiske joutuu kuitenkin maahan, ohjautuu se betonilaatalle, josta se valuu edelleen pintavesien mukana öljyn- ja bensiininerottimeen, josta se kerätään määräajoin ja viedään ongelmajätelaitokselle. Tilanteessa, mikä on erittäin epätodennäköinen mutta ei mahdoton, jossa polttoneste pääsisi betonin läpi, estää polttonesteen pääsyä maaperään täyttöpaikan betonilaatan alle rakennettu keinotekoinen tiivistysrakenne, joka tehdään sekä 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta sekä säiliökaivannon

11 TUUSULAN KUNTA 12 Kokouspvm. suojauksesta. Keinotekoisen tiivistysrakenteen päälle suotautuva tai kondensoituva vesi johdetaan myös öljyn- ja bensiininerottimeen. Mahdollinen jakelualueella tapahtuva ylitäyttö hallitaan samalla tavalla kuin täyttöpaikan ylitäyttö; ensisijaisesti viemäröinti öljyn- ja bensiininerottimeen. Myös jakelualueilla on lisävarmistuksena päällysteen alle rakennettu keinotekoinen tiivistysrakenne; 2,0 mm paksuinen HDPE-muovikalvo ja erillinen tiivisrakenteinen suoja-allas. Keinotekoisen tiivistysrakenteen päälle suotautuva tai kondensoituva vesi johdetaan öljyn- ja bensiininerottimeen. Teknisiä ympäristöriskejä voivat olla polttonesteputkiston rikkoutuminen, maanalaisen polttonestesäiliön rikkoutuminen, jakelumittarin hydrauliikkaosan rikkoutuminen, jakelualueen tai täyttöpaikan päällysteen rikkoutuminen, öljyn- ja bensiininerottimen rikkoutuminen, öljyn- ja bensiininerottimelle johdetun viemärin rikkoutuminen, ylitäytönestimien rikkoutuminen, jakelualueen tai täyttöpaikan hiekanerotuskaivon rikkoutuminen ja täyttöputken pidätyskaivon rikkoutuminen. Kaikki edellä mainitut riskit ovat hallittavissa. Polttonesteputkisto on 2-vaippainen. Lisäksi polttonesteputkiston ympärille tehdään keinotekoinen tiivistysrakenne 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja kaksinkertaisesta bentoniittimatosta. Maanalaiset polttonestesäiliöt ovat 2-vaippaisia. Lisäksi maanalaisille säiliöille tehdään suoja-allas keinotekoisella tiivistysrakenteella 2,0 mm paksuisella HDPE-muovikalvolla ja kaksinkertaisella bentoniittimatolla. Jakelumittarin hydrauliikkaosan rikkoutumisesta aiheutuva riski hallitaan ensisijaisesti vastaavalla tavalla kuin jakelualueella tapahtuva ylitäyttö. Mikäli hydrauliikkaosa vuotaa jakelumittarin alla, kerätään vuoto talteen ensisijaisesti jakelumittarin alla olevaan putkiyhdekaivoon. Tilanteessa, jossa vuoto ei jää putkiyhdekaivoon, jää se kuitenkin jakelualueen alle rakennetun keinotekoisen tiivistysrakenteen päälle tai sen alla olevaan suoja-altaaseen, jolloin vuoto ei pääse maaperään. Jakelualueen tai täyttöpaikan päällysteen rikkoutuessa vuodon pääsyn maaperään estää keinotekoinen tiivistysrakenne. Ylitäytönestimen tai täyttöputken pidätyskaivon rikkoutuessa riski on hallittu, koska mahdollinen ylitäyttö hallitaan kuten polttonesteroiskeet, jolloin ylitäytön pääsy maaperään estetään päällysteellä, viemäröinnillä ja keinotekoisella tiivistysrakenteella. Öljyn- ja bensiininerotin on 2-vaippainen. Öljyn- ja bensiininerottimelle johdettu viemäri on niin ikään 2-vaippainen. Öljyn- ja bensiininerottimelle tehdään lisäksi suoja-allas keinotekoisella tiivistysrakenteella. Myös viemärin ympärille tehdään keinotekoinen tiivistysrakenne 2,0 mm paksuisesta HDPE-muovikalvosta ja bentoniittimatosta.

