KIINTEISTÖVIESTI LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖVIESTI LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Tilitarkastaja vai toiminnantarkastaja? I s. 3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? I s. 4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti I s. 6 Hissi kerrostaloon Pielavedellä II s. 2

2 kiinteistöviesti pohjois-savo nro 4 / 2011 joukukuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen p Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu KUOPIO puhelin (toimisto) faksi sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Pohjois-Savon Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 1180 kpl Ilmestyminen: vähintään neljästi vuodessa Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2011 Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan...1 Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti...2 Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja?...3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta?...4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti...6 Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana...6 Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi - neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu...7 Muutoksia ARAn korjausavustuksiin...7 Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon korvaako vakuutus?...7 Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen...8 tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa...9 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu...9 markkinat ja suhdanteet Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta...10 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,9 prosenttia...11 tapahtumia ja julkaisuja Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna...11 kolumni Kinkkuvarkaita liikkeellä?...12 pohjois-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Hissi kerrostaloon Pielavedellä...2 Oman talon kuntosalille on helppo mennä...4 Etukansi: Kuva: Mirjami Kauppinen

3 ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan Kiinteistöalan Kustannuksen ja Suomen Kiinteistölehden Tiedonhankintailta keräsi lokakuisena iltana lähes auditoriollisen taloyhtiöiden päättäjiä Kuopion musiikkikeskukseen. Kuulijat saivat tietoa, kiinteistöjen ylläpidosta, energianhallinnasta, valokuituyhteyksistä ja tiedonvälityksestä. Vastaavat illat järjestettiin myös Joensuussa ja Helsingissä. Kiinteistöt kuluttavat 40 prosenttia energiasta Asiakkuusjohtaja Peter Ström Suomen Talokeskuksesta kertoi tavoitteellisesta kiinteistön ylläpidosta ja energianhallinnasta. Suomen Kiinteistöliitto omistaa osake-enemmistön Suomen Talokeskuksesta. Pian 90-vuotias insinööritoimisto on johtava korjausrakentamisen ja ylläpidon asiantuntija Suomessa. Yhtiö tarjoaa kiinteistöjen peruskorjaushankkeiden suunnittelua, valvontaa ja rakennuttamista sekä kiinteistöjen ylläpidon ja energianhallinnan asiantuntijapalveluita. Ström kertoi, että ilmaston lämpenemisen myötä EU-direktiivit tiukkenevat. Kiinteistö- ja rakentamisalan osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Tavoitteena onkin kehittää seurantamittareita, joiden avulla voidaan parantaa rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uudisrakentamisessa tämä toteutuu rakentamismääräysten ansiosta, mutta vaatimukset koskevat myös korjausrakentamista, jos korjaustoimet ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta tai koskevat yli 25 KUVA: MARI SAARELAINEN prosenttia rakennuksen vaipasta. - Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus on avainasemassa, Ström totesi. Energiatodistuksen tietosisältö laajenee, muun muassa kaikkiin todistuksiin tulee suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Pohdittavana on, voisiko energiatehokkuuden kytkeä kiinteistöveroon. Lämpöenergian säästöä kulutusseurannalla Lämmönkulutus jakautuu siten, että eniten kuluttavat ilmanvaihto (35 %) ja käyttövesi (25 %). Sen jälkeen eniten energiaa kuluu ikkunoiden, ovien, seinien, katon ja alapohjan kautta. Strömin mielestä ainoastaan energiansäästösyistä ei ikkunoiden ja ovien vaihto ole taloudellisesti järkevää, mutta asumismukavuutta ja viihtyisyyttä se lisää. Pitkällä tähtäimellä energianhallinta tarkoittaa tavoitteiden asettelua, säännöllisiä energiakatselmuksia, kuntoarvioiden ja -tutkimusten tekemistä rakennus-, LVI- ja sähköteknisistä asioista, hankesuunnitelmia, kannattavuustarkasteluja ja säästöjen todentamista, investointien tekoa ja avustusten hakua, PTS:n ylläpitoa ja säästöjen todentamista. Lyhyellä tähtäimellä energianhallinta on kulutusseurantaa, ennakoitua huolto- ja korjaustoimintaa, teknisiä tarkastuksia, lämmönkulutuksen normeerausta, oman kulutuksen laskentaa ja tavoitetasojen asettamista ja poikkeamiin puuttumista. - Kulutusseuranta kannattaa. Kolme vuotavaa wc-istuinta aiheuttivat yhtiölle vuosien kuluessa tuhansien eurojen hukan ennen kuin ne havaittiin, Ström havainnollisti. Taloyhtiön kannattaa ikääntyessään miettiä strategiansa, tahtotilansa. Säilytetäänkö, korjataanko, parannetaanko vai puretaanko pois. Asteikolla 0-4 rakennukset luokitellaan näin: 0 = alasajo, 1 = viat korjaava, 2 = säilyttävä ja korjaava, 3 = parantava, ja 4 = tasoa nostava. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä kertoi, että lehti on kiinteistöalan johtava valtakunnallinen julkaisu yli lukijallaan. Lehden sisältö painottuu asiantuntija-artikkeleihin. Taloyhtiöiden päättäjille lehti on korvaamaton hyötyjulkaisu alati muuttuvalla alalla. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoita kiinnostavat erityisesti kiinteistöhuoltoon liittyvät artikkelit ja lakimiesten neuvontapalstat. Myös korjauksia ja hallintoa koskevat artikkelit ovat luettuja. Lehti lähetetään jäsenetuna jokaisen jäsentaloyhtiön puheenjohtajalle. Tarkoitus on, että puheenjohtaja kierrättää lehteä hallituksen jäsenten keskuudessa. Monissa yhtiöissä on käytössä hyödyllinen tapa arkistoida lehdet yhteisiin tiloihin, jotta lehti on kaikkien talon asukkaiden luettavissa vuosia eteenpäin. Kiinteistöalan tieto kun ei hetkessä vanhene. - Jos jäsenyhtiö haluaa tilata lehdestä ylimääräisiä numeroita, maksaa se 22 euroa vuodessa henkilöä kohden, valaisi Sirkiä edullista tarjousta. Tiedonhankintaillassa oli paikalla noin 50 taloyhtiöiden luottamushenkilöä. alp KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Uusi asunto-osakeyhtiölaki muutti tilintarkastajan pätevyysvaatimuksia. Nyt alle 30 asunnon yhtiöissä voidaan tilintarkastuksen sijaan käyttää toiminnantarkastusta. Tämän tarkastuksen voi tehdä toiminnantarkastaja, jolla ei tarvitse olla ammattitilintarkastajan KHT- tai HTM- pätevyyttä. Aiemmin laki määräsi tilintarkastuksen kaikkiin yhtiöihin, toki tilintarkastusta tekivät myös ns. maallikkotarkastajat. - Useimmiten pienetkin taloyhtiöt haluavat ammattitilintarkastajan tarkastamaan hallintonsa ja kirjanpitonsa, varsinkin jos talossa on normaaliasumisesta poikkeavia tapahtumia, kuten korjauksia, kertoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen Kuopiosta. Tulevan kevään aikana hän luennoi Kiinteistöliitto Itä-Suomen tilaisuuksissa toiminnantarkastuksista. Isompien, vähintään 30 asunnon yhtiöiden toinen tilintarkastaja voi olla toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestys edellyttää kahta tilintarkastajaa. Toiminnantarkastus pienille yhtiöille Toiminnantarkastus vastaa aiempaa maallikkotilintarkastusta. Toiminnantarkastajana voi olla maallikko, jolla on riittävästi taloushallinnon osaamista. Lain tarkoituksena oli keventää tilintarkastuksen vaatimuksia ja kustannuksia silloin, kun kyseessä on pieni tasaista arkea elävä yhtiö. - Jos taloyhtiössä tehdään korjauksia, on lainaosuuksien, rahoituslaskelmien, pankkilainojen ja rakennusurakoiden kilpailutuksien lainmukaisuuden ja tasavertaisuuden tarkistamisessa syytä olla asiantuntijavastuullista osaamista, muistuttaa Koponen. Silloin saattaa olla viisainta, että yhtiön tilit tarkastaa KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Rakennusurakoiden lainmukaisuuden valvonta käy yhä haastavammaksi, kun harmaata taloutta ei saada suitsituksi. Ovatko esimerkiksi kaikki aliurakoitsijat ennakkoperintärekisterissä? Jos eivät, on se merkki ongelmista ja taloyhtiön kannattaa katkaista selvitysten ajaksi maksut urakoitsijalle. - Toiminnantarkastus sopii mielestäni pienille yhtiöille, joissa esimerkiksi kaikki osakkaat kuuluvat hallitukseen, ei ole lainaosuuksia eikä isompia remontteja. Verotus osattava Verotuksen osaaminen on tilin- ja toiminnantarkastajan työtä. Taloyhtiö on pääosin veronmaksusta vapaa, jos se tekee nollatulosta. Jos se yhtiökokouksen päätöksellä rahastoi varoja tuleviin remontteihin, on tarkastajan tiedettävä myös aktivointisäännökset. - Jos kirjaukset tehdään väärin, voi taloyhtiö joutua maksamaan veroa aiheetta. Hallituksen on tiedettävä vastuunsa ja oltava selvillä säännöksistä, vaikka käytännön toimista vastaa isännöitsijä. Hallituksen on tiedettävä, mitä päätöksiä se voi tehdä itse, ja mitkä on vietävä yhtiökokoukseen. Yhtiökokous antaa toiminnalle budjetin ja raamit. Osakkaan tärkeimmät paperit Osakkaalle tärkeimmät paperit ovat toiminta- tai toiminnantarkastuskertomus ja talousarviovertailu. Ne vastaavat toisiaan siten, että toisessa on sanallisesti ja toisessa luvuin kerrottu, mitä yhtiössä on vuoden mittaan tapahtunut. Jos esimerkiksi vedenkulutus on oleellisesti noussut, sytyttää se lampun mahdollisesta vuodosta jossain. Taseesta voi perehtynyt tulkita, milloin rahat eivät riitä. Hyvä uudistus laissa Koposen mielestä oli myös osakeluettelon historiatiedon säilytyspakko. Jatkossa ostaja voi tietää asunnon omistajahistorian, jolloin ongelmien tullessa löytyy helpommin sen aiheuttaja. Ei vielä ohjekirjaa - Toiminnantarkastajilla tulee olla taloushallinnon osaamista, sanoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen. Toiminnantarkastajille ei ole vielä kirjoitettu ohjekirjaa, koska tarkka tehtäväkuvakin on vielä muotoutumassa. Kiinteistöliitto on laatinut tilintarkastuskertomusta vastaavan mallipohjan toiminnantarkastajien kertomuksesta. Toiminnantarkastuskertomus on oltava tiivis, lyhyt ja olennaisen esiin tuova. - Liian pitkä ja yksityiskohtainen se ei saa olla, koska silloin oleellinen hämärtyy, Koponen varoittaa. Asunto-osakeyhtiöillä voi siis tällä hetkellä olla kaksi tarkastuskertomusta, toinen ammattitilintarkastajan tekemä ja toinen toiminnantarkastajan. alp Järjestämme tilaisuudet toiminnantarkastuksesta ensi vuoden alussa alueellamme. Katso kutsu kannesta. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? KUVA: MARI SAARELAINEN Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja Kiinteistöpalvelut ovat laatineet yhdessä ohjeistuksen, miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta. Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Tämä kiinteistönomistajalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella esimerkiksi kiinteistöpalveluyritykselle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyri- i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista tykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arkija viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset tehtävä ohjaamaan toimintaa Kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta on perinteisesti sovittu hyvin vaihtelevasti. Joissakin sopimuksissa on selkeästi todettu, että kiinteistöpalveluyrityksen tulee valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtyä olosuhteiden edellyttämiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi asettamalla puomit, lippusiimat ja varoituskyltit. On myös mahdollista sopia, että kiinteistöpalveluyritys ryhtyy automaattisesti toimenpiteisiin lumen tai jään pudottamiseksi. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne tai mitä valvonta "24/7" konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kiinteähintaisiin sopimuksiin tulisi määritellä talvikauden, 1. lokakuuta huhtikuuta, osalta hiekoituskertojen sekä lumilähtöjen lukumäärät. Sopimuksen mukaisten lukumäärien ylittävät hiekoituskerrat ja lumilähdöt talvikauden ajalta tulee kiinteistönomistajan aina tilata ja korvata erikseen. Palveluntoimittajan tulisi kirjata suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät (esim. hiekoituspäiväkirja, aurauspäiväkirja), josta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen. Kattolumien pudotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan. Palveluntoimittaja ei saa päästää kokemattomia henkilöitä lumenpudotustehtäviin. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava yhteisesti osapuolten kesken, eikä toinen osapuoli voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää velvoitteita. Älä aiheuta vaaratilannetta Vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittu noudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on näiden ehtojen mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle. Palveluntoimittajalla on myös oikeus havaittuaan välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen tehdä tai teettää korjaus tilaajan lukuun heti, mikäli se suuremman vahingon välttämiseksi on tarpeellista eikä tilaajan vastuuhenkilö ole välittömästi tavoitettavissa. Jos havaittu vika tai puute voi aiheuttaa hengenvaaran, palveluntoimittajalla on oikeus ja velvollisuus eristää vaarallinen alue, tai jos se ei ole mahdollista, järjestää opastus, jonka perusteella vaarallinen paikka voidaan turvallisesti kiertää. Jos vahinko sattuu Mahdollisessa vahinkotapauksessa - sopimuksista huolimatta - ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Jos siis osakas tai muu kiinteistön vastuualueella liikkuva liukastuu ja loukkaa itsensä, joutuu kiinteistöosakeyhtiö / kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistönomistaja voi vaatia puolestaan sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää luonnollisesti, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä otetaan huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen. Muista vakuutukset Taloudellisen riskin minimoimiseksi tilaajan/omistajan kannattaa hankkia ja pitää voimassa kiinteistön vakuutus ja toimeksisaajan puolestaan vastuuvakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) edellyttävät osapuolilta asianmukaisten vakuutusten ottamista. Vahinkoja voi tapahtua kaikesta varautumisesta ja hyvästä hoidosta huolimatta, mutta tuolloin ei voi tulla henkilökohtaista vastuuta vahingosta - rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Aineistoja talvikunnossapidosta ja osto-osaamisesta, ks. net kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tarttui rivakasti Kiinteistöliiton toivomukseen käynnistää viipymättä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu. Villi ja virheellinen pysäköinti kiinteistöjen alueella on nyt vakava turvallisuuskysymys, josta soitetaan Kiinteistöliittoon jatkuvasti. Pysäköinninvalvontaa koskevaan epäselvään oikeustilaan on saatava pikaisesti selvyys ja sitä koskeva laki voimaan viipymättä. Ilman lainsäädäntöä kiinteistönomistaja ei pysty tehokkaasti puuttumaan alueellaan tapahtuvaan asiattomaan pysäköintiin. Ministeri Henrikssonin esittämä näkemys pohjautuu perustuslakivaliokunnan esittämään kantaan siitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa voidaan käyttää vain kunnallisen pysäköinninvalvonnan tukena. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että pysäköintimaksut määrättäisiin viranomaisten myötävaikutuksella, koska siten villi pysäköinti ja villi valvonta saadaan kuriin. Virheellinen pysäköinti talo- ja vuokrataloyhtiöiden alueella on vakava turvallisuuskysymys kun kiinteistön pelastusteille pysäköidään. Pysäköintikiellosta piittaamattomat autoilijat tukkivat pelastustiet ja ottavat jatkuvasti käyttöönsä luvattomasti asukkaiden käytössä olevia paikkoja. Viranomaisten resurssit eivät ole tähän mennessä riittäneet asuinkiinteistöjen tai julkisten rakennusten kuten sairaaloiden valvontaan, koska valvonta on kohdistunut ensisijaisesti katualueille. Tieliikennelaissa on selkeä määräys, että pysäköinti kiinteistön alueelle ilman sen omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Naapurimaassamme Ruotsissa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laissa ja omistaja voi kieltää pysäköinnin kiinteistönsä alueella ja rajoittaa sitä. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että laki saadaan voimaan pikaisesti, mutta yhtä tärkeää on saada pikaisesti kuntoon viranomaisresurssit, jotka mahdollistavat tehokkaan valvonnan. Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana Kylmäsäilytyslaitteiden, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden energiamerkinnät uusiutuvat. Uudet merkinnät tulevat voimaan loppuvuonna Uutena tuoteryhmänä energiamerkinnän piiriin tulivat televisiot. Energiamerkinnän piirissä ovat myös kuivaavat pesukoneet, kuivausrummut, lamput, uunit ja ilmastointilaitteet. Valmistelussa on energiamerkintä-vaatimukset lämminvesivaraajille, huoneilmastointilaitteille, lämmityskattiloille, kotitalouksien valaistustuotteille, pölynimureille ja kuivausrummuille. Sähkönkulutukseen muutosta - laitteiden energiankulutus pienemmäksi Erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa sekä yrityksissä on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Kotitaloudet ovat koneellistuneet ja esim. viihde-elektroniikkaa on käytössä entistä enemmän ja varustelutaso on noussut. Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kasvanut ja erityisesti valaistuksen ja viihdeelektroniikan osuus kulutuksesta on suurentunut huomattavasti. Sähkölaitteiden energiankulutusta vähennetään mm. laitteille asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten avulla. Vaatimusten myötä sekä käytön aikainen kulutus että lepovirtakulutus vähenee. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepo- tai toimintatilassa yli ekosuunnitteluvaatimuksissa määritettyjen rajojen. Markkinamuutos on jo näkyvissä mm. lamppujen kohdalla, viimeisimpänä muutoksena markkinoilta poistuivat 60 watin hehkulamput. Myös energiamerkinnät vaikuttavat energiankulutukseen ohjaamalla ostajat valitsemaan entistä vähemmän energiaa käyttäviä laitteita. Energiatehokkuusluokka esiin mainonnassa Energiamerkinnän vaikutusta tehostaa myös kesällä voimaan tullut velvoite, jonka mukaan energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka aina hinta- ja energiatietojen yhteydessä. Myös teknisiä ominaisuuksia koskevassa aineistossa - esim. valmistajan esitteissä - on kerrottava energiatehokkuusluokka. i - kiinteistöviesti

