KAINUUN BIOENERGIAOHJELMAN PÄIVITYS OHJELMAKAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN BIOENERGIAOHJELMAN PÄIVITYS OHJELMAKAUDELLE 2014 2020"

Transkriptio

1 KAINUUN BIOENERGIAOHJELMAN PÄIVITYS OHJELMAKAUDELLE Kainuun bioenergian teemahanke II Timo Karjalainen timo.karjalainen(at)oulu.fi

2

3 ESIPUHE Bioenergia on voimakkaasti kasvava megatrendi. Ala kehittyy nopeasti antaen myös Kainuulle mahdollisuuksia maakunnan mittavien raaka-ainevarojen johdosta. Näin nousee esiin tarve päivittää laadittua Kainuun bioenergiaohjelmaa riittävän usein, jotta resursseja voidaan kohdistaa oikeisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tulevan EU-ohjelmakauden keskeisimpiä toimenpiteitä on työstetty eri työpajoissa ja neuvotteluissa bioenergiatoimijoiden kesken. Aloitus kehittämistyölle tapahtui Kainuun ELY-keskuksen toteuttamassa työpajassa, jossa yhtenä keskustelun aiheena oli bioja lähienergian kysyntä ja käyttö. Kainuun bioenergiateemaohjelma järjesti oman työpajansa, jossa lähtökohtana olivat toisaalta ELY-keskuksen työpajan tulokset ja toisaalta voimassa olevat tuoreet bioenergiaohjelmat (Kainuun bioenergiaohjelma , Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020). Ohjelmat ovat saatavissa internetistä ( ja Kainuun bioenergiateemaohjelman toteuttamassa työpajassa keskusteltiin ja nostettiin esille hyvin laajasti erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Esille nousi kaikkiaan 21 erilaista ideaa bioenergiasektorin kehittämiseksi maakunnassa. Kehittämisideat priorisoitiin nettikyselyllä, joka toteutettiin kesäkuun 2012 aikana. Työpajassa päätettiin perustaa myös teemaohjelman toteutusta tukeva asiantuntijaryhmä, joka tehtävänä on osaltaan edistää Kainuun bioenergiaohjelman keskeisimpien teemojen toteutusta. Tämä asiantuntijaryhmän työn tuloksia hyödynnetään myös tässä bioenergiaohjelman päivityksessä. Kainuuseen perustettiin vuoden 2013 lopussa metsäklusteriryhmä, jonka tehtävänä on kehittää laajasti metsäsektoria Kainuussa. Klusteriryhmässä on yritysten lisäksi edustus metsätalouden, puutuoteteollisuuden ja bioenergian keskeisistä kehittämistahoista. Nyt käsillä olevaan Kainuun bioenergiaohjelman päivitysversioon on kerätty alan toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta keskeiset bioenergiasektorin kehittämistoimet.

4 Sisällysluettelo 1 BIOENERGIA-ALA JA SEN KEHITTYMINEN KAINUUSSA NYKYTILA-ANALYYSI BIOENERGIASEKTORIN SWOT-ANALYYSI BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMINEN Hankeideoiden priorisointi Pisteytyksen tulokset BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Puuvarojen jalostuksen kehittäminen Kainuussa Biokaasualan kehittäminen Kainuussa Bioenergiasektorin ohjaus BIOENERGIAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE... 14

5 1 KAINUUN BIOTEEMAOHJELMAN PÄIVITYS TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE 1 BIOENERGIA-ALA JA SEN KEHITTYMINEN KAINUUSSA Kainuussa bioenergiasektorilla on hankerahoituksella panostettu lähinnä metsäenergian ja biokaasun käytön ja tuotannon edistämiseen sekä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Alan koulutusta on toteutettu lähinnä Kajaanin ammattioppilaitoksen hallinnoimien koulutushankkeiden kautta. Metsäenergian osalta hankkeita ovat hallinnoineet Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen Kainuun alueyksikkö ja Kajaanin yliopistokeskus. Kainuun Etu Oy on keskittynyt uusien liiketoimintamallien edistämiseen. MTT Sotkamon intressit ovat olleet peltoenergian ja biokaasun edistämisessä. Vaikka hankkeiden lukumäärä on varsin kohtuullinen, on niillä saatu hyviä tuloksia aikaan. Seuraavassa on esitetty tärkeimpiä saavutuksia bioenergia-alalla Kainuussa kahden viimeisen EU-ohjelmakauden aikana. Uusiutuvan energian käyttöaste on noussut 47 %:sta (vuosi 2007) 56 %:iin (vuosi 2010), jossa metsäenergian osuus on 27 %. Kevyen polttoöljyn käyttö on vähentynyt vuoden 2000 alusta alkaen 5 miljoonaa litraa. Käytännön energianeuvonnalla on tässä ollut iso merkitys. Kainuussa on aloittanut kaksi yritystä pelletintuotannon ja puupellettiä käyttää Kainuussa nykyisin noin 500 kiinteistöä. Kainuussa on luotu uusi pilkkeen markkinapaikka ( joka on laajentunut koko Suomen alueelle. Kainuuseen on perustettu uusia yrityksiä bioenergiasektorille (OK-Yhtiöt Oy, M-Pelletti Oy, Kainuun lämpöhuolto Oy, Suomussalmen Puulämpö Oy, ). Lämpöyrittäjyys on käynnistynyt, missä nimenomaan hanketoiminnalla on ollut iso merkitys. Puhtaalle puutuhkalle on suunniteltu ja otettu käyttöön uusi toimintamalli (Kuhmo, Suomussalmi). Kainuussa ovat toteutuneet noin 5,5 miljoonan euron investoinnit hake- ja pellettilämpölaitoksiin. Noin 40 prosenttia neuvonnan kohteina olleista asiakkaista on toteuttanut saneerausinvestoinnin uusiutuvalle energialle. Metsähakkeen käyttö Kainuussa on noussut 350 GWh:sta (vuosi 2005) noin 555 GWh:iin (vuosi 2010). Ensiharvennuksista korjatun energiapuun osuus oli noin 160 GWh ( k-m³). Kainuussa on vuoden 2010 jälkeen kaksi maatilaa investoinut ja käynnistänyt biokaasutuotannon. Biokaasu jalostetaan lämmöksi ja sähköksi. Uusi yhteistyömalli bioenergian käytön ja tuotannon edistämiseen ja kehittämiseen. (Bioenergianeuvottelukunta, projektipäällikkö- ja asiantuntijaryhmät). Bioenergiasektorille on Kainuussa panostettu eri rahastojen kautta. Meneillään olevalla EU - ohjelmakaudella Kainuussa on rahoitettu 20 yleistä alan kehittämishanketta. Rahoituskanavina on ollut EAKR, Euroopan maaseuturahasto, Interreg IV C ja Kainuun kuntarahasto. Kainuussa viime vuosina toteutetut bioenergiateemaohjelmaa tukevat kehittämishankkeet.

