85. TIISTAINA 25. SYYSKUUTA 2012

Transkriptio

1 PTK 85/2012 vp 85. TIISTAINA 25. SYYSKUUTA 2012 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Ikäihmisten hyvä hoiva, monimuotoiset palvelut ja omaishoito... 3 Välikysymys VK 6/2012 vp Mietintöjen pöydällepano 2) Hallituksen esitys eduskunnalle veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta Brunein kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 75/2012 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2012 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja vaihtamisesta Suomen ja Luxemburgin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 43/2012 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 15/2012 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hedelmöityshoidoista annetun lain 16 ja 19 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 69/2012 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 7/2012 vp

2 2 Tiistaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta Hallituksen esitys HE 53/2012 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 9/2012 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion eläkeasioiden hoitoon liittyvien tehtävien siirtämistä Valtiokonttorista Kevalle koskevaksi lainsäädännöksi Hallituksen esitys HE 67/2012 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 8/2012 vp 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 16 ja 19 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 60/2012 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 5/2012 vp Puhetta johtivat ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ja ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ja ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 33 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Paavo Arhinmäki /vas (e) Maarit Feldt-Ranta /sd (e) Pertti Hemmilä /kok (e) Anna-Maja Henriksson /r (e) Susanna Huovinen /sd (s) Risto Kalliorinne /vas (e) Jukka Kopra /kok (e) Timo V. Korhonen /kesk Laila Koskela /ps (s) Esko Kurvinen /kok (e) Markus Lohi /kesk Pirkko Mattila /ps (e) Silvia Modig /vas (e) Hanna Mäntylä /ps (s) Mats Nylund /r Heli Paasio /sd (p) Sirpa Paatero /sd Tom Packalén /ps (e) Raimo Piirainen /sd (e) Janne Sankelo /kok (e) Mikko Savola /kesk Anni Sinnemäki /vihr (p) Juha Sipilä /kesk (s) Jouko Skinnari /sd (s) Ismo Soukola /ps (e) Eero Suutari /kok (e) Kimmo Tiilikainen /kesk Erkki Tuomioja /sd (e) Tapani Tölli /kesk (e) Jutta Urpilainen /sd (e) Jan Vapaavuori /kok Pertti Virtanen /ps Tuula Väätäinen /sd (e) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 4 edustajaa: Kimmo Tiilikainen /kesk (14.16) Pertti Virtanen /ps (15.00) Timo V. Korhonen /kesk (16.49) Tapani Tölli /kesk (17.51)

3 85/1 PTK 85/2012 vp 3 U-asiat Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 56 59/2012 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 56 ulkoasiainvaliokunnan, asiasta U 57 lakivaliokunnan, asiasta U 58 talousvaliokunnan sekä asiasta U 59 maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. Keskustelun ensimmäisen puheenvuoron käyttää Juha Rehula. Sen jälkeen on keskustelussa nopeatahtinen osuus, jolloin ryhmäpuheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia ja muut etukäteen varatut puheenvuorot myöskin enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Valtioneuvoston vastaus välikysymykseen Toimielinten jäsenet Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Valiokuntapaikkojen järjestelyä varten pyytävät vapautusta perustuslakivaliokunnan jäsenyydestä Tarja Filatov ja ympäristövaliokunnan jäsenyydestä Eeva-Johanna Eloranta. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöjä. Pyyntöihin suostuttiin. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Täydennysvaalit toimitetaan huomenna keskiviikkona kello 14 pidettävässä täysistunnossa. Ehdokaslistat täydennysvaaleja varten on jätettävä keskuskansliaan viimeistään huomenna keskiviikkona kello 11. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Ikäihmisten hyvä hoiva, monimuotoiset palvelut ja omaishoito Ainoa käsittely Välikysymys VK 6/2012 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt annetaan vastaus Juha Rehulan ym. välikysymykseen ikäihmisten hyvästä hoivasta, monimuotoisista palveluista ja omaishoidosta. 1 Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson: Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaki on ollut keskustelun aiheena jo monen hallituksen aikana. Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus tekee vihdoin sanoista totta. Hallitus antaa tänä syksynä eduskunnalle kauan odotetun esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä vanhuspalvelulaiksikin kutsuttu laki on historiallinen uudistus, jonka vaikutuksesta suomalainen iäkkäiden ihmisten hoito ja hoiva siirtyy uudelle, paremmalle aikakaudelle. Kyseessä on selkeä arvovalinta: meidän on huolehdittava paremmin heistä, jotka ovat huolehtineet meistä. Vanhuspalvelulaki on huomattavan laaja kokonaisuus. Laissa on kaksi keskeistä lähtökohtaa: 1) ikääntyneen väestön näkökulmasta tapahtuva palveluiden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen; 2) iäkkään henkilön näkökulmasta tapahtuva palveluiden ja omien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Ikääntyneen väestön palveluita koskevissa pykälissä pureudutaan laajasti vanhuuseläkkeeseen oikeutettujen henkilöiden hyvinvointiin, terveyteen, toimintakyvyn ylläpitämiseen, ennaltaehkäisyyn sekä mahdollisuuteen vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin sekä palveluiden kehittämiseen. Vanhusneuvostot lakisääteistetään. Toinen lähtökohta liittyy iäkkään henkilön mahdollisuuteen saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita tarpeittensa mukaisesti niin koti- kuin ympärivuorokautiseen laitoshoitoonkin. Iäkkäälle tulee myös oikeus saada tarvittaessa ohjausta ja tukea palveluiden saamisessa vastuuhenkilön avustuksella. Lisäksi laki edellyttää, että iäkästä henkilöä on hoitamassa hänen palve-

4 4 Tiistaina /1/1 lutarpeeseensa nähden riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kiireelliseen hoitoon pitää päästä välittömästi ja kiireettömien sosiaalipalveluiden piiriin viivytyksettä, vähintään kolmen kuukauden sisällä. Palveluiden saamiseksi ei tarvitse tehdä kirjallista hakemusta, vaan suullinen pyyntökin on riittävä. Kunnissa on satsattava myös moniammatillisuuteen. Iäkkäiden palveluissa täytyy olla riittävästi asiantuntemusta geriatriasta, turvallisesta lääkehoidosta, monialaisesta kuntoutuksesta ja iäkkään suun terveydenhuollosta. Suomessa on jo pitkään ollut tavoitteena päästä irti laitosvaltaisesta hoitokulttuurista. Lain painopiste onkin kotiin vietävissä palveluissa. Kotihoidon laatusuositusten lisäksi laaditaan hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita. Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Toisaalta laki edellyttää myös, että ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitseva pääsee tehostettuun palveluasumiseen tai vanhainkotiin silloin, kun sellaiseen on tarve. Laki myös turvaa iäkkäille avio- ja avopuolisoille mahdollisuuden asua yhdessä. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin kotona kuin ympärivuorokautisessa hoidossa siten, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua toimintakykyä edistävään toimintaan. Laissa tullaan edellyttämään kunnilta uusien toimintatapojen käyttöönottoa myös iäkkäiden palveluiden laadun varmistamisessa. Hoidon laadusta on kerättävä säännöllisesti palautetta niin iäkkäiltä itseltään, heidän omaisiltaan kuin hoitohenkilökunnalta, ja palautteen on ohjattava päätöksentekoa. Vanhusten omia vaikutusmahdollisuuksia hoitoonsa vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Oppositio kysyy välikysymyksessään, kuinka hallitus aikoo varmistaa riittävän rahoituksen vanhuspalvelulain toteuttamiseen. Hallitus osoittaa vanhuspalvelulain toimeenpanoon merkittävät taloudelliset panostukset. Laki tulee voimaan Ensi vuodelle jo aiemmin sovitun 23 miljoonan euron valtionosuuden, vuodelle 2014 sovitun 44,5 miljoonan ja vuodelle 2015 sovitun 72 miljoonan lisäksi hallitus osoitti lain toimeenpanoon budjettiriihen neuvottelujen tuloksena vuosittaisen 10 miljoonan euron lisäpanostuksen. Vanhuspalvelulaki on täysimääräisesti voimassa vuodesta 2015 alkaen, jolloin lain toimeenpanon kustannukset valtiolle ja kunnille ovat yhteensä laskettuna 151 miljoonaa euroa vuodessa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman kautta tuetaan ikääntyneiden palveluiden ja omaishoidon kehittämistä. Omaishoidon kehittämisohjelma sisältyy Kasteohjelman ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä koskevaan osaohjelmaan. Myös kotiin vietävien palvelujen kehittämistä tuetaan Kaste-rahoituksella. Kaiken kaikkiaan Kaste-rahoitusta on tällä hallituskaudella jaettavana 58 miljoonaa euroa. Hallitus tiedostaa kuntien taloudellisen tilanteen haasteen. Huolimatta siitä, että valtio joutuu ottamaan 7 miljardin edestä lisävelkaa, se tulee vanhuspalvelulaissa kuntia vastaan normaalin 50 prosentin valtionosuuden sijaan 54,3 prosentin kompensaatio-osuudella. Tämä hallituksen ratkaisu on poikkeuksellinen, ja se osaltaan korostaa hallituksen sitoutuneisuutta lain toimeenpanoon. Pientä lisäapua tuo myös tieto kuntien verotulojen kehityksestä. Vanhuspalvelulaki on laaja kokonaisuus, jolla kehitetään ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä, ennaltaehkäisyä, osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia sekä koti- ja laitoshoitoa. Kotihoitoon liittyen myös omaishoitajien asemaan on tulossa vanhuspalvelulain kautta huomattavaa parannusta. Kun laissa edellytetty toimintakyvyn arviointi on tehty, tulee yhdessä iäkkään henkilön kanssa ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa määritellä, millainen palveluiden ja tukitoimien kokonaisuus vastaisi parhaiten hänen tarpeitaan. Kokonaisuuteen voi kuulua kotipalvelua, omaishoidon tukea, suun terveydenhuoltoa tai vaikkapa apuvälinepalvelua. Myös päihde- ja mielenterveyspalvelut voivat olla tarpeen. Lisäksi lain edellyttämä vastuutyöntekijä on konkreettinen apu palveluiden koordinoinnissa esimerkiksi silloin, kun iäkästä henkilöä hoidetaan omaishoidon tuella. Omaishoidon tuki on yksi tärkeä sosiaalipalvelun muoto, jolla iäkkään henkilön palveluiden tarpeeseen voidaan vastata etenkin, kun lakiehdotuksen mukaan iäkkään