9 kiinteistöviesti pohjois-savo Pääkirjoitus Kiitos vuodesta 2011 Näin loppuvuonna on hyvä hetki tarkastella, miten vuosi on mennyt. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden joukossa ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistykset. Kiinteistöliittoon on liittynyt lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan lähes tuhat uutta jäsentä, ja alueellamme yhteensä 75. Olemme toimineet Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella vuodesta 2006 tuloksekkaassa palvelukeskusyhteistyössä. Tilastollisesti emme tänä vuonna saavuta viime vuosien tahtia jäsenhankinnan määrässä, mutta nyt kuudessa vuodessa alueen koko yhteinen jäsenmäärä on kasvanut kaikkiaan yhden keskikokoisen kiinteistöyhdistyksen verran, eli runsaalla 700 uudella jäsenellä. Ainakin tästä kaikkien on hyvä iloita. Tyytyväisyyden varaan ei kannata kuitenkaan tuudittautua, sillä asioita voidaan tehdä kussakin yhdistyksessä aiempaa paremmin. Tämä vuosi on Pohjois-Savon yhdistyksen 115-vuotisjuhlavuosi, sisaryhdistys Etelä-Savo vietti viime vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan, ja ensi vuonna on Pohjois-Karjalan vuoro. Siellä kampanjoidaan uusjäsenhankinnassa erityisen tarmokkaasti yhdistyksen 95-vuotisessa historiassa. Neuvonnassa ja asiakaskeskusteluissamme on kytenyt pinnan alla edellisvuosien tapaan putkiremontteihin liittyvät aiheet. Mistä kaikesta jäsenemme hankkivat tietoa? Nykyaikana viestintäkanavia on lukuisa määrä, mutta parhaamme mukaan hankimme jäsenillemme puolueetonta tietoa. Ja yksi keino tähän on koulutus. Kannustan siis hankkimaan tämänkin palvelumme avulla uusia tietoja ja taitoja, sillä maailma on muuttunut melkoisesti myös taloyhtiöiden näkökulmasta. Lisäksi kynnys taloyhtiön hallituksen jäseneksi madaltuu tiedon saamisen avulla. On luonnollista, että koulutustilaisuuksiin osallistujien aktiivisuus on vaihtelevaa. Joten arvoisat jäsenemme, mitä Teiltä toivoisimme? Toivomme, että ilmoitatte meille koulutustilaisuuteen osallistumisen peruuntumisesta riittävän ajoissa, mikäli mahdollista. Näin vapautuva paikka voidaan tarjota toiselle tilaisuuteen haluavalle. Samoin toivomme mahdollisimman monen muistavan ilmoittaa puheenjohtajan ja isännöitsijän yhteystietojen, sähköpostiosoitteiden tms. muutoksista jäsensihteerillemme. Osoite muuttuu kätevästi samalla kertaa toista jäsenlehteämme, Suomen Kiinteistölehteä varten. Mitä itse toivomme? Toivomme, että pystymme valitsemaan kannaltanne tärkeät aiheet, keihäänkärjet, jäsenille näkyvässä toiminnassamme, kuten koulutuksessa ja tiedotuksessa. Näin te hyödytte palveluista jäseninämme parhaiten. Hallituksen jäsenet ovat omassa taloyhtiössään tärkeä tuki yhtiön asukkaille. Puheenjohtajan ja isännöitsijän onnistunut ja toisiansa kunnioittava vuoropuhelu puolestaan on yhtiön kannalta ensiarvoista. Kiitos siis tämänkin vuoden panoksestanne taloyhtiönne asioiden hoitamisessa. Erityisen lämpimän kiitokseni ansaitsee työkumppanini, jäsensihteerimme Anne Verger sekä Kiinteistöviestin avustaja, paikallissivujen ja nyt osin myös lehden yhteisten sivujen toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen sekä lehden taittaja Mari Saarelainen. Kanssanne on ollut ilo tehdä yhteistyötä! Järjestötasolla alueyhteistyö ja luottamuksellinen yhteistyö paikallisten kiinteistöyhdistysten luottamushenkilöiden kanssa on toiminnan kivijalka, ja tästä yhteistyön sujuvuudesta olen kiitollinen. Toivotan myös Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Kiinteistöviestin lukijoille Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -

10 kiinteistöviesti pohjois-savo Hissi kerrostaloon Pielavedellä Pielavesi on noin 5000 asukkaan hiljainen, seniorivaltainen kunta. Nuoret häipyvät maailmalle työn perään. Muutamia paluumuuttajia palaa vuosittain etelästä takaisin juurilleen, myytyään kaupunkiasuntonsa vilkkaista kaupungeista. He saavat halpojen asuntojen ja hyvien palvelujen Pielavedeltä moninkertaisen määrän neliöitä, ja rahaa jää vielä mukavaan loppuelämään. Hissittömät kerrostalot eivät kuitenkaan ikääntyvälle sovellu, rappujen nousu voi käydä mahdottomaksi. Siksi vuonna 1973 valmistunut Asunto Oy Pielanranta, 3+1 -kerroksinen, hyvin hoidettu punatiilitalo rannan tuntumassa, päätti rakentaa talonsa jokaiseen kolmeen portaaseen hissin. - Jotta asukkaat pystyvät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään, perustelee hallituksen puheenjohtaja Kalevi Rautiainen. - Etteivät ihmiset jää asuntoihinsa mottiin, liikuntakyvyn alkaessa reistailla. Hissi nostanee myös asuntojen myyntiarvoa ja merkitystä on myös talon pysymisellä asuttuna. Osa kunnan vuokra-asunnoista on tyhjillään, kunnassa on vuokralaisten markkinat. Hissillinen talo houkuttanee esimerkiksi maaseudulta muuttavia ikäihmisiä sekä vuokra- että omistusasukkaiksi. Yksimielinen päätös yhtiökokouksessa Marraskuun lopulla pidetyssä yhtiökokouksessa tehtiin alustavan kustannusarvion perusteella yksimielinen päätös hissin rakentamisesta. Lopulliset kustannukset määräytyvät, kun hissiurakoitsijat on kilpailutettu ensi vuoden alkupuolella. Hissirakentamispäätöksen tekoa avitti Pertti Kauppisen, hallituksen jäsenen, ja Rautiaisen henkilökohtaiset keskustelut asukkaiden kanssa. He Kalevi Rautiainen, hallituksen puheenjohtaja, keskustelee suunnittelijan kanssa. olivat selvittäneet osakkaille hissin rakentamisen hyödyt ja kustannukset etukäteen. Kun kokouksessa oli vielä suuntaa-antavat, Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holapan tekemät laskelmat huoneistokohtaisista kustannuksista, helpotti se osakkaiden päätöksen tekoa. - Jututin keväisessä Kiinteistöliitto Itä-Suomen Rakennusfoorumi-tapahtumassa Kuopiossa siellä luennoinutta Holappaa, ja hän ystävällisesti lupautui meitä konsultoimaan, Kauppinen kertoo. Avustusten osuus suuri KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Valtio myöntää hissien jälkiasennuksiin 50 prosentin avustuksen, sen Pielanranta hyödyntää. Lisäksi Kauppinen kävi pehmittämässä kunnanjohtaja Sami Miettisen, jonka myötävaikutuksella Pielavesi päätti avustaa hissin rakentamista 10 prosentilla. - Perustelin sitä sillä, että on halvempaa hoitaa huonokuntoiset ja iäkkäät kotiin kuin rakentaa uusia palvelukoteja. Kukapa ei haluaisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kauppinen tietää, että Saarijärven kunta avusti hissirakentamista jopa 16 prosentilla, samoilla perusteilla. Rakennuskustannukset jyvitetään asuinkerroksen mukaan. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa asuva Rautiainen maksaa hissistään 131 euroa neliölle, kun alimman kerroksen osakkaan osuus on 61 euroa neliölle. Jos osakas ei halua maksaa osuuttaan kertasuorituksena, hän voi maksaa sen vastikkeessaan vähitellen. Hissiosuudet vaihtelevat asunnon koon mukaan 1850 eurosta euroon. - Jos sen maksaa esimerkiksi kymmenen vuoden aikana, ei se montaa kymppiä kuukaudessa vastiketta lisää, laskee isännöitsijä Leevi Jauhiainen. Pielanranta uranuurtaja Nyt Pielanranta kilpailuttaa suunnittelijat, ja sitten hissiurakoitsijat. Kun lopullinen kustannus on selvillä, he voivat hakea avustuksia. Toive on, että ensi vuoden lopulla olisivat hissit käytössä. Pielanranta on uranuurtaja kunnassa. Vain yhdessä uudisrakennuksessa on hissi entuudestaan. - Meistä tulee varmaankin epävirallisia hissiasiamiehiä tähän kylään. Niin paljon me olemme jo asioita selvittäneet, Rautiainen ja Kauppinen naurahtavat. Hissirakentamiselle olisi kunnassa kovasti tarvetta. Isännöitsijä kiittää talon aktiivista kolmihenkistä hallitusta, joka on paneutunut hissiasiaan antaumuksella. alp II - kiinteistöviesti

11 kiinteistöviesti pohjois-savo KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN As Oy Pielanranta on mukava talo, ja hissien tultua sen markkina-arvo nousee, uskovat Pertti Kauppinen, Kalevi Rautiainen ja Leevi Jauhiainen. kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti pohjois-savo Oman talon kuntosalille on helppo mennä Asunto Oy Joensuun Tähtitorni on erikoinen talo. Taloyhtiöllä on asukkaidensa käytössä kuntosali sisäänkäyntikerroksessa. Isännöitsijä Jarmo Multanen Realia Isännöinnistä kertoo, että kuntosali tehtiin asukkaiden toivomuksesta jo rakennusvaiheessa vuonna Rakennuskustannuksiltaan neliöt ovat samanarvoisia muiden tilojen kanssa. Avarassa, valoisassa ja hyvällä ilmanvaihdolla varustettu kuntosali toimii myös monitoimitilana. Siellä on biljardipöytä ja kokoustilat taloyhtiön omien kokouksien pitoa varten. Laitteista osa on ostettu taloyhtiön varoilla, osan on rakennusliike lahjoittanut ja osan ovat asukkaat antaneet kaikkien iloksi. Tilaan on oma sisäänkäynti. Kuntosalissa on myös keittiönurkkaus ja suihku, vaikka käyttäjät menevät yleensä omaan kotiinsa suihkuun. Tähtitorni on luksustalo Talon asukkaat ovat kaikenikäisiä. On opiskelijoita, eläkeläisiä, työssäkäypiä ja lapsiperheitä. Asukkaat ystävineen käyttävät kuntosalia ahkerasti. Käyttö on maksutonta. Haastatteluhetki sattui olemaan Multaselle ensimmäinen kerta, jolloin hän ei tavannut kuntosalilta ketään harjoittelemasta. Kynnys lähteä kuntosalille laskee, kun sali on omassa talossa. Kaikki eivät jaksa, halua tai ehdi lähteä yleisille saleille, harjoittelu yhdessä vieraiden ihmisten kanssa ei tunnu luontevalle. Kuntosali lienee melkoinen etu myös asunnon myyntihetkellä. Voi kuntosalilla olla senioriväelle merkitystä myös päivittäisen kunnon ylläpitäjänä. 14-kerroksinen talo on muutenkin helmi Joensuun kaupunkikuvassa, kauas näkyvä maamerkki Pielisjoen varressa Penttilän alueella. Uudelle asuinalueelle nousee koko ajan uusia kerrostaloja, mutta Tähtitorni on korkein. Talo on luksusvarusteltu, sen havaitsee esimerkiksi vuolukivestä tehdyistä käytävistä ja aulan lattiasta. Parvekkeita voi olla asunnoissa useitakin, ne ovat kaikki puolilämpimiä tai jopa lämpimiä, eli parveke toimii asunnon ulkopuolisena olohuoneena. Halutun talon kaikki asunnot olivat Multasen mukaan varatut jo rakennusaikana, ja näin asukkaat pääsivät vaikuttamaan sisustusratkaisuihin. Yhteishenki ja kunto nousevat Multanen on toiminut yli 20 vuotta isännöitsijänä. Hän tietää, että taloyhtiöillä on tyhjiä joutotiloja, esimerkiksi käyttämättömiä kylmäkellareita. Miksipä ette tekisi siitä kuntosalia, hän ehdottaa. Kustannus ei ole suuri, jos asukkaat osallistuivat varustamiseen esimerkiksi luovuttamalla käyttämättä jääneet kunnonkohotusvälineensä taloyhtiön salille. - Monilla yhtiöillä on kangaspuut tai vastaavaa joutotiloissaan, mutta kannattaa harkita myös kuntosalivaihtoehtoa. Sillä voi olla kansanterveydellistäkin merkitystä, ja yhteinen kuntosali varmasti kasvattaa talon mehenkeä ja kaikkea sosiaalista kanssakäymistä. Tähtitornissakin suorastaan aistii yhteishengen. alp Isännöitsijä Jarmo Multanen kertoo, että Tähtitornin kuntosalilla on lähes aina treenaajia. Hän suosittaakin taloyhtiöitä harkitsemaan joutotilojensa, esimerkiksi käyttämättä jääneiden kylmäkellareiden, muuttamista kunnonkohotustilaksi. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Miten muualla? Kuopiolaiset taloyhtiöt eivät pienen gallupin perusteella ole innostuneita joutotilojensa kuntosaliksi muuttamiseen. Isännöitsijä Jouni Rissanen Kuopion Arennasta kertoo, että esimerkiksi käytöstä pois jääneet kylmäkellarit muuttuvat tavallisiksi lämpimiksi varastoiksi. - Menisikö kuntosali-investointi yhtiökokouksessa läpi, kun kaikki sitä eivät kuitenkaan käyttäisi, hän miettii. Ei myöskään isännöitsijä Tomi Nevantien taloissa ollut sellaisia muutoksia tehty. - Jos yhtiöjärjestyksessä on mainittu kylmäkellarit, niitä ostajat kysyvät. Jos ne muuksi muuttaisi, pitäisi myös yhtiöjärjestykseen se korjata. Mirjami Kauppinen, Kiinteistöliitto Itä- Suomen toiminnanjohtaja, vahvistaa, että rakentamispäätös vaatisi osakkaiden enemmistön taakseen, mikäli kylmäkellarit ovat yhtiön hallinnassa. Kaikkien suostumus vaaditaan, mikäli tilat ovat osakkeenomistajien hallinnassa. II - kiinteistöviesti

