Koonnut: Tuija Veija 2
|
|
- Aku Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Koonnut: Tuija Veija 2
3 Lukijalle Maaseudun voimavarana on kautta aikojen ollut yhteisöllisyys, mikä näkyy niin lähimmäisestä välittämisessä kuin myös yhteisten asioiden eteenpäin viemisessä ja kehittämisessä. Yhteisöllisyys näkyy parhaiten yhteisen tekemisen kautta. Yhteisöllisellä tekemisellä on yhteiskunnassa oma rahallinenkin arvonsa, mutta ennen kaikkea se näkyy yhteisön yksilöiden hyvinvointina. Näitä arvoja ja vaikutuksia olemme pyrkineet tässä tutkimuksessa selvittämään. Tutkimuksessa on perehdytty hankkeiden materiaaliin, hankesuunnitelmiin ja loppuraportteihin sekä tehty hankevetäjien haastatteluja. Nämä kaikki hankkeet ovat jo toiminnallisesti päättyneitä ja lähes kaikki loppumaksatuksen saaneita. Osassa haastatteluja ja lukuja on yhdistetty kaksi saman toimijan hanketta yhteen, jos ne ovat selkeästi samaa kehittämistä koskevia. Näihin 83 hankkeeseen on sidottu rahaa yhteensä , josta TE-keskuksen osuus (=51 %), kuntien osuus (=16 %) ja yksityinen rahoitusosuus (33 %). Seuraavat indikaattorit on selvitetty hankkeiden loppuraporteista ja/tai avainhenkilöiden haastatteluista, yhteenvetoluvut on koostettu hankkeiden tuloksista. Uusia yrityksiä 10 kpl (Hankkeen myötävaikutuksesta syntyneitä kokonaan uusia yrityksiä) Uusia työpaikkoja 39 kpl (hankkeen jälkeen jääneitä, ilman hankerahoitusta toimivia uusia työpaikkoja muutettuna kokopäivätoimisiksi) Hankkeen aikainen työllistyminen 35 htv (hankkeen aikana, hankerahoituksen turvin toimineita työpaikkoja muutettuna kokopäivätoimiseksi) Mukana olleita yrityksiä 422 kpl (hankkeen toimintoihin edunsaajana osallistuneita yrityksiä) Uusia palveluita 40 kpl (hankkeen synnyttämiä, hankkeen jälkeen asukkaille tarjottavia pysyviä uusia palveluita) Rakennettuja tai kunnostettuja neliöitä 3634 m² (hankkeissa uudis- tai kunnostusrakennettu rakennusala) Erillisiä ympäristötoimenpiteitä 5 kpl (suoraan ympäristön tilaa parantavia toimenpiteitä) Kyläsuunnitelmia 18 kpl (kylien omaehtoisesti toteuttamia kehittämissuunnitelmia) Nämä tulokset ovat loppuunsaatettujen hankkeiden keskeisimmät välittömät vaikutukset. Näiden lisäksi hankkeissa on mm. parannettu olennaisesti asumisviihtyvyyttä, ihmisten ja yhteisöjen aktiviteettia, yhteistyötä, osaamista ja edistetty paikalliskulttuuria. Näiden arvojen mittaaminen on kuitenkin jokseenkin mahdoton tehtävä, mutta se heijastuu positiivisena kehityksenä alueellamme. Tämän raportin laatimisessa on käytetty hankkeiden tilannetietoja helmikuussa 2006, jolloin viimeisetkin hankkeet ovat päättymäisillään. Koska osa hankkeista on kuitenkin vielä kesken, näiden hankkeiden osalta mm. toteutumatiedot ovat osin puutteellisia. Tiedot tähän raporttiin on saatu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suoraa hanketoimijoilta. 3