5 85/1/1 PTK 85/2012 vp 5 henkilön palveluiden tarpeeseen voidaan vastata laitoshoidolla vain silloin, kun se on perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Omaishoidon kehittäminen sekä omaishoitajien jaksamisesta huolehtiminen ovat olennaisessa asemassa, kun palvelujärjestelmää kehitetään aidosti jokaisen vanhuksen tilanteen tunnistavaksi asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kansallinen omaishoidon tuen kehittämisohjelma. Ohjelma on hyvin laaja kokonaisuus, jonka mukaisesti yhdenmukaistetaan omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja parannetaan omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta. Omaishoitajan jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluita, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Ohjausryhmä antaa väliraporttinsa alkuvuodesta Hallituksen budjettiriihessä omaishoidon tukipalveluiden määrärahoja lisättiin 10 miljoonalla eurolla vuosittain. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä tiedustellaan, milloin hallitus aikoo toteuttaa omaishoidon tuen siirtämisen Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Vastauksena totean, että omaishoidon tuen tai omaishoidon tukeen sisältyvän hoitopalkkion siirtäminen Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi ei sisälly hallitusohjelmaan, eikä sitä ole suunniteltu toteutettavaksi tällä hallituskaudella. Mikäli omaishoidon tuki siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, valtion kustannukset kasvaisivat arviolta miljoonaa euroa. Hallitus kuitenkin tunnistaa tarpeen lisätä yhdenmukaisuutta omaishoidon tuen myöntämisperusteissa. Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden asumisoloja parantamalla voidaan tukea merkittävästi iäkkään väestön kotona asumista. Ympäristöministeriön asettama laajapohjainen työryhmä on valmistellut ehdotuksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Ohjelman tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja edistää laitoshoidon vähentämistä, jotta saavutetaan nykyinen kansallinen tavoite: se, että prosenttia yli 75- vuotiaista asuu kotona. Lopullisesta ohjelmasta valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös. Suurin osa ikääntyneistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se on myös yhteiskunnan tavoite. Noin kaksi kolmasosaa Suomen asunnoista on rakennettu luvulla, jolloin esteettömyys ei ollut vielä kovin vahvasti suunnittelun kriteerinä. Esteettömien asuntojen tarve luo painetta asuntojen peruskorjaamiselle, sillä kysyntään ei pystytä vastaamaan uudistuotannolla. Onkin selvää, että esteettömyyttä lisäämällä voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista. Hallitus avustaa erilaisin korjausavustuksin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista, erilaisten liikkumisesteiden poistamista ja uusien hissien rakentamista. Selvityksien mukaan kotona asuvista yli 65- vuotiaista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa. Joka toinen yli 85-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa, ja jopa puolet näistä kaatuu toistuvasti. Myös tästä syystä ikäihmisten kotien turvallisuuteen ja esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota. Arvoisa puhemies! Ongelmat vanhustenhuollossa ovat moninaiset. Selvityksen mukaan noin 10 prosentissa vanhainkodeista ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksiköistä alitetaan nykyisten suositusten mukainen alin hyväksyttävä 0,5:n hoitohenkilökuntamitoitus. Siksi on tärkeää, että hallitus asettaa nyt nollatoleranssin vanhustenhuollon hoitajamäärän alimitoitukselle. Budjettiriihessä tehdyn kuuden puolueen sopimuksen mukaisesti henkilöstömäärää koskevan vähimmäissuosituksen toteutumista aletaan seurata tehostetulla valvonnalla. Mikäli vuoden 2014 lopussa tehtävässä seurannassa yhdessäkään vanhainkodissa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä alitetaan vähimmäissuositus, tulevat sitovat mitoitukset voimaan vuoden 2015 alusta valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen voidaan sisällyttää vähintään 0,5-henkilöstömitoituksen lisäksi myös muita laatumäärityksiä. Hoitajamitoituksen nollatoleranssin lisäksi vanhuspalvelulain toimeenpanoa edistetään myös muilla keinoin. Uudet kotihoidon laatusuositukset valmistuvat ensi kesään mennessä, ja niiden toimivuudesta toteutetaan vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 loppuun mennessä. Myös itse vanhuspalvelulaista tehdään vaikuttavuusarviointi. Arvoisa puhemies! Riittävän henkilöstön turvaaminen on ydinkysymys koko vanhuspalvelulain toteutumisen kannalta. Henkilöstön saatavuus on laaja kysymys, jossa on kyse niin johtamisesta, työssä jaksamisesta, koulutusmääristä kuin asuntopolitiikastakin. Vanhuspalvelulaki

6 6 Tiistaina /1/2 lähtee siitä, että toimintayksikössä on oltava riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä. Hyvä johtaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta henkilökunnan työssä jaksamista voidaan parantaa. Suomessa on tällä hetkellä noin lähihoitajan ja noin sairaanhoitajan tutkinnon suorittanutta, jotka ovat syystä tai toisesta vaihtaneet toiselle alalle. Olennainen kysymys tulevaisuuden kannalta on, kuinka edes osa heistä saadaan palaamaan alalle. Myös tässä asiassa toimintayksiköiden johtaminen ja työolot ovat avainasemassa. Palvelurakenteiden ohella myös henkilöstön tehtävärakenteita on uudistettava, jotta työskentely vanhuspalveluissa on henkilöstölle mielekästä. Suomessa demografinen kehitys on työmarkkinoiden ja kansantalouden kantokyvyn kannalta epäedullinen. Työvoiman kokonaismäärä vähenee aina 2030-luvulle saakka siten, että vuosittain nuorisoikäluokista työmarkkinoille tulee keskimäärin noin henkilöä vähemmän kuin sieltä poistuu. Emme sotien jälkeen ole olleet vastaavassa tilanteessa, vaan olemme tottuneet työvoiman jatkuvaan kasvuun ja suhteellisen hyvään osaavan työvoiman saatavuuteen. Hallitus onkin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tehnyt päätöksen koulutuksen aloittajatavoitteista opintoaloittain vuodelle 2016 niin, että kriittisissä henkilöstöryhmissä saadaan lisäystä myös tämän kautta. Päätös perustuu laajaan ennakointityöhön, ja se pyrkii eri toimialojen väliseen tasapainoiseen työllisyyskehitykseen, kuitenkin siten, että erityisesti hoiva-alojen osaavan työvoiman saatavuus turvataan. Tästä on maininta myös hallituksen ohjelmassa. Niukkenevan työvoiman oloissa resursseja on jaettava siten, että samanaikaisesti kyetään sekä turvaamaan kaikille kansalaisille hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut että vauhdittamaan tuotannon rakennemuutosta ja lisäämään myöskin innovaatiopotentiaalia. Koulutuksen aloittajamäärien lisäykset etenkin vanhuspalveluissa merkittävien lähihoitajien osalta on merkittävä lisäys tähän, noin 25 prosenttia. Hallitus pyrkiikin koulutuksen painopistettä siirtämällä turvaamaan riittävän henkilöstön saatavuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös aikuiskoulutuspotentiaali on tärkeä hyödyntää korkean työttömyyden Suomessa. Tämän lisäksi alalle paluun houkuttelevuuteen ja mahdollisiin esteisiin on kiinnitettävä huomiota. Arvoisa puhemies! Ikääntyneistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä yhteiskunnan arvopohjan mittareista. Ikääntyneiden palveluiden laajan kirjon varmistamiseksi tarvitaan valtion toimien lisäksi myös kuntien ja järjestöjen sekä yksityisen sektorin panostusta. Esimerkiksi esteettömyys ja osallisuuden lisääminen eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asioita. Tarvitaan hallinnonalojen välisen yhteistyön parantamista ja sen tosiasian tiedostamista kaikessa päätöksenteossa, että mitä aktiivisempaa ikääntynyt väestömme saa mahdollisuuden olla, sitä paremmin Suomi voi laajemminkin. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, meillä jokaisella on vastuumme toisista huolehtimisesta. Tämän tulee näkyä suhteessa kaikkiin: lapsiin, nuoriin ja iäkkäisiin ihmisiin. On upeaa, että Suomi saa elää ajassa, jossa elämänkaari on pidempi kuin koskaan aikaisemmin. Iäkkäät ihmiset ovat voimavara ja rikkaus. Vanhuspalvelulailla turvataan, että tästä meidän voimavarastamme ja rikkaudestamme pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Keskustelu välikysymyksen johdosta Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kiitoksia! Sitten aloitamme keskustelun, ja ensimmäisen puheenvuoron käyttää välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Juha Rehula, olkaa hyvä. 2 Juha Rehula /kesk: Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi pitää kiittää hallitusta ja erityisesti peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonia hyvästä yrityksestä vanhuspalvelulain aikaansaamiseksi. Ikääntyvät ihmiset ovat ansainneet tulevaisuudenturvaa tuovan lainsäädännön. Hallitus on kuitenkin omilla toimillaan ja keskinäisellä kiistelyllään onnistunut ohjaamaan julkisen keskustelun raiteelle, joka on haudannut alleen lain olennaisimmat asiat, kuten sen, että lain tasolle kirjataan kotona asumisen ja elämisen ensisijaisuus. (Sari Sarkomaa: Niinhän ministeri juuri vastasi!)

7 85/1/2 PTK 85/2012 vp 7 Ikäihmisten toimintakykyä ja tervettä ikääntymistä on tuettava ja edistettävä monipuolisilla, eri hallintorajat ylittävillä palveluilla. Meidän on muistettava, mistä puhutaan kyse on ajattelevasta, tuntevasta, itsenäisestä ihmisestä, ei järjestelmän rattaissa olevasta kohteesta. Me olemme yhdessä tässä maassa asettaneet kansallisen tavoitteen. Päämääränä on mahdollisimman monen ihmisen asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Kaikkien tehtävien päätösten tulee tukea tätä tavoitetta. Valitulla polulla pitää pysyä. Tekojen pitää olla samansuuntaisia. On etsittävä ja luotava erilaisia välineitä tavoitteeseen päästäksemme. Kyse on niin inhimillisestä arjesta kuin koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden perustasta. Ikääntyminen ei ole sairaus, jota pitäisi hoitaa. Ihminen on yksilö omine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Itse kullakin on vastuuta omasta elämästään ja oikeus määritellä, mitä itse haluaa, minkälaista hoitoa, hoivaa tarvitsee. Yhteiskunnan tukea tarvitaan, kun omat voimat eivät riitä. Arvoisa herra puhemies! Hallitus käytti arvokasta valmisteluaikaa keskinäiseen nokkapokkaansa. Se kinasteli keskenään sen sijaan, että olisi pitänyt luoda turvaa ja turvallisuutta. Mikään desimaaliluku ei takaa hyvää hoitoa. Hyvä hoito on riippuvainen ja sidoksissa hoidon ja hoivan yksilöllisiin tarpeisiin. Ratkaisu ei löydy tällöin kaavamaisesta mitoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä tuijotettiin laskinta kaksilla silmälaseilla. Lopputulemana on näistä välihuudoistakin pystyy päättelemään että emme vielä tänäänkään tiedä, mitä te hallituksessa todellisuudessa olette päättäneet. Kataisen hallituksen painotus on käydyn keskustelun perusteella vanhusten laitoshoidossa. (Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!) Keskustan eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa, että yhä useampi ikäihminen voi hyvin ja jaksaa osallistua itsenäisesti yhteiskunnan aktiviteetteihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2011 yli 75-vuotiaista 10 prosenttia käytti laitospalveluja tai -asumista. Yhdeksän kymmenestä ikäihmisestämme tarvitsee siis aivan muunlaisia päätöksiä kuin mihin hallitus on energiansa ja ponnistelunsa painottanut. Yhä useampi asuu ja haluaa asua kotona. 84- vuotias rouva tai pian 100-vuotias pappa haluaa tehdä itse päivittäisen postinhakureissunsa ja huolehtia itse omista perustarpeistaan. Hän kaipaa silloin tällöin apua siivoukseen, lumenluontiin tai ruohonleikkaamiseen. Hän on terve ja hyvinvoiva, valitettavasti Kataisen hallituksen silmissä ilmeisesti aivan liian terve tai liian vähän sairas. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa kehittää monipuolisia ja arjen tarpeista lähteviä hoito- ja hoivapalveluja. Ravinto, liikunta, liikkumisen edellytykset ja osallistuminen aktiivisena osallistujana yhteiskunnan eri toimintoihin tukevat vireää elämää. Kotona asuminen ja sitä tukevat palvelut, omaishoito, palveluasuminen, tuettu palveluasuminen, vanhainkoti tai perhehoito eivät voi olla toisistaan irrallisia vaan vaihtoehtoisia tapoja palveluja tuotettaessa. On tilanteita, joissa laitoshoito on ainoa mahdollisuus. Tällöin sen on oltava inhimillistä. Mikäli kokonaisuutta ei hahmoteta kunnolla ja resursoida tarpeiden vaatimalla tavalla, paine hoidon ja hoivan tarpeesta purkautuu aina jollakin tavalla. Tästä luulisi olevan valtiovarainministeriönkin kiinnostunut. Arvoisa herra puhemies! Ikääntyvä Suomi ei ole ongelma vaan mahdollisuus. Olemme siirtymässä kolmen sukupolven Suomesta neljän sukupolven Suomeen. Aina vain ilmeisemmältä näyttää, ettei hallitus varaudu tilanteeseen. Vaalikauden aikana hallitus vie kunnilta valtionosuusleikkauksillaan 3,4 miljardia euroa. Samaan aikaan hallituksen peruspalveluministeri antaa tuhat ja yksi katteetonta lupausta palveluja tarvitseville ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Pääministeri hehkutti hallituksen antavan 150 miljoonaa lisäeuroa vanhuspalvelulain toteuttamiseen. Tämän saman toisti peruspalveluministeri vastauksessaan välikysymykseen. Arvoisat ministerit, mihin teiltä unohtui se, että leikkaatte kuntien mahdollisuuksista tuottaa palveluja neljä vuoden aikana 3,4 miljardia? Mihin tämä unohtui? Mitä siis todellisuudessa tapahtuu? Vai onko nyt niin, että paljon hehkutettu uusi raha onkin korvamerkittyä, joka kirjataan vain vanhuspalvelulain toimeenpanoon, jotta se menee myös sinne, mihin on tarkoitettu? Hallitus peitteli vanhuspalvelulain rahoitusvajetta kinaamalla sitovasta henkilöstömitoituksesta. Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset vuodelta 2008 asettivat tavoitteeksi 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohden ympärivuorokautisessa hoidossa. Tuo laatusuositus on edelleen voimassa ja toteutuu suurimmassa osassa kuntia. Keskustan lähtökohta on, että jokainen ikäihminen ansaitsisi puolikkaan sijasta vähintään yhden läheisen