12 TUUSULAN KUNTA 13 Kokouspvm. Kaikki säiliöt, putkistot, muut laitteet ja rakenteet, jotka ovat 2-vaippaisia, liitetään reaaliaikaiseen hälytysjärjestelmään. Näin ollen muun muassa maanalaisilla säiliöillä on kaksinkertainen hälytysjärjestelmä; ensisijainen hälytysjärjestelmä tarkkailee säiliöiden vaippojen eheyttä. Toissijaisesti säiliöitä valvotaan reaaliaikaisella polttonestetilavuuden seurantajärjestelmällä, mikä hälyttää välittömästi, mikäli polttonesteen tilavuus pienenee muutoin kuin jakelulaitteen kautta myytyinä litroina. Vastaava järjestelmä on öljyn- ja bensiininerottimella; vaippatilaa ja erottimen sisältöä valvotaan erikseen. Reaaliaikaiseen hälytysjärjestelmään liitetään maanalaiset polttonestesäiliöt, imuputket, täyttöputket, öljyn- ja bensiininerottimet sekä bensiininerottimille johdettavat viemärit. Yhteenvetona ympäristöriskeistä: Mahdolliset ympäristöhaitat ovat täysin ennaltaehkäistävissä esitetyllä tavalla. Edes säiliöiden kummankin vaipan yhtäaikainen rikkoutuminen tai polttonesteputkien rikkoutuminen ei saa aikaiseksi tilannetta, joka ei olisi hallittavissa ympäristöhaittojen kannalta. Hiilivetyjen kulkeutumiseen liittyvä riskinarviointi Ympäristölupahakemukseen on liitetty riskinarviointi hiilivetyjen kulkeutumisesta pohjavedessä (URS Shell Tuusula Hyrylä ) sekä selvitys suojapumppauksesta ja pohjaveden tarkkailusta (URS ). Riskinarviointi on ollut korkeimman hallinto-oikeuden käytössä päätöstä (taltio 756) tehtäessä. Riskinarvioinnin mukaan Koskenmäen vedenottamon kaivossa K2 ja omakotitalon kaivossa vuosina todetut hiilivetypitoisuudet eivät voi olla peräisin Shellin huoltoaseman alueelta. Selvityksessä todetaan, että hydrogeologisten tietojen perusteella haitta-aineiden kulkeutuminen kohteen alueen kalliopohjavedestä pohjavesialueen pääharjualueelle on epätodennäköistä. Kohteen alueen kalliopohjaveden ja kohteen länsi- ja pohjoispuolella olevan maaperän pohjaveden välillä olevan yhteyden on arvioitu olevan heikko pohjavesisysteemien välisen paine-eron vuoksi. Selvityksen mukaan hiilivetypitoisuudet kohteen ja lähialueiden pohjavedessä ovat laskeneet pohjavesiseurannan aikana, ja että suojapumppauksella on voitu estää haitta-aineiden leviäminen kalliopohjavedessä kohteen ulkopuolelle. Vuosina hiilivetyjä on kohteen ulkopuolella todettu ainoastaan yhdessä pohjavesiputkessa (kallioporakaivo HP34 noin 100 m kohteesta länteen). Selvityksessä todetaan, että koska kohteella tehdään jatkuvaa pohjavesiseurantaa, havaitaan esim. mahdollisen onnettomuuden sattuessa pohjaveteen kulkeutuneet hiilivedyt ajoissa. Selvityksessä esitetään BIOSCREEN-laskentamallin avulla on arvio, jonka perusteella kohteen pohjaveden oletetulla MTBE-pitoisuudella mg/l, kestäisi noin vuotta, ennen kuin Koskenmäen kaivossa K2 todettaisiin pitoisuus 20 µg/l. Ensimmäiset merkit MTBE:stä saattaisivat tosin näkyä jo 5-7 vuoden jälkeen. Vastaavasti mikäli