6 Päättyneet hankkeet (hanke, toteuttajataho ja rahoitus): Kainuun bioenergianteemahanke, Kajaanin yliopistokeskus / CEMIS-Oulu, Euroopan maaseuturahasto, Metsäenergia Kainuussa, Suomen metsäkeskus Kainuu, Euroopan maaseuturahasto, Eloperäiset jätteet kiertoon, Kainuun ELY -keskus, EAKR, Sotkamon kaatopaikan esiselvitys, MTT Sotkamo, EAKR, Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa, MTT Sotkamo, Euroopan maaseuturahasto, Kehittyvä puuhuolto Kainuussa, Kainuun Etu Oy, Kainuun kuntarahasto Rasvajätteet bioenergiaksi, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi, EAKR, Snowpolis Energiapuisto -esiselvitys, Snowpolis, Euroopan maaseuturahasto, Snowpolis Energiapuisto -hankkeen jatkohanke Ekoteko Vuokatti, Snowpolis/Kainuun Etu Oy, EAKR, Seppälän biokaasulaitos esiselvitys, KAO, Euroopan sosiaalirahasto ja Kainuun maakunta - kuntayhtymä, WENET CENTRE (JOSEK OY, Sopijaosapuoli Kainuussa KYK), EAKR/Pohjois-Karjalan liitto). ForMarie, Kajaanin yliopistokeskus / CEMIS-Oulu, Interreg IVC, Kainuun suoselvitys, Kainuun ELY -keskus, EAKR, RobinwoodPlus -miniohjelma, Kainuun Liitto, , Euroopan aluekehitysrahasto. Osahankkeet päättyivät KantriKoulutus, KAO, Euroopan maaseuturahasto, Energianeuvontaa metsiin ja kiinteistöihin, Suomen metsäkeskus, Euroopan maaseuturahasto, Meneillään olevat kehittämishankkeet Kainuun bioenergian teemahanke II, Kajaanin yliopistokeskus (CEMIS-Oulu), Euroopan maaseuturahasto, Biojäte ja hepolanta, MTT Sotkamo, EAKR, Kuluttajien energianeuvonta, Annosol Oy, , TEM/Motiva ja Kainuun liitto KantriYritys, KAO, Euroopan maaseuturahasto, VuoGas, MTT Sotkamo, Euroopan aluekehitysrahasto, UUSE, Kainuun Etu Oy, Kainuun kehittämisrahasto, Metsästä energiaa, Suomen metsäkeskus Kainuu, Edellisten hankkeiden lisäksi myös kansainvälisillä hankkeilla on liittymäkohtia bioenergia-alan kehittämiseen: C2CN (Cradle to Cradle Network, Kainuun Etu Oy, Interreg IV C) -hankkeessa Kuhmon Lämpö Oy on valittu hyväksi käytännöksi ja Green Cities and Settlements -hanke (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kajaanin yliopistokeskus, Karelian ENPI). New Business Model between Kainuu and Karelian wood industries -hanke (Kainuun Etu Oy, Karelia ENPI CBC). Tarkoituksena on luoda raja-alueen rakennusteollisuuden, puutuote- ja sekä bioenergia-alan toimijoille uudenlainen toimintaympäristö lisäämällä rajan yli tapahtuvaa tuotannollista yhteistyötä, käynnistää markkinoinnin ja myynnin yhteisiä toimenpiteitä ja löytää vientimarkkinoilta uusia asiakkuuksia. 2

7 3 STEP -hanke (Kainuun Etu Oy, Interreg IV C). Tavoitteena on kestävien energiapoliittisten käytäntöjen parantaminen alueilla ja paikallishallinnossa BioKos -hanke, Kainuun liitto, Tavoitteena on rakentaa Kostamukseen lämpöä ja sähköä tuottava 1 MW:n biokaasulaitos, jossa pääasiallisena syötteenä on jätevesilaitoksen liete. ECOREGIONS (Kainuun Etu Oy, Interreg IV C) -hanke kehittää hyviä käytäntöjä kestävään tuotantoon, myynti ja jakeluverkostoon. 2 NYKYTILA-ANALYYSI Kainuun bioenergiaohjelman yksi päätavoitteista on paikallisen energian (metsäenergia, biokaasu) käytön lisääminen. Kallista lämmitysöljyä on korvattu uusiutuvalla energialla saneerausinvestoinneilla. Mm. yritysten, maatilojen ja kylätalojen energiajärjestelmiä on muutettu uusiutuville energiamuodoille ELYkeskuksen osarahoituksella. Tiedotukseen on panostettu ja teemaohjelman kautta toimitetaan Lähienergialehteä. Seminaareista, koulutustilaisuuksista, opintomatkoista ja uusista käynnistyvistä bioenergia-alan hankkeista tiedotetaan kuukausitiedotteiden kautta. Kainuun bioenergian teemaohjelma on koonnut kentän toimijat yhteen teemaa edistäväksi verkostoksi. Bioenergiaohjelman mukaisia kehittämishankkeita oli vuoden 2014 alussa menossa kuusi, joiden budjetti meneillään olevalle vuodelle oli euroa sisältäen myös VuoGas -hankkeen toimintaympäristöinvestoinnin. Bioenergiasektorin kehittyminen esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Kainuun bioenergiasektorin kehittyminen ja tavoite Vuosi 2007 Vuosi 2010 Vuosi 2012 Tavoite 2015 Metsäenergian 1) tuotanto GWh Metsäenergian 1) käyttö GWh Biokaasulaitosten määrä kpl Puupelletin käyttökohteita 2) kpl Lämmitysöljyn käyttö GWh ) 280 Lämpöyrittäjyyskohteita 4) kpl Tuulivoimala (<1MW) kpl ) Metsäenergialla tarkoitetaan metsästä primäärisesti energiakäyttöön voimaloihin ja lämpökeskuksiin tuotettua puupolttoainetta harvennuksista ja päätehakkuista. Toistaiseksi metsäenergian vienti on ollut vähäistä. 2 ) Arvio. Perustuu pellettitehtaiden ilmoittamaan tietoon. 3) POK lämmityksessä ja POR. 4 ) Lämpöä ostavaa asiakasta, 7 lämpöyrittäjää Raskaan polttoöljyn käyttö lämmityksessä on tasaisesti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raskaan öljyn vähenemä on noin 150 GWh. Kevyen öljyn käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt, mikä johtuu moottoripolttoöljyn käytön rajusta noususta Talvivaaran kaivoksella. Sen sijaan lämmityksessä käytettävän kevyen polttoöljyn käyttö on laskenut ollen vuoden 2012 lopussa arviolta 194 GWh. Liikenteen polttoaineiden käyttö on aivan viime vuosina kääntynyt laskuun mm. vähemmän polttoainetta käyttävien autojen lisääntymisen vuoksi (kuva 1). Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa on pitemmän aikavälin tavoitteeksi (vuosi 2020) asetettu Kainuulle tavoite metsähakkeen käytön osalta 1150 GWh/v. (Lähde: Itä-Suomen bioenergiaohjelma,

