HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Moninaisuudessaan yhtenäinen. Istunto. keskiviikko 6. heinäkuuta 2011 EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI HYVÄKSYTYT TEKSTIT Istunto keskiviikko 6. heinäkuuta 2011 P7_TA-PROV(2011)07-06 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE Moninaisuudessaan yhtenäinen

2

3 SISÄLTÖ PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT P7_TA-PROV(2011)0321 Luettelon laatiminen ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi ***I (A7-0237/ Esittelijä: Tanja Fajon) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi luettelon laatimisesta ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, ja luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (KOM(2010)0662 C7-0365/ /0325(COD))... 1 P7_TA-PROV(2011)0322 Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun (A7-0221/ Esittelijä: Niki Tzavela) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 laajakaistasta Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun (2010/2304(INI)) P7_TA-PROV(2011)0323 Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa (A7-0244/ Esittelijä: Axel Voss) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa (2011/2025(INI)) P7_TA-PROV(2011)0324 Elintarviketietojen antaminen kuluttajille ***II (A7-0177/ Esittelijä: Renate Sommer) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä direktiivien 87/250/ETY, 90/496/ETY, 1999/10/EY, 2000/13/EY, 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (17602/1/2010 C7-0060/ /0028(COD)) P7_TA-PROV(2011)0325 Liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskeva rajatylittävä tietojenvaihto ***II (A7-0208/ Esittelijä: Inés Ayala Sender) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajatylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta (17506/1/2010 C7-0074/ /0062(COD)) PE \ I

4 P7_TA-PROV(2011)0326 Vuosia koskeva monivuotinen rahoituskehys *** (A7-0253/ Esittelijä: Reimer Böge) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (16973/3/2010 C7-0024/ /0048(APP)) P7_TA-PROV(2011)0327 Komission vuoden 2012 työohjelman valmistelu (B7-0381, 0383 ja 0384/2011) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 komission työohjelmasta P7_TA-PROV(2011)0328 Tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita (TSE) ja siihen liittyvää rehu- ja elintarvikevalvontaa koskeva lainsäädäntö (A7-0195/ Esittelijä: Dagmar Roth-Behrendt) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita (TSE) ja niihin liittyvää rehu- ja elintarvikevalvontaa koskevasta EU:n lainsäädännöstä täytäntöönpano ja näkymät (2010/2249(INI)) P7_TA-PROV(2011)0329 Ilmailualan turvallisuus ja erityisesti turvaskannerit (A7-0216/ Esittelijä: Luis de Grandes Pascual) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 ilmailualan turvallisuudesta ja erityisesti turvaskannereista (2010/2154(INI)) P7_TA-PROV(2011)0330 Naiset ja yritysjohtajuus (A7-0210/ Esittelijä: Rodi Kratsa-Tsagaropoulou) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 naisista ja yritysjohtajuudesta (2010/2115(INI)) P7_TA-PROV(2011)0331 Rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisi: toteutettavat toimenpiteet ja aloitteet (A7-0228/ Esittelijä: Pervenche Berès) Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (2010/2242(INI)) II /PE

5 P7_TA-PROV(2011)0321 Luettelon laatiminen ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi luettelon laatimisesta ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, ja luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (KOM(2010)0662 C7-0365/ /0325(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0662), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 77 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0365/2010), huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0237/2011), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. PE \ 1

6 P7_TC1-COD(2010)0325 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. heinäkuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o.../2011/EU antamiseksi luettelon laatimisesta ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, ja luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 1, sekä katsovat seuraavaa: (1) Päätöksissä SCH/Com-ex (98) 56 2 ja SCH/Com-ex (99) 14 3 vahvistettiin 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 4 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan perusteella käsikirja ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi. Nämä päätökset olisi mukautettava Euroopan unionin institutionaaliseen ja oikeudelliseen toimintakehykseen. (2) Kolmansien valtioiden myöntämistä matkustusasiakirjoista tehtyjä luetteloita olisi valvottava järjestelmällisesti sen varmistamiseksi, että viisumihakemuksien käsittelystä huolehtivilla jäsenvaltioiden viranomaisilla ja rajavalvontaviranomaisilla olisi käytössään täsmällistä tietoa kolmansien maiden kansalaisten esittämistä matkustusasiakirjoista. Olisi uudistettava ja tehostettava jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa myönnetyistä matkustusasiakirjoista ja näiden matkustusasiakirjojen tunnustamisesta jäsenvaltioissa sekä koottujen tietojen antamista yleiseen käyttöön. (3) Matkustusasiakirjojen luettelolla on kaksi tarkoitusta: toisaalta rajavalvontaviranomaiset voivat sen avulla tarkistaa, tunnustetaanko tietty asiakirja ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavaksi, kuten henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/ artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään; toisaalta sen avulla konsuliviranomaiset voivat tarkistaa, tunnustavatko jäsenvaltiot tietyn asiakirjan sopivaksi viisumitarran kiinnittämiseen Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta EYVL L 239, , s EYVL L 239, , s EYVL L 239, , s. 19. EYVL L 105, , s /PE

7 (4) Yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/ artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa olisi laadittava tyhjentävä luettelo edustuston sijaintimaan myöntämistä matkustusasiakirjoista. (5) Olisi luotava järjestelmä sen varmistamiseksi, että matkustusasiakirjojen luetteloa päivitetään jatkuvasti. (6) Matkustusasiakirjojen turvallisuus on tärkeä seikka asiakirjojen mahdollisen tunnustamisen kannalta, joten komission olisi jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avustuksella tarvittaessa suoritettava tekninen arviointi. (7) Jäsenvaltioilla on ja niillä tulisi vastaisuudessakin olla toimivalta tunnustaa ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi. (8) Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kantansa kaikkiin matkustusasiakirjoihin ja pyrittävä yhdenmukaistamaan erityyppisiä matkustusasiakirjoja koskevat kantansa. Koska siitä, että jäsenvaltio ei ilmoita kantaansa matkustusasiakirjaan, saattaa aiheutua ongelmia kyseisen matkustusasiakirjan haltijoille, olisi luotava järjestelmä, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan ilmoittamaan kantansa tällaisten asiakirjojen tunnustamiseen ja tunnustamatta jättämiseen. Tämän järjestelmän ei pitäisi estää jäsenvaltioita ilmoittamasta milloin tahansa kantansa muuttumisesta. (9) Pitkällä aikavälillä olisi luotava kaikkien matkustusasiakirjojen mallit sisältävä verkkotietokanta, jotta rajavalvonta- ja konsuliviranomaiset voivat tutkia helpommin tietyn asiakirjan. Tietokanta olisi pidettävä ajan tasalla jäsenvaltion aikaisemmin ilmoitetun tiettyä matkustusasiakirjaa koskevan tunnustamisen tai tunnustamatta jättämisen muutosten huomioon ottamiseksi. (10) Tiedonkulkua varten komission olisi laadittava ohjeellinen luettelo tunnetuista tekaistuista ja fiktiivisistä passeista, joista jäsenvaltiot ovat sille ilmoittaneet. Luetteloon merkittyjen tekaistujen ja fiktiivisten passien ei pitäisi kuulua tunnustamisen tai tunnustamatta jättämisen piiriin. Niiden ei pitäisi oikeuttaa passin haltijaa ylittämään ulkorajoja, eikä niihin olisi liitettävä viisumia. (11) Jotta voidaan varmistaa matkustusasiakirjaluettelon laatimista ja päivittämistä koskevien edellytysten yhdenmukaisuus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti. 1 2 EYVL L 243, , s. 1. EUVL L 55, , s. 13. PE \ 3

8 (12) Matkustusasiakirjaluettelon laatimiseen ja päivittämiseen olisi sovellettava neuvoaantavaa menettelyä, koska mainituissa toimenpiteissä on kyse ainoastaan myönnettyjen matkustusasiakirjojen yhteen kokoamisesta. (13) Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa 1 ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 2 1 artiklan A, B ja C kohdassa tarkoitettuun alaan. (14) Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa 3 Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja C kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 4 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. (15) Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja C kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 5 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. (16) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen antamiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän päätöksen, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. (17) Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY 6 mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan EYVL L 176, , s. 36. EYVL L 176, , s. 31. EUVL L 53, , s. 52. EUVL L 53, , s. 1. EUVL L 160, , s EYVL L 131, , s /PE

9 (18) Tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY 1 mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin. (19) Kyproksen osalta tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös. (20) Tämä päätös on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä päätöksessä vahvistetaan luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, jäljempänä "matkustusasiakirjaluettelo", sekä sen laatimiseen käytettävä järjestelmä. 2. Tätä päätöstä sovelletaan matkustusasiakirjoihin, joita ovat muun muassa kansallinen passi (tavallinen, diplomaatti- ja virka-/virkamatkapassi sekä erityispassi), tilapäinen matkustusasiakirja, pakolaisen tai kansalaisuudettoman henkilön matkustusasiakirja, kansainvälisen järjestön myöntämä matkustusasiakirja tai kulkulupa. 3. Tämä päätös ei vaikuta matkustusasiakirjojen tunnustamista koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. 2 artikla Matkustusasiakirjaluettelon laatiminen 1. Komissio laatii jäsenvaltioiden avustuksella ja paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa kerättyjen tietojen pohjalta asetuksen (EY) N:o 810/ artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun matkustusasiakirjaluettelon. 2. Matkustusasiakirjaluettelo laaditaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti. 1 EYVL L 64, , s. 20. PE \ 5

10 3 artikla Matkustusasiakirjaluettelon rakenne 1. Matkustusasiakirjaluettelo koostuu kolmesta osasta. 2. Matkustusasiakirjaluettelon I osassa ovat matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, 15 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/ liitteessä I ja II luetelluissa kolmansissa maissa ja luetelluilla alueilla. 3. Matkustusasiakirjaluettelon II osassa ovat jäsenvaltioiden myöntämät seuraavat matkustusasiakirjat, myös niiden jäsenvaltioiden myöntämät matkustusasiakirjat, jotka eivät osallistu tämän päätöksen antamiseen, sekä niiden jäsenvaltioiden myöntämät matkustusasiakirjat, jotka eivät vielä sovella kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä: a) kolmansien maiden kansalaisille myönnetyt matkustusasiakirjat b) heinäkuun 28 päivänä 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen perusteella pakolaisille myönnetyt matkustusasiakirjat c) syyskuun 28 päivänä 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen perusteella kansalaisuudettomille henkilöille myönnetyt matkustusasiakirjat d) jäsenvaltiossa asuville henkilöille, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, myönnetyt matkustusasiakirjat e) Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämät matkustusasiakirjat Britannian kansalaisille, jotka eivät unionin oikeuden kannalta ole Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia. 4. Matkustusasiakirjaluettelon III osa koostuu kansainvälisten järjestöjen myöntämistä matkustusasiakirjoista. 5. Yleisenä sääntönä on, että luetteloon merkitään jonkin tietyn matkustusasiakirjan kaikki voimassa olevat muunnelmat. 6. Jos jokin kolmas maa ei myönnä tietyntyyppisiä matkustusasiakirjoja, matkustusasiakirjaluettelon kyseiseen kohtaan merkitään "ei myönnetä". 1 EYVL L 81, , s /PE

11 4 artikla Ilmoittaminen matkustusasiakirjaluettelossa olevien matkustusasiakirjojen tunnustamisesta tai tunnustamatta jättämisestä 1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kantansa matkustusasiakirjaluettelossa olevien matkustusasiakirjojen tunnustamiseen tai tunnustamatta jättämiseen kolmen kuukauden kuluessa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun matkustusasiakirjaluettelon tiedoksi saamisesta. 2. Jos jäsenvaltio ei ole ilmoittanut kantaansa 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, matkustusasiakirja on katsottava tunnustetuksi siihen saakka, kunnes jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle, että asiakirjaa ei tunnusteta. 3. Jäsenvaltiot vaihtavat tämän ehdotuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean puitteissa tietoja tiettyjen matkustusasiakirjojen tunnustamisen tai tunnustamatta jättämisen perusteista saavuttaakseen yhdenmukaisen kannan asiassa. 4. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle mahdollisista muutoksista, joita ne tekevät jonkin tietyn matkustusasiakirjan aiemmin ilmoitettuun tunnustamiseen tai tunnustamatta jättämiseen. 5 artikla Uusien matkustusasiakirjojen myöntäminen 1. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle 3 artiklan 3 kohdan a d alakohdassa tarkoitetuista uusista matkustusasiakirjoista. 2. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle 3 artiklan 2 alakohdassa, 3 artiklan 3 kohdan e alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista kolmansien maiden, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen myöntämistä uusista matkustusasiakirjoista. Komissio pyrkii yhteisyössä jäsenvaltioiden kanssa keräämään uusien matkustusasiakirjojen mallit, jotta se voi jakaa ne. 3. Komissio päivittää matkustusasiakirjaluetteloa saamiensa ilmoitusten ja tietojen perusteella ja pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan kantansa matkustusasiakirjojen tunnustamiseen tai tunnustamatta jättämiseen 4 artiklan mukaisesti. 4. Päivitetty matkustusasiakirjaluettelo laaditaan 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoaantavan menettelyn mukaisesti. 6 artikla Tiedottaminen tunnetuista tekaistuista ja fiktiivisistä passeista Komissio laatii jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella myös ohjeellisen luettelon tunnetuista tekaistuista ja fiktiivisistä passeista ja päivittää sitä. PE \ 7

12 7 artikla Matkustusasiakirjojen arviointi 1. Komissio voi ottaen huomioon erityisesti kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiaa koskevat normit ja suositukset ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avustuksella säätää matkustusasiakirjojen teknisestä analysoinnista avustaakseen jäsenvaltioita matkustusasiakirjojen teknisessä arvioinnissa. 2. Tarvittaessa tässä yhteydessä voidaan arvioida myös matkustusasiakirjojen myöntämisen edellytyksiä ja myöntämismenettelyjä. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun analysoinnin ja arvioinnin tulokset annetaan tiedoksi jäsenvaltioille. 8 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa komitea (matkustusasiakirjoista vastaava komitea). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011/EU 4 artiklaa. 9 artikla Luetteloiden julkaiseminen Komissio saattaa 3 artiklassa tarkoitetun matkustusasiakirjaluettelon ja 4 artiklan mukaiset ilmoitukset sekä 6 artiklassa tarkoitetun luettelon jäsenvaltioiden saataville ja yleisesti saataville jatkuvasti päivitettävän sähköisen julkaisun muodossa. 10 artikla Kumoaminen Kumotaan päätökset SCH/Com-ex (98) 56 ja SCH/Com-ex (99) artikla Voimaantulo 1. Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2. Tätä päätöstä sovelletaan päätöksen voimaantulopäivästä lähtien lukuun ottamatta 10 artiklaa, jota sovelletaan siitä päivästä lähtien, jona komissio julkaisee ensimmäisen kerran matkustusasiakirjaluettelon. 8 /PE

13 12 artikla Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti. Tehty Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja PE \ 9

14 P7_TA-PROV(2011)0322 Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 laajakaistasta Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun (2010/2304(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 20. syyskuuta 2010 annetun komission suosituksen säännellystä pääsystä seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin 1, ottaa huomioon 20. syyskuuta 2010 annetun komission "Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun" (KOM(2010)0472), ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 2, ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Euroopan digitaalistrategia" (KOM(2010)0245), ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta ja komission tiedonannon "Eurooppalainen laajakaista: investointi digitaalivetoiseen kasvuun" (TEN/ CESE 362/2011), ottaa huomioon 17. syyskuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä 3, ottaa huomioon 4. elokuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä: i2010-strategian tärkeimmät saavutukset vuosina " (KOM(2009)0390), ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Esineiden internet: toimintasuunnitelma Euroopalle" (KOM(2009)0278), ottaa huomioon 28. tammikuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Eurooppa investoi tulevaisuuteen" (KOM(2009)0036), ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen" (KOM(2006)0129), EUVL L 251, , s. 35. Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0220. EUVL C 235, , s /PE

15 ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma Vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi" (KOM(2006)0173), ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2004 annetun komission tiedonannon "ehealth parempaa terveydenhuoltoa Euroopan kansalaisille: Eurooppalaista sähköisen terveydenhuollon aluetta koskeva toimintasuunnitelma" (KOM(2004)0356), ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman esineiden internetistä 1, ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu 2, ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 antamansa suosituksen neuvostolle turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä 3, ottaa huomioon 24. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen taajuusylijäämän täysimääräisestä hyödyntämisestä: yhteinen lähestymistapa digitalisoinnin yhteydessä vapautuvien lähetystaajuuksien käyttöön 4, ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman laajakaistaa koskevan eurooppalaisen politiikan laatimisesta 5, ottaa huomioon 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman "Kohti eurooppalaista radiotaajuuspolitiikkaa" 6, ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta 7, ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman tietoyhteiskunnasta 8, ottaa huomioon 14. lokakuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Maailmanlaajuistuminen ja tietoyhteiskunta: Vahvemman kansainvälisen koordinaation tarve" 9, ottaa huomioon unionin sähköisen viestinnän säädöskehyksen, etenkin direktiivit 2002/21/EY (puitedirektiivi), 2002/20/EY (lupadirektiivi), 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi), 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi), 2002/58/EY (yksityisyyden suojaa ja sähköisiä viestimiä koskeva direktiivi) ja asetuksen (EY) N:o 1211/2009 (BEREC-asetus), Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0207. EUVL C 81 E, , s. 45. EUVL C 117 E, , s EUVL C 8 E, , s. 60. EUVL C 146 E, , s. 87. EUVL C 287 E, , s EUVL C 291 E, , s EUVL C 133 E, , s EUVL C 104, , s PE \ 11

16 ottaa huomioon Euroopan talouden elvytyssuunnitelman (KOM(2008)0800), ottaa huomioon 25. toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 473/2009 liitteen III, ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen 189 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A7-0221/2011), A. ottaa huomioon, että tehokkaan laajakaistan saatavuus koko EU:ssa on olennaista Eurooppa strategian tavoitteiden täytäntöön panemiselle, kuten strategian tavoitteena olevalle älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukevalle talouskasvulle, työllisyystilanteen ja unionin kilpailukyvyn sekä tutkimuksen ja innovoinnin edistämiselle niin, että kaikki alueet, kaupungit, kunnat ja alat yhteiskunnassa voivat hyötyä digitaalisesta ympäristöstä ja saavat mahdollisuuden hyödyntää uutta digitaalitekniikkaa julkisissa palveluissa, B. ottaa huomioon, että laajakaistapalveluja välitetään monilla tavoilla (kuparilanka, kaapeli, kiinteä ja langaton, satelliitti jne.) erilaisille käyttäjille (kuluttajat, yritykset, julkishallinto, julkiset ja voittoa tavoittelemattomat laitokset, koulut, kirjastot, sairaalat ja järjestyksenpidosta vastaavat viranomaiset), jotka käyttävät laajakaistaa monin tavoin (verkkokauppa, terveydenhoitopalvelut, ääni- ja kuvaviestintä, viihdepalvelut, työnjohdolliset tehtävät, hallinnolliset palvelut, koulutus, ammatillinen koulutus ja monet muut), ja että laajakaistapalvelujen saatavuus mahdollistaa koneperustaiset sovellukset (sähkömittarit ja älyverkot, langattomat sydänmonitorit, hätäpalvelut, hälytysjärjestelmät, ajoneuvojen ajotietojen välittäminen, inventaarion seuranta ja niin edelleen), C. katsoo, että erilaisten käyttöjärjestelmien, käyttäjien ja palvelujen tunnistaminen ja hyväksyminen osaksi laajakaistapalveluja auttaa varmistamaan, että laajakaistapalveluille saadaan mahdollisuus 100 prosentin käyttöasteelle ja sen myötä tuleville yhteiskunnallisille hyödyille, jotka puolestaan edistävät laajakaistan sataprosenttista käyttöönottoa; katsoo, että EU:n tavoitteisiin pitäisi kuulua sen mahdollistaminen, että kaikki alueet ja yhteiskunnan alat voivat hyödytä digitaalisesta ympäristöstä, D. ottaa huomioon, että infrastruktuurin kestävä saatavuus ja palvelujen kilpailuttaminen yhdessä realistisen ja tarkoituksenmukaisen ylhäältä johdetun tavoiteasettelun kanssa tekevät seuraavan sukupolven yhteyksistä tehokkaita ja kysynnän mukaisia, E. katsoo, että unionin laajakaistapolitiikalla on luotava perusta kehitykselle, jossa EU:lla on johtoasema laajakaistan saatavuuden ja nopeuksien, liikkuvuuden, kattavuuden ja kapasiteetin osalta; katsoo, että globaali johtoasema tieto- ja viestintätekniikan alalla on ratkaiseva EU:n vaurauden ja kilpailukyvyn kannalta; ottaa huomioon, että lähes 500 miljoonan nopeaan laajakaistaan yhteydessä olevan ihmisen eurooppalaiset 12 /PE

17 markkinat johtaisivat sisämarkkinoiden kehitystä luomalla maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kriittisen käyttäjämassan, joka mahdollistaisi kaikkien alueiden uudet mahdollisuudet ja antaisi käyttäjille lisäarvoa sekä unionille valmiudet tulla maailman johtavaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi; ottaa huomioon, että laajakaistan nopea käyttöönotto on keskeinen tekijä EU:n innovoinnin ja tuottavuuden vauhdittamisessa ja uusien pk-yritysten työpaikkojen luomisessa Euroopan unioniin, F. ottaa huomioon, että digitaalisen kuilun kiinni kurominen ja laajakaistan ulottaminen kaikkialle EU:ssa on tärkeää eurooppalaisen lisäarvon kannalta ja erityisesti syrjäisten maaseutualueiden sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi, G. ottaa huomioon, että laajakaistalla on tärkeä merkitys, kun toteutetaan uutta teknistä infrastruktuuria, kuten etäresurssipalveluja, supertietokoneita, esineiden internetiä ja älykästä tietojenkäsittelyä, jotta EU voi olla johtoasemassa tieteessä, teknologiassa ja teollisuudessa; muistuttaa, että laajakaistan asianmukainen saatavuus ja nopeus ovat keskeisiä seikkoja tällaisten innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikoiden kehittämisessä ja tehokkaassa käytössä; toteaa lisäksi, että nämä teknologiat ja niiden tarjoamat palvelut on tarkoitettu sekä kuluttajien että yritysten, myös pk-yritysten hyödyksi, H. ottaa huomioon, että julkisen sektorin toimijat voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla laajakaistan tuomiseen kaikkien ulottuville ja seuraavan sukupolven laajakaistayhteyksien tuomiseen alueille, joilla palveluja ei ole riittävästi tai ei lainkaan; katsoo, että julkisia investointeja olisi käytettävä niin, että niillä täydennetään yksityisiä investointeja ja tehostetaan kilpailua; katsoo, että seuraavan sukupolven laajakaistayhteyksissä on säilytettävä tarpeelliset kannustimet, jotta laajakaistayhteyksiin investoitaisiin edelleen, I. ottaa huomioon, että vaikka yksityinen sektori on viime vuosikymmenen kuluessa investoinut satoja miljardeja euroja laajakaistayhteyksiin, palveluihin, sovellutuksiin ja sisältöön, kaikki EU-kansalaiset eivät kuitenkaan ole päässeet hyötymään laajakaistan eduista; katsoo, että EU:n laajakaistapalvelujen kasvua olisi jatkossakin tavoiteltava ensisijaisesti yksityisten ja julkisten investointien edistämisellä, J. ottaa huomioon Marseillessa 4. marraskuuta 2008 pidetyssä Välimeren unionin ministerikokouksessa tehdyn päätöksen, jonka mukaan pyritään vähentämään Välimeren pohjois- ja etelärannan välistä digitaalista kuilua ja jonka tuloksena on syntynyt BB- MED-aloite (broadband for the Mediterranean), Laajakaista kaikille 1. panee merkille, että tiedonanto on vain osa laajempaa pakettia, johon sisältyvät myös digitaalinen asialista, innovaatiounioni, radiotaajuuspolitiikkaa koskeva ohjelma sekä unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusohjelmat ja jolla pyritään luomaan vastavuoroisesti kannustava kehittämistä, verkkoihin pääsyä ja verkkojen käyttöä tukeva järjestelmä, olipa kyse maanpäällisistä kiinteistä tai langattomista yhteyksistä tai satelliittiyhteyksistä; 2. toteaa, että laajakaistan käsite muuttuu jatkuvasti erilaisten käyttöjärjestelmien lukumäärän kasvaessa ja asiakaskunnan ja käyttömahdollisuuksien lisääntyessä eksponentiaalisesti: laajakaista on nyt muutakin kuin internetyhteyksiä tai ihmisten PE \ 13

18 välistä kanssakäymistä, sillä koneiden väliset yhteydet ja sovellukset lisääntyvät nopeasti; 3. panee merkille, että niin kiinteä kuin liikkuvakin tiedonsiirto kasvaa eksponentiaalisesti ja että tarvitaan toimia, kuten entistä yhdenmukaisempaa taajuuksien myöntämistä langattomalle laajakaistalle, taajuuksien entistä suurempaa tehoa ja seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen nopeaa käyttöönottoa tämän kasvun hallitsemiseksi; 4. katsoo, että tavoitteeksi on asetettava EU:n kansainvälinen johtoasema tietotekniikkainfrastruktuurin alalla; toteaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi peruslaajakaistan on oltava 100-prosenttisesti kaikkien EU-kansalaisten saatavilla vuoteen 2013 mennessä siten, että varmistetaan maaseutualueilla asuville käyttäjille vähintään 2Mbps-palvelu ja muilla alueilla asuville käyttäjille huomattavasti suuremmat nopeudet; huomauttaa komissiolle, että digitaalisen kuilun torjumiseksi maaseutualueiden perusyhteyksissä on otettava huomioon innovatiivisten internetpalvelujen, kuten sähköisten viranomais- ja terveyspalvelujen tai etäopiskelupalvelujen, edellyttämät jatkuvasti kasvavat siirtonopeusvaatimukset; katsoo, että näiden tavoitteiden rahoituksessa on otettava tarkasti huomioon kilpailu, jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen ja antaa markkinoiden tarjota ensisijaisia ratkaisuja; 5. toteaa, että 100Mbps-tavoitteen saavuttaminen vuonna 2015 edellyttää, että 15 prosentilla EU:n kotitalouksista olisi ainakin kyseisellä nopeudella toimiva laajakaista; 6. muistuttaa, että on tärkeää toteuttaa digitaalisen asialistan tavoitteet eli varmistaa, että kaikkien EU-kansalaisten ulottuvilla on vähintään 30Mbps-palvelu vuoteen 2020 mennessä ja että unionilla on suurimmat mahdolliset laajakaistanopeudet ja -valmiudet; korostaa, että Eurooppa strategian laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi digitaalisessa asialistassa on vahvistettava sekä unionin että kansallisen tason vertailuarvoja välivuosiksi 2013, 2015 ja 2018; 7. korostaa, että kaikkea käytettävissä olevaa teknologiaa, myös matkapuhelin- ja satelliittitekniikkaa, on hyödynnettävä optimaalisesti, jos laajakaistayhteyksiä halutaan saada maaseutualueille, vuoristoalueille ja saarille mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ilman kohtuutonta taakkaa kuluttajille, jäsenvaltioiden alueille tai alan yrityksille; 8. toteaa, että tulevalla radiotaajuuksien jakamisella on luotava perusta Euroopan johtoasemalle langattomien sovellusten ja uusien palveluiden alalla; toteaa, että on erittäin tärkeää käyttää laajaa peittoa tukevia matalia radiotaajuuksia maaseudun sekä vuoristo- ja saaristoalueiden langattomien laajakaistapalvelujen parantamiseksi niin, että kaikki tulevaisuuden internetpalvelut ovat saatavilla; korostaa, että Euroopan on säilytettävä johtoasemansa langattomien palvelujen alan tieteellisessä tutkimuksessa ja teknisissä innovaatioissa; toteaa, että on tärkeää mahdollistaa laajakaistainfrastruktuurin saatavuus, maalaitteet mukaan luettuina, jotta maaseudulla ja vuoristo- ja saaristoalueilla voidaan ottaa käyttöön kohtuuhintainen satelliittilaajakaista siten, että kaikki tulevaisuuden internetpalvelut ovat käyttäjien saatavilla; 14 /PE