13 TUUSULAN KUNTA 14 Kokouspvm. kohteella pohjavedessä todettaisiin bentseeniä mg/l, kestäisi noin vuotta, ennen kuin bentseeni kulkeutuisi kaivoon K2 asti. Edellä mainittujen seikkojen perusteella selvityksessä todetaan, että kohteen pohjavedessä todetuista hiilivedyistä ei riskinarvioinnin mukaan aiheudu haittaa Koskenmäen vedenottamon toiminnalle. Selvityksessä todetaan, että hiilivetyjen aiheuttamat riskit vedenottamolle ovat merkityksettömän pieniä, eikä niiden perusteella ole estettä huoltoasematoiminnan jatkamiselle kohteessa. Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä Jakeluasemalla otetaan käyttöön nimenomaan huoltoasemien ympäristöasioiden hallintaan liittyvä ympäristöntarkkailuohjelma, joka on kehitetty suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaksi. Menetelmä perustuu säännölliseen ja jatkuvaan omaehtoiseen tarkkailuun, havaintojen tekemiseen, raportointiin sekä tarvittaessa tarkkailun seurauksena tehtäviin huolto-, parannus- ja korjaustoimenpiteisiin. Tarkkailuohjelmassa tarkkaillaan laitteita ja rakenteita, jotka voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Oy Shell Ab:lla on käytössä oma HSSE (health, safety, security and environment) johtamisjärjestelmä (pohjautuu ISO 9001 ja ISO järjestelmiin). Järjestelmää auditoidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkoisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Polttonesteen jakeluasemille ei ole olemassa toimialakohtaista Euroopan Unionin laajuista BAT-referenssidokumenttia (BREF) eikä Suomessa ole laadittu jakeluasematoimintaan liittyvää kansallista BAT-raporttia. Standardin SFS 3352 (Palavien nesteiden jakeluasema 4. painos, vahvistettu ) on esitetty olevan jakeluasemien tekniikkaan liittyvä BAT-viiteasiakirja Suomessa. Mainitussa standardissa SFS 3352 on esitetty tärkeille pohjavesialueille rakennettavia jakeluasemia varten niin kutsuttu kaksoispidätyksen periaate, millä tarkoitetaan rakenneratkaisuja, jossa palavan nesteen varastointi- ja käsittelylaitteet on varustettu varsinaisen perusrakenteen lisäksi toisella pidätysrakenteella, joka estää palavan nesteen vuodot siinäkin tapauksessa, että ensisijainen rakenne on jostakin syystä pettänyt. Kyseisellä Shell-jakeluasemalla on suunniteltu toteutettavaksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ympäristön kannalta vielä tehokkaammin kuin mitä standardissa SFS 3352 on esitetty. Muun muassa maanalaisille säiliöille ja polttonesteputkille rakennetaan neljä eri suojausrakennetta ja sen lisäksi niitä valvotaan reaaliaikaisesti elektronisella järjestelmällä.

