KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN... 2 KV 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 2 KV 3 ILMOITUSASIAT... 2 KV 4 ESITYSLISTAN

Transkriptio

1 KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN... 2 KV 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 2 KV 3 ILMOITUSASIAT... 2 KV 4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 2 KV 5 GAMMELBODAN OSA-ALUEEN 2 ASEMAKAAVA (KAAVA 2122)... 3 KV 6 KAUPUNGINOSAN 1 KORTTELIEN 6 JA 7 (VANHA KAUPUNKI) JA OSAN KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KAAVA 2137)... 8 KV 7 ENTISEN WÄTTLAX SKOLAN MYYNTI KV 8 BROMARVIN ENTISEN LÄÄKÄRIN ASUNNON MYYNTI KV 9 KULTTUURISIHTEERIN VALINTA KV 10 FRANK HOLMSTRÖMIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄ KV 11 KAUPUNGINTALON KORJAUS KV 12 VUODEN 2004 TALOUSARVIO / VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA KV 13 VUODEN 2004 TULOVEROPROSENTTI KV 14 VUODEN 2004 KIINTEISTÖVEROT KV 15 VUODEN 2004 KOIRAVERO... 33

2 KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KV 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KV 3 ILMOITUSASIAT KV 4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

3 KV 5 GAMMELBODAN OSA-ALUEEN 2 ASEMAKAAVA (KAAVA 2122) aklk 31 Asemakaavaluonnos on laadittu. Noin 12 hehtaarin alueesta noin puolet on yksityisomistuksessa. Kaavoitussopimus on laadittava ennen kuin kaavaehdotus esitellään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Neuvottelut ovat käynnissä. Asemakaavaluonnos pohjautuu Gammelbodan osayleiskaavaan ja se on jatkoa Gammelboda Parkenin asemakaavalle. Koska ratkaisu noudattaa aikaisemmissa kaavan vaiheissa arvioidut ja hyväksytyt periaatteet, varsinaisia vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Kaavaluonnokseen on merkitty 31 pientalotonttia, joiden rakennusoikeus on ka-m². Tonteille saa päärakennuksen lisäksi sisustaa lisäasunnon, joka saa olla korkeintaan 60 m². Peltoalueen tontit ovat suuruudeltaan n m² ja epätasaisemman metsämaaston tontit n m². Kortteleiden tehokkuusluku on 0,16 0,25. Luonnos on laadittu siten, että rakennettava katuverkosto noudattaa maastoa mahdollisimman hyvin. Rakennusalat ovat yleensä tilavat ja sellaiset, että tontin etelä- tai länsipuolelle voi rakentaa oleskelutilan tai terassin. Yhtenäisen kaupunkikuvan saamiseksi asemakaavassa on rakennusoikeuden ja kerrosalan lisäksi määrätty myös katonharjan suunta. Päärakennusta varten pitää rakentaa vähintään kaksi autopaikkaa ja lisäasuntoa varten yksi. Autotallin tai katoksen voi rakentaa joko erilliseksi rakennukseksi tai päärakennuksen yhteyteen. Kuvituksissa suositus autopaikan sijoittamiseksi. Yksi leikkipuisto (VP) on sijoitettu vapaa-ajan polun varteen. Polku kulkee Gammelbodan sisäosista pohjoisessa sijaitsevaan merenrantaan. Puistoalueelle saa rakentaa leikki-, oleskelu- ja pallopelitilat, jotka rajoitetaan ja suojataan muusta alueesta pensasaidoin ja pensaikoin. VP-merkintä sallii myös pienimuotoisen rakentamisen leikkejä ja oleskelu varten. Muut viheralueet on merkitty VL-alueiksi, joissa on ohjeellinen merkintä (ulk) vaelluspolkuja varten. Liitteet: a. kaavakartta 2122 määräyksineen b. ote osayleiskaavasta c. kuvitus (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta hyväksyy tässä vaiheessa kaavaluonnoksen, asettaa sen kuultavaksi sekä valtuuttaa aluesuunnittelua saattamaan ehdotuksen valmiiksi, ellei sitä vastaan jätetä merkittäviä huomautuksia.

4 aklk 39 Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä ajalla Bergkulla 2:n ja Larskullan omistajat ovat jättäneet kirjalliset mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä muutosehdotuksen. Kyseiset alueet kuuluvat osittain kaava-alueeseen. Omistajien esittämät mielipiteet on osittain otettu huomioon nyt esitettävässä kaavaluonnoksessa, jota julkisen nähtävänäoloajan jälkeen pidetään maankäyttösopimuksen perustana. Tekninen keskus on ehdottanut kaava-alueeseen, katu- ja virkistysalueeseen sekä tonttijakoon muutoksia tavoitteena parantaa sekä alueen kuivatusta että yleisten alueiden kunnossapitoa. Tässä yhteydessä todetaan, että Parkenin asemakaavaan on tehtävä pieni muutos katualueeseen eli Östanpåvägenin ja Bergviksvägenin liittymään. Nämä ehdotukset on pääasiassa otettu huomioon esiteltävässä kaavaehdotuksessa. Kaikki korttelialueiden laajennukset vastaavat osayleiskaavaa. Ehdotuksessa kaava-aluetta on korttelissa 209 laajennettu AR-tontilla, mikä tarkoittaa rivitaloa tai kytkettyä asuintaloa. Ehdotus sisältää myös nämä 34 pientalotonttia, joille saa rakentaa kaksi asuntoa per tontti siten, että lisäasunto on suuruudeltaan korkeintaan 60 ka-m². Pientalotontit ovat erisuuruisia ja niiden rakennusoikeudet ovat ka-m² per tontti. Pientalokorttelien tehokkuusluku on 0,15 0,2, kun taas AR-tontin tehokkuusluku on 0,25. Liitteet: Kaavaselostus liitteineen - kaavakartta 2122 määräyksineen - kuvitus (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, kaavakartta 2122, sekä toimittaa sen kaupunginhallitukselle kh 12 Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginosan 14 (Gammelboda) korttelien sekä virkistys- ja liikennealueen (kaava 2122) asemakaavaehdotuksen. Kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Samalla pyydetään rakennus-, pelastus- ja ympäristönsuojelulautakunnilta sekä tekniseltä lautakunnalta lausunnot kaavaehdotuksesta. Asia jätettiin pöydälle.

