1/2007. Laulumies. Kunniapuheenjohtajamme Veikko Lappalainen 75 vuotta.

Transkriptio

1 1/2007 Laulumies Kunniapuheenjohtajamme Veikko Lappalainen 75 vuotta.

2 Laulumies1/2007 Sisällysluettelo Sisällys... 2 Veikko Lappalainen muistelee Harrastukseksi kuorolaulu... 3 YL... 5 Laulu-Miehissä... 7 Muistoja joistakin laulajaveljistä... 9 Jokunen muisto LM:n konserttimatkoilta Vähäsen puheenjohtajakaudestani Mieskuorolaulusta Henkilöhakemisto Kunniapuheenjohtajamme professori Veikko Lappalainen vietti perhepiirissä 75-vuotisjuhlaansa Tässä Lappalaisten jalkineita kesämökillä. Tässä numerossa Veikko Lappalainen muistelee pitkää kuorolaulajantaivaltaan. Kuvat Veikko Lappalaisen valokuvakokoelmasta. 2

3 Veikko Lappalainen muistelee Harrastuksena kuorolaulu Talvisodan kynnyksellä ja siitä viitisen vuotta eteenpäin olin saanut konservatorion koulutusta musiikin alkeista viulunsoitossa ja kansakoulussa poikakuorolaulussa. Tuolloiset levottomat ja ankeat ajat eivät mahdollistaneet kovin syvällistä oppimista ainakaan viulunsoitossa. Poikakuorossa laulaminen antoi kuitenkin tuntumaa kuorolaulun saloihin, kiitos erinomaisen laulunopettajan, Jouko Ilvosen. Hän vei laulavat Lapinlahden kansakoulun pojat jopa Yleisradioon esiintymään - eikä vain kerran, vaan ainakin kymmenen kertaa. Helsingin pommitukset, sodan uhka ja kodin lastenhuolto-ongelmat veivät meikäläisen sotalapseksi Etelä-Ruotsiin talvisodan viimeisen kuukauden ajaksi ja jatkosodan Helsingin suurpommitusten jälkeen oppikoulun ensimmäiseltä luokalta puoleksitoista vuodeksi. Vaivalloiset junamatkat, vieraat olosuhteet ja kummallinen kieli puskivat päälle. Mutta kun Svea-mamman olosuhteisiin tottui ja pantiin kouluun, niin pojan elämä muuttui hyvään suuntaan. Kielipuolena ja pää täynnä ruotsalaisia viisuja palasin vuonna 1945 stadiin ja takaisin oppikouluun. Mutta oppikoulun laulamiset jäivät lukion viimeiseen luokkaan. Siinä vaiheessa viulu oli vaihtunut kitaraan, jonka soittoa opiskelin omin päin apunani USA:sta hankittu jazzkitaristin oppimoniste. Intoa rytmimusiikin opiskeluun kasvatti BBC:n viihdemusiikin ohjelmien kuuntelu ja minua, kuten silloisia ikäkavereitani, viehätti erityisesti amerikkalaiset 'biisit', joiden tahdissa tansittiin mm. 'Bottalla'. Lukijaa saattaa kiinnostaa, että kouluani Arkadian yhteislyseota kävivät minua vanhemmat, myöhemmin YL:ssä ja LM:ssä tutuksi tulleet Eero Laurila (I ten), Keijo Aalto (I ten), Pekka Ehnqvist (I ten), Rolf Kristoffersson (I bas), Jussi Aro (I bas) ja Eero Savonen (II ten). Koulumme täyttäessä 50 vuotta vuonna 1977 osa meistä vahvistettuna muutamalla kuorolaulukaverilla onnitteli kouluamme laulun sävelin. Ylioppilaaksi tulo oli merkittävä tapahtuma vaikka sen merkityksen ammatin etsinnässä ja siihen valmistumisessa tajusin vasta vuosia myöhemmin. Mainitsemani ankeat ajat näet alkoivat muuttua paremmiksi ylioppilaaksitulovuotenani Stadissa oli silloin Olympian kisat ja Armi Kuusela valittiin maailman missiksi. Pohdin ja etsiskelin melko pitkään tulevaa ammattiani, kunnes pyrin Helsingin yliopistoon ja sitä kautta luikahdin osakuntaelämään. Ja sehän kiinnosti kovasti. Helsinkiläisenä ESO jäi kunnolla katsastamatta, koska pyrin sisälle Viipurilaiseen Osakuntaan. ViO:n oven edessä seisoi ovelan tuntuinen mies estäen minua sisälle pääsemästä. "Kukas sie oot. Taidat olla fuksi", mies vilkkaasti selvitti. 3

4 4 Liisa ja Veikko Lappalainen.