14 TUUSULAN KUNTA 15 Kokouspvm. Parasta käyttökelpoista tekniikan (BAT) soveltaminen asemalla noudattaa edellä esitettyä (yksityiskohtaisemmin lupahakemuksen kohdassa 21). Käyttötarkkailu Ympäristöntarkkailuohjelma sisältää ympäristövaikutusten seurantaohjelman (URS ) ja teknisen turvatarkastuksen. Tarkkailtavia kohteita ovat maanalaiset säiliöt hälytysjärjestelmineen, säiliöiden hoitokuilut, täyttöputket, täyttöputkien pidätyskaivot, säiliökaivannon tarkkailukaivo, mittarikorokkeet, ylitäytönestimet, ilmaputkien yli- ja alipaineventtiilit, bensiinihöyryjen talteenottojärjestelmät, hiilivetyjen tarkkailukaivo (huokoisilma), jakelumittarit putkiliitoksineen, öljyn- ja bensiininerottimet hälytysjärjestelmineen, jakelualueen päällyste, täyttöpaikan päällyste, kohteen muu hälytysjärjestelmä, hiekanerotuskaivot, näytteenottokaivot, ilmansulkukaivo, tarkastuskaivot ja muut mahdolliset asemakohtaisesti määritettävät kohteet. Ympäristöntarkkailuohjelman toteuttaminen ja tarkkailu tuottaa säännöllisen raportin, joka voidaan tarvittaessa toimittaa myös viranomaisille. Kohteen teknisten laitteiden ja rakenteiden tarkkailun perusteella ohjataan maaperän huokoskaasun ja pohjaveden tarkkailua silloin, jos tarkkailussa todetaan laitteiden epäkuntoisuutta, vaurioita tai puutteellista toimintaa. Kohteen pohjaveden hiilivetypitoisuuksia seurataan tällä hetkellä Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päivätyn kannanoton mukaisesti. Jatkossa alueen pohjaveden tilaa tullaan tarkkailemaan ottamalla näytteitä vähintään kahdesta alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta (SP1 ja SP2) sekä kahdesta pohjavesiputkesta pohjaveden virtaussuuntaan (HP34 ja HP2/00). Lisäksi tarkkailua tullaan tekemään säiliökaivannon alueelle asennettavasta tarkkailuputkikaivosta. Mittarikentän ja säiliöalueen alapuolisen maaperän tilaa tullaan tarkkailemaan ottamalla huokoskaasunäytteitä kohteen alueelle asennettavista kolmesta pystyputkesta. Tiivistysrakenteiden yläpuolisen maaperän tilaa seurataan säiliökaivantoon asennettavien vaakailmastusputkista otettavin huokosilmanäyttein. Lisäksi tarvittaessa tarkkailua suoritetaan säiliöalueen ja mittarikentän tiivistysrakenteiden välitilasta otettavin huokosilmanäyttein. Maaperän huokoskaasun ja pohjaveden tarkkailusuunnitelma on esitetty ympäristövaikutusten seurantaohjelmassa (URS ). ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Lupahakemuksesta tiedotettiin ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla (Hyryläntie 16) välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta ilmoitettiin Vartti -

15 TUUSULAN KUNTA 16 Kokouspvm. nimisessä lehdessä. Lisäksi rajanaapureille ja jakeluaseman lähellä oleville asuinkiinteistöille annettiin erikseen tieto luvan vireilläolosta ja kuulutuksesta päivätyillä kirjeellä. Ympäristökeskus pyysi päivätyillä kirjeillään lausuntoa lupahakemuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymältä, Tuusulan vesihuoltolaitokselta, Tuusulan kuntakehitys/kaavoitukselta, Tuusulan kunnanhallitukselta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lausunnot Hakemuksen johdosta jätettiin neljä lausuntoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) toteaa lausunnossaan ( ) mm. seuraavaa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) viittaa jakeluasemaa koskevaan Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon , dnro 0101Y ja katsoo edelleen, ettei edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle kyseiseen paikkaan ole siinäkään tapauksessa, että vanhat jakeluasemarakenteet uusittaisiin parhaan käytössä olevan tekniikan mukaisiksi. Nyt lausunnolla olevassa uudessa hakemuksessa aseman sijaintipaikka on sama kuin ennenkin. Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi päätöksellään , joka on annettu julkipanon jälkeen Oy Shell Ab:n ympäristölupahakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään nro 08/0173/3 Oy Shell Ab:n valituksen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään diaarinumero 1385/1/08 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. ( ) Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei voida alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa tehokkaasti ehkäistä asiassa esillä olleilla tai muillakaan suunnitelman pohjalta arvioitavissa olevilla suojaustoimenpiteillä. ELY -keskus katsoo, että nyt puheena olevassa hakemuksessa ei ole parannetusta suojaustekniikasta huolimatta esitetty mitään sellaista uutta, jonka perusteella lupa polttoaineiden jakelutoiminnalle kyseiseen paikkaan nyt tulisi myöntää Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä poiketen. Toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 6. Näin ollen ELY -keskus katsoo, että ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty ja hakemus on hylättävä. Tuusulan kuntakehitys/kaavoitus toteaa lausunnossaan ( ), ettei kaavoitus puolla jakeluaseman ympäristölupahakemusta. Vaikka polttonesteiden jakelu ja muut huoltoasematoiminnot ovat kuntakeskukseen kuuluvia palveluita, ei jakeluaseman sijainti pohjavesialueella, ottaen huomioon edel-

16 TUUSULAN KUNTA 17 Kokouspvm. lisen lupahakemuksen käsittelyn, tue toiminnan jatkumista tai laajentumista nykyisellä paikallaan. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa mm. lausunnossaan ( ), että toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus vaarallisten kemikaalien vähäisestä varastoinnista ja käsittelystä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä toteaa lausunnossaan ( ), että: 1) Haettua ympäristölupaa ei tule myöntää. Tilanne ei oleellisilta osin poikkea edellisen hakemusprosessin asioista. Vaikka riskikerroin itse rakenteiden osalta saataisiinkin parempaan päin, ei se poista riskejä kuin osittain. Jo pelkästään usein tapahtuvien, määrällisesti suurien polttoneste-erien liikuttelu ja tankkaaminen alueella muodostaa riskin. Samoin suojarakenteiden varmuus sinänsä; 2) Yleinen vakuuttelu 90-luvun puolivälissä siitä, että uusimalla mainittuja säiliö- ja mittarikenttärakenteita saavutetaan suoja pohjavesiä kohtaan, tuotti pettymyksen. Tässä tapauksessa voisi tuota asennetta myös muistaa, mikä tarkoittaa, että vakuuttelut täysin turvallisesta rakenneratkaisusta eivät ole uskottavia. Hakijan kuuleminen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi hakijalle mahdollisuuden vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen johdosta päivätyllä kirjeellä. Oy Shell Ab toteaa lausuntojen johdosta annetussa vastineessaan mm. seuraavaa: Korkein hallinto-oikeuden päätös , taltio 756, on koskenut toiminnan jatkamista nykyisillä pohjaveden suojausratkaisuilla. Korkein hallintooikeus lausuu päätöksessään, että "Pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei voida alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa tehokkaasti ehkäistä asiassa esillä olleilla tai muillakaan suunnitelman pohjalta arvioitavissa olevilla suojaustoimenpiteillä." Uudessa suunnitelmassa on otettu huomioon KHO:n päätös ja esitetty kokonaan uusia pohjaveden suojausratkaisuja. Hakijan vastineessa Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän lausuntoon todetaan mm. seuraavaa: Tilanne on olennaisesti erilainen kuin edellisessä lupaprosessissa. Pohjaveden suojaamisen kannalta oleellista ovat tehokkaat suojausratkaisut. Lausunnossa viitattu riskikerroin pienenee merkittävästi uusien pohjavedensuojausratkaisujen takia. Jakeluaseman maaperään sijoitetaan moninkertainen suojaallas, jolloin kaikki polttoaineen jakelu ja käsittely tapahtuu allasrakenteen päällä. Allasrakenne estää kaikenlaiset päästöt pohjaveteen. Aikaisempi lupahakemus perustui olemassa olevien suojausratkaisujen käyttöön. Jakeluasemalla tällä hetkellä käytössä oleva pohjavedensuojaustekniikka on rakennettu vuonna 1996 ja se täyttää kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (1998/415) vaatimukset. Uuden suunnitelman mukaan suojausrakenteet ovat