8 8 Tiistaina /1/3 ihmisen. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tätä ei ratkaista arvottomalla kiistelyllä desimaaleista. Keskustalle monipuoliset hoito- ja hoivapalvelut ovat arvolähtöinen vanhuspolitiikan ydin. Haluamme kehittää vanhuspalveluja vastaamaan ihmisten oikeita tarpeita. Keskustan mielestä jokaiselle ikäihmiselle olisi tehtävä yksilöllinen ei palvelusuunnitelma vaan palvelusopimus. Nykyinen kotihoitopalvelu on usein liian kaavamaista. Asiat kyllä hoidetaan, mutta ei asiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Hyvänkin suunnitelman toteutuminen jää liian usein vaillinaiseksi. Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää omaishoidon tuen jatkuvaa kehittämistä ensiarvoisen tärkeänä. Omaishoito on monella tapaa mielekäs ja inhimillinen tapa hoitaa läheistään. Usein omaishoitaja on itsekin ikääntynyt. Onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia omaishoitajan jaksamisesta. Keskusta vaatii omaishoidon tuen siirtämistä Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Vain näin voidaan aidosti varmistaa, että jokainen omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnastaan riippumatta tasa-arvoisesti koko Suomessa. Omaishoidon tuen perusteet on kuitenkin sovittava ennen Kelalle siirtämistä. Kunnat voisivat halutessaan antaa omaishoitajalle kuntalisää samalla tavalla kuin lasten kotihoidon tuessa on menetelty. Myös työelämää on kehitettävä niin, että jatkossa omaishoitajuus mahdollistuu työn joustojen kautta nykyistä paremmin. Olisi inhimillistä, että omaishoitajan ei tarvitsisi murehtia tuloistaan. Keskusta vetoaa jälleen peruspalveluministeriin, että hän, että te edesauttaisitte lupaamanne omaishoidon tuen verovapauden toteuttamista niin pian kuin se vain suinkin on mahdollista. Vai pitääkö tässä asiassa kääntyä valtiovarainministeriön puoleen? Arvoisa herra puhemies! Hyväkään laki ei toteudu, elleivät ammattinsa osaavat hoiva- ja hoitotyöntekijät ole motivoituneita ja jaksa työssään. Riittävä määrä henkilöstöä on palvelun laadun perusta. Tarvittavien eurojen ohella on huolehdittava osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudesta ja työoloista. Hoito- ja hoivahenkilöstökin ikääntyy. Me kysyimme välikysymyksessämme, huolehtiiko hallitus mitenkään siitä, miten työntekijä jaksaa. Hallituksen jääräpäisesti eteenpäin puskema suurkuntahanke horjuttaa osaltaan henkilöstön uskoa ja toivoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut ovat avoimina. Koetaan epävarmuutta työpaikasta ja tulevaisuudesta. Hallituksella ei ole suunnitelmaa siitä, miten turvataan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys. Hallitus ei myöskään tunnista erilaisten ammattiosaajien olemassaoloa. Esimerkiksi rikkoutuneen lampun vaihtamiseen tai lumenluomiseen ei tarvita hoitoalan koulutusta. Ammatillinen osaaminen on kaiken perusta. Yksi kategorisen henkilöstömitoituksen ongelmista onkin, ettei se tunnista sitä, että tarvitaan erilaisia osaajia ikääntyvän väestön hoivaan. Mahdollisen mitoituksen tulee olla sidoksissa hoivan ja hoidon aitoon tarpeeseen. Arvoisa herra puhemies! Me annamme sukupolvien välisen lupauksen: jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja turvalliseen ikääntymiseen. Tiedostamme yleisen taloustilanteen vakavuuden, mutta, arvoisa hallitus, kun niukkuutta jaetaan, oikeudenmukaisuus on entistäkin tärkeämpää. Totuuden puhuminenkin on sallittua. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vastaus ei meitä tyydytä, joten ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavaa epäluottamuslause-ehdotusta: "Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että hallitus on valtionosuusleikkauksillaan vienyt pohjan kuntien mahdollisuudelta toteuttaa vanhuspalvelulain edellyttämiä palveluja ja turvata osaavan henkilökunnan riittävä määrä hoito- ja hoivatyössä, eikä hallitus tämän vuoksi nauti eduskunnan luottamusta." 3 Anne-Mari Virolainen /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kokoomus tekee työtä sen eteen, että jokaisesta suomalaisesta pidetään huolta. Monella meistä on huoli lähipiirimme ikäihmisistä ja myös omasta ikääntymisestämme. Turvallinen ikääntyminen edellyttääkin, että palvelut ja tukiverkot ovat kunnossa. Onkin erittäin hienoa, että ikäihmisten arkea parantava vanhuspalvelulaki nyt etenee. Kuten tiedämme, Suomen väestö ikääntyy ja laajeneva vanhusväestö tarvitsee tukea, palveluita sekä riittävästi osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Vanhuspalvelulain säätäminen tästäkin näkökulmasta on tärkeää. Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko aloitti viime vaalikaudella vanhuspalvelulain valmistelun, ja puolustimme sen toteutumista jo hallitusneuvotteluissa, hallituksessa ja nyt täällä edus-

9 85/1/3 PTK 85/2012 vp 9 kunnassa. Budjettiriihessä neuvoteltiin tasapainoinen ratkaisu, kiitos siitä! Kokoomus kantaa huolta lain sisällöstä ja sen toimivuudesta. Haluamme tehdä laista mahdollisimman hyvän. Viime vaalikaudella aloitetun lakihankkeen peruslähtökohta oli vahvistaa ikäihmisten oikeutta saada palveluita. Palvelutarpeen arviointiin oli kyllä oikeus, mutta ei ollut oikeutta saada palveluita, joita arvioinnin perusteella katsottiin tarvittavan. Haluamme, että tämä oikeus tarpeenmukaiseen hoivaan ja palveluihin vahvistuu tämän lain kautta. Kun lakia vielä ministeriössä viilataan, uskon, että saamme tänne eduskuntakäsittelyyn varsin toimivan kokonaisuuden. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kehittämisen painopisteen on oltava kotihoidossa, kuntoutuksessa, omaishoidossa sekä henkilöstön ammatillisessa osaamisessa. Erityisen tärkeää on myös ennaltaehkäisy. Suomessa tapahtuu vuosittain yli lonkkamurtumaa, joka on merkityksellisin vanhusten geriatrisista murtumista. Valitettavasti yli 30 prosenttia näistä potilaista päätyy laitoshoitoon ja murtumakuolleisuuttakin ilmenee. Murtuma syntyy kaatumisen seurauksena, ja tehokkainta hoitoa olisi vanhusten toistuvien kaatumisten ehkäiseminen. Ikäväestölle onkin turvattava tarpeelliset kuntoutuspalvelut, jotta laitoshoitoon tai jopa kuolemaan johtavat murtumat voidaan estää ja potilaat pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuen piirissä on noin eri-ikäistä henkilöä. Läheistensä hoitoon ja hoivaan osallistuvien määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi. On todella hyvä asia, että budjettiriihessä sovittiin omaishoidon tukipalveluihin lisättävän 10 miljoonaa euroa. Realismia on, että tulevaisuudessa turvaudumme yhä enemmän omaishoitajiin, ja siksi heidän hyvinvointiinsa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaikki omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksaakseen. Erityisesti mahdollisuus vapaapäivien pitoon on todella tärkeää. Viime talvena juttelin Turun Yliopistonkadulla erään 82-vuotiaan dementoitunutta vaimoaan hoitavan omaishoitajan kanssa ja muistan hyvin selvästi, kun hän sanoi, että eniten kaikesta hän odottaa niitä kolmea vapaapäivää, kun rakas vaimo on intervallihoidossa. Silloin hän saa nukkua yöt ilman keskeytystä ja jaksaa taas seuraavan kuun sillä eteenpäin. Osaavan hoitohenkilökunnan jaksaminen ja riittävyys on myös kysymys, jota tulee pohtia tarkasti. On panostettava henkilöstön koulutusmääriin, hyvinvointiin sekä erityisesti hyvään johtamiseen ja työn organisointiin. Tarvitaan myös avointa ajattelua yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamisen paremmaksi hyödyntämiseksi. Kun pelisäännöt palveluiden tuottamisessa ovat riittävät, uskon, että myös laadukasta yritystoimintaa syntyy lisää. Meidän tulee myös ottaa huomioon suomalaisten yritysten vientimahdollisuudet terveyspalveluosaamisessa, viennille kun luodaan pohja vain toimivilla kotimarkkinoilla. Arvoisa puhemies! Tuntuu, että välikysymyksessään keskustapuolue vähättelee vanhuspalvelulain ja siihen liittyvien budjettipäätösten merkitystä. Totuus on, että lainsäädännön tarkistamisen lisäksi palveluihin suunnataan nyt merkittävästi valtion ja kuntien rahaa ja ikäihmiset otetaan lainsäädännöllisesti aivan uudella asenteella huomioon. Kun laki tulee täydellä tehollaan voimaan vuodesta 2015, panostukset ovat 151 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on arvovalinta. Tuntuu, että keskustapuolue vaatii kysymyksessään kaikkeen hyvään hieman lisää. Missä on keskustankin paljon peräänkuuluttama menokuri? Entisen pääministerin Esko Ahon mukaan valtiontalouden kestävyydestä huolehtiminen on nimenomaan sosiaalista politiikkaa. Jos valtiontalouden tasapainosta ei huolehdita, ajautuu se ennemmin tai myöhemmin vaikeuksiin, ja silloin kärsivät eniten ne, jotka tässä yhteiskunnassamme ovat kaikkein heikoimmilla. Toivoisin tämän Ahon ajattelun saavan tässäkin salissa enemmän tilaa. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi muistuttaa, että vanhenevasta väestöstä puhutaan meillä voimavarana liian vähän. Monet isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan ja kuljettavat heitä harrastuksiin. Työelämän kiireissä painiville vanhemmille tämä apu on aivan korvaamatonta. Kun isovanhempien ikääntyminen sitten etenee ja toimintakyky heikkenee, meidän on pohdittava, miten voisimme vuorostaan auttaa heitä, kun he tarvitsevat apua. Kaikkea välittämistä ja palvelua ei voi nimittäin ulkoistaa yhteiskunnalle. Ei voi olla niin, että ainoa tapa osallistua hyvän tekoon on vain verojen maksu.