5 Hän kyseli sitten kaikenlaista ja luulin että nuo kyselyt kuuluvat asiaan. "Osaat sie laulaa", jatkoi mies edelleen ja koska uteliaisuuteni osakuntaan näin oli maksimoitu, vastasin myönteisesti. "Tiiät sie, että tänne ei tulla noin vain. On aika tiukat fuksitentit ja eihän sitä tiedä selviätkö niistä", hän jatkoi. "Mutta jos liityt Viipurilaisen Osakunnan laulajiin, niin minä järjestän asiat niin, että vältyt tuolta fuksitentiltä." Näin sitten sovittiin ja ovi avattiin. Myöhemmin minulle selvisi, että ovimajuri oli Viipurin karjalainen agronomi Reino Tolvanen, civis ja varsinainen osakuntajermu. Hän oli hyvä kuorolaulaja ja kuului osakunnan näytelmäkerhoon, jota ohjasi Saara Ranin. Tolvasen, joka osakunnassa tunnettiin nimellä 'Ananias', värväsi Edvin Laine filmiin 'Tuntematon sotilas' Antti Rokaksi, Väinö Linnan legendaariseksi jermuksi. ViO:sta värvättiin filmiin monia muitakin ylioppilasopiskelijoita, kuten mm. Erkki Häsänen nuoreksi vänrikiksi. Ossi Elokkaan sisäänpääsytentistä selvisin aika hyvin ja niin alkoi aikuiskuoroharrastukseni, näin ensi alkuun sekakuorossa. Lauloin ViOl:issa viitisen vuotta. Klemetin Piae Cantiones sävellykset tulivat tutuiksi ja samoin Mozartin sielumessu Requiem, joka oli ViOl:in ohjelmassa aika pitkään. Kuorossa tutustuin moneen kivaan laulajaveljeen, joista tässä mainitsen esimerkkinä Olli Nuotion ja Olavi Lahtisen (PK:n ja myöhemmin mm. Helsingin Kannelkuoron tenori) joiden kanssa on laulettu yhdessä kymmeniä vuosia. Häsänenkin lauloi ViOlissa bassona. Mitäpä miehistä. Nuoret ylioppilastytöt toki olivat hunajaisia. Mielestäni somimman, silloin Sibelius- Akatemiassa opiskelleen neidon, poimin myöhemmin elämänkumppanikseni. Vai poimiko hän minut? Osakunnasta löytyi myös hyvä jazzpianisti, jonka kanssa perustimme bändin. Varsinais-suomalaisessa osakunnassa (VSO) oli rytmimuusikoita, joista saimme yhtyeeseen tarvittavat täydennykset. Yhtyeestä tuli pian suosittu osakuntabändi ja keikkoja saatiin. Soitimme mm. VSO:n 50-vuotisjuhlassa Puoli vuosisataa sen jälkeen meidät kutsuttiin kyseisen osakunnan 100-vuotisjuhliin soittamaan Vanhalle ylioppilastalolle. Olipa nostalgista soittaa upealle juhlayleisölle tanssimusiikkia. YL Syksyllä 1953 huomasin lehdestä, että Ylioppilaskunnan Laulajat ottaa koelaulun kautta uusia laulajia silloin ja silloin. Kerroin tästä Ananiakselle ja maanittelin hänet mukaan koelauluun. Tuohon tilaisuuteen mentiinkin ja olihan meitä oven takana Vanhalla liuta hermostuneita sisäänpyrkiviä ja taisi joukossa olla joidenkin kavereiden isiä, jotka vaikuttivat yhtä hermostuneilta. Sisään pyydettiin yksi kerrallaan. Pyssyksi kutsuttu suuri päällikkö testasi laulutaidon ja minä sain yrittää laulaa kansanlaulun Ol' kaunis kesäilta. Äänialakin testattiin ja paikalla ollut musiikkilautakunta yritti 5

6 YL 100 vuotta. Heikki Peltola johtaa Vanhassa ylioppilastalossa näytellä pokerinaamaista. Sitten oli mentävä takaisin oven taakse odottamaan. Sihteeri sanoi saatteeksi, että kaikki kutsutaan tentin jälkeen sisään kuulemaan lautakunnan päätökset. Voihan nenä! Siinä sitten kädet ja kainalokuopat hikoillen odottamaan tuloksia. Loppujen lopuksi kävi niin onnellisesti, että sekä Ananias että minä pääsimme tähän legendaariseen kuoroon. Minä olin kysyttäessä maininnut, että haluaisin ensimmäiseen bassoon. Eivät sinne huolineet vaan laittoivat tenorijäseneksi. Ananiaksesta tehtiin ensimmäinen basso, mikä kylläkin oli hänen äänialansa. Samana vuonna YL: jäseniksi otettiin mm. Harry Kangaste, Timo Mustakallio ja Sulo Saarits, ja on vaikeaa uskoa, että nämä veljet olivat laulutentissä. Ainakin Timo Mustakallio oli. Sen kyllä muistan. Muistatko sinä, Matti Eini, paremmin? Sinäkin kuuluit niiden 18:n joukkoon, jotka tuolloin kirjattiin YL:n jäseniksi. Kiitos muuten sinulle ja joukoillesi kun järjestitte ikimuistettavat seniorimieskuoropäivät Jyväskylässä viime vuonna. Erkki Häsänen oli liittynyt vähän aikaisemmin YL:iin. Kuoron mukana me yyällistit päässimme tavallaan esiintymään Tuntemattomaan sotilaaseen. Kuoro nimittäin lauloi Pyssyn johdolla filmin lopussa Sibeliuksen Finlandiaa hyräillen. YL oli silloin ja on edelleen mieskuorolaulajien suomalainen 'eliitti- 6