5 Merkittiin, että kiinteistöinsinööri Pentti Viljanmaa poistui kokouksesta klo sen jälkeen, kun em. asia oli käsitelty kh plk 22 Kaupunginhallitus on pyytänyt pelastuslautakunnalta lausuntoa Gammelbodan osa-alueen 2 (kaava 2122) asemakaavasta. Pelastuslautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa asemakaavasta, jos noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman E1:n, Rakennusten paloturvallisuus, määräyksiä eli mm. etäisyyttä läheisiin rakennuksiin sekä jos hälytysajoneuvolla pääsee alueeseen. Tämän lisäksi palopostiverkostoa pitää laajentaa voimassa olevien määräysten mukaisesti rlk 173 Rakennuslautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa asiasta tlk 131 Oheistetaan liitteeksi kaavaselostus ja kartta. Teknisellä lautakunnalla ei liene mitään huomautettavaa Gammelbodan osaalueen 2 (kaava 2122) asemakaavaehdotuksesta. (kaupungininsinööri) Teknisellä lautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa Gammelbodan osaalueen 2 (kaava 2122) asemakaavaehdotuksesta.

6 yslk 17 Kaupunginhallitus on pyytänyt ympäristönsuojelulautakunnalta lausuntoa Gammelbodan osa-alueen 2 asemakaavasta. Ympäristönsuojelulautakunta on kahteen eri otteeseen tehnyt joitakin muutosehdotuksia siihen yleiskaavaan, joka muodostaa laaditun asemakaavan perustan. Lautakunta on pyrkinyt siihen, että se jossakin määrin voisi poistaa ne konfliktit, jotka ovat tulleet esille laaditun luontoninventoinnin osoittamien luonnonarvojen ja rakennussuunnittelun välillä. Lautakunnan päämääränä on ollut luoda miellyttävä asuinympäristö, mutta se ei kuitenkaan ole tässä onnistunut toivomallaan tavalla. Laadittu asemakaavaehdotus noudattaa pitkälti laadittua yleiskaavaa, eivätkä suuret muutokset ole enää tarpeen. Lautakunta haluaa kuitenkin huomauttaa, että korttelit 215 ja 213 ulottuvat molemmat eteläisimmiltä osiltaan Bergviksgrändin molemmilla puolilla sille alueelle, jota nykyään yleisesti käytetään vaellusalueena. Jos poistetaan Bergviksgrändin kolme viimeistä (eteläisintä) tonttia, viheralue pysyisi huomattavasti yhtenäisempänä. Ympäristönsuojelulautakunta viittaa aikaisempiin asiasta antamiinsa lausuntoihin sekä ehdottaa, että kaavasta poistetaan ne korttelien 213 ja 215 kolme eteläisintä tonttia, jotka ulottuvat Bergvikskgrändin molemmille puolille. Tällöin tärkeä virkistysalue pysyy muuttumattomana. Puheenjohtaja Bernhard Biström ilmoitti olevansa esteellinen ja poistus kokoushuoneesta. Varapuheenjohtaja Kaisa Jaarva toimi puheenjohtajana pykälän käsittelyn aikana. Sen jälkeen kun puheenjohtaja oli ehdottanut asiasta keskusteltavan, jäsen Högström ehdotti ympäristönsuojelulautakunnan ilmoittavan, että on noudatettava alueen yleiskaavaa, minkä vuoksi asemakaavaehdotusta ei ehdoteta muutettavaksi. Jäsen Högströmin ehdotusta kannatettiin. Jäsen Söderlund kannatti asiaa valmistaneen ehdotusta. Puheenjohtaja suoritti tämän jälkeen äänestyksen. Jäsen Högströmin ehdotus sai kuusi (6) ääntä ja asiaa valmistaneen ehdotus yhden (1) äänen. Ympäristönsuojelulautakunta ilmoittaa näin ollen kaupunginhallitukselle, ettei sillä ole mitään huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.

7 kh 26 Ehdotus on pidetty nähtävillä Sitä vastaan ei ole jätetty muistutuksia. Yllä olevassa asian valmistelussa näkyvät jätetyt lausunnot. Lausunnot eivät johda mihinkään kaavaehdotuksen muutokseen. Uudenmaan ympäristökeskuksessa pidettiin viranomaisneuvottelu Siinä ei tullut esiin mitään syytä muuttaa ehdotusta. Lisäksi todetaan, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäyttösopimuksen alueen yksityisten maanomistajien kanssa. (kv 10, ) Ehdotusta on nähtävänäoloajan jälkeen täydennetty nimeämällä kaksi kujaa (Bölegränd = Bölenkuja ja Begviksgränd = Kalliolahdenkuja). Tämä tarkistus ei edellytä uutta nähtävänäoloaikaa. Ehdotus toimitetaan kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Oheistetaan liitteeksi kaavaselostus karttoineen ja kaavamääräyksineen. Kaavakartta ja määräykset, kaava nro 2122a, esitellään samassa kokouksessa. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupunginosan 14 kortteleiden sekä katu-, virkistys- ja puistoalueen ehdotuksen asemakaavaksi sekä asemakaavamuutoksen, kaava nro 2122a kv 5 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupunginosan 14 kortteleiden sekä katu-, virkistys- ja puistoalueen ehdotuksen asemakaavaksi sekä asemakaavamuutoksen, kaava nro 2122a.

8 KV 6 KAUPUNGINOSAN 1 KORTTELIEN 6 JA 7 (VANHA KAUPUNKI) JA OSAN KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KAAVA 2137) aklk 36 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu kaava-alueelle, joka sijaitsee Kustaa Vaasan kadun, Raatihuoneentorin, Sepänkadun, Raippatorin ja Stallörsparkenin välissä. Kyseisen kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa sellaiset tonttijakojen muutokset, jotka edelleen helpottavat korttelien hotellielinkeinon kehittämistä. Korttelin 7 omistaja on tehnyt asiasta aloitteen. Tavoitteena on säilyttää rakennusoikeudet, nykyiset rakennussuojelumääräykset ja niihin liittyvät muutos- ja lisärakennusehdot. Oheistetaan liitteeksi ohjelma ja karttaliite. (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta hyväksyy osallistumis- ja arviointiohjelman, toimittaa sen kaupunginhallitukselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle tiedoksi sekä kuuluttaa ohjelman aklk 18 Osallisia on kuultu kirjeitse lokakuussa Museovirasto on vastauksessaan todennut, ettei kaavamuutos koske arkeologisen osaston vaikutusaluetta, sekä että maakuntamuseo antaa tavanmukaisessa järjestyksessä lausuntonsa rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Asemakaavaan on tehty muutosluonnos. Luonnoksessa ehdotetaan seuraavaa: - tonttijako tontti 5 jaetaan kahteen osaan - käyttötarkoitus tontin 1 merkinnäksi tulee AL eikä AP - rakennusruudut merkintään talousrakennuksien rakennusoikeus Rakennusoikeudet pysyvät muuttumattomina. Kaavamääräyksiin tehdään vain sellaisia muutoksia, jotka lainmuutos vaatii. (MBL) Oheistetaan liitteeksi kaavakartta 2137 määräyksineen. (kaupunginarkkitehti) Asemakaavalautakunta asettaa luonnoksen kuultavaksi 14 päivän ajan. Ellei luonnokseen esitetä oleellisia muutoksia, kaupunginarkkitehti oikeutetaan täydentämään sitä kaupunginhallituksen käsittelyä varten tavanmukaisilla