8 4 Kuva 1. Polttoaineiden käyttö Kainuussa vuosina (KPÖ = kevyt polttoöljy sisältäen moottoripolttoöljyn ja lämmitysöljyn, RPÖ = Raskas polttoöljy) (GWh). Sisältää myös fossiilisiin polttoaineisiin sekoitetut biopolttoaineet. Turpeen käyttö on viimeisen 14 vuoden aikana pudonnut noin 900 GWh. Vuonna 2012 turpeen käyttö oli Kainuun lämpölaitoksissa ja voimaloissa 450 GWh. Turvetta olisi käytetty enemmänkin mutta sateisten kesien johdosta turpeen saatavuudessa oli ongelmia. Puupolttoaineiden käyttö on vastaavana aikana kasvanut 350 GWh. Puupolttoaineen käytössä on tapahtunut muutosta niin, että mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä on laskenut ja metsähakkeen määrä (päätehakkuiden hakkuutähteet, kannot, nuorten metsien harvennuspuu) on kasvanut. Kainuussa puolet voimaloissa ja aluelämpölaitoksissa käytetystä puupolttoaineesta oli metsähaketta ja puolet kuorta ja purua (kuva 2). Kuva 2. Polttoaineiden käyttö Kainuun aluelämpölaitoksissa ja voimaloissa (GWh).

9 Kun huomioidaan kiinteistöjen käyttämä polttopuu ja suurten käyttökohteiden sivutuote (kuori, sahanpuru), oli puuenergian käyttö Kainuussa vuonna 2012 kaikkiaan 1487 GWh, vastaten 32 prosenttia primäärienergian kulutuksesta Kainuussa. Ainespuuta ohjautuu jo tänä päivänä energiakäyttöön, kun Kainuussa ei ole kuitupuulle käyttökohdetta. Jatkossa voidaan arvioida kuitupuun energiakäytön kasvavan. Kainuun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada maakuntaan toisen sukupolven biopolttoaineen jalostusta. Taulukko 2. Polttoaineiden käyttö Kainuun aluelämpölaitoksissa ja voimaloissa Sähkön tuotanto ja kulutus Sähkön osalta Kainuu on yliomavarainen maakunta. Vuonna 2012 Kainuu tuotti vesivoimalla ja lämpövoimalla sähköä 1863 GWh kulutuksen ollessa 1229 GWh (Lähde: Energiateollisuus ry). Lämpövoimaa tuotetaan kiinteillä paikallisilla polttoaineilla Kajaanissa, Kuhmossa ja Sotkamossa. Tuulivoimasuunnitelmia on vireillä useita. Toistaiseksi tuulivoimahankkeet eivät ole realisoituneet. Kaksi kainuulaista maatilaa on investoinut biokaasulaitokseen, jotka tuottavat myös sähköä lämmön lisäksi. Pienimuotoisen lämmön ja sähköntuotannon yleistyminen ei vielä toistaiseksi ole tapahtunut. Kainuussa jalostettiin mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita kahdessa puupelletehtaassa ja yhdessä brikettitehtaassa. Kainuussa tuotettiin vuonna 2012 primäärienergiaa kaikkiaan 4700 GWh, josta tuotettiin paikallisilla uusiutuvilla polttoaineilla 2900 GWh, jolloin uusiutuvan energian käyttöaste oli 62 prosenttia. Mikäli maakunnan tavoitteet saavutetaan ohjelmakaudella, Kainuun ilmastopäästöt pienenevät peräti 12 %. Eteenkin lämmitysöljystä voitaisiin luopua kokonaan. Myös liikenteen polttoaineiden uusiutuvan energian osuus on valtakunnallisten tavoitteiden mukaan kasvussa, jolloin on hyvin perusteltua että UE:n käyttöaste tulee edelleen nousemaan energian kulutuksessa Kainuussa. Turpeen käyttö on kymmenessä vuodessa laskenut noin 900 GWh ja sen käyttö asettunee nykyiselle GWh:n käyttötasolle. Voimalaitossuunnitelmat Kainuussa Metsäpolttoaineen käyttöön vaikuttavat oleellisesti voimalainvestoinnit, joita on suunnitelmissa Kainuuseen useita. Lisäksi Sotkamon kunnan lämpöhuoltoa ollaan selvittämässä, joka tarkoittaisi nykyistä tarvetta vastaavan pienemmän voimalan rakentamista. Tässä yhteydessä voidaan mainita paperitehtaan sulkemisen johdosta Kainuun Voiman biovoimalaitoksen osittain vapaana oleva tuotantokapasiteetti.

10 6 Taulukko 3. Suurimmat voimalaitosinvestointisuunnitelmat Kainuussa. Voimala Polttoaineteho Polttoaineet MW Kajaanin Lämpö Oy Puupolttoaine, turve Sotkamon kaukolämpölaitos 20 Puupolttoaine, turve Mondo Minerals Oy 6 Puupolttoaine, turve Vapo Oy:llä on kaavailuissa korvata vanha Sotkamon kirkonkylän voimalaitos uudella, Vuokattiin rakennettavalla 20 MW:n CHP-voimalalla. Kattila on tyypiltään leijukerroskattilalla, jossa polttoaineina olisivat puupolttoaine ja turve. Voimalan sähköteho olisi 4,5 MW. Investoinnin on ajateltu ajoittuvan vuoteen Kainuun kaivoksille Talvivaara Oy, Otanmäki Mine Oy on suunnitelmia lämpölaitoksen rakentamiseksi. Tavoitteena on että lämpölaitokset käyttäisivät koko turvetta tai puuta. Kajaanin Lämmöllä on suunnitelma rakentaa Sotkamontien varteen Kajaaniin MW:n biovoimalaitos. Myös Ukkohallan ja Paljakan laskettelukeskuksen energiahuolto pohjautuu öljyn käyttöön, mihin liittyen on käyty keskusteluja lämpökeskusten muuttamisesta biopolttoaineelle. ST1 on suunnitellut bioetanolituotannon aloittamista Kajaanissa Renforsin Rannassa. Raaka-aineena olisi sahanpuru, joka tulee Kajaaniwood Oy:n sahalta. Bioetanolin tuotantomäärä olisi 10 miljoonaa litraa, joka absolutisointi tapahtuisi Haminassa. St1 on saanut tuotannon käynnistämiseksi ympäristöluvan. Kainuun tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ovat haastavat. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee fossiilinen tuontipolttoaine korvata paikallisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Maakunnassa uusiutuvan energian käyttö on kasvu-uralla, vaikka toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia. Myös Kainuussa voidaan tavoitella tulevina vuosina 80 % uusiutuvan energian käyttöastetta. Ja mikäli Kainuussa saadaan kehitettyä vientipolttoaineita, voisi Kainuun energiatase jatkossa olla hyvinkin positiivinen ja näin Kainuu energiaomavarainen maakunta. Kaivosten suunnitelmat lämpölaitosten rakentamiseksi lisäisivät toteutuessaan edelleen energiaomavaraisuutta. Samoin tekisivät myös tuulipuistohankkeet, joita on vireillä Kainuussa useita. 3 BIOENERGIASEKTORIN SWOT-ANALYYSI Seuraavassa on bioenergiasektorin SWOT -analyysi kainuulaisesta näkökulmasta. Analyysin lähtökohtana on tulevaisuustyöpajassa laadittu SWOT ja sitä on täydennetty jälkeenpäin bioenergiaohjelman omassa tilaisuudessa.