7 koulu', todellinen lippulaiva. YL:stä on paljon kirjoitettu ja sen toimintaa dokumentoitu. Myös minä olen oman pienen osuuteni kirjoittanut mm. kyseisen laulukuoron yhteen julkaisuun. Miksi siis liikaa toistelemaan jo kirjoitettua. Mutta haluan kuitenkin todeta, että ne kaksitoista vuotta, jotka olin ja lauloin YL:ssä antoivat minulle hyvin rikkaan pohjan mieskuorolauluun. Kuorolaulujen oppimisen halu kvartettikavereiden kanssa, laulumerkkien suoritus, lukemattomat konsertit ja erityisesti YL:n kolmas ja hyvin vaativa Amerikan-kiertue muodostivat eräänlaisen tutkinnon, jota olen suuresti arvostanut. Kyllä Martti Turusen - 'Pyssyn'- ja Ensti Pohjolan, eli molempien maestrojen syvään luotaavan musiikkikulttuurin opit ovat täysin verrattavissa niihin akateemisiin oppeihin, mitä lähes samoihin aikoihin sain omalla alallani, aluksi akateemisena tutkijana Helsingin yliopistossa huippuprofessorien ohjauksessa. Laulu-Miehissä Päätin pyrkiä Laulu-Miehiin, tähän maineikkaaseen mieskuoroon, koska pidin itseäni tuolloin, vuonna 1966, liian vanhana yyällistinä. Sitäpaitsi työelämä ei enää sallinut tiukkaa harjoittelu- ja konsertointiaika- Prof., HY:n rehtori Erik Lönnroth ja prof. 'Pyssy' Turunen Marskin ratsastajapatsaan paljastustilaisuuden tunnelmissa. 7

8 taulua, ja arvelin pääseväni helpommalla LM:ssä. Sovimme yyällistien Risto Juvosen (II t), Jorma Oksasen (I b) ja Olli Alhon (II b) kanssa, että pyritään syksyllä mainittuun kuoroon. Ja niin me menimme ja jälleen oli koelaulu. Pyssy tunsi meidät ja samoin pääosa musiikkilautakunnasta. Saimme kenties poikkeuksellisesti laulaa kvartetilla. Koelaulu oli Pyssyn ehdotuksesta Kotimaani ompi Suomi. Tämä riitti lautakunnalle, paitsi että meidän silloin oli täyttäminen kaavake, jonka allekirjoittajina, suosittelijoina piti olla pari vakaata laulumiestä. Ensimmäisessä maanantain harjoituksessa meidät kuoro hyväksyi jäsenikseen. Kuulimme ensi kertaa Laulu-Miesten marssin, jonka kuoro lauloi sisäänpääsytervehdyksenä. Juhlallista! Sieltä täältä kuului ystävällisiä huomautuksia: "missä te oikein olette olleet viime aikoina kun teitä ei ole näkynyt harjoituksissa?" Voi että oli mieluisaa istahtaa jo entuudestaan tuttujen, vanhempien yyällistien eli nyt kuitenkin laulumiesten joukkoon. Ja että Pyssykin oli vielä 'remmissä'. Mutta pian havaitsin, että olin palannut varhaisille mieskuorolaulun juurilleni. Laulumiesten laulutapa poikkesi kovasti siitä mihin moderni Ensti oli meikäläistä vienyt. Kuorossa vallitsi hieman toisenlainen sisäinen kulttuuri kuin mihin yyällässä olin tottunut. Mutta LM oli hyvin organisoitunut ja toimiva korporaatio. Minulle määrätty kummi hoiti velvoitteensa tunnollisesti. Martti Kumpula, mainio ensitenori YL:stä otti minusta veljellisen otteen ja ajoi sisään laulu-miesten maailmaan. Ja ajatelkaa. Vieressä lauloivat mm. huipputenorit Veikko Tyrväinen (ajoittain) Harry Kangaste, Keijo Laakso ja Aarne Sipilä, kaikki yyällästä. Ja kun harjoituksissa taakseen katsoi niin sieltä löytyi monen monta tuttua laulajaveljeä. Siihen aikaan tutustuttiin lähemmin toisiimme ja uusiin laulajiin maanantaisin 'paistettujen perunoiden' illassa. Pyssy sanoi heti alkuun, että sinne sitten tulet. Niinpä menin. Minut istutettiin ruokailemaan professori Oiva Soinin viereen, joka vissiin oli sinne kutsuttu muuten vain iltaa viettämään. Ennen kahvia ja muita virvokkeita Pyssy sanoi, että täällä on tapana esitellä itsensä kvartettilaulajana. Niinpä maestro antoi äänet muistaakseni Härtelin Sua tervehdin lauluun. Muut läsnäolleet lauloivat mukana, tosin hiljaa ja ikäänkuin mukaellen. Yritin vilkuilla mitä oli luettavissa Soinin ja Pyssyn kasvoilta. Lukutaitoni oli riittämätön. Mutta näin selvisin tästäkin 'kokeesta' ja itse asiassa tilaisuudesta jäi hyvä muisto. Paistetut perunatkin maistuivat kiitos silloisen Laulu- Miesten ravintolan kokkaustaidon. Uutena laulajana tiesin kuorosta aluksi hyvin vähän. Hämmästelin seikkaa, että kuorolla oli käytössään suhteellisen hyvät ja avarat tilat. Oli kahdessa tasossa toimiva ravintola, arvokas juhlasali ja vieläpä alakerrassa sijaitsevat kabinetti- ja saunatilat, jotka tosin silloin toimivat lähinnä ravintolan tekstiilien ja muun rekvisiitan varastona. Varsin pian selvisi, että koko Laulu-Miesten talo oli saatu aikaan sotien varsin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Talon 8