19 9. kehottaa helpottamaan taajuusylijäämän nopeaa hyödyntämistä uusissa matkapuhelinlaajakaistapalveluissa koko EU:n laajuisen harmonisoidun ja teknologianeutraalin lähestymistavan avulla, mikä tuottaisi mittakaavaetuja ja millä vältettäisiin rajatylittäviä häiriöitä ilman vaikutuksia nykyisen digitaalitelevision tai teräväpiirtotelevision kansainvälisiin standardeihin perustuvaan signaalin vastaanottoon; korostaa, että tarvitaan EU:n tukemia hankkeita ja "langattomiin kaupunkeihin" liittyviä kokeiluja; 10. katsoo, että koulutus- ja tutkimuslaitokset tarvitsevat laajakaistainfrastruktuuria, jotta voidaan varmistaa tietämyksen vapaa liikkuvuus uusien sukupolvien kouluttamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään sekä unionin että kansallisia ohjelmia, joilla voidaan helpottaa laajakaistainfrastruktuurin tuomista kaikkien koulutus- ja tutkimuslaitosten ulottuville vuoteen 2015 mennessä sekä tämän rahoittamista; katsoo, että kaikki eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja korkeakoulut olisi yhdistettävä vuoteen 2015 mennessä erittäin nopeilla Gbps-tiedonsiirtoverkoilla, joilla luodaan yhtenäisen eurooppalaisen tutkimusalueen intranet; 11. kehottaa jäsenvaltioita järjestämään avoimia nopeita yhteyksiä syrjäisillä alueilla sijaitseviin tärkeisiin julkisiin infrastruktuureihin (koulut, sairaalat, muut julkiset laitokset) keinona parantaa julkisia palveluja ja vakiinnuttamaan syrjäisten alueiden nopeat yhteydet ja siten vähentämään paikallisten yksityisten palveluntarjoajien investointikustannuksia; 12. ehdottaa, että jäsenvaltioita kannustettaisiin toteuttamaan julkisia toimia, joilla tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja edistetään digitaalisten opetusmenetelmien käyttöönottoa; kehottaa komissiota tukemaan hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä; 13. muistuttaa, että uusi tekniikka ja nopeiden yhteyksien käyttömahdollisuudet vaikuttavat myönteisesti kansalaisten koulutukseen ja erityisesti syrjäisten alueiden epäopiskelumahdollisuuksiin, tiedonsaantiin, viestintään ja vapaa-aikaan; 14. korostaa, että Euroopan unionissa on jatkuvasti investoitava sekä kiinteää että langatonta tulevaisuuden viestintäteknologiaa koskevaan tutkimukseen; kehottaa komissiota edelleen kehittämään yhteisiä teknologia-aloitteita näillä aloilla ja osallistuttamaan niihin yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja laitevalmistajia sekä palveluntarjoajia ja sisällön tuottajia; katsoo, että nämä foorumit tarjoavat parhaat mahdollisuudet kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa ja että ne tuottavat Euroopan unionille merkittäviä kilpailuetuja; 15. toteaa, että julkisen lähetystoiminnan harjoittajien olisi voitava tarjota moniarvoista ja laadukasta audiovisuaalista sisältöä käyttäen olemassa olevia jakelutekniikoita, kuten maanpäällistä lähetystekniikkaa sekä laajakaistaverkkoja erityisesti tilauspalveluiden yhteydessä edellyttäen, että laajakaistaverkot täyttävät samat palveluiden laatua koskevat vaatimukset ja pyrkivät maksimoimaan taajuuskaistaa koskevan tehokkuutensa ja peittonsa; 16. pyytää komissiota yhtenäisen, johdonmukaisen ja tehokkaan, kaikki resurssit kattavan EU:n rakenteen luomiseksi esittämään pikaisesti asianmukaisia ehdotuksia strategiseksi PE \ 15

20 suunnitelmaksi, joka kattaa kaikki EU:n tietoverkkoturvallisuutta koskevat näkökohdat, jotta voidaan varmistaa verkon ja kriittisten tietoinfrastruktuurien suojelu ja kestävyys, mukaan lukien vähimmäisturvastandardit, yhteinen terminologia, tietoverkkohallinto ja tietoverkkoturvallisuussuunnitelma; katsoo, että suunnitelmassa olisi määriteltävä eri toimijoille eli komissiolle, jäsenvaltioille, Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolle, Europolille, Eurojustille, unionin ja jäsenvaltioiden verkko- ja tietoturvaelimille ja muille unionin ja jäsenvaltioiden relevanteille elimille ja viranomaisille sekä yksityiselle sektorille asetettavat vaatimukset ja käsiteltävä myös EU:n roolia ja kansainvälistä edustusta; 17. katsoo, että yleispalveluvelvoitteesta voitaisiin ehkä tehdä lisäkannustin laajakaistan kehittämiseksi, ja kannustaa komissiota tarkistamaan pikaisesti yleispalvelun laajuutta tältä osin; 18. kehottaa jäsenvaltioita yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa laatimaan kansallisia laajakaistasuunnitelmia ja hyväksymään toimintasuunnitelmia, joihin sisällytetään konkreettisia toimia digitaalisen asialistan vuosien 2013 ja 2020 tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi; kehottaa komissiota tarkastelemaan näitä suunnitelmia, ehdottamaan optimaalisia ratkaisuja ja koordinoimaan suunnitelmien täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kanssa; Talouskasvua, innovointia ja maailmanlaajuista kilpailukykyä tukeva laajakaista 19. katsoo, että uudet huippunopeat laajakaistaverkot ja -palvelut ovat välttämättömiä EU:n kansainvälisen kilpailukyvyn ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen kannalta; 20. katsoo, että kilpailun ja huolellisesti valittujen tavoitteiden yhdistelmä sekä infrastruktuurin että palvelujen suhteen antaa parhaan perustan kestävälle investointitoiminnalle ja innovoinnille; korostaa kuitenkin, että joissain tapauksissa sidosryhmien laajempi yhteistyökin voi lisätä investointeja; 21. katsoo, että nopeat laajakaista- ja valokuituverkot ovat sekä loppukäyttäjien ja niiden tulevan tarpeen että taloudellisen kehityksen kannalta välttämättömiä, kun otetaan huomioon laajakaistasovellusten jatkuvasti lisääntyvä käyttö; 22. suosittaa edistämään kilpailukykyisiä markkinoita kiinteisiin ja langattomiin laajakaistainfrastruktuureihin investoinnissa ja näiden infrastruktuurien käytössä; toteaa, että kilpailukykyiset markkinat kiihdyttävät lisäinvestointeihin ja innovointiin yhteyksien, sovellusten ja sisällön tarjoajien osalta ja ovat lisäksi välttämätön tekijä digitaalitaloudessa; toteaa, että vankka laajakaista-alusta yhdistää julkisen tahon, yksityiset ja yrityskäyttäjät molemmin puolin Atlanttia, joten EU:n ja varsinkin Yhdysvaltojen olisi ajettava rohkeita asialistoja laajakaistan edistämiseksi; 23. kannustaa komissiota, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä ja palveluntarjoajia toimimaan yhdessä yhteisen lähestymistavan löytämiseksi vuoteen 2013 mennessä, jotta kaikkialla EU:n alueella voidaan vahvistaa liike-elämän ja viestintäalan yhtenäismarkkinoita; 24. korostaa, että kilpailukykyisten matkapuhelinverkkomarkkinoiden saavuttamiseksi langattomat laajakaistataajuudet on jaettava kilpailukykyisesti ja oikea-aikaisesti 16 /PE

21 radiotaajuuspolitiikkaa koskevan ohjelman mukaisesti, ja kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan 800 MHz:n alueen matkaviestinverkoille vuoteen 2013 mennessä ja huomioimaan samalla nykyiset palvelut; 25. muistuttaa, että digitaalinen ympäristö sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat innovoinnin moottoreita, joten nopean laajakaistan saatavuus on tärkeä ennakkoedellytys kaikissa eurooppalaisissa innovaatiokumppanuuksissa, sillä se edistää yhteistyötä ja kansalaisten osallistumista; 26. korostaa T&K-perusteisten ratkaisujen julkisen esikaupallisen hankinnan merkitystä edellä mainituille aloille ja toteaa, että siten voidaan elvyttää teknisen kehityksen myönteistä sykliä sekä nopeiden laajakaistapalvelujen kysyntää; 27. katsoo, että laajakaistapalveluille tarkoitettu julkinen rahoitus voi olla tehokas tapa parantaa EU:n alueiden kilpailukykyä, jos rahoitus kanavoidaan siirtokapasiteetiltaan suuren ja ajanmukaisen uuden sukupolven infrastruktuurin kehittämiseen alueilla, joilla laajakaistayhteydet ovat hyvin puutteelliset; katsoo, että tällaiset alueet ja erityisesti alueet, joilla on laaja teollisuuspohja ja suuri asukastiheys, voisivat hyötyä nopeasti yksityishenkilöiden ja yritysten käytössä olevien uusien palvelujen mahdollisuuksista innovoinnin ja luovuuden kannalta; 28. katsoo, että laajakaistaverkkojen laajentaminen etupäässä maaseutualueilla helpottaa viestintää erityisesti sellaisten henkilöiden osalta, joiden liikkuvuus on rajoitettua tai jotka asuvat eristyksissä olevilla alueilla, ja se myös parantaa palvelujen saantia ja kannustaa kehittämään pieniä ja keskisuuria yrityksiä maaseutualueilla auttaen samalla luomaan siellä uusia työpaikkoja ja kehittämään uusia palveluja; 29. pitää valitettavana, että vuonna 2008 Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa julkistettua miljardin euron rahoitusta 100-prosenttisen laajakaistapeiton toteuttamiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä ei ole käytetty eikä tavoitetta ole siksi saavutettu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä myöntämään tarvittavat määrärahat tavoitteena olevan 100- prosenttisen laajakaistapeiton saavuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä; 30. korostaa tarvetta luoda nopeasti kilpailukykyiset digitaaliset yhteismarkkinat, jotka edistävät sisämarkkinoiden avaamista kaikille unionin kansalaisille; kehottaa perustamaan jokaiseen jäsenvaltioon keskitettyjä alv-palvelupisteitä pk-yritysten ja yrittäjien rajat ylittävät sähköisen kaupankäynnin helpottamiseksi; 31. katsoo, että yhteyksien suurta kysyntää, joka samalla nostaa EU:n online-talouden profiilia, edistää osaltaan EU:n verkkovalmiutta ja on reaktio sisämarkkinoilla tapahtuviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, olisi tuettava asianmukaisin varoin ja EU:n laajakaistahankkeen toteuttamiseen tarvittavalla vakaalla kilpailurakenteella; 32. korostaa, että laajakaistapalvelut ovat keskeisiä EU:n teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja vaikuttavat suuresti EU:n talouskasvuun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja laadukkaisiin työpaikkoihin sekä kaikkien alueiden ja yhteiskuntaryhmien osallistumiseen digitaalielämään; katsoo, että laajakaistapaketin onnistunut toteuttaminen on tärkeää työttömyyden ja varsinkin nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, PE \ 17

22 sillä se tuo Eurooppa strategiassa tavoiteltua älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua; 33. pitää myönteisenä komission aloitetta digitaalistrategian yleiskokouksen kutsumisesta koolle kesäkuussa 2011; Kannustaminen investointeihin ja kilpailuun 34. korostaa, että kaikkien ulottuvilla olevia laajakaistapalveluja koskevissa jäsenvaltioiden ja alan yritysten toimissa on keskityttävä kysyntäpuoleen ja pyrittävä välttämään markkinoiden vääristyminen ja alaan kohdistuva tarpeeton taakka; 35. toteaa, että seuraavan sukupolven kalliin laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen liittyvät riskit ovat suuria ja takaisinmaksuajat pitkiä; toteaa, että sääntelyllä ei saisi estää investointeja tähän infrastruktuuriin, vaan sillä olisi varmistettava, että kaikilla markkinatoimijoilla on riittävästi kannustimia investoimiseen; 36. korostaa, että markkinoiden on rahoitettava infrastruktuuri-investointien kustannukset; toteaa kuitenkin, että siellä missä markkinavoimat eivät synnytä avointa infrastruktuuria kohtuullisessa ajassa, laajakaistaan myönnettävät valtiontuet ja yhteisön varojen kohdennettu käyttö, Euroopan investointipankki (EIP), rakennerahastot ja maatalousrahasto mukaan luettuina, saattavat olla paras täydentävä keino laajakaistan käyttöönoton nopeuttamiseksi; kehottaa komissiota laajakaistaa koskevien valtiotukisääntöjen tarkistamisen yhteydessä luomaan vakaan ja johdonmukaisen kehyksen, jolla tuetaan kilpailua ja tehokkaita investointeja avoimiin verkkoihin, ja mahdollistamaan joustavuuden unionin varojen myöntämisessä kullakin ohjelmakaudella; 37. kannattaa kaikkia toimia, joilla voidaan auttaa vähentämään infrastruktuurin toteuttamiskustannuksia, ja korostaa, että laajakaistan käyttöönottoa edistämään tarvitaan innovatiivisia palveluja; korostaa, että on tuettava uusia taitoja ja valmiuksia tuottaa innovatiivisia palveluja ja mukautua tekniseen muutokseen, ja katsoo, että investointeja uusiin, avoimiin ja kilpailukykyisiin verkkoihin on tuettava paikallis-, alue- ja kansallisten viranomaisten toimilla kustannusten alentamiseksi; vaatii kohdentamaan julkisia (kansallisia ja EU:n) varoja laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseksi syrjäisille ja harvaanasutuille alueille, jotka eivät ole riittävän houkuttelevia operaattoreille kustannus-hyötysuhteessa; 38. korostaa tarvetta tarjota parempaa ohjeistusta laajakaistainvestoinneista paikallisille ja alueellisille viranomaisille EU:n varojen täysimääräiseen hyödyntämiseen rohkaisemiseksi, sillä rakennerahastojen menoluvuista voi päätellä, että alueilla on vaikeuksia saatavilla olevien varojen hyödyntämisessä ja niiden kohdentamisessa laajakaistahankkeisiin; katsoo, että laajakaistainvestointien valtiontukea on hyödynnettävä yhdessä rakennerahastojen kanssa paikallisen yrittäjyyden ja talouden tukemisessa, paikallisten työpaikkojen luomisessa ja televiestintämarkkinoiden kilpailun edistämisessä; katsoo, että rajallisen julkisen rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen suoraan jäsenvaltioissa tai EU:n kautta edellyttää, että rahoitus keskitetään selkeästi niihin hankkeisiin, joissa sillä voidaan olettaa olevan suurin mahdollinen vaikutus yksityisiin sijoituksiin niin laajakaistan peiton kuin kapasiteetin lisäämiseksi edelleen; korostaa julkisten varojen tai etuuslainojen tarvetta komission 18 /PE

23 valtiontukea koskevien ohjeiden mukaisesti ja katsoo, että ne on suunnattava tulevaisuussuuntautuneisiin, kestäviin ja avoimiin infrastruktuureihin, jotka tukevat kilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa; 39. korostaa, että alan toimet toteutetaan pääasiassa paikallistasolla, ja tukee komission pyrkimyksiä kehittää ja parantaa mekanismeja, joiden avulla paikalliset toimijat saavat tarvittavaa tietoa investointikustannusten alentamisesta; katsoo, että laajakaistasuunnitelmien täysimääräinen toteutus edellyttää paitsi komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä myös alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistumista suunnitelmien laatimiseen; 40. tunnustaa, että sääntelyvarmuutta tarvitaan edistämään investointeja seuraavan sukupolven verkkoihin ja raivaamaan niitä koskevien investointien esteitä, ja kannustaa kansallisia sääntelyviranomaisia jatkamaan kilpailua edistävää politiikkaa, jolla varmistetaan avoimuus ja syrjimättömyys televiestinnän tukkumarkkinoilla ja luodaan kaikille kilpailijoille yhtäläinen oikeus käyttää infrastruktuuria; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan EU:n televiestintäalan sääntöjä ja kansallisia sääntelyviranomaisia panemaan täytäntöön uuden sukupolven laajakaistayhteyksiä koskevan suosituksen; kehottaa komissiota soveltamaan sääntelykehyksessä useampia investointeihin kannustavia tekijöitä ja tarjoamaan kannustimia infrastruktuurihankkeiden synergioiden hyödyntämiseen; 41. korostaa kilpailukykyisten markkinoiden merkitystä kohtuuhintaisen laajakaistan aikaansaamisessa ja painottaa, että jäsenvaltioiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi pantava nopeasti täytäntöön EU:n tarkistettu televiestinnän sääntelyjärjestelmä ja suositus seuraavan sukupolven laajakaistayhteyksistä; 42. toteaa, että jäsenvaltiot tarvitsevat selkeitä suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että varat ohjataan oikea-aikaisesti keskeisten laajakaistatavoitteiden toteuttamiseen ja että samalla huolehditaan toimenpiteiden kustannustehokkuudesta ja oikeasuhtaisuudesta; 43. kehottaa luomaan sellaiset sijoittajia suosivat puitteet seuraavan sukupolven laajakaistayhteyksille ja nopeille langattomille (matkaviestin- ja satelliitti)yhteyksille siten, että huolehditaan muun muassa oikeusvarmuudesta, edistetään investointeja, kilpailua ja teknologianeutraaliutta ja jätetään tekniset valinnat markkinoiden huoleksi; 44. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että yhdyskuntarakentamishankkeet ovat avoimia kaikille ja että kaapelikanavien käyttöoikeuksia helpotetaan, mikä madaltaisi investointikynnystä huomattavasti; 45. kehottaa komissiota kartoittamaan jäsenvaltioiden tuella alueet, joilla palveluja ei ole riittävästi tai ei lainkaan; 46. panee merkille, että laajakaistayhteyksien saatavuuden ja käyttöönoton maksimoimiseksi EU:n toimilla on kannustettava tehokkaiden ja kohtuuhintaisten verkkojen, sovellusten, päätelaitteiden, palvelujen ja sisällön käyttöönottoa; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään sähköisiä viranomaispalveluja, verkkodemokratiaa, verkkoopetusta ja sähköisiä terveyspalveluja, jotka lisäävät laajakaistayhteyksien kysyntää; PE \ 19

24 47. korostaa, että kun markkinavoimat kykenevät tuottamaan kilpailukykyisiä laajakaistayhteyksiä, valtion toimilla olisi edistettävä yksityisen sektorin investointeja ja innovointia käyttöönoton esteitä poistamalla; 48. tukee komission ja EIP:n yhteistyötä, jolla parannetaan seuraavan sukupolven nopeiden ja huippunopeiden verkkojen rahoituksen saatavuutta, ja korostaa, että mainittu rahoitus on suunnattava erilaisia palveluja tarjoaville avoimille infrastruktuurihankkeille; 49. pitää myönteisenä komission ehdotusta uusien rahoituslähteiden ja innovatiivisten rahoitusvälineiden tarkastelusta; kannattaa siksi EU:n joukkovelkakirjajärjestelmää, jolla EIP:n kanssa yhteistyössä ja EU:n talousarviotakuulla korjattaisiin nykyisiä rahoituspuutteita, jotka johtuvat yksityisten sijoittajien haluttomuudesta ja vakavista kansallisista talousarviorajoitteista; kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia tämän vaihtoehtoisen rahoituslähteen hyödyntämiseksi suurissa eurooppalaista lisäarvoa tuovissa infrastruktuurihankkeissa; 50. kannattaa edelleen asianmukaisia julkisen sektorin investointeja ja vastuumalleja, erityisesti paikallisviranomaisten mukaanottoa, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita ja verokannustimia nopeiden ja erittäin nopeiden verkkojen perustamiseksi; korostaa, että hallitusten toimia on koordinoitava kaikilla tasoilla; 51. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan EU:n laajuisesta laajakaistapalvelujen käyttöönotosta ja limittämään komission valtiontukisääntöjen puitteissa nykyistä paremmin yhteen kansalliset ja unionin rahoitusohjelmat sekä yksityiset investoinnit, jotka on suunnattu erityisesti maaseutualueille, sekä varmistamaan, että unionin tasolla toteutetaan tuotosindikaattoreihin perustuvaa asianmukaista koordinointia; 52. kehottaa perustamaan kaikista relevanteista sidosryhmistä, myös käyttäjistä ja sähköisten verkkojen ja palvelujen tarjoajista, kansallisista sääntelyviranomaisista ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten ryhmästä (BEREC) koostuvan korkean tason EU-työryhmän, joka auttaa kehittämään tulevaa tietotekniikkastrategiaa ja tietoyhteiskunnan erityispalveluja; 53. kehottaa komissiota turvaamaan internetin neutraaliuden ja avoimuuden periaatteet ja edistämään loppukäyttäjien mahdollisuuksia saada ja jakaa tietoa sekä käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja; kehottaa komissiota arvioimaan, tarvitaanko EU:n tarkistetun televiestinnän sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanoa varten erityistä ohjeistusta; 54. kehottaa jäsenvaltioita selvittämään, millaisia toimia voidaan toteuttaa uusien toimijoiden markkinoille pääsyn helpottamiseksi, jotta voidaan tukea kilpailuun perustuvaa ympäristöä; 55. korostaa, että jäsenvaltioiden sääntelytoimia toimintojen eriyttämiseksi olisi toteutettava vain poikkeuksellisina toimenpiteinä sen jälkeen, kun on analysoitu, miten eriyttäminen vaikuttaa sääntelyviranomaiseen, yritykseen ja varsinkin sen työvoimaan ja sen kannustimiin investoida verkkoonsa; katsoo, että tästä vaikutustenarvioinnista on keskusteltava kaikkien sidosryhmien, myös työntekijöiden edustajien kanssa; Edut kuluttajille 20 /PE

25 56. panee merkille komission pyrkimyksen neuvoa kustannuslaskennassa ja syrjimättömyydessä, jotka ovat EU:n kehyksen tärkeimpiä periaatteita, ja kannustaa komissiota tukemaan nopeiden ja erittäin nopeiden verkkojen palvelujen kilpailua ja antamaan kaikille toimijoille yhtäläiset oikeudet käyttää infrastruktuuria, jotta varmistetaan kuluttajille laaja palveluvalikoima ja tasavertainen pääsy verkkoon kohtuulliseen hintaan, sekä luomaan kannustimia tehokkaille investoinneille ja pikaiselle siirtymiselle nopeisiin ja erittäin nopeisiin verkkoihin; 57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan kansalaisten digitaaliseen syrjäytymiseen ja muihin laajakaistayhteyksien käyttöönoton esteisiin, jotka estävät erityisesti pienituloisten väestöryhmien ja vammaisten henkilöiden pääsyn verkkoon, ja vaatimaan kaikkia relevantteja sidosryhmiä huolehtimaan siitä, että kansalaisilla olisi mahdollisuus laajakaistapalvelujen käyttöön ja että siihen annettaisiin koulutusta, että annettaisiin taloudellista apua laajakaistapalvelujen ja -laitteistojen hankintaan ja tarjottaisiin kannustimia käyttäjien erityistarpeisiin tarkoitetun teknologian ja sisällön kehittämiseen; 58. kehottaa komissiota täsmentämään laajakaistayhteyksien laadullisia ominaisuuksia, kuten tiedonsiirtonopeuksia, viiveitä ja käyttäjien kokemia nopeuksia sekä näiden palvelujen tehokkaan toiminnan edellyttämiä ominaisuuksia, jotta interaktiiviset palvelut toimisivat ja laajakaistatavoitteiden seuranta olisi mahdollista; pitää myönteisenä komission pyrkimystä kehittää metodologia, jolla mitattaisiin asiaankuuluvia näkökohtia todellisten käyttäjäkokemusten valossa; 59. korostaa verkon teoreettisen nopeuden ja käyttäjän tosiasiallisen kokemuksen välistä eroa, sillä käyttäjän kokemukset liittyvät myös verkkosivujen kapasiteettiin ja ruuhkaantumiseen jne.; kehottaa komissiota yhdessä BERECin kanssa tehostamaan tarjottujen laajakaistanopeuksien mittausta sekä mukauttamaan tavoitteitaan vastaavasti, ja kehottaa BERECia laatimaan EU:n suuntaviivat sen varmistamiseksi, että mainostetut laajakaistanopeudet ilmentävät asianmukaisesti sitä keskimääräistä siirto- ja latausnopeutta, jota käyttäjät voivat tosiasiallisesti odottaa, jotta voidaan varmistaa uuden teknologian etujen avoimuus, parantaa vertailukelpoisuutta ja tehostaa kilpailua; pyytää BERECia varmistamaan, että kuluttajien kokema laajakaistayhteyksien nopeus ilmoitetaan asianmukaisesti niin, että kuluttajat voivat saada avoimesti tietoa uuden tekniikan eduista verkosta ja verkkoon lataamisen osalta; kehottaa kansallisia sääntelyviranomaisia ryhtymään toimiin niitä palveluntarjoajia vastaan, jotka eivät noudata BERECin suosituksia; 60. toistaa, että tulevat nopeat palvelut ovat tärkeitä, koska ne tuovat EU:lle energiatehokkuutta, täyttävät turvallisuustavoitteita ja mahdollistavat muita viestintävalmiuksia (esim. tehokkaat ja älykkäät liikennejärjestelmät, ihmisten väliset, ihmisten ja laitteiden väliset sekä laitteiden väliset viestintäjärjestelmät); 61. panee merkille, että uudet kuituoptiikkaverkot tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden laadukkaisiin yhteyksiin, jotka ovat huomattavasti nopeampia kuin nykyisen tekniikan mahdollistamat yhteydet; pitää tarkoituksenmukaisena kuituoptiikkapohjaisen laajakaistan priorisointia siellä, missä se on pitkällä aikavälillä taloudellisin ja kestävin vaihtoehto; PE \ 21