17 TUUSULAN KUNTA 18 Kokouspvm. kuitenkin viimeisimmän tekniikan mukaisia ja merkittävästi tehokkaampia kuin nykyiset.( ) Hakijan vastineessa Tuusulan kuntakehitys / kaavoituksen lausuntoon todetaan mm. seuraavaa: Hakija on ottanut suunnitelmissaan huomioon asemakaavan ja alueen pohjavesiolosuhteet. Huoltoasematoiminta on asemakaavan mukaista sekä kaavamerkinnän että kaavamääräyksen osalta. Hakija rakentaa uusien suunnitelmien mukaisesti koko jakeluaseman alueelle moninkertaisen suoja-altaan, jota asemakaavamääräyksen mukaan edellytetään ainoastaan öljysäiliöille. Huoltoasematoiminta on kuntakeskukseen kuuluva toiminta, kuten lausunnossa todetaan. Tuusulan kunnan palveluiden kannalta on tarpeen, että polttonesteen jakelu sijoitetaan kuntakeskukseen. Ympäristöluvan myöntämisedellytysten harkinnassa on otettava soveltamisohjeena huomioon KTM:n päätöksen 5 2 momentti, jonka mukaan toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. KTM:n päätöksen 5 koskee jakeluaseman sijoitusta ja sen mukaan "Jakeluasema on ensisijaisesti sijoitettava tärkeän tai muun veden hankintaan soveltuvan pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos polttoainehuollon järjestäminen tai muut painavat syyt edellyttävät jakeluaseman sijoittamista edellä 1 momentissa tarkoitetulle pohjavesialueelle, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa." ( ) Hakijan vastineessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausuntoon todetaan mm. seuraavaa: Hakija tekee pelastuslaitokselle lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta ( /390) 24 :ssä edellytetyn ilmoituksen hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Nestekaasun varastoinnin osalta hakija viittaa asetukseen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista ( /59) 10 luvun 65 :ään, joka koskee poikkeusten myöntämistä. Hakija laittaa vireille tarvittavan poikkeushakemuksen.( ) Hakijan vastineessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen lausuntoon todetaan mm. seuraavaa: Hakijan toiminta täyttää YSL 6 :n vaatimukset ja YSL 42 :n mukaiset edellytykset. Toiminnan sijoituspaikkaa pohjavesialueelle arvioitaessa on otettava huomioon alueen pohjavesiolosuhteet. ELY-keskuksen esille tuoma kohta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä koskee toiminnan jatkamista hakijan nykyisillä pohjaveden suojausratkaisuilla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä lausutaan nimenomaan, että asiassa esillä olevilla tai muillakaan suunnitelman pohjalta arvioitavissa olevilla suojaustoimenpiteillä. Ympäristölupa-asian lupapäätöksessä voidaan antaa tarkentavia määräyksiä pohjaveden suojaamisesta, mutta esimerkiksi päätöksessä ei voida velvoittaa asentamaan täysin uusia pohjavedensuojausratkaisuja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole otettu kantaa uusimman tekniikan mukaisiin pohjavedensuojausratkaisuihin ja nyt on kysymys luvanmyöntä-

18 TUUSULAN KUNTA 19 Kokouspvm. misedellytysten harkinnasta täysin uusittavilla pohjavedensuojausratkaisuilla. ( ) Pohjaveden suojelusuunnitelma: Hyrylän pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivityksen liitteessä 1/18531 luetellaan pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavat kohteet Hyrylän pohjavesialueella. Hakijan osalta toimenpidesuosituksena on, että "Pohjaveden suojelu tulee huomioida vireillä olevassa ympäristöluvassa. Säiliöiden säännölliset tarkastukset. Kalliopohjaveden suojapumppausta tulee jatkaa haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Pohjaveden laadun tarkkailu." Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ei edellytä, että polttoaineiden jakeluaseman toiminta tulisi lopettaa. ( ) Pohjaveden suojapumppaus Hakija on seurannut Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanoton No YS 465/ mukaisesti pohjaveden tilaa ja jatkanut Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän luvan mukaisesti pohjaveden suojapumppausta. Hakija on laatinut ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan URS, Selvitys suojapumppauksesta ja pohjaveden tarkkailusta, , Shell Hyrylä, ja selvityksen mukaan hiilivetypitoisuudet kohteen ja sen lähialueen pohjavedessä ovat laskeneet huomattavasti vuonna 2001 aloitetun suojapumppauksen vaikutuksesta. Vuonna 2008 pohjaveden tarkkailupisteissä ei todettu kohonneita hiilivetypitoisuuksia lukuun ottamatta kallioporakaivoa HP34, jossa todettiin alhaisia MTBE:n ja bentseenin pitoisuuksia. Suojapumppauskaivoissa todetut hiilivetypitoisuudet ovat selvästi pienentyneet pumppauksen aikana. Toiminnan sijoituspaikan valinta Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuuden arviointia varten hakija on tilannut URS Riskinarviointi hiilivetyjen kulkeutumisesta pohjavedessä, , Shell Tuusula Hyrylä, Riskinarvioinnin mukaan kohteen pohjavedessä todetut hiilivedyt eivät aiheuta haittaa Koskenmäen vedenottamon toiminnalle. Hiilivetyjen aiheuttamat riskit vedenottamon toiminnalle ovat merkityksettömän pieniä, eikä niiden perusteella ole estettä huoltoasematoiminnan jatkamiselle. Toimintapaikka on ympäristönsuojelulain 6 :n mukainen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jonka pohjaveden suojaus on tarkoitus uusia täysin. Pilaantumisen todennäköisyys on äärimmäisen vähäinen, koska moninkertainen allasrakenne laitekohtaisine suojauksineen ja valvontoineen estää kaikissa tilanteissa haitta-aineiden kulkeutumisen maaperään ja pohjaveteen. Onnettomuusriskit ovat valvonnan ja suojaussuunnitelmien mukaisesti hallittavissa. ( ) Asian valmistelu: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh

19 TUUSULAN KUNTA 20 Kokouspvm. Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Asian tutkiminen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Lautakunta on ratkaisussaan ottanut huomioon asiassa esitetyt lausunnot, muistutukset ja lisäselvitykset päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupapäätös Ympäristölautakunta ei myönnä ympäristönsuojelulain 41 :n nojalla Oy Shell Ab:lle ympäristölupaa polttonesteiden jakeluasemalle Tuusulan kunnan Hyrylän kylän tilalle Setri RN:o 1:767, osoitteessa Kievarinportti TUUSULA. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Haettu toiminta on polttonesteiden jakelutoimintaa, jossa polttonesteiden säiliötilavuus on yli 10 m 3. Lupahakemusta koskeva kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Toiminta tarvitsee siten ympäristönlain 28 :n ja 30.3 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n mukaan ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n mukaan lupaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate). Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

20 TUUSULAN KUNTA 21 Kokouspvm. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristöluvan myöntämisedellytysten harkinnassa ei voi soveltaa vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annettua kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä (415/1998). Edellä esitetyn päätöksen, kuten myös vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) valvonta kuuluu pelastusviranomaiselle tai Turvatekniikan keskukselle. Oikeuskäytäntö Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi Oy Shell Ab:n Hyrylän aseman aikaisemman ympäristölupahakemuksen kokouksessaan Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen päätöksellään Hallinto-oikeus totesi päätöksessään mm. seuraavaa: Vaikka huoltoasema on toiminnassa oleva ja kohteessa on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen ( ) mukaiset työt, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että ympäristöluvan edellytyksiä tulisi arvioida toisin kuin mitä