9 suunnittelijat ja rakentamisen organisaattorit olivat melkein kaikki omasta takaa ja rahoitus ratkaistiin tarmokkailla rahankeräyskampanjoilla ynnä hyvillä rakentaja- ja pankkisuhteilla. Tarmokkaasti toimineet Laulu-Miesten sisaret olivat antaneet oman arvokkaan panoksensa. Kuoromme historiaa ja toimintaa on ansiokkaasti selvitetty sen juhlajulkaisuissa ja Laulumies-lehdessä. Tästä syystä jätän lukijan iloksi tutustumisen kyseisiin julkaisuihin ja yritän näin välttää toistamasta jo kirjoitettuja asioita. Mutta mieliin on painunut Pyssyn vetäytyminen laulukunnan taiteellisesta johdosta. Hänen pitkä, vuonna 1933 alkanut aikakautensa päättyi Konservatoriossa pidetyn konserttiin ja Pyssyn kunniaksi Kalastajatorpalla pidettyyn suljettuun, kutsuvierasjuhlaan. Kuorolle valittiin uusi taiteellinen johtaja, nuorekas ja dynaaminen Ilkka Kuusisto. Kuoroon tuli monta uutta laulajaa ja pian saikin Laulu-Miehet esityksiinsä aivan uutta ilmettä, elokkuutta ja musiikkinsa tulkintaan raikkautta. Muistoja joistakin laulajaveljistä Laulu-Miesten puheenjohtajaan Aarne Sipilään eli 'Arskaan' olin tutustunut jo YL:ssä. Muistan hänet erinomaisena tenorisolistina mainitun kuoron kesäiseltä konserttimatkalta Pielisen Kiertäjät vuodelta Koulumiehenä, rehtorina Sipilä oli taitava sanan käyttäjä sekä suullisesti että kirjallisesti. Luonnontieteiden maisteri oli opiskellut myös Sibelius- Akatemiasa laulua ja hän näytteli monta vuotta Ylioppilasteatterissa. Sulho Rannan vävynä Arskalla oli YL/PK -56 matkalla Joensuuhun. YL:n kesäkuoro vuonna 1956 'Pielisen kiertäjät', vas. Erkki Falck, Aarne Sipilä, Jouko Latola, Seppo Huttunen (yo-lakki). 9

10 Akateeminen Laulu saapuu Helsingin Rautatieasemalla. Lipunkantajaa seuraa kamera kaulassaan toimittaja Jussi Himanka. läheiset suhteet musiikkitaiteilijoiden maailmaan. Näillä avuilla hän luotsasi pitkään ja ansioituneesti Laulu-Miehiä puheenjohtajana. Sipilän, myöhemmän LM:n kunniapuheenjohtajan taidot olivat tosi tarpeellisia kuoron ajautuessa johtajavalinnassaan lähes kriisitilanteeseen vuonna Otso Eino Antero Vepsäläiseen tutustuin 1950-luvulla aluksi Karjalaisen Osakunnan mieslaulajissa, Joukahaisissa, ja sittemmin YL:ssä. No kuka tämä mies oikein on? Vepsäläisen 'Anttihan' hän oli ja Anttina hänet tunnettiin. Vepsäläinen oli kaunisääninen ensitenori, ekonomi ja YL:n isäntä, joka kunnostautui LM:ssä mm. pitkäaikaisena taloudenhoitajana ja Laulu-Miesten Kerhon puheenjohtajana. Puualan asiantuntijana hän kunnostutti juhlasalimme kuluneen parkettilattian ja taidetta ymmärtävänä hän henkilökohtaisesti puhdisti ja kunnosti alakerran tiloihin unohtuneen upean Sibelius-taulun. Pielisen kiertäjien kesäkuoron mukana oli myös kakkostenori Niilo Lakkakorpi, johon olin tutustunut 1950-luvun alussa Joukahaisissa. Hänet valittiin YL:n kakkostenoriin vuonna Niilo oli todellinen musiikin tuntija, joka omasi kauniin ja herkännotkean tenoriäänen. Hänen musiikkituntemuksensa oli osittain isän perintöä. FM Aarne Lakkakorpi, YL:n ensibasso 1900-luvun ensikymmeneltä, lienee Niiloon vaikuttanut kuorolaulun asioissa, mutta tuskin jazzissa, jota Niilo 'diggasi' omaten melkoisen levykokoelman. 10