13 ajankohtaista Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi - neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu Puhelimitse annettu maksuton energianeuvonta kuului Kiinteistöliiton hankkeeseen "Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä". Hanke oli osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta Kiinteistöliitto tarjoaa nyt energianeuvontaa puhelimitse vain jäsenpalveluna. Neuvontaa antaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Palvelu on jäsentaloyhtiöiden käytössä ma-pe klo 9-15, numero on (09) (vaihde). Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin. Muutoksia ARAn korjausavustuksiin Hallituksen vuodelle 2012 tekemässä talousarvioesityksessä on esitetty muutoksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämiin korjausavustuksiin. Hissien jälkiasennushankkeisiin tukea voi hakea entiseen tapaan jatkuvana hakuna ja se on suuruudeltaan 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista (suunnittelu, rakennustyöt ja hissi). Sen sijaan vanhojen hissien peruskorjausavustukset loppuvat kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 keväällä ei ole enää korjausavustusten hakua vanhojen hissien peruskorjausten osalta. Vuonna 2011 hakuun osallistuneiden tukipäätökset käsitellään normaaliin tapaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Muutokset tuissa eivät poista tarvetta vanhojen hissien peruskorjauksille vaan päinvastoin peruskorjaustarve kasvaa koko ajan hissikannan ikääntyessä. Suomessa hissien keski-ikä on jo selvästi yli 30 vuotta ja Tukesin arvion mukaan peruskorjaustarpeessa on lähivuosina lähes joka viides Suomen hisseistä eli hissiä. Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon korvaako vakuutus? Taloyhtiön vesikaton läpi vuoti kesällä vettä yläkerran huoneistoon. Vahingon syyksi paljastuivat katossa olevat 30 reikää, jotka olivat syntyneen vahingon havaitsemista edeltävänä talvena lumenpudotuksen yhteydessä. Lumenpudotuksen tehnyt yrittäjä oli mennyt konkurssiin, eikä häneen saatu mitään yhteyttä. Ensin korvauksia haettiin lumenpudottajan vastuuvakuutuksesta, koska vakuutussopimuslain mukaan konkurssitilanteessa vahingonkärsineellä on poikkeuksellisesti oikeus hakea korvauksia suoraan vakuutuksenantajalta, vaikka kyseessä onkin vapaaehtoinen vakuutus. Lumenpudottajan vastuuvakuutusyhtiö ilmoitti kuitenkin, että vakuutuksessa ei ole vakuutettuna toimialana lumenpudotusta, eikä vahinkoa näin ollen voitu ottaa käsiteltäväksi lumenpudottajan vastuuvakuutuksesta. Ainoaksi mahdollisuudeksi vakuutusmielessä jäi käyttää kiinteistövakuutusta. Vesikatto korjattiin myöhemmin ja katteen korjauslasku oli summaltaan 9.461,96 euroa. Vakuutusyhtiön tarkastaja oli kuitenkin ottanut laskusta ikäpoistoa katteen iän mukaan 3.784,78 euroa. Vakuutusmeklarina toiminut Colemont valitti tästä päätöksestä, koska kyseisen kiinteistövakuutusyhtiön ehdoissa rikkoutumisvahinkojen ikäpoistojen kohdalla mainitaan vain LVIS- ja konetekniikka eli ei vesikattoa lainkaan. Ikäpoistoa ei olisi siis pitänyt ottaa. Tarkastaja vetosi vielä vakuutusyhtiön korvauskäytäntöön, mutta lopulta toisen valituksen jälkeen vakuutusyhtiö myönsi tulkinneensa tapausta virheellisesti ja maksoi ikäpoiston verran eli 3.784,78 euroa lisäkorvausta. Mikäli lumenpudottaja on aiheuttanut vesikattovahingon, niin ensisijaisesti korvauksia kannattaa hakea lumenpudottajalta, jotta ei suotta rasiteta taloyhtiön omaa vakuutusta. Mikäli korvauksia ei aiheuttajalta sen vastuuvakuutuksesta saa, niin tällöin ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää kiinteistövakuutusta. Muutamat kiinteistövakuutusyhtiöt korvaavat lumenpudottajan aiheuttamat vesikattovahingot kuitenkin eri tavoin. Lähde: Colemont Finland Oy kiinteistöviesti i -

14 ajankohtaista Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen Kiinteistövahingoista yli 70 % on vuotovahinkoja ja pääsääntöisesti kiinteistövakuutusyhtiöt maksavat korvaukset ehtojen mukaisesti. Joskus kuitenkin korvauksista joudutaan kiistelemään muutoksenhakuelimissä asti. Vakuutuslautakunta on riidanratkaisuelin, mikä käsittelee vakuutussuhteeseen perustuvia, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä. Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksia, joita vakuutusyhtiöt noudattavat lähes poikkeuksetta. Colemont Finland Oy on Taloyhtio. netin kumppanuustaho ja tuottaa vakuutustiedotteita taloyhtiöille. Oheinen esimerkki kertoo tapauksesta, jossa vakuutusyhtiö ei maksanutkaan korvauksia heti taloyhtiölle, vaan ratkaisusuositus jouduttiin hakemaan Vakuutuslautakunnasta. Kenen vakuutus maksaa viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon? Taloyhtiössä tehtiin viemärilinjan huuhtelua, minkä suoritti alalla toimiva tunnettu yritys. Huuhtelun yhteydessä putkistosta oli lähtenyt liikkeelle poikkeuksellisen paljon ruostetta yms. tukkien viemäriputkiston. Viemärivesiä oli noussut useiden huoneistojen vessojen ja kylpyhuoneiden lattiakaivojen kautta ylös. Vahingosta tehtiin vahinkoilmoitukset sekä huuhtelun tehneen yrityksen vastuuvakuutukseen että taloyhtiön kiinteistövakuutukseen. Molemmat vakuutukset olivat samassa vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiöt kieltäytyivät korvaamasta vahinkoa Yrityksen vastuuvakuutus antoi kielteisen korvauspäätöksen vedoten siihen, että ruostetta tuli poikkeuksellisen paljon ja niin äkillisesti, että siihen eivät osanneet ammattilaisetkaan varautua. Lisäksi todettiin, että huuhtelija oli suorittanut viemärinpesun huolellisesta ja normaaleja työtapoja noudattaen. Vastuuvakuutusyhtiö tulkitsi, että vahinko ei ole aiheutunut mistään yrityksen henkilökunnan syyksi luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, eikä yritys siten ollut voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta. Kun korvausvelvollisuus puuttui, niin vastuuvakuutuskaan ei vahinkoa korvannut. Kiinteistövakuutusyhtiö antoi myös kielteisen korvauspäätöksen vahingosta. Päätöksen perusteluna oli se, että kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Kiinteistövakuutusyhtiön mielestä ei voida pitää ennalta arvaamattomana, että vanhoista viemäriputkista irtoaa pesun yhteydessä paljon ruostetta ja likaa. Vakuutuslautakunta: Yritys ei ollut vastuussa vahingosta Kummankaan osapuolen vakuutus ei suostunut muuttamaan päätöstä, joten taloyhtiön vakuutusmeklarina toimiva Colemont Finland Oy pyysi Vakuutuslautakunnalta lausuntoa kummasta vakuutuksesta vahinko tulisi korvata. Colemontin mielestä vakuutus yhtiön eri osastojen päätökset olivat osittain ristiriidassa keskenään. Kiinteistövakuutuksen mukaan kyseessä ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, kun taas yrityksen vastuuvakuutus katsoi, että kyseessä oli äkillinen tapaturma, johon ammattilaisetkaan eivät osanneet varautua. Yrityksen vastuuvakuutuksesta Vakuutuslautakunta totesi lausunnossaan, että huuhteluyritys ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta, joten yrityksen vastuuvakuutuksen korvauspäätös on tehty vakuutusehtojen mukaisesti. Kiinteistövakuutuksesta Vakuutuslautakunta puolestaan totesi, että ottaen huomioon huuhtelun suorittaneen yrityksen asianmukaisen menettelyn ja ruosteen poikkeuksellisen suuren määrän, on viemäritukoksesta aiheutunut vahinko ehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunta suositti, että vahinko korvataan kiinteistövakuutuksesta. Kiinteistövakuutusyhtiö noudatti Vakuutuslautakunnan suositusta ja maksoi korvausta ikäpoistojen ja omavastuun jälkeen taloyhtiölle korkojen kera yhteensä yli euroa. Lue lisää vakuutustiedotteita osoitteesta: Lähde: Colemont Finland Oy i - kiinteistöviesti