9 kaavaehdotusta koskevin selostuksin kh 14 Asemakaavan muutosluonnos (kaavakartta 2137) pidettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä ajalla Muutosluonnosta vastaan ei ole jätetty muistutuksia. Asemakaavalautakunnan päätöksen mukaisesti luonnosta on täydennetty kaavaselostuksin, liite. Kaupunginhallitus asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajan sekä pyytää lausunnon rakennuslautakunnalta, pelastuslautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristönsuojelulautakunnalta ja maakuntamuseolta kh 29 Ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä ajalla Sitä vastaan ei ole jätetty muistutuksia. Oheisesta taulukosta näkyvät lausunnot, vastineet ja muutosehdotukset (päätösehdotukset), joiden mukaan kaupunginarkkitehti on tarkistanut kaavaehdotusta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Uudenmaan ympäristökeskuksessa pidetyn viranomaisneuvottelun jälkeen on lisätty määräys kaupunginarkeologisesta vaikutusalueesta. Liitteet: a. Taulukko lausunnoista ja vastineista b. Jäljennös maakuntamuseon lausunnosta c. Kaavaselostus kaavakarttoineen ja määräyksineen Kokouksessa esitellään kaavakartta määräyksineen, kaava nro 2137a. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupunginosan 1 (vanha kaupunki) korttelien 6 ja 7 asemakaavan ja osan katualueen muutosehdotuksen, kaavakartta nro 2137a.

10 kv 6 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupunginosan 1 (vanha kaupunki) korttelien 6 ja 7 asemakaavan ja osan katualueen muutosehdotuksen, kaavakartta nro 2137a.

11 KV kh 32 ENTISEN WÄTTLAX SKOLAN MYYNTI Kaupunginvaltuusto on päättänyt myydä Wättlax skolan, koska opetus on siirretty kunnostettuun Bromav skolaan. Myyntitehtävä on annettu Adolfsson Oy Ab LKV AFF:lle. Myyntihinta (= pyydetty hinta) vahvistettiin :ksi. Kiinteistöstä on jätetty kaksi (2) tarjousta, jotka molemmat ylittävät pyydetyn hinnan. Antti Helminen ja Kimmo Kuntsi tarjoavat kiinteistöstä Harri ja Pirkko Heikkinen tarjosivat alunperin kiinteistöstä , mutta he korottivat tarjoustaan :oon. Rakennuksesta on teetetty kuntotarkastus. Myynnin aikana on tullut ilmi, että entisen Bromarvin kunnan omistusoikeus kiinteistöön pohjautui lahjakirjaan. Lahjakirjan ehtojen mukaan lahja siirtyy Hummelbackan tilan omistajalle, jos kiinteistöä käytetään muuhun kuin koulutoimintaan. Hummelbackan (= kantatilan) nykyinen omistaja Runar Rehnström on Elsa Rehnströmin jakamattoman kuolinpesän ja Kurt Rehnströmin puolesta ilmoittanut, että kuolinpesä ja Kurt Rehnström luopuvat kaikista lahjakirjan mahdollisesti oikeuttamista vaatimuksista, jos heille maksetaan :n korvaus. Kaupungilla on ehdoton omistusoikeus kiinteistöön. Tästä huolimatta ei liene syytä kyseenalaistaa Rehnströmin kohtuullista vaatimusta. Kiinteistön metsäkannan arvoksi on arvioitu n Kiinteistöinsinööri, joka on arvioinut maan hinnan, pitää summaa hyvin kohtuullisena. Elsa Rehnströmin jakamattoman kuolinpesän ja Kurt Rehnströmin kanssa laaditaan erillinen sopimus ennen kuin kiinteistö lopullisesti myydään. (MH) Kaupunginhallitus päättää a. ehdottaa kaupunginvaltuuston myyvän Tammisaaren kaupungin Wättlaxin kylän Solbackan tilan 5:17 (kiinteistömerkintä ) sekä tilalla sijaitsevat rakennukset Harri ja Pirkko Heikkiselle hintaan Kaupunginhallitus saa sopia kaupan muista ehdoista.

12 b. maksaa Elsa Rehströmin kuolinpesän osakkaille ja Kurt Rehnströmille :n korvauksen siitä, etteivät he esitä kaupungille vaatimuksia lahjakirjan ehdon vuoksi. Tästä laaditaan erillinen sopimus kv 7 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuuston myyvän Tammisaaren kaupungin Wättlaxin kylän Solbackan tilan 5:17 (kiinteistömerkintä ) sekä tilalla sijaitsevat rakennukset Harri ja Pirkko Heikkiselle hintaan Kaupunginhallitus saa sopia kaupan muista ehdoista.

13 KV kh 19 BROMARVIN ENTISEN LÄÄKÄRIN ASUNNON MYYNTI Kaupunginvaltuusto on päättänyt myydä Bromarvin entisen lääkärin asunnon sitten, kun Bromarv skola on kunnostettu. Myyntitehtävä on annettu Adolfsson Oy Ab LKV AFF:lle. Myyntihinta (= pyydetty hinta) on vahvistettu :ksi. Kolme (3) tarjousta ylittää pyydetyn hinnan: - Maj-Britt Malmén ja Kjell Selenius ovat tarjonneet kiinteistöstä He vuokraavat kiinteistöstä huoneiston. - Jukka Keskikallio ja Marja Axelsson ovat tarjonneet kiinteistöstä Hannu ja Marja-Leena Eronen ovat tarjonneet kiinteistöstä Myyntikohteeseen kuuluu nk. lääkärin asunto ja n m²:n maa-alue Tammisaaren kaupungin kiinteistöstä Lohkomaton alue ei ulotu rantaan, vaan ranta-alue jää kaupungin omistukseen. (MH) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Tammisaaren kaupunki myy n m²:n maa-alueen Tammisaaren kaupungin kiinteistöstä sekä alueella olevan rakennuksen Hannu ja Marja-Leena Eroselle hintaan , liite. Kaupunginhallitus saa sopia kaupan muista ehdoista kv 8 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Tammisaaren kaupunki myy n m²:n maa-alueen Tammisaaren kaupungin kiinteistöstä sekä alueella olevan rakennuksen Hannu ja Marja-Leena Eroselle hintaan , liite. Kaupunginhallitus saa sopia kaupan muista ehdoista.

