NPK-LANNOITTEIDEN TUOTANTO
|
|
- Viljo Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Kemianteollisuuden prosessit NPK-LANNOITTEIDEN TUOTANTO Satu Kärki Sini Kaartinen
2 SISÄLLYS 1 Johdanto Yleistä Lannoitteiden raaka-aineet NPK-lannoitteiden valmistus Reaktiovaiheet Prosessin ympäristöystävällisyydestä NPK-lannoitteita tuottavista yrityksistä NPK-lannoitteiden käyttö...9 LÄHDELUETTELO...11
3 2 1 Johdanto Kasvit tarvitsevat tiettyjä alkuaineita kehittyäkseen siemenestä kasviksi, joka tuottaa itse siemeniä. Näitä alkuaineita kutsutaan kasvinravinteiksi, joita ovat typpi (N), fosfori (P) ja Kalium (K). Kasvinravinteiden lisäksi kasvit tarvitsevat kehittyäkseen myös erilaisia sivuravinteita, kuten rikkiä, natriumia, kalsiumia, magnesiumia ja klooria. Hivenravinteet ovat myös kasvin kehityksen kannalta tärkeitä, tällaisia hivenravinteita ovat esimerkiksi kupari, rauta ja mangaani. [1, 2] Jos maaperässä ei ole tarpeeksi näitä ravinteita, niitä voidaan lisätä lannoitteiden avulla. Kasviravinteiden lisäksi lannoitteisiin laitetaan myös täyteaineita ja pinnoitteita, jotka estävät tuotteen paakkuuntumista. Oikean lannoituksen avulla voidaan saada hyvä ja laadukas sato. Lannoitteista kehitetään erilaisia seoksia, jolloin tietylle kasville saadaan juuri oikeanlainen, sille sopivin lannoitekoostumus. NPK-lannoitteet valmistetaan siten, että ne voidaan levittää helposti ja ravinteet jakautuvat tasaisesti maahan. Lisäksi niihin on usein lisätty kivennäis- ja hivenaineita. [1, 2] NPK-lannoitteet ovat seoslannoitteita, joissa on tietynlaisissa suhteissa eri pitoisuudet kasvien pääravinteita, eli typpeä, fosforia ja kaliumia. Seoslannoitteiden ansiosta maanviljelijä voi vain annostella lannoitteen, jossa on juuri hänen tarkoitukseen sopivat määrät ravinteita. [2] 2 Yleistä Lannoitteiden valmistus alkoi Suomessa vuonna 1922 Kotkan Superfosfaattitehtaalla, kun Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat käynnisti tuotantolaitoksensa Kotkassa. Lannoiteteollisuuden aloituksen tarkoituksena oli satomäärien lisääminen ja sadon laadun parantaminen. Tehtaan kapasiteetti oli aluksi t/a. Lannoiteprosessissa tarvittava rikkihappo saatiin Lappeenrannan rikkihappotehtaalta. Yritys muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1933 ja sai nimekseen Rikkihappo ja Superfosfaattitehtaat Oy, joka myöhemmin muutettiin Rikkihappo Oy:ksi. Vuonna 1994 käyttöön otettiin nimi Kemira Agro. Yrityksen
4 3 nykyinen nimi on Kemira GrowHow. Tällä hetkellä Kemira GrowHow lla on tuotantolaitoksia ja yhteistyötä ympäri maailmaa. [1, 3] Suomen markkinoille jauheiset, moniravinteiset Y-lannoitteet tulivat 1940-luvulla ja rakeisina niitä ruvettiin tuottamaan 10 vuotta myöhemmin. Y-lannoitteet olivat menestys lannoiteteollisuudelle. Suomessa valmistettiin 1960-luvulla lannoitteita tonnia ja vuonna 2001 tuotanto oli 1,3 miljoonaa tonnia. Seoslannoitteiden vienti oli samana vuonna tonnia. [1, 3] Maailmalla yksi suurimpia NPK-lannoitteiden tuottajia on vuonna 1902 perustettu DSM, jonka päämaja sijaitsee Alankomaissa. DSM Agro tuottaa myös ammoniakkia. Toinen ulkomainen NPK-lannoitteiden tuottaja on Yara International ASA, entiseltä nimeltään Hydro Agri, joka on hiljattain eriytynyt 1905 perustetusta Norsk Hydrosta. Norsk Hydro perusti ensimmäisen lannoiteyrityksensä Hong Kongiin jo 30 vuotta sitten. [ 4, 5] 3 Lannoitteiden raaka-aineet Seoslannoitteiden typpiraaka aineina käytetään urean lisäksi