26 62. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille vuosittain kertomuksen EU:n kuluttajille tarjolla olevasta laajakaistavalikoimasta sekä siitä, millaista edistystä on saavutettu sähköisen viestinnän kehyksen ja uuden sukupolven laajakaistayhteyksiä koskevan suosituksen täytäntöönpanossa; 63. kehottaa komissiota koordinoimaan jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä julkisissa liikennevälineissä yleisesti käytettävissä olevien ilmaisten Wi-Fi-verkkojen alalla; 64. korostaa, että uuden tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen yhdessä laajakaistainternetin kanssa on erinomainen tilaisuus parantaa entisestään unionin kansalaisten ja toimielinten välistä viestintää ja vuoropuhelua; 65. kehottaa komissiota esittämään entistä yksityiskohtaisemman arvioinnin tiettyjen laajakaistateknologioiden, erityisesti ihmisten välisten, ihmisten ja laitteiden välisten sekä laitteiden välisten viestintäjärjestelmien terveysvaikutuksista; korostaa, että EU:n täytyy jatkuvasti valvoa ja arvioida langattoman internetin terveysriskejä, jotta kansalaiset eivät altistu vaaralliselle säteilylle; E-aloitteet: kysynnän elvyttäminen 66. kehottaa toteuttamaan erityistoimia sen varmistamiseksi, että pk-yritykset voivat täysimääräisesti hyödyntää laajakaistaa verkkokaupassa ja sähköisessä hankintatoimessa; kehottaa komissiota vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja harkitsemaan erityisen pk-yrityksiä ja laajakaistayhteyksiä koskevan ohjelman sisällyttämistä digitaalistrategiaan; 67. painottaa, että laajakaistan käyttöönotto olisi sen vaikutusten ja yhteiskunnallisen hyödyn optimoimiseksi yhdistettävä kysyntää lisääviin tiedotuskampanjoihin ja koulutusohjelmiin; 68. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan ponnisteluja tietoteknisten taitojen parantamiseksi kaikilla koulutustasoilla ja kaikille tarkoitetussa elinikäisessä oppimisessa ja kiinnittämään erityishuomion niihin, joiden tietotekniset taidot ovat vähäiset; huomauttaa, että investoinnit laajakaistaan EU:ssa voivat onnistua vain, jos investoidaan samanaikaisesti sekä tekniikkaan että kansalaisten tietoteknisiin taitoihin; korostaa uuden teknologian merkitystä opetuksessa ja toteaa, että digitaalinen lukutaito ei vastedes ole pelkästään tavoite vaan myös välttämätön tekijä elinikäisen oppimisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa; 69. kehottaa jäsenvaltioita ja yrityksiä antamaan ihmisille mahdollisuuden kehittää uusia taitoja kattavien koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmien avulla sekä täydentämään teknologista kehitystä aktiivisella työmarkkinapolitiikalla; 70. kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission e-government-toimintasuunnitelmaan sisältyviä suosituksia ja käyttämään sähköistä hankintatointa, laatimaan avoimen strategian julkisen sektorin tietojen saatavuudesta, kehittämään sähköistä henkilöllisyyttä ja varmistamaan sähköisten allekirjoitusten Euroopan- ja maailmanlaajuisen yhteentoimivuuden; muistuttaa, että kaikilla toimilla olisi pyrittävä vähentämään julkishallinnon byrokratiaa; 22 /PE

27 71. kehottaa komissiota nopeuttamaan julkisen hankintatoimen siirtymistä sähköiseen ympäristöön ja sähköiseen laskutukseen (e-invoice-aloite); 72. kannattaa muun muassa sähköisiä terveyspalveluja ja yleiseurooppalaista terveystietoinfrastruktuuria koskevia hankkeita, joilla parannetaan potilaiden itsemääräämisoikeutta ja elämänlaatua; toteaa, että koska Euroopan unionin väestö ikääntyy, näiden palvelujen olisi oltava kaikkien kansalaisten saatavilla kaikkialla ja kaiken aikaa, myös matkapuhelinten välityksellä, ja ennen kaikkea niiden olisi oltava edullisia; katsoo, että potilaskeskeisen yleiseurooppalaisen terveystietoinfrastruktuurin luomiseksi on toteutettava seuraavat toimet: EU:n terveysviranomaisten keskinäiset koko unionin kattavat sopimukset standardeista, jotka mahdollistavat Euroopan terveystietoinfrastruktuuriin sisältyvän relevantin tiedon yhdenmukaisen saatavuuden; tähän osallistuvat niin paikallisen, kansallisen kuin unionin tason viranomaiset; Euroopan terveystietoinfrastruktuurin täytäntöönpano; tässä tarvitaan suuria kehittämisponnistuksia, joilla voidaan helpottaa eri paikoissa säilytettävän tiedon yhteensaattamista ja toteuttaa tärkeät potilaskeskeiset palvelut, joilla mahdollistetaan hoitoluvat ja maksut missä ja milloin tahansa; 73. kannattaa meriliikennealalle suunnattuja innovatiivisia laajakaistapalveluja ja on tyytyväinen komission ja jäsenvaltioiden keskusteluihin uudesta sähköisiä merenkulkupalveluja koskevasta aloitteesta, joka pohjautuu SafeSeaNet -hankkeeseen ja jossa on tarkoitus tarkastella myös logistiikkaan, tulliin, rajavalvontaan, ympäristöön, kalastustoimintaan, viestintään ja turvallisuuteen liittyviä tietoja; 74. kehottaa komissiota edistämään uusimman sukupolven satelliittien käyttöä innovatiivisena keinona hyödyntää laajakaistaviestintää eurooppalaista lisäarvoa tuovissa hankkeissa sekä edistämään myös merenkulun maailmanlaajuisen hätä- ja turvallisuusjärjestelmän (GMDSS) ja uuden sukupolven laajakaistaisen globaalin verkkoyhteyden (BGAN) ja meriliikennelaivaston laajakaistapalvelujen käyttöä; 75. muistuttaa tarpeesta kytkeä digitaalistrategia uusien kasvua luovien palvelujen tarjoamiseen, muun muassa sähköistä kaupankäyntiä, sähköistä terveydenhuoltoa, verkko-opiskelua ja sähköistä pankkitoimintaa koskevien palvelujen tarjoamiseen; 76. korostaa, että EU:n tiukka yksityisyyden suoja on tärkeä, ja pitää myönteisenä tietosuojadirektiivin meneillään olevaa uudelleentarkastelua; o o o 77. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE \ 23

28 P7_TA-PROV(2011)0323 Henkilötietojen suoja Euroopan unionissa Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa (2011/2025(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, etenkin sen 7 ja 8 artiklan, sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (ECHR), etenkin sen 8 artiklan, joka koskee yksityis- ja perhe-elämän suojelua, ja 13 artiklan, joka koskee tehokkaita oikeussuojakeinoja, ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 1, ottaa huomioon rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS 2, ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18. joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 3, ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 4, ottaa huomioon direktiivillä 95/46/EY kehitettävän, 28. tammikuuta 1981 päivätyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 108 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä, ja siihen 8 päivänä marraskuuta 2001 liitetyn lisäpöytäkirjan valvontaviranomaisista ja rajat ylittävistä tietovirroista, sekä neuvoston jäsenvaltioille antamat suositukset, erityisesti henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla annettu suositus N:o R (87) 15 sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä profiloinnin yhteydessä annettu suositus CM/Rec. (2010)13, EUVL L 281, , s. 31. EUVL L 350, , s. 60. EUVL L 8, , s. 1. EUVL L 201, , s /PE

29 ottaa huomioon henkilötietoja sisältävien sähköisten tiedostojen sääntelyä koskevat suuntaviivat, joita Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on muuttanut vuonna 1990, ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa" (KOM(2010)0609), ottaa huomioon neuvoston päätelmät komission tiedonannosta "Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa" 1, ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 14. tammikuuta 2011 antaman lausunnon komission tiedonannosta "Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa", ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojaryhmän sekä poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä käsittelevän työryhmän yhteisen osallistumisen Euroopan komission kuulemiseen henkilötietojen suojan perusoikeuden oikeudellisista puitteista "The Future of Privacy" 2, ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojaryhmän lausunnon 8/10 sovellettavasta lainsäädännöstä 3, ottaa huomioon aiemmat tietosuojaa koskevat päätöslauselmansa sekä päätöslauselmansa Tukholman ohjelmasta 4, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0244/2011), A. ottaa huomioon, että tietosuojadirektiivi 95/46/EY ja televiestintäpaketista annettu direktiivi 2009/140/EY mahdollistavat henkilötietojen vapaan liikkuvuuden sisämarkkinoilla, B. katsoo, että tietosuojalainsäädännöstä EU:ssa ja jäsenvaltioissa sekä niiden ulkopuolella on tullut oikeusperinne, jota on vaalittava ja kehitettävä edelleen, oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokous Brysselissä helmikuuta 2011, saatavana osoitteessa /09/EN WP /10/EN WP 179. Esimerkiksi: Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. syyskuuta 2008 ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (EUVL C 8 E, , s. 138); Euroopan parlamentin suositus neuvostolle 26. maaliskuuta 2009 turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä (EUVL C 117 E, , s. 206); Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2009 komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten" Tukholman ohjelma (EUVL C 285 E, , s. 12). PE \ 25

30 C. ottaa huomioon, että tietosuojadirektiiviin 1995/46/EY keskeiset periaatteet ovat edelleen voimassa, mutta jäsenvaltioiden direktiivin täytäntöönpanossa ja sen valvonnassa noudattamat erilaiset lähestymistavat on pantu merkille; ottaa huomioon, että lukuisten tietosuojaan kohdistuvien haasteiden, kuten globalisaation, teknologisen kehityksen, verkkotoiminnan kehittymisen, toimien lisääntymiseen liittyvien käyttötarkoitusten ja turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden (esimerkiksi terrorismin torjunta) käsittelemiseksi Euroopan unionin on huolellisen vaikutusten arvioinnin jälkeen kehitettävä kattava, johdonmukainen, moderni ja korkeatasoinen kehys, jolla kyetään suojelemaan tehokkaasti yksilöiden henkilötietoja EU:ssa ja sen ulkopuolella kaikissa tilanteissa ottaa huomioon, että tällaisella tietosuojakehyksellä voidaan parantaa oikeusvarmuutta, pitää hallinnolle aiheutuva rasitus minimissään, taata yhtäläiset toimintaedellytykset talouden toimijoille, edistää digitaalisia yhtenäismarkkinoita ja herättää luottamusta rekisterinpitäjiä ja valvontaviranomaisia kohtaan, D. ottaa huomioon, että tietosuojaa koskevien säännösten rikkominen voi vaarantaa vakavasti henkilöiden perusoikeuksien ja jäsenvaltioiden arvojen toteutumisen, joten unionin ja jäsenvaltioiden on toimittava tehokkaasti kyseisiä rikkomuksia vastaan; ottaa huomioon, että väärinkäytökset johtavat kansalaisten luottamuksen menettämiseen, mikä hankaloittaa uuden teknologian tarkoituksenmukaisinta käyttöä, ja katsoo, että väärinkäytöstä olisi siksi rangaistava asianmukaisin, ankarin ja varoittavien seuraamuksin, myös rikosoikeudellisin seuraamuksin, E. katsoo, että muut perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet ja perussopimuksissa asetetut muut tavoitteet, kuten oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen sekä avoimuusperiaate, on otettava täysin huomioon samalla kun varmistetaan, että henkilötietojen suojaa koskeva perusoikeus toteutuu, F. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan tarjoama uusi oikeusperusta ja perusoikeuskirjan 8 artiklassa tunnustettu oikeus henkilötietojen suojaan ja 7 artiklassa tunnustettu oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen edellyttävät ja tukevat täysin kattavaa lähestymistapaa tietosuojaan kaikilla aloilla, joilla henkilökohtaista tietoa käsitellään, myös rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä, yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kuitenkaan rajoittamatta SEU-sopimuksen 39 artiklan erityissääntöjen soveltamista, ja EU:n toimielinten ja elinten tietojenkäsittelyssä, G. ottaa huomioon, että lainsäädäntöratkaisuja harkittaessa on äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon tietyt pääosatekijät, nimittäin tehokas ja tosiasiallinen suoja kaikissa tilanteissa ja poliittisista painotuksista riippumatta tietyllä aikavälillä; ottaa huomioon, että kehyksen on oltava vakaa pitkällä aikavälillä ja että rajoituksia oikeuden harjoittamiseen saatetaan tarvita, mutta niiden on silloin oltava poikkeuksellisia, lainmukaisia, ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia, eivätkä ne saa milloinkaan vaikuttaa itse oikeuden olennaisiin osatekijöihin, H. ottaa huomioon, että teknologian kehitys, jonka monimutkaisuus on vauhdittanut tiedon keräämistä, analysointia, vaihtamista ja väärinkäyttöä sekä lisännyt "profiloinnin" vaaraa, on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet ja edellyttää näin ollen vahvoja tietosuojasääntöjä, kuten sovellettavaa lakia ja kaikkien asianosaisten velvoitteiden määrittelemistä EU:n tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanon suhteen; ottaa 26 /PE

31 huomioon, että yritykset käyttävät ja kaupan alalla käytetään yhä enemmän asiakaskortteja (esim. klubi-, bonus- ja etukortit), joiden avulla voidaan luoda tai luodaan asiakasprofiileja, I. ottaa huomioon, että ostosten tekeminen verkossa ei ole yhtä turvallista kuin sen ulkopuolella henkilöllisyysvarkauden vaaran vuoksi ja koska henkilötietojen käsittelyja käyttötapaa koskevat tiedot eivät ole läpinäkyviä, J. ottaa huomioon, että teknologian takia on yhä enemmän mahdollista luoda, lähettää, käsitellä ja säilöä henkilökohtaista tietoa milloin ja missä tahansa monessa eri muodossa ja että tässä yhteydessä on äärimmäisen tärkeää, että rekisteröidyt voivat hallita tehokkaasti omia tietojaan, K. ottaa huomioon, että tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskeviin perusoikeuksiin sisältyy henkilöiden oikeus suojeluun mahdolliselta tarkkailulta ja valtion tai yksityisten tahojen toimesta tapahtuvalta henkilötietojen väärinkäytöltä, L. toteaa, että yksityisyyden suoja ja turvallisuus on mahdollista yhdistää ja että molemmat ovat olennaisen tärkeitä kansalaisille eikä ole mitään tarvetta valita vapauden ja turvallisuuden välillä, M. katsoo, että on pyrittävä suojaamaan erityisesti lapsia, koska he eivät välttämättä ole kovin hyvin perillä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä, seurauksista, takeista ja oikeuksista; ottaa huomioon, että nuoret jakavat henkilökohtaisia tietojaan sosiaalisissa verkostoissa, jotka lisääntyvät internetissä koko ajan, N. katsoo, että rekisterinpitäjiltä edellytetään avointa käytöstä, jotta rekisteröidyt ja kansalliset tietosuojaviranomaiset voisivat harjoittaa todellista valvontaa, O. ottaa huomioon, etteivät kaikki rekisterinpitäjät ole verkkoyrityksiä, että siten uusien tietosuojasääntöjen on katettava sekä verkkoympäristöt että verkon ulkopuoliset ympäristöt ja että näin ollen säännöissä on otettava huomioon mahdolliset näiden ympäristöjen väliset erot, P. toteaa, että kansallisia tietosuojaviranomaisia koskevat hyvin erilaiset säännöt 27 jäsenvaltiossa, erityisesti kun on kyse niiden asemasta, resursseista ja toimivallasta, Q. ottaa huomioon, että vahva eurooppalainen ja kansainvälinen tietosuojajärjestelmä on välttämätön perusta henkilökohtaisen tiedon siirtymiselle rajojen yli ja että nykyiset erot tietosuojalainsäädännössä ja sen täytäntöönpanossa vaikuttavat maailmantalouteen ja Euroopan sisämarkkinoihin sekä perusoikeuksien ja kansalaisten vapauksien suojaan, sopimussuhteita koskevaan oikeusvarmuuteen ja selkeyteen, sähköisen kaupankäynnin ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen, kuluttajan järjestelmää kohtaan tuntemaan luottamukseen, rajatylittäviin siirtoihin, maailmantalouteen ja Euroopan yhtenäismarkkinoihin; katsoo tässä yhteydessä, että tiedonvaihto on tärkeää, jotta on mahdollista varmistaa sekä kansallinen että kansainvälinen yleinen turvallisuus; toteaa, että tietosuojan tarpeellisuus, tietojenkäsittelyn oikeasuhteisuus sekä tietojen käyttötarkoituksen rajoittaminen, valvonta ja riittävyys ovat tiedonvaihdon edellytyksiä, PE \ 27

32 R. toteaa, että kansalaisten tietojen siirtämistä kolmansiin maihin koskevat säännöt ja vaatimukset ovat johtaneet erilaisiin lähestymistapoihin ja käytänteisiin eri jäsenvaltioissa; pitää äärimmäisen tärkeänä, että rekisteröityjen oikeuksia valvotaan täysimääräisesti niissä kolmansissa maissa, joihin henkilötiedot siirretään ja jossa ne käsitellään, Täysi sitoutuminen kattavaan lähestymistapaan 1. pitää erittäin myönteisenä ja tukee komission tiedonantoa "Kattava lähestymistapa henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa" ja sitä, että siinä keskitytään käytössä olevien järjestelyjen vahvistamiseen, uusien periaatteiden ja mekanismien esittämiseen sekä johdonmukaisuuden ja tiukkojen tietosuojanormien varmistamiseen Lissabonin sopimuksen (SEUT 16 artikla) ja nyttemmin sitovan perusoikeuskirjan, erityisesti sen 8 artiklan, voimaantulon myötä; 2. korostaa, että direktiivissä 95/46/EY tarkoitetut normit ja periaatteet muodostavat ihanteellisen lähtökohdan ja niitä olisi edelleen kehitettävä, laajennettava ja pantava täytäntöön nykyaikaisen tietosuojalainsäädännön osana; 3. pitää tärkeänä direktiivin 95/46/EY 9 artiklaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä tietosuojaa koskevista poikkeuksista, kun henkilötietoja käytetään ainoastaan journalistisia tarkoituksia tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä poikkeukset säilytetään ja että pyritään kaikin tavoin arvioimaan tarve kehittää näitä poikkeuksia edelleen mahdollisten uusien, lehdistönvapauden suojelemiseksi säädettyjen säännösten valossa; 4. tähdentää, että direktiivin 95/46/EY teknisesti neutraalia lähestymistapaa olisi pidettävä uuden kehyksen periaatteena; 5. toteaa, että teknologian kehitys on toisaalta luonut uusia uhkia henkilötietojen suojelulle ja toisaalta johtanut valtavaan tietotekniikan käytön lisääntymiseen tavanomaisessa ja yleensä harmittomassa tarkoituksessa toteutetussa tietojen käsittelyssä; katsoo, että tämän kehityksen vuoksi on välttämätöntä arvioida perusteellisesti nykyiset tietosuojasäännöt, jotta voidaan varmistaa, että i) säännöt antavat edelleen korkeatasoisen suojan, että ii) säännöt luovat edelleen oikeudenmukaisen tasapainon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden sekä sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden välillä ja että iii) säännöillä ei tarpeettomasti estetä tavanomaista henkilötietojen käsittelyä, joka on yleensä turvallista; 6. pitää välttämättömänä, että yleisten tietosuojasääntöjen soveltamista laajennetaan poliisi- ja oikeudelliseen yhteistyöhön, myös kotimaiseen henkilötietojen käsittelyyn niin, että kiinnitetään erityistä huomiota siihen kyseenalaiseen suuntaukseen, että yksityissektorilla käsitellään henkilötietoja järjestelmällisesti uudelleen lainvalvontatarkoituksessa, mutta samalla on kuitenkin sallittava poikkeuksellisesti ja kun se on demokraattiselle yhteiskunnalle ehdottoman välttämätöntä ja oikeasuhteista tiettyjen yksityishenkilöiden tietosuojaoikeuksien käyttöä koskevia tarkasti rajattuja ja yhtenäisiä rajoituksia; 7. painottaa myös, että uuteen kehykseen olisi sisällytettävä EU:n toimielinten ja elinten henkilötietojen käsittely, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 45/2001; 28 /PE

33 8. myöntää, että voi olla tarpeen toteuttaa tehostettuja lisätoimia, jotta voidaan määritellä miten kokonaiskehyksellä säädetyt yleiset periaatteet soveltuvat alakohtaisiin toimiin ja tietojen käsittelyyn, kuten on jo tehty sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin myötä; katsoo kuitenkin, että alakohtaisilla säännöillä ei saisi missään tapauksessa heikentää sitä tietosuojan tasoa, joka on taattu lainsäädäntökehyksellä, jossa määritellään tiukasti yleisiä tietosuojaperiaatteita koskevat poikkeukselliset, välttämättömät, oikeutetut ja tarkasti rajatut poikkeukset; 9. kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tietosuojasäännöksiä nyt tarkistettaessa otetaan huomioon täysi yhtenäistäminen korkeimmalla mahdollisella tasolla, mikä tarjoaa yksilöille oikeusvarmuuden sekä yhdenmukaisen ja korkeatasoisen suojan kaikissa tilanteissa, sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien sääntöjen selventäminen, jotta kaikille yksilöille tarjotaan yhtenäinen suoja rekisterinpitäjän maantieteellisestä sijainnista riippumatta, myös silloin, kun on kyse viranomaisten tai tuomioistuimen toteuttamasta tietosuojasääntöjen täytäntöönpanosta; 10. katsoo, että yksityisyyden suojan ja tietosuojan täydellisen takaamisen lisäksi tarkistetun tietosuojajärjestelmän byrokraattisen ja taloudellisen taakan olisi oltava mahdollisimman pieni ja että järjestelmän olisi tarjottava välineitä, jotka mahdollistaisivat sen, että yhtenä yksikkönä pidettävää yritysryhmittymää kohdeltaisiin yhtenä yksikkönä eikä useina yksittäisinä yrityksinä; kehottaa komissiota toteuttamaan vaikutustenarviointeja ja arvioimaan huolellisesti uusien toimien kustannukset; Yksilöiden oikeuksien lujittaminen 11. kehottaa komissiota lujittamaan nykyisiä direktiivissä 95/46/EY määriteltyjä periaatteita ja osatekijöitä ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, erityisesti verkkoympäristössä; näitä periaatteita ovat avoimuus, tietojen mahdollisimman vähäinen kerääminen ja tarkoituksen rajoittaminen, etukäteen annetun nimenomaisen ja ilmoitetun suostumuksen edellyttäminen, tietoturvaloukkausten ilmoittaminen sekä rekisteröidyn oikeudet; 12. korostaa, että suostumus olisi katsottava päteväksi vain silloin kun se on yksiselitteinen, tietoinen, vapaaehtoinen, yksilöity ja selkeä ja että käyttäjien suostumuksen tai kieltäytymisen rekisteröivät mekanismit olisi pantava täytäntöön; 13. huomauttaa, että vapaaehtoista suostumusta ei voida pitää lähtökohtana työsopimusten alalla; 14. on huolissaan käyttötottumuksia seuraavaan internetmainontaan liittyvistä riskeistä ja muistuttaa, että sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä edellytetään asianomaisen henkilön nimenomaista ja ennakolta antamaa suostumusta evästeiden lähettämiseksi ja hänen verkkokäyttäytymisensä seuraamiseksi siinä tarkoituksessa, että hänelle lähetetään henkilökohtaisten tietojen perusteella kohdennettuja ilmoituksia; PE \ 29

34 15. tukee täysin yleisen avoimuusperiaatteen käyttöönottoa sekä avoimuutta edistävän teknologian käyttöä ja yksityisyyden suojaa koskevien standardivaroitusten kehittämistä siten, että kansalaiset voivat valvoa omien tietojensa käyttöä; korostaa, että tietojenkäsittelyä koskevat tiedot on annettava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, jota on helppo ymmärtää ja omaksua; 16. korostaa lisäksi, että on lisättävä tietoutta ja parannettava keinoja tiedonsaantioikeuden käyttämiseksi, tietojen oikaisemiseksi, poistamiseksi ja suojaamiseksi ja että on tärkeää selventää ja kodifioida oikeus tietojen poistamiseen 1 ja siirrettävyyteen 2, ja samalla varmistaa, että näiden oikeuksien harjoittamista varten kehitetään täydet tekniset ja organisatoriset valmiudet ja otetaan ne käyttöön; korostaa, että kansalaisten on voitava hallita riittävästi sähköisiä henkilötietojaan, jotta he voivat käyttää internetiä vastuullisesti; 17. korostaa, että kansalaisten on voitava toteuttaa tietosuojaoikeuksiaan ilmaiseksi; kehottaa yrityksiä pidättäytymään kaikista pyrkimyksistä lisätä tarpeettomia esteitä henkilötietojen saatavuudelle, korjaamiselle tai poistamiselle; painottaa, että rekisteröityjen on voitava jokaisessa vaiheessa saada tietää, mitä heitä koskevia tietoja on tallennettu ja kuka on ne tallentanut, milloin ja mitä tarkoitusta varten tiedot on tallennettu sekä kuinka pitkäksi ajaksi tiedot on tallennettu ja miten niitä käsitellään; painottaa, että rekisteröidyillä on oltava mahdollisuus saada oikaistua, poistettua ja suojattua tiedot yksinkertaisella tavalla ja että heille on ilmoitettava mahdollisesta tietojen väärinkäytöstä ja tietosuojaloukkauksista; edellyttää myös, että kyseiset tiedot on ilmoitettava asianomaisen henkilön pyynnöstä ja että ne on tuhottava viimeistään kyseisen henkilön pyynnöstä; korostaa, että rekisteröidyille on tiedotettava selkeästi tietosuojan tasosta kolmansissa maissa; korostaa, että oikeus tutustua tietoihin ei merkitse ainoastaan oikeutta tutustua kaikkiin käsiteltyihin henkilökohtaisiin tietoihin, mukaan luettuina tietojen alkuperä ja niiden vastaanottajat, vaan myös oikeutta saada ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa automaattiseen tietojen käsittelyyn liittyvästä johdonmukaisuudesta; painottaa, että tästä viimeksi mainitusta näkökohdasta tulee entistä tärkeämpi profiloinnin ja tiedonlouhinnan yhteydessä; 18. muistuttaa, että profilointi on merkittävä suuntaus digitaaliympäristössä, varsinkin kun otetaan huomioon verkkoyhteisöjen ja integroitujen verkkoliiketoimintamallien kasvava merkitys; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään lainsäädäntöön säännöksiä profiloinnista ja määrittämään selkeästi termit "profiili" ja "profilointi"; 19. toistaa, että on tarpeen lisätä rekisterinpitäjien rekisteröidyille tiedottamista koskevia velvoitteita, ja panee tyytyväisenä merkille, että komission tiedonannossa on kiinnitetty huomiota tiedotustoimintaan, jonka kohteena on suuri yleisö ja erityisesti myös nuoret; pitää välttämättömänä heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja erityisesti lasten ja ikääntyneiden erityiskohtelua; kannustaa kaikkia toimijoita käynnistämään tiedotustoiminnan ja tukee komission ehdotusta tietosuojaa koskevan tiedotustoiminnan 1 2 Tämän oikeuden on perustuttava kaikkien asiaankuuluvien osien selkeään ja täsmälliseen määrittelyyn. Henkilötietojen siirrettävyys helpottaa sisämarkkinoiden ja internetin ja sille ominaisen avoimuuden ja yhtyeenliitettävyyden tehokasta toimintaa. 30 /PE