14 KV kj 4 KULTTUURISIHTEERIN VALINTA Kulttuurisihteerin virka julistettiin haettavaksi seuraavissa lehdissä: Västra Nyland, Hufvudstadsbladet ja Länsi-Uusimaa. Ilmoitus julkaistiin Arbetarbladetissa. Hakuaika meni umpeen Määräaikaan mennessä virkaa haki 11 hakijaa eli nämä henkilöt: Blomqvist Matts fil. maist. Turku Elgh Vivika matkatoimistovirkailija Tammisaari Hagström Anita merkonomi Tammisaari Helin-Jokinen kulttuurisihteeri Helsinki Ingman Anne artesaani Tammisaari Koljonen Michaela restonomi Hanko Lepola Marcus fil. maist. Parainen Olin Mikael fil. maist. Fiskars Pettersson Nancy fil. maist. kulttuurisihteeri Turku Räsänen Suvi hum. kand. Espoo Vainio Jan fil. maist. Helsinki Tarkempaa tietoa hakijoista saa hakemuksista ja oheisesta luettelosta, liite. Opetuspäällikkö on pyytänyt saada olla mukana kulttuurijohtokunnan haastatteluissa. Kulttuurijohtokunta päättää kuulla niitä hakijoita, jotka se katsoo täyttävän Tammisaaren kulttuurisihteerin viralle asetetut vaatimukset. Sen pitää myös ottaa kantaa siihen, kuka sen puolesta haastattelee hakijat. Kulttuurijohtokunta päätti haastatella seuraavia henkilöitä maanantaina : Matts Blomqvist, Marcus Lepola, Nancy Pettersson ja Jan Vainio. Hakijoita haastattelee kulttuurijohtokunnan puheenjohtaja Ralf Friberg, opetuspäällikkö Bob Karlsson, kulttuurijohtokunnan varapuheenjohtaja Regina Koshinski ja vt. kulttuurisihteeri Bo Wessman kj 3 Kulttuurijohtokunnan asettamat haastattelijat ovat suorittaneet tehtävänsä ja päätyneet siihen, että fil. maist. Nancy Petterssonin ja fil. maist. Jan Vainion pitää vielä esitellä itsensä kulttuurijohtokunnalle. (vt. kulttuurisihteeri) Kulttuurijohtokunta antaa ehdotuksensa kulttuurisihteeriksi, minkä jälkeen se toimittaa ehdotuksen opetuslautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon käsiteltäväksi.

15 Kun kulttuurijohtokunta oli todennut, että fil. maist. Jan Vainio oli perunut hakemuksensa, se päätti yksimielisesti ehdottaa kaupunginhallitukselle fil. maist. Nancy Petterssonin valintaa Tammisaaren uudeksi kulttuurisihteeriksi. Kulttuurijohtokunta totesi samalla, että kulttuurisihteerin palkkatasoa pitäisi tarkistaa n :oon kj 3 Fil. maist. Nancy Pettersson, joka kulttuurijohtokunnan pitämässä kokouksessa ehdotettiin valittavan Tammisaaren uudeksi kulttuurisihteeriksi, on päiväämällä kirjeellä ilmoittanut peruvansa hakemuksen. Kulttuurijohtokunta päättää yksimielisesti ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kulttuurisihteerin virka julistetaan uudestaan haettavaksi mennessä. Kulttuurijohtokunta päättää lisäksi, että Bo Wessman määrätään jatkamaan vt. kulttuurisihteerinä, kunnes virka täytetään vakituisesti. Bo Wessman ei kuitenkaan saa toimia vt. kulttuurisihteerinä jälkeen. Kulttuurijohtokunta hyväksyi ehdotuksen kj 4 Kulttuurisihteerin virka on uudestaan julistettu haettavaksi. Hakuaika umpeutui Virkaa on määräaikaan mennessä hakenut 12 henkilöä, joista yksi on perunut hakemuksensa. Kun aikaisemmin jätetyt hakemukset otetaan huomioon, hakijoita on yhteensä 12. Alla uudet hakijat: Asikainen Aage laulupedagogi Ruotsi Eskelinen Katarina valt. maist. Helsinki Hagman Theresia opiskelija Tammisaari Ingo Maja fil. maist. Turku Lerviks Lotta kulttuurisihteeri Karjaa Lindholm Camilla kulttuurisihteeri Tammisaari Lönnqvist Nike mus. maist. Helsinki Nevalainen Laura kulttuurisihteeri Imatra Ritanoja Linda valt. maist. Vaasa Sandberg Hanna matkailukoulutus Eckerö Wessman Bo valt. maist. Tammisaari Näistä hakijoista Bo Wessman on asettanut vaatimukseksi nykyistä korkeamman peruspalkan ja korkeintaan kahden (2) vuoden sitoumuksen. Kulttuurijohtokunnan puheenjohtajan johdolla haastatellaan neljä (4) hakija

16 (kulttuurijohtokunnan puh. joht.) Päätösehdotus esitetään kokouksessa. Kulttuurijohtokunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa kaupunginvaltuustolle fil. maist. Matts Blomqvistin valintaa Tammisaaren kulttuurisihteeriksi. Työsuhde alkaa kolmen kuukauden koeajalla Varalle kulttuurijohtokunta esitti valt. maist. Katarina Eskelistä. Kulttuurijohtokunta totesi samalla, että vt. kulttuurisihteeri Bo Wessmanin työsuhde päättyy kh 34 Hakemusasiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa. Kaupunginhallitus ehdottaa Tammisaaren uudeksi kulttuurisihteeriksi valittavan fil. maist. Matts Blomqvist kolmen (3) kuukauden koeajalla kv 9 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Tammisaaren uudeksi kulttuurisihteeriksi valitaan fil. maist. Matts Blomqvist kolmen (3) kuukauden koeajalla.

17 KV kh 39 FRANK HOLMSTRÖMIN LUOTTAMUSTEHTÄVÄ Frank Holmström on ilmoittanut muuttaneensa paikkakunnalta, minkä vuoksi hän on menettänyt vaalikelpoisuutensa kunnallisiin luottamustehtäviin. Frank Holmström on ollut opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsen. (MH) Kaupunginhallitus päättää a. ilmoittaa kaupunginvaltuustolle, että Frank Holmström on menettänyt vaalikelpoisuutensa kunnallisiin luottamustehtäviin. b. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että opetuslautakunnan suomenkieliseen jaostoon valitaan uusi varajäsen kv 10 Kaupunginhallitus päättää a. ilmoittaa kaupunginvaltuustolle, että Frank Holmström on menettänyt vaalikelpoisuutensa kunnallisiin luottamustehtäviin. b. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että opetuslautakunnan suomenkieliseen jaostoon valitaan uusi varajäsen.

18 KV kh 17 KAUPUNGINTALON KORJAUS Kaupunginhallitus päätti , että jäljellä oleva osa tulosalueesta Yleishallinto, ts. kaupunginkanslia ja kaupunginjohtaja, muuttaa Fixin taloon varattuihin tiloihin. Kaupunginhallitus päätti samalla, että museolle annetaan sen tarvitsemat hallintotilat kaupungintalon ensimmäistä ja tarvittaessa toista kerroksesta. Matkailu- ja kulttuuritoimistolle annetaan myös tilat kaupungintalosta. Kaupungintalon ensimmäinen ja toinen kerros korjataan siltä osin kuin niitä ei aikaisemmin ole korjattu. Korjaukseen varattiin :n määräraha vuoden 2003 investointitalousarvioon. Vuoden 2004 taloussuunnitelmaan varattiin myös :n määräraha. Korjaukseen on näin ollen varattu yhteensä Määrärahat eivät pohjautuneet mihinkään konkreettiseen korjaustarpeen selvitykseen. Kaupunginjohtajan asettama työryhmä, johon kuuluivat kaupunginsihteeri, vt. museonjohtaja, kulttuurisihteeri ja matkailusihteeri, ovat käyneet läpi kaupungintalosta vapautuneet tilat. Myöhemmin museon rakennustutkija ja 3 B-hankkeen vastaava ovat myös osallistuneet tilojen suunnitteluun. Arkkitehti Kasper Järnefelt on tehnyt esisuunnitelman. Ensimmäinen suunnitelma, joka käsitti myös kellarin ja kolmannen kerroksen, päätyi :n kustannusehdotukseen. Tämä ehdotus esiteltiin kaupunginhallitukselle maaliskuussa Ehdotusta on supistettu arvioitujen korkeiden kustannusten vuoksi siten, että uuden supistetun ehdotuksen kustannukset nousevat :oon. Edellä mainittu työryhmä katsoo, että supistettu ehdotus sisältää vähimmäisedellytykset, jotta kaupungintaloon ehdotettu toiminta voisi toimia. Rakennemuutokset ovat minimaaliset. Alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna muutokset koskevat lähinnä kellaria ja kolmatta kerrosta. Poistettavaksi ehdotetut toimenpiteet on alleviivattu liitteenä olevassa kustannuslaskelmassa. Oheistamme liitteeksi myös pohjapiirustukset, joita ei ole korjattu em. mukaisesti, liite. Kaupunginvaltuuston pitää ottaa kantaa hankkeen laajuuteen ennen kuin tehdään lopulliset suunnitelmat. (MH)

19 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupungintalon korjaustöiden hankesuunnitelman supistetun muodon ( ). Alustavat kustannukset nousevat :oon. Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Roger Engblom ehdotti jäsenten Ulf Heimbergin ja Sig-Britt Sahlbergin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle kh 7 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupungintalon korjaustöiden hankesuunnitelman supistetun muodon ( ). Alustavat kustannukset nousevat n :oon (alv 0 %). Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Roger Engblom ehdotti asian palauttamista kustannusten supistamista varten. On esim. selvitettävä kolmannen kerroksen korjaustarve. Jäsen Ulf Heimberg kannatti palautusehdotusta sekä totesi, että korjauskustannukset eivät saisi ylittää Jäsenet Thomas Blomqvist ja Jaana Tasanko kannattivat palautusehdotusta. Keskustelun päätyttyä kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on yksimielisesti palauttanut asian. _ kh 26 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä sekä arkkitehti Kasper Järnefelt ovat vielä kerran käyneet läpi korjaussuunnitelman tavoitteena supistaa kustannuksia. Suunnitelmaan on tehty joitakin pieniä muutoksia, esim. sisäänkäynti. Rakennuslaskenta Oy, joka on laatinut kustannusarvion hankkeen kustannuksista, katsoo, etteivät muutokset vaikuta kustannusarvioon, liite. Huomatkaa, ettei Rakennuslaskenta Oy:n uudessa arviossa oteta huomioon niitä muutoksia (kellaria ja kolmatta kerrosta), jotka työryhmä on poistanut suunnitelmista eli n Kustannusarviot nousevat nämä muutokset huomioon ottaen n :oon (alv ei sisälly).

20 Oheisesta muistiosta näkyy arkkitehti Kasper Järnefeltin mielipide siitä, onko oikein jättää kolmas kerros lähes entiselleen, liite. Jos kolmas kerros otetaan huomioon alkuperäisessä muodossaan, kustannukset nousevat n :oon (alv ei sisälly). (MH) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupungintalon korjaustöiden hankesuunnitelman, jonka mukaan kokonaiskustannukset nousevat n :oon (alv 0 %). Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Roger Enblom ehdotti hankesuunnitelman käsittelemistä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Jäsen Ulf Heimberg ehdotti, että talousarvion käsittelyn yhteydessä käsitellään korjaustöiden rahoittamista siltä osin kuin kustannukset ylittävät talousarvioon ja taloussuunnitelmaan varatut määrärahat. Jäsen Sig-Britt Sahlberg kannatti jäsen Ulf Heimbergin ehdotusta. Jäsen Thomas Blomqvist kannatti kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan ehdotusta. Jäsen Pirkko Grönroos ehdotti hankesuunnitelman esittämistä kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi, minkä jälkeen kuluvan vuoden määrärahojen puitteessa jatketaan yksityiskohtaista suunnittelua, jos hankesuunnitelma hyväksytään. Yksityiskohtaisen suunnitelman pohjalta pyydetään tarkempaa kustannusarviota. Kaupunginvaltuusto voi sen jälkeen ottaa lopullisesti kantaa hankkeeseen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Jäsen Ulf Heimberg ehdotti lisäksi, että selvitetään mahdollista ulkopuolista rahoitusta. Kaupunginhallitus palautti asian valmistelijoille, kun kaupungininsinööri oli ilmoittanut, ettei korjaustöiden yksityiskohtaista suunnitelmaa saada valmiiksi talousarvion käsittelyyn, vaikka työt aloitettaisiinkin heti. _ kh 9 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupungintalon korjaustöiden hankesuunnitelman, jonka mukaan kokonaiskustannukset nousevat n :oon (alv 0 %). Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja ilmoitti, että hän talousarvioehdotuksen / taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyn yhteydessä ehdottaa muutosta ehdotettuun budjetointiin.

21 Jäsen Ulf Heimberg ehdotti jäsen Sig-Britt Sahlbergin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja keskeytti tämän jälkeen asiakäsittelyn sekä kehotti puhujia sanomaan mielipiteensä kannatetusta ehdotuksesta jättää asia pöydälle. Jäsen Jaana Tasanko kannatti pöydälle jättämistä. Jäsenet Pirkko Grönroos ja Thomas Blomqvist vastustivat pöydälle jättämistä. Kun keskustelu oli saatettu päätökseen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ehdotti seuraavaa äänestysesitystä: Pöydälle jättämistä kannattavat vastaavat jaa ja sitä vastustavat ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä ehdotus asian jättämiseksi pöydälle sai neljä (4) ääntä. Seitsemän (7) vastusti pöydälle jättämistä. Kaupunginhallitus hylkäsi näin ollen ehdotuksen asian jättämiseksi pöydälle. Kaupunginhallitus päätti tämän jälkeen yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen kv 11 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston hyväksyvän kaupungintalon korjaustöiden hankesuunnitelman, jonka mukaan kokonaiskustannukset nousevat n :oon (alv 0 %).

22 KV 12 VUODEN 2004 TALOUSARVIO / VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA kh 12 Kaupunginhallitus hyväksynee kokouksessaan talousarvion kehykset / vuosien taloussuunnitelman kehykset. Kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri esittelevät talousarvion kehysten taloudellisen pohjan. Kaupunginkamreeri on laatinut talousarvion kehyksille luonnoksen sille tasolle, jolla kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion. Kaupunginkamreeri on laatinut tuloslaskelman, joka pohjautuu mm. em. kehysluonnokseen, liite. Sosiaali- ja terveysjohtaja, opetuspäällikkö ja kaupungininsinööri selvittävät, kuinka vuoden 2002 talousarvioon merkityt tavoitteet on saavutettu sekä kuinka kukin alue voi ylläpitää palvelunsa vuoden hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesti. (MH) Kaupunginhallitus kuulee em. virkamiehiä sekä käy lähetekeskustelun talousarvion kehyksistä. Merkittiin, että kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri ovat yleisesti esitelleet vuoden 2004 talousarvioehdotuksen ja vuosien taloussuunnitelman taloudellista pohjaa. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysjohtaja, opetuspäällikkö ja kaupungininsinööri selvittivät alueensa toimintaedellytykset kaupunginvaltuuston aikaisemmin hyväksymän vuosien taloussuunnitelman pohjalta. Kaupunginhallitus ottaa kokouksessaan lopullisesti kantaa vuoden 2004 talousarvion kehyksiin. Kaupunginjohtaja totesi yleiskatsauksessaan seuraavaa: - Tammisaaressa verotulot per asukas ovat alemmat kuin joissakin vertailukunnissa. - Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat Tammisaaressa korkeammat kuin samoissa vertailukunnissa. - Tammisaaressa väestönkehitys on ollut negatiivinen. - Harvemmat asukkaat vastaavat ts. suuremmista toimintakustannuksista, vaikka verotulot ovat alemmat per kapita, kun verrataan joihinkin vertailukuntiin. Kaupunginjohtaja totesi lisäksi, että kaupunginvaltuusto on vuosien taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksynyt seuraavat keskeiset tavoitteet:

23 Kumulatiivista alijäämää tasapainotetaan suunnittelukaudella, vuosikatteen pitää nousta vähintään 3 milj. euroon - vuotuisten investointien 2 milj. euroon samalla kun lainoja kuoletetaan 1 milj. euroa - eikä lainataakkaa pidä lisätä. Kaupunginjohtaja totesi myös, että taloussuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi kolmeksi vuodeksi eli vuosiksi eikä neljäksi vuodeksi, kuten edelliset taloussuunnitelmat, koska vuoden 2002 tulos oli odotettua positiivisempi. Kaupunginkamreeri selvitti tämän jälkeen jaettua talousarviokehysten luonnosta, joka on laadittu sille tasolle, jolla kaupunginvaltuusto sen hyväksyy. Kaupunginkamreeri totesi, ettei vuosien taloussuunnitelmaa ole merkitty jaettuun talousarvion kehysehdotukseen. Sosiaali- ja terveysjohtaja, opetuspäällikkö ja kaupungininsinööri selvittivät tämän jälkeen alueensa toimintaedellytykset lähtökohtana vuoden 2002 tulos, vuoden 2003 ennuste ja alueen talousarvion kehysten luonnos. Selvitysten jälkeen alkoi yleinen keskustelu. Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jörn Donner sanoi mielipiteensä seuraavista asioista: kehitysprosessista (hallinnosta ja lopullisesta kannanotosta prosessiin), hallintokustannuksista (joita hän piti liian korkeina), kehysbudjettiluonnoksen investointitasosta (jota hän piti liian alhaisena), väestönkehityksestä, Pohjoissataman suunnitelmista ja markkinointimäärärahoista. Kaupunginjohtaja vastasi lyhyesti kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan kysymyksiin ja totesi muun muassa, että kaupunginhallituksen pitäisi tässä kokouksessa käsitellä yleisiä kysymyksiä ja että lopullinen kanta talousarvion kehyksiin otettaan kokouksessa Pohjoissataman kehittäminen on riippuvainen vuoden 2004 talousarviosta. Kaupunginhallituksen elinkeino-osasto esittelee markkinointiehdotuksensa aikaisemman päätöksen mukaisesti. Kehittämistoimikunnan raporttia käsitellään myöhemmin. Jäsen Sig-Britt Sahlberg esitti yleisen kysymyksen siitä, kuinka 3 %:n tulojen lisäys, joka on merkitty kehysluonnokseen, voidaan saavuttaa. Lisäksi hän esitti joukon yksityiskohtaisia kysymyksiä, jotka eivät suoraan liity kehysluonnokseen. Kaupunginkamreeri totesi, että tulojen odotetaan nousevan mm. joidenkin taksojen tarkistuksien vuoksi. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Berndt Rehnberg poistui kokouksesta klo

24 Jäsen Lili-Ann Junell-Kousa totesi, että kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle pitäisi antaa analyysi investointikustannusten toteutumisesta. Kaupunginkamreeri totesi, että tilinpäätöksessä on tämä tieto. Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Trygve Lindqvist poistui kokouksesta klo Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Roger Engblom esitti ajatuksen, jonka mukaan kaupunki kilpailuttaisi sähkön ostoa. Jäsen Thomas Blomqvist totesi, että tavoitteeksi asetettua 3 milj. :n vuosikatetta tulee tässä vaiheessa pitää hyvänä. Tästä huolimatta pitää tarkistaa ja tehostaa kaupungin omaa toimintaa, jotta voitaisiin turvata kaupungin taloudelliset investointimahdollisuudet. Jäsen Thomas Blomqvist jatkoi puheenvuoroaan toteamalla, että kaupungin pitää priorisoida sellaisia investointeja, jotka parantavat väestönkehitystä ja jotka pitkällä aikavälillä vahvistavat veropohjaa. Hän hyväksyi myös kaupunginjohtajan esittämät yleiset tavoitteet. Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jörn Donner totesi, että kaupungin pitää myös panostaa vapaa-ajan toimintaan, kuten kulttuuriin, kirjastoon ja urheiluun. Näihin toimintoihin panostaminen edistää väestönkehitystä. Merkittiin, että kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jörn Donner poistui kokouksesta klo Lopuksi jäsen Pirkko Grönroos totesi, että sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia pitäisi tarkemmin analysoida (miksi kustannukset ovat vertailukuntien kustannuksia korkeammat) kh 6 Oheistetaan liitteeksi ehdotus talousarvon kehyksiksi. Oheistetaan liitteeksi myös tulosalueille/-yksiköille lähetettävä yleiskirje. Ehdotus pohjautuu esiteltyyn luonnokseen. Tuloslaskelma-arviota ja rahoituslaskelmaa on päivitetty mm. Suomen kuntaliiton antamien viimeisten ennusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion kehykset oheisen liitteen mukaisesti. Ehdotukset pitää toimittaa rahatoimistoon viimeistään Roger Engblom ehdotti päätökseen lisättävän merkintä rakenteellisista toimenpiteistä, esim. synergiavaikutukset hallinnon muuttamisesta Fixin