ammoniakkia ja typpihappoa lannoitteesta riippuen. Fosforilähteenä käytetään vulkaanisissa prosesseissa syntyviä apatiitteja. Vulkaanisissa prosesseissa muodostuneet mineraalit eivät sisällä raskasmetalleja. Apatiiteista valmistetaan fosforihappoa märkämenetelmällä tai niitä käytetään sellaisenaan. Seoslannoitteiden kiinteinä fosforiraaka-aineina käytetään jonkin verran myös fosforihapolla ammonoimalla valmistettuja monoammoniumfosfaatteja NH 4 H 2 PO 4 ja diammoniumfosfaatteja (NH 4 ) 2 HPO 4. Suomen lannoitetehtaissa fosforin raaka-aineena käytetään fosforihappoa sekä apatiitteja, joiden fosfori saatetaan liukoiseen muotoon, jotta kasvit voivat käyttää sitä. Kaliumin raaka aineena käytetään kaliumkloridia ja kaliumsulfaatteja, joista kaliumsulfaatteja tuodaan pääosin Saksasta ja Venäjältä. Hivenainelähteinä käytetään magnesium- ja kuparisulfaattia, kolemaniittia, booraksia, natriumselenaattia ja sinkkisulfaattia. [1, 2]
5 4 Taulukko 1. NPK-lannoitteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet Kemira GrowHow n Uudenkaupungin tehtailla [1] Pääraaka-aineet Pitoisuus raaka-aineessa, % Hivenraaka-aineet Pitoisuus raaka-aineessa, % apatiitti P kolemaniitti 12 B typpihappo 62 HNO 3 booraksi 14 B fosforihappo 22 P natriumselenaatti 40 Se rikkihappo 93 H 2 SO 4 sinkkisulfaatti Zn ammoniakki 100 NH 3 mangaanisulfaatti 32 Mn kaliumkloridi 50 K kuparisulfaatti 25 Cu kaliumsulfaatti 40 K natriummolybdaatti 39 Mo magnesiumsulfaatti 21 Mg kobolttisulfaatti 21 Co natriumsulfaatti 32 Na Taulukosta 1 nähdään Kemira GrowHow n NPK-lannoiteprosessin pää- ja hivenraaka-aineet ja niiden pitoisuudet prosentteina raaka-aineessa. 4 NPK-lannoitteiden valmistus Kemira Growhow käyttää NPK-lannoitteiden valmistuksessa Siilinjärven ja Uudenkaupungin tehtailla modifioitua nitrofosfaattimenetelmää. Menetelmän neutralointivaihe on yrityksen itse kehittämä. Growhow valmistaa väkeviä NPKlannoitteita, joiden ravinnepitoisuudet vaihtelevat %:n välillä. Modifioitu nitrofosfaattimenetelmä on esitetty kuvassa 1.
6 5 Kuva 1. Kemiran NPK-lannoiteprosessi [1]. 4.1 Reaktiovaiheet NPK lannoitteen valmistus reaktorissa alkaa liotusvaiheella, jossa raakafosfaatti liuotetaan typpihappoon, jolloin fosfori muuttuu vesiliukoiseksi fosforihapoksi. Liotusvaiheessa syntyy myös kalsiumnitraattia ja fluorivetyä (reaktio 1). Liotusreaktorista ylijuoksuna tuleva happoseos neutraloidaan kaasumaisella
7 6 ammoniakilla kahdessa ammonointireaktorissa, joihin syötetään myös rikkihappoa, fosforihappoa, kaliumsuolaa ja hivenaineita. [1, 2] Liotusvaiheen tärkeimmät reaktiot [1]: Ca 10 (PO 4 )6F HNO 3 6 H 3 PO 4 +10Ca(NO 3 ) HF (1) 6H 3 PO 4 +10Ca(NO 3 ) 2 + 2HF + 14NH 3 6CaHPO NH 4 NO 3 + 3Ca(NO 3 ) + CaF (2) 4 H 3 PO 4 +3 Ca(NO 3 ) 2 +7 NH 3 3 CaHPO 4 +NH 4 H 2 PO 4 +6 NH 4 NO 3 (3) 6H 3 PO 4 +4Ca(NO 3 ) 2 +2HF+16NH 3 4(NH 4 ) 2 HPO 4 +0,33Ca 10 (PO 4 ) 6 +8NH 4 NO 3 + 0,67 CaF 2 (4) KCl+6 NH 4 NO 3 KNO 3 +NH 4 Cl (5) 2NH 4 NO 3 +KNO 3 2 NH 3 NO3 KNO 3 (6) KNO 3 +NH 4 NO 3 +(NH 4 ) 2 SO 4 (NH 4,K) 4 SO 4 (NO 3 ) 2 (7) Neutralointireaktioissa ammoniakin ja happojen välissä kehittyy niin paljon lämpöä, että happojen mukana tullut vesi haihtuu ja lietteen lämpötila nousee C välille. Lämpötila saadaan kuitenkin säädettyä käyttämällä kaasunpesureista saatuja ravinnepitoisia vesiä. Ennen seuraavaa vaihetta, lannoiteliete pitää vielä varastoida tasaussäiliöissä. Liotusvaiheen tärkeimmät reaktiot ovat reaktiot 2 5 [1].