4 Tutkimuksen tekemiseksi otettiin yhteyttä hankkeiden avainhenkilöihin sekä mahdollisesti muihin hankkeissa aktiivisesti vaikuttaneisiin henkilöihin. Yleinen suhtautuminen kyselyyn oli positiivinen ja tällainen tutkimus koettiin tärkeäksi. Henkilökohtainen kontakti koettiin tärkeäksi, koska keskusteluissa saatiin monipuolisempaa tietoa hankkeen toimista ja vaikutuksista, kuin pelkän kirjallisen kyselyn perusteella. Jäljempänä hankekohtaisissa selvityksissä mainitaan aina sen henkilön nimi, joka on tiedot antanut. Hän ei välttämättä ole ollut hankkeen vetäjänä. Vaikka monet hanketoteuttajat ovat joutuneet venyttämään pinnaakin massiivisen hankebyrokratian kanssa, on hankkeiden todettu olleen ratkaiseva väline kehittämisideoiden toteuttamiseen. Toiminta on koettu tärkeäksi mahdollisuudeksi oman asuinympäristön ja intressien kehittämiseen. Maaseudun kehittämisyhdistys PoKo ry:n hallitus kokoontuneena Ruovedellä huhtikuussa
5 Lukijalle 3 Vuosi Rajalinjat auki, koko metsäomaisuus hoitoon: Pohjois-Pirkan/Virtain Mhy 8 Suinulan monitoimitupa: Suinulan kyläyhdistys ry 8 Mäntän taidelainaamo: Mäntän taideseura ry 9 Taidehallin ulkoasun ja ympäristön kunnostus, 9 Pekilo, monipuolinen kulttuurikeskus: Mäntän kuvataiteen ystävät ry 9 Luonto Murole, veet selviks: Muroleen osakaskunta 10 Maaseudun pienyritysten kehittämiskartoitus: Ruoveden MTK 10 Kurjenkylän kyläemäntä: Kurjenkylän kyläyhdistys ry 11 Suinulan kylän maisemasuunnitelma: Keski-Suomen metsäkeskus 11 Lapsiperheiden Murole, perinne- ja kotiseutukasvatus: Muroleen Kylät ry 11 Vaskiveden kyläarkisto: Vaskiveden kyläyhdistys ry 12 Kolhon rantateatteri: Kolhon kyläyhdistys ry 12 Riuttasen koulun kunnostus: Keski-Kurun metsästysseura ry 13 Väärinmajan Tapiolasta kylätalo: Väärinmajan maa- ja kotitalousseura ry 13 NettiGuru@yrittäjät: Kurun Yrittäjät ry 14 VVV, Virtaa Viljelyyn Vilppulassa: Vilppulan MTK 14 Ei vara venettä kaada: MTK Virrat 14 Vuosi Paukun kota: Pyydysperän Paukku ry 15 Ohtolankylän päremylly: Ohtolankylän päremylly-yhdistys ry 15 Wanhan koulun kunnostaminen: Liedenpohjan kyläyhdistys ry 16 Syysmarkkinat MoniTorin kehittäjänä: Ruoveden 4H-yhdistys ry 16 Ruoveden 4H-yhdistyksen investointihanke suoramyyntipisteen ja kahvion kehittämiseen: Ruoveden 4H-yhdistys ry 16 Ikäihmisten palvelutyön käynnistäminen: Koillis-Pirkanmaan 4H-yhdistys ry 17 Ikäihmisten palvelutyön laajentaminen: Koillis-Pirkanmaan 4H-yhdistys ry 17 Ratsutallin laajennus: Mäntän Ratsastajat ry 18 Seppälä-projekti: Ratsutila Seppälä Oy 18 Etelä-Kurun kehittämispäällikkö: Länsi-Teiskon kyläyhdistys ry 18 Hevostalouden kehittämishanke, esiselvitys: PIRKO 19 Kirkkoveneen sekä muun kaluston investointi: Vaskiveden kyläyhdistys ry 19 Sydänmaa elää: Kurjenkylän kyläyhdistys ry 19 Pajuskylän eräkeskus: Pajusen Eräilijät ry 20 5
6 Killinkosken kylätoimintapiste: Killinkosken kyläyhdistys ry 20 PK-vientiverkosto, esiselvitys: Kurun metsäoppilaitos 21 Läheisyyden ekonomia: Vilppulan kunta 21 Tattarin tuotteistaminen ja jatkojalostuksen kehittäminen: Ruoveden kunta 22 Siemenestä Sobaksi Tattarista tuotteeksi: Ruoveden kunta 22 Vuosi Lomakeskus Pukkilan jätevedenpuhdistamo: Parasta Lapsille ry 23 Verosuunnittelulla kannattavuutta metsätalousyrittäjyyteen: Länsi-Suomen metsänomistajien liitto 23 Kulttuuripaatti: G.A. Serlachius museo 24 Mäntän ja Vilppulan alueen matkailukohteiden ja -yritysten markkinointiverkoston pilotointihanke: Osuuskunta Mäntän taidekesä 24 Raksu-projekti: PoKo ry 25 Elämyksellinen Kotala: Kotalan kyläyhdistys ry 26 Pohjaslahden riihikappeli: Vilppulan seurakunta 26 Tekstiviestipohjainen hälytysjärjestelmä: Virtain VPK 27 