35 yhteisrahoittamisesta unionin talousarviosta; kehottaa levittämään jokaisessa jäsenvaltiossa tehokkaasti tietoa luonnollisten ja oikeushenkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka koskevat henkilötietojen keräämistä, käsittelyä, tallettamista ja siirtämistä; 20. muistuttaa, että on suojeltava erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, etenkin lapsia, esimerkiksi asettamalla oletusarvoksi korkea tietosuojataso ja toteuttamalla asianmukaisia ja erityisiä toimia heidän henkilötietojensa suojaamiseksi; 21. korostaa, että erityisesti lapsia ja alaikäisiä suojeleva tietosuojalainsäädäntö on tärkeä muun muassa siksi, että lapset pääsevät yhä yleisemmin käsiksi internetiin ja digitaalisiin sisältöihin; tähdentää, että medianlukutaidosta on tehtävä osa kouluopetusta siten, että lapsille ja alaikäisille opetetaan vastuullista käyttäytymistä verkkoympäristössä; katsoo tämän vuoksi, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä määräyksiin, jotka koskevat lasten henkilötietojen keräämistä ja jatkokäsittelyä, tarkoituksen rajoittamisperiaatetta, lasten suostumuksen saamista sekä suojautumista käyttötottumuksia seuraavalta mainonnalta 1 ; 22. tukee arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia lisäselvennyksiä ja sitä koskevien takeiden vahvistamista sekä pohdintaa tarpeesta käsitellä uusia tietoluokkia, kuten geneettinen tieto, erityisesti teknologisen (esimerkiksi etäresurssipalvelut) ja yhteiskunnallisen kehityksen yhteydessä; 23. korostaa, että työnantajalle luovutettuja käyttäjän ammatillista asemaa koskevia henkilötietoja ei saa julkaista eikä välittää kolmansille osapuolille ilman käyttäjän ennalta antamaa suostumusta; Sisämarkkinoiden ulottuvuuden edistäminen edelleen ja tietosuojasääntöjen paremman täytäntöönpanon varmistaminen 24. toteaa, että tietosuojan olisi oltava keskeisemmässä roolissa sisämarkkinoilla, ja korostaa, että on välttämätöntä turvata tehokkaasti oikeus yksityisyyteen, jotta voidaan varmistaa kansalaisten luottamus, sillä sitä tarvitaan digitaalisten sisämarkkinoiden täyden kasvupotentiaalin vapauttamiseen muistuttaa komissiota, että digitaalisten sisämarkkinoiden ennakkoehtona on, että yhteisiä periaatteita ja sääntöjä sovelletaan sekä tuotteisiin että palveluihin, sillä palvelut ovat tärkeä osa digitaalisia markkinoita; 25. kehottaa jälleen komissiota selkeyttämään määräyksiä, jotka liittyvät henkilötietojen suojan alalla sovellettavaan lainsäädäntöön; 26. pitää välttämättömänä vahvistaa rekisterinpitäjien velvollisuutta varmistaa, että tietosuojalainsäädäntöä noudatetaan, muun muassa siten, että luodaan tavoitteellisia mekanismeja ja menettelyitä; pitää myönteisinä muita komission tiedonannossa esitettyjä ohjeita; 1 Olisi harkittava vähimmäisikärajaa, jota nuoremmilta edellytettäisiin vanhempien suostumusta, sekä iänmääritysmenetelmiä. PE \ 31

36 27. muistuttaa, että tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rekisterinpitäjiin, joita koskee salassapitovelvollisuus, ja että olisi harkittava tietosuojan valvontaa koskevien erityisrakenteiden luomista niitä varten; 28. panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen tilivelvollisuuden periaatteen käyttöönotosta, sillä on erittäin tärkeää varmistaa, että rekisterinpitäjät noudattavat velvollisuuksiaan; kehottaa samalla komissiota tutkimaan huolellisesti, kuinka tällainen periaate voitaisiin käytännössä panna täytäntöön ja arvioida sen täytäntöönpanon vaikutuksia; 29. pitää myönteisenä mahdollisuutta tehdä työpaikkojen tietosuojavastaavien nimittämisestä pakollista, sillä käytäntö on osoittautunut toimivaksi sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa on jo nimitetty tietosuojavastaavia; huomauttaa kuitenkin, että tätä mahdollisuutta on arvioitava huolellisesti erityisesti pien- ja mikroyritysten kannalta ja että on vältettävä sälyttämästä niille ylenmääräisiä kustannuksia ja rasitteita; 30. pitää lisäksi tässä yhteydessä myönteisinä pyrkimyksiä yksinkertaistaa ja yhtenäistää nykyistä ilmoitusjärjestelmää; 31. pitää erittäin tärkeänä, että yksityisyyden suojaa koskevat vaikutustenarvioinnit muuttuvat pakollisiksi, jotta voidaan tunnistaa yksityisyyden suojaa koskevat uhat, ennakoida ongelmat ja ehdottaa toimivia ratkaisuja; 32. pitää äärimmäisen tärkeänä, että rekisteröidyt voivat vedota oikeuksiinsa; panee merkille, että ryhmäkanteet voitaisiin ottaa käyttöön välineenä, jolla yksilöt voivat yhdessä puolustaa tietosuojaoikeuksiaan ja hakea korvauksia tietosuojarikkomuksesta johtuviin vahinkoihin; panee kuitenkin merkille, että tällaisten välineiden käyttöönotolle on asetettava rajoituksia, jotta niiden väärinkäyttö voidaan välttää; pyytää komissiota selventämään tietosuojaa koskevan tiedonannon ja käynnissä olevan ryhmäkannetta koskevan julkisen kuulemisen välistä yhteyttä; kehottaa siksi ottamaan käyttöön tietosuojasääntöjen loukkauksia koskevan joukkokanteen, jotta rekisteröidyillä olisi mahdollisuus saada korvauksia kärsimistään vahingoista; 33. korostaa, että täytäntöönpanon valvonnan on oltava tehokasta ja yhdenmukaista koko EU:ssa; kehottaa komissiota säätämään lainsäädäntöehdotuksessaan ankaria ja varoittavia seuraamuksia, myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, henkilötietojen väärinkäytöstä; 34. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön pakollisen ja yleisen tietoturvaloukkausten ilmoittamisjärjestelmän ja ulottamaan sen koskemaan myös muita kuin televiestintäalaa sekä varmistamaan samalla, a) ettei järjestelmää käytetä kaikenlaisia rikkomuksia koskevien tavanomaisten ilmoitusten tekemiseen vaan etupäässä sellaisten rikkomusten ilmoittamiseen, joista voi olla kielteisiä seurauksia yksittäisille henkilöille, ja b) että poikkeuksetta kaikki rikkomukset rekisteröidään ja tiedot niistä saatetaan tietosuojaviranomaisten ja muiden asianomaisten viranomaisten saataville tarkastamista ja arviointia varten, jolloin kaikille varmistetaan yhtäläiset toimintaedellytykset ja yhtäläinen suojelu; 35. katsoo, että käsitteet "sisäänrakennettu yksityisyyden suoja" ja "oletustietosuoja" vahvistavat tietosuojaa, ja tukee niiden konkreettista toteuttamista ja kehittämistä 32 /PE

37 edelleen, ja katsoo, että yksityisyyden suojaa parantavia tekniikkoja on edistettävä; korostaa, että sisäänrakennetun yksityisyyden suojan täytäntöönpanon on perustuttava vankkoihin ja konkreettisiin kriteereihin ja määritelmiin yksilön yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevien oikeuksien suojelemiseksi ja oikeusvarmuuden, avoimuuden, yhtäläisten toimintaedellytysten ja vapaan liikkuvuuden takaamiseksi; katsoo, että sisäänrakennetun yksityisyyden suojan olisi perustuttava tietojen mahdollisimman vähäisen keräämisen periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että kaikki tuotteet, palvelut ja järjestelmät olisi tehtävä keräämään, käyttämään ja välittämään vain sellaista henkilökohtaista tietoa, joka on ehdottoman välttämätöntä niiden toiminnalle; 36. panee merkille, että etäresurssipalvelujen kehitys ja aiempaa laajempi käyttö luovat uusia haasteita yksityisyyden ja henkilötietojen suojan osalta; kehottaa siksi selkeyttämään valmiuksia rekisterinpitäjien, tietojen käsittelijöiden ja isäntäkoneiden osalta, jotta niille kuuluvat oikeudelliset vastuut voidaan osoittaa paremmin ja jotta rekisteröidyt tietävät varmasti, missä heidän tietojaan säilytetään, kuka pääsee käsiksi heidän tietoihinsa, kuka päättää, mihin tarkoitukseen heidän henkilötietojaan käytetään ja minkälaisia varmistus- ja palautusprosesseja on käytössä; 37. kehottaa komissiota ottamaan direktiivin 95/46/EY uudelleenarvioinnin yhteydessä etäresurssipalveluihin liittyvät tietosuojakysymykset asianmukaisesti huomioon sekä varmistamaan, että tietosuojasääntöjä sovelletaan kaikkiin asiaankuuluviin osapuoliin, mukaan luettuna televiestintäalan toimijat ja muut kuin televiestintäalan toimijat; 38. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki internet-operaattorit ottavat vastuulleen tietosuoja-asiat, ja vaatii erityisesti, että mainostajat ja sisällöntuottajat tiedottavat käyttäjille selvästi ja ennakolta kaikesta käyttäjiä koskevasta tietojen keruusta; 39. pitää myönteisenä vasta allekirjoitettua sopimusta tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevasta vaikutusten arviointikehyksestä radiotaajuuksien tunnistamista koskevissa RD-sovelluksissa ja sitä, että sopimuksella pyritään varmistamaan kuluttajien yksityisyys ennen kuin RD-tunnisteet päästetään tietyille markkinoille; 40. tukee pyrkimyksiä edistää käytännesääntöjen kaltaisia itsesääntelyaloitteita ja EU:n vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien käyttöönoton harkintaa lainsäädäntötoimia täydentävinä toimina mutta katsoo, että EU:n tietosuojajärjestely perustuu lainsäädäntöön, jossa vahvistetaan korkeatasoiset takeet; kehottaa komissiota suorittamaan itsesääntelyaloitteita koskevan vaikutustenarvioinnin valvoakseen paremmin tietosuojasääntöjen noudattamista; 41. katsoo, että sertifiointi- tai tunnusjärjestelmille on taattava koskemattomuus ja luotettavuus, niiden on oltava teknologianeutraaleja, maailmanlaajuisesti tunnistettavia ja kohtuuhintaisia, jotta niihin osallistumiselle ei olisi esteitä; 42. kannattaa, että kansallisten tietosuojaviranomaisten aseman ja toimivaltuuksien selventämistä, vahvistamista ja yhtenäistämistä jatketaan, ja että tutkitaan, miten EU:n tietosuojasäännösten yhtenäisempi soveltaminen koko sisämarkkinoilla voitaisiin varmistaa; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan tietosuojavaltuutetun, kansallisten tietosuojaviranomaisten ja 29 artiklassa tarkoitetun työryhmän toimivallan suhteen; PE \ 33

38 43. painottaa tässä yhteydessä, että 29 artiklalla perustetun työryhmän roolia ja toimivaltaa olisi vahvistettava, jotta voitaisiin tehostaa jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä erityisesti tietosuojasääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen turvaamisessa; 44. kehottaa komissiota selkeyttämään uudessa oikeudellisessa kehyksessä olevaa tärkeää mainintaa kansallisten tietosuojaviranomaisten riippumattomuudesta ulkoisten vaikutteiden suhteen 1 ; korostaa, että kansallisten tietosuojaviranomaisille olisi annettava tarvittavat resurssit ja myönnettävä yhteneväiset tutkinta- ja seuraamusoikeudet; Tietosuojan maailmanlaajuisen ulottuvuuden vahvistaminen 45. kehottaa komissiota virtaviivaistamaan ja vahvistamaan kansainvälisten tiedonsiirtojen nykyisiä menettelyjä oikeudellisesti sitovilla sopimuksilla ja sitovilla yrityssäännöillä sekä määrittelemään Euroopan unionin tietosuojan keskeiset ja kunnianhimoiset ja keskeiset osatekijät, jotka perustuvat edellä mainittuihin henkilötietojen suojaa koskeviin periaatteisiin ja joita käytetään kansainvälisissä sopimuksissa; korostaa, että EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien henkilötietojen suojelemista koskevien sopimusten olisi annettava unionin kansalaisille samantasoinen henkilötietojen suoja kuin heillä on Euroopan unionissa; 46. katsoo, että olisi hyödyllistä selkeyttää menettelyä, jonka mukaan komissio arvioi tietosuojan riittävyyttä, ja tehostaa tietosuojan täytäntöönpanoa sekä sen noudattamisen valvontaa ja seurantaa ja että olisi täsmennettävä menettelyyn kolmansissa maissa tai kansainvälisissä organisaatioissa sovellettavia kriteerejä ja vaatimuksia ottaen huomioon yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan kohdistuvat uudet uhat; 47. kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti Safe Harbour -periaatteiden vaikuttavuutta ja niiden soveltamisen asianmukaisuutta; 48. suhtautuu myönteisesti komission kantaan suojelun tasojen vastavuoroisuudesta niiden rekisteröityjen osalta, joiden tietoja viedään kolmansiin maihin tai säilytetään kolmansissa maissa; kehottaa komissiota toteuttamaan päättäväisiä toimia sääntelyyhteistyön parantamiseksi kolmansien maiden kanssa, jotta sovellettavia sääntöjä ja EU:n ja kolmannen maan tietosuojalainsäädäntöjen lähentymistä voidaan selkeyttää; kehottaa komissiota edistämään tätä asialistan ensisijaisena kohtana transatlanttisen talousneuvoston uudelleenkäynnistämisessä; 49. tukee komission pyrkimyksiä parantaa yhteistyötä kolmansien maiden, kansainvälisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston ja OECD:n, sekä standardointijärjestöjen, kuten Euroopan standardointikomitean (CEN), Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO), World Wide Web Consortiumin (W3C) ja Internet Engineering Task Force (IETF) -yhteisön, kanssa; kannustaa kehittämään kansainvälisiä normeja 2 ja varmistamaan samalla, että EU:ssa, OECD:ssä ja Euroopan 1 2 SEUT 16 artiklan ja perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesti. Ks. lokakuussa 2009 annettu Madridin julkilausuma: Global Privacy Standards for a Global World ja tietosuojaa ja yksityisyyttä käsittelevässä 32. kansainvälisessä konferenssissa Jerusalemissa lokakuuta 2010 hyväksytty päätöslauselma kansainvälisistä normeista. 34 /PE

39 neuvostossa meneillään olevat kansainvälisiä normeja koskevat aloitteet ja muutokset ovat keskenään johdonmukaisia; o o o 50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE \ 35

40 P7_TA-PROV(2011)0324 Elintarviketietojen antaminen kuluttajille ***II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 6. heinäkuuta 2011 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä direktiivien 87/250/ETY, 90/496/ETY, 1999/10/EY, 2000/13/EY, 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (17602/1/2010 C7-0060/ /0028(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (17602/1/2010 C7-0060/2011) 1, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. syyskuuta 2008 antaman lausunnon 2, ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan 3 komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0040), ottaa huomioon neuvoston edustajan 22. kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin toisen käsittelyn kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 8 kohdan a alakohdan mukaisesti, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 66 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7-0177/2011), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn toisen käsittelyn kannan; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille EUVL C 102 E, , s. 1. EUVL C 77, , s. 81. Hyväksytyt tekstit, , P7_TA(2010) /PE

41 P7_TC2-COD(2008)0028 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 6. heinäkuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o / antamiseksi elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä direktiivien 87/250/ETY, 90/496/ETY, 1999/10/EY, 2000/13/EY, 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 2, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artiklassa määrätään, että unioni myötävaikuttaa kuluttajansuojan korkean tason saavuttamiseen toimenpiteillä, jotka se toteuttaa 114 artiklan nojalla. (2) Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus on sisämarkkinoiden olennainen osa, joka vaikuttaa merkittävästi kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä heidän sosiaalisiin ja taloudellisiin etuihinsa. (3) Kuluttajien terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi ja kuluttajien tiedonsaantioikeuden takaamiseksi olisi varmistettava, että kuluttajille annetaan asianmukaisesti tietoja heidän kuluttamistaan elintarvikkeista. Muun muassa terveydelliset, taloudelliset, ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat voivat vaikuttaa kuluttajien valintoihin. (4) Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/ mukaan elintarvikelainsäädännön yleisenä periaatteena on tarjota kuluttajille lähtökohdat tietoon perustuvien elintarvikevalintojen tekemiseksi ja ehkäistä kaikki menettelytavat, jotka voivat johtaa kuluttajia harhaan EUVL C 77, , s. 81. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. kesäkuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 21. helmikuuta 2011 (EUVL C 102 E, , s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta EYVL L 31, , s. 1. PE \ 37

42 (5) Sopimattomia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä kaupallisia menettelyjä sisämarkkinoilla koskeva 11 päivänä toukokuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY 1 koskee kuluttajille suunnatun tiedottamisen tiettyjä näkökohtia erityisesti harhaanjohtavien toimien ja tietojen mainitsematta jättämisten estämiseksi. Sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin liittyviä yleisiä periaatteita olisi täydennettävä elintarvikkeita koskevien tietojen antamista kuluttajille koskevilla erityissäännöillä. (6) Kaikkiin elintarvikkeisiin sovellettavat merkintöjä koskevat unionin säännöt on vahvistettu myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY 2. Useimmat kyseisen direktiivin säännökset ovat peräisin vuodelta 1978, ja sen vuoksi ne olisi saatettava ajan tasalle. (7) Elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä 24 päivänä syyskuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/496/ETY 3 säädetään säännöistä, jotka koskevat valmiiksi pakatuista elintarvikkeista ilmoitettavien ravintoarvotietojen sisältöä ja esittämistä. Näiden sääntöjen mukaan ravintoarvotietojen merkitseminen on vapaaehtoista, paitsi jos esitetään elintarvikkeeseen liittyvä ravitsemusväite. Useimmat kyseisen direktiivin säännökset ovat peräisin vuodelta 1990, ja sen vuoksi ne olisi saatettava ajan tasalle. (8) Yleisiä merkintävaatimuksia täydentävät useat säännökset, joita sovelletaan kaikkiin elintarvikkeisiin erityisissä olosuhteissa tai tiettyihin elintarvikkeiden ryhmiin. Lisäksi on useita erityissääntöjä, joita sovelletaan tiettyihin elintarvikkeisiin. (9) Nykyisen merkintälainsäädännön alkuperäiset tavoitteet ja keskeiset osat pätevät yhä, mutta lainsäädäntöä on yksinkertaistettava, jotta helpotettaisiin sen noudattamista ja lisättäisiin sen selkeyttä sidosryhmien kannalta sekä nykyaikaistettaisiin säännöksiä elintarviketietojen alalla tapahtuneen uuden kehityksen huomioon ottamiseksi. Tämä asetus hyödyttää sekä sisämarkkinoita, sillä se yksinkertaistaa lainsäädäntöä, takaa oikeusvarmuuden ja vähentää hallinnollisia r, että kansalaisia, koska siinä edellytetään selkeitä, ymmärrettäviä ja helposti luettavia elintarvikemerkintöjä. (10) Suuri yleisö on kiinnostunut ruokavalion ja terveyden välisestä suhteesta ja yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvan ruokavalion valinnasta. Komission 30 päivänä toukokuuta 2007 julkaisemassa valkoisessa kirjassa ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevasta eurooppalaisesta strategiasta, jäljempänä 'komission valkoinen kirja', todetaan, että ravintoarvomerkinnät ovat yksi tehokas keino tiedottaa kuluttajille elintarvikkeiden koostumuksesta ja auttaa heitä tekemään tietoon perustuvia valintoja. Komission 13 päivänä maaliskuuta 2007 antamassa tiedonannossa "EU:n kuluttajapoliittinen strategia vuosiksi Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, hyvinvoinnin parantaminen ja tehokas suojaaminen" painotetaan, että sekä toimivan kilpailun että kuluttajien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia EUVL L 149, , s. 22. EYVL L 109, , s. 29. EYVL L 276, , s /PE

43 valintoja. Tiedot ravitsemuksen pääperiaatteista ja tarvittavat ravintoarvotiedot elintarvikkeissa edistäisivät osaltaan merkittävästi kuluttajien mahdollisuuksia tehdä tällaisia tietoon perustuvia valintoja. Valistus- ja tiedotuskampanjat ovat tärkeä väline, jonka avulla kuluttajat ymmärtävät paremmin elintarviketietoja. (11) Oikeusvarmuuden parantamiseksi ja täytäntöönpanon rationaalisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi direktiivit 90/496/ETY ja 2000/13/EY olisi kumottava ja korvattava yhdellä asetuksella, joka luo varmuutta kuluttajien ja muiden sidosryhmien keskuudessa ja vähentää hallinnollista taakkaa. (12) Selvyyden vuoksi olisi kumottava ja sisällytettävä tähän asetukseen muita laaja-alaisia säädöksiä, eli kuluttajalle myytäväksi tarkoitetun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden ilmoittamisesta tilavuusprosentteina juoman merkinnöissä 15 päivänä huhtikuuta 1987 annettu komission direktiivi 87/250/ETY 1, neuvoston direktiivin 79/112/ETY 7 artiklan säännöksistä myönnettävistä poikkeuksista elintarvikkeiden merkintöjen osalta 8 päivänä maaliskuuta 1999 annettu komission direktiivi 1999/10/EY 2, kiniiniä sisältävien elintarvikkeiden ja kofeiinia sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 18 päivänä heinäkuuta 2002 annettu komission direktiivi 2002/67/EY 3, sellaisten elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien, joihin on lisätty fytosteroleja, fytosteroliestereitä, fytostanoleja ja/tai fytostanoliestereitä, pakkausmerkinnöistä 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu komission asetus (EY) N:o 608/ sekä muiden kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY säädettyjen pakollisten mainintojen liittämisestä tiettyjen elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin 30 päivänä tammikuuta 2008 annettu komission direktiivi 2008/5/EY 5. (13) Yhteisten määritelmien, periaatteiden, vaatimusten ja menettelyjen vahvistaminen on tarpeen, jotta elintarvikkeita koskevia tietoja määrittävillä unionin ja jäsenvaltioiden toimenpiteillä olisi selkeät puitteet ja yhteinen perusta. (14) Kattavan ja kehittyvän lähestymistavan soveltamiseksi tietoihin, joita kuluttajille annetaan heidän kuluttamistaan elintarvikkeista, elintarviketietoja koskeva lainsäädäntö olisi määriteltävä väljästi siten, että se kattaa yleisluonteiset ja erityiset säännöt, minkä lisäksi myös elintarviketiedot olisi määriteltävä väljästi siten, että ne kattavat myös muulla tavoin kuin etiketissä annetut tiedot. (15) Unionin sääntöjä olisi sovellettava ainoastaan yrityksiin, jolloin tarkoitetaan tiettyä toiminnan jatkuvuutta ja tietynasteista organisaatiota. Yksityishenkilöiden suorittaman elintarvikkeiden tilapäisen käsittelyn ja toimittamisen, aterioiden tarjoilun tai myynnin esimerkiksi hyväntekeväisyystapahtumissa tai markkinoilla ja tapaamisissa paikallisyhteisötasolla sekä muiden vastaavien toimien ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. (16) Elintarviketietoja koskevan lainsäädännön olisi oltava riittävän joustava, jotta se pysyisi EYVL L 113, , s. 57. EYVL L 69, , s. 22. EYVL L 191, , s. 20. EUVL L 97, , s. 44. EUVL L 27, , s. 12. PE \ 39

44 kuluttajien uusien tietovaatimusten tasalla ja jotta sen avulla voitaisiin varmistaa tasapaino sisämarkkinoiden turvaamisen ja kuluttajien eri jäsenvaltioissa vallitsevien käsitysten välillä. (17) Pakollisten elintarviketietojen ilmoittamisvaatimuksen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava se, että kuluttajat pystyvät tunnistamaan elintarvikkeen, käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti ja tekemään valintoja, jotka soveltuvat heidän yksilöllisiin ruokavaliotarpeisiinsa. Tämän tavoitteen mukaisesti elintarvikealan toimijoiden olisi helpotettava sitä, että nämä tiedot ovat myös näkövammaisten saatavilla. (18) Jotta elintarviketietoja koskeva lainsäädäntö voisi mukautua kuluttajien muuttuviin tietotarpeisiin, pakollisten elintarviketietojen tarvetta harkittaessa olisi otettava huomioon kuluttajien valtaosan laajalti osoittama mielenkiinto tiettyjen tietojen saamista kohtaan. (19) Uusia vaatimuksia pakollisista elintarviketiedoista olisi kuitenkin hyväksyttävä vain tarpeen mukaan, toissijaisuus-, suhteellisuus- ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. (20) Elintarviketietoja koskevassa lainsäädännössä olisi myös kiellettävä sellaisen tiedon käyttö, joka johtaisi kuluttajaa harhaan erityisesti elintarvikkeen erityispiirteiden, elintarvikkeiden vaikutusten tai ominaisuuksien osalta tai josta saisi sen käsityksen, että elintarvikkeella olisi lääketieteellistä vaikutusta. Ollakseen tehokas tämän kiellon olisi koskettava myös elintarvikkeiden mainontaa ja esillepanoa. (21) Jotta estettäisiin niiden sääntöjen hajanaisuus, jotka koskevat elintarvikealan toimijoiden vastuuta elintarvikkeita koskevista tiedoista, elintarvikealan toimijoiden vastuita tällä alalla olisi selvennettävä. Selvennyksen olisi oltava sen vastuun mukainen, jota tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 178/ artiklassa kuluttajien suhteen. (22) Kaikista pakollisista tiedoista, jotka olisi periaatteessa annettava kaikista loppukuluttajalle ja suurtalouksille tarkoitetuista elintarvikkeista, olisi laadittava luettelo. Kyseisen luettelon olisi sisällettävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti jo vaaditut tiedot, sillä sitä pidetään yleisesti arvokkaana säännöstönä kuluttajan tiedonsaannin kannalta. (23) Jotta elintarviketietojen alalla tapahtuvat muutokset ja kehityssuuntaukset voitaisiin ottaa huomioon, komissiolle olisi annettava toimivalta mahdollistaa tiettyjen tietojen saataville asettaminen vaihtoehtoisin tavoin. Sidosryhmien kuuleminen voisi helpottaa elintarviketietoihin liittyvien vaatimusten oikea-aikaista ja oikein kohdennettua muuttamista. (24) Elintarvikkeiden valmistuksessa käytetyt ja niissä edelleen olevat tietyt ainesosat tai muut aineet tai tuotteet (kuten valmistuksen apuaineet) voivat aiheuttaa allergia- tai intoleranssioireita joissakin ihmisissä, ja jotkin tällaisista allergioista tai intoleransseista ovat vaaraksi niistä kärsivien henkilöiden terveydelle. Tietojen antaminen elintarvikkeiden sisältämistä elintarvikelisäaineista, valmistuksen apuaineista ja muista tieteellisesti todistetusti allergia- tai intoleranssireaktioita aiheuttavista aineista tai tuotteista, jotka saattavat aiheuttaa allergioita tai intoleranssia, on tärkeää, jotta etenkin ruoka-allergiasta tai intoleranssista kärsivät kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ja 40 /PE