10 10 Tiistaina /1/4 4 Anneli Kiljunen /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja turvalliseen ikääntymiseen. On hyvä, että hallitus edistää tämän oikeuden toteutumista vihdoinkin myös vanhuspalvelulailla. Meille sosialidemokraateille hyvä ikääntyminen merkitsee ikäihmisen ihmisarvon kunnioittamista, mahdollisuutta osallistua, turvallisuutta sekä hoitoa ja huolenpitoa silloin, kun sitä tarvitaan. Siksi meidän on vahvistettava ikääntyvien mahdollisuutta elää normaalia elämää, normaalia arkea, liikkua, käydä harrastuksissa, tavata ystäviä jne. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi me tarvitsemme toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin kaavoituksesta kulttuuritoimintaan ja kaikessa siltä väliltä. Hyvä asumisympäristö ja asuminen ovat oleellinen osa ihmisen arkea. Siksi ikääntyminen on huomioitava myös asuntorakentamisessa. Tarvitsemme hissejä ja esteettömyyttä, ja asuntoja on muutettava tukemaan kotona selviytymistä. Meidän on kehitettävä neuvontaa, avustuksia ja lainoitusta. Apuvälineitä ja teknologiaa on hyödynnettävä. Myös uusia asumismuotoja on kehitettävä. Arvoisa puhemies! Vanhuslain luonnoksen ydin on ikääntyvän oikeuksien ja toimintakyvyn korostaminen. Esitys vahvistaa ikääntyvien asemaa palveluiden käyttäjinä ja monipuolistaa palveluiden sisältöä. Ikääntyvän ihmisen ja hänen omaistensa mielipiteitä on aidosti kuultava ja huomioitava. Myös vanhusneuvostoista tulee lakisääteisiä, ja niillä on vahvempi rooli vaikuttaa ikääntyviä koskevaan päätöksentekoon. Lähtökohtana pitää olla aina iäkkään ihmisen yksilöllinen palvelutarve. Se voi tarkoittaa kuntoutusta, ateriapalveluja, siivousta, sairaanhoitopalveluja. Tärkeintä on, että ihminen saa niitä palveluja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan arjessa. Henkilöstön osaaminen, monipuolisuus ja määrä sekä hyvä johtaminen ovat keskeisiä laadun takeita niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Siksi kuntien palveluista tulee löytyä riittävä henkilöstö, ammattitaito ja osaaminen iäkkäiden ihmisten hoitoon. Se on myös edellytys vanhuspalveluiden kehittämiselle. Arvoisa puhemies! Omaishoidon on oltava aito vaihtoehto. Siihen ei saa pakottaa puuttuvien palveluiden takia. Me tarvitsemme yhtenäiset kriteerit ja selkeän oikeusturvan omaishoitajuuteen. On hienoa, että peruspalveluministeri on asettanut työryhmän laatimaan kokonaisesitystä omaishoidon parantamiseen. Tehtävä on vaativa, sillä omaishoito koskettaa niin lapsiperheitä, aikuisia kuin ikääntyviäkin. Meistä edustajista moni on myös kuntapäättäjä. Meidän on turvattava kunnissamme riittävät määrärahat omaishoitoon ja omaishoitajien tarvitsemiin tukipalveluihin. Myönteistä on, että valtio tukee omaishoitoa lisärahoituksella. Arvoisa puhemies! Meidän on parannettava vanhusalan houkuttelevuutta ja turvattava riittävästi aloituspaikkoja ja vanhustyön erikoistumislinjoja. Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen, jolla turvaamme kuntatyönantajalle enemmän resursseja henkilöstön palkkaukseen ja hyvään mitoitukseen. Vahvemmissa kunnissa voimme parantaa palveluprosessien vaikuttavuutta ja työolosuhteiden toimivuutta. Vastaavasti työntekijä voi kehittää omaa osaamistaan ja ylläpitää ammattitaitoaan. Me sosialidemokraatit näemme kuntauudistuksen nimenomaan suurena mahdollisuutena. Arvoisa puhemies! Meidän vastuullamme on hyvinvointivaltion kestävyyden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Siksi viimeistään nyt on otettava vakavasti paitsi hoidon ja hoivan myös ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja esteettömyyden haasteet ja ryhdyttävä toimeen. Terveyttä edistävään toimintaan ja vanhustenhoitoon satsaaminen pitääkin kunnissa ymmärtää myös pidemmän tähtäimen taloudellisena säästönä. Hallitus on osoittanut oman tahtotilansa satsaamalla normaalia suuremman valtionosuuden vanhuspalvelulain toteuttamiseen. Nyt onkin tärkeää, että kunnissa vastataan kansalaisten toiveeseen siitä, että vanhuspalvelut saadaan toimimaan hyvin. Arvoisa puhemies! Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus saada aikaan hyvä ja aidosti vaikuttava laki turvaamaan vanhusten arvokasta elämää. Sosialidemokraatit antavat hallitukselle tässä työssä täyden tuen ja luottamuksen. 5 Arja Juvonen /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Välikysymys vanhuspalveluista on ajankohtainen. Hyvä vanhustenhoito, laadukkaat ja riittävät palvelut sekä omaishoidon kehittäminen ovat myös meille perussuomalaisille ensisijaisen tärkeitä. Täytyy kuitenkin ihmetellä, miksi keskusta ei tehnyt asialle mitään

11 85/1/5 PTK 85/2012 vp 11 ollessaan vuosikausia hallituksessa ja vieläpä pääministeripuolueena. Huoli vanhusten ja omaishoitajien asemasta näyttää heränneen vasta oppositiossa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vaativat hyvin toimivia ja laadukkaita vanhuspalveluja koko maahan. On häpeä, että koko elämänsä yhteiskuntaa rakentaneiden hyvinvoinnista ei huolehdita, kun he tulevat siihen ikään, että eivät enää pysty itsestään huolehtimaan. Kuka tässä uskaltaa enää vanhentua ilman suurperheen tuomaa turvaa? Me kaikki ansaitsemme inhimillisen vanhuuden, ja siksi kotihoitoon, laitoshoitoon ja omaishoitoon on panostettava. Onko hallitus samaa mieltä? Perussuomalaisten mielestä koti on ihmiselle paras paikka asua. Hallituksen linja kotihoitoon sen sijaan herättää epäilyjä, sillä hallitus yrittää parantaa kotihoidon laatua pelkillä suosituksilla. Kotihoidosta puuttuu työntekijöitä, ja heidän aikansa olla vanhuksen luona on tarkoin mitoitettua. Usein se on vain 15 minuuttia. Mitä te ehditte tehdä 15 minuutissa? Kotihoidon rinnalle tarvitaan myös laitoshoitoa, sillä osa ikäihmisistä ei saadusta avusta huolimatta pysty asumaan kotona. Laitoshoitoa ei saa ajaa alas, vaan sitä on kehitettävä. Laitoshoidon laatua, turvallisuutta ja inhimillisyyttä tulee parantaa, sillä kipupisteitä löytyy. Yksi räikeimmistä epäkohdista on vanhusten ylilääkitseminen, joka on suoraa seurausta hoitohenkilökunnan vähyydestä. Ylilääkitseminen lisää muun muassa vanhusten kaatumistapaturmia, joista toipuminen on aina haasteellista. Kuntoutuksen puuttuminen jättää vanhuksen usein vuodepotilaaksi. Arvoisa puhemies! Omaishoito on yhteiskunnalle kustannustehokasta, ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa. Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat kuitenkin valitettavasti olleet haluttomia kehittämään omaishoitoa. Yhtenäiset perusteet omaishoidon tuen myöntämiseksi puuttuvat, ja kuntien välillä voi olla suuriakin eroja tuen saatavuudessa. Monissa kunnissa omaishoidon sopimuksia jätetään tekemättä rahoituksen puutteen vuoksi. Perussuomalaiset haluavat asiaan muutoksen. Tasa-arvon toteutumiseksi omaishoidon tuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi. Lisäksi mahdollisuutta omaishoidon tuen verottomuuteen on selvitettävä. Erittäin tärkeää on myös omaishoitajien terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen. Omaishoitajille on turvattava säännölliset vapaapäivät ja hoidettaville tarvittaessa lyhytaikaishoito. Lyhytaikaishoidon laatua ja toimivuutta tulee valvoa, sillä kyseessä ei saa olla pelkkä säilöönotto. Milloin, hyvä hallitus, laitatte omaishoitajien asiat kuntoon? Arvoisa puhemies! Puheet hyvän ja laadukkaan hoidon ympärillä ovat päivittäisiä, joskaan todellista poliittista tahtoa asioiden parantamiseen ei näytä löytyvän. Hallituksen politikointi vanhuspalvelulailla budjettiriihen aikaan oli surullista seurattavaa. Vaadittiin kovaan ääneen toimivaa vanhuspalvelulakia sekä hoitajamitoituksia, ja sitten ei enää vaadittukaan. Perussuomalaisten mielestä hoitajamitoituksen määrittelyyn ja kustannusten selvittelyyn ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Olisi erittäin tärkeää selvittää, mitä hyvä hoito edellyttää. Erityisesti on kuultava vanhuksia, heidän omaisiaan sekä hoitotyön tekijöitä. Heidän suustaan kuuluu totuus. Perussuomalaiset ihmettelevät, kuinka hallitus voi tyytyä linjaamaan hoitajamitoitukseksi 0,5. Tämä luku on todettu sosiaali- ja terveysministeriön tekemässä ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa huonoksi. Mitä ihmettä, hyvä hallitus? Tehän poljette omia ohjeistuksianne. Arvoisa puhemies! Väestön ikääntymisestä on kyettävä kantamaan vastuuta. Tässä kohtaa hallituksen politiikka on kaukana vastuun ottamisesta. Tämän vaalikauden aikana Kataisen hallitus ottaa kunnilta pois yhteensä 3,4 miljardia euroa summan, joka vastaa :ta henkilötyövuotta. Tämän rinnalla muutaman kymmenen miljoonan euron lisäykset vanhuspalvelulain toteuttamiseen tuntuvat murusilta, joiden voimalla kuntien toivotaan selviytyvän ikääntyvän väestön tuomista haasteista sekä tulevan vanhuspalvelulain toimeenpanosta. Me voimme toki toivoa. Me voimme luoda positiivisia ja iloisia mielikuvia, jopa unelmia. Pelkästään niillä ei kuitenkaan selvitä. Todellisessa elämässä huolenpito ikäihmisistä vaatii myös rahaa ja osaavaa työvoimaa. Ettekö te, hallitus, ole samaa mieltä? Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulain odotetaan laittavan ikääntyneen väestön asiat kerralla kuntoon. Perussuomalaisten mielestä toimiva laki ei voi jäädä pelkäksi suositukseksi eikä tärkeitä lainkohtia saa jättää hallituksen asetuksenantovaltuuden varaan. Näin on kuitenkin tapahtumassa, vaikka hallitus itsekin tietää, että asetuksenantovaltuus ei velvoita antamaan asetusta.