25 kiinteistöön, toimenpiteistä positiivisen väestönkehityksen saavuttamiseksi sekä aikaisemmin tehdyistä selvityksistä. Jäsen Thomas Blomqvist kannatti ehdotusta. Merkittiin kaupunginjohtajan täydentäneen esitystään siten, että kaupunginhallitus tehtyihin selvityksiin viitaten painottaa rakennemuutoksien ja sellaisten toimien tarvetta, jotka vaikuttava väestönkehitykseen. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä talousarvion kehykset liitteen mukaisesti. Kaupunginhallitus painottaa rakennemuutoksien ja sellaisten toimien tarvetta, jotka vaikuttavat väestönkehitykseen. Ehdotukset pitää toimittaa rahatoimistoon viimeistään kh 20 Rahatoimisto on laatinut tulosalueiden talousarvioehdotuksista (käyttötalousarviosta) numerollisen yhteenvedon, liite. Yhteenvedosta käy ilmi, että talousarvioehdotukset ylittävät n. 1,8 milj. kaupunginhallituksen hyväksymät talousarvion kehykset. (MH) Kaupunginhallitus pitäytyy :ssä 6 tekemissään talousarvion kehysperiaatteissa sekä palauttaa talousarvioehdotukset tulosalueille kehottaen niitä supistamaan ehdotuksiaan kaupunginhallituksen hyväksymiä kehyksiä vastaaviksi. Tarkistetut talousarvioehdotukset pitää toimittaa rahatoimistoon viimeistään Kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri selvittivät asiaa. Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Roger Engblom totesi, että lautakuntien pitäisi priorisoida ehdotuksensa ainakin niiltä osin, kun ne ylittävät talousarvion kehykset, sekä että lautakuntien on selvitettävä, mitä seurauksia määrärahojen supistamisesta on. Jäsen Thomas Blomqvist kannatti sekä kaupunginjohtajan että kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan ehdotusta seurauksien arvioimisesta. Jäsen Ulf Heimberg totesi, että kaupungin taloutta pitää tasapainottaa pitkällä aikavälillä. Jäsen Jaana Tasanko pyysi arviointia päätöksestä yksityistää sairaankuljetus ja perustaa terveyskeskukseen mielenterveysyksikkö. Jäsen Pirkko Grönroos kannatti kaupunginjohtajan palautusehdotusta.

26 Jäsen Sig-Britt Sahlberg vastusti kaupunginjohtajan palautusehdotusta. Kun keskustelu oli saatettu päätökseen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, ettei jäsen Sig-Britt Sahlbergin ehdotusta oltu kannatettu, minkä vuoksi se raukesi. Kaupunginhallitus päätti tämän jälkeen äänestyksettä hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen kh 8 Tulosalueiden tarkistetut talousarvioehdotukset 2 ylittävät talousarvion kehykset Jaetaan seuraavat asiakirjat vuoden 2004 talousarvioehdotusta / vuosien taloussuunnitelmaa koskevan seminaarin pohjaksi, jonka kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto pitävät : 1. Tuloslaskentaosa, josta näkyvät talousarvion kehykset ja yksiköiden ensimmäinen ja toinen ehdotus 2. Rahoitusosa, josta näkyvät kehykset ja yksiköiden toinen ehdotus 3. Tuloslaskentaosa liikelaitokset Tammisaaren Energia ja Tammisaaren Vesi mukaan lukien 4. Tulosalueiden talousarvioehdotukset kaupunginvaltuuston talousarvion hyväksymällä tasolla 5. Tulosalueiden priorisoinnit kehysten saavuttamiseksi 6. Talousarvion perustelut 7. Talousarvion periaatteet/taloussuunnitelman tavoitteet 8. Vaihtoehdot, joilla pyritään toteuttamaan taloussuunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet Investointitalousarvio ja taloussuunnitelman investointiosa jaetaan myöhemmin. (MH) Kaupunginhallitus merkitsee muistiin kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta koskevan selvityksen. Materiaali esitetään kaupunginvaltuustolle pidettävän seminaarin pohjaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, ettei kaupunginhallitus asiana ota kantaa vuoden 2004 talousarvioehdotukseen / vuosien taloussuunnitelmaehdotukseen vaan että talousarvion materiaali / taloussuunnitelman materiaali esitellään kaupunginvaltuustolle pidettävän seminaarin pohjaksi. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

27 Kaupunginjohtaja selvitti tämän jälkeen lyhyesti lautakuntien tarkistetut talousarvioehdotukset. Kaupunginhallitus merkitsi, että jaettua materiaalia täydennetään analyysillä (jossa verrataan kaupungin kustannustasoa vertailukuntien tasoon), investointitalousarvioehdotuksella, taloussuunnitelman investointiosan ehdotuksella ja sairaanhoitokustannusten selvityksellä kh 14 Kaupunginvaltuusto kävi lähetekeskustelun vuoden 2004 talousarvioehdotuksesta / vuosien taloussuunnitelmaehdotuksesta. Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen / vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen ( ) lähtökohtana on, että tulosalueiden talousarvioehdotukset toteutetaan 99,25 prosenttisesti. Jako on tehty tasaisesti kaupunginvaltuuston hyväksymällä talousarviotasolla. Sähkön määrärahoja on supistettu n. 10 %. Tavoitteena on, että kaupungin sähkökustannukset vastaavat suurkuluttajan kustannuksia. Lautakuntien käsittelyn jälkeen investointitalousarvioehdotuksesta on siirretty :n määräraha käyttötalousarvioon (teknisen palvelun rakennustoiminta). Määräraha on varattu liikenneväyliä varten. Yleishallintoon on laajakaistaverkoston rakentamiseen varattu myös :n määräraha. Toimintamenot nousevat täten 63,3 milj. :oon eli ne ovat 3,6 % korkeammat kuin vuoden 2003 talousarvion vastaavat menot. Toimintatulot ovat vastaavasti 2,6 % korkeammat kuin v Vuosikate on 1,6 milj.. Talousarvion alijäämä on 1,7 milj. :n poiston jälkeen Liikelaitokset mukaan lukien vuosikate on 3,4 milj., mikä antaa 3 milj. :n poiston jälkeen :n ylijäämän. Tammisaaren kaupungin investoinnit ovat ajalla nettona 2 milj. /v. Taloussuunnitelman investointien (liikelaitokset mukaan lukien) lähtökohtana on, että kumulatiivinen 2 milj. :n alijäämä tasapainotetaan vuoteen 2006 mennessä. Kaupunginhallitus aloittaa vuoden 2004 talousarvioehdotuksen / vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyn. ---