11 Niilo Lakkakorpi Niilon kanssa osallistuin sekä YL:ssä että LM:ssä kymmeniin ja taas kymmeniin kvartettilauluesiintymisiin. Lakkakorpi toimi LM:ssä mm. äänenvalvojana ja musiikkilautakunnan jäsenenä. Samoin kvartettikaverinani oli ykkösbasso, liperiläinen ekonomi Arvo Mustonen, Joukahaisten miehiä hänkin. YL:n I b riveihin Arvo valittiin vuonna 1951, ja hän oli yksi monumentaalisen YL 75 vuotta juhlamatrikkelin toimittajia. Niilo, Arvo ja minä intouduimme eräiden muiden kvartettilaulajiemme kanssa suorittamaan Mieskuoroliiton merkkejä ja huippusaavutuksenamme on 1960 suoritetut mestarimerkit, joiden kappaleet siihen aikaan piti osata ulkoa. Arvo Mustosella oli kaunis, hieman tenoraalinen ykkösbasson ääni, ja hänet valittiinkin usein vaativien, Asko Virkkunen (oik.) ja Veikko Lappalainen Sulasolin Helsingin piirin 75-vuotisjuhlassa yliopistossa. Takana Tuula Grundström. 11

12 suurempimuotoisten mieskuorosävellysten kvartettiosuuksien suorittajaksi. Arvo Mustosen käytännön taidot valjastettiin jo YL:ssä sihteerin töihin, ja LM:ssä hänelle lankesi sekä sihteerin että musiikkilautakunnan tehtävät. Jyhkeä-ääninen kakkosbasso Asko Virkkunen tuli valituksi YL:n jäseneksi vuonna Asko on mielestäni oikea laulutaiteilija onhan mies laulanut mm. Tampereen Oopperan kuorossa ja toiminut lukemattomia kertoja mm. LM:n konserttien solistina. Kuoron kvartettikilpailuissa hän savutti kilpailuyhtyeessään ensimmäisen sijan vuosina Askon solistisuorituksista muistan ymmärrettävästi hyvin LM:n konsertin Lontoon St Margaret Westminster Churchissa Enstin johdolla kuoro esitti mm. Percy Graingerin merimieslaulun Dollar and a Half a Day Askon toimiessa erinomaisena solistina. Asko on äänittänyt tämän esityksen ja ihmetyksekseen hän kuuli äänitteessä jonkun laulajan laulavan sävellyksessä esiintyvän hyvin korkean säveleen vieläpä kuuluvasti. Laulaja paljastui tämän kirjoittajaksi. No niin. Silloin vielä pystyin laulamaan aika korkeita säveliä. Jokunen muisto LM:n konserttimatkoilta Kuten muissa kuoroissanikin pyrin osallistumaan Laulu-Miehissä melkein kaikille konserttimatkoille ja tietysti kotimaan konsertteihinkin sikä- Turun yliopiston professori Veikko Lappalainen Dar es Salamin yliopiston geologian laitoksella

13 Laulu-Miehet 1982 ennen Lontoon ja Edinburghin matkaa. Kolme Veikkoa: Poijärvi, Kauhanen, Lappalainen. li kuin leipätyö sen salli. Suurimmat osallistumisongelmat minulla oli työskennellessäni Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, ja silloin en voinut saapua esim. joka maanantai harjoituksiin. Mutta joskus oli pääkaupunkiseudulla virka-asioita, jotka pyrin ajoittamaan maanantaiksi ja näin pääsin illalla harjoittelemaan kuoron kanssa. Siirryttyäni Turun yliopistoon menettelin samalla lailla eli kun asioita pääkaupunkiseudulle ilmaantui, järjestin matkan tiistaiksi ja silloinhan on LM:n harjoitusilta. LM:n konsertit ja matkat on melko hyvin dokumentoitu omaan äänenkannattajalehteemme ja juhlavuosikirjoihin. Kesäkuun puolivälissä vuonna 1980 konsertoi LM Tallinnan kuuluisassa Estonia-salissa. Konserttimatka silloisissa hankalanpoliittisissa olosuhteissa oli mieliinpainuva mm. siksi, että LM sai olla kuuluisan RAM:n vieraana ja samalla tavata vielä kuuluisamman eestiläisen kuoronjohtajan Gustav Ernesaksin. Konsertiohjelma oli hyvin suomalainen ja solisteina toimivat taitavat kuoromme jäsenet Pertti Saurola ja Tuomo Sankola. Ensti oli valinnut minut laulamaan Sibeliuksen Rakastava (Kanteletar) sävellyksen tenoriosuuden. Taisi olla minulla, debytoijalla silloin tiukka paikka, mutta suoritukseni jälkeen saatoin todeta konserttiyleisön olleen hyvin sympaattisen. Ajattelin huojentuneena, että on sitä oltu tiukemmissakin tilaisuuksissa. 13