12 12 Tiistaina /1/6 Myöskään suosituksilla ei ikäihmisten asioita paranneta. Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut vanhusten hyvinvoinnin turvaamisessa eikä ole kyennyt toimillaan parantamaan vanhuspalvelujen laatua. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta." 6 Anu Vehviläinen /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun kohtaat ikäihmisen, näetkö ensin iän vai ihmisen? Katsomme usein ikääntyneitä iän perusteella sen sijaan, että näkisimme heidät ihmisinä, yksilöinä, joilla on elettynä pitkä elämä iloineen ja suruineen. Eletyt vuodet säilyvät mukana. Mukana kulkevat kouluunmenot, ensirakkaus, lasten syntymät, työvuodet, elämän ilo- ja kriisikohdat, mutta myös eletty tavallinen arki. Runoilija Eeva Kilven sanoin "vanhan naisen silmänrei'istä katsoo nuori tyttö". On loukkaavaa, että ikäihmisiä ja eläkeläisiä käsitellään päätöksenteossa usein taakkana, joka romahduttaa julkisen talouden ja aiheuttaa kestävyysvajeen. Ikääntyminen on nähtävä myönteisenä ja pidemmät elämänkaaret yhteiskuntamme suurena saavutuksena. Ikäihmiset ovat tärkeä osa sukupolviemme ketjua. Monet ikäihmiset hoitavat ja huolehtivat läheisistään ja lapsenlapsistaan. Veroja he maksavat miljardeja euroja vuodessa. Saamme olla kiitollisia siitä, että Suomi selvisi sodista, uudelleenrakennettiin ja olemme saaneet maksuttoman koulutuksen ja monia, monia etuisuuksia, joista tämän päivän ikääntyneet eivät voineet edes haaveilla. Keskustan arvot hyvälle ikääntymiselle ovat inhimillisyys, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus. Emme aseta vastakkain laitos- ja kotihoitoa. Hoidon on oltava monimuotoista ja lähdettävä yksilöllisistä tarpeista. Korostamme ikääntyneiden oikeutta tulla aidosti kuulluiksi. Hyvä ja turvallinen arki on sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla esimerkiksi hiekoitettuja jalkakäytäviä tai viihtyisiä harrastus- ja kokoontumistiloja. Terveyden ja toimintakyvyn osana on nähtävä mielen virkeyden merkitys. Vertaistukiryhmät ja toiminta yhdistyksissä tuovat iloa ja mielekkyyttä arkeen. Yksinäisyyden lievittäminen on meidän kaikkien vastuulla. Arvoisa puhemies! Emme vieläkään tiedä, millainen pitkään odotettu vanhuspalvelulaki täsmällisesti tulee olemaan. Sen tiedämme, että valtion rahoitus lain hyvään toteuttamiseen tulee olemaan riittämätön. Keskusta korostaa, että lain on tuettava aiempaa linjausta siitä, että ikäihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään kotona ja saada sinne tarvitsemansa hoidon ja arjen tuen. Vanhuspalvelulakia tulee eduskuntakäsittelyssä arvioida eräiltä kohdin todella tarkkaan. Täyttyykö ihmisen oikeus saada lisää laadukkaita palveluita ja tukea? Turvaako laki hoitosuunnitelmineen hoidon tarpeen muutokset? Minkä verran laki aiheuttaa lisäbyrokratiaa jo kuormitetulle hoiva- ja hoitohenkilöstölle? Omaishoitajat ja läheiset -liiton mukaan noin ikäihmistä hoidetaan kotona omaishoidossa. Liitto arvioi, että omaishoidolla säästetään yhteiskunnan varoja noin 2 miljardia euroa. Omaishoito on olennainen osa ikäihmisten hoivaa ja hoitoa. Keskustan mielestä omaishoidon tuki on siirrettävä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi, jotta omaishoitajat olisivat tuen saannin suhteen tasavertaisessa asemassa keskenään riippumatta kotipaikkakunnastaan. Hallitukselta oli suuri virhe, että siltä ei löytynyt tahtoa tehdä samaan aikaan vanhuspalvelulain kanssa päätöstä omaishoidon Kela-siirrosta. Arvoisa hallitus, miksi ette tehneet päätöstä tästä? Nyt ministeri täällä omassa vastauksessaan kertoo, että ei edes ole suunnitelmissa, ei aiotakaan edes selvittää tällaista vaihtoehtoa. Kuka siellä jarruttaa? Ministeri Guzenina-Richardson, ikäihmisille ja keskustalle ei riitä vastaukseksi, että olette asettanut työryhmän, jossa kehitetään omaishoitoa kansalliselta pohjalta. Se ei meille todellakaan riitä. Myös omaishoidon tuen verottomuutta te olette, ministeri Guzenina-Richardson, täällä markkinoinut ja lupaillut, mutta missä viipyy päätös siitä? Omaishoidon arkea on tuettava kotipalveluilla, kuten siivous-, kuljetus- ja asiointiavulla, hoitajan lomittamisella ja virkistyspalveluilla. Palveluseteli, kotitalousvähennys, kotipalveluyrittäjyys ja kolmas sektori voivat tuoda apua omaisja perhehoitoon ja ylipäänsä kotona asuvien ikäihmisten arkeen. Sekä maaseudulla että kaupungeissa tarvitaan uusia malleja, esimerkiksi kylätalkkaritoimintaa ja muita kotiin saapuvia auttavia käsiä, ikäihmisten arjen sujumiseksi. Työssä käyvien omaishoitajien asemaa on parannettava. Miten toimisi osa-aikainen omaishoita-

13 85/1/7 PTK 85/2012 vp 13 juus yhtenä mallina? Miten työssä käyvien omaishoitajien tuki ja virkistys aidosti järjestetään? Miten työsopimuslain muutos omaishoitoon osallistumiseksi on käytännössä toteutunut? Arvoisa puhemies! Lainsäätäjän on nähtävä sinne saakka, missä lakeja toteutetaan. Yksinkertainen neuvo meille kaikille on, että teemme ikäihmisille sellaisen lain, jonka nojalla toivoisimme itseämme hoidettavan. Käsi sydämelle, edustajat: oletteko varmoja, että valtio antaa nyt riittävästi rahaa ikäihmisten hyvään hoivaan ja että vanhuspalvelulaki turvaa jokaiselle ihmiselle arvokkaan ikääntymisen? Minä en ole tästä vakuuttunut, joten kannatan edustaja Rehulan tekemää ponsiesitystä. 7 Erkki Virtanen /vas (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Urho Kekkonen sanoi aikoinaan yöpakkashallituksen nimityspuheestaan, että se oli huonoin puhe, minkä hän on ikinä pitänyt, eikä asiassa auta yhtään, että se on muiden kirjoittama. Ministeri Guzenina-Richardson, äskeinen puheenvuoronne oli ehkä paras, jonka olette ikinä pitänyt, vaikka se onkin koko hallituksen kirjoittama. Puheenne osoitti vakuuttavasti, mikä on se hallituksen yhteinen tahto, joka tarvitaan turvaamaan jokaiselle suomalaiselle hyvä ja arvokas vanhuus ja sen edellyttämä hoiva ja hoito. Viimeistään nyt pitäisi olla selvää, ettei vanhuspalvelulaissa ole kysymys vain mitoituksen desimaaleista eikä vain kotihoidon turvaamisesta tai vain omaishoidon tuesta. Näistäkin toki on kyse, mutta ennen kaikkea on kyse ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Tämän ymmärryksen lisääntyminen tulee todella tarpeeseen. Se asettaa oikeisiin mittasuhteisiin vanhuspalvelulaista viime aikoina käydyn keskustelun. Pelkästä julkisuudesta on perustellustikin voinut syntyä käsitys, että koko lain ainoa sisältö on henkilöstömitoitus. Toki kyse voi olla aidosta tietämättömyydestäkin; kuinka moni tässä salissa lehterit mukaan lukien tiesi ennen äskeistä ministerin puhetta, mitä laissa oikeasti on tarkoitus säätää? Arvoisa puhemies! Nostan lain kokonaisuudesta esiin vain yhden mutta sitäkin tärkeämmän asian. Laissa tullaan säätämään, että kunnan on järjestettävä yhdessä ikääntyvän henkilön kanssa hänen palvelutarpeensa kartoitus. Sen tulosten pohjalta on laadittava palvelusuunnitelma, jossa määritetään palvelutarpeet ja se, miten niihin vastataan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että näin syntyvä oikeus suunnitelmaan kirjattuihin palveluihin kirjataan erittäin vahvana myös lain pykäliin. Tämän oikeuden toteutuminen mittaa koko vanhuspalvelulain onnistumista merkittävästi paremmin kuin esimerkiksi pelkkä henkilöstömitoitusten toteutuminen. Kunnat turvaavat vanhuspalveluiden saatavuuden parhaiten toteuttamalla tulevan vanhuspalvelulain koko sisällön mahdollisimman hyvin. On huolehdittava, että palvelutarpeen arvioinnit tehdään kattavasti, palvelusuunnitelmat vastaavat aidosti ikääntyvien hyvän elämän turvaamisen tarpeeseen ja osaavia vanhushoitajia on riittävästi huolehtimassa palvelusuunnitelmien toteutumisesta. Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaista on keskusteltu mantranomaisesti ainakin vuodesta 2006, jolloin teimme edustaja Martti Korhosen kanssa vasemmistoliiton ryhmäaloitteet lain säätämisestä. Parhaan kuulemani puheenvuoron siinä keskustelussa on käyttänyt työkseen vanhuksia hoitanut kuopiolaisrouva, joka vaalipaneelissa kysyi, eikö Suomessa todellakaan enää pystytä pitämään vanhuksista huolta ilman, että siitä säädetään erillinen laki. Valitettavasti näyttää, ettei aina pystytä. Ongelmaksi on muodostunut erityisesti vanhusten laitoshoito. Joko sitä ei ole tarpeeksi, tai hoitajien määrässä ja hoidon laadussa on tingitty. Liian monessa toimipaikassa hoitajia on liian vähän. Siksi tarvitaan myös ohjeistavia mitoituksia. Lain kirjaukset tulevat yhdessä budjettiriihessä sovitun vastuuttomien vanhuskuntien giljotiinin kanssa pitämään huolen siitä, että sanktioton vastuuttomuus tältä osin tulee päättymään. Yhtä selvää on, että hoitajien riittävyys ratkaistaan kuntien valtuustoissa, ei budjettiriihessä tai täysistunnoissa. Valtiovalta voi enintään asettaa uhkasakkoja, mutta hoitajien määristä päättävät kuntien uudet, tulevat valtuutetut. Kyse on arvovalinnasta, ja niin heikko ei ole yksikään kunta, ettei se halutessaan pystyisi turvaamaan ja priorisoimaan vanhuksilleen inhimillistä hoivaa ja hoitoa. Kunnathan saavat ensi vuonna enemmän valtionosuuksia kuin koskaan aiemmin. Arvoisa puhemies! Voin luvata, että jokainen vasemmistoliiton tuleva valtuutettu sitoutuu toimimaan sen puolesta, että jokaisessa toimipaikassa on vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti.

