Pyynikin. kirkkopuisto. Tampereen vanha hautausmaa
|
|
- Tuomas Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pyynikin kirkkopuisto Tampereen vanha hautausmaa 1
2 Pyynikin kirkkopuisto tamperelaisten ensimmäinen hautausmaa Vuonna 1779 perustetun Tampereen kaupungin ensimmäinen hautausmaa, Pyynikin kirkkopuisto on monen tamperelaissuvun leposija. Messukylän ja Teiskon vanhat hautausmaat kuuluvat Tampereeseen myöhempien alueliitosten myötä luvun lopulla tamperelaisten jumalanpalvelukset toimitettiin Tammerkosken kartanossa. Lähin kirkko oli Messukylässä. Pyynikillä sijaitseva hautausmaa oli niittymäinen, puuton alue kaupungin laidalla. Sitä ympäröi hirsirunkoinen, punaiseksi maalattu aita, joka piti kotieläimet ulkopuolella. Käytävien tilalla risteili kapeita polkuja, jotka johtivat matalien hautakumpareiden ja puuristien luokse. Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa oli käytössä vuosina Tuona aikana Tampere kasvoi pienestä kosken varrella olevasta kylästä elinvoimaiseksi teollisuuskaupungiksi. Kirkkopuistoon on haudattu kaikki Tampereen ensimmäiset asukkaat ja sen menestyksen rakentajat käsityöläisistä pormestareihin. 2 Raimo Seppälä, Vapriikin kuva-arkisto 3
3 Läpikäytävä Kirkkopuiston itälaidalla oli sen perustamisesta lähtien pieni porttirakennus, läpikäytävä. Läpikäytävä on katolista perinnettä jatkava rakennus, jossa vainaja siunataan ennen hautausmaalle tuomista. Viereisen kuvan läpikäytävä rakennettiin kirkkopuistoon köyhäinaputyönä katovuonna Hevosten vetämät ruumisvaunut kulkivat leveistä pariovista sisälle ja rakennukseen mahtui pieni saattojoukko. Pohjakaavaltaan ristin muotoinen läpikäytävä oli kauniisti koristeltu: ikkunoissa oli punaiset ja keltaiset lasit, kattoon maalattu tähtitaivas ja kannatinpylväisiin veistetty ristit. Arvokas siunauspaikka on purettu 1920-luvun lopulla. Aleksanterin kirkko Vuonna 1881 kirkkopuiston itälaidalle valmistui arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema punatiilinen, uusgoottilainen Aleksanterin kirkko. Kirkko sai nimensä keisari Aleksanteri II mukaan, jonka valtaistuimelle nousun 25-vuotisjuhlaa vietettiin rakennustöiden aikaan. Richard Rautalinin Kevät-suihkulähde rakennettiin kirkon edustalle vuonna Pyynikin kirkkopuiston läpikäytävä. Kaarlo Mäkinen, 5 Vapriikin kuva-arkisto. 5
4 14 6 Wäinö Aaltosen Suru-veistos sijoitettiin kirkkopuistoon v Muistojen puutarha Työmies Porista Pyynikin kirkkopuisto on nykyisin Tampereen kaupungin hoidossa oleva puistoalue. Kaupungin ensimmäiset istutukset tehtiin jo vuonna 1813 hautausmaan tien varteen Pirkankadulle. Ensimmäisen puistosuunnitelman kirkkopuistoon laati Karl Johan Gauffin 1880-luvun alussa. Puistoon istutettiin mm. siperianlehtikuusia, jalavia ja hopeapajuja. Kirkkopuiston vanha hautausmaa on suojeltu muinaismuistolailla. Ensimmäisenä kirkkomaan multiin peiteltiin yhdeksänvuotias rengin tytär Ulrika. Hänen haudallaan ollut vaatimaton puinen muistomerkki ja tieto hautapaikan sijainnista on aikaa sitten kadonnut. Vanhimmat säilyneet muistomerkit ovat 1810-luvulta. Täsä lepä /Työmies Porista /Gustaf Lindgren / Kuoli 9 p. Käsk / 38 vu. 4 k. 5 p. Muistolehden käsinmaalattu teksti on kulunut näkymättömiin. Muistomerkeissä on usein mainittu menehtyneen ammatti tai asema. Kivien teksteistä löytyvät muun muassa seppämestari, värjäri, karvari, pumpulitehtaan työmies, opettaja, vaimo, äiti, kauppias, tehtaan työnjohtaja, raatimies ja pormestari. Kaupungin tehtaisiin tuli työntekijöitä ympäri Suomea Moder, muistomerkki tuntemattoman äidin haudalla. 7