Kylien vapaaehtoisten pelastusosastojen koulutushanke: Virtain VPK 27 Kylätalon kunnostus ja kyläsuunnitteluprosessi: Pohjois-Kuoreveden Kylät ry 27 Pohjaslahden valaistu latu: Pohjaslahden kyläyhdistys Puhuri ry 28 Vuosi Lisärakennuksen rakentaminen seuratalolle: Parkkuun nuorisoseura oy 29 Oathay kauraheinä rehuseos, parasta hevosille: Kurun metsäoppilaitos 29 Lentopallo aluekehityksen näkökulmasta Mänttä-Vilppula -alueella, esiselvityshanke: Mäntän seudun koulutuskeskus 30 Pohjaslahden yhteisöhotelli: Pohjaslahden kylätaloyhdistys ry 30 Nuorisoseuratalon kunnostus: Vaskiveden nuorisoseura ry 31 Ylä-Pirkanmaan Salibandysarjat 31 Elämänlaatua vedestä: Hallin metsästysseura ry 32 Silmänräpäys: Päivärinteen Silmäasema Oy 33 Vehkakosken rantalavan kunnostus- ja kehittämissuunnitelma: Virtain Urheilijat ry 33 Vaskiveden ruutanat: Vaskiveden kyläyhdistys ry 34 Riihikallion lisärakennuksen peruskorjaus: SPR Mäntän osasto 34 MW-Kehitys Oy:n sekä Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry 35 Maaseudulla on elämää: Kurjenkylän kyläyhdistys ry 35 Etämetsät hoitoon: Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistys ry (Virtain metsänhoitoyhdistys ry) 36 Kauko-Pohjan Nuorisoseurantalon kunnostus: Kauko-Pohjan nuorisoseura ry 37 Urheilutalon kunnostushanke: Ruoveden Pirkat ry 37 6
7 NauRu (Nousevan auringon Ruovesi) -hanke: Ruoveden kunta 38 Kaipionrannan kyläranta: Tuuhosen kyläyhdistys ry 38 Myllyrannan monitoimihallit, toteutettavuusselvitys: Mäntän seudun koulutuskeskus 39 Korvenojan luontometropooli: Korvenojan nuorisoseura ry 40 Maaseudun yhteisöllisen toiminnan vaikutukset talteen ja esille: PoKo ry 40 Vuosi Kalastussatama: Vilppulan veneilijät ry 41 Yhteen hiileen Ruoveden kulttuuriyhteistyöhanke: Ruoveden perinnetapahtuma ry 41 Luonnollisesti Parkkuu: Parkkuun seudun kyläyhdistys ry 42 Mäntänvuoren virkistysalueen perusparannushanke: Mänttä-Seura ry 43 Nuorisoseurantalon käyttömahdollisuuksien parantaminen: Kuoreveden nuorisoseura Nysä ry 44 Koron kirkkovenekoppeli: Patalanmajan Nuorisoseura ry 44 Yhtä köyttä, yhteen hiileen: Koivujärven Nuorisoseura ry 44 Kalustosuoja ja lahtivaja: Ikkalan erämiehet ry 45 REKE, reitistö- ja jokamiehen kelkkatapahtuma Pohjois-Pirkanmaalla: Kuru Kelkkailijat ry 45 Harrasteilmailukeskuksen synnyttäminen Mänttään, toteutettavuusselvitys: Lentävät museokoneet ry 46 Muroleen inventointi- ja mittausleiri: Ruoveden kunta 47 Maaseutu ja taajamat 2007+: PoKo ry 47 7
8 Vuosi 2001 Rajalinjat auki, koko metsäomaisuus hoitoon: Pohjois-Pirkan/Virtain Mhy Antti Sarvana budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,83 htv yksi pysyvä uusi palvelu: GPS-paikantimen hyötykäyttö mukana 97 yritystä Hankkeen aikana tehtiin tilakäyntejä 97 metsänomistajalle, lisäksi viisi käyntiä oli tilauksessa hankeajan päättyessä. Rajalinjojen paikantamisella saavutettiin metsätalouden tehostumista. Hanke katalysoi työtä metsäammattilaisille metsänomistajien aktivoitumisen myötä. Metsäkauppojen määrä nousi, samoin MHY:n muu tilauskanta. Myös metsäyhtiöiden kauppa vilkastui. GPS-paikannin oli hankkeen aikana koekäytössä ja siihen käytettävää ohjelmaa kehitettiin koko hankkeen ajan. Nyt laite on lähes päivittäisessä käytössä. Negatiivisina koettiin