45 omalta kannaltaan turvallisia valintoja. (25) Jotta kuluttajille tiedotettaisiin valmistettujen nanomateriaalien sisältymisestä elintarvikkeeseen, on asianmukaista säätää valmistettujen nanomateriaalien määritelmästä. Koska elintarvike, joka sisältää valmistettuja nanomateriaaleja tai koostuu niistä, voi olla uuselintarvike, tämän määritelmän asianmukaista lainsäädäntökehystä olisi tarkasteltava uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 1 tulevan tarkistuksen yhteydessä. (26) Elintarvikkeiden merkintöjen olisi oltava selviä ja ymmärrettäviä, jotta niistä olisi apua kuluttajille, jotka haluavat tehdä parempiin tietoihin perustuvia elintarvike- ja ruokavaliovalintoja. Tutkimustulosten mukaan vaivaton luettavuus on tärkeä tekijä, kun halutaan maksimoida merkintöihin sisältyvien tietojen mahdollisuudet vaikuttaa lukijoihinsa, ja tuotetiedot, joita ei pystytä lukemaan, ovat yksi suurimmista syistä siihen, että kuluttajat ovat tyytymättömiä elintarvikkeiden merkintöihin. Siksi kaikkien luettavuuteen liittyvien seikkojen, myös kirjasinlajin, värin ja kontrastin, huomioon ottamiseksi olisi kehitettävä kokonaisvaltainen lähestymistapa. (27) Jotta voidaan varmistaa elintarviketietojen antaminen, on otettava huomioon kaikki tavat, joilla elintarvikkeita toimitetaan kuluttajille, mukaan lukien etäviestintävälineillä tapahtuva elintarvikkeiden myynti. Etämyynnin kautta myytävien elintarvikkeiden olisi luonnollisesti täytettävä samat tietovaatimukset kuin kaupoissa myytävien elintarvikkeiden, mutta siitä huolimatta on tarpeen selventää, että asiaankuuluvien pakollisten elintarviketietojen olisi etämyyntitapauksissa myös oltava saatavilla ennen kuin osto tehdään. (28) Elintarvikkeiden pakastamisessa käytetyt teknologiat ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, ja niitä on ryhdytty käyttämään laajalti sekä tavaroiden liikkuvuuden parantamiseksi unionin sisämarkkinoilla että elintarviketurvallisuutta koskevien uhkien vähentämiseksi. Tiettyjen elintarvikkeiden, erityisesti liha- ja kalastustuotteiden, pakastaminen ja myöhempi sulattaminen rajoittavat kuitenkin näiden elintarvikkeiden mahdollista jatkokäyttöä ja voivat vaikuttaa myös elintarvikkeiden turvallisuuteen, makuun ja fysikaaliseen laatuun. Muihin tuotteisiin, erityisesti voihin, pakastaminen ei sitä vastoin vaikuta tällä tavoin. Siksi loppukuluttajalle olisi tiedotettava asianmukaisesti tuotteen olomuodosta, jos tuote on sulatettu. (29) Elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka olisi ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen johtaa todennäköisesti kuluttajia harhaan kyseisen tuotteen todellisesta alkuperämaasta tai lähtöpaikasta. Alkuperämaa tai lähtöpaikka olisi kaikissa tapauksissa ilmoitettava siten, että se ei anna kuluttajalle väärää käsitystä, sekä noudattaen selvästi määriteltyjä perusteita, joiden avulla luodaan toimialalle tasapuoliset toimintaedellytykset ja selkeytetään kuluttajien saamia tietoja elintarvikkeen alkuperämaasta tai lähtöpaikasta. Tällaisia perusteita ei pitäisi soveltaa tietoihin, jotka liittyvät elintarvikealan toimijan nimeen tai osoitteeseen. 1 EYVL L 43, , s. 1. PE \ 41

46 (30) Elintarvikealan toimijat voivat joissakin tapauksissa haluta ilmoittaa elintarvikkeen alkuperän vapaaehtoisesti kiinnittääkseen kuluttajien huomion tuotteidensa ominaisuuksiin. Myös tällaisten tietojen olisi oltava yhdenmukaistettujen perusteiden mukaisia. (31) Alkuperän merkitseminen on tullut pakolliseksi naudanlihalle ja naudanlihatuotteille 1 unionissa naudan BSE-taudin jälkeen, ja merkintään liittyy kuluttajaodotuksia. Komission suorittama vaikutustenarviointi vahvistaa, että lihan alkuperä tuntuu olevan kuluttajien ensisijainen huolenaihe. Euroopan unionissa kulutetaan paljon muuta lihaa kuten sianlihaa, lampaan- ja vuohenlihaa sekä siipikarjanlihaa. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista määrätä pakollisesta alkuperäilmoituksesta näille tuotteille. Erityiset alkuperävaatimukset voisivat vaihdella eri lihalajien välillä eläinlajien erityispiirteiden mukaisesti. Pakollisten vaatimusten vahvistamisesta olisi säädettävä täytäntöönpanosäännöin, jotka voivat olla erilaisia eri lihalajeille, ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen ja elintarvikealan toimijoille ja noudattamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille koituvan hallinnollisen rasituksen. (32) Pakollisia alkuperäsäännöksiä on laadittu alakohtaisten lähestymistapojen pohjalta esimerkiksi hunajalle 2, hedelmille ja vihanneksille 3, kalalle 4, naudanlihalle ja naudanlihatuotteille 5 sekä oliiviöljylle 6. Mahdollisuutta ulottaa pakollinen alkuperämerkintä koskemaan muita elintarvikkeita on tarpeen tarkastella. Sen vuoksi komissiota olisi pyydettävä valmistelemaan kertomuksia, jotka kattavat seuraavat elintarvikkeet: muut lihalajit kuin naudanliha, sianliha, lampaan- ja vuohenliha sekä siipikarjanliha; maito; maitotuotteiden ainesosana käytettävä maito; ainesosana käytettävä liha; jalostamattomat elintarvikkeet; tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta, ja ainesosat, joiden osuus on yli 50 prosenttia elintarvikkeesta. Koska maito on yksi niistä tuotteista, joiden alkuperällä katsotaan olevan erityistä merkitystä, olisi komissiolta saatava kyseistä tuotetta koskeva kertomus mahdollisimman pian. Komissio voi esittää kertomusten johtopäätösten perusteella ehdotuksia sovellettavien unionin säännösten muuttamiseksi tai se voi tehdä uusia aloitteita tarpeen mukaan alakohtaisesti. (33) Muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat unionin säännöt on vahvistettu yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 7, ja sen soveltamista koskevat säännökset sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä (EYVL L 204, , s. 1). Neuvoston direktiivi 2001/110/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2001, hunajasta (EYVL L 10, , s. 47). Komission asetus (EY) N:o 1580/2007, annettu 21 päivänä joulukuuta 2007, neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla (EUVL L 350, , s. 1). Neuvoston asetus (EY) N:o 104/2000, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 17, , s. 22). Asetus (EY) N:o 1760/2000. Komission asetus (EY) N:o 1019/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista (EYVL L 155, , s. 27). EYVL L 302, , s /PE

47 tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annettuun komission asetukseen (ETY) N:o 2454/93 1. Elintarvikkeiden alkuperämaan määritys perustuu kyseisiin sääntöihin, jotka ovat hyvin elintarvikealan toimijoiden ja viranomaisten tiedossa, mikä helpottaa sääntöjen täytäntöönpanoa. (34) Elintarvikkeen ravintoarvoilmoitus koskee tietoja elintarvikkeiden sisältämästä energiasta ja tietyistä ravintoaineista. Ravintoarvotietojen pakollisella antamisella pakkauksessa olisi edistettävä ravintoarvoon liittyviä toimia osana kansanterveyspolitiikkoja, joihin voisi sisältyä tieteellisten suositusten antaminen yleisön ravitsemuskasvatusta varten, ja tuettava tietoon perustuvia elintarvikevalintoja. (35) Erikokoisissa pakkauksissa olevien tuotteiden vertailtavuuden helpottamiseksi on asianmukaista säilyttää vaatimus, että ravintoarvo on edelleen ilmoitettava 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti, ja sallia tarvittaessa täydentävät annoskohtaiset tiedot. Siksi jos tuote on valmiiksi pakattu ja yksittäiset annokset tai kulutusyksiköt on mainittu, olisi sallittava ravintoarvon ilmoittaminen annosta tai kulutusyksikköä kohti sen lisäksi, että se ilmoitetaan 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti. Annoksiin tai kulutusyksikköihin liittyvien vertailukelpoisten tietojen antamiseksi komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä sääntöjä, jotka koskevat tiettyjen elintarvikeryhmien ravintoarvoilmoituksen ilmaisemista annosta tai kulutusyksikköä kohti. (36) Komission valkoisessa kirjassa korostetaan tiettyjä kansanterveyden kannalta tärkeitä ravitsemuksellisia osatekijöitä, joita ovat tyydyttyneet rasvat, sokerit ja suola. Sen vuoksi tällaiset osatekijät olisi otettava huomioon ravintoarvotietojen pakollista antamista koskevissa vaatimuksissa. (37) Koska yhtenä tämän asetuksen tavoitteista on tarjota loppukuluttajille lähtökohdat tietoon perustuvien valintojen tekemiseksi, on tärkeää varmistaa tältä osin, että loppukuluttajat ymmärtävät merkinnöissä annetut tiedot ongelmitta. Sen vuoksi merkinnöissä olisi käytettävä ilmaisua "suola" ravintoaineen vastaavan nimityksen "natrium" asemesta. (38) Ravitsemus- ja terveysväitteiden vapaaehtoisessa lisäämisessä elintarvikkeiden etiketteihin olisi unionin oikeuden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi noudatettava elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1924/ (39) Jotta elintarvikealan toimijoille ei aiheutuisi turhaa taakkaa, olisi sellaiset tietyt elintarvikkeiden ryhmät vapautettava ravintoarvoilmoituksen pakollisesta antamisesta, jotka ovat jalostamattomia tai joiden ravintoarvotiedot eivät ole kuluttajien ostopäätösten kannalta määrääviä tekijöitä tai joiden pakkaus on liian pieni, jotta pakollisina vaaditut merkinnät mahtuisivat niihin, jollei kyseisten tietojen 1 2 EYVL L 253, , s. 1. EUVL L 404, , s. 9. PE \ 43

48 antamisvelvollisuutta ole asetettu muiden unionin sääntöjen nojalla. (40) Alkoholijuomien erityisluonne huomioon ottaen on syytä kehottaa komissiota analysoimaan lisää näistä tuotteista annettavien tietojen tilannetta. Komission olisi siksi otettava huomioon tarve varmistaa johdonmukaisuus unionin muiden asiaan liittyvien politiikkojen kanssa ja laadittava kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kertomus sellaisten vaatimusten soveltamisesta, jotka koskevat tietojen antamista alkoholijuomien ainesosista ja ravintoarvosta. EU:n strategiasta jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 1, Euroopan talousja sosiaalikomitean lausunnon 2, komission työn sekä erityisesti nuorille ja heikommassa asemassa oleville kuluttajille aiheutuvia alkoholiin liittyviä haittoja koskevan suuren yleisön ilmaiseman huolen mukaisesti komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa harkittava tarvetta määritellä alkoholipitoiset juomasekoitukset, jotka on suunnattu erityisesti nuorille. Komission olisi myös tarvittaessa ehdotettava alkoholijuomiin liittyviä erityisiä vaatimuksia tämän asetuksen yhteydessä. (41) Jotta annetut ravintoarvotiedot herättäisivät keskivertokuluttajan huomion ja palvelisivat tiedottamistarkoitustaan, niiden olisi oltava yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä, nykyinen tiedontaso ravitsemusasioissa huomioon ottaen. Ravintoarvotietojen sijainti osittain pääasiallisessa nähtävissä olevassa kentässä, joka on yleensä 'pakkauksen etupuolella', ja osittain pakkauksen toisella puolella, esimerkiksi sen takapuolella, saattaisi hämmentää kuluttajia. Sen vuoksi ravintoarvoilmoituksen pitäisi olla yhdessä kentässä. Lisäksi ravintoarvotietojen tärkeimmät tiedot voitaisiin vapaaehtoisesti toistaa pääasiallisessa nähtävissä olevassa kentässä, jotta kuluttajien olisi helpompi nähdä vaivatta olennaiset ravintoarvotiedot elintarvikkeita ostaessaan. Se, että valittaisiin vapaasti, mitkä tiedot toistetaan, saattaisi hämmentää kuluttajia. Sen selventäminen, mitä tietoja voidaan toistaa, on näin ollen tarpeen. (42) Jotta elintarvikealan toimijoita kannustetaan antamaan vapaaehtoisuuden pohjalta ravintoarvoilmoitukseen sisältyvät tiedot sellaisista tuotteista, jotka voidaan vapauttaa ravintoarvoilmoituksesta, kuten alkoholijuomat ja pakkaamattomat elintarvikkeet, niille olisi annettava mahdollisuus ilmoittaa ainoastaan ravintoarvoilmoituksen tietyt osatekijät. Ne tiedot, jotka voidaan antaa vapaaehtoisesti, olisi kuitenkin vahvistettava selkeästi, jotta ehkäistään kuluttajien harhaanjohtamista elintarvikealan toimijoiden vapaan valinnanvapauden vuoksi. (43) Ravintoarvoilmoituksessa käytettyjen ilmaisujen osalta on tapahtunut viime aikoina kehitystä, jonka mukaan jotkin jäsenvaltiot ja elintarvikesektorin organisaatiot soveltavat muita ilmaisuja kuin 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti taikka annosta kohti ja käyttävät esitystavassa graafisia muotoja tai tunnuksia. Tällaiset täydentävät ilmaisu- ja esitystavat saattavat auttaa kuluttajia ravintoarvoilmoituksen ymmärtämisessä. Koko unionin alueen kattavaa näyttöä ei ole kuitenkaan olemassa siitä, miten keskivertokuluttaja ymmärtää tiedon vaihtoehtoiset ilmaisu- tai esitystavat ja käyttää niitä. Sen vuoksi olisi mahdollistettava erilaisten ilmaisu- ja esitystapojen käyttäminen asetuksessa vahvistettujen kriteerien mukaisesti ja komissiota olisi 1 2 EUVL C 187 E, , s EUVL C 77, , s /PE

49 kehotettava laatimaan selvitys kyseisten ilmaisu- ja esitystapojen käytöstä, niiden vaikutuksista sisämarkkinoihin ja siitä, onko pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen suositeltavaa. (44) Avustaakseen komissiota kyseisen selvityksen laatimisessa jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot alueidensa markkinoilla käytetyistä täydentävistä ravintoarvoilmoituksen ilmaisu- ja esitystavoista. Tässä tarkoituksessa jäsenvaltioille olisi annettava valtuudet vaatia elintarvikealan toimijoita, jotka saattavat niiden alueilla markkinoille elintarvikkeita, joihin liittyen käytetään täydentäviä ilmaisuja esitystapoja, toimittamaan kansallisille viranomaisille ilmoitus niiden käytöstä sekä asianmukaiset perustelut tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttymisestä. (45) Tietynasteinen yhdenmukaisuus täydentävien ravintoarvoilmoituksen ilmaisu- ja esitystapojen osalta olisi varmistettava. Näin ollen jatkuvaa parhaiden käytänteiden ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa olisi edistettävä ja sidosryhmiä olisi kannustettava osallistumaan tällaiseen vaihtoon. (46) Ravitsemuksellisten osatekijöiden määrien sekä vertailuindikaattorien ilmoittamista helposti nähtävissä olevassa samassa kentässä vaivatta tunnistettavassa muodossa, minkä perusteella on mahdollista arvioida elintarvikkeen ravitsemukselliset ominaisuudet, olisi kokonaisuudessaan pidettävä ravintoarvoilmoitukseen kuuluvana eikä sitä pitäisi käsitellä ryhmänä yksittäisiä väitteitä. (47) Kokemukset ovat osoittaneet, että vapaaehtoisia elintarviketietoja ilmoitettaessa heikennetään useissa tapauksissa pakollisten elintarviketietojen selkeyttä. Sen vuoksi olisi vahvistettava perusteet, joiden avulla elintarvikealan toimijat ja täytäntöönpanoviranomaiset voisivat helpommin tasapainottaa pakollisten ja vapaaehtoisten elintarviketietojen esittämisen. (48) Jäsenvaltioiden olisi voitava säilyttää oikeus paikallisista olosuhteista ja käytännön syistä johtuen antaa säännöksiä pakkaamattomia elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta. Mahdollisista allergeeneista annettavia tietoja pidetään erittäin tärkeinä, vaikka muiden tietojen tarve on kuluttajien keskuudessa tällaisissa tapauksissa vähäinen. Siitä, että useimpien ruoka-allergiareaktioiden aiheuttajat voidaan jäljittää pakkaamattomiin elintarvikkeisiin, on saatu näyttöä. Mahdollisia allergeeneja koskevat tiedot olisi sen vuoksi aina annettava kuluttajalle. (49) Jäsenvaltioiden ei pitäisi voida antaa kansallisia säännöksiä tällä asetuksella yhdenmukaistetuista seikoista, jollei unionin oikeus anna siihen valtuutusta. Tämä asetus ei saisi estää jäsenvaltioita antamasta kansallisia säännöksiä seikoista, joita ei ole erikseen yhdenmukaistettu tällä asetuksella. Tällä asetuksella ei saisi estää jäsenvaltioita toteuttamasta kansallisia toimenpiteitä sellaisten seikkojen osalta, joita ei ole erikseen yhdenmukaistettu tällä asetuksella. Näiden kansallisten toimenpiteiden ei pitäisi kuitenkaan estää, haitata tai rajoittaa tämän asetuksen mukaisten tuotteiden liikkumista. (50) Unionin kuluttajat osoittavat kasvavaa kiinnostusta eläinten hyvinvointia koskevien unionin sääntöjen toteuttamiseen teurastushetkellä ja myös siihen, oliko eläin tainnutettu ennen teurastusta. Eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan unionin tulevan strategian yhteydessä olisi tarkasteltava tutkimusta mahdollisuudesta antaa PE \ 45

50 kuluttajille olennaisia tietoja eläinten tainnutuksesta. (51) Elintarviketietoja koskevien sääntöjen olisi oltava sellaiset, että ne mukautuvat nopeasti muuttuvaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja teknologiseen ympäristöön. (52) Noudattaakseen tämän asetuksen säännöksiä jäsenvaltioiden olisi suoritettava virallista valvontaa, josta säädetään rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/ (53) Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 sekä vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 20 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1925/ olevat viittaukset direktiiviin 90/496/ETY olisi ajantasaistettava tämän asetuksen huomioon ottamiseksi. Näin ollen asetuksia (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 olisi muutettava. (54) Elintarviketietovaatimusten epäsäännöllinen ja tiheä ajanmukaistaminen voi lisätä merkittävästi elintarvikealan toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, hallinnollista taakkaa. Näin ollen olisi varmistettava, että toimenpiteitä, joita komissio voi tällä asetuksella annettua valtaa käyttäessään hyväksyä, sovelletaan aina samana kalenterivuoden päivänä asianmukaisen siirtymäajan jälkeen. Poikkeukset tästä periaatteesta olisi sallittava kiireellisissä tapauksissa, joissa asianmukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on ihmisten terveyden suojeleminen. (55) Jotta elintarvikealan toimijat voisivat muuttaa tuotteidensa merkinnät tällä asetuksessa käyttöön otettujen vaatimusten mukaisiksi, tämän asetuksen soveltamiselle olisi säädettävä asianmukaiset siirtymäajat. (56) Ottaen huomioon, että tässä asetuksessa säädetään oleellisista muutoksista ravintoainemerkintöjä koskeviin vaatimuksiin, erityisesti ravintoarvoilmoituksen sisältöön, elintarvikealan toimijoiden olisi annettava ennalta varautua tämän asetuksen soveltamiseen. (57) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (58) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muun muassa tiettyjen pakollisten tietojen saatavuutta muulla tavoin kuin pakkauksessa tai etiketissä, luetteloa elintarvikkeista, joista ei vaadita ainesosaluetteloa, allergioita tai intoleransseja aiheuttavien aineiden ja tuotteiden merkintöjen uudelleen tarkastelua tai luetteloa ravintoaineista, joista ilmoittaminen on vapaaehtoista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa 1 2 EUVL L 165, , s. 1. EUVL L 404, , s /PE

51 asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (59) Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat muun muassa yhden tai useamman tiedon esittämiseen kuvin tai tunnuksin sanojen ja numeroiden sijasta liittyviä muodollisuuksia, painatuksen ja taustan välistä kontrastia, vähimmäissäilyvyysajan ilmoitustapaa, lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoitustapaa, ravintoaineilmoituksessa ilmoitettujen arvojen tarkkuutta tai ravintoarvoilmoituksen ilmaisemista annosta tai kulutusyksikköä kohti. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti. OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä asetuksessa säädetään perusta kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi elintarviketietojen osalta, ottaen huomioon kuluttajien erilaiset käsitykset ja tietotarpeet, ja varmistetaan samalla sisämarkkinoiden häiriötön toiminta. 2. Tässä asetuksessa säädetään yleisistä periaatteista, vaatimuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät elintarviketietoihin ja erityisesti elintarvikkeiden merkintöihin. Siinä säädetään keinoista, joilla taataan kuluttajien oikeus tiedonsaantiin, ja menettelyistä elintarviketietojen antamiseksi, ottaen huomioon tarve varmistaa riittävä joustavuus, jonka ansiosta voidaan vastata tulevaan kehitykseen ja uusiin tietovaatimuksiin. 3. Tätä asetusta sovelletaan elintarvikealan toimijoihin elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa silloin, kun niiden toiminta liittyy elintarviketietojen antamiseen kuluttajille. Sitä sovelletaan kaikkiin elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu loppukuluttajalle, mukaan lukien suurtalouksien toimittamat elintarvikkeet ja elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu toimitettaviksi suurtalouksille. Tätä asetusta sovelletaan liikenteenharjoittajien tarjoamiin ateriapalveluihin silloin, kun lähtö tapahtuu jäsenvaltioiden alueilta, joihin sovelletaan perussopimuksia. 4. Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta merkintävaatimuksia, joista säädetään tiettyihin 1 EUVL L 55, , s. 13. PE \ 47

52 elintarvikkeisiin sovellettavissa unionin erityissäännöksissä. 1. Tässä asetuksessa sovelletaan: 2 artikla Määritelmät a) asetuksen (EY) N:o 178/ artiklassa ja 3 artiklan 1, 2, 3, 7, 8 ja 18 kohdassa olevia 'elintarvikkeen', 'elintarvikelainsäädännön', 'elintarvikeyrityksen', 'elintarvikealan toimijan', 'vähittäiskaupan', 'markkinoille saattamisen' ja 'loppukuluttajan' määritelmiä; b) elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/ artiklan 1 kohdan m, n ja o alakohdassa olevia 'jalostamisen', 'jalostamattomien tuotteiden' ja 'jalostettujen tuotteiden' määritelmiä; c) elintarvike-entsyymeistä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1332/ artiklan 2 kohdan a alakohdassa olevaa 'elintarvike-entsyymin' määritelmää; d) elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/ artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja liitteessä I olevassa 5 kohdassa olevia 'elintarvikelisäaineen', 'valmistuksen apuaineen' ja 'kantaja-aineen' määritelmiä; e) elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/ artiklan 2 kohdan a alakohdassa olevaa 'aromin' määritelmää; f) eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/ liitteessä I olevassa 1.1, 1.14, 1.15, 3.1 ja 7.1 kohdassa olevat 'lihan', 'mekaanisesti erotetun lihan', 'raakalihavalmisteiden', 'kalastustuotteiden' ja 'lihavalmisteiden' määritelmät; g) kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY 6 2 artiklan 4 alakohdassa olevaa 'etäviestintävälineen' määritelmää; EUVL L 139, , s. 1. EUVL L 354, , s. 7. EUVL L 354, , s. 16. EUVL L 354, , s. 34. EUVL L 139, , s. 55. EYVL L 144, , s /PE

53 h) harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY 1 2 artiklan a alakohdassa olevaa 'mainonnan' määritelmää; 2. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan: a) 'elintarviketiedoilla' tietoja, jotka koskevat elintarviketta ja jotka asetetaan loppukuluttajan saataville etiketillä, muulla mukana seuraavalla materiaalilla tai millä tahansa muulla keinolla, mukaan lukien modernin teknologian välineet ja sanallinen viestintä; b) 'elintarviketietoja koskevalla lainsäädännöllä' unionin säännöksiä, jotka liittyvät elintarviketietoihin, erityisesti merkintöihin, mukaan lukien yleisluonteiset säännöt, joita sovelletaan kaikkiin elintarvikkeisiin erityisissä olosuhteissa tai tiettyihin elintarvikkeiden ryhmiin, sekä säännöt, joita sovelletaan ainoastaan tiettyihin elintarvikkeisiin; c) 'pakollisilla elintarviketiedoilla' tietoja, jotka unionin säännösten mukaan on annettava loppukuluttajalle; d) 'suurtalouksilla' mitä tahansa laitoksia (mukaan lukien ajoneuvot ja kiinteät tai liikkuvat kojut), kuten ravintoloita, ruokaloita, kouluja, sairaaloita ja ateriapalveluja tarjoavia yrityksiä, joissa osana toimintaa valmistetaan elintarvikkeita, jotka ovat valmiita loppukuluttajan nautittavaksi; e) 'valmiiksi pakatulla elintarvikkeella' loppukuluttajalle ja suurtalouksille sellaisenaan tarkoitettua myyntiyksikköä, joka käsittää elintarvikkeen ja pakkauksen, johon elintarvike on pakattu ennen myytäväksi toimittamista, riippumatta siitä, peittääkö pakkaus elintarvikkeen kokonaan tai vain osittain, kuitenkin aina siten, että sisällystä ei voi muuttaa avaamatta tai vaihtamatta pakkausta; 'valmiiksi pakatulla elintarvikkeella' ei tarkoiteta kuluttajan pyynnöstä myyntitiloissa pakattuja elintarvikkeita tai välitöntä myyntiä varten valmiiksi pakattuja elintarvikkeita; f) 'ainesosalla' elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa käytettyä ainetta tai tuotetta, aromit, elintarvikelisäaineet ja elintarvike-entsyymit sekä koostetun ainesosan osat mukaan luettuina, joka on mukana valmiissa tuotteessa sellaisenaan tai jossakin muussa muodossa; jäämiä ei pidetä ainesosina; g) 'lähtöpaikalla' paikkaa, josta elintarvikkeen ilmoitetaan tulevan ja joka ei ole 'alkuperämaa' sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (ETY) N:o 2913/ artiklassa; elintarvikealan toimijan nimi, toiminimi tai osoite etiketissä ei vastaa elintarvikkeen alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamista tässä asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä; 1 EUVL L 376, , s. 21. PE \ 49