14 14 Tiistaina /1/8 8 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että laissa tullaan viimein säätämään ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisesta sekä palveluista. Tuleva laki velvoittaa kuntia järjestämään riittävät ja laadukkaat vanhuspalvelut. Hyvä laitoshoito on tärkeää, mutta yhtä lailla tärkeää on huolehtia siitä, ettei muiden vanhuspalveluiden tasosta jouduta tinkimään. Vihreät hakivat budjettineuvotteluissa välittäjänä ratkaisua, jossa sekä korjattaisiin laitoshoidon epäkohtia että parannettaisiin kotihoidon ja omaishoidon laatua. Tämä tavoite saatiin läpi. Olimme myös päättämässä tärkeistä lisämäärärahoista omaishoitajien työn helpottamiseksi. Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat vastuullista hyvinvointipolitiikkaa. Panostaminen myös vanhuspalveluissa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen on juuri sitä. Mitä aikaisemmin ihmisen hätä tunnistetaan ja hän saa apua, sen paremmin ihminen voi. On tärkeää, että jokainen vanhus voi tuloistaan riippumatta luottaa saavansa apua ja hoitoa silloin, kun hän sitä tarvitsee. Uusi laki tuo merkittäviä parannuksia juuri ennalta ehkäisevään hoitoon siihen, että vanhukset pystyvät elämään mahdollisimman pitkään hyvää elämää omassa kodissaan. Suurin osa vanhusten tarvitsemista palveluista on nimenomaan varhaisia perusterveydenhuollon palveluita: kuntoutusta, terveystarkastuksia ja lääkärikäyntejä. Jos hoitoketjun alkupäähän panostetaan, voi tarve laitoshoidolle lykkääntyä. On tutkimuksellista näyttöä siitä, että ikäihmiset hyötyvät oikea-aikaisesta kuntoutuksesta. Kelan kuntoutuksen yläikäraja on nyt 65 vuotta. Vihreiden mielestä sitä olisi perusteltua nostaa ainakin 68 ikävuoteen. Asuinympäristön esteettömyyttä pitää parantaa sekä rakennettaessa uusia taloja että peruskorjattaessa vanhoja. Tuettuja asumispaikkoja tulisi voida tarjota nykyistä enemmän. Asumispaikan jonottaminen kolmekin vuotta on nykyään tavallista, eikä näin saisi olla. Arvoisa puhemies! Kaikille on taattava mahdollisuus osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen ikään katsomatta. Itsenäinen selviäminen sekä mahdollisuus tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä parantavat iäkkään ihmisen elämänlaatua. Hyvinvoivat vanhukset ovat voimavara, johon kuntien kannattaa panostaa. Monissa kunnissa onkin satsattu ikäihmisille suunnattuihin palvelukeskuksiin. Palvelu- ja virkistyskeskukset tarjoavat erilaisia harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Esimerkiksi Helsingissä Riistavuoren palvelukeskuksessa kuntoutuksella on iso rooli: ikäihmisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista vireyttä ja toimintakykyä pyritään tukemaan ja ylläpitämään. Toimimaton vanhustenhuolto kaatuu usein naisten päälle: riittämättömän henkilömitoituksen vuoksi kärsivät hoito- ja hoivatyöntekijät ovat pääsääntöisesti naisia. Omaishoitajien jaksamista on tuettava takaamalla heille riittävästi lomaa ja vapaapäiviä. Nykyisellään omaishoidon tuen myöntämisessä on kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa kansalaiset keskenään epätasaarvoiseen asemaan. Omaishoidon tukipäätösten siirtäminen Kelan vastuulle takaisi omaishoitajille tasa-arvoisemman kohtelun asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa puhemies! Huolestuttavaa vanhuspalveluitakin silmällä pitäen on verorahojen karkaaminen hoivabisneksen myötä ulkomaille, kun monikansalliset yhtiöt valtaavat kuntien kilpailuttamia hoiva- ja hoitopalveluita. Hoivayhtiöitä siirtyy jatkuvasti ulkomaisten pääomasijoittajien omistukseen. Jo nyt kolme suurinta vanhusten asumispalveluja tuottavaa yritystä on ulkomaalaisomistuksessa. Hoivabisnekseen on pystyttävä puuttumaan. On pöyristyttävää, että monikansalliset yhtiöt pääsevät tekemään voittoa suomalaisten terveydenhoidolla samalla, kun valtio menettää suuria summia verotuloja, joilla juuri voitaisiin kustantaa parempia hyvinvointipalveluita. Jos monikansalliset yhtiöt pääsevät liikaa valtaamaan hoiva- ja hoitomarkkinoita, ne takuuvarmasti nostavat ennen pitkää myös hintojaan. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa verokilpailun kansallisten lakien avulla, ja verot tuloutetaan sinne, missä verotus on keveintä. Tämänkaltaiselle verokilpailulle on tehtävä loppu. EU:lle on annettava riittävästi valtaa puuttua verokilpailuun. Vain se on riittävän suuri toimija, jotta saamme yhteiset pelisäännöt ja lisää avoimuutta yritysverotukseen. Verokilpailun vaikeuttamiseksi vihreät vaativat yritysverolle vähimmäistasoa. Arvoisa puhemies! Ennen päätöstä lain tarkasta sisällöstä on tärkeää arvioida lain vaikutuksia. Tarvitsemme tietoa siitä, miten laki ja mahdolliset hoitajamitoitukset tulevat vaikuttamaan kun-

15 85/1/9 PTK 85/2012 vp 15 tiin, kotihoidon tasoon, omaishoitajien tilanteeseen jne. Kunnat eivät yksin selviä lain antamista uusista velvoitteista, vaan valtion on osallistuttava niiden rahoitukseen. Vanhuspalvelulain toteutuminen vaatii riittävän henkilömitoituksen ja muun panostuksen niin laitoshoidon kuin kotihoidonkin puolelle. Hoivatyön houkuttelevuutta täytyy lisätä, sillä se on koko toiminnan jatkuvuuden elinehto. On tärkeää, että arvokasta hoivatyötä tekevien jaksamisesta huolehditaan, sillä ilman heitä meillä ei olisi vanhustenpalveluita ollenkaan. 9 Ulla-Maj Wideroos /r (ryhmäpuheenvuoro): Ärade talman, arvoisa puhemies! Det intressanta med interpellationen vi i dag diskuterar är att den anmärkningsvärt nog stöder regeringens grundläggande värderingar i fråga om äldreomsorgen. Det är knappast någon hemlighet att vi som bärande princip vill se den enskilda människans behov i alla situationer. Strukturer behövs, men en politik som inte förmår se individen framför systemet är en politik som inte bara är förlegad, den är också omänsklig och ineffektiv. Vi vill också alla att det ska finnas tillräckligt med kunnig och utbildad personal i vården. Trivseln på jobbet ökar då arbetsmängden inte känns övermäktig och personaldimensioneringen är rätt. Det är viktigt att det på arbetsplatsen finns tid för att faktiskt byta några vänliga ord såväl med klienter och anhöriga som med kollegerna. Utöver det vill vi alla utveckla alternativa vårdformer, vårdformer som passar olika människors situation, vare sig det är fråga om hemvård, serviceboende eller vård på en hälsocentral. Vår gemensamma vilja sträcker sig också till att önska oss tillräckliga ekonomiska resurser för att se till att vars och ens rätt till vård på bästa sätt också kan omsättas i praktiken. Kort och gott, vi vill att respekt för människan ska vara det ledande ordet i vår politik. Arvoisa puhemies! Hallitusta ja oppositiota erottavat raja-aidat ilmenevät lähinnä näkemyksenä siitä, miten voimme ja kykenemme saamaan aikaan sitä hyvää, mitä haluamme toteuttaa. On myös syytä selkeästi korostaa, että todellisuus ei todellakaan ole niin synkkä kuin välikysymyksen tekijät haluavat väittää. Maamme vuodeosastoilla työskentelee uskomattoman osaavaa henkilöstöä, jota arvostetaan, ja meillä on erinomaisia hoitokoteja ja tarpeisiin sopeutettuja kotipalveluja saatavana. Lisäksi hallitus on päättänyt lisätä vanhustenhoidon määrärahoja ja edennyt suuntaan, jolla vahvistetaan ikäihmisten oikeuksia vanhuspalvelulailla. On paikallaan tunnustaa edistysaskeleet ennen kuin ryhdytään miettimään puutteita, joita myös kieltämättä on. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä olemassa olevat epäkohdat voidaan korjata toisaalta muuttamalla ajattelutapaamme, toisaalta arvioimalla ja kehittämällä rakenteita. Voimme aloittaa kysymällä itseltämme, miksi Suomessa hoidetaan ihmisiä pidempään sairaaloissa kuin missään muualla Euroopassa. Eikö tämä viittaa siihen, ettemme jostakin syystä pysty sijoittamaan ihmisiä oikeaan hoitopaikkaan? Ehkä meidän järjestelmäämme leimaa läpeensä laitosajattelu, vaikka itse asiassa annos avohoitoajattelua sen sijaan tekisi meille hyvää. On myös tärkeää pitää huolta siitä, että perusterveydenhuolto toimii optimaalisesti ja että tiedonkulkua eri terveydenhuollon yksikköjen välillä kehitetään. Tässä olisikin paikallaan, että ei pelkästään vaihdettaisi raidetta, vaan muutettaisiin myös suuntaa. Vanhusten laitoshoitoajan minimoimiseksi on torjuttava vanhojen ihmisten yksinäisyyttä ja ylläpidettävä heidän toimintakykyään. Vanhusten edellytyksiä kotona asumiseen on myös parannettava kehittämällä palvelusetelijärjestelmää niin, että vanhukset voivat niiden avulla ostaa ja valita palveluita haluamallaan kielellään esimerkiksi. Kukaan ei kiellä, että resurssit ovat tarpeen, jotta vanhustenhoito olisi toimivaa. Samanaikaisesti meidän on syytä olla tietoisia siitä, että toinen ajattelutapa ja uusi suhtautuminen ei automaattisesti vaadi enemmän rahaa. Keskusta vaikuttaa valitettavasti kiinnittävän niin paljon huomiota rahaan, että uusi ajattelu jää kokonaan varjoon. Oppositiota kuunnellessa saa joskus sellaisen vaikutelman, että kuntien talous olisi yksittäinen, erillinen ilmiö. Todellisuus on kuitenkin se, että kuntien talous on osa koko maan taloutta, ja koko maan talous on osa Euroopan taloutta ja globaalia taloutta. Vahva konsensus vallitsee siitä, että talouskehityksen näkymät eivät ole tällä hetkellä erityisen valoisat, eikä mikään vastuullinen hallitus voi luvata kovin paljon enemmän rahaa kunnille juuri nyt. Ratkaisuja on haettava jostain muualta.

16 16 Tiistaina /1/10 Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen anser att en bra servicenivå måste bygga på en stark offentlig sektor som kan konkurrera med internationella bolag som gärna vill komma in på servicemarknaden. Det är bara med starka primärkommuner det här fungerar, så att kommunerna faktiskt har möjlighet att välja själva, producera eller köpa tjänster enligt sina egna villkor. När det gäller serviceproduktionen måste vi också kunna ge de allmännyttiga samfunden en viktig ställning. Om kommunerna inte har den faktiska kapaciteten att erbjuda konkurrenskraftiga alternativ eller att i upphandlingen lägga större vikt på kvalitetskriterierna, blir det i sista hand invånarna som lider i form av sämre service. Speciellt med tanke på äldrevården är det här något att ta på allvar. För att kunna erbjuda alternativ, behöver vi alltså starka primärkommuner. Ärade talman! Till sist, med den nya lagen om äldreomsorg kommer vi att ha en mycket bra grund att bygga vidare på, uttryckligen bygga vidare på. Samtidigt vet vi att det bara är ett första trappsteg och för att ytterligare stiga till en högre servicenivå måste bygget fortsätta. Det behövs alltså uppföljning och med största sannolikhet en revidering av lagen om några år. Men början är bra och det arbete som gjorts är värt beröm. Genom att fortsätta med en politik som betonar respekten för de enskilda människornas behov kan äldreomsorgen bli ännu bättre i vårt land. Regeringen är på rätt väg och åtnjuter svenska riksdagsgruppens förtroende. 10 Leena Rauhala /kd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskusta lähestyy ikäihmisten palveluita aivan oikeasta näkökulmasta välikysymyksessään. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, aivan kuten kysymyksen perusteluissa todetaan. He ovat myös oikeassa siinä, että vanhusten hyvästä hoidosta ja asumisesta tulee keskustella kokonaisuutena. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten keskustan edustajat voivat vähätellä hallituksen esitystä vanhuspalvelulaiksi, kun ottaa huomioon, ettei keskusta saanut kyseistä lakia aikaiseksi kahden edellisen hallituskauden aikana. Välikysymyksessä todetaan, että hallitus riitelee pilkuista, kun pitäisi puhua kokonaisvaltaisesta hoidosta. Todellisuudessa laissa on kuitenkin laaja sisältö, jossa huomioidaan niin vanhusten laitoshoidon kuin kotihoidonkin tarpeet. Tämä monipuolisuus tekee laista vaikuttavan kokonaisuuden, jonka avulla voidaan päästä hoidon tasokkuuden ja laadun nostamiseen. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että vanhuspalvelut järjestetään nimenomaan asiakkaan lähtökohdista käsin. Tämä on myös annettavan vanhuspalvelulain tavoite. Laissa on huomioitu palvelusuunnitelmat, jotka on tehtävä asiakkaan palvelutarvetta aidosti kuvaaviksi ja joissa näkyy toimintakykyä tukevat palvelut ja hoivan muodot. Ikäihmisen pitää saada palvelusuunnitelman mukaiset riittävät palvelut oikeaan aikaan. Pidämme tärkeänä, että vanhuksilla on mahdollisuus itse vaikuttaa hoitoihin ja palveluihin ja niiden valintaan. Uutta laissa on todella hyvänä asiana vastuuhoitajan nimeäminen, joka osaltaan tukee tavoitetta ikäihmisen tarvetta vastaavasta ja yksilöllisestä hoidosta. Omaishoidon tarpeet, joita keskusta peräänkuuluttaa välikysymyksessään, sisältyvät kyllä lainvalmisteluun. Omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön kehittämistä tehdään samanaikaisesti vanhuspalvelulain kanssa. Olemme tyytyväisiä siihen, että budjettiriihessä sovittiin 10 miljoonan euron lisäys omaishoidon tukipalveluihin ensi vuodeksi. KD:n eduskuntaryhmä näkee, että kunnissa tulee ymmärtää omaishoidon inhimillinen arvo ja että kaikki omaishoitajat todella pääsevät tuen ja palvelujen piiriin. Tällä tavoin säästetään myös kalliimmasta laitoshoidosta. Me kristillisdemokraatit olemme pitäneet tärkeänä, että lakiin tai asetukseen kirjattaisiin tarkka henkilöstömitoitus. Me emme ole tätä tavoitetta peitelleet, emmekä peittele sitä nytkään. Henkilöstömitoitus, joka perustuu 0,5 hoitajaan vanhusta kohden, takaa tyydyttävän hoidon tason ja poistaa pahimmat rimanalitukset. Hoidon hyvään tasoon vaadittaisiin se 0,7 hoitajaa jokaista hoidettavaa kohden. Pidän jälkimmäistä mitoitusta tavoittelemisen arvoisena. Vaikka tämä tavoite ei tässä laissa toteudu, pidämme kuitenkin lain yleishenkeä ja kokonaisuutta sellaisena, että voimme olla siihen tyytyväisiä. Henkilöstön määrän ja mitoituksen lisäksi henkilöstön ammattitaidolla ja nimenomaan osaamisella taataan hoidon laatu. Laki tulee edellyttämään, että kunnat hankkivat riittävän määrän henkilöstöä, jolla on tarpeellista osaamista. Tämä sisältää muun muassa gerontologiseen hoitoon ja sosiaalityöhön, geriatriaan ja monialai-