11 7 Kuva 3. Kainuun bioenergia SWOT. Suurimmat haasteet/mahdollisuudet bioenergiasektorilla: Metsäenergian jalostus tulevaisuuden vientituotteeksi Metsäenergian käyttö tulevissa suurissa voimaloissa (Talvivaara Oy, Sotkamo Silver Oy, Mondo Minerals OY) Paikallisten polttoaineiden käytön turvaaminen Kainuun Voima Oy:llä Jätteestä jalostetun biopolttoaineen käyttö Kainuussa 4 BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMINEN 4.1 Hankeideoiden priorisointi Kainuun bioenergiateemaohjelma toteutti oma työpajan kesäkuussa Työpajassa ideoitiin bioenergia-alan kehittämiskohteita ja -ideoita. Esiin nousi kaikkiaan 21 erilaista ideaa bioenergiasektorin kehittämiseksi Kainuussa. Ideat työstettiin kyselyn muotoon ja nettikyselyä hyödyntäen ideoista valittiin tärkeimmät ja keskeisimmät ideat. Kysely lähetettiin bioenergiasektoria tunteville ja kehittäville organisaatioille ja niissä toimiville henkilöille. Kyselypalaute saatiin kaikkiaan 32 henkilöltä. Vastaajia pyydettiin osoittamaan kunkin idean tärkeyttä asteikolla: ei lainkaan tärkeä, jonkun verran tärkeä, tärkeä, erittäin tärkeä. Lisäksi ideoista vastaajia pyydettiin erikseen osoittamaan mielestään kaikkein tärkein, toiseksi tärkein ja kolmanneksi tärkein bioenergia-alan kehittämistoimenpide Kainuussa. Saadut vastaukset pisteytettiin niin, että erittäin tärkeä -vastaus sai 4, tärkeä 3, jonkun verran tärkeä 2 ja ei lainkaan tärkeä 1 pistettä. Näin hankeaihiot saatiin näin priorisoitua vastaajien mielipiteiden mukaan. Esillä olleet hankeaihiot on esitetty kuvassa 4.

12 8 4.2 Pisteytyksen tulokset Tärkein hanke aihio oli numero 2 eli hanke jolla selvitetään Kainuuta puoltavat tekijät toisen sukupolven biopolttoaineiden ja bioenergiavarojen jalostuspaikkana. Toiseksi tärkeämpänä tekijänä pidettiin hankeaihiota 14, jolla edistetään suurten käyttökohteiden investointeja niin, että niissä voitaisiin varmistaa paikallisen energian käyttö. Kolmanneksi tärkein hankeaihio (21) eli selvitys eri biojalostamovaihtoehtojen toimintaedellytyksistä Kainuussa. Neljänneksi tärkein oli hankeaihio 1, jolla koordinoidaan Kainuun bioenergiaohjelman toteutusta. Kuva 4. Kyselyssä esillä olleet hankeaihiot tärkeysjärjestyksessä. Vastaajista peräti seitsemän henkilöä ilmoitti hankeaihion numero 21 (Selvitys eri biojalostamovaihtoehtojen toimintaedellytyksistä Kainuussa) oleva tärkein hanke tai toimenpide kainuulaisen bioenergia-alan kehittämiseksi Kainuussa (kuva 2). Viisi henkilöä piti tärkeimpänä bioenergiaohjelman koordinointia (hankeaihio 1) ja niin ikään viisi henkilöä hanketta, jolla selvitetään Kainuuta puoltavat tekijät toisen sukupolven biopolttoaineiden ja bioenergiavarojen jalostuspaikkana (hanke 2).

13 9 Kuva 5. Tärkeimmät hankeaihiot. (Vaaka-akselilla tärkeimmäksi mainintojen määrä) 5 BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kyselyssä esillä olleita hankeaihioita voidaan yhdistää ja koota näin aihepiirien mukaan suurempia hankekokonaisuuksia. Hankkeiden rahoituksen osalta voidaan todeta että hankkeissa on ollut eri rahoituslähteisiin soveltuvia hankkeita (Euroopan maaseuturahasto, EAKR, ESR, TEKES, ). Seuraavassa on ryhmitelty kyselyssä mukana olleet hankeaihiot seuraaviin kokonaisuuksiin: Biopolttoaineen jalostukseen liittyvät toimenpiteet (2,17,21) Metsäenergian käytön edistämiseen liittyvät toimenpiteet (11,14,15) Neuvonnan ja tiedotuksen toimenpiteet (3,8,9) Biokaasun eri käyttömuotojen edistämisen toimenpiteet (12, 13) Uudet tuoteinnovaatiot (7,10,18,19) Alan koulutuspalvelut (5,6) Hajautettu energiantuotanto (16, 20) Bioenergiaohjelman koordinointi (1) Vuosittain bioenergia-alan kehittämisen rahoituksen tarve ilman toimintaympäristön kehittämistä ja investointeja on noin miljoona euroa vuodessa. Kiireellisimmät toimenpiteet näyttäisivät kohdistuvan suurimittakaavaisen biopolttoainevalmistuksen (bioetanoli, bioöljy) tukemiseen ja tuotannon taustaselvityksiin. Metsäenergian ja myös biojätteiden käytön varmistaminen suurissa, olemassa olevissa ja tulevissa voimaloissa ovat tärkeitä toimenpiteitä. Myös metsäbiomassan vienti Kainuun ulkopuolelle hyvälaatuisena hakkeena on yksi mahdollisuuksista. Bioenergiaohjelman koordinointia, jolla varmistetaan esitettyjen toimenpiteiden liikkeelle saanti ja alan yhteistyö Kainuussa, pidettiin tärkeänä toimenpiteenä. Energia-alan neuvonta ja tiedotustoiminta pitää olla tukevammalla pohjalla Kainuussa. Tälle toiminnalle on jatkuva tarve erikokoisten lämpökeskusten saneeraustarpeen kasvaessa ja rakennusmääräysten tiukentuessa. Myös energian hinnan yleinen nousu lisää neuvonnan tarvetta.