ohjeistuksen puute. Oman kustannuspaikan perustaminen hankkeelle ei ollut tiedossa alussa ja se mutkisti asioita. Neuvontaa olisi parannettava. Lisäksi hankesuunnitelman orjallinen noudattaminen oli välillä kahlitsevaa, uudet ajatukset olisivat vaatineet valtavan paperibyrokratian pyörittämisen. TE-keskus hylkäsi osan kustannuksista, hakija teki valituksen valituslautakuntaan TE-keskuksen hylkäämistä kustannuksista. Suinulan monitoimitupa: Suinulan kyläyhdistys ry Kari Moisio budjetoitu , budjetti toteutui täysimääräisenä yksi uusi yritys uusi pysyvä palvelu: monipalvelupiste kylässä uusia työpaikkoja 1 htv rakennettu 48 m² Rakennus valmistui suunnitellusti ja aikaansai uuden yrityksen ja yrittäjätyöpaikan. Hanke loi kylälle monipuolisen uuden palvelun ja lisäsi kylän aktiviteettia. Hankkeella paikattiin kylältä poistuneita pankki- ja kauppapalveluita. Suinutupa toimii kylän yhteisenä kokoontumistilana, jota käytetään ahkerasti. TE-keskuksen leikkaama kustannusarvio ylitettiin tuntuvasti. Suinutupaa pidetään kyläläisten yhteisenä olohuoneena. Siihen on helppo tulla, kokoontua ja lähteä vaikka kauemmas reissuun, on tilaa autoille. Tuvassa on kylän ilmoitustaulun paikka ja nettiyhteys kyläläisten käytettävissä. Hanke on monipuolistanut kylän kulttuuritarjontaa luoden puitteet lauluilloille, kokko- ja liikuntatapahtumille. Helppoa hankkeen aikana oli saada talkooväkeä paikalle, toiminta oli innokasta ja spontaania. Negatiivista ovat murtautumisyritykset ja tilojen kylmyys. Talviasuttavuus olisi nostanut kustannuksia merkittävästi, ja hanke olisi voinut jäädä kokonaan toteuttamatta. Yhdistyksen talous on edelleen tiukoilla. Vaikeana koettiin byrokratia, luvat ja TE-keskuksen toiminta. Ajoittain materiaalihankinta oli hankalaa. Ollaanko Suomessa ja Pirkanmaalla samalla viivalla tukiasioissa muiden EU maiden kanssa? Emme yhtään ihmettele, jos tukirahoja jää käyttämättä. 8
9 Mäntän taidelainaamo: Mäntän taideseura ry Seija Penttilä budjetoitu toteuma uusi pysyvä palvelu: taidelainaamo Mäntän kirjaston yhteyteen perustettiin uutena palveluna taidelainaamo. Taidelainaamosta tehdyt lainat ja ostokset lisäävät taiteilijoiden tuloja. Taidelainaamotoiminta tukee Mäntän kaupungin imagoa johtavana taidekaupunkina. Taidelainaamo edistää hankkeen jälkeenkin kädentaitoja ja lisää alueen kulttuuritarjontaa. Hankkeessa luotiin uuden tyyppinen palvelu, joka on osoittanut tarpeellisuutensa. Toiminta jatkuu vakiintuneella pohjalla. Töitä on ollut esillä kaikkiaan 230 kpl, niistä 33 on myyty, kyselyhetkellä lainassa oli 16 ja näytteillä oli 93 teosta. Positiivisena pidettiin sitä, että tekijät saavat töitään esille ja taskurahaa myydyistä töistä. Asiakkaan on myös helppoa hankkia taulu, voi kokeilla sopiiko se omalle seinälle ja vaihtaa, jos haluaa. Maksut osamaksuina (8,50 /kk). Helppoa on ollut yhteistyö kirjaston ja PoKon kanssa, seuran talkoot ja avajaisten performanssi. Vaikeina koettiin maksatusten hitaus ja kaavakkeiden täyttäminen, koska niitä on niin paljon. Taidelainaamo täydentää Mäntän kulttuuritarjontaa Monipuolinen kulttuurikeskus Pekilo Taidehallin ulkoasun ja ympäristön kunnostus, Pekilo, monipuolinen kulttuurikeskus: Mäntän kuvataiteen ystävät ry Sampo Linkoneva budjetoitu , budjetti