8 7 NPK lannoiteprosessin seuraavat vaiheet ovat rakeistus ja kuivaus, seulonta ja murskaus, jäähdytys ja pinnoitus, varastointi ja lopuksi vielä kaasunpesu ja pölynerotus. [1, 2] Rakeistus ja kuivaus Rakeistus tapahtuu pyörivässä rummussa, johon seuloilta palautettu lannoitekierto muodostaa tiheän raeverhon. Rakeiden kokoa kasvatetaan ruiskuttamalla rumpuun kuumaa ja kosteaa lannoitelietettä ohuena suihkuna paineilman avulla. Samalla rakeita kuivataan puhaltamalla rumpuihin kuumia kaasuja. Kuumien kaasujen lähteinä ovat lämpimät kaasut, höyry ja raskas polttoöljy, joita syntyy lannoitteiden jäähdytyksestä. Kuivausvaiheessa tapahtuu vielä reaktiot 6 7. [1] Seulonta ja murskaus Raemassan seulonta tapahtuu kaksitasoseuloilla. Ensin seulonnasta erotetaan ylirakeet murskaimille, eli raekoko >4 mm. Seuraavaksi raemassasta erotetaan tuotekoko 2 4 mm ja jäljelle jäävä alirae <2 mm palautetaan kiertoon. Osa oikeasta raekoosta palautetaan vielä kiertoon, jotta rakeistusrumpuun syntyvä raeverho olisi riittävän hyvä. Lopuksi lannoite seulotaan vielä kerran, jotta saataisiin pölytön ja tasarakeinen tuote. [1] Jäähdytys ja pinnoitus Seulonnan ja murskauksen jälkeen tuotteen lämpötila on noin 100 C. Jäähdytys tapahtuu leijujäähdyttimessä ilman ja veden avulla. Tuote jäähdytetään 35 C:seen. Jäähdytys perustuu ilmavirtaukseen, joka aiheuttaa rakeiden leijumisen. Leijuessaan ne osuvat kylmiin vesiputkiin ja jäähtyvät haluttuun lämpötilaan. Jäähdytyksen jälkeen rakeet pinnoitetaan värittömällä öljyllä ja talkilla pienessä rummussa. Pinnoitus antaa rakeille kestävyyttä varastointiin, kuljetukseen ja levitykseen. [1]
9 8 Varastointi Ennen tuotteen seulontaa rakeita kypsytetään varastossa 3 6 päivää, riippuen lannoitteen koostumuksesta. Varastoinnissa lannoitteessa tapahtuu vielä reaktioita, jotka eivät ole ehtineet varsinaisissa prosesseissa mennä loppuun asti. [1] Kaasunpesu ja pölynerotus Liuotusreaktoreissa vapautuu esimerkiksi fluorivetyä ja typen oksideja, jotka pestään täytekappalepesureissa ammoniakkivedellä. Vesihöyryä ja ammoniakkia imetään ammonointireaktoreista. Ammonointireaktoreista ja tasaussäiliöstä imetään runsaasti vesihöyryä ja sen mukana myös ammoniakkia. Seuraavaksi kaasut pestään kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäiseksi kaasuista erotaan liuosroiskeita, mikä tapahtuu spraysyklonissa. Tämän jälkeen kaasuista absorboidaan ammoniakki vielä happamilla pesuvesillä ja poistetaan pienet pölyhiukkaset, ammoniakki ja fluori. Tämä tapahtuu korkeapaineventurin avulla. Venturikäsittelyn jälkeen kaasuista poistetaan nestepisarat spraykolonnissa ja lopuksi tehdään vielä kaasunpesu leijupallopesureissa. [1] Leijujäähdytyksen kaasut puhdistetaan letkusuotimessa ja johdetaan rakeistusrumpuihin laimennusilmaksi. Sitä ennen kaasut pestään pölystä letkusuotimessa. Pesuvesien kierrätys pesuvaiheesta toiseen tapahtuu vastavirtaperiaatteen mukaisesti siten, että puhdas keruualtaan vesi syötetään pallopesurille ja likaisin vesi ensimmäiseen pesuvaiheeseen. Pesuvesistä selkeytetään kiteytyvät suolat ja ravinnepitoiset lietteet palautetaan reaktoreille. [1] 4.2 Prosessin ympäristöystävällisyydestä Lannoitetuotannossa käytetään täysin suljettua vesijärjestelmää, mikä takaa sen että ravinnepitoisia vesiä ei pääse luontoon missään tilanteessa. Pölypitoiset kaasut seuloista, murskaimista ja kuljettimista puhdistetaan
10 9 letkusuotimella ja puhdistetut kaasut palautetaan kuivauskaasuiksi. Piippuemissioita (NH 3 ja F) seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. [1] 5 NPK-lannoitteita tuottavista yrityksistä Suomen lannoitetuotanto käynnistyi 1920 luvun alussa Kotkassa ja siitä alkoi lannoitteiden pitkä kehitys Suomessa. Nykyinen suomalainen lannoiteyritys Kemira GrowHow on tällä hetkellä Euroopan johtavia lannoiteyrityksiä. Ulkomailla suurimpia NPK-lannoitteiden tuottajia ovat Alankomaissa toimiva DSM ja maailmanlaajuinen yritys Yara International ASA. [1, 3, 5] Kemira GrowHow n Suomen tehtaat sijaitsevat