5 2 Anna Sofia Kuhlström Mycket Älskad Djupt Saknad Sof i Ro. Enkelikivi Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat kaikkien kaupunkilaisten elämään. Aleksanterin kirkko oli monen perheen turvapaikka ja taisteluja käytiin sen ympäristössä. Muistomerkin takana näkyy luodinjälkiä kansalaissodan ajalta. Pyynikin kirkkopuistossa on kahden sodan jälkiä. Pommisuoja Pyynikin kirkkopuistossa E.M.Staf, Vapriikin kuva-arkisto. Mamselli Hydén ( ) Lohtajalta kotoisin ollut Maria Charlotta Hydén sai opettajankoulutuksen Tukholmassa ja muutti sieltä Tampereelle, Finlaysonin puuvillatehtaan koulun opettajaksi. Vuonna 1839 perustettu puuvillatehtaan koulu oli Suomen ensimmäisiä vakituisia kouluja. Koulua kutsuttiin hänen mukaansa Mamsellin kouluksi. Hydénin muistomerkissä on koskettava teksti: Herran pelvossa, pienten parvessa, jakoi oppia, neuvoi lapsia Jeesuksen luo. Ruumis vaipui, monelle suruks, sielunsa saapui Enkelein iloks Jeesuksen luo. 3 Jotka toimellisesti vaeltaneet ovat, tulevat rauhaan ja lepäävät kammioissansa. Es.57:2 Finlaysonin puuvillatehtaan koulun opettajan, Maria Charlotta Hydénin muistomerkki. 8 Mamselli Hydén, Vapriikin kuva-arkisto. 9
6 4 Johanna Wilhelmina Orell ( ) Kauppiaan leski Johanna Thurmann avasi Tampereen keskustassa muotiliikkeen vuonna Kaupungin porvaristo oli huolissaan naisten määrän lisääntymisestä liike-elämässä ja päättäjien joukossa, ja kauppaoikeudesta tehtiin valitus senaattiin. Epäiltiin, että kohta maistraattiinkin tultaisiin hameessa ja aamuröijyssä. Tästä huolimatta Johanna sai pitää kauppansa ja hänestä tuli Tampereen ensimmäinen naiskauppias. Myöhemmin hän avioitui kauppias Gustaf Orellin kanssa. Johanna ja Gustaf Orellin muistomerkki Grekin sukuhauta Keskellä hautausmaata on näyttävän rauta-aidan ympäröimä Grekin sukuhauta. Värjäri, tehtailija Fredrik Grek ( ) perusti Tampereen ensimmäisen verkatehtaan Tehdas toimi Tammerkosken rannalla kymmenisen vuotta. Hänen poikansa, raatimies Juhana Kasper Grek ( ) vaurastui omalla yrityksellään. Grekin sukuhauta. 11
7 6 Lundahlien muistomerkit muodostavat kauniin rivin aivan kirkkopuiston läpi kulkevan kävelytien varrella. Gustaf Lundahl ( ) Kauppaneuvos ja ritari Gustaf Lundahl oli vauras porvari ja oman aikansa merkkihenkilö Tampereella. Gustafin puoliso, Anna Charlotta perusti yhdessä äitinsä kanssa Tampereen ensimmäisen naisoppilaitoksen. Lundahlien poika Carl oli lääketieteen ja kirurgian tohtori ja Gustaf tähtitieteen professori. Tytär Augusta oli Suomen ensimmäisiä naisrunoilijoita. Lundahlien kulttuurikoti oli Tampereen sivistyselämän keskuspaikka, jossa keisari Aleksanteri I majoittui vieraillessaan Tampereella Henrik Liljeroos ( ) Kangasalta kotoisin ollut Henrik Liljeroos sai Tampereen maistraatilta Wärjärin ammatin mestari- ja porvaruuskirjan vuonna Hän perusti menestyneen värjäämön ja oli mukana kaupungin kehittämisessä. Liljeroos osti Tammerkosken keskellä sijaitsevan Neulasaaren 1871 ja siirsi villankehruu- ja värjäystehtaansa sinne. Paikka tunnetaan nykyisin Kehräsaarena ja vanhoissa tehdasrakennuksissa on käsityöpuoteja ja ravintoloita. Liljeroosin muistomerkin lähellä on Tampereen kaupungin pitkäaikaisen pormestarin, Fredrik Adam Sacklénin ja hänen perheensä muistomerkit. Sacklén toimi pormestarina vuosina Henrik (Heikki) Liljeroos. 12 Vapriikin kuva-arkisto. 13 7