14 Osaamista tulee vahvistaa eri tasoilla. Tässä osin esille nousee Kajaanin ammattioppilaitoksen Seppälän toimipisteen rooli bioenergia-alan koulutuspalvelujen tarjoajana. Myös ns. akateemista osaamista tulee kehittää ja vahvistaa nykyisissä tutkimusorganisaatioissa kuten CEMIS-Oulussa ja MTT Sotkamon toimipisteessä. 5.1 Puuvarojen jalostuksen kehittäminen Kainuussa Tausta Puu on merkittävin uusiutuva luonnonvara Kainuussa. Puusta voidaan jalostaa hyvin monenlaisia korkean jalostusasteen vientituotteita kuten tulevaisuuden biopolttoaineita ja kemianteollisuuden raakaaineita. Kainuun metsäklusterin keskeinen tavoite on saada syntymään uutta paikallista puunjalostusta, jonka ympärille voidaan luoda tutkimus- ja kehitysympäristö, jossa kasvuyritykset voivat kehittää tuotteitaan ja liiketoimintaansa. Kainuun metsät kasvavat enemmän, kuin koskaan aiemmin. Talousmetsien vuotuinen kasvu on 7 miljoonaa m 3. Kestävä hakkuusuunnite on noin neljä miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Tästä määrästä hakataan vuosittain kolme miljoonaa m 3, josta maakunnan sisällä jalostetaan vain miljoona kiintokuutiota. Maakunnassa jalostetusta puusta saadaan 0,5 miljoonaa kiintokuutiota sivutuotteita, jotka hyödynnetään eri tavoin. Kuorellisesta tukkipuusta saadaan sahauksen yhteydessä sahanpurua %, kuorta % ja haketta % (Lähde: M. Sipi). Käytettävissä olevaa energiapuupotentiaalia ovat harvennushakkuiden pienpuu sekä päätehakkuiden hakkuutähteet ja kannot, joiden määrä on viimeisimpien tietojen mukaan yli miljoona kiintokuutiota vuodessa. Kantojen hyödyntämisellä energiantuotannossa Kainuussa onkin jo pitkät perinteet. Suurimmat sahat Kainuussa ovat Kuhmo Oy:n tuotantoyksikkö Kuhmossa ja Kajaaniwoodin (Pölkky Oy) yksikkö Kajaanissa Renforsin Rannassa. Sivutuotteet käytetään polttoaineena lämpölaitoksissa ja voimaloissa sekä osa sahanpurusta kuivataan ja briketöidään. Sahaustoiminnan sivutuotteena syntynyt puhdas hake menee sellu- ja paperiteollisuudelle. 10 Kuva 6. Kainuun vuotuiset puuvirrat ja energiapuupotentiaali

15 Puutuoteteollisuuden sivutuotteita kuten kutterin lastua ja hiontapölyä jalostetaan myös puupelletiksi kahdessa pellettitehtaassa, M-Pelletti Oy:llä Kuhmossa ja Jannpellet Oy:llä Kajaanissa. Paperin ja sellun tuotannon kapasiteettia on vähennetty Suomessa viime vuosina ja tuotanto supistuu vielä lähivuosina. Näin ensiarvoisen tärkeää onkin panostaa suomalaisen puun jalostamiseksi uusiksi tuotteiksi eri käyttötarkoituksiin. Puuvarojen käytön ja jalostuksen strategia Lähtökohtana tulee olla yhteisesti hyväksytyn tahtotilan selvittäminen ja strategian laatiminen Kainuun puuvarojen käytön ja jalostuksen kehittämiseksi. Myös aluetalouden näkökulmasta tärkeää on, että jalostus tapahtuu mahdollisimman pitkälle Kainuussa ja kaikki sivutuotteet jalostetaan korkealuokkaisiksi vientituotteiksi. Myös mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, jotka nykyisin viedään suureksi osaksi lankkuna ja lautana maakunnasta pois, tulisi jalostaa nykyistä pidemmälle. Nämä jatkojalostusprosessit lisäävät edelleen sivutuotekertymää ja näin raaka-ainekertymää uusien biotuotteiden jalostukseen. Energiaintensiivinen kaivosteollisuus on kasvanut Kainuussa ripeästi. Kaivosteollisuudelta odotetaan ekologisesti kestäviä tuotantoprosesseja, mihin kainuulaisen puun jalostus istuu hyvin. Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata kaivoksilla maakunnan omilla uusiutuvilla biopolttoaineilla jne. Tahtotilan lisäksi menestystekijöitä ovat osaaminen, lopputuotteiden valmistuksen kannattavuus ja niiden kilpailukyky sekä prosessien ja lopputuotteiden ekologisuus. Edellä mainitut tekijät luovat pohjan kestävälle ja menestyvälle puuvarojen hyödyntämiselle Kainuussa. Kainuussa on pitkä perinteet puuvarojen hyödyntämisessä. Maakuntaan on syntynyt prosessiosaamista paperin valmistuksen kautta etenkin mittausteknologian alueelle. Myös alan kehittämisympäristöihin Kainuussa on käytetty runsaasti resursseja. Nyt tätä osaamista voidaan hyödyntää puusta jalostettujen biotuotteiden tutkimuksessa. Mikäli uutta tuotantoa ei Kainuuseen saada, vaarana on tämän osaamisen siirtyminen sinne, missä tuotantolaitoksetkin sijaitsevat. Kainuun bioenergia-alan teknologiayritysten liiketoimintaa voidaan tukea mm. CEMIS -kehittämisohjelman kautta. Ohjelmassa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS-Oulu, VTT, Mikes ja Jyväskylän yliopisto. Ohjelman kautta on mahdollista rakentaa Kainuuseen olemassa oleville ja myös uusille yrityksille toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kehittyä ja kasvaa uusiutuvan energian eri alueilla. Mikäli biopolttoaineiden jalostusta aiotaan saada liikkeelle Kainuussa, on koko metsäsektori nähtävä kokonaisuutena, jossa prosessit ja yritykset tukevat toinen toistaan ja joissakin tapauksissa ovat riippuvaisia toisistaan. Yrityksen sivutuote on seuraavan yrityksen raaka-aine jne. Tämä edellyttää laajasti koko metsäsektorin kehittämistä. Kun alan tutkimukseen panostetaan, syntyy ympäristö, jossa yritysten on mahdollista syntyä, kasvaa ja kehittyä sekä luoda uusia innovaatioita toimialalle. 11