14 LM:n ja Seniori YL:n vahvistettu kvartetti laulaa 70-vuotiaalle Mikolle. Vas. Nousiainen, Siekkinen, Ehnqvist, Toivari, Huttunen, Aula, Lappalainen, Vasko, Suomala. Brittein saarille, Englantiin ja Skotlantiin suuntautunut, Sibeliuksen tuotantoon painottunut konserttimatka tapahtumineen jätti mieleeni rikkaat muistot. Laulu-Miehet matkusti Englantiin ja Skotlantiin helmikuussa 1982 Olli Mykkäsen toimiessa matkanjohtajana ja järjestelijänä. Edinburghissa avustettiin yhdessä SNO:n mieskuoron kanssa Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaa ja Glasgow'ssa toistui sama. Erikoinen tähtimuisto minulle jäi joutuessani esittämään Mansion Housen ns. egyptiläisessä salissa laulukuntamme tervehdyksen Lontoon ensimmäiselle kansalaiselle itselleen Lord Mayorille. Laulajaveljet Klaus Wartiovaara ja Aarno Pajunen esittivät Helsingin ylipormestarin terveiset 'Mylordille'. Puheita edelsi juhlava, tiukasti traditioon liittyvä esittely. Tapahtuman jälkeen suurlähettiläs Tötterman, tri Ensti Pohjola ja LM:n puheenjohtaja kutsuttiin iltateelle englantilaiseen tapaan. Mieleeni on jäänyt myös kuoromme konserttimatka itsenäisen Suomen 70. juhlavuoden merkeissä Itävaltaan ja Unkariin joulukuussa Molemmat maat ovat minulle tuttuja lukuisista sinne suuntautuneista työmatkoistani. Mutta silloiselle puheenjohtajalle Hans Zeitlingerille erityisesti Itävalta on tuttu, koska sukunsa versoo sieltä. Niinpä 'Zeitun' ja toisen kokeneen matkakonsultin Olli Mykkäsen järjestämä 14

15 kiertue toimi kuin rasvattu. Varsin erityinen tilaisuus järjestyi 20-päiselle laulajajoukolle, kun saimme kutsun Zoltán Kodályn ( ) kotiin, missä hänen nuori (silloin 47-vuotias) ja tyylikäs leskensä meidät vastaanotti. Saimme laulaa hänelle kauneimmat serenadimme. Kuorohan konsertoi Itävallan Grazissa a cappella ohjelmalla, ja Budapestissä päänumerona oli Kullervosinfonian mieskuoro-osuden esitys. Ferenc Lisztin nimeä kantavassa Akatemian konserttisalissa esitettiin Jorma Panulan johdolla mainittu sävellys solistien Ritva Auvisen ja Heikki Keinosen kanssa ja Wienissä Hofburgin kuuluisassa linnassa Kurt Waldheimin, YK:n pääsihteerin läsnä ollessa sama teos mutta nyt Leif Segerstamin johdolla ja solistien Karita Mattilan ja Jorma Hynnisen kanssa. Molemmat konsertit olivat loppuunmyydyt. Muistan erityisesti upeaan kansallispukuun sonnustautuneen tähtilaulajamme Karita Mattilan, jolle LM lauloi palvotun diivamme melihyväksi serenadin. Mutta pääsivät tavalliset rivimiehetkin 'loistamaan'. Nimittäin Budapestin konsertin jälkeen Unkarin silloinen varakulttuuriministeri järjesti majoituspaikassamme Hotelli Royalissa vastaanoton, johon oli kutsuttu laulajiemme lisäksi Suomen opetusministeri Anna-Liisa Piipari. Sen enempää valmistelematta esitimme isännällemme, läsnä olleille unkarilaisille ja omalle ministerille tuplakvatetilla unkarin kielellä Béla Bartókin Neljä unkarilaista kansanlaulua. Laulajaveljet olivat II b R. Sepponen ja A. Vasko., I b P. Koskenoja ja V. Autio., II ten R. Siekkinen ja O. Tuomaala., I ten M. Oksanen ja V. Lappalainen. Vähäsen puheenjohtajakaudestani Toimittuani muiden luottamushenkilöiden kanssa LM:n hallituksen jäsenenä vuodesta 1975 lähtien minut valittiin vuonna 1980 laulukunnan puheenjohtajaksi. Vaativassa tehtävässä työskentelin monta vuotta. Näinä vuosina tapahtui laulukunnassa paljon ja teimme työtä hyvällä tiimillä lähes hartiavoimin uusien ideoiden läpiviemiseksi, mutta koko ajan kuoron parasta ajatellen. Kuoroelämä oli silloin aika vauhdikasta ja joskus myrskyisääkin. Vanhat tuulet ja tuoreet puhurit törmäsivät toisiinsa erityisesti kuoron jäykkää byrokratiaa oikaistessamme. Musiikin tulkintaa pyrittiin kehittämään entistä notkeammaksi yhteistyössä laulunjohtajan kanssa. Laulu-Miehiä esiintyvänä kuorona rasitti laulajien suhteellisen korkea ikä, ja tästä syystä pyrittiin rekrytoinnin avulla saamaan laulukuntaan tuoreempia äänivaroja. Osin tässä kaikessa onnistuttiinkin mutta hallitus ei suinkaan säästynyt tietyltä 'narinalta', joka kylläkin vaimeni, sillä ajalleni sattui monen monta haastavaa konserttimatkaa niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Ja menestystä ne toivat. Hyvä konsertointimenestys hiljensi nuo narinat. LM:n hallitustyöskentelyn ohella toimin samanaikaisesti aktiivisesti Sulasolin Helsingin piirissä sekä myös 15