54 h) 'koostetulla ainesosalla' ainesosaa, joka koostuu useammasta kuin yhdestä ainesosasta; i) 'etiketillä' mitä tahansa elintarvikkeen pakkaukseen tai astiaan kirjoitettua, painettua, kaavaimella tehtyä, leimattua, kohokuvioitua, kuvioitua tai liitettyä lappua, merkkiä, kuvaa tai muuta kuvausta; j) 'merkinnällä' elintarvikkeeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, tuotenimeä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa kyseistä elintarviketta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen; k) 'nähtävissä olevalla kentällä' kaikkia pakkauksen pintoja, jotka voidaan lukea yhdestä ja samasta katselukulmasta ; l) 'pääasiallisella nähtävissä olevalla kentällä' pakkauksen nähtävissä olevaa kenttää, jonka kuluttaja todennäköisimmin havaitsee ensimmäisenä ostohetkellä ja jonka avulla kuluttaja voi välittömästi määritellä, mistä tai millaisesta tuotteesta on kyse ja, tarvittaessa, mikä on sen merkki. Jos pakkauksella on useita samanlaisia pääasiallisia nähtävissä olevia kenttiä, pääasiallinen nähtävissä oleva kenttä on elintarvikealan toimijan valitsema kenttä; m) 'luettavuudella' tietojen ulkoasua, jonka avulla tiedot ovat saatavilla suurelle yleisölle ja joka määritetään eri tekijöillä, muun muassa kirjasinkoolla, kirjasinten välisellä etäisyydellä, rivien välisellä etäisyydellä, viivan paksuudella, tekstin värillä, kirjasinlajilla, kirjasinten leveyden ja korkeuden välisellä suhteella, materiaalin pinnalla ja kirjoituksen ja taustan huomattavalla kontrastilla; n) 'virallisella nimellä' elintarvikkeen nimeä, josta säädetään elintarvikkeeseen sovellettavissa unionin säännöksissä, tai jos tällaisia unionin säännöksiä ei ole, sitä nimeä, josta säädetään siinä jäsenvaltiossa sovellettavissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä, jossa elintarviketta myydään loppukuluttajalle tai suurtalouksille; o) 'tavanomaisella nimellä' nimeä, jonka sen jäsenvaltion kuluttajat, jossa elintarviketta myydään, mieltävät kyseisen elintarvikkeen nimeksi ilman, että nimeä tarvitsee selittää; p) 'kuvaavalla nimellä' nimeä, joka kuvaa elintarviketta ja tarvittaessa sen käyttöä siten, että nimi yksilöi kuluttajan kannalta riittävän selkeästi kysymyksessä olevan elintarvikkeen ja erottaa sen muista tuotteista, joihin se voitaisiin sekoittaa; q) 'pääainesosalla' sellaista elintarvikkeen ainesosaa tai ainesosien yhdistelmää, jonka osuus kyseisestä elintarvikkeesta on yli 50 prosenttia tai jonka kuluttaja yleensä liittää elintarvikkeen nimeen ja josta vaaditaan useimmissa tapauksissa määrän ilmoittamista; 50 /PE

55 r) 'elintarvikkeen vähimmäissäilyvyysajalla' ajankohtaa, johon saakka elintarvike asianmukaisesti säilytettynä säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet; s) 'ravintoaineella' proteiinia, hiilihydraattia, rasvaa, ravintokuitua, natriumia, vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä XIII, sekä aineita, jotka kuuluvat näihin ravintoaineryhmiin tai ovat niiden osia; t) 'valmistetulla nanomateriaalilla' tarkoituksellisesti tuotettua materiaalia, jonka yksi tai useampi ulottuvuus on enintään 100 nanometriä tai joka kostuu erillisistä toiminnallisista joko sisäisistä tai pinnalla olevista osista, joista usean yksi tai useampi ulottuvuus on enintään 100 nanometriä, mukaan luettuina rakenteet ja yhteenliittymät, joiden koko voi olla yli 100 nanometriä mutta joilla on nanomittakaavalle luonteenomaisia ominaisuuksia. Nanomittakaavalle luonteenomaisia ominaisuuksia ovat: i) kyseisten materiaalien suureen pinta-alaan liittyvät ominaisuudet; ja/tai ii) erityiset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, jotka poikkeavat nanoteknisesti käsittelemättömän saman materiaalin ominaisuuksista. 3. Tässä asetuksessa elintarvikkeen alkuperämaalla tarkoitetaan elintarvikkeen alkuperää sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (ETY) N:o 2913/ artiklan mukaisesti. 4. Lisäksi sovelletaan liitteessä I olevia erityisiä määritelmiä. II LUKU ELINTARVIKETIETOIHIN LIITTYVÄT YLEISET PERIAATTEET 3 artikla Yleiset tavoitteet 1. Elintarviketietojen antamisella on pyrittävä kuluttajien terveyden ja etujen suojelun korkeaan tasoon antamalla loppukuluttajille perusta tietoon perustuvien valintojen tekemistä ja elintarvikkeiden turvallista käyttöä varten, kiinnittäen erityistä huomiota terveydellisiin, taloudellisiin, ympäristöön liittyviin, sosiaalisiin ja eettisiin näkökohtiin. 2. Elintarviketietoja koskevalla lainsäädännöllä on pyrittävä saavuttamaan laillisesti tuotettujen ja kaupan pidettyjen elintarvikkeiden vapaa liikkuvuus unionissa, ottaen soveltuvin osin huomioon tarpeen suojata tuottajien oikeutetut edut ja edistää laadukkaiden tuotteiden tuotantoa. 3. Kun elintarviketietoja koskevassa lainsäädännössä otetaan käyttöön uusia vaatimuksia, uusien vaatimusten voimaantulon jälkeen myönnetään siirtymäaika, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Siirtymäkauden aikana elintarvikkeita, joiden PE \ 51

56 etiketit eivät täytä uusia vaatimuksia, voidaan saattaa markkinoille, ja varastossa olevia tällaisia elintarvikkeita, jotka on saatettu markkinoille ennen siirtymäajan päättymistä, voidaan edelleen myydä kunnes varastot loppuvat. 4. Elintarviketietoja koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa, arvioitaessa ja tarkistettaessa on toteutettava avoin julkinen kuuleminen, myös sidosryhmien kanssa, joko suoraan tai edustuselinten kautta, paitsi jos se asian kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista. 4 artikla Pakollisiin elintarviketietoihin liittyvät periaatteet 1. Kun elintarviketietoja koskevassa lainsäädännössä edellytetään pakollisia elintarviketietoja, niiden on oltava tietoja, jotka kuuluvat erityisesti johonkin seuraavista ryhmistä: a) tiedot elintarvikkeen yksilöllisyydestä ja koostumuksesta, ominaisuuksista tai muista erityispiirteistä; b) tiedot kuluttajien terveyden suojelusta ja elintarvikkeen turvallisesta käytöstä. Tiedot on annettava erityisesti i) koostumukseen liittyvistä ominaisuuksista, jotka voivat olla haitallisia tiettyjen kuluttajaryhmien terveydelle; ii) iii) säilyvyydestä, säilytyksestä ja turvallisesta käytöstä; terveysvaikutuksista, mukaan luettuna elintarvikkeen haitallisen ja vaarallisen käytön riskit ja seuraukset; c) tiedot ravitsemuksellisista erityispiirteistä, jotta kuluttajat, myös ne, joilla on erityisruokavaliovaatimuksia, voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. 2. Pakollisten elintarviketietojen tarvetta harkittaessa on otettava huomioon kuluttajien enemmistön laaja tarve saada tiettyjä tietoja, joita he pitävät erityisen merkityksellisinä tai joista yleisesti katsotaan olevan kuluttajille hyötyä, jotta kuluttajia voidaan auttaa tekemään tietoon perustuvia valintoja. 5 artikla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kuuleminen Sellaiset elintarviketietoja koskevan lainsäädännön alaan kuuluvat unionin toimenpiteet, joilla saattaa olla vaikutusta kansanterveyteen, hyväksytään Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä 'elintarviketurvallisuusviranomainen', kuulemisen jälkeen. III LUKU 52 /PE

57 ELINTARVIKETIETOJA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET JA ELINTARVIKEALAN TOIMIJOIDEN VELVOLLISUUDET 6 artikla Perussääntö Elintarvikkeeseen, joka on tarkoitettu toimitettavaksi loppukuluttajalle tai suurtalouksille, on liitettävä elintarviketiedot tämän asetuksen mukaisesti. 7 artikla Hyvät tiedotuskäytänteet 1. Elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan, erityisesti a) elintarvikkeen erityispiirteiden ja erityisesti sen luonteen, yksilöllisyyden, ominaisuuksien, koostumuksen, määrän, säilyvyyden, alkuperämaan tai lähtöpaikan, valmistus- tai tuotantomenetelmän osalta; b) liittämällä elintarvikkeeseen vaikutuksia tai ominaisuuksia, joita sillä ei ole; c) antamalla kuva, että elintarvikkeella on erityisiä erityispiirteitä korostamalla erityisesti tiettyjen ainesosien ja/tai ravintoaineiden esiintymistä tai puuttumista, kun tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on sellaisia erityispiirteitä; d) antamalla ulkoasulla, nimityksellä tai kuvallisilla esityksillä kuva tietystä elintarvikkeesta tai ainesosasta, vaikka tosiasiassa kyseessä olevassa elintarvikkeessa luontaisesti oleva tai normaalisti käytetty ainesosa on korvattu jollakin muulla ainesosalla. 2. Elintarviketietojen on oltava oikeellisia, selviä ja kuluttajalle helposti ymmärrettäviä. 3. Jollei luontaisia kivennäisvesiä ja erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevista unionin lainsäädännössä säädetyistä poikkeuksista muuta johdu, elintarviketiedoissa ei saa antaa sellaista kuvaa, että elintarvikkeeseen liittyy ihmisen sairauksia ennalta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia, eikä viitata sellaisiin ominaisuuksiin. 4. Edellä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös a) mainontaan; b) elintarvikkeiden esillepanoon, erityisesti niiden muotoon, ulkonäköön tai pakkaukseen, käytettyihin pakkausmateriaaleihin, tapaan, jolla ne on aseteltu, sekä olosuhteisiin, joissa ne ovat esillä. PE \ 53

58 8 artikla Vastuut 1. Elintarviketiedoista vastuussa oleva elintarvikealan toimija on toimija, jonka nimellä tai toiminimellä elintarviketta pidetään kaupan tai jos tämä toimija ei ole sijoittautunut unioniin, tuontia unionin markkinoille harjoittava toimija. 2. Elintarviketiedoista vastuussa olevan elintarvikealan toimijan on varmistettava elintarviketietojen mukanaolo ja oikeellisuus sovellettavan elintarviketietoja koskevan lainsäädännön ja asiaan liittyvien kansallisten säännösten vaatimusten mukaisesti. 3. Elintarvikealan toimijat, jotka eivät vaikuta elintarviketietoihin, eivät saa toimittaa elintarvikkeita, joiden ne tietävät tai olettavat, niiden tietojen perusteella, jotka niillä on ammattilaisina hallussaan, olevan sovellettavan elintarviketietoja koskevan lainsäädännön ja asiaan liittyvien kansallisten säännösten vaatimusten vastaisia. 4. Elintarvikealan toimijat eivät saa vastuullaan olevissa yrityksissä muuttaa elintarvikkeen mukana seuraavia tietoja, jos tällainen muutos johtaisi loppukuluttajaa harhaan tai muutoin heikentäisi kuluttajansuojan tasoa ja loppukuluttajan mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia valintoja. Elintarvikealan toimijat ovat vastuussa kaikista elintarvikkeen mukana seuraaviin elintarviketietoihin tekemistään muutoksista. 5. Elintarvikealan toimijoiden on vastuullaan olevissa yrityksissä varmistettava niiden toimintaan liittyvien, elintarviketietoja koskevan lainsäädännön ja asiaan liittyvien kansallisten säännösten vaatimusten noudattaminen, ja niiden on tarkistettava, että tällaiset vaatimukset täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 4 kohdan soveltamista. 6. Elintarvikealan toimijoiden on vastuullaan olevissa yrityksissä varmistettava, että pakkaamattomiin elintarvikkeisiin liittyvät, loppukuluttajalle tai suurtalouksiin tarkoitetut tiedot toimitetaan elintarvikkeet vastaanottavalle elintarvikealan toimijalle, jotta mahdollistetaan vaadittaessa pakollisten elintarviketietojen antaminen loppukuluttajalle. 7. Seuraavissa tapauksissa elintarvikealan toimijoiden on vastuullaan olevissa yrityksessä varmistettava, että 9 ja 10 artiklassa edellytetyt pakolliset tiedot esitetään pakkauksessa tai siihen kiinnitetyssä etiketissä taikka elintarviketta koskevissa kaupallisissa asiakirjoissa, kun voidaan taata, että tällaiset asiakirjat joko seuraavat sen elintarvikkeen mukana, jota ne koskevat, tai ne lähetetään ennen toimitusta tai samanaikaisesti sen kanssa: a) kun valmiiksi pakattu elintarvike on tarkoitettu loppukuluttajalle, mutta sitä pidetään kaupan vaiheessa, joka edeltää myyntiä loppukuluttajalle, eikä kyseisessä vaiheessa tapahdu myyntiä suurtalouksille; b) kun valmiiksi pakattu elintarvike on tarkoitettu toimitettavaksi suurtalouksissa tapahtuvaan valmistukseen, jalostamiseen tai pilkkomiseen. 54 /PE

59 Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että 9 artiklan 1 kohdan a, f, g ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot esitetään myös siinä uloimmassa pakkauksessa, jossa valmiiksi pakatut elintarvikkeet pannaan esille, kun niitä pidetään kaupan. 8. Elintarvikealan toimijoiden, jotka toimittavat muille elintarvikealan toimijoille elintarvikkeita, joita ei ole tarkoitettu loppukuluttajalle tai suurtalouksiin, on varmistettava, että näillä muilla elintarvikealan toimijoilla on riittävät tiedot, joiden pohjalta ne voivat tarpeen mukaan täyttää 2 kohdan mukaiset velvoitteensa. IV LUKU PAKOLLISET ELINTARVIKETIEDOT 1 JAKSO SISÄLTÖ JA ESITTÄMISTAPA 9 artikla Luettelo pakollisista tiedoista 1. Seuraavien tietojen ilmoittaminen on pakollista artiklan mukaisesti, jollei tähän lukuun sisältyvistä poikkeuksista muuta johdu: a) elintarvikkeen nimi; b) ainesosaluettelo; c) elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa käytetyt ainesosat tai valmistuksen apuaineet, jotka on lueteltu liitteessä II, tai liitteessä II luetelluista allergioita tai intoleransseja aiheuttavista aineista tai tuotteista johdetut ainesosat tai valmistuksen apuaineet, jotka ovat mukana valmiissa tuotteessa sellaisenaan tai jossakin muussa muodossa; d) tiettyjen ainesosien tai ainesosien ryhmien määrät; e) elintarvikkeen sisällön määrä; f) vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta; g) erityiset säilytysolosuhteet ja/tai käyttöolosuhteet; h) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu elintarvikealan toimijan nimi tai toiminimi ja osoite; i) alkuperämaa tai lähtöpaikka siten kuin siitä on säädetty 25 artiklassa; j) käyttöohje, jos elintarvikkeen tarkoituksenmukainen käyttö ilman sitä on PE \ 55

60 vaikeaa; k) juomien todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, jos alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia; l) ravintoarvoilmoitus. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava sanoin ja numeroin. Ne voidaan lisäksi ilmaista kuvin tai tunnuksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista. 3. Kun komissio on hyväksynyt tässä artiklassa tarkoitetut delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset, 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan ilmaista vaihtoehtoisesti kuvin tai tunnuksin sanojen tai numeroiden sijasta. Sen varmistamiseksi, että kuluttajat voivat saada muilla keinoilla kuin sanoin ja numeroin pakolliset elintarviketiedot edellyttäen, että varmistetaan sama tietojen taso kuin sanoin ja numeroin, komissio voi vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti perusteet, joiden mukaan 1 kohdassa tarkoitettu tieto tai tiedot voidaan ilmaista kuvin ja tunnuksin sanojen ja numeroiden sijasta, kun voidaan osoittaa, että kuluttajat ymmärtävät ne yhdenmukaisesti. 4. Tämän artiklan 3 kohdan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 3 artiklan mukaisesti määriteltyjen perusteiden soveltamistapoja yhden tai useamman tiedon ilmaisemiseksi kuvin tai tunnuksin sanojen tai numeroiden sijasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 10 artikla Tietyntyyppisiä elintarvikkeita tai elintarvikeryhmiä koskevat pakolliset lisätiedot 1. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tietojen lisäksi liitteessä III säädetään tietyntyyppisiä elintarvikkeita tai elintarvikeryhmiä koskevista pakollisista lisätiedoista. 2. Varmistaakseen kuluttajainformaation tietyntyyppisten elintarvikkeiden ja elintarvikeryhmien osalta ja ottaakseen huomioon tekniikan edistymisen ja tieteen kehityksen, kuluttajien terveyden suojelun tai elintarvikkeen turvallisen käytön komissio voi muuttaa liitettä III delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti. Jos ilmaantuu vaara kuluttajien terveydelle ja on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, 52 artiklan mukaista menettelyä sovelletaan tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyihin delegoituihin säädöksiin. 11 artikla Painot ja mittayksiköt 56 /PE

61 Edellä olevaa 9 artiklaa sovelletaan rajoittamatta painoja ja mittayksiköitä koskevien unionin erityissäännösten soveltamista. 12 artikla Pakollisten elintarviketietojen saatavuus ja sijoittelu 1. Pakollisten elintarviketietojen on oltava saatavilla ja helposti käytettävissä tämän asetuksen mukaisesti kaikkien elintarvikkeiden osalta. 2. Kun on kyse valmiiksi pakatuista elintarvikkeista, pakolliset elintarviketiedot on esitettävä suoraan pakkauksessa tai siihen kiinnitetyssä etiketissä. 3. Sen varmistamiseksi, että kuluttajat voivat saada pakolliset elintarviketiedot muilla keinoilla, jotka soveltuvat paremmin tiettyihin pakollisiin tietoihin, edellyttäen, että varmistetaan sama tietojen taso kuin pakkauksella tai etiketillä, komissio voi säätää delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti perusteista, joiden mukaisesti tietyt pakolliset tiedot voidaan ilmaista muulla tavoin kuin pakkauksessa tai etiketissä, kun voidaan osoittaa, että kuluttajat ymmärtävät ne yhdenmukaisesti ja että kuluttajat käyttävät laajalti näitä keinoja. 4. Tämän artiklan 3 kohdan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 3 kohdan mukaisesti määriteltyjen perusteiden soveltamistapoja tiettyjen pakollisten tietojen ilmaisemiseksi muulla tavoin kuin pakkauksessa ja etiketissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 5. Kun on kyse pakkaamattomista elintarvikkeista, sovelletaan 44 artiklan säännöksiä. 13 artikla Pakollisten tietojen esittäminen 1. Pakolliset elintarviketiedot on merkittävä näkyvään kohtaan helposti havaittavalla, luettavalla ja tarvittaessa pysyvällä tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden soveltamista. Niitä ei saa millään tavalla peittää, himmentää tai katkaista eikä niiden huomioarvoa saa vähentää kirjallisella tai kuvallisella ilmaisulla eikä muulla väliin tulevalla materiaalilla. 2. Rajoittamatta tiettyihin elintarvikkeisiin sovellettavien unionin erityissäännösten soveltamista, on 9 artiklan 1 kohdassa luetellut pakolliset tiedot, kun ne esitetään pakkauksessa tai siihen liitetyssä etiketissä, painettava pakkaukseen tai etikettiin selkeän luettavuuden varmistavalla tavalla sellaisella kirjasinkoolla, jonka liitteessä IV määritelty x-korkeus on vähintään 1,2 mm. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kirjasinkoon x-korkeuden on oltava vähintään 0,9 mm, kun on kyse pakkauksista ja astioista, joissa suurimman pinnan pinta-ala on pienempi kuin 80 cm 2. PE \ 57

62 4. Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti luettavuutta koskevat säännöt. Samaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten komissio voi delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti ulottaa tämän artiklan 6 kohdan vaatimukset koskemaan pakollisia lisätietoja elintarvikkeiden tiettyjen erityistyyppien tai ryhmien osalta. 5. Edellä 9 artiklan 1 kohdan a, e ja k alakohdassa lueteltujen tietojen on oltava samassa nähtävissä olevassa kentässä. 6. Tämän artiklan 6 kohtaa ei sovelleta 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. 14 artikla Etämyynti 1. Rajoittamatta 9 artiklassa säädettyjä tietovaatimuksia, silloin kun on kyse valmiiksi pakatuista elintarvikkeista, joita tarjotaan myytäväksi etäviestintävälineellä: a) pakollisten elintarviketietojen, 9 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja tietoja lukuun ottamatta, on oltava saatavilla ennen kuin osto tehdään, ja ne on esitettävä etämyyntiin liittyvässä aineistossa tai toimitettava muilla soveltuvilla keinoilla, jotka elintarvikealan toimijan on ilmoitettava selvästi. Kun käytetään muita soveltuvia keinoja, pakolliset elintarviketiedot on toimitettava ilman elintarvikealan toimijan kuluttajalta perimää lisämaksua; b) kaikkien pakollisten tietojen on oltava saatavilla toimitushetkellä. 2. Jos pakkaamattomia elintarvikkeita tarjotaan myytäväksi etäviestintävälineellä, 44 artiklan nojalla vaaditut tiedot on asetettava saataville tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. 3. Edellä olevaa 1 kohdan a alakohtaa ei sovelleta elintarvikkeisiin, jotka tarjotaan myyntiin jakeluautomaattien avulla tai automatisoiduissa liiketiloissa. 15 artikla Kielivaatimukset 1. Rajoittamatta 9 artiklan 3 kohdan soveltamista, pakolliset elintarviketiedot on annettava kielellä, jota kuluttajat niissä jäsenvaltioissa, joissa elintarviketta pidetään kaupan, ymmärtävät helposti. 58 /PE

63 2. Jäsenvaltiot, joissa elintarviketta pidetään kaupan, voivat omalla alueellaan määrätä, että tiedot on annettava yhdellä tai useammalla unionin virallisista kielistä. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetty ei estä tietojen antamista usealla kielellä. 16 artikla Tiettyjen pakollisten tietojen poisjättäminen 1. Kun on kyse uudelleen käytettävistä, pysyvästi merkityistä lasipulloista, jotka ovat sen vuoksi etiketittömiä, renkaattomia ja kauluksettomia, ainoastaan 9 artiklan 1 kohdan a, c, e, f, ja l alakohdassa luetellut tiedot ovat pakollisia. 2. Kun on kyse pakkauksista ja astioista, joissa suurimman pinnan pinta-ala on pienempi kuin 10 cm 2, ainoastaan 9 artiklan 1 kohdan a, c, e ja f alakohdassa luetellut tiedot ovat pakollisia pakkauksessa tai etiketissä. Edellä 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava muilla keinoin tai asetettava saataville kuluttajan pyynnöstä. 3. Rajoittamatta muiden pakollista ravintoarvoilmoitusta edellyttävien unionin säännösten soveltamista, 9 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitettu ilmoitus ei ole pakollinen liitteessä V lueteltujen elintarvikkeiden osalta. 4. Rajoittamatta muiden ainesosaluetteloa tai pakollista ravintoarvoilmoitusta edellyttävien unionin säännösten soveltamista, 9 artiklan 1 kohdan b ja l alakohdassa tarkoitetut tiedot eivät ole pakollisia yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien osalta. Komissio laatii * mennessä kertomuksen, joka koskee 18 artiklan ja 30 artiklan 1 kohdan soveltamista tässä kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin ja jossa otetaan kantaa siihen, olisiko alkoholijuomiin sovellettava tulevaisuudessa erityisesti energiasisältöä koskevien tietojen ilmoittamisvaatimusta, ja antaa perustelut mahdollisille vapautuksille, ottaen huomioon tarpeen varmistaa johdonmukaisuus unionin muiden asiaan liittyvien politiikkojen kanssa. Komissio tarkastelee tässä yhteydessä tarvetta ehdottaa alkoholipitoisten juomasekoitusten määritelmää. Komissio liittää kertomukseen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jossa määritetään ainesosaluetteloa tai pakollista ravintoarvoilmoitusta koskevat säännöt näiden tuotteiden osalta. 2 JAKSO PAKOLLISIA TIETOJA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖKSET 17 artikla * Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. PE \ 59

64 Elintarvikkeen nimi 1. Elintarvikkeen nimen on oltava sen virallinen nimi. Jos tällaista nimeä ei ole, elintarvikkeen nimen on oltava sen tavanomainen nimi, tai, jos tavanomaista nimeä ei ole tai tavanomaista nimeä ei käytetä, on annettava elintarviketta kuvaava nimi. 2. Siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotetta pidetään kaupan, on sallittua käyttää sitä elintarvikkeen nimeä, jolla tuotetta laillisesti valmistetaan ja pidetään kaupan tuottajajäsenvaltiossa. Elintarvikkeen nimeä on kuitenkin täydennettävä nimen yhteydessä olevilla muilla kuvailevilla tiedoilla, jos se on tämän asetuksen muiden säännösten ja erityisesti sen 9 artiklan säännösten soveltamisen vuoksi tarpeen elintarvikkeen todellisen luonteen tunnistamisen mahdollistamiseksi sen jäsenvaltion kuluttajalle, jossa tuotetta pidetään kaupan, ja jotta kyseinen elintarvike voidaan erottaa muista elintarvikkeista, joihin se voitaisiin sekoittaa. 3. Poikkeustapauksissa tuottajajäsenvaltion elintarvikenimeä ei saa käyttää siinä jäsenvaltiossa, jossa elintarviketta pidetään kaupan, jos tuottajajäsenvaltion nimityksen tarkoittama elintarvike eroaa koostumukseltaan ja valmistustavaltaan niin paljon tällä nimellä tunnetusta elintarvikkeesta siinä jäsenvaltiossa, jossa elintarviketta pidetään kaupan, ettei 2 kohta riitä kuluttajille annettavan oikean tiedon varmistamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotetta pidetään kaupan. 4. Elintarvikkeen nimeä ei saa korvata teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti suojatulla nimellä, kaupallisella merkillä tai kuvitteellisella nimellä. 5. Liitteessä VI ovat elintarvikkeen nimeä ja sitä täydentäviä tietoja koskevat erityissäännökset. 18 artikla Ainesosaluettelo 1. Ainesosaluettelo on otsikoitava tai sen edellä on oltava soveltuva otsikko, joka koostuu ilmauksesta 'ainesosat' tai sisältää sen. Sen on sisällettävä kaikki elintarvikkeen ainesosat painon mukaan alenevassa järjestyksessä sellaisina kuin ne ilmoitettiin niiden käyttöhetkellä elintarvikkeen valmistusprosessissa. 2. Ainesosat on soveltuvin osin ilmoitettava niiden yksilöllisellä nimellä 17 artiklan ja liitteen VI säännösten mukaisesti. 3. Kaikki valmistettua nanomateriaalia sisältävät ainesosat on ilmoitettava selkeästi ainesosaluettelossa. Tällaisten ainesosien nimen jäljessä on oltava sana 'nano' suluissa. 4. Liitteessä VII ovat tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista koskevat tekniset säännöt. 5. Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio mukauttaa 51 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä 2 artiklan 2 kohdan t alakohdassa tarkoitetun valmistetun nanomateriaalin määritelmää teknisen ja tieteellisen kehityksen tai kansainvälisellä tasolla hyväksyttävien määritelmien huomioon ottamiseksi. 60 /PE