17 85/1/11 PTK 85/2012 vp 17 seen kuntouttamiseen liittyvän asiantuntemuksen lisäämistä ikäihmisten hoidossa. Pidämme siis erityisen tärkeänä, että laadun ja osaamisen lisäämistä pidetään esillä tätä lakia käsiteltäessä. Hyvän hoidon lähtökohtana on hyvä johtaminen. Me emme voi ummistaa silmiämme sille, että laitoksissa ja muussa hoidossa on monella paikkakunnalla johtamisongelmia. Hyvällä johtamisella voidaan saada aikaan parempaa hoitoa ja olemassa olevien resurssien parempaa käyttöä ja kohdentamista. Tuleva vanhuspalvelulaki sisältää myös johtajanäkökulman ja sitä kautta ohjaa hoidon järjestävää tahoa panemaan työnjohdolliset asiat kuntoon. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että ikäihmisten inhimillinen hoito on erittäin tärkeä arvokysymys. Laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen hoidon saaminen edellyttää vanhusten ja heidän omaistensa toiveiden kuulemista ja toteuttamista. Se vaatii myös riittävää resursointia ja osaamisen lisäämistä johtamiseen ja varsinaiseen hoitotyöhön. Monet niistä hyvistä tavoitteista, joita olemme ajaneet vuosikausia, ovat nyt tässä laissa. Tästä syystä annamme tukemme hallitukselle ja jatkamme työtä hyvän hoidon ja arvokkaan vanhuuden edistämiseksi. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Tässä vaiheessa myönnän ministeri Guzenina- Richardsonille puheenvuoron, jonka jälkeen käynnistämme debatin. Olkaa hyvä! Mielellään tuohon puhujakorokkeelle, ja 5 minuuttia. 11 Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson: Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula, teidän puheenvuoronne oli perin hämmentävä. Vaikutti siltä, että te, edustaja Rehula, ette kuunnellut hallituksen vastausta, niin monta väärää väitettä siinä oli. Toisin kuin edustaja Rehula väitti, vanhuspalvelulaissa painopiste ei ole laitoshoidossa, ei ole ollut missään vaiheessa eikä tule olemaan. Hallituksen vastauksessa todettiin useaan otteeseen, että vanhuspalvelulain painopiste on nimenomaan kotiin vietävien palveluiden puolella. Näin on ollut nimeämäni vanhuspalvelulakia valmistelleen työryhmän esityksessä aivan alusta asti. Kotiin vietävät palvelut, kuntoutus, toimivat hoitoketjut, toimivat hoitopolut ja iäkkäiden oman äänen kuuleminen ovat vanhuspalvelulain ydin. Edustaja Rehula, jos teillä kuullun ymmärtämisessä on vaikeuksia, niin edustajien pöydille on jaettu hallituksen vastaus myöskin kirjallisena. Edustaja Rehula totesi, että mikään desimaali ei takaa riittäviä hoitoja. Arvoisa edustaja Rehula, kuka niin on väittänyt? Vanhuspalvelulaki on hyvin laaja kokonaisuus, jossa otetaan huomioon ennaltaehkäisy, osallisuuden lisääminen, palveluiden saamisen vahvistaminen. Laissa huomioidaan myöskin hoitohenkilökunnan aseman parantaminen ja jaksaminen. Edustaja Vehviläinen, te vähättelitte Elli Aaltosen vetämän kansallisen omaishoidon tuen työryhmän työtä. Tuo työryhmä tulee antamaan väliraporttinsa heti ensi vuoden alussa. Minä pitäisin sitä heidän työtään hyvin merkityksellisenä, koska he ottavat omaishoidon tuen ja omaishoidon siinä isona kokonaisuutena huomioon ei niin, että paikkaillaan laastareilla vaan katsotaan kansallisesti kokonaisuutena tätä asiaa. Perussuomalaisten Arja Juvonen, te totesitte, että iäkkäiden oma ääni ja heidän omaistensa ääni on otettava huomioon palveluissa. Tämä on kirjattuna lakiin, ja tämä on todella tärkeä asia. Jaan myöskin edustaja Juvosen näkemyksen siitä, että keskustapuolueella olisi ollut mahdollisuus parantaa niin omaishoitajien asemaa kuin säätää itse vanhuspalvelulaki niiden kahdeksan vuoden aikana, kun te olitte hallitusvastuussa pääministeripuolueena. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Vaikka kuntavaalit lähestyvät, on keskustan turha yrittää saada nyt Kataisen hallituksen aikana aikaansaatua vanhuspalvelulakia näyttämään huonolta asialta. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Sitten debattiosuus, johonka voi pyytää osallistumismahdollisuutta painamalla V-painiketta, nousemalla seisomaan. Muistutan nyt siitä, että niitten debattipuheenvuorojen, vastauspuheenvuorojen, maksimipituus on 1 minuutti. 12 Juha Rehula /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Arvoisa peruspalveluministeri, kauniita ja lämpimiä sanoja. Tässä tulee aivan liikuttuneeksi. Keskustan eduskuntaryhmä kiittää siitä, että meillä on vanhuspalvelulaki käsittelyssä, mutta me emme voi käsittää sitä ihmisten sumuttamista sillä, että te kehutte lakia, joka on monipuolinen ja jonka keskeinen asia on se, että ihmisen on hyvä asua kotona, ja te väitätte, että vanhuspalve-

18 18 Tiistaina /1/13 lut tulevat kuntoon tämän lain kautta kun te samanaikaisesti hehkutatte uutta rahaa 150 miljoonaa euroa vuositasolla ja toisaalla vasen käsi ottaa 800 miljoonaa kuntien edellytyksiä tuon lain toteuttamiseen. Aivan käsittämätöntä! Toisekseen, omaishoidon tuen kriteerit eivät yhtenäisty sillä, että laaditaan joitakin uusia selvityksiä. Kela-siirto on ainoa mahdollinen, ja te ilmoitatte nyt ykskantaan, että tämä hallitus ei sitä tee. Kiitos, arvoisa peruspalveluministeri, tästä tiedosta. Tämä tulee teitä vielä vastaan monta kertaa. 13 Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On todellakin juuri niin, kuten tässä edellä Rehula sanoi. Te löydätte tämän teidän vastauksenne vielä monta kertaa edestänne. On hyvä, että siinä olette rehellisiä ja toteatte, että tämän hallituksen suunnitelmiin ei todellakaan kuulu omaishoidon tuen Kela-siirto. Te olitte sitä mieltä vielä vaalien alla, kaikki muut puolueet paitsi kokoomus, ja SDP:kin oikein tiukan kannan otti kesäkuussa asiasta, mutta nyt se ei enää kuulu edes teidän suunnitelmiinne. Jotenkin kyllä tässä kaipaan kansalaisille, äänestäjille jonkinlaista suojaa siitä, että mitä ennen vaaleja puhutaan ja mitä sitten täällä halutaan kaiken kaikkiaan sanoa. Totean tästä raha-asiasta, että jos ikäihmistä hoidetaan omaishoidon tuella kotona ja arvioidaan, että se tuo yhteiskunnalle säästöjä noin 2 miljardia euroa, niin eikö tämä yhtään teihin satu. Ettekö te ymmärrä sitä, että tässä olisi myös tähän pidempään tulevaisuuteen ja rahaasioihin ja julkiseen talouteen myös mahdollisuuksia? 14 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskusta peräänkuulutti sitä, että ihminen kohdataan ihmisenä eikä vain fyysisen iän perusteella. Siitä nimenomaisesti tässä laissa on juuri kysymys. Tästä on aivan varmasti tulossa tasapainoinen kokonaisuus, jossa vahvistetaan vanhusväestön oikeutta saada niitä palveluita, kun se yksilöllinen palvelutarpeen analysointi on tehty. Siitä tässä on nimenomaan kysymys. Me ymmärrämme, että on paljon kuntakohtaisia eroja, on taloudellisia eroja ja on eroja hoitaa näitä asioita, mutta ei meidän tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan me voimme ottaa oppia toisista kunnista. Minulla on kädessäni Liedon kunnan ikäpoliittinen strategia vuoteen Me olemme tässä ottaneet kantaa kotihoidon mallintamiseen, ei niinkään rahalisäyksiin. Päivätoimintakeskus, joka on budjettilisäys sen avajaisia vietetään muuten on omaishoidon palveluketjujen kehittämistä, muistiongelmaisten palveluketjuja. Kysymys on hyvin paljon myös niistä toimintatavoista, joita kunnissa on käytössä. 15 Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Keskusta vaatii omaishoidon tukipalkkion siirtämistä Kelaan, mutta tosiasia on kuitenkin se, että tämä Kelaan siirto ei onnistu ennen kuin me olemme kehittäneet valtakuntaan yhtenäiset kriteerit. Näitä kriteereitä valmistellaan tällä hetkellä valtakunnallisessa ryhmässä, ja vasta sen jälkeen kun nämä kriteerit on pystytty tekemään ja on pystytty arvioimaan tämä kokonaisuus, pystytään katsomaan se, pystytäänkö mahdollisesti omaishoidon tukipalkkio siirtämään Kelaan vai onko se järkevämpi säilyttää kunnissa. Omaishoitajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta pelkkä palkkio ei tuo yhdenvertaisuutta, vaan siihen liittyvät vahvasti, liitännäisenä myös tukipalvelut, ja tämä kokonaisuus tuo yhdenvertaisuutta. Juuri tätä kokonaisuutta tämä omaishoidon valtakunnallinen kehittämisohjelma tekee, ja se tulee eduskunnalle käsittelyyn, ja siitä lähdetään sitten lainsäädäntöä viemään eteenpäin. 16 Arja Juvonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Vanhuslakiin oli alun perin tulossa tämä hoitajan ilmoitusvelvollisuus, mikäli hän kohtaa siellä hoitotyön kentällä hoidon laiminlyöntiä tai potilaiden tai vanhusten kaltoinkohtelua. Ymmärtääkseni tämä pykälä on nyt poistettu sieltä lakiesityksestä, ja minä kysyisinkin, minkä ihmeen takia, koska hoitajana kokisin, että se valvonta on erittäin hyvää myös hoitajan tekemänä ja että sitä mahdollisuutta ei pitäisi viedä pois ja sitä rohkeutta sitten ilmoittaa niistä epäkohdista. Sitten lisäksi tästä asetuksenantovaltuudesta haluaisin vielä kerran muistuttaa ja nostaa esille, että kun siellä lain sisällä se asetuksenantovaltuus ei velvoita antamaan sitä asetusta, ja kun se 0,5 ei ole ollut koskaan aikaisemminkaan hyvä, niin kuinka se sitten nyt tällä hetkelläkään voisi olla hyvä. Ihan suoraan kysyn: Uskotteko te nyt, halli-