16 12 Kuva 7. Kainuun puuvarojen käytön asemointi. Koska Kainuussa ei ole enää sellu- ja paperiteollisuutta, on mekaaninen puunjalostus ja sen kehittäminen nähtävä biopolttoainejalostuksen yhtenä lähtökohtana. Tämä luo hyvän pohjan puutuoteelinkeinoille ja prosesseissa syntyvien sivutuotteiden jalostamiselle. Tämän lisäksi myös metsien sisältämää bioenergiapuuta (harvennuspuu, hakkuutähteet, kannot) voidaan jatkojalostaa edelleen vientituotteiksi saakka. Suomessa biojalostamohankkeet näyttävät sijoittuvan paikkakunnille, missä syntyy sivutuotteena biojalostamojen tarpeisiin sopivaa raaka-ainetta. Sivutuotteiden jalostus tapahtuu näin samalla saitilla kuin missä sivuvirratkin syntyvät. Kainuussa biojalostamot voivat syntyä suurten sahojen yhteyteen ja sinne, missä infrastruktuuri on olemassa esimerkiksi energian tuotannon osalta. Eteenkin suurilla sahoilla Suomessa on herännyt kiinnostus biopolttoaineiden jalostukseen. Tässä murrosvaiheessa Kainuuseen tarvitaan puuvarojen käytön ja jalostuksen maakunnallista kehittämistä varten päätöksiä tekevä ohjausryhmä tai klusteriryhmä, jossa on riittävän yritysedustuksen lisäksi keskeiset toimijat metsätalouden, puutuotetalouden ja bioenergian osa-alueilta. Metsäklusteriryhmä Jotta Kainuussa löydetään koko klusterin yhteinen tahtotila ja strategia sekä sen jalkautus, vaatii se keskeisten toimijoiden ja yritysten osallistumisen alaan liittyvien päätösten tekoon ja toimien valmisteluun. Kainuun liitolle tehdyn aloitteen mukaisesti metsäklusteriryhmä perustettiin vuoden 2013 lopussa. Metsäklusteriryhmä kehittää ja koordinoi Kainuun liiton, Metsäkeskuksen ja kaikkien alan maakunnallisten toimijoiden kanssa metsien käyttöön perustuvia elinkeinoja.

17 13 Metsäklusteriryhmän tehtäviä ovat Koota yhteen metsäklusterin eri osien (metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus, koulutus ja t&k) näkemykset. Vastata alan yhteisestä strategiasta sekä sen jalkauttamisesta ja toteutumisesta edustamissaan taustaorganisaatioissa. Käsitellä ja koordinoida koko toimintakenttää koskevia asioita ennen päätöksen tekoa. Ryhmän jäsenten vastuulla on tuoda omien taustaorganisaatioidensa näkemykset koko ryhmän tietoon. Koordinoida tutkimus- ja kehittämistoimia sekä edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Vastata menestyksellisen elinkeinotoiminnan edellytysten luomisesta Kainuussa. Klusteriryhmän alaisuudessa toimii asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan. Asiantuntijaryhmät ovat substanssiosaajia, jotka keskittyvät jonkin klusteriin liittyvään kehittämiskohteeseen. Tähän voi liittyä myös kehittämishanke. Kainuun maakuntaohjelman laatiminen käynnistyi tammikuussa Koska metsäklusteri on yksi keskeisimmistä Kainuun tulevaisuuden aloista, metsäklusteriryhmä toisi oman osaamisensa Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laatimiseen. 5.2 Biokaasualan kehittäminen Kainuussa Kainuussa on edistetty biokaasun tuotantoa maatilakokoluokassa. Hankkeita ja selvityksiä on toteutettu myös suuremmassa mittakaavassa mm. ELY-keskuksen hallinnoimassa Eloperäiset jätteet kiertoon - hankkeessa ja eräissä yritysten omissa hankkeissa kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi. Rahoitusta tulisi keskittää myös bioenergiasektorin toimintaympäristön kehittämiseen. Esimerkiksi koulutussektorille Kajaanin ammattilaitoksen Seppälän toimipiste voisi olla yksi kohde. MTT Sotkamon tutkimusasemalla on edistetty peltoenergian ja biokaasun käyttöä useilla hankkeilla ja tutkimusasemalla on käytössä mm. biokaasulaitteisto tutkimuskäyttöön. Nykyistä biokaasualan osaamista vahvistetaan rakentamalla tutkimusasemalle toimintaympäristö, mikä mahdollistaa alan tutkimustoiminnan ja palveluliiketoiminnan laajentamisen. Muun muassa Kainuun maatiloilla on ollut kiinnostusta biokaasun tuotantoon ajoneuvojen polttoaineeksi, mikä voisi olla yksi biokaasun hyödyntämisen pilotointikohde. MTT:n toimintaympäristön kehittämiseen voitaisiin myöhemmin lisätä mobiili biokaasun ja liikennebiokaasun tutkimusalusta. Kainuuseen muodostetaan osaamisklusteri ja liikennebiokaasustrategia liikennebiokaasun ympärille. Osaamiskeskittymällä olisi edellytyksiä luoda Kainuuseen bioenergia-alan tuotekehitystä, laitteistojen tuotantoa ja muuta liiketoimintaa. Keskeisiä toimijoita ovat mm. Ekokymppi ja Kainuun Etu. Hankkeet eivät jää irrallisiksi vaan informaatio ja osaaminen keskittyvät avaintoimijoille ja jää maakuntaan. Kainuuseen tulisi saada esimerkkitapaukset biokaasuautoista ja biokaasuilla kulkevista busseista yritysten ja niiden markkinoiden tukemiseksi. Vanhan traktorin biokaasukonvertointi pilottikokeena kehittäisi tärkeää tietotaitoa, mikä olisi erityisen arvokasta maanviljelijöille energiaomavarainen maatila - konseptin toteutuksessa.