Helsingissä, Harjavallassa, Kokkolassa, Siilinjärvellä, Uudessakaupungissa ja lisäksi sillä on tutkimuskeskukset Espoossa ja Vihdissä. Kemira GrowHow toimii laajasti myös kansainvälisillä markkinoilla. Tuotantoyksiköitä yrityksellä on kahdeksassa eri maassa ja myyntiä yli sadassa maassa. Suurin osa Kemira GrowHow n tuotannosta keskittyy Länsi-Eurooppaan. [3] Uudenkaupungin tehtaat käynnistettiin vuonna 1965 vastaamaan Suomen seoslannoitetarpeisiin. Uusikaupunki valittiin tehtaan perustuspaikaksi, koska siellä saatiin syväsatama tehtaan yhteyteen, joka mahdollisti hyvät merikuljetusyhteydet. [3] Lannoitteiden valmistukseen tarvittava fosfori saadaan Kemira Growhow n Siilinjärven tehtailta. Typpi ja teollisuusasiakkaille valmistettava typpihappo saadaan taas Uudenkaupungin omalta typpihappotehtaalta. [3] 6 NPK-lannoitteiden käyttö NPK lannoitteita käytetään erityisesti pelto ja puutarhalannoitteina. NPKlannoitteissa ravinteet ovat helposti levitettävässä muodossa ja juuri tietylle kasvilajikkeelle parhaassa koostumuksessa. Pitkälle kehittyneet seoslannoitteet perustuvat pitkään lannoituskokemukseen. Korkein typpipitoisuus kotimaisessa lannoitetuotannossa on 26 % ja viennissä 30 %. Fosforipitoisuudet ovat 0 8 % ja kalium pitoisuuden 0 19 %. Vesiliukoisen
11 10 fosforin osuus lannoitteessa on pääasiassa %:n välillä ja ammoniumsitraattiliukoisen fosforin osuus %. Kotimaan lannoitteissa rikkiä on aina yli 2 %. Vientilannoitteiden rikin määrä riippuu tilaajan vaatimuksista ja se vaihtelee 0 10 % välillä. Kloorivapaat lannoitteet valmistetaan klooriherkille puutarhakasveille ja vihanneksille. Kalium on näissä lannoitteissa peräisin kaliumsulfaatista. Nämä lannoitteet sisältävät korkeintaan 2 % kloridia. Kloorivapaita lannoitteita viedään erityisesti Välimeren maihin klooriherkkien kasvien lannoitukseen. [1]
12 11 LÄHDELUETTELO 1. Riistama, K., Laitinen, J., Vuori, M., Suomen Kemianteollisuus, Chemas Oy, Tampere Ethanolamines and propanolamines to fibers, 4. Synthetic organic, Ullman s Encyclopedia of Industrial Chemistry, volume10, s Kemira GrowHow, Wikipedia, Hydro, Yara,
Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama
Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
Lisätiedot31 RYHMÄ LANNOITTEET
31 RYHMÄ LANNOITTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) nimikkeen 0511 eläimenveri; b) erilliset kemiallisesti määritellyt yhdisteet (lukuun ottamatta niitä, jotka vastaavat 2 huomautuksen a
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotVaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki
Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotEpäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle
2013 Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle 0 Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Ammoniumtyppiliuoksen käyttö luonnonmukaisessa tuotannossa... 2 2.1 Käyttö Luomulainsäädännön
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotLannoitteen jäähdytyksen ja pölynerotuksen kehittäminen
Lannoitteen jäähdytyksen ja pölynerotuksen kehittäminen Yara Suomi Oy, Siilinjärven tehtaat Jarkko Vainikainen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
25.11.2014 FI L 337/53 KMISSIN ASETUS (EU) N:o 1257/2014, annettu 24 päivänä marraskuuta 2014, lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 muuttamisesta sen liitteiden
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotLuuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla
Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla MMM Jukka Kivelä Tohtorikoulutettava http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/ Maataloustieteiden laitos Department of 5.4.2018 1 Käsiteltävät
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotEI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.
Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotYhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa ja Savossa 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa Kolme tuotantolaitosta: Siilinjärvi,