65 19 artikla Ainesosaluettelon poisjättäminen 1. Seuraavista elintarvikkeista ei vaadita ainesosaluetteloa: a) tuoreet hedelmät ja vihannekset, joita ei ole kuorittu, paloiteltu tai muutoin vastaavalla tavalla käsitelty, mukaan lukien peruna; b) hiilihapotettu vesi, jonka nimityksestä käy ilmi, että siihen on lisätty hiilihappoa; c) käymisen avulla pelkästään yhdestä perustuotteesta valmistetut etikat, jos muita ainesosia ei ole lisätty; d) juustot, voi, hapatettu maito ja kerma, joihin ei ole lisätty muita ainesosia kuin valmistuksen kannalta välttämättömiä maitovalmisteita, entsyymejä ja mikrobiviljelmiä tai muun juuston kuin tuorejuuston ja sulatejuuston valmistuksessa tarvittavaa suolaa; e) elintarvikkeet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta, jos i) elintarvikkeen nimi on sama kuin ainesosan nimi; tai ii) elintarvikkeen nimi mahdollistaa ainesosan yksiselitteisen tunnistamisen. 2. Jotta voidaan ottaa huomioon tietyntyyppisten elintarvikkeiden tai elintarvikkeiden ryhmien ainesosaluettelon merkitys kuluttajalle, komissio voi poikkeustapauksissa delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti täydentää tämän artiklan 1 kohtaa edellyttäen, että poisjättäminen ei johda siihen, että loppukuluttaja ja suurtaloudet saavat riittämättömästi tietoa. 20 artikla Elintarvikkeen osien jättäminen pois ainesosaluettelosta Rajoittamatta 21 artiklan soveltamista, seuraavia elintarvikkeen osia ei vaadita sisällytettäviksi ainesosaluetteloon: a) ainesosan sisältämät aineet, jotka on valmistuksen aikana väliaikaisesti erotettu ja myöhemmin palautettu ylittämättä alkuperäisiä määriä; b) elintarvikelisäaineet ja elintarvike-entsyymit: i) jotka ovat elintarvikkeessa yksinomaan siksi, että ne sisältyivät yhteen tai useampaan elintarvikkeen ainesosaan asetuksen (EY) N:o 1333/ artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun siirtoperiaatteen mukaisesti, edellyttäen että niillä ei ole teknologista vaikutusta valmiissa tuotteessa; tai PE \ 61

66 ii) joita käytetään valmistuksen apuaineina; c) kantaja-aineet ja aineet, jotka eivät ole elintarvikelisäaineita, mutta joita käytetään samalla tavalla ja samassa tarkoituksessa kantaja-aineina pitoisuuksina, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä; d) valmiissa tuotteessa edelleen, myös muuttuneessa muodossa olevat aineet, jotka eivät ole elintarvikelisäaineita, mutta joita käytetään samalla tavalla ja samassa tarkoituksessa valmistuksen apuaineina; e) vesi, i) jos vesi on valmistusprosessissa käytetty pelkästään tiivistetyn tai kuivatun ainesosan palauttamiseen ennalleen; tai ii) jos kyseessä on nestemäinen väliaine, jota ei tavanomaisesti nautita. 21 artikla Tiettyjen allergioita tai intoleransseja aiheuttavien aineiden ja tuotteiden merkinnät 1. Sanotun rajoittamatta 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamista, tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tietojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) ne ilmoitetaan ainesosaluettelossa 18 artiklan 1 kohdassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti siten, että liitteessä II luetellun aineen tai tuotteen nimi mainitaan selkeästi; ja b) ainesosan tai tuotteen nimi, sellaisena kuin se on ilmoitettu liitteessä II korostetaan ladonnalla, jolla se erottuu selvästi muusta ainesosaluettelosta, esimerkiksi kirjasinlajilla, kirjasintyylillä tai taustavärillä. Jos ainesosaluetteloa ei ole, 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevassa maininnassa on oltava sana 'sisältää' ja sen jälkeen liitteessä II luetellun aineen tai tuotteen nimi. Kun tietyn elintarvikkeen eri ainesosat tai valmistuksen apuaineet ovat peräisin yhdestä ainoasta liitteessä II luetellusta aineesta tai tuotteesta, merkinnässä on mainittava tämä selkeästi kunkin asianomaisen ainesosan tai valmistuksen apuaineen osalta. Edellä 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tietojen mainintaa ei vaadita tapauksissa, joissa elintarvikkeen nimestä käy selvästi ilmi kyseinen aine tai tuote. 2. Paremman kuluttajainformaation varmistamiseksi ja ottaakseen huomioon viimeisimmän tieteellisen ja teknisen tiedon komissio tarkastelee järjestelmällisesti uudelleen ja päivittää tarpeen mukaan liitteessä II olevaa luetteloa delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti. 62 /PE

67 Jos ilmaantuu vaara ihmisten terveydelle ja on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, tämän artiklan mukaisesti annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 52 artiklassa säädettyä menettelyä. 22 artikla Ainesosien määrän ilmoittaminen 1. Elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa käytetyn ainesosan tai ainesosien ryhmän määrä on ilmoitettava silloin, kun kyseinen ainesosa tai ainesosien ryhmä a) esiintyy elintarvikkeen nimessä tai kuluttaja tavallisesti yhdistää sen kyseiseen nimeen; b) korostuu merkinnässä joko sanoin tai kuvin tai graafisen esityksen avulla; tai c) on olennainen elintarvikkeen luonnehtimiseksi ja sen erottamiseksi tuotteista, joihin se voidaan sekoittaa sen nimen tai ulkomuodon vuoksi. 2. Liitteessä VIII ovat 1 kohdan soveltamista koskevat tekniset säännöt, mukaan lukien erityistapaukset, joissa määrän ilmoittamista ei vaadita tiettyjen ainesosien osalta. 23 artikla Sisällön määrä 1. Elintarvikkeen sisällön määrä on ilmaistava käyttäen kulloinkin kyseessä olevasta tapauksesta riippuen yksikkönä litraa, senttilitraa, millilitraa, kilogrammaa tai grammaa a) nestemäisten tuotteiden osalta tilavuusyksikköinä; b) muiden elintarvikkeiden osalta painoyksikköinä. 2. Sen varmistamiseksi, että kuluttaja ymmärtää merkinnöissä olevat elintarviketiedot, komissio voi tiettyjen määrättyjen elintarvikkeiden osalta vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti erilaisen tavan ilmaista sisällön määrä kuin se, josta on säädetty tämän artiklan 1 kohdassa. 3. Liitteessä IX ovat 1 kohdan soveltamista koskevat tekniset säännöt, mukaan lukien soveltaminen erityistapauksiin, joissa sisällyksen määrän ilmoittamista ei vaadita. 24 artikla Vähimmäissäilyvyysaika, viimeinen käyttöajankohta ja pakastamispäivämäärä 1. Mikrobiologisesti helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa, jotka ovat omiaan lyhyessä PE \ 63

68 ajassa muodostamaan välittömän vaaran ihmisten terveydelle, on vähimmäissäilyvyysajan sijasta oltava viimeinen käyttöajankohta. 'Viimeisen käyttöajankohdan' jälkeen elintarviketta ei pidetä turvallisena asetuksen (EY) N:o 178/ artiklan 2 5 kohdan mukaisesti. 2. Asianomainen ajankohta on ilmoitettava liitteen X mukaisesti. 3. Jotta varmistetaan, että tapaa, jolla liitteessä X olevan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vähimmäissäilyvyysaika ilmoitetaan, sovelletaan yhdenmukaisesti, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään asiaa koskevista säännöistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 25 artikla Säilytysolosuhteet tai käyttöolosuhteet 1. Jos elintarvikkeet edellyttävät erityisiä säilytysolosuhteita tai käyttöolosuhteita, nämä olosuhteet on ilmoitettava. 2. Elintarvikkeen asianmukaisen säilytyksen tai käytön mahdollistamiseksi pakkauksen avaamisen jälkeen on tarvittaessa ilmoitettava säilytysolosuhteet ja/tai tuotteen nauttimisaika. 26 artikla Alkuperämaa tai lähtöpaikka 1. Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta niiden merkintävaatimusten soveltamista, joista säädetään erityisissä unionin säännöksissä, erityisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 509/ sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 510/ Alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pakollista: a) jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperämaasta tai lähtöpaikasta, erityisesti siinä tapauksessa, että elintarvikkeen mukana seuraavista tiedoista tai etiketistä sellaisenaan voisi muuten saada sen käsityksen, että elintarvikkeella on eri alkuperämaa tai lähtöpaikka; b) liitteessä XI lueteltuihin yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeihin kuuluvan lihan 1 2 EUVL L 93, , s. 1. EUVL L 93, , s /PE

69 osalta. Tämän kohdan soveltaminen edellyttää 6 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten antamista. 3. Kun elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka ilmoitetaan eikä se ole sama kuin pääainesosan: a) kyseisen pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka on myös ilmoitettava; tai b) on mainittava, että pääainesosan alkuperämaa ja lähtöpaikka on eri kuin elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka. Tämän kohdan soveltaminen edellyttää 6 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten antamista. 4. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viiden vuoden kuluessa 2 kohdan b alakohdan soveltamisesta mainitussa alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperämaata tai lähtöpaikkaa koskevan pakollisen ilmoituksen arvioimiseksi. 5. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 mennessä kertomukset seuraavien elintarvikkeiden alkuperämaata tai lähtöpaikkaa koskevan pakollisen ilmoituksen antamisen osalta: a) muu kuin naudanliha tai 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lihalaji; b) maito; c) maitotuotteiden ainesosana käytettävä maito; e) jalostamattomat elintarvikkeet; f) tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta; g) ainesosat, joiden osuus on yli 50 prosenttia elintarvikkeesta. 6. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ** mennessä kertomuksen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaata tai lähtöpaikkaa koskevan pakollisen ilmoituksen antamisen osalta. 7. Edellä olevassa 5 ja 6b kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on otettava huomioon kuluttajainformaation tarve, alkuperämaata tai lähtöpaikkaa koskevien pakollisten ilmoitusten antamisen toteuttamiskelpoisuus ja kustannus- ja hyötyanalyysi, mukaan lukien oikeudelliset vaikutukset sisämarkkinoihin ja vaikutukset kansainväliseen 1 ** Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. PE \ 65

70 kauppaan. Komissio voi liittää kertomuksiin ehdotuksia asiaan liittyvien unionin säännösten muuttamiseksi. 8. Komissio hyväksyy vaikutusarviontien jälkeen * mennessä täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 2 kohdan b alakohdan ja tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 9. Edellä 2 kohdan b alakohdassa, 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdassa tarkoitettujen elintarvikkeiden tapauksessa tämän artiklan mukaisissa kertomuksissa ja vaikutusarvioinneissa on tarkasteltava muun muassa näiden elintarvikkeiden alkuperämaan tai lähtömaan ilmaisemista koskevia vaihtoehtoisia tapoja, erityisesti kutakin seuraavaa eläimen elämän ratkaisevia paikkoja: a) syntymäpaikka; b) kasvatuspaikka; c) teurastuspaikka. 27 artikla Käyttöohjeet 1. Elintarvikkeen käyttöohjeet on laadittava sellaisiksi, että elintarviketta voidaan niiden avulla käyttää tarkoituksenmukaisesti. 2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaisia sääntöjä tämän artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta tiettyjen elintarvikkeiden osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 28 artikla Alkoholipitoisuus 1. CN-koodiin 2204 luokiteltujen tuotteiden osalta säännöistä, jotka koskevat alkoholipitoisuuden ilmoittamista tilavuusprosentteina, säädetään näihin tuotteisiin sovellettavissa erityisissä unionin säännöksissä. 2. Yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen juomien todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on ilmoitettava liitteen XII mukaisesti. * Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. 66 /PE

71 3 JAKSO RAVINTOARVOILMOITUS 29 artikla Suhde muuhun lainsäädäntöön 1. Tätä jaksoa ei sovelleta elintarvikkeisiin, jotka kuuluvat seuraavan lainsäädännön soveltamisalaan: a) ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY 1 ; b) luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY Tätä jaksoa sovelletaan rajoittamatta erityisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY 3 ja niiden erityisdirektiivien soveltamista, joita tarkoitetaan mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa. 30 artikla Sisältö 1. Pakollisen ravintoarvoilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot: a) energiasisältö; ja b) rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraatin, sokereiden, proteiinin ja suolan määrät. Tarpeen mukaan ravintoarvoilmoituksen välittömään läheisyyteen voidaan liittää maininta siitä, että suolapitoisuus johtuu yksinomaan luontaisesti esiintyvästä natriumista. 2. Edellä 1 kohdassa mainitun pakollisen ravintoarvoilmoituksen sisältöä voidaan täydentää ilmoittamalla seuraavista yhden tai useamman määrät: EYVL L 183, , s. 51. EUVL L 164, , s. 45. EUVL L 124, , s. 21. PE \ 67

72 b) kertatyydyttymättömät rasvat; c) monityydyttymättömät rasvat; d) polyolit; e) tärkkelys; f) ravintokuitu; g) mikä tahansa liitteessä XIII olevan A osan 1 kohdassa lueteltu vitamiini tai kivennäisaine, jota esiintyy liitteessä XIII olevan A osan 2 kohdassa määritelty merkitsevä määrä. 3. Jos valmiiksi pakatun elintarvikkeen merkinnät sisältävät 1 kohdassa tarkoitetun pakollisen ravintoarvoilmoituksen, pakkauksessa voidaan toistaa seuraavat tiedot: a) energiasisältö; tai b) energiasisältö yhdessä rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, sokereiden ja suolan määrien kanssa. 4. Poiketen siitä, mitä 36 artiklan 1 kohdassa säädetään, jos 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnät sisältävät ravintoarvoilmoituksen, ilmoituksen sisältö voidaan rajata ainoastaan energiasisältöön. 5. Rajoittamatta 44 artiklan soveltamista ja poiketen siitä, mitä 36 artiklan 1 kohdassa säädetään, jos 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnät sisältävät ravintoarvoilmoituksen, ilmoituksessa voidaan mainita ainoastaan: a) energiasisältö; tai b) energiasisältö ja rasvahappojen, tyydyttyneiden rasvahappojen, sokerien ja suolan määrät. 6. Jotta tämän artiklan 2 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen merkitys voidaan ottaa huomioon kuluttajainformaation kannalta, komissio voi delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti muuttaa tämän artiklan 2 5 kohdassa olevia luetteloita lisäämällä niihin tai poistamalla niistä tietoja. 6 a. Komissio antaa * mennessä jäsenvaltioissa saatu tieteellinen näyttö ja kokemus huomioon ottaen kertomuksen transrasvojen esiintymisestä elintarvikkeissa ja Euroopan väestön kokonaisruokavaliossa. Kertomuksen tavoitteena on arvioida sellaisten asianmukaisten keinojen vaikutusta, joilla kuluttajat voisivat tehdä terveellisempiä elintarvike- ja kokonaisruokavaliovalintoja tai joilla voitaisiin edistää kuluttajille tarjottavien terveellisempien elintarvikevaihtoehtojen tuotantoa, mukaan * Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. 68 /PE

73 luettuna muun muassa transrasvoja koskevien tietojen antaminen kuluttajille tai niiden käytön rajoittaminen. Komissio liittää tarvittaessa tähän kertomukseen lainsäädäntöehdotuksen. 31 artikla Laskenta 1. Energiasisältö on laskettava käyttäen liitteessä XIV olevia muuntokertoimia. 2. Komissio voi delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti vahvistaa muuntokertoimet liitteessä XIII olevan A osan 1 kohdassa tarkoitettuja vitamiineja ja kivennäisaineita varten, jotta näiden vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuudet elintarvikkeissa voidaan laskea tarkemmin. Nämä muuntokertoimet lisätään liitteeseen XIV. 3. Edellä 30 artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetut energiasisältö ja ravintoaineiden määrät on ilmoitettava sellaisina kuin ne ovat myytävissä elintarvikkeissa. Tarvittaessa nämä tiedot voivat koskea elintarviketta valmistuksen jälkeen, jos annetaan riittävän yksityiskohtaiset valmistusohjeet ja tiedot koskevat elintarviketta sellaisena kuin se on nautittavaksi valmistettuna. 4. Ilmoitettujen arvojen on tapauksen mukaan oltava keskiarvoja, jotka perustuvat a) valmistajan tekemään analyysiin elintarvikkeesta; b) laskelmaan, joka on tehty käytettyjen ainesosien tunnettujen tai todellisten keskiarvolukujen perusteella; tai c) laskelmaan, joka perustuu yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat energiaa ja ravintoaineita koskevan ilmoituksen täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse ilmoitettujen arvojen tarkkuudesta, kuten ilmoitettujen arvojen ja virallisissa tarkastuksissa saatujen arvojen välisistä eroista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 32 artikla Ilmaiseminen 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti 1. Edellä 30 artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetut energiasisältö ja ravintoaineiden määrä on ilmaistava käyttäen liitteessä XV lueteltuja mittayksiköitä. 2. Edellä 30 artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetut energiasisältö ja ravintoaineiden määrä on ilmaistava 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti. PE \ 69

74 3. Jos vitamiineja ja kivennäisaineita koskevat tiedot annetaan, määrät on 2 kohdassa tarkoitetun ilmaisumuodon lisäksi ilmaistava prosenttiosuuksina saannin vertailuarvoista, jotka esitetään liitteessä XIII olevan A osan 1 kohdassa, 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti. 4. Edellä 30 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut energiasisältö ja ravintoaineiden määrät voidaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmaisumuodon lisäksi ilmaista tapauksen mukaan prosenttiosuuksina saannin vertailuarvoista, jotka esitetään liitteessä XIII olevassa B osassa, 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa tai annosta kohti. 5. Jos tietoja annetaan 4 kohdan mukaisesti, niiden välittömään läheisyyteen on lisättävä seuraava teksti: "Aikuisen keskivertokäyttäjän saannin vertailuarvo (8400 kj/2000 kcal)". 33 artikla Ilmaiseminen annosta tai kulutusyksikköä kohti 1. Edellä 30 artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetut energiasisältö ja ravintoaineiden määrät voidaan seuraavissa tapauksissa ilmaista kuluttajan kannalta helposti tunnistettavaa annosta ja/tai kulutusyksikköä kohti, edellyttäen, että annoksen tai yksikön koko on määritelty etiketissä ja että pakkauksen sisältämien annosten tai yksiköiden määrä on ilmoitettu: a) sen lisäksi, että ne ilmaistaan 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti; b) sen lisäksi, että ne vitamiinien ja kivennäisaineiden määrien osalta ilmaistaan 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti; c) sen lisäksi tai sen sijaan, että ne 32 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmaistaan 100:aa grammaa tai 100:aa millilitraa kohti. 2. Poiketen siitä, mitä 32 artiklan 2 kohdassa säädetään, 30 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa energiasisältö ja ravintoaineiden määrä ja/tai prosenttiosuus liitteessä XIII olevassa B osassa esitetyistä saannin vertailuarvoista voidaan ilmaista pelkästään annosta tai kulutusyksikköä kohti. Kun ravintoaineiden määrät ilmaistaan pelkästään annosta tai kulutusyksikköä kohti ensimmäisen alakohdan mukaisesti, energia-arvo ilmaistaan 100:aa grammaa / 100:aa millilitraa kohti ja annosta tai kulutusyksikköä kohti. 3. Poiketen siitä, mitä 32 artiklan 2 kohdassa säädetään, 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa energiasisältö ja ravintoaineiden määrä ja/tai prosenttiosuus liitteessä XIII olevassa B osassa esitetyistä saannin vertailuarvoista voidaan ilmaista pelkästään annosta tai kulutusyksikköä kohti. 4. Käytetty annos tai yksikkö on ilmoitettava ravintoarvoilmoituksen välittömässä 70 /PE

75 läheisyydessä. 5. Sen varmistamiseksi, että ravintoarvoilmoituksen ilmaiseminen annosta tai kulutusyksikköä kohti pannaan täytäntöön yhtenäisellä tavalla, ja jotta kuluttajalle tarjotaan yhdenmukainen vertailuperuste, komissio hyväksyy tiettyjen elintarvikeryhmien osalta täytäntöönpanosäädöksillä säännöt tietojen ilmaisemisesta annosta tai kulutusyksikköä kohti, ottaen huomioon kuluttajien todellisen kulutuskäyttäytymisen sekä ravitsemussuositukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 34 artikla Esittäminen 1. Edellä 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ravintoarvoilmoituksen tiedot on merkittävä samaan nähtävissä olevaan kenttään. Ne on esitettävä yhtenä kokonaisuutena selkeässä muodossa ja tarpeen mukaan liitteessä XV säädetyssä esitysjärjestyksessä. 2. Edellä 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä taulukon muodossa, numeroarvot suorassa linjassa, jos tilaa on. Jos tilaa ei ole, ilmoitus on esitettävä vaakasuorilla riveillä. 3. Edellä 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä: a) pääasiallisessa nähtävissä olevassa kentässä; ja b) 13 artiklan 2 kohdan mukaista kirjasinkokoa käyttäen. Edellä 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan esittää muussa kuin tämän artiklan 2 kohdassa määritellyssä muodossa. 4. Edellä 30artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan esittää muussa kuin tämän artiklan 2 kohdassa määritellyssä muodossa. 5. Tapauksissa, joissa tuotteessa oleva energiasisältö tai ravintoaineen (ravintoaineiden) määrä on vähäinen, kyseisiä osia koskevat tiedot voidaan korvata esimerkiksi maininnalla "sisältää vähäisiä määriä..."; maininnan on oltava ravintoarvoilmoituksen välittömässä läheisyydessä, jos sellainen on. Tämän kohdan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä 30 artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetun sellaisen sellaisen energiasisällön ja ravintoaineiden määrän osalta, jota voidaan pitää vähäisenä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 6. Sen varmistamiseksi, että tämän artiklan 1 4 kohdassa tarkoitetun ravintoarvoilmoituksen esittämistapaa sovelletaan yhdenmukaisesti, komissio voi hyväksyä asiaa koskevia täytäntöönpanosäädöksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. PE \ 71

76 35 artikla Täydentävät ilmaisu- ja esitystavat 1. Edellä 32 artiklan 2 ja 4 kohdassa sekä 33 artiklassa tarkoitettujen ilmaisutapojen ja 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun esitystavan lisäksi 30 artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetut energiasisältö ja ravintoaineiden määrä voidaan ilmoittaa muilla ilmaisuja/tai esitystavoilla käyttämällä graafisia muotoja tai tunnuksia sanojen tai numeroiden lisänä edellyttäen, että seuraavat vaatimukset täyttyvät: a) ne perustuvat luotettavaan ja tieteellisesti pätevään kuluttajatutkimukseen ja ne eivät johda kuluttajaa harhaan, kuten 7 artiklassa tarkoitetaan; b) niiden kehittäminen on tulosta monien sidosryhmien kuulemisesta; c) niillä pyritään helpottamaan sitä, että kuluttaja ymmärtää elintarvikkeen osuuden tai merkityksen ruokavalion energia- ja ravintoainesisällössä; d) niitä tukee tieteellisesti pätevä näyttö siitä, että keskivertokuluttaja ymmärtää tiedon ilmaisu- tai esitystavan; e) muiden ilmaisemistapojen osalta ne perustuvat joko liitteessä XIII tarkoitettuihin yhdenmukaistettuihin saannin vertailuarvoihin tai niiden puuttuessa yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen näyttöön energian tai ravintoaineiden saannista; f) ne ovat objektiivisia ja syrjimättömiä; ja g) niiden soveltaminen ei aiheuta esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. 2. Jäsenvaltiot voivat suositella elintarvikealan toimijoille ravintoarvoilmoitusta koskevan yhden tai useamman sellaisen täydentävän ilmaisu- tai esitystavan käyttöä, jonka ne katsovat parhaiten vastaavan 1 kohdan a b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot tällaisista täydentävistä ilmaisu- ja esitystavoista. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava niiden alueen markkinoilla olevien ravintoarvoilmoituksen täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen asianmukainen seuranta. Helpottaakseen tällaisten täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen käytön seurantaa jäsenvaltiot voivat vaatia elintarvikealan toimijoita, jotka saattavat niiden alueella markkinoille elintarvikkeita, joihin liittyy tuollaisia tietoja, ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen käytöstä ja toimittamaan niille asianmukaiset perustelut 1 kohdan a d alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttymiseen liittyen. Tällaisissa tapauksissa voidaan myös vaatia ilmoittamaan täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen käytön lopettamisesta. 4. Komissio helpottaa ja järjestää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden, itsensä ja sidosryhmien 72 /PE

77 välillä asioista, jotka liittyvät ravintoarvoilmoituksen täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen käyttöön. 5. Komissio antaa saatuihin kokemuksiin perustuen * mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen käytöstä, niiden vaikutuksista sisämarkkinoihin ja tarpeesta yhdenmukaistaa näitä ilmaisu- ja esitystapoja entisestään. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tarvittavat tiedot tällaisten täydentävien ilmaisu- ja esitystapojen käytöstä alueensa markkinoilla. Komissio voi liittää kertomukseen ehdotuksia asiaan liittyvien unionin säännösten muuttamiseksi. 6. Tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan 1, 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. V LUKU VAPAAEHTOISET ELINTARVIKETIEDOT 36 artikla Sovellettavat vaatimukset 1. Kun 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut elintarviketiedot annetaan vapaaehtoisesti, tietojen on oltava tämän asetuksen IV luvun 2 ja 3 jaksossa säädettyjen vaatimusten mukaisia. 2. Vapaaehtoisesti annettujen elintarviketietojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) ne eivät saa johdattaa kuluttajaa harhaan 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla; b) ne eivät saa olla kuluttajan kannalta moniselitteisiä tai epäselviä; c) niiden on tarvittaessa perustuttava asiaan liittyviin tieteellisiin tietoihin. 3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamiseksi seuraavista vapaaehtoisista elintarviketiedoista: a) allergioita tai intoleransseja aiheuttavien aineiden tai tuotteiden mahdollinen ja tahaton esiintyminen elintarvikkeessa; b) elintarvikkeen sopivuus kasvissyöjille tai vegaaneille; c) saannin vertailuarvojen ilmoittaminen tietyn väestöryhmän / tiettyjen väestöryhmien osalta liitteessä XIII tarkoitettujen saannin vertailuarvojen lisäksi. * Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kuusi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. PE \ 73

78 Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 4. Sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat asianmukaiset tiedot silloin, kun elintarvikealan toimijat antavat erilaisin perustein vapaaehtoisia elintarviketietoja, jotka voivat johdattaa kuluttajaa harhaan tai hämmentää kuluttajaa, komissio voi delegoiduilla säädöksillä 51 artiklan mukaisesti säätää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lisäksi muista tapauksista, joissa on annettava vapaaehtoisia elintarviketietoja. 37 artikla Esittäminen Vapaaehtoisia elintarviketietoja ei saa sijoittaa siten, että siitä on haittaa pakollisia elintarviketietoja varten käytettävissä olevalle tilalle. VI LUKU KANSALLISET TOIMENPITEET 38 artikla Kansalliset toimenpiteet 1. Jäsenvaltiot eivät saa toteuttaa eivätkä pitää voimassa kansallisia toimenpiteitä tällä asetuksella yhdenmukaistetuista seikoista, jollei unionin oikeus anna siihen valtuutusta. Kansalliset toimenpiteet eivät saa luoda esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle eivätkä syrjiä toisista jäsenvaltioista peräisin olevia tuotteita. 2. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kansallisia toimenpiteitä sellaisten seikkojen osalta, joita ei ole yhdenmukaistettu tällä asetuksella, edellyttäen että ne eivät estä, haittaa tai rajoita tämän asetuksen mukaisten tuotteiden liikkumista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 39 artiklan soveltamista. 39 artikla Pakollisia lisätietoja koskevat kansalliset toimenpiteet 1. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettujen pakollisten tietojen lisäksi jäsenvaltiot voivat 45 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti toteuttaa toimenpiteitä, joilla vaaditaan antamaan sellaisia pakollisia lisätietoja tietyntyyppisistä elintarvikkeista tai elintarvikkeiden ryhmistä, jotka ovat perusteltuja vähintään yhdestä seuraavista syistä: a) kansanterveyden suojelu 74 /PE