toteutui täysimääräisenä (Taidehallin ulkoasun ) budjetoitu toteuma (Pekilo) työllistävyys hankkeen aikana 1 htv uusia työpaikkoja 1,5 htv uusi pysyvä palvelu: kulttuurikeskus Pekilo Taidehallin ulkoasua ja ympäristöä kunnostettiin ensimmäisessä hankkeessa. Kun halli oli kunnossa ja valmis tilaisuuksien järjestämiseen aloitettiin toinen hanke: Pekilo, monipuolinen kulttuurikeskus. Hankkeen aikana Pekiloa markkinoitiin ja koekäytettiin mahdollisimman monipuolisesti. Hankekoordinaattori vastasi Pekilon vuokraustoiminnasta ja yhteistyön kehittämistoiminnasta. Hankkeen aikana Pekilolle saatiin kehitettyä erilaista vuokraustoimintaa. Hankkeen aikana tiloja vuokrattiin erilaisiin tapahtumiin kuten Pekilo-Rok 03:een ja 15-näytöksiseen musiikkiproduktioon sekä kesällä Mäntän kuvataideviikkojen näyttelytiloiksi. Hankkeessa saatiinkin hyvin selvitettyä talon käyttömahdollisuudet ja se todettiin toimivaksi kulttuuritaloksi. 9
10 Pekilo-Rok tapahtumasta on kehittynyt vuosittainen musiikkitapahtuma, joka vetää erityisesti nuoria. Myös yritykset ovat löytäneet Pekilon juhlien järjestämispaikkana. Toimintaa voisi edelleen kehittää, mutta resurssit eivät anna myöten, yhdistykselle tarvittaisiin tuottaja. Hankevetäjä koki hankaloittavana asioina TE-keskuksen hitauden asioiden käsittelyssä ja tiukat kilpailutussäännöt, nämä molemmat ovat vaikuttaneet uusien hankkeiden käynnistämiseen jarruttavasti. Kutsuista huolimatta TE-keskuksen väkeä ei ole käynyt tiloja katsomassa. Luonto Murole, veet selviks: Muroleen osakaskunta Vesa Sorkkala budjetoitu 9 436, budjetti toteutui täysimääräisenä ympäristötoimenpide: kunnostettu 3 järveä Hankkeessa parannettiin kolmen Muroleen kylässä sijaitsevan järven tilaa ja sitä kautta merkittävän kesäkylän viihtyisyyttä. Järvien virkistyskäyttö, vesillä liikkuminen, uiminen ja kalastus ovat saaneet paremmat puitteet. Hankkeella on myös kohennettu linnuston ja kalaston elinolosuhteita. Hankevetäjät toteuttivat maanomistajien keskuudessa kyselyn hankkeen vaikutuksista syksyllä Tämän kyselyn tuloksia ei ole tiedossa. Maaseudun pienyritysten kehittämiskartoitus: Ruoveden MTK Sirkku Mäkelä budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,58 htv 2 uutta yritystä yrityksiä mukana 87 Hankevetäjä palkattiin seitsemäksi kuukaudeksi. Hankkeen aikana käytiin läpi 87 maaseutuyrityksen kehittämistarpeet. Uusia yritysten kehittämis- ja investointitoimenpiteitä saatiin käynnistettyä kuusi kappaletta sekä täydennettiin kolmea aikaisempaa. Hankkeen ansiosta käynnistettiin kaksi uutta yritystä. Hankkeen aikana järjestettiin kehittämistilaisuuksia sekä muuta neuvontaa. Hankevetäjän oli helppoa toimia maaseutusihteerien kanssa ja itse rutiinityö oli helppoa. Hän oppi tuntemaan yritykset, yrittäjät ja yritysmuodot. Kehittämistarpeet saatiin kartoitettua. Hankalalta tuntui yksityisrahoituksen kerryttäminen, hallinnoiva yhdistys ei tuntunut olevan hankkeen takana eikä oikein ymmärtänyt mistä oli kyse. Ohjausryhmä ei toiminut hyvin ja hankevetäjä koki olevansa yksin. Yhdistys ei myöskään ole osannut hyödyntää hankkeen antia. Ei jäänyt mitään konkreettista. 10