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotJÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK
1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotKevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotÍ%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
Lisätiedot1920-2010 Superfosfaatista Yaraksi
1920-2010 Superfosfaatista Yaraksi Rikkihappo ja Superfosfaattitehtaat perustettiin 1920 turvaamaan elintarvikeomavaraisuutta. Taustalla vakava nälänhätä Suomessa 1917-1918. Elintarvikehuolto oli tuontiviljan
LisätiedotTiukentuneet määräykset
Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotResurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013
Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotUUDET LANNOITEFOSFORIN LÄHTEET
UUDET LANNOITEFOSFORIN LÄHTEET Ari Väisänen 20.9.2017 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta (Jyväskylän Energia Oy) INKI Innovatiivinen kiertotalous
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotLannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät
Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen
LisätiedotEdullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi
8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotUrea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet
Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet Sami Ruisma - Yara Suomi Oy Tuotepäällikkö AdBlue Teollisuuden polttonesteet Tampere 10.9.2015 Agenda Työkoneet ja AdBlue Työkoneiden lainsäädäntö päästöistä
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 24/11 Päivämäärä Dnro 01.09.2011 1784/14/2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 13.9.2011 toistaiseksi Muuttaa/Kumoaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) muutoksineen
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotMetropoliLab Oy (perustettu ) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella
MetropoliLab Oy (perustettu 1.6.2010) Helsingin tytäryhtiö, muut omistajat Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin Viikin tiedeyhteisön kampusalueella Helsingin laboratorio perustettu 1884 MetropoliLab Oy
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotTurkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta
Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Alexander Chernyaev Irma Pylvänäinen Tarleena Taipale Raportti Toukokuu 2014 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka 2 SISÄLLYS
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotNEKO LUONNONKALI N 2 K 17
Luonnonkali NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Tyyppinimi Orgaaninen lannoite Raaka-aineet Vinassiuute, soijajauhe, kakaon kuori, auringonkukka, greipin siemen- ja hedelmämassa Koostumus painoprosentteina / innehåll
LisätiedotMiten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.
Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Kierrätetyt ravinteet (2016) Ravinnelietteistä
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotKemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Martin Englisch ofi Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik Fritz Bakker ECN- Energy Research Centre of the Netherlands Kiinteä biopolttoaine
LisätiedotLaaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus
Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotVirtsaa lannoitteeksi. Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry
Virtsaa lannoitteeksi Raini Kiukas Luomu Urea seminaari 8.5.2014 Käymäläseura Huussi ry Viisautta tarvitsemme Virtsa ja urea Ihminen tuottaa keskimäärin 500 litraa virtsaa vuodessa eli vuorokautta kohti
LisätiedotKE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely
KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun
LisätiedotMaan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen
Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta 1992
Lisätiedot2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu
2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
Lisätiedot