79 b) kuluttajansuoja c) petostentorjunta d) teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojeleminen, alkuperänimitysten ja alkuperämerkintöjen suojeleminen sekä vilpillisen kilpailun estäminen. 2. Jäsenvaltiot voivat 1 kohdan nojalla ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka koskevat elintarvikkeiden alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollista ilmoittamista, ainoastaan silloin, kun elintarvikkeen tiettyjen ominaisuuksien ja sen alkuperän tai lähtöpaikan välillä on osoitettu olevan yhteys. Antaessaan nämä toimenpiteet komissiolle tiedoksi jäsenvaltioiden on esitettävä näyttö siitä, että valtaosa kuluttajista pitää tämän tiedon antamista erittäin merkittävänä. 40 artikla Maito ja maitotuotteet Jäsenvaltiot voivat säätää 9 artiklan 1 kohdasta ja 10 artiklan 1 kohdasta poikkeavia toimenpiteitä uudelleen käytettäväksi tarkoitetuissa lasipulloissa kaupan pidettävän maidon ja maitotuotteiden osalta. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kyseisiä toimenpiteitä koskevat säädökset kirjallisina. 41 artikla Alkoholijuomat Jäsenvaltiot voivat siihen saakka, kun 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut unionin säännökset on annettu, pitää voimassa kansalliset toimenpiteet ainesosien luetteloimisesta, kun on kyse juomista, jotka sisältävät enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia. 42 artikla Sisällön määrän ilmaiseminen Jos 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin säännöksiä, jotka koskevat määrättyjen elintarvikkeiden sisällön määrän ilmaisemista muulla kuin 23 artiklan 1 kohdassa säädetyllä tavalla, ei ole, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset toimenpiteet, jotka on toteutettu ennen. *. Jäsenvaltioiden on viimeistään ** ilmoitettava komissiolle tällaisista toimenpiteistä. Komissio toimittaa ne muiden jäsenvaltioiden tietoon. * ** Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen voimaantulopäivä. Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivä. PE \ 75

80 43 artikla Saannin vertailuarvojen vapaaehtoinen ilmoittaminen tietyn väestöryhmän / tiettyjen väestöryhmien osalta Jäsenvaltiot voivat hyväksyä kansallisia säännöksiä, jotka koskevat saannin vertailuarvojen vapaaehtoista ilmoittamista tietyn väestöryhmän / tiettyjen väestöryhmien osalta, kunnes 36 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut unionin säännökset hyväksytään. Jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava komissiolle kyseiset toimenpiteet kirjallisina. 44 artikla Pakkaamattomia elintarvikkeita koskevat kansalliset toimenpiteet 1. Kun elintarviketta myydään loppukuluttajalle tai suurtalouksille pakkaamattomana tai kun elintarvike pakataan myyntipaikalla ostajan pyynnöstä taikka pakataan valmiiksi välitöntä myyntiä varten, a) 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tietojen antaminen on pakollista; b) 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen muiden tietojen antaminen ei ole pakollista, elleivät jäsenvaltiot toteuta toimenpiteitä, joissa vaaditaan kaikkien tai joidenkin kyseisten tietojen tai niiden osien antamista. 2. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä, jotka koskevat tapoja, joilla 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tai niiden osat on asetettava saataville, ja tarpeen mukaan niiden ilmaisu- ja esitystapoja. 3. Jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava komissiolle 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat säädökset kirjallisina. 45 artikla Ilmoitusmenettely 1. Kun tähän artiklaan viitataan, jäsenvaltioiden, jotka katsovat tarpeelliseksi antaa uutta lainsäädäntöä elintarviketiedoista, on ilmoitettava ennakkoon komissiolle ja muille jäsenvaltioille suunnitelluista toimenpiteistä ja perusteltava ne. 2. Komissio kuulee asetuksen (EY) N:o 178/ artiklan 1 kohdalla perustettua elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevää pysyvää komiteaa, jos se pitää kuulemista hyödyllisenä tai jos jokin jäsenvaltio sitä pyytää. Tässä tapauksessa komissio varmistaa, että menettely on avoin kaikille sidosryhmille. 3. Jäsenvaltio, joka katsoo tarpeelliseksi antaa uutta elintarviketietoja koskevaa 76 /PE

81 lainsäädäntöä, saa toteuttaa suunnitellut toimenpiteet aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta sillä edellytyksellä, että se ei ole saanut kielteistä lausuntoa komissiolta. 4. Jos komission lausunto on kielteinen, komissio aloittaa ennen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn sen määrittämiseksi, voidaanko suunnitellut toimenpiteet, tarvittaessa tarkoituksenmukaisella tavalla muutettuina, panna täytäntöön. 5. Teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 98/34/EY 1 ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka kuuluvat tässä artiklassa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn piiriin. VII LUKU TÄYTÄNTÖÖNPANO-, MUUTOS- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 46 artikla Liitteiden muuttaminen Ottaakseen huomioon teknisen ja tieteellisen kehityksen, kuluttajien terveyden tai kuluttajien tarpeen saada tietoja ja niiden 10 artiklan 2 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, jotka koskevat liitteiden II ja III muuttamista, komissio voi muuttaa tämän asetuksen liitteitä 51 artiklan mukaisesti delegoiduilla säädöksillä. 47 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteitä tai delegoituja säädöksiä koskeva siirtymäkausi ja soveltamispäivä 1. Rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista, käyttäessään tällä asetuksella annettua valtaa hyväksyä toimenpiteitä täytäntöönpanosäädöksillä 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen tai 51 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä komissio a) vahvistaa uusien vaatimuksien soveltamiselle asianmukaisen siirtymäajan, jolloin elintarvikkeita, joiden etiketeissä ei noudateta uusia toimenpiteitä, voidaan saattaa markkinoille ja jonka jälkeen varastossa olevat tällaiset elintarvikkeet, jotka on saatettu markkinoille ennen siirtymäajan päättymistä, voidaan edelleen myydä kunnes varastot loppuvat; ja b) varmistaa, että kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan kunakin kalenterivuotena 1 päivästä huhtikuuta alkaen. 1 EYVL L 204, , s. 37. PE \ 77

82 2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta kiireellisissä tapauksissa, kun mainitussa kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tarkoituksena on ihmisten terveyden suojeleminen. 48 artikla Komitea 1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/ artiklan 1 kohdalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/ artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o182/ artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa. 49 artikla Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 muutokset Korvataan asetuksen (EY) N:o 1924/ artiklan ensimmäinen ja toinen kohta seuraavasti: "Ravintoarvoja koskevat merkinnät ovat pakollisia tuotteissa, joista esitetään ravitsemus- ja/tai terveysväite, lukuun ottamatta yleisluonteista mainontaa. Annettavat tiedot ovat ne, joita tarkoitetaan elintarviketietojen antamisesta kuluttajille päivänä kuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o *+ 30 artiklan 1 kohdassa. Jos asetuksen (EU) N:o artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ravintoaineesta esitetään ravitsemus- ja/tai terveysväite, kyseisen ravintoaineen määrä on ilmoitettava mainitun asetuksen artiklan mukaisesti. Jos ravitsemus- tai terveysväite koskee ainetta, jota ei ole mainittu ravintoarvomerkinnässä, sen määrä on ilmoitettava samassa nähtävissä olevassa kentässä ravintoarvomerkinnän kanssa asetuksen (EU) N:o , 32 ja 33 artiklan mukaisesti. Aineen määrän ilmoittamiseksi käytettävän mittayksikön on oltava kyseisen yksittäisen aineen kannalta tarkoituksenmukainen. * EUVL L ". 50 artikla Asetuksen (EY) N:o 1925/2006 muutokset + ++ Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen päivämäärä, numero ja julkaisuviite. Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero. 78 /PE

83 Korvataan asetuksen (EY) N:o 1925/ artiklan 3 kohta seuraavasti: "3. Ravintoarvoja koskevat merkinnät ovat pakollisia tuotteissa, joihin on lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita ja jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Annettavat tiedot ovat ne, joita tarkoitetaan elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 30 artiklan 1 kohdassa sekä elintarvikkeen sisältämien, siihen lisättyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden kokonaismäärät. *+ * EUVL L ". 51 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Edellä 9 artiklan 3 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 5 kohdassa, 18 artiklan 5 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 30 artiklan 6 kohdassa, 31 artiklan 2 kohdassa, 36 artiklan 4 kohdassa ja 46 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle viideksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 3 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 5 kohdassa, 18 artiklan 5 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 30 artiklan 6 kohdassa, 31 artiklan 2 kohdassa, 36 artiklan 4 kohdassa ja 46 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Säädösvallan siirron nojalla 9 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 5 kohdan, 18 artiklan 5 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 23 artiklan 2 kohdan, 30 artiklan 6 kohdan, 31 artiklan + Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen päivämäärä, numero ja julkaisuviite. PE \ 79

84 2 kohdan, 36 artiklan 4 kohdan ja 46 artiklan mukaisesti annettu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole ilmaissut vastustavansa sitä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen tämän määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 52 artikla Kiireellinen menettely 1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä. 2 a. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 51 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi. 53 artikla Kumoaminen 1. Kumotaan direktiivit 87/250/ETY, 90/496/ETY, 1999/10/EY, 2000/13/EY, 2002/67/EY, 2008/5/EY ja asetus (EY) N:o 608/2004 päivästä kuuta * alkaen. 2. Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen. 54 artikla Siirtymätoimenpiteet 1. Ennen päivää kuuta ** markkinoille saatettuja tai merkittyjä elintarvikkeita, * ** Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, kun on kulunut kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. 80 /PE

85 jotka eivät ole tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, voidaan pitää kaupan kunnes nämä elintarvikkeet loppuvat varastoista. Ennen päivää kuuta *** markkinoille saatettuja tai merkittyjä elintarvikkeita, jotka eivät ole 9 artiklan 1 kohdan l alakohdassa säädetyn vaatimuksen mukaisia, voidaan pitää kaupan kunnes nämä elintarvikkeet loppuvat varastoista. Ennen [1 päivää tammikuuta 2014] markkinoille saatettuja tai merkittyjä elintarvikkeita, jotka eivät ole liitteessä VI olevassa B osassa säädetyn vaatimuksen mukaisia, voidaan pitää kaupan kunnes nämä elintarvikkeet loppuvat varastoista. 2. päivän kuuta * ja päivän kuuta ** välisenä aikana silloin, kun ravintoarvoilmoitus annetaan vapaaehtoisesti, sen on oltava artiklan mukainen. 3. Sen estämättä, mitä direktiivissä 90/496/ETY, asetuksen (EY) N:o 1924/ artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1925/ artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen artiklan mukaisesti merkittyjä elintarvikkeita voidaan saattaa markkinoille ennen päivää kuuta *. Sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanoa koskevista siirtymätoimenpiteistä 30 päivänä marraskuuta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1162/ säädetään, tämän asetuksen VI liitteessä olevan B osan mukaisesti merkityt elintarvikkeet voidaan saattaa markkinoille ennen [1 päivää tammikuuta 2014]. 55 artikla Voimaantulo ja soveltamispäivä Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan päivästä kuuta * alkaen, lukuun ottamatta 9 artiklan 1 kohdan l alakohtaa, jota sovelletaan päivästä kuuta ** alkaen, ja liitteessä VI olevaa B osaa, jota sovelletaan [1 päivästä tammikuuta 2014] alkaen. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty *** * ** 1 Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, kun on kulunut viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, kun on kulunut kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, kun on kulunut viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. EUVL L 314, , s. 10. PE \ 81

86 Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 82 /PE

87 LIITE I ERITYISET MÄÄRITELMÄT (2 artiklan 4 kohta) 1. 'ravintoarvoilmoituksella' tai 'ravintoarvomerkinnällä' tarkoitetaan tietoa, jossa ilmoitetaan a) energiasisältö; tai b) vain energiasisältö ja yksi tai useampi seuraavista ravintoaineista: rasva (tyydyttyneet rasvat, kertatyydyttymättömät rasvat, monityydyttymättömät rasvat), hiilihydraatti (sokerit, polyolit, tärkkelys), suola; ravintokuitu; proteiini; mikä tahansa liitteessä XIII olevan A osan 1 kohdassa lueteltu vitamiini tai kivennäisaine, jota esiintyy liitteessä XIII olevan A osan 2 kohdassa määritelty merkitsevä määrä. 2. "rasvalla" lipidejä, myös fosfolipidejä; 3. "tyydyttyneillä rasvoilla" tarkoitetaan rasvahappoja, joissa ei ole kaksoissidoksia; 4. "transrasvalla" tarkoitetaan rasvahappoja, joissa on vähintään yksi konjugoitumaton (vähintään yhden metyleeniryhmän erottama) hiili-hiili-kaksoissidos trans-asemassa; 5. "kertatyydyttymättömillä rasvoilla" tarkoitetaan rasvahappoja, joissa on yksi ciskaksoissidos; 6. "monityydyttymättömillä rasvoilla" tarkoitetaan rasvahappoja, joissa on kaksi tai useampia cis, cis-metyleenin erottamia kaksoissidoksia; 7. "hiilihydraatilla" tarkoitetaan hiilihydraattia, joka metaboloituu ihmisessä, myös polyoleja; 8. "sokereilla" tarkoitetaan elintarvikkeissa olevia monosakkarideja ja disakkarideja, mutta ei polyoleja; 9. "polyoleilla" tarkoitetaan alkoholeja, joissa on enemmän kuin kaksi hydroksyyliryhmää; PE \ 83

88 10. "proteiinilla" tarkoitetaan proteiinisisältöä, joka on laskettu käyttämällä kaavaa: proteiini = Kjeldahl-kokonaistyppi 6,25; 11. "suolalla" tarkoitetaan suolaekvivalenttipitoisuutta, joka on laskettu käyttämällä kaavaa: suola = natrium x 2,5; 12. "ravintokuidulla" tarkoitetaan hiilihydraattipolymeerejä, joissa on vähintään kolme monomeeristä yksikköä ja jotka eivät sula tai imeydy ihmisen ohutsuolessa ja jotka kuuluvat seuraaviin luokkiin: syötävät hiilihydraattipolymeerit, joita esiintyy luonnollisesti nautintavalmiissa elintarvikkeessa, syötävät hiilihydraattipolymeerit, jotka on saatu elintarvikkeen raaka-aineesta fysikaalisella, entsymaattisella tai kemiallisella keinolla ja joilla on yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön osoittamia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia, syötävät synteettiset hiilihydraattipolymeerit, joilla on yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön osoittamia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia; 13. "keskiarvolla" tarkoitetaan arvoa, joka parhaiten edustaa sitä ravintoaineen määrää, jonka kyseinen elintarvike sisältää, ja joka kuvaa poikkeamia, jotka johtuvat vuodenaikojen vaihtelusta, kulutusmalleista ja muista tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaihteluja todellisessa arvossa. 84 /PE

89 LIITE II ALLERGIOITA TAI INTOLERANSSEJA AIHEUTTAVAT AINEET JA TUOTTEET 1. Gluteenia sisältävät viljat (eli vehnä, ruis, ohra, kaura, speltti, kamut-vilja tai niiden hybridikannat) ja viljatuotteet, lukuun ottamatta seuraavia: a) vehnäpohjaiset glukoosisiirapit, dekstroosi mukaan luettuna 1 ; b) vehnäpohjaiset maltodekstriinit 1 ; c) ohrapohjaiset glukoosisiirapit; d) viljat, joita käytetään alkoholitisleiden valmistukseen, maatalousperäinen etyylialkoholi mukaan luettuna. 2. Äyriäiset ja äyriäistuotteet. 3. Munat ja munatuotteet. 4. Kalat ja kalatuotteet lukuun ottamatta seuraavia: a) vitamiini- ja karotenoidivalmisteiden kantaja-aineena käytettävä kalaliivate; b) oluen ja viinin valmistuksessa kirkastamiseen käytettävä kalaliivate tai kalaliima. 5. Maapähkinät ja maapähkinätuotteet. 6. Soijapavut ja soijapaputuotteet lukuun ottamatta seuraavia: a) täysin jalostettu soijaöljy ja -rasva 1 ; b) soijasta peräisin olevat luonnon tokoferolien sekoitus (E306), luonnon D- alfatokoferoli, luonnon D-alfatokoferoliasetaatti ja luonnon D- alfatokoferolisukkinaatti; c) soijasta peräisin olevien kasviöljyjen kasvisterolit ja kasvisteroliesterit; d) soijasta peräisin olevista kasvisteroleista valmistetut kasvistanoliesterit. 7. Maito ja maitotuotteet (laktoosi mukaan lukien) lukuun ottamatta seuraavia: a) hera, jota käytetään alkoholitisleiden valmistukseen, maatalousperäinen etyylialkoholi mukaan luettuna; 1 Ja niistä saadut tuotteet, mikäli niiden valmistamiseen tarvittava käsittely ei todennäköisesti lisää elintarviketurvallisuusviranomaisen alkuperäiselle tuotteelle arvioimaa allergisoivuutta. PE \ 85

90 b) laktitoli. 8. Pähkinät, eli: mantelit (Amygdalus communis L.), hasselpähkinät (Corylus avellana), saksanpähkinät (Juglans regia), cashewpähkinät (Anacardium occidentale), pekaanipähkinät (Carya illinoinensis (Wangenh.) K. Koch), parapähkinät (Bertholletia excelsa), pistaasipähkinät (Pistacia vera), Macadamia- ja Queensland-pähkinät (Macadamia ternifolia), tai pähkinätuotteet lukuun ottamatta pähkinöitä, joita käytetään alkoholitisleiden valmistukseen, maatalousperäinen etyylialkoholi mukaan luettuna. 9. Selleri ja sellerituotteet. 10. Sinappi ja sinappituotteet. 11. Seesaminsiemenet ja seesaminsiementuotteet. 12. Rikkidioksidi ja sulfiitit, joiden pitoisuudet ovat yli 10 mg/kg tai 10 mg/l kokonaisrikkidioksidina; lasketaan tuotteille, jotka on tarkoitettu sellaisenaan nautittavaksi tai valmistettu valmistajan ohjeiden mukaisesti. 13. Lupiinit ja lupiinituotteet. 14. Nilviäiset ja nilviäistuotteet. 86 /PE

91 LIITE III ELINTARVIKKEET, JOIDEN MERKINNÖISSÄ ON OLTAVA YKSI TAI USEAMPI LISÄTIETO ELINTARVIKKEIDEN TYYPPI TAI TIEDOT RYHMÄ 1. TIETTYIHIN KAASUIHIN PAKATUT ELINTARVIKKEET 1.1 Elintarvikkeet, joiden säilyvyyttä on pidennetty asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallitulla pakkauskaasulla "pakattu suojakaasuun". 2. MAKEUTUSAINEITA SISÄLTÄVÄT ELINTARVIKKEET 2.1 Elintarvikkeet, jotka sisältävät yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallittua makeutusainetta 2.2 Elintarvikkeet, jotka sisältävät sekä lisättyä sokeria tai lisättyjä sokereita että yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallittua makeutusainetta 2.3 Elintarvikkeet, jotka sisältävät asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallittua aspartaamia/aspartaamiasesulfaamisuolaa 2.4 Elintarvikkeet, joihin on lisätty yli 10 prosenttia asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallittuja polyoleja "sisältää makeutusainetta/-aineita" elintarvikkeen nimen yhteydessä on oltava tämä maininta. "sisältää sokeria/sokereita ja makeutusainetta/ -aineita" elintarvikkeen nimen yhteydessä on oltava tämä maininta. "sisältää aspartaamia (fenyylianaliinin lähde)" ilmoitetaan merkinnässä, kun aspartaami/aspartaamiasesulfaamisuola on ilmoitettu ainesosaluettelossa vain viittauksella E-numeroon "sisältää fenyylialaniinin lähteen" ilmoitetaan merkinnässä, kun aspartaami/aspartaamiasesulfaamisuola on ilmoitettu yksilöllisellä nimellä ainesosaluettelossa. "liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia". 3. GLYSYRRITSIINIHAPPOA TAI SEN AMMONIUMSUOLAA SISÄLTÄVÄT ELINTARVIKKEET 3.1 Makeiset tai juomat, jotka sisältävät glysyrritsiinihappoa tai sen ammoniumsuolaa, koska niihin on lisätty tätä(näitä) ainetta(aineita) sellaisenaan tai lakritsikasvia Glycyrrhiza glabra siten, että aineiden pitoisuus on 100 mg/kg tai 10 mg/l tai suurempi. "sisältää lakritsia" on lisättävä välittömästi ainesosaluettelon jälkeen, paitsi jos sana "lakritsi" mainitaan jo ainesosaluettelossa tai se sisältyy tuotteen nimeen. Jos tuotteessa ei ole ainesosaluetteloa, elintarvikkeen nimen yhteydessä on oltava tämä maininta. PE \ 87

92 ELINTARVIKKEIDEN TYYPPI TAI RYHMÄ 3.2 Makeiset, jotka sisältävät glysyrritsiinihappoa tai sen ammoniumsuolaa, koska niihin on lisätty tätä(näitä) ainetta(aineita) sellaisenaan tai lakritsikasvia Glycyrrhiza glabra siten, että aineiden pitoisuus on 4 g/kg tai suurempi. 3.3 Juomat, jotka sisältävät glysyrritsiinihappoa tai sen ammoniumsuolaa, koska niihin on lisätty tätä(näitä) ainetta(aineita) sellaisenaan tai lakritsikasvia Glycyrrhiza glabra siten, että niiden pitoisuus on 50 mg/l tai suurempi, tai 300 mg/l tai suurempi, kun on kyse juomista, jotka sisältävät yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia 1. TIEDOT "sisältää lakritsia kohonneesta verenpaineesta kärsivien henkilöiden on vältettävä tuotteen liiallista nauttimista" on lisättävä välittömästi ainesosaluettelon jälkeen. Jos tuotteessa ei ole ainesosaluetteloa, elintarvikkeen nimen yhteydessä on oltava tämä maininta. "sisältää lakritsia kohonneesta verenpaineesta kärsivien henkilöiden on vältettävä tuotteen liiallista nauttimista" on lisättävä välittömästi ainesosaluettelon jälkeen. Jos tuotteessa ei ole ainesosaluetteloa, elintarvikkeen nimen yhteydessä on oltava tämä maininta. 4. JUOMAT, JOIDEN KOFEIINIPITOISUUS ON KORKEA, TAI ELINTARVIKKEET, JOIHIN ON LISÄTTY KOFEIINIA 4.1 Juomat lukuun ottamatta kahvi- tai teepohjaisia tai kahvi- tai teeuutteesta valmistettuja juomia, joiden elintarvikenimeen sisältyy sana "kahvi" tai "tee" ja jotka on tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan ja jotka sisältävät mistä tahansa lähteestä peräisin olevaa kofeiinia yli 150 mg/l, tai "Korkea kofeiinipitoisuus". "Ei suositella lapsille eikä raskaana oleville tai imettäville" samaan nähtävissä olevaan kenttään kuin juoman nimi, ja tämän maininnan jälkeen on merkittävä sulkeisiin ja tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin juoman kofeiinipitoisuus milligrammoina 100:aa millilitraa kohti. ovat tiivistettyjä tai kuivattuja ja sisältävät ennalleen palautettuina mistä tahansa lähteestä peräisin olevaa kofeiinia yli 150 mg/l. 4.2 Muut kuin juomat, joihin kofeiinia on lisätty fysiologisessa tarkoituksessa. "Sisältää kofeiinia. Ei suositella lapsille eikä raskaana oleville" samaan nähtävissä olevaan kenttään kuin tuotteen nimi ja tämän maininnan jälkeen sulkeisiin tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyllä tavalla kofeiinipitoisuus milligrammoina 100:aa millilitraa kohti. Ravintolisissä kofeiinipitoisuus on ilmaistava pakkausmerkinnässä suositeltavaa päivittäisannosta kohden. 1 Määrä koskee tuotteita, jotka on tarkoitettu sellaisenaan nautittavaksi tai valmistettu valmistajan ohjeiden mukaisesti. 88 /PE

93 5. ELINTARVIKKEET, JOIHIN ON LISÄTTY KASVISTEROLEITA, KASVISTEROLIESTEREITÄ, KASVISTANOLEITA TAI KASVISTANOLIESTEREITÄ 5.1 Elintarvikkeet tai elintarvikkeiden ainesosat, joihin on lisätty kasvisteroleita, kasvisteroliestereitä, kasvistanoleita tai kasvistanoliestereitä (1) "lisätty kasvisteroleita" tai "lisätty kasvistanoleita" samassa nähtävissä olevassa kentässä elintarvikkeen nimen kanssa; (2) lisättyjen kasvisterolien, kasvisteroliesterien, kasvistanolien tai kasvistanoliesterien määrä (vapaiden kasvisterolien/kasvistanolien määrä prosentteina tai grammoina 100 grammassa tai 100 millilitrassa elintarviketta) on ilmoitettava ainesosaluettelossa; (3) maininta, jonka mukaan elintarvike on tarkoitettu yksinomaan ihmisille, jotka haluavat alentaa verensä kolesterolitasoa; (4) maininta, jonka mukaan kolesterolitasoa alentavaa lääkitystä käyttävien potilaiden olisi käytettävä tuotetta vain lääkärin valvonnassa; (5) näkyvä maininta siitä, ettei elintarvike välttämättä ravitsemuksellisesti sovellu raskaana oleville ja imettäville naisille tai alle viisivuotiaille lapsille; (6) suositus elintarvikkeen käyttämiseksi osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota, jonka yhteydessä nautitaan säännöllisesti hedelmiä ja vihanneksia karotenoiditason ylläpitämiseksi; (7) samassa nähtävissä olevassa kentässä kuin 3 kohdan mukainen maininta on ilmoitettava, ettei lisättyjä kasvisteroleita tai kasvistanoleita pitäisi nauttia enemmän kuin 3 grammaa päivässä; (8) kyseisen elintarvikkeen tai elintarvikeainesosan annoksen määritelmä (mieluiten grammoina tai millilitroina) sekä kunkin annoksen sisältämä kasvisteroli- tai kasvistanolimäärä. PE \ 89

94 6. PAKASTETTU LIHA, LIHAVALMISTEET JA JALOSTAMATTOMAT KALASTUSTUOTTEET 6.1 Liha, lihavalmisteet ja jalostamattomat kalastustuotteet, jotka on pakastettu pakastamispäivämäärä tai ensimmäisen pakastamisen päivämäärä, jos tuote on pakastettu useammin kuin kerran liitteessä X olevan 3 kohdan mukaisesti. 90 /PE

95 LIITE IV x-korkeuden MÄÄRITELMÄ x-korkeus Selitykset 1 Yläpidennyksen linja 2 Versaalilinja 3 Genemalinja 4 Peruslinja 5 Alapidennyksen linja 6 x-korkeus 7 Kirjainkoko PE \ 91