15 tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa Frame-hankkeen uudet tulokset osoittavat, että EU:n energiatehokkuusvaatimusten turvallinen täyttäminen Suomessa asettaa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmastoolosuhteiden muutokset tuovat siihen vielä omat lisähaasteensa. Frame tutkii ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Kiinteistöliittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. Ensi vuoden heinäkuussa uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät 20 prosentilla. Edellisen kerran vaatimuksia kiristettiin 30 prosentilla vuoden 2010 alusta, ja tarkoituksena on edetä kohti nollaenergiarakentamista vuoteen 2020 mennessä. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät rakenteilta yhä parempaa lämmöneristyskykyä. Eristekerroksen paksuuden kasvattamiseen ja lisälämmöneristeen käyttöön liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka pitää jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioida. Eristepaksuus vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja kuivumiseen. Hankkeessa tutkittiin myös sitä, kuinka paljon rakenteiden massiivisuus eli niin sanottu terminen massa vaikuttaa rakennuksen tilojen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen sekä ostoenergian kulutukseen nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa. Tulosten mukaan rakennuksen kokonaisostoenergian kulutus pienenee parhaimmillaan 3,5 prosenttia massiivisen rakenteen ansiosta. Tilojen lämmitystarve vähenee 2,5-12 prosenttia ja jäähdytystarve 0,5-42 prosenttia. Ilmastonmuutos tuo rakennuksille monia vaateita Rakennusten ulko-osissa homehtumiselle herkkien materiaalien homehtumiskestävyyttä tulee parantaa tai korvata ne toisilla kestävämmillä materiaaleilla. Toinen tärkeä parannuskeino on suojata rakenteet lämpöä eristävällä tuulensuojalla. Yksittäisten rakenneosien muutosten vaikutus kokonaisuuteen tulee myös selvittää tarkasti. Puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla, jotta homeen kasvu voidaan estää. Tämä tulee huomioida aina korkeissa rakenteissa kuten puukerrostalojen seinärakenteissa. Ilmiö on tunnettava myös pientalojen korjausrakentamisessa etenkin silloin, kun käytetään paksua rappauskerrosta. Myös ilmansuunnilla on merkitystä puurunkoisten talojen rakenteiden toimivuuteen. Rakennuksen pohjoisseinällä puuverhous kuivuu huonosti, kun taas eteläseinällä tiilimuuraus tai rappaus voi lisätä sisemmän seinänosan kosteutta. Vaikka asia on yleisesti tunnettu, ei siihen kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat eri vuosina. Siksi FRAMEhankkeessa on haettu sellaiset kriittiset referenssivuodet, jolloin olosuhteet homeen kasvulle ovat kaikkein otollisimmat. Kun näitä vuosia käytetään rakenteiden laskennallisissa esimerkeissä, voidaan luottaa siihen että rakenne toimii oikein muinakin vuosina. Talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu Kiinteistöliitto julkaisee vuosittain talousarvio-ohjeen taloyhtiöiden seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu Tämän jälkeen luvut ovat voineet täsmentyä, joka tulee huomioida kunkin taloyhtiön talousarvion laadinnassa. Jäsentaloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät saavat ohjeesta hyödyllistä tietoa talousarvion laadinnassa hyödynnettäväksi. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 10,2 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Indeksiluku kuvaa vuoden 2011 toisen vuosineljänneksen tilannetta. Muutokset ylläpitokustannuksissa aiheuttavat paineita taloyhtiöiden talouteen. Vuoden 2012 hoitokulujen arvioinnissa on otettava huomioon niin kiinteistökuin paikkakuntakohtaiset erityispiirteet. Kunnalliset maksut ja kiinteistöverot on tarkistettava paikkakuntakohtaisesti talousarviota tehtäessä. Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Vuoden 2011 niin verojen korotukset kuin muut kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Talousarvio-ohje suosituksineen jäsentaloille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on kokonaisuudessaan Kiinteistöliiton jäsentalojen luettavissa Taloyhtio.netin sivuilta: Jäsentaloyhtiöiden hallitus, isännöitsijät ja tilintarkastajat pääsevät kirjautumaan jäsensivuille tunnuksen ja salasanan avulla. Jäsenkäyttäjäksi rekisteröitymiseen ohjeet löytyvät osoitteesta kiinteistöviesti i -

16 markkinat ja suhdanteet Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,49 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,5 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, jossa nousua edellisvuodesta oli 5,2 prosenttia. Eniten vuodessa kohosivat ulkoalueiden hoitokulut, jotka yli kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 28 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 prosenttia ja vedenkäytön 8 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,61 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,55 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,4 prosenttia vuodesta Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,1 prosenttia ja käyttökorvausten 9,2 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 1,8 prosenttia vuodesta Kiinteistönhoitokulut asunto - osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Itä- Suomessa vuonna 2010 Kiinteistövero 5.1 % Jätehuolto 2.3 % Korjauskustannukset 34.2 % Sähkö 3.8 % Vesi ja jätevesi 6.8 % 4.60 /m 2 /kk Muut hoitokulut 3.6 % Lämmitys 23.1 % Suomen Kiinteistöliitto ry /Jukka Kero Henkilöstökulut 0.8 % Hallinto 6.8 % Käyttö ja huolto 10.6 % Siivous Ulkoalueiden hoito 1.7 % 1.1 % Lähde: Tilastokeskus Kiinteistönhoitokulut asunto- osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa Itä- Suomessa vuonna 2010 *) Kiinteistövero 4.8 % Jätehuolto 4.2 % Sähkö 8.7 % Korjaus - kustannukset 23.7 % Muut hoitokulut 7.7 % 3,04 /m 2 /kk Henkilöstökulut 0.6 % Hallinto 8.3 % Käyttö ja huolto 5.1 % Vesi ja jätevesi 9.9 % *) ml. huoneistokohtaisesti lämmitetyt as.oy:t Suomen Kiinteistöliitto ry Jukka Kero Lämmitys 23.7 % Lähde: Tilastokeskus Ulkoalueiden hoito 3.2 % Siivous 0.0 % i - 10 kiinteistöviesti