19 85/1/17 PTK 85/2012 vp 19 tus ja peruspalveluministeri, todellakin, että vuonna 2015 tulee jonkunlainen asetus, ja miltä se tilanne näyttää sitten? Uskotteko, että nämä asiat paranevat nyt tässä muutaman vuoden aikana? 17 Annika Saarikko /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluissa ja tässä lainvalmistelussa puhutaan aika paljon sävyllä vanhuksen selviytymisestä. Ehkä meidän pitäisi alkaa käydä tätä keskustelua pikemminkin hyvästä elämästä. Suora siteeraus ministerin puheesta: "Niukkenevan työvoiman oloissa resursseja on jaettava siten, että samanaikaisesti kyetään sekä turvaamaan kaikille kansalaisille hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut että vauhdittamaan tuotannon rakennemuutosta ja lisäämään innovaatiopotentiaalia." Arvoisa peruspalveluministeri, teidän puheestanne ihminen oli aika kaukana. Minusta tämä teidän kokonainen lakiesityksenne ja tapanne esittää se, tämä käyty keskustelu henkilöstömitoituksesta, kohtelee ikäihmistä ikään kuin tuotantolaitoksen ja organisaation tapauskohtaisena kohteena, ei ihmisenä. 18 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro): Tämähän oli mielenkiintoinen teollisuuspoliittinen näkemys. Omaishoidon tukeen tarvitaan kriteerit, sellaiset kriteerit, jotka takaavat sen, että jokaisessa Suomen kunnassa jokainen omaishoitaja saa tukea, vaikka kunnalta rahat loppuisivatkin. Jos niitä kriteereitä ei ole, on järkevintä siirtää koko apparaatti Kelalle. Mutta me olemme hallitusohjelmassa sopineet, että ne kriteerit laaditaan, ja kun ne kriteerit laaditaan, niin ei ole mitään perustetta siirtää omaishoidon tuen maksattamista Kelalle, koska kyllä se Kela tarvitsee ne kriteerit joka tapauksessa voidakseen maksaa niitä. Kysymys on siitä, miten parhaiten tuen maksu järjestetään, ja on pidettävä huoli, että niin käy. Samalla kuitenkin haluan kiinnittää huomiota siihen, että on tietysti myöskin liioittelua kuvitella, että omaiset pystyisivät vastaamaan yksin vanhustenhoidosta. Se alkaa olla entistä vaikeampaa, kun ne omaisetkin ovat niin heikkokuntoisia. Siksi me tarvitsemme tämän lain kokonaisuuden, jota nyt ollaan säätämässä. 19 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa saatiin lisää määrärahoja vanhuspalveluiden parantamiseen ja omaishoitajien aseman parantamiseen. Mutta jos katsotaan laajasta näkökulmasta hoiva- ja hoitopalveluita, niin kaikkein huolestuttavinta on kansalaisten eriarvoistuminen. Esimerkiksi se, että kansainväliset firmat valtaavat hoiva- ja hoitopalveluita, todennäköisesti palvelut tätä kautta myös ennen pitkää kallistuvat, verorahat karkaavat ulkomaille jne.: tämä on kaikki pois meidän hyvinvointivaltiomme rahoittamisesta. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tästä laajasta näkökulmasta sosiaali- ja terveysministeriössä katsotaan sitä, miten terveyspalveluita pitäisi jatkossa kehittää, ja ennen kaikkea, miten monikanavaisuuden purku liittyy tähän kysymykseen. Nythän kunnissa esimerkiksi makuutetaan vanhuksia ihan väärissä paikoissa sen vuoksi, että kunnat välttelevät omaa vastuutaan vanhuksista ja yrittävät siirtää kustannuksia jonkun muun maksettavaksi, mutta yhteiskunta ei tästä mitenkään hyödy. 20 Astrid Thors /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag är mycket glad för att ministern tog upp att vi ska få ansvarspersoner i åldringsvården. Minä tulkitsen, että ministeriö on myöskin tutkinut Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin konsensuslauselmaa, jossa ehdotetaan nimenomaan näitä vastuuhenkilöitä. Mutta tässä he ehdottavat monta muuta viisasta asiaa ja muun muassa kuntoutusta intensiivisesti ja kohdennetusti, toteavat, että vuodepotilailta häviää 5 prosenttia lihasvoimasta vuorokaudesta. Ehkä tämä on syy siihen laitostumiseen, mihin edustaja Wideroos viittasi. Onko teillä joko työryhmässä tai nyt tarkemmassa valmistelussa suosituksia tulossa siitä, miten nopeasti vanhusta, joka on joutunut sairaalaan, kuntoutetaan joko sosiaalisesti, fyysisesti tai psyykkisesti? Koska tässäkin on erittäin suuria eroja, erittäin suuria tasa-arvo-ongelmia kuntien välillä. Jos me saamme paremman kuntoutuksen, niin saamme myöskin sen omaishoidon ja kodinomaisen hoidon ja ehkä pystymme välttämään myöskin yksinäisyyttä, joka on niin monen vanhuksen ongelma.

20 20 Tiistaina /1/21 21 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa kunnilta miljardeja ja on siirtämässä hoitolaskun maksuja välillisesti vanhuksille itselleen. Hallitusohjelmaan on myöskin kirjattu, ja ministeri Risikko viime kaudellakin teki töitä sen eteen, että vanhusten palvelumaksuja yhdistettäisiin. Palvelumaksujen kirjo on kuntienkin välillä hyvin kirjava, ja kuitenkin olisi pidettävä nuo palvelumaksut todellakin kohtuullisina, koska hallitus ei todellakaan voi välillisestikään käydä vanhusten kukkarolla. Arvoisa peruspalveluministeri, tämä asia lienee nyt teidän kontollanne. Missä esitys palvelumaksujen yhdistämisestä viipyy? 22 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän lain hyvänä tarkoituksena on nimenomaan vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta itse vaikuttaa järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan ja myös päättää itseään koskevista valinnoista, että miten ja missä häntä hoidetaan. Tämä on mielestäni erittäin hyvä lähtökohta, erityisesti, jos ajatellaan, että kotipalvelua vanhukset haluavat, iäkkäät ihmiset haluavat olla kotona hoidettavana mahdollisimman pitkään. Mutta usein ongelmaksi kotipalveluissa tulee se, että hoitajan käynnit ovat melko hätäisiä, nopeasti suoritetaan tehtävät ja sitten sinänsä se vanhuksen kohtaaminen, inhimillinen kohtaaminen, saattaa jäädä. Samoin siinä saattaa jäädä vanhuksen toimintakyvyn ja koko tilanteen seuranta ja arviointi ja sitä kautta uudelleen ja uudelleen sen määrittäminen, minkälaista palvelua vanhus tarvitsee. Sen vuoksi pitäisin erittäin tärkeänä, että kun puhutaan mitoituksista, (Puhemies koputtaa) meillä olisi riittävästi hoitajia kotipalvelussa. 23 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun arvioidaan sitä, riittävätkö kuntien rahat välttämättömään tulevina aikoina, pitää muistaa se, että kunnissa kuitenkin pelataan aina yleiskatteellisella rahalla. Mutta määrärahojen ja lainsäädännön rinnalla täytyy kyllä keskustella hoivahenkilöstön saatavuudesta ja jaksamisesta. Joissain kunnissa henkilöstön mitoitus on jo reilusti päälle tuon 0,5:n, esimerkiksi 0,8, ja samaan aikaan työntekijöitten sairastavuus voi olla reilusti yli 10 prosenttia. Eli se kertoo vakavista ongelmista: työn raskaudesta, siitä, että johtaminen ontuu, ja siitä, että työssäjaksamisen kanssa on vaikeuksia. Mutta kun hoitohenkilöstö, muun muassa se paljon puhuttu Sari Sairaanhoitaja, yritti sitten työtaistelutoimin parantaa työehtojaan, niin kokoomuksen johdolla pikapikaa säädettiin lakonmurtolaki. 24 Lenita Toivakka /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tapasin viikonloppuna ikäihmisiä Mikkelin torilla, ja he olivat kyllä kovasti kiitollisia siitä, että tämä vanhuspalvelulaki etenee. He olivat myös kiitollisia siitä, että se nimenomaan sisältää nyt monipuolisesti panostuksia kotihoitoon, kuntoutukseen, omaishoitoon ja myös laitoshoitoon, sitä unohtamatta, mutta erityisen paljon tuli kiitosta siitä, että nyt kotipalveluihin ja tähän ehkäisevään ikäihmisten hoivaan tulee panostuksia. Nythän hallitus lisää tähän rahoitusta jo aiempaa enemmän, enemmän kuin hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin: 10 miljoonaa ensinnäkin lisää kotipalveluihin ja vielä sitten 10 miljoonaa lisää omaishoidon tukipalveluihin, ja nämä ovat erittäin tärkeitä painotuksia vanhustenhoivassa, koska varmasti kaikki haluamme kehittää palveluita siihen suuntaan, että ehkäisemme ja vähennämme laitoshoidon tarvetta mikä itse asiassa oli peruspalveluministerin asettaman työryhmänkin tavoitteissa, että pois, irti laitosvaltaisuudesta ja että kykenemme auttamaan ihmisiä palveluin, asumaan ja voimaan paremmin kotona. Toivotan nyt menestystä (Puhemies koputtaa) sille työlle, että laki etenee pikaisesti kunnissa ja ikäihmiset saavat hyviä palveluita. 25 Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että meillä on nyt mahdollisuus keskustella täällä yhdessä ikäihmisten hyvästä hoidosta ja palveluista sekä omaishoitajien tilanteesta. Vanhuspalvelulain ehkä paras sisältö on se, että siinä kuunnellaan ihan oikeasti palveluja tarvitsevaa ikäihmistä ja myös heidän omaisiaan. Pidän erittäin tärkeänä, että ikäihminen saa oman hoitajan, jonka kanssa voidaan sitten laatia yhteinen hoitosuunnitelma, jossa sitten otetaan huomioon kaikki ne palvelut ja tarpeet, joita ikäihmisellä on. Erittäin hyvä on myös, että ikäihmisen omaiset voivat olla tässä prosessissa mukana. Pidän tätä erittäin hyvänä. Hyvä asia on myös, että asiaa seurataan, että kunnilla on velvollisuus seurata, että nämä hyvät hoitosuunnitelmat tehdään ja ne toteutetaan, ja niistä pitää sitten vuosittain