28 kv 12 Kaupunginhallitus päättää esittää vuoden 2004 talousarvioehdotuksen / vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

29 KV kh 15 VUODEN 2004 TULOVEROPROSENTTI Vuoden 2003 tuloveroprosentti on 19,00 %. Veroprosenttia korotettiin viimeksi v eli 0,5 prosenttiyksikköä ja sitä ennen v myös 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntalain :ssä 66 säädetään veroista seuraavaa: Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Jos tuloveroprosentti on 19,00 %, tuloverojen kokonaiskehityksen arvellaan puolen vuoden ennusteen mukaan olevan sellainen, että kuluvana vuonna verotulot tekevät n. 37,6 milj. eli 1,0 milj. (2,6 %) vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kunnallisveroa arvellaan kuluvana vuonna saatavan 33,8 milj. eli 0,1 milj. enemmän kuin vuoden 2002 tilinpäätöksessä. Vuoden 2004 talousarvion valmisteluissa kunnallisveroa on arveltu kertyvän 34,2 milj., jos tuloveroprosentti pysyy muuttumattomana. Kunnallisveron vaatimaton kehitys johtuu lähinnä kunnallisverotuksen suuremmista vähennyksistä. Yhteisöveroa arvioidaan v kertyvän 1,6 milj.. Vuonna 2002 kirjattiin 2,7 milj.. Kaupungin yhteisöveron kerrointa alennettiin v. 2002, mikä osittain selittää tuntuvan tulovähennyksen. Lisäksi yhteisöveron tilityksien määrä kunnille on vähentynyt, koska kuntaryhmän jako-osuutta supistettiin verovuonna ,22 %:sta 19,75 %:iin. Lopullinen vahvistus kuntakohtaisesta kertoimesta saadaan vasta joulukuun lopussa. Yhteisöveroa arvioidaan v kertyvän 1,7 milj. veroprosentin pysyessä ennallaan. Kiinteistöveroprosenttia käsitellään erikseen. Vuonna 2003 veroprosentin painotettu keskiarvo on koko maassa 18,03 %, taajamakunnissa 18,38 % ja aritmeettisesti koko maassa 18,44 %. Tuloveroprosentin ehdotetaan v pysyvän muuttumattomana. (TK) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se vahvistaa vuoden 2004 tuloveroprosentin 19,00 %:ksi (19,00 % v. 2003). Asiaa käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa

30 kh 5 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se vahvistaa vuoden 2004 tuloveroprosentin 19,00 %:ksi (19,00 % v. 2003) kv 13 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se vahvistaa vuoden 2004 tuloveroprosentin 19,00 %:ksi (19,00 % v. 2003).

31 KV kh 16 VUODEN 2004 KIINTEISTÖVEROT Voimassa olevan kiinteistöverolain mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti on vahvistettava vähintään 0,50 %:ksi ja enintään 1,00 %:ksi. Pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen veroprosentti voidaan määrätä vähintään 0,22 %:ksi ja enintään 0,50 %:ksi. Muiden kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti (eli enintään 1,10 %:ksi, jos vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,50 %). Lain :n 13 a mukaan yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen veroprosentti voi olla alhaisempi. Verohallituksen päiväämän yleiskirjeen mukaan yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia ei sovelleta uskonnollisiin yhteisöihin eikä muihin kiinteistöverolain :issä 20 ja 21 erikseen mainittuihin yhteisöihin. Kaupunginvaltuusto voi vahvistaa rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentin vähintään 1,00 %:ksi tai enintään 3,00 %:ksi. Tammisaaressa on v käytetty seuraavia kiinteistöveroprosentteja: - yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60 % kiinteistön arvosta - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,30 % rakennuksen arvosta - muuhun asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,90 prosenttia rakennuksen arvosta Kiinteistöveron arvioidaan v tuottavan 2,4 milj., jos veroprosentit pysyvät muuttumattomina. Yleisen veroprosentin arvioidaan tuottavan 1,1 milj. euroa eli vakituiset asunnot 0,7 milj. ja muut rakennukset 0,6 milj.. Vuoden 2003 painotetut keskiarvot ovat koko maassa 0,70 %, 0,27 % ja 0,82 %. Erillistä veroprosenttia yleishyödyllisiä yhteisöjä ja rakentamattomia rakennuspaikkoja varten ei ehdoteta. (TK) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2004 kiinteistövero pidetään muuttumattomana seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60 % - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,30 %

32 - muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,90 % Asiaa käsitellään kaupunginhallituksen kokoukseen kh 6 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2004 kiinteistövero pidetään muuttumattomana seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60 % - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,30 % - muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,90 % kv 14 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2004 kiinteistövero pidetään muuttumattomana seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60 % - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,30 % - muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen kiinteistöveroprosentti on 0,90 %

33 KV kh 17 VUODEN 2004 KOIRAVERO Koiraverosta annetun lain (1979/590) mukaan koirasta on suoritettava vuosittain koiraveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edellisen kalenterivuoden päättyessä on pysyvästi pidetty. Kunnanvaltuuston voi päättää, ettei kunnassa peritä koiraveroa. Se voi myös samalla päättää, etteivät koiranomistajat ole velvollisia tekemään lain :issä 5 ja 6 mainittua ilmoitusta ja ettei lain :ssä 7 mainittua koiraverolippua tarvitse kirjoittaa. Koiraveron suuruus voi olla korkeintaan 50. Kaupunginvaltuusto päätti , ettei se peri koiraveroa v (TK) Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, ettei koiraveroa peritä v Samalla päätetään, ettei koiranomistajan tarvitse tehdä lain :ien 5 ja 6 mukaista ilmoitusta ja ettei koiraverolippuja tarvitse kirjoittaa. Asia käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa kh 7 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, ettei koiraveroa peritä v Samalla päätetään, ettei koiranomistajan tarvitse tehdä lain :ien 5 ja 6 mukaista ilmoitusta ja ettei koiraverolippuja tarvitse kirjoittaa kv 15 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, ettei koiraveroa peritä v Samalla päätetään, ettei koiranomistajana tarvitse tehdä lain :ien 5 ja 6 mukaista ilmoitusta ja ettei koiraverolippuja tarvitse kirjoittaa.