17 markkinat ja suhdanteet Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,9 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,9 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistui kevyt polttoöljy, 35,6 prosenttia. Erilliskustannukset nousivat 19,9 prosenttia, lämpökustannukset 16,8 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 16,1 prosenttia, kaukolämpökustannukset 11,1 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 6 prosenttia, käyttö- ja jätevesikustannukset 4 prosenttia, työkustannukset 3,8 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 2,6 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 0,6 prosenttia. KUVA: MARI SAARELAINEN i tapahtumia ja julkaisuja Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen päivitetty Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo tarjoaa valmiin mallin isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken. Isännöintitehtäväluettelo on laadittu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille avuksi isännöintiä koskevien tarjouspyyntöjen laatimiseen ja isännöintisopimusten solmimiseen. Siitä on suuri hyöty myös isännöitsijälle tarjousten ja palvelupakettien muodostamisessa. Kun tarjouspyynnöt ja sopimukset tehdään tehtäväluettelon pohjalta, syntyy sekä taloyhtiölle että isännöitsijälle yhtenäinen käsitys sovittujen isännöintitehtävien kokonaisuudesta ja tehtävistä suoritettavista korvauksista. Isännöintitehtäväluettelosta julkaistiin nyt jo 9. painos. Isännöintitehtäväluettelo koostuu Tehtäväluettelosta, jossa isännöintitehtävät on lueteltu aihealueittain, sekä Selitysosasta, joka sisältää tarkemmat tehtäväkuvaukset. Mallia voi käyttää sellaisenaan, mutta luettelo mahdollistaa myös omat räätälöinnit: kunkin tehtävän kohdalle on jätetty tila omia valintoja ja lisäselvityksiä varten. Luettelossa annetaan valmis malli siitä, mitkä tehtävät sisältyvät isännöitsijän kiinteään kokonaispalkkioon ja mistä tehtävistä sovitaan erillisveloitus. Luettelon lopussa on lisäksi Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007 sekä Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet. Tehtäväluettelon hinta on 15 euroa, ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy. A4-kokoisessa luettelossa on 32 sivua. Luetteloa voi tilata verkkokaupasta ww.kiinkust.fi/kirjakauppa, sähköpostitse osoitteesta sekä puhelimitse numerosta (09) Jäsenalennus -10 %. kiinteistöviesti i - 11

18 kolumni i Kinkkuvarkaita liikkeellä? Taloyhtiön asukkaan hyvä lämmin hellä joulumieli voi olla koetuksella, kun kylmäkellarissa ei olekaan kinkkua enää, kun sitä vesi kielellä jouluaaton aterialle lähdetään noutamaan. Niin korskeiksi ovat varkaat näinä päivinä käyneet, että kinkutkin vievät, kertoi eräs isännöitsijä. Eivät siinä valvontakameratkaan auta, kun vorolla kinkunhimo iskee. Eräässä taloyhtiössä nähtiin tallenteesta, että kinkkuvaras miihaili ajokypärä päässä ryöstöretkelleen, ja poistui muina miehinä hissillä yläkerroksiin. Kypärän takia häntä ei voitu tunnistaa, eikä isossa taloyhtiössä voinut ketään mennä rosvoksi todisteitta syyttelemään. Ja vaikka pääsisikin tekemään epäillyn kotiin tupatarkastusta, millä osoitat, että sinun kinkkusi onkin minun kinkkuni. Eivät ne niin poikkea toisistaan. Minä kuorrutin konjakkisinapilla, tämä on minun, ei riitä todisteluksi. Ei vaikka vaatimusta höystäisi konjakkihöyryinen hengitys. Pitäisikö kylmäkellarissa ollakin valekinkku? Tyhjä sisältä, kuten oli valekalakukkokauppiaalla. Siitäpäs saisi rosmo, kalauttaisi kirveensä kiveen, tai paremminkin hampaansa. Sellaiselle ikävälle pitkäkyntiselle pitää toivoa jouluaatoksi valepukkia. Pukkejahan töytyilee solkenaan aattoiltana isoissa kerrostaloissa. Koska vain yksi on oikea, se Korvatunturi-malli, niin ovatko muut siis valepukkeja? Ainakin sen yhden pukin oikeellisuus askarrutti lastemme mieltä pitkään, pukki näet pyrki nipistelemään emännän takapuolta. Eikä isäkään pahimmoilleen ollut paikalla moista menoa asettelemassa, vaan juuri silloin hakemassa viimeisiä havuja metsästä. Velipoikaa taas järkytti toisenlainen pukki, joka niin päihtyneenä tuli jouluaattona vastaan, että tuskin sai sammallettua kysymystään seuraavasta käyntiosoitteestaan. Siinä on ollut lapsille ilon päivää kerrakseen. Kinkusta vielä, että tuntuvatpa jotkut luottavan uuninsa kykyihin, kun onnistuvat survomaan 12 kilon kinkun 10 kilon uuniin. Kun kinkun takapuoli on kiinni uunin takaseinässä, ei uuni siitä tykkää. Se voi lopettaa yhteistyön tai ei vain jaksa kypsyttää moista murikkaa, ja siinäpä olet raa an sianpuolikkaasi kanssa jouluaaton ruokaa odottamassa. Ikuisuusmuistutus on kinkunrasva. Ei, ei, ei. Sitä ei kaadeta viemäriin, vaikka se kuumana on kuinka juoksevaa. Ei ole kauan. Pian on taloyhtiö tahtomattaan mukana uudessa putkiremonttiteknologiassa, kun putkistot on pinnoitettu kinkunrasvalla. Tosin pinnoitteen paksuus saattaa toisin paikoin ylittää normit, ja jopa tukkia putkistot. Onko kotivakuutus varmasti kunnossa? Vakuutusyhtiö saattaa kyllä kieltäytyä korvausten maksamisesta. Kinkunrasva pitää jähmettää kylmässä ja panna klönttinä roskiin, mieluummin biosellaisiin tai kompostoriin. Suolaisena sitä ei anneta pikkulintujen joulumuonaksi. Ihaninta joulunjälkeistä aikaa ovat pursuavat roskakatokset. Paperi on paperia, joulupaperikin, ajattelee tavan taavi, kuten minä. Sinne se kuuluu paperinkeräykseen. Mutta kun ei. Joulupaperit ja muut narut ja hörsylät ovat sekajätettä. Jos vähänkään epäilet, mihin jokin kuuluu, laita seka- tai energiajätteisiin. Minä löysin netistä hyvät joulujätteen lajitteluohjeet osoitteesta Useinkysyttya/Sivut/joulu.aspx. Lienee Jätekukollakin ohjeet sivuillaan. Rauhaisan ihanaa ja tunnelmallista joulua kaikille! Nautitaan ja levätään! Ja syödään kinkkua! Anna-Liisa Pekkarinen i - 12 kiinteistöviesti