11 Kurjenkylän kyläemäntä: Kurjenkylän kyläyhdistys ry Tuija Veija budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 2,5 htv yksi uusi yritys yksi uusi työpaikka yksi uusi palvelu: lasten iltapäiväkerho ympäristötoimenpide: tienvarsien siistiminen risukoista Hankkeen aikana työllistyi kokopäiväisesti kyläemäntä ja hankkeen tuloksena osa-aikainen koululaisten iltapäiväkerhon vetäjä. Kyläläisiä aktivoitiin ja tiedotustoimintaa kylällä kehitettiin sekä kyläsuunnittelu käynnistettiin. Osallistuminen yhteisiin tapahtumiin lisääntyi, esim. Kurjenkyläpäivään osallistui 400 henkeä. Toteutettiin haastattelututkimus, jossa kyläläisiltä selvitettiin kylällä tuotettujen sekä kunnallisten palvelujen tärkeyttä ja käyttöä. Tyhjillään olevia taloja kartoitettiin ja keskusteltiin niiden asuttamisesta ja markkinoinnista. Hankkeen aikana pitkäaikaistyöttömiä työllistyi viisi henkilöä. Hankkeen pohjalta kehittyi jatkohanke Sydänmaa elää. Kyläemännän palveluita kysytään edelleen. Osallistuminen ja aktiivisuus lisääntyivät, yritykset ja yhteisöt ovat saaneet pään auki yhteistoiminnalle. Tiedonkulku kylällä parani ja kylälehti Kurjenkylän sanomat jäi elämään. Kylähaastattelu oli kaikkien kyläläisten mieleen, sosiaalisien kontaktien tarve oli ja on edelleen valtava. Moni on herännyt ajattelemaan Kurjenkylän mahdollisuuksia vasta jälkeenpäin. Hankevetäjän työn yksinäisyys ja paperityön aikaa vievyys olivat negatiivisia asioita. Suinulan kylän maisemasuunnitelma: Keski-Suomen metsäkeskus Eero Lehtinen budjetoitu toteuma ympäristötoimenpide: kylämaiseman suunnittelu Suinulan kylälle luotiin maisemanhoitosuunnitelma (330 ha). Maanomistajille on annettu yksityiskohtaisia toimenpide-esityksiä arvokkaiden maisema-alueiden sekä muun lähiympäristönsä hoitamiseksi. Kylämaisemasuunnitelma on esillä Suinutuvalla (Suinulan monitoimitupa). Kyläläiset odottivat hankkeelta näkyvämpiä ja nopeampia toimenpiteitä käytännön työn tekemiseksi. Suunnitelman mukaisia maisematöitä on toteutettu hankkeen jälkeen. Lapsiperheiden Murole, perinne- ja kotiseutukasvatus: Muroleen Kylät ry Sirkku Mäkelä budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,5 htv Hankkeessa työllistyi iltapäiväkerhon vetäjä osa-aikaisesti. Hankkeen aikana kyläyhdistys organisoi perinnekerhotoiminnan jokaisena arkipäivänä (koulupäivinä). Kyläläiset osallistuivat hankkeeseen aktiivisesti järjestäen lapsille oppia erilaisista perinnetöistä ja harrasteista. Hankkeen avulla luotiin nuorille positiivista maaseutukuvaa pohjaksi myöhemmälle elämälle. Kyläläisillä ja kyläyhdistyksellä olisi ollut halua jatkaa toimintaa, mutta rahoituksen puuttuminen esti sen. Talkootyöläisten saaminen oli helppoa, yksityisen rahan hankkiminen oli osin hankalaa. Yhdistyksen toimiminen palkanmaksajana ei ollut mitenkään helppoa, samoin raportointi tuotti ongelmia. 11
12 Hyvinä asioina hanke toi lapsille kunnioituksen perinnettä kohtaan, kylältä löydettiin yhteisöllisyys ja kyläyhdistys on vahvempi ja kokemusta rikkaampi. Harmittaa, ettei hyvää ajatusta voitu muuttaa pysyväksi toiminnaksi. Vaskiveden kyläarkisto: Vaskiveden kyläyhdistys ry Aila Sipilä budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,25 htv yksi uusi työpaikka yksi uusi pysyvä palvelu: kyläarkisto Hankkeessa oli työsuhteessa arkistoija kolme kuukautta. Vaskiveden Osuuspankin entiseen kassaholviin luotiin kyläarkisto, joka muodostuu 34 eri järjestön ja yhdistyksen arkistomateriaalista. Kyläarkistossa on nyt arkistosäädökset täyttävässä säilytyksessä 138 mappia kylän historiaan tutustuttavaksi. Hankkeen tuloksena työllistyi myöhemmin yksi henkilö arkiston digitaaliseen tallentamiseen. Tyhjillään ollut tila otettiin hyötykäyttöön. Tiedonkulku varsinkin historian osalta parani, koska nyt kaikki tieto on yhdessä paikassa. Yritykset ja yhteisöt ovat toimineet yhteistoiminnassa ja kyläläiset ovat saaneet paperit pois vinteiltä ja aitoista. Tarve materiaalin käsittelyyn jatkuu ja toiveena olisi saada edes osa-aikainen palkkaus arkistoijalle. Työstä jäi osa tekemättä, mm. kaitafilmit ja videot on yhä käsittelemättä. Hyvää on ollut yhteistyö Virtain kotiseutuarkiston ja Tampereen yliopiston kulttuurintutkimusaseman kanssa. Kyläläiset tekivät paljon työtä etsiessään materiaalia ja tuodessaan sen arkistoitavaksi. Yksi yhdistys ei halunnut mukaan, ja se harmittaa, sillä se on aika erikoinen tapaus kylän historiassa. Materiaalin käsittelyyn varattu tila jouduttiin kesken työn antamaan muuhun käyttöön ja hankevetäjä vei materiaalit järjestettäväksi kotiinsa, mikä aiheutti pieniä hankaluuksia. Jälkikäteen tuli tieto mahdollisuudesta digitaaliseen tallennukseen. Osa valokuvista tallennetaan myös valtakunnalliseen tietokantaan. Vaskiveden kyläarkisto on yksi valtakunnallinen arkisto siinä missä maakunta- ja kotiseutuarkistotkin. Hankkeena kyläarkisto sai enemmän julkisuutta ja tieto on levinnyt laajemmalle, kuin pelkästään talkoilla tehtäessä. Muut kylät ovat heräilemässä samaan ajatukseen. Kolhon rantateatteri: Kolhon kyläyhdistys ry Mauri Matilainen budjetoitu toteuma yksi uusi pysyvä palvelu: rantateatteri rakennettu 252 m² Pitkälti talkoilla toteutettu rantateatteri palvelee Kolhon kylällä puitteina teatteriesitysten lisäksi monenlaisessa muussa toiminnassa. Hankkeen avulla luotiin myönteistä kuvaa aktiivisesta kylästä ja laajennettiin alueen kulttuuritarjontaa. Rantateatteri lisää kanssakäymistä niin Kolhon kylässä kuin lähikylien ja kuntienkin kanssa sekä aktivoi eri-ikäisiä kyläläisiä hyvän harrastuksen pariin luomaan yhteishenkeä. Hanke toi mukanaan positiivista näkyvyyttä myös paikkakunnan ulkopuolella. Kiitosta on kaikunut oman kylän väeltä, entisiltä kolholaisilta ja vieraspaikkakuntalaisilta. 12
13 Hankaluuksia aiheutti paikan märkyys, että saatiin rakennuspaikka riittävän kuivaksi. Lisäksi TEkeskuksen rahoituksen hitaus oli negatiivinen asia. Jatkossa on tarkoitus siivota ranta-alue (kaislan niitto) ja läheisen pikkusaaren hyödyntäminen virkistyskäyttöön. Rantateatteri toimii Kolhon monipuolisena tapahtumakeskuksena Riuttasen koulun kunnostus: Keski-Kurun metsästysseura ry Jukka Heiska budjetoitu toteuma peruskorjattu 210 m² Hankkeessa kunnostettiin vanhaa koulurakennusta seuran jäsenien ja kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Hankeajan päättyessä työ oli vielä jonkin verran kesken, mutta töitä jatketaan. Talkooryhmät olivat pieniä, mikä hidasti remontin valmistumista. Peruskorjauksen valmistuttua talo tarjoaa mahdollisuudet monenlaiseen toimintaan ja luo mahdollisuuksia palveluyrittäjyydelle. Väärinmajan Tapiolasta kylätalo: Väärinmajan maa- ja kotitalousseura ry Raisa Saarilahti-Kulju budjetoitu , budjetti toteutui täysimääräisenä yrityksiä mukana 5 uusi pysyvä palvelu: kylätalo peruskorjattu 235 m² Väärinmajan maamiesseuran talo remontoitiin talkootyönä kylätaloksi. Talo palvelee kylän yhteisenä kokoontumis- ja juhlapaikkana. Koululaisten iltapäiväkerholle saatiin toimitilat ja alueen ympäristö siistiytyi. Yhdistyksen ja yritysten toimintaedellytykset ovat parantuneet. Usko yhteistoimintaan ja talkootyöhön ovat kasvaneet, myös lapset ovat oppineet talkoiden merkityksen. Talkoolaisia on ollut helppo saada mukaan. Työllistävä vaikutus on lähinnä välillistä: pitopalveluyrittäjä, puutavarayritys, jne. 13
14 Kurun Yrittäjät ry budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,25 htv mukana 20 yritystä Hankkeessa opastettiin kurulaisia yrittäjiä sähköiseen markkinointiin. Hankkeen koulutusjakson aikana luotiin 20 kurulaiselle yritykselle nettisivut ja annettiin koulutusta nettisivujen päivittämiseen. Kurun kunnan sivuilta on linkki Kurun yrityksien sivuille. VVV, Virtaa Viljelyyn Vilppulassa: Vilppulan MTK Jaakko Yrjölä budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,3 htv mukana 30 yritystä Hankkeessa järjestettiin viljelijöille suunnattua ATK-täsmäkoulutusta sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävä kurssi. Kiinnostus järjestettyihin koulutuksiin jäi vähäiseksi ja näin ollen osallistujia oli melko niukasti. Ei vara venettä kaada: MTK Virrat Heidi Tanhua budjetoitu toteuma työllistävyys hankkeen aikana 0,2 htv mukana yrityksiä 50 Hanke lähti liikkeelle tarpeesta turvata sekä yritysten että yksityishenkilöiden valmiuksia poikkeustilanteiden varalta. Kaikkiaan 181 hlöä osallistui koulutuksiin. Hankkeen vaikutuksesta on käynnistynyt seuraava hanke: Tekstiviestipohjainen hälytysjärjestelmä ja kylien pelastusosastot. Hyväksi yhteistyökumppaniksi löytyi Maanpuolustuskoulutus ry, jonka kanssa yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin. Hankkeen jälkeen on järjestetty mm. kansalaisten turvakursseja ja muonituskurssi. 14
15 Vuosi 2002 Paukun kota: Pyydysperän Paukku ry Eero Rasi budjetoitu toteuma uusi pysyvä palvelu: kota kokoontumistilana rakennettu 15 m² Paukkulan tontille rakennettiin pitkälti talkoovoimin viihtyisä kota ja WC-varastorakennus sekä hankittiin Paukkulan majaan lämmitin ja astiakaappi varusteineen. Paukkulan kota-alue toimii kokoontumispaikkana metsästysseuralaisille ja alueen asukkaille, taukopaikkana Pirkan Taival - ulkoilureitistöjen käyttäjille sekä puitteina luontomatkailuyrittäjille. Rakennustöissä vaalittiin vanhoja perinteisiä työtapoja ja siten nuorille annettiin perinnetietoa. Tapahtumia kodalla on järjestetty kyläläisille: mm. peijaisia, ulkoilutapahtumia, lauluiltoja, jne. Majan ja kodan sähköistys olisi voitu lisätä hankkeeseen. Talkooväkeä löytyi mukavasti ja itse rakentaminen oli mukavaa. Paperihommat veivät aikaa ja olivat osin hankalia. Hankkeen myötä seuran nimeä on saatu tunnetuksi, luonnossa liikkuminen ja seuran sisällä sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt. Yhteistoiminta retkeilijöiden kanssa on ollut palkitsevaa, Suomen Latu ja Ruovesi - Kuru hiihtotapahtumassa Paukkula toimii taukopaikkana. Paukun kota tukee Pirkan Taival reitistöä