8 9 Cooken perheen vaikuttava muistomerkki. Englantilaiset Skotlantilaisen James Finlaysonin 1820 perustama Finlaysonin puuvillatehdas aloitti kaupungin teollisuuden kasvun. Hänen yhteyksiensä kautta Tampereelle muutti tehtaanjohtajia, konemestareita ja työmiehiä myös ulkomailta. Kirkkopuiston keskiosassa on useita englantilaisten muistomerkkejä. 10 Jenks Margaretta d.1871 dauther Margaretta k Katovuodet Koko Suomea koetelleet vaikeat katovuodet näkyvät myös Pyynikin kirkkopuiston muistomerkeissä. Vuonna 1867 talvi jatkui pitkään ja Näsijärvi oli jäässä vielä juhannuksena. Viljan kylväminen viivästyi ja satoa ei ehditty saada. Seuraavana talvena Tampereelle saapui satoja ihmisiä etsimään ruokaa. Hautausten määrä vanhalla hautausmaalla kolminkertaistui. Muistomerkeistä löytyy koskettavia luetteloita perheen lasten menehtymisestä parin vuoden sisällä. Tässä lepää Puuvillatehtaan työmies J. G. Nygrenin kuusi lasta. Paperimestarin rakastettu puoliso Cecilia ja heidän tyttärensä Lovisa
9 MARIANKATU 1.Työmies Porista, Gustaf Lindgren k Enkelikivi, Anna Sofia Kuhlström 3. Maria Charlotta Hydén ( ) 4. Johanna Wilhelmina Orell ( ) 5. Grekin sukuhauta 6. Gustaf Lundahl ( ) perheineen 7. Henrik Liljeroos ( ) perheineen 8. Pormestari Sacklén 9. Luke Cooke perheineen 10. Margaretta Jenks k Puuvillatehtaan työmies Nygrenin lapset 12. Cecilia ja Lovisa, k Moder 14. Suru, Wäinö Aaltonen 15. Läpikäytävä luvun loppu 16. Aleksanterin kirkko 1881, kuva etukannessa PIRKANKATU Teksti ja kuvat: Heli Haavisto, kansi- ja taustakuvat: Ranja Hautamäki, mv-kuvat: Vapriikin kuva-arkisto.taitto: Tuija Rikala Lähde: Pyynikin kirkkopuiston hautausmaainventointi 2011 Tampereen kaupunki, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut p Pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi
ARKEOLOGINEN INVENTOINTI
ARKEOLOGINEN INVENTOINTI Pyynikin kirkkopuisto sijaitsee Tampereen VI kaupunginosassa Aleksanterin kirkon ympärillä. Puiston länsiosassa sijaitsee Tampereen vanha hautausmaa, joka oli käytössä vuosina
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotOSASTOT A-D. Akaan hautausmaa OSASTO A
Akaan hautausmaa OSASTOT A-D OSASTO A Osasto A sijaitsee Akaan hautausmaan pohjoissivulla. Osasto muodostaa yhdessä osaston B kanssa vuonna 1890 perustetun hautausmaan vanhimman osan ja hautausmaan alkuperäinen
LisätiedotKaukosen kylään muutti 1820-luvun lopulla sahanasettaja Johan Jäneslampi ( ) nuoren perheensä kanssa. Johanin ja Magdalena puolison
Kaukosen kylään muutti 1820-luvun lopulla sahanasettaja Johan Jäneslampi (1776-1852) nuoren perheensä kanssa. Johanin ja Magdalena puolison muuttoreitti oli kulkenut Alavetelistä muutamien asumapaikkojen
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
Lisätiedot2a Mathias Vänälä b Inga Vänälä. 2c Wendelia Tuovilanlahti. 2d Petrus Tuovilanlahti 10.9.
2a Mathias 15.2.1739 Vänälä 1739 2b Inga 9.6.1740 Vänälä 2c Wendelia 31.12.1747 Tuovilanlahti 2d Petrus 10.1.1750 Tuovilanlahti 10.9.1794 + Elin Hillutar 18.4.1749 3a Samuel 11.7.1771 Tuovilanlahti4 +
LisätiedotPyhän Ristin hautausmaa
Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautaaminen vanhaan hautausmaahan...2 Hautausmaa nykyisin...2 Haudat 4 Lähteet 11 Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Sisällys
LisätiedotTYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS
TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotHautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa
Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa 17.3.2010 Mia Fager www.turunseurakunnat.fi 1 Hautasoikeus Hautaoikeus ~ oikeus tulla haudatuksi Jokaisella on oikeus saada
LisätiedotAnders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3
Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.
LisätiedotSisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012
Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotPirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa
Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin
LisätiedotSUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne
SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
Lisätiedot, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769
, JOHANJACOB BAR II I Kastettu 17.05. 1898 Ktitipenhamina - Chrtistianshavin seurakunta, Vor Frelsers Kirke. Suutarimestari Folketellingl8Ol Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr.
LisätiedotNiilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.
Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotTiedot: Mika Savolainen puh sähköposti: Mäkelänrantatie 4
Asevelitalon Pienoismallin tarina. Lahjoitettu 7.3.1943 A.O. Pajarille Tiedot: Mika Savolainen puh. 044 5120563. sähköposti: siankarsa@outlook.com Mäkelänrantatie 4 Muistio Pajarille lahjoitetusta asevelitalon
Lisätiedot23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)
92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.
LisätiedotTampereen Keskustori. Historia 1600-luvulta nykypäivään
Tampereen Keskustori Historia 1600-luvulta nykypäivään Keskustorin nykyiset rakennukset ja rakenteet 9 22 11 21 8 6 24 23 19 e 5 h 10 b M i N j c 7 17 g 1 3 L 20 4 12 15 2 13 18 16 l 14 k d a f RAKENNUKSET
LisätiedotKuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931
Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven
LisätiedotKaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen
Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766
LisätiedotLeppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.
Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotSiilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.
Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotP y h ä j ä r v e n K i r k o n k y l ä n. Teksti ja kuvat Jorma Tulkku Toteutus 2018 Tieto & Taitto Anitta Oertel
P y h ä j ä r v e n K i r k o n k y l ä n Teksti ja kuvat Jorma Tulkku Toteutus 2018 Tieto & Taitto Anitta Oertel Pyhäjärven kaupunki kulttuuritoimi Jonas Castrénin muistokivi Pyhäjärven pappiloitten muistokivi
LisätiedotGEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1
GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1 I Georg Wright, s. noin 1630 Dundee, Skotlanti, k. 23.12.1694 Narva, Viro. 1. Puoliso: Vihitty 22.10.1656 Anna Dücker, s. 1636, k. 1.1659 Narva, Viro. 2. Puoliso: Vihitty
LisätiedotKuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta
Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotLyydia Maria Leinonen
Lyydia Maria Leinonen NIITTYLÄN LYYTI VAARANKYLÄLÄINEN PERSOONA Kuvassa noin vuodelta 1921 Lyytin äiti Kaisa Stiina ja Lyytin veli Jussi, takana Lyyti ja poikansa Viljo. Lyyti oli Onnenmättään Paavo Leinosen
LisätiedotNastolan Hautausmaa 1
Nastolan Hautausmaa 1 NASTOLAN HAUT UTAUSMAA USMAA Nastolan hautausmaa Ylimmäistenmäellä on otettu käyttöön 1848. Kenraali Gustaf Adolf Ehrnrooth oli jo 1831 pitäjänkokouksessa vaatinut tilaa holvihaudalleen,
Lisätiedot11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.
11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson
LisätiedotHelsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård
Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta
LisätiedotJuva_ Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 5
Juva_0 13.10.2014 Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Simon Laakkonen. Tauluun 2. Antti (Anders) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Kristiina (Chirsti) Laakkonen (Lakoin).
LisätiedotPedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.
Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotTervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.
LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store
LisätiedotTörnström-Hiidenheimon suvun hautoja Vihdin hautausmaalla
Tämä kirjoitus perustuu Törnström- Hiidenheimon sukuseuran käyntiin 3.8.2013 Vihdin Vanhalan hautausmaalla Arno Forsius Törnström-Hiidenheimon suvun hautoja Vihdin hautausmaalla Tämä esitys on laadittu
LisätiedotEtappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
LisätiedotJUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti
JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.
LisätiedotORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.
Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotKirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka
Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus
LisätiedotPäivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus
Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotJean Sibelius 1865-1957
Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria
LisätiedotPirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa
Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Alttaritaulu Uuno Alanko 1937 Koristemaalaukset Kangasalan
LisätiedotKustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010
Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa
LisätiedotCygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta
Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta Cygnaeuksenkatu 2 Näkymä 1880-luvulla Jyväsjärven rannasta Rantakadulle, vasemmassa reunassa tontille vuonna 1861 tehty pieni asuinrakennus. n
LisätiedotY H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E
Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E Forssan kaupunkirakenteeseen kehittyi 1850-1890 luvuilla useita puistoalueita. Näistä merkittävin Yhtiönpuisto toteutti Wahrenin, Forssa-yhtiön tehtailijan
Lisätiedot1.Rukoileva sotilas Törnävän hautausmaa
Törnävä-Huhtala 1.Rukoileva sotilas Törnävän hautausmaa Rukoileva sotilas on pystytetty talvi- ja jatkosotien muistoksi. Patsaan jalusta on Jyväskylän mustaa graniittia. Itse patsas on valettu pronssiin.
LisätiedotSOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1
SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta
LisätiedotMUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.
Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys
LisätiedotKarl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet
1 TAULU 1 Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet TAULU 2 2. Karl Bruno Miller, Piirieläinlääkäri, Kokkola, Lahti, s. 29.7. 1872 Juva, Inkilä, k. 18.6. 1935 Lahti. Vanhemmat taulusta
LisätiedotHautajaisjärjestelyt Isonkyrön seurakunnassa
Hautajaisjärjestelyt Isonkyrön seurakunnassa Hyvät omaiset! Osanottomme. Isonkyrön seurakunnan puolesta tahdomme olla tukenanne, kun Teitä on kohdannut suru menetettyänne läheisen ihmisen. Tässä oppaassa
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotTnhkapöperö. yhdessä sangen onnellisina. Heillä. päivät, tehdä kaikki raskaimmat työt, pankolle lämmittelemään ja nokeutui
Tnhkapöperö. Oli kerran mies ja vaimo. He elivät yhdessä sangen onnellisina. Heillä oli kaunis tytär. Mutta sitte vaimo sairastui ja kuoli. Jonkun ajan kuluttua mies otti toisen vaimon, jolla oli kaksi
Lisätiedot21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)
49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotL a u t t a s a a r i - S e u r a
L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,
LisätiedotJumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotSurun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta
Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotJeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.
Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.
LisätiedotONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY
ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa
LisätiedotKaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen / /2017 KH 524
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Tapahtumatoiminnan
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13
Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi
LisätiedotEero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ
1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotSukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014
Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotHerttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään
Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotK O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E
InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos
LisätiedotASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen
ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen ASUNTO OY MÄNTSÄLÄN Apponen Kauniita koteja vanhan kenkätehtaan lumoavassa miljöössä Asunto Oy Mäntsälän Apponen tarjoaa rauhallista asumista vanhan kenkätehtaan lumoavassa
LisätiedotLiturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.
Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen /
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Kaupunginhallitus 537 06.11.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotEsipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen
Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotEP Senioripoliisit. Tapaaminen ti
EP Senioripoliisit Tapaaminen ti 19.9.2017 Kesä, jonka odottelu ei ole vielä päättynyt, on taas kerran kääntynyt syksyyn ja syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli ajankohtainen tiistaina 19.9.2017 Årisbergin
LisätiedotKokkokankaan hautausmaa
Kokkokankaan hautausmaa Havainnekuvia hautausmaa-alueesta 31.05.2012 Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Kokkokangas 15134 1506/1, 2 ja 3 Rakennustoimenpide Piirustuslaji
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
Lisätiedotsaaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko
Kuusiston kirkko Astun kirkon kynnyskivelle. Siihen on hakattu vuosiluku 1792. Kuusiston saarta ovat pyyhkineet sen jälkeen monet myrskyt ja sodat. Silti pieni puukirkko seisoo yhä rauhallisesti mäellään
LisätiedotTorppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja
Torppari Matti Erikinpoika Peltoniemen perukirja Matti Erikinpoika Peltoniemi syntyi 1.7.1784 Hämeenkyrössä. Häntä ei löydy Hämeenkyrön kastetuista ja ensimmäisessä rippikirjassa syntymäaika on muodossa
LisätiedotKuva: Suomi-yhtiön arkisto
Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana
LisätiedotNyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa
Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
Lisätiedot