18 Bioenergiasektorin ohjaus Kainuussa bioenergia-alaan koordinoi bioenergian teemahanke II, joka toimii Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii asiantuntijaryhmä, joka keskittyy kulloinkin tärkeään teemaan. Pääpaino on nyt yritysten tukemisessa biojalostuksen käynnistämiseksi Kainuussa. Myös bioenergiaohjelman hankkeiden projektipäälliköt pitävät yhteiskokouksia (yhteiset opintomatkat, tiedotus, seminaarit jne.). Koko metsäsektoria koordinoiva metsäklusteriryhmä perustettiin vuonna 2013 lopussa. 6 BIOENERGIAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE Seuraavassa on esitetty tärkeimmät kehittämishankkeet, joiden käynnistämisajankohta olisi heti seuraavan ohjelma kauden alkupuolella. Suoraan EU-rahoituslähteitä haettavia hankkeita ei ole mainittu tässä yhteydessä. Meneillään olevat hankkeet ja hankeideat tarkemmin on esitetty liitetaulukossa. Ohjelmakauden alkupuoliskon hankkeet Bioenergiateemaohjelman koordinointi, CEMIS-Oulu Hanke on periaatteessa koko ohjelmakauden kestävä hanke. Hankkeen toteutuksen kustannusarvio on noin euroa vuodessa. Tavoitteena on koordinoida Kainuun bioenergiaohjelman toteutusta. Bioenergiaohjelman päivitys vuoden 2016 aikana. Tehtävänä on edesauttaa bioenergiaohjelmassa mainittujen hankeaihioiden hankkeistamisessa. Yleisenä tavoitteena on yhteistyöverkoston ylläpito, huolehtia bioenergia-alan tiedotuksesta Kainuussa ja toimia yhdyslinkkinä kansallisissa ja kansainvälisissä alan hankkeissa. Tehtäviin kuuluu myös toimialan seuranta ja tilastotiedon ylläpito. Liikennebiokaasun tiekartta Kainuussa esiselvityshanke, Kainuun Etu Oy Hankkeessa selvitetään liikennebiokaasun mahdollisuudet ja alan jatkotoimet Kainuussa: Mitkä ovat Kainuun hajautetun pientuotannon vahvuudet kilpailussa, biokaasun odotettu tuotantomäärä ja tuottajat, millä askelilla tuotantotoiminta voisi konkreettisesti käynnistyä ja laajentua. Tavoitteena on luoda konkreettiset ratkaisut liikennebiokaasun tuotannon aloittamiseksi Majasaaressa ja MTT Sotkamossa. Esiselvityksellä pohjustetaan myöhempää kokonaistavoitetta luoda Kainuuseen biopolttoaineiden tuotannon, jakelun ja käytön verkosto, joka vastaa valtakunnallisiin ja EU-tason tavoitteisiin tuottamalla vuonna % maakunnan liikennepolttoainetarpeesta. Tämä tarkoittaa kymmenien uusien biokaasulaitosten ja jakeluasemien perustamista. Hankkeistuksen päämääränä on luoda pääosin valtakunnallisista kehittämisrahoista koostuva laaja kehittämis- ja investointihankkeiden kokonaisuus. Hankkeessa laaditaan ehdotukset osaksi tulevaa maakuntaohjelmaa. Hankkeen budjetti on euroa. Biojalostuksen teknologiaselvitys Hankkeen tarkoituksena on laatia materiaalipaketti ja taustoittaa kainuulaisia päättäjiä biojalostuksen teknologioiden nykytilasta (State-of-the-art). Lähtökohtana on selvittää, seurata ja verkottaa kainuulaista tietämystä mm. metsäbiomassan jalostuksesta, prosessissa syntyvistä sivutuotteista ja sivutuotteiden hyödyntämisestä. Alan tutkimukseen panostetaan lukuisissa tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä niin Suomessa kuin muuallakin, mutta tuloksia ei riittävästi huomioida ja analysoida alueiden toimintaympäristöjen kannalta eikä alueen kannalta kaikkea ajankohtaista ja oleellista tietoa saada alueellisten päätösten tueksi. Tällä hankkeella ja hankkeen toteuttajan asiantuntija osaamisella varmistetaan, että Kainuussa on aina uusin tieto saatavissa maakunnassa jo olevilla ja Kainuuseen mahdollisesti etabloituvalle bioja-

19 lostusta harjoittavilla yrityksillä sekä päättäjillä biojalostuksen toimintaympäristöön liittyvien maakuntastrategian ja Kainuun älykkään erikoistumisen (Smart Specialisation) tavoitteiden mukaisia päätöksiä tehtäessä. Metsäenergian tuotanto ja käyttö, Suomen metsäkeskus Kainuu Hankkeen tavoitteena on edistää metsäenergian tuotantoa ja käyttöä. Hanke on ylimaakunnallinen hanke, jossa ovat mukana Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Hanke koostuu seuraavista toimenpiteistä: Metsänomistajien aktivoiminen tuottamaan myös metsäbiomassaa osana metsätaloutta. Toteutetaan kohdennettuna kirjemarkkinointina ja hyödyntäen metsään.fi -palvelua. Kokeillaan myös Pohjois-Pohjanmaalla toteutettua mallia, jossa tietyn alueen metsänomistajille järjestetään työnäytös ja motivoidaan metsänhoidon kautta tuottamaan energiapuuta. Korjuumenetelmien kehittäminen ja koulutus moto-kuskeille Pilketuotannon kehittäminen ja markkinoiden kartoitus Verkostoituminen muiden Pohjoismaiden (Ruotsi, Norja) toimijoiden kanssa sekä maakuntien yhteiset opintomatkat ja työnäytökset sekä teemapäivien järjestäminen. Lämpöyrittäjyyden edistäminen Lähinnä suurkiinteistöille ja maatiloille kohdennettu neuvonta puuenergian käyttöön liittyen. Kolmevuotisessa hankkeessa Kainuun osuus on e/v sisältäen kahden henkilön työpanoksen. Mikäli hanke ei toteudu ylimaakunnallisena, toteutetaan se maakunnallisena. EMI, Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu EMI (energiasektorin mittaukset) hankkeella edistetään energiasektorin tuotantotehokkuutta ja -mahdollisuuksia uusimpien mittausteknologisten ja tiedonsiirtoratkaisujen avulla (mm. pilvipalvelut). Työn alle otettavat kehittämistoimet valikoidaan yrityksistä tulleiden toiveiden perusteella. Tavoitteena on myös TKI-toiminnan aktivoiminen yhdessä yritysten kanssa. Tässä hyödynnetään CEMIS-Oulun kokemusta eri aloille tehdyistä tilaustutkimuksista sekä laboratoriopalvelujen että räätälöityjen TKIprojektien muodossa. Liikennebiokaasun tuottaminen nurmesta, MTT Sotkamo Kolmivuotinen toteutetaan vuosina Sen budjetti on Hankkeessa hyödynnetään MTT Sotkamon biokaasulaitosta. Kainuussa on rehun- ja ruoantuotannon ulkopuolella olevaa peltoa lähes ha. Niitä ylläpidetään, mutta niiden satoa ei käytetä millään tavalla hyödyksi. Jokaisesta hehtaarista saa henkilöauton yhden vuoden kulutusta vastaavan määrän liikennemetaania. Hankkeen tavoitteena on käynnistää nurmibiomassaan pohjautuva liikennemetaanin tuotanto Kainuussa. Hankkeessa optimoidaan biokaasulaitoksen tuotantoprosessin eri vaiheet liikennemetaanin tuotantoa varten. Prosessien kannattavuuden arvioimiseksi laaditaan tuotantolaskelmia toiminnassa olevasta prosessista. Tähän mennessä laskelmat ovat olleet pääsääntöisesti teoreettisia laskelmia. Toimijoiden tietoisuutta biokaasun ja liikennemetaanin käytöstä ja mahdollisuuksista lisätään biokaasureaktorin, biokaasukäyttöisen auton ja traktorin toimintanäytöksillä. 15

