Katsaus kulutuksen nykytilanteeseen

Transkriptio

1 Katsaus kulutuksen nykytilanteeseen KOKOEKO-seminaari Kuopio

2 Esityksen yleiskuva Materiankäyttö Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Ympäristöverot ja ympäristönsuojelumenot Jätehuolto

3 Tilastokeskus Riippumaton tiedontuottaja yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttavista asioista Tuottaa noin 200 erilasta tilastoa ja niistä tehtyjä koosteita ja jatkoselvityksiä, noin 700 tilastojulkistusta vuodessa Koordinoi valtakunnallista tilastotuotantoa, josta noin 2/3 Tilastokeskuksessa, muut tilastoviranomaiset ovat TIKE, tullihallitus ja Stakes Työntekijöitä noin 1 000, joista viidesosa haastattelijoita Aineistoista valtaosa rekisteripohjaista Osallistuu aktiivisesti kansainväliseen tilastoyhteistyöhön Toimii tilastolain (280/2004) ja tiukkojen eettisten periaatteiden mukaan

4 Talouden rakennemuutos % % bruttokansantuotteesta 80% 60% 40% 20% 0% Palvelut Jalostus Alkutuotanto

5 Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR), tuhatta tonnia Total material requirement (TMR), thousand tons Piilovirrat, tuonti (HF of imports) Piilovirrat, kotimaiset (HF, domestic) Suorat panokset, tuonti (DMI, imported) Suorat panokset, kotimaiset (DMI, domestic)

6 Megatrendi ei ole sisäsyntyistä Megatrendi alkaa ulkoisista sysäyksistä kaupungistuminen muuttaa jätehuoltoa, jätehuolto ei vaikuta kaupungistumiseen Trendi on aihepiirin sisäistä kehitystä jätehuollossa mennään kohti jätevoimaloita Muutos on järjestelyä tehokkaampi keräysjärjestelmä

7 Materiankäyttö henkeä kohti vuodessa Materiapanokset: Suomi 45,2 t EU15 16,6 t Materiankulutus: Suomi 38,0 t EU15 15,5 t

8 Mihin päätyy Suomen kansantalouden käyttöön otettu materia? Varannoksi 17,8% Jätteeksi 22,0% Ilmaan 27,6% Muu 0,2% Vientiin 9,3% Vapautuva vesi 23,1%

9 Vuonna 2006 Suomessa syntyi jätteitä 69,2 miljoonaa tonnia josta 70,5 prosenttia on mineraaleja 18,9 prosenttia on puuta 2,4 prosenttia on kemikaaleja 8,0 prosenttia on muuta kuten metallia ja lasia tai monikoostumuksellista kuten yhdyskuntajätettä

10 Materian käyttömääristä perinteisessä kansantalouden tilinpidossa ei mainita mitään

11 TARJONTA = KYSYNTÄ Kansantalouden tilinpito yhdistää kaikki tilit Tilinpidon on osoitettava, mistä se arvo syntyy, joka kulutetaan, investoidaan tai viedään maasta Jos se ei olisi syntynyt, sitä ei voisi kuluttaa Eli tarjonnan ja kysynnän pitää olla likimain yhtä suuret Bruttokansantuote (BKT) on se arvo, joka tuotetaan ja kulutus (yksityinen ja julkinen) + kiinteän omaisuuden lisäys + viennin ja tuonnin erotus ovat samansuuruisia kuin tuotanto eli myös BKT

12 Materiaalitilinpidon rakenne Luonnonvarojen otto Kansantalous Päästöt luontoon Panokset Tuotanto Päästöt ilmaan Piilovirrat Kulutus Jätteet Kierrätys Hajasijoitus Kiinteä po

13 Kotitalouksien määrä ja rakenne ja arvio Yli 5 hengen talous 4 hengen talous 3 hengen talous 2 hengen talous 1 hengen talous Kotitalouksien määrä on kasvanut kuluneen 40 vuoden aikana miljoonalla.väestö on lisääntynyt vain henkilöllä. Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus

14 Juha Nurmela: - Uusille seinille ja tavaroille on ollut ja tulee olemaan kysyntää - Koneiden ja laitteiden käyttöaste alenee - Suurtaloushyödyn näkökulma; ennen oli paremmin (ehkä) - Laitteet privatisoituvat myös kotitalouksien sisällä Turo-Kimmo Lehtonen: - Tavara tarvitsee tavaraa

15 Eräiden laitteiden yleisyys kotitalouksissa vuoden 2007 marraskuuhun asti prosentteina (ainakin yksi laite) % Väri- tv Videonauhuri CD-soitin Internetyhteys PC Matkapuhelin DVD laite Digi-boxi /-tv Laajakaista* Kamerapuhelin Lähde: Kulutustutkimus ja kuluttajabarometri. Tilastokeskus,* laajakaista arvio

16 Kodinkoneet ja sauna yhden hengen mieskotitalouksissa (%) Kodinkoneet ja sauna yhden hengen naiskotitalouksissa (%) Pesukone Jääkaappi Pakastin Astianpesukone Mikroaaltouuni Sauna Pesukone Jääkaappi Pakastin Astianpesukone Mikroaaltouuni Sauna

17 Auto ja mopo, skootteri tai moottoripyörä yhden hengen kotitalouksissa sukupuolen mukaan (%) Auto (Miehet) Mopo yms. (Miehet) Auto (Naiset) Mopo yms. (Naiset)

18 1. Kulmakuntahankkeen laskelmien mukaan kokonaisostovoima kasvaa vuodesta 2005 vuoteen % eli 70 miljardista 120 miljardiin :n 2. Eläkeläisten osuus kotitalouksien kulutuksesta nousee huomattavasti (15 % -> 25 %:iin) ja lapsiperheiden osuus alenee selvästi ( 38 % -> 32 %) vuoteen Tästä rakennemuutoksesta seuraa parin vuosikymmenen aikana monia muutoksia tavaraja palvelumarkkinoilla

19 Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö) Asuminen Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Muut tavarat, palvelut ja koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Kulutustutkimus

20 Kotitalouksien kulutus ja erityisesti sen kasvu nähdään usein ympäristölle pelkästään vahingollisena, mikä perustunee olettamuksiin kulutuksen kohdistumisesta ensisijaisesti materiaali-intensiivisiin tavaroihin. Huomiotta ovat jääneet kotitalouksien kulutusmenojen todellinen jakauma ja kulutushalukkuuden muutossuunta kohti aineettomia tuotteita ja palveluja

21 Materiankulutus ei ole keskeisintä kulutusta kotitalouksissa Kestävin kulutus 22,5 % Kestävä kulutus 53,9 % Kestämätön kulutus 23,6 %

22 Kulutus kestävyyden mukaan 1997 ja 2005 Kestävin kulutus Kestävä kulutus Kestämätön kulutus Lähde: Kansantalouden tilinpito, yksityinen kulutus %

23 Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti (%) Vaatteet ja jalkineet Kulttuuri ja vapaa-aika Tietoliikenne Muut tavarat, palvelut ja koulutus Liikenne Menot yhteensä Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Alkoholijuomat ja tupakka Elintarvikkeet ja alkoholitt. juomat Asuminen Terveys Hotellit, kahvilat ja ravintolat Lähde: Kulutustutkimus

24 Eräitä jätteitä säännöllisesti kierrättävien talouksien osuus vuonna 2006 Sanoma- ja muut lehdet Pakkauspahvit Lasipurkkijäte Metallipurkit Maito- ja mehutölkit Ongelmajätteet Biojäte Kaupunkimainen Taajaan asuttu Maaseutumainen %

25 Yhdyskuntajätteet lajeittain 2002 ja 2006 Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä josta Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Metallijäte Puujäte Muovijäte Muut jätejakeet Jätemäärät yhteensä (2002) ja 2566 (2006) tonnia

26 Paperin ja kartongin kulutus ja talteenotto vuosina kg Talteenotto henkeä kohti Kulutus henkeä kohti Lähteet: Metsäteollisuus ry. Paperinkeräys Oy

27 Montako roskapussillista sekajätettä keräysastiaan viikossa? 3,5 2,5 1,5 0,5 4 Vientikerrat Taajaan asuttu Kaupinkimainen Maaseutumainen Kaikki Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus

28 Montako roskapussillista sekajätettä keräysastiaan viikossa? 6 Vientikerrat Keskimäärin Kotitalouden koko

29 Pakkausjätteen määrä* tonnia * Ilman puupakkauksia

30 Kotitalouksien jätehuoltomenot Asuntoyhteisöjen taloustilasto: Hoitokulut Jätehuolto Asunto-osakeyhtiöt 2,86 0,10 /m2/kk Arava-vuokra-asunnot 3,72 0,15 /m2/kk As oy kpl KA 1390 m2 122 milj. /v Aravia kpl KA 1590 m2 28 milj. /v 150 milj. /v Keskimäärin kotitaloutta kohti 65 /vuosi 100 m2:n asunnosta 10/15 /kk eli 120/180 /vuosi

31 Jätehuoltomaksut yhteensä Milj.euroa Jätevero Kunnall.jäteh.maksut vuosi

32 Kodinkoneiden ostojen muutos Kaikki kotitaloudet Reaalimuutos % hintaan 2001, 2006 Kodinkoneet 1, Kotitalouden koneet 5, Suuret kodinkoneet 4, Kylmäkoneet -0, Pyykin- ja astianpesukoneet 13, Liedet, mikrouunit, sähkögrillit ym. 12, Lämmittimet ja ilmastointilaitteet -8, Siivouskoneet 30, Ompelu- ja neulekoneet, kangaspuut -45, Muut suuret kodinkoneet ja -laitteet -87, Pienet sähkökäyttöiset kodinkoneet 5, Kodinkoneiden korjaus ja varaosat -34, Sähköiset käsityökalut 67, Puutarhakoneet, hitsauslaitteet ym. ja korjaus 12, Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus

33 Korvattavan laitteen määränpää kotitalouksissa 2006 Ei ollut aiemmin laitetta Uuden myynyt liike otti vastaan Jäi käyttöön omaan talouteen Vietiin kesämökille tai toiseen talouteen Jäi omaan talouteen ilman käyttöä Vietiin kierrätyspisteeseen Jotain muuta Ei osaa sanoa %

34 Energiamerkin merkitys laitteen valinnalle 2006 Vaikutuksen aste jääkaappi jääkaappi pakastin pesukone astianpakastin pesukone kaikki % % % % % % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Eos Yhteensä

35 Julkiset kulutusmenot vuonna 2006 Sosiaaliturva Koulutus Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto Terveydenhuolto Asuminen ja yhdyskunnat Ympäristönsuojelu Elinkeinoelämän edistäminen Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus Yleinen julkishallinto Yhteensä 36,4 miljardia miljardia euroa Valtionhallinto Paikallishallinto Muut

36 Julkiset menot vuonna 2006 Sosiaaliturva Koulutus Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto Terveydenhuolto Asuminen ja yhdyskunnat Ympäristönsuojelu Elinkeinoelämän edistäminen Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus Yleinen julkishallinto Yhteensä 81,6 miljardia miljardia euroa Valtionhallinto Paikallishallinto Muut

37 Ympäristöverot Ympäristöperusteisia veroja ja veroluonteisia maksuja kerättiin 2006 noin 5,0 miljardia euroa ja ympäristöperusteisia palvelumaksuja 1,0 miljardia euroa Ympäristöverot ovat saasteveroja kuten päästöt ja jätteet tai resurssiveroja kuten energiavero Ympäristöperusteisten verojen ja maksujen osuus verotuloista on 6,3 prosenttia

38 Valtion talousarvio 2008 hallinnonaloittain, milj. Eduskunta 122 Valtioneuvosto 80 Ulkoasiainministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala 759 Sisäasiainministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetusministeriön hallinnonala Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala 336 Valtionvelan korot Valtionvelan vähentäminen

39 Ympäristönsuojelun investointi- ja toimintamenot vuosina Miljoonaa euroa Julkinen sektori Teollisuus

40 Teollisuuden ympäristönsuojelumenot vuosina Miljoonaa euroa Investoinnit Toimintamenot

41 Ympäristöinvestointien osuus kaikista kiinteistä investoinneista teollisuudessa vuosina %

42 Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien jakauma vuosina % Jäte ja muu Vesi Ilma

43 Ympäristöhuollon ja kierrätyksen BKT-osuus 0,6 % BKT:stä Arvonlisä milj. Tuotos milj. 0,5 0,4 0,3 Kierrätys Ympäristonhuolto 0,2 0,

44 Hakkuutähteiden käyttö lämpö- ja voimalaitosten polttoaineena t Hakkuutähteet sisältää oksat ja latvat lehtineen ja neulasineen, yksittäiset hylkypölkyt sekä kannot ja juurakot. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos. Tilastokeskus

45 Puun sitoutuminen tuotteisiin Miljoonaa tonnia kuiva-ainetta Puujätteet Puu muuhun käyttöön Polttoaineeksi Paperi ja kartonki Vientimassa Vaneri ja muut levyt Sahatavara Vientiraakapuu

46 Polttolaitosten ja kattiloiden tuhka vuosina tonnia Lähde: Tilastokeskus

47 Kaivostoiminnan kiviaineksen kokonaisotto ja käyttö miljoonaa tonnia Rikasteet Louhoksen täyttö Hyödyntäminen Läjitys

48 Uudis- ja korjausrakentamisen arvo Miljardia euroa Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen *

49 Talonrakentamisen rakennusjätemäärät 1990 ja t Puu 50 % Metalli 20 % Kivi % Puu 20 % 500 Kivi 63 % Puu 26 % Korjausrakentamisen jäte Purkujäte Uudisrakennustyömaiden jäte

50 Rakentaminen tarvitsee 150 miljoonaa tonnia maa-aineksia Jalostettua Likaantunutta ,5% 16,7% Työmaan ulkopuolelle ,8% Sis. siirrettyä Käyttö Kiviaineksia jätteeksi 19,5 miljoonaa tonnia VTK Rakennustilastot ja rekisterit

51 Ongelmajätteiden määrä tonnia

52 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla syntyvän lietteen käsittely vuosina tonnia kuiva-ainetta Kaatopaikat Muu hyödyntäminen1) Maanviljelys ) Muu hyödyntäminen=viherrakentaminen tai hyödyntäminen raaka- tai apuaineena tai maa- ja vesirakennusmateriaalina tai energiana. Lähteet: Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus

53 Yhdyskuntajäte vuosina tonnia Kaatopaikkasijoitus Hyödyntäminen energiana1) Hyödyntäminen materiana 1) Sisältää myös polton jätteiden käsittelylaitoksissa. Lähteet: Suomen ympäristökeskus. Tilastokeskus

54 Yhdyskuntajätteiden käsittelyn jakauma eräissä Euroopan maissa vuonna 2005 Tanska Ruotsi Sv eitsi Luxemburg1) Ranska Belgia1) Alankomaat Saksa1) Itäv alta1) Portugali Norja Italia1) Suomi Britannia1) Espanja1) Kreikka Poltettu Irlanti Kaatopaikalle EU 15 Kierrätetty 1) arv io 0% 20% 40% 60% 80% 100%