19 Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelut asunto-osakeyhtiöille / POHJOIS-SAVO MAKSUTTOMAT NEUVONTAPALVELUT taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, tilintarkastajille ja isännöitsijöille Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvonta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen arkisin klo 9-12, p Suomen Kiinteistöliiton lakineuvonta, ma-to klo 9-15, pe klo 10-15, p Energianeuvonta, ma-pe klo 9-15, p Talous- ja veroneuvonta, KTM Tapio Tikkanen, ma ja ke klo 13-16, p Internetsivut, osa vain jäsenille tarkoitettuja ( ja Maksulliset neuvontapalvelut (Suomen Kiinteistöliitto) Maksullinen neuvontapuhelin taloyhtiön osakkaille, ma-to klo 12-16, p KIRJALLISET LAUSUNNOT KIINTEISTÖNPIDON PULMATILANTEISSA Kirjallinen Suomen Kiinteistöliiton lausunto on mahdollista tilata erillistä korvausta vastaan. Ainoastaan jäsenille. 3. KOULUTUSTILAISUUDET Ajankohtaisaiheita, teematilaisuuksia, pääosin maksuttomia Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. 4. JÄSENTIEDOTE = KIINTEISTÖVIESTI Kiinteistöliitto Itä-Suomen oma jäsenlehti, Pohjois-Savon Kiinteistöviesti, toimitetaan 4 kertaa vuodessa jäsenkiinteistön nimeämälle vastaanottajalle. Kiinteistöviesti koostuu ajankohtaisaineiston lisäksi paikallisista asioista. Lehdestä myös lisäkappaleita edullisesti. 5. SUOMEN KIINTEISTÖLEHTI Valtakunnallinen kiinteistöalan lehti. Sisältyy jäsenmaksuun. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Edullisia lisäkappaleita jäsenetuhintaan. 6. TIETOA TUTKIMUSTULOKSISTA JA OPPAISTA Tietoa alan kehityksestä, uusista tutkimustuloksista sekä ilmestyneistä oppaista jäsentiedotteiden, Kiinteistölehden, koulutustilaisuuksien sekä internetsivujen ja ammatti-isännöitsijöille kuukausittain toimitettavien uutiskirjeidemme kautta. 7. EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN Valvomme kiinteistönomistajien etuja pyrkimällä vaikuttamaan kiinteistönpitoon liittyvissä asioissa paikallisiin ja valtakunnallisiin päättäjiin. 8. JÄSENALENNUKSET JA -EDUT Kiinteistösähkön puitesopimus saakka Kuopion Energian kanssa. Kiinteistöalan Kustannuksen kirjoista ja lomakkeista 10 prosentin alennus. Pohjois-Savon Pelastusalan Liiton järjestämistä turvallisuuskoulutuksista 10 prosentin alennus. Taloyhtiökohtaiset nettisivut Vastavalmistuneille (2012) taloyhtiölle liittymisvuoden palvelut veloituksetta. Tervetuloa vastuullisten kiinteistönomistajien joukkoon!

20 Tervetuloa Kiinteistöiltaan Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? klo Kuopio Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 (max. 90 henkilöä) klo Varkaus Kaupunginkirjaston auditorio, Osmajoentie klo Iisalmi Luma-Keskus Majakka, Savonkatu 5 Ohjelma: - Tilintarkastus vai toiminnantarkastus - Mitä hallituksen tulee tietää hallinnosta? - Muuta ajankohtaista Kouluttajana toimii HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen Kuopiosta. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta: anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai Netti-ilmoittautuminen tapahtumakalenterin kautta: Kahvitarjoilu klo Tilaisuus on jäsenille maksuton, ei-jäseniltä kurssimaksu 100 /hlö. Maaherrankatu 15, Kuopio Puh mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Tilitarkastaja vai toiminnantarkastaja? I s. 3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta?

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

sisältö kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 4 / 2011 joulukuu Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista tutkimus ja kehittäminen talous- ja veroasiat

sisältö kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 4 / 2011 joulukuu Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista tutkimus ja kehittäminen talous- ja veroasiat KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU Kun haluat hyödyntää jäsenetusi sähköenergiasta, soita Pohjois-Karjalan Sähkön asiakaspalveluun, puhelin 0800

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako Kirsi Ruutu Lakimies Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri Kuka vastaa kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Tekninen näkökulma kunnossapitoon Erilaiset

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Vastuu kiinteistön turvallisuudesta Taloyhtiön vastuu perustuu lainsäädäntöön

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Tavoitteellinen energianhallinta ja ylläpito taloyhtiössä Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiössä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiössä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiössä Matti Hellgrén 050 533 7127 matti.hellgren@talokeskus.fi www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä Kuka pitää kunnossa? Huoneiston ja muiden tilojen kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan välillä voi olla määräyksiä yhtiöjärjestyksessä Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Vakuuta oikein. Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vakuuta oikein. Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto. Suomen Kiinteistöliitto ry Vakuuta oikein Taloyhtiö 2013, Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Vakuutukset ja taloyhtiön johtaminen Vakuutuslajeja Vahingot Muistilista hallitukselle

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Opas. Taloyhtiön talous

Opas. Taloyhtiön talous Opas Taloyhtiön talous Sisältö 2 1. Taloyhtiön taloudelliset vastuut 3 2. Taloussuunnittelu 4 3. Maksujen kerääminen osakkailta 5 Tässä oppaassa kerromme taloyhtiön talouden suunnittelusta sekä taloudenhoitamisen

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Isännöinti Kiinteistö Oy Kuusamon Lomaparatiisi Kuusamo Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous Kiinteistö Oy Kuusamon Lomaparatiisi osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen, joka pidetään 10.5.2017 kello

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku.

Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku. KIINTEISTÖ OY TURUN MONITOIMIHALLI LUONNOS 4.6.2012 YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ja kotipaikka Turku. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana

Lisätiedot

Kokouskutsu. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat.

Kokouskutsu. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Isännöinti Kiinteistö Oy Kuusamon Lomaparatiisi Kuusamo Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous Kiinteistö Oy Kuusamon Lomaparatiisi osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen, joka pidetään 3.5.2018 kello

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010 Asuminen Asunto-osakeyhtiöiden talous Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Asunto-osakeyhtiö Töölö-Hesperia Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Aika: Maanantai 9.5.2016 klo 17:00 Paikka: Minervaskolan, Apollonkatu 12 Esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin

Lisätiedot

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki.

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 1 ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on Turun kaupungin Varissuon kaupunginosan 37. korttelin tontin n:o

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014 Asuminen Asuntoosakeyhtiöiden talous Asuntoosakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna Asuntoosakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna keskimäärin, euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat

Lisätiedot

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 17. :ssä mainitut asiat.

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 17. :ssä mainitut asiat. Katinkullan Pallohalli Oy Co / Holiday Club Isännöinti Katinkulta, 88610 Vuokatti puh. 0306 870 200 www.holidayclub.fi/isannointi YHTIÖKOKOUSKUTSU Katinkullan Pallohalli Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

As Oy Taavinmaja. Tilinpäätös- ja kulutustiedot Markus Liimatainen

As Oy Taavinmaja. Tilinpäätös- ja kulutustiedot Markus Liimatainen As Oy Taavinmaja Tilinpäätös- ja kulutustiedot Markus Liimatainen Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 213 214 Hoitovastike /os/kk.42.42.46.55.58.58.58.58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1.84 1.84 1.977

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS

ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY LINNANKATU 8 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY LINNANKATU 8 nimisen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Linnankatu 8 ja sen toimialana on omistaa ja hallita tonttia nro 5

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

ja ylläpito kiinteistössä

ja ylläpito kiinteistössä Tavoitteellinen energianhallinta ja ylläpito kiinteistössä Matti Hellgrén 050 533 7127 matti.hellgren@talokeskus.fi www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus k Oy 1923 perustettu

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Kokouskutsu. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat.

Kokouskutsu. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Isännöinti Kiinteistö Oy Kuusamon Tähti 1 Kuusamo Kokouskutsu Varsinainen yhtiökokous Kiinteistö Oy Kuusamon Tähti 1 osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen, joka pidetään 3.5.2018 kello 15.00, Original

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 15 :ssä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Isännöinti Kiinteistö Oy Onninpyhä c/o Holiday Club Isännöinti PL 618, 33101 Tampere puh. 0306 870 200, fax 0306 870 227 email: isannointi@holidayclub.fi www.holidayclub.fi/isannointi Varsinainen yhtiökokous

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Kiinteistövakuutusten rakenne (KI 01) Esinevakuutus Laaja turva tai ilmiöpohjainen Vastuu- ja oikeusturva Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy 050 533 7127 matti.hellgren@talokeskus.fi www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus

Lisätiedot