16 pääjärjestö SULASOL:issa. Näin syntyi hyvää kontaktipintaa kyseisen musiikkijärjestön kenttään ja kontakteja pyrin soveltamaan myös Laulu- Miesten hyväksi. Erityisenä tapahtumana muistojen vihkoon kirjoitan v vietetyn Helsingin Työväen Mieskuoron 75 vuotisjuhlan. Konserttinsa pidettiin Helsingin Työväentalolla, missä kuultiin mm. tuttu A. Södermanin Talonpoikaishäät-sävellys. Toivosen Eskon kanssa vietiin juhlivalle kuorolle lahjaksi LM:n lauluja I-III. Hilpeässä illanvietossa muistelivat sikäläiset laulajat vuotta 1947, jolloin LM ja HTM rouva Alli Paasikiven aloitteesta pitivät yhteisen konsertin Lastenlinnan hyväksi ja muistelivat lämmöllä kuorojen konsertikaronkkaa Rakennusmestarien talossa. Työskentelytiiminä LM:n hallituksessa minulla oli taitavia ja vastuuntuntoisia laulukavereita, sellaisia kuten mm. Arvo Mustonen ja Esko Toivonen sihteereinä, joista viimeksi mainittu toimi myöhemmin LM:n laajan arkiston taitavana luetteloitsijana. Hänen työtään jatkoi tunnollinen arkistonhoitaja Jaakko Laine. Tiimin isäntänä oli pitkään MKL:n mestarimerkin suorittanut Pekka Lehvilä. Enstin kanssa yhteistyö sujui niin Sampo Sovijärven viimeinen puheenjohtajatehtävä huhtikuussa 1984 Sulasolin Helsingin piiri ry:ssä, kuvassa piirihallitus, jonka varapuheenjohtaja oli Veikko Lappalainen. Nykyään Veikko Lappalainen on Sulasolin Helsingin piirin kunniapuheenjohtaja. 16

17 kuin vain suuren taiteilijan ja maallikkoharrastajan välillä voi sujua. Mehän tunsimme toisemme jo YL:n ajoilta. Jarmo Kokkonen teki ansiokasta työtä erityisesti Mieskuoroliiton merkkisuoritusten hyväksi nostaen LM:n mestarimerkkisuorituksissa Liiton kärkeen. On kovin mieluisaa mainita, että mm. mestarimerkit no 98, 99, 100 on suoritettu Jarmon aikana. Merkkien suorittajat ovat Aulis Aalto, Pekka Lehvilä ja Jorma Seppälä. Laulu-Miesten Kerho r.y. on perustamisestaan lähtien toiminut erillisenä, kiinteästä omaisuudesta vastaavana ja tilittävänä yhdistyksenä, mutta tiiviissä symbioosissa Kuoron kanssa. Puheenjohtaja-aikanani kuoron hallituksessa toimi hyvin tarmokkaasti laulajaveljemme, niinikään MM-merkin suorittanut Matti Oksanen, jonka tehtävänä oli myös Laulu-Miesten Kiinteistö Oy:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana toimiminen. Taitava Matti-juristimme oli lisäksi pitkään Kuoron hallituksen jäsen ja toimi varapuheenjohtajana Jorma Puolanteen jälkeen alkaen vuodesta 1984 useita vuosia. Mainituille laulajaveljille olen kiitollinen, että olen saanut tehdä työtä todella osaavassa tiimissä laulukunnan hyväksi. Mieskuorolaulusta Kuorossa olen saanut laulaa maamme eturivin laulunopettajien ja erityisesti kuoronjohtajien kouluttamana ja johdolla. He ovat olleet ja ovat musiikkiin vihkiytyneitä taitavia henkilöitä, joiden työllä on julkista painoarvoa. Jokainen heistä on jättänyt minuun, harrastelijaan oppijälkensä. Lukija ymmärtänee, että rankkaan nuoruuteni kuoronjohtajan, Pyssyn, omalle erityiselle istuimelleen. Minkä nuorena opit, sen vanhana taidat, ja sanonta pitää sikäli paikkansa, että Pyssyn oppeja on ollut helppo jalostaa ja laventaa muiden, nuorempien laulunjohtajien opastuksessa. Vaan vanhempana ja kokeneena kuorolaulajana astuu esiin kriittisyys joka estää nielemästä aivan kaikkia uusia kuorolaulun oppeja. Aloitin mieskuorolaulun opettelemalla silloiset YL:n merkkilaulut. Suuriksi suosikeiksi on jäänyt Leevi Madetojan tuotanto. Siirtyminen modernimpaan musiikkiin tapahtui YL:ssä Enstin vaikuttamana. Laulettiin Tauno Marttisen sävellys 'Albatrossi'. Tämän jälkeen Erik Bergmanin lähes ultramodernit sävellykset eivät enää hämmästyttäneet hulivililuontoa. Vähitellen siirryttiin mm. Einojuhani Rautavaaran eteerisiin sävelmiin ja taas palattiin Kuulan, Sibeliuksen, Törnuddin, Palmgrenin ja Genetsin kappaleisiin. Tuntui turvalliselta. Myöhemmin väriä esiintymiskappaleisiin toivat V. Tormisin ja G. Ernesaksin säveltuotanto Enstin lanseeraamana. Vihdoin eteemme tuli vuonna 2002 LM:n esittämä, Jaakko Mäntyjärven tilausteos Julkisuustango. Se esitettiin Matti Hyökin, taiteellisesti varman ammattijohtajan, johdolla Sulasolin Helsingin piiri r.y:n 75 v juhlassa Helsingin yliopiston juhlasalissa. 17

18 Veikko ja Liisa Lappalainen. Toivoakseni Laulu-Miesten tulevassa 100-vuotisjuhlakirjassa tämäkin episodi muiden asioiden ohella mainitaan esim. englanninkielisin lyhennelmin, joita alottestani ensi kertaa käytettiin LM 75 v juhlajulkaisussa. Hyvästä ja laadukkaasta mieskuorosta on syytä tiedottaa myös johtavalla maailmankielellä. Mieskuoro Laulu-Miehet on omaan kokemukseeni nojaten Suomen mieskuorolaulun yksi merkittävistä airuistamme, ja se on tehnyt ja tekee nykyisinkin hyvää ja näkyvää kulttuurityötä korkealla tasolla alan harrastajien iloksi ja konserttiyleisön kuultavaksi. Tämä huomattakoon julkisen vallan taholla, mutta olkoot olosuhteet myös myönteiset itse kuorolle, jotta se voisi edelleen hallinnoida suurella sydämellä ja laulajan ahkeruudella rakennettua kiinteistöään ja muuta hankittua omaisuuttaan. Kuorolaulu ja laulajien oma koti, harjoitussali lisätiloineen luo myönteiset kehykset hyvälle harrastukselle, joka suo meille virkistystä ja mielihyvää mieskuorolaulun parissa. Laulumies, käy lippus alle! Veikko Lappalainen 18

19 Henkilöhakemisto Aalto, Aulis 17 Aalto, Keijo 3 Alho, Olli 8 Aro, Jussi 3 Aula, Kimmo 15 Autio, Veikko 15 Auvinen, Ritva 15 Bergman, Erik 17 Ehnqvist, Pekka 3, 15 Eini, Matti 6 Elokas, Ossi 5 Ernesaks, Gustav 13 Falck, Erkki 9 Grundström, Tuula 11, 16 Himanka, Jussi 10 Huttunen, Seppo 9, 15 Hynninen, Jorma 15 Hyökki, Matti 17 Häsänen, Erkki 5, 6 Ilvonen, Jouko 3 Juvonen, Risto 8 Kangaste, Harry 6, 8 Kauhanen, Veikko 13 Keinonen, Heikki 15 Kodály, Zoltán 15 Kokkonen, Jarmo 17 Korpinen, Mikko 15 Koskenoja, Pekka 15 Kristoffersson, Rolf 3 Kumpula, Martti 8 Kuusela, Armi 3 Kuusisto, Ilkka 9 Laakso, Keijo 8 Lahtinen, Olavi 5 Laine, Edvin 5 Laine, Jaakko 16 Lakkakorpi, Aarne 10 Lakkakorpi, Niilo 10, 11 Lappalainen, Liisa 4, 5, 18 Lappalainen, Veikko 1, 2, 4, 11 13, 15, 16, 18, 20 Latola, Jouko 9 Laurila, Eero 3 Lehvilä, Pekka 16, 17 Linna, Väinö 5 Lord Mayor 14 Lönnroth, Erkki 7 Madetoja, Leevi 17 Marttinen, Tauno 17 Mattila, Karita 15 Mustakallio, Timo 6 Mustonen, Arvo 11, 12, 16 Mykkänen, Olli 14, 15 Mäntyjärvi, Jaakko 'Mäntsi' 17 Nousiainen, Ilpo 15 Nuotio, Olli 5 Oksanen, Jorma 8 Oksanen, Matti 15, 17 Paasikivi, Alli 16 Pajunen, Aarno 14 Panula, Jorma 15 Peltola, Heikki 6 Piipari, Anna Liisa 15 Pohjola, Ensti 7, 8, 12 14, 17 Poijärvi, Veikko Puolanne, Jorma 17 Ranin, Saara 5 Ranta, Sulho 10 Rautavaara, Einojuhani 17 Rokka, Antti ks. Tolvanen, Reino 5 Saarits, Sulo 6 Sankola, Tuomo 13 Saurola, Pertti 13 Savonen, Eero 3 Segerstam, Leif 15 Sepponen, Risto 15 Seppälä, Jorma 17 Siekkinen, Raimo 15 Sipilä, Aarne 8 10 Soini, Oiva 8 Sovijärvi, Sampo 16 Suomala, Seppo 15 Toivari, Jorma 15 Toivonen, Esko 16 Tolvanen, Reino 'Ananias' 3, 5, 6 Tuomaala, Olli 15 Turunen, Martti 'Pyssy' 5, 9, 17 Tyrväinen, Veikko 8 Tötterman, Richard 14 Vasko, Arto 15 Vepsäläinen, Antti 10 Virkkunen, Asko 11, 12 Waldheim, Kurt 15 Wartiovaara, Klaus 14 Zeitlinger, Hans 14

20 Laulumies 53. vuosikerta Vastaava: Juha Lappalainen Julkaisija: Laulu-Miehet ry Toimittaja: Mika Ainola , Toimituksen osoite: Hämeentie 23 B 52, HELSINKI Paino: Arkkimetodi ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkojulkaisu) Veikko Lappalainen. 20