20 16 Biokaasutuotannon tehostaminen ja uudet tuotteet, MTT Sotkamo Kolmivuotinen toteutetaan vuosina Sen budjetti on Hankkeessa hyödynnetään MTT Sotkamon biokaasulaitosta. Bioenergiatuotannossa ollaan ottamassa käyttöön uusia raaka-aineita, kuten nurmi ja maataloustuotannon sivuvirrat. Niihin kätkeytyy runsaasti hyödyntämätöntä energiaa sekä teollisuuden raaka-aineiksi soveltuvia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Esimerkiksi lannoiteteollisuus on kiinnostunut fosforista ja typestä. Biokaasun tuotantoprosessia voidaan tehostaa. Esimerkiksi mikrobien, entsyymien, kemikaalien ja fysikaalisten menetelmien käyttö voi nostaa prosessin tehokkuutta. Hankkeessa kokeillaan eri menetelmiä ja työkaluja, arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta ja lasketaan niiden taloudellisia vaikutuksia. Biokaasulaitos on biojalostamo, jossa mikrobit pilkkovat orgaanista eloperäistä materiaalia. Prosessissa syntyy metaanin ohella myös muita makromolekyylejä ja pienimolekyylisiä yhdisteitä, joihin kohdistuu taloudellista mielenkiintoa. Hankkeessa tutkitaan niiden tuotanto- ja talteenottomahdollisuuksia. Kuluttajien energianeuvonta, Annosol Oy Kainuun bioenergiaohjelman yksi yleisistä tavoitteista on energiatehokkuuden parantaminen. Kuluttajien energianeuvonta on Motivan koordinoima, joka Kainuussa keskittyy uudis- ja korjausrakentamiseen yhteistyössä Kainuun kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Hankkeessa tarjotaan energianeuvontaa kuluttajille massatapahtumien ja neuvontatilaisuuksien yhteydessä ja järjestetään koulutusta kuntien rakennustarkastajille. Rahoitus Motiva/TEM ja Kainuun liitto. Optio vuoteen 2016, budjetti euroa. Ilmastohanke, Kajaanin yliopistokeskus Ilmastohankkeella edistetään Kainuun kunnissa maakunnallisen ilmastostrategian mukaisia toimenpiteitä. Mahdollinen rahoittaja Kainuun ELY-keskus (EAKR/Y) ja toteutetaan Kainuun metsäbioenergian parempi hyödyntäminen ja toimintaketjun kehittäminen Hankkeessa selvitetään, kuinka metsäbioenergiaa voitaisiin paremmin hyödyntää Kainuussa. Yhtenä tärkeänä seikkana on metsänomistajien ja koneyrittäjien tiivis verkottuminen ja jopa yhteisyrityksen muodostaminen. Hake- ja pilketuotannon lisääminen ja alueilta ulosvienti olisi hyödyllistä kunnille verotulojen muodossa mm. puutavaran lisääntyvänä myyntitulona, koneyrittäjien liikevaihdon kasvuna ja työpaikkojen lisääntymisenä. Haketta voidaan tällöin viedä Suomen isoihin nieluihin ja jopa ulkomaille. Ennen isompaa verkostoitumishanketta edeltää esiselvityshanke. Selvitetään mahdollisuutta verkottua myös maakuntarajojen yli, jolloin voitaisiin saavuttaa riittävät tuotantomäärät Etelä-Suomen suuriin käyttökohteisiin. Energiatehokkaan ja omavaraiset kiinteistöt, Loiste Sähköverkko Oy Projektin tavoitteena on luoda Kainuun alueelle toimintamalli, jossa syntyy paikallisia kuluttajia ja PKyrityksiä palveleva, kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisuja ja uusiutuvan energian tuotantoratkaisuja innovoiva, suunnitteleva, myyvä, asentava ja ylläpitävä yritysverkosto. Kokemuksen karttuessa yritysverkoston on tavoitteena laajentaa toiminta-aluettaan myös Kainuun maakunnan ulkopuolelle ja luoda siten uusia työpaikkoja alueelle. Projektin yrityskumppaneina toimivat aluksi Lieke Suunnittelu Oy, Loiste Sähköverkko Oy, Annosol Oy ja Paikallis-Sähkö Oy. Tutkimusta ja konseptointia hankkeessa toteuttavat lisäksi Envitecpolis Oy, VTT ja Aalto-Yliopisto.

21 17 Kylien bioenergia-asioiden edistäminen Uusiutuvan energian hyödyntäminen edistää ympäristöasioita ja tuo samalla myös tulojen ansaintamahdollisuuksia kylille. Kainuun kylien mahdollisuudet toimia uusiutuvan energian käyttäjänä ja polttoaineiden tuottajana kartoitetaan yhteistyössä kylä - ja maaseutuelinkeinojen teemaohjelman kanssa. Lähtökohtana on kylien yhteisten kokoontumistilojen uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus, jolloin kylätalo toimii samalla esimerkkinä ja tiedonvälittäjänä uusista energiaratkaisuista. Kartoitukseen sisällytetään myös kylän yksityiset öljyn käyttökohteet ja niiden muuttaminen uusiutuvalle energialle. Edelleen tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa biokaasua maatilojen välisenä yhteistyönä. Yleisenä tavoitteena on nostaa kylien ja maatilojen energiaomavaraisuutta.

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsäala kasvuun 7.4.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Kainuun metsäklusteri elää jatkuvassa muutoksessa Metsäklusterin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta

Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsät ovat Kainuun biotalouden perusta Metsäala kasvuun 7.4.2014 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Kainuun metsäklusteri elää jatkuvassa muutoksessa Metsäklusterin

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys

Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Talvivaaran voimalaitoksen esiselvitys Hanke-esittely 12.12.2006 BIOENERGIAN TULEVAISUUS ITÄ-SUOMESSA 3 Talvivaara lyhyesti Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät 340 Mt mineraalivaranto Tuotannon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely

Energiaomavarainen Seutu. Projektiesittely Energiaomavarainen Seutu Projektiesittely 29.10.2018 Toteutusaika: 1.4.2016-30.9.2019 (42kk) Toteutuskohteet Pohjanmaa; Vaasa (Vähäkyrö) ja Kristiinankaupunki Lappi; Sodankylä ja Tervola Keski-Pohjanmaa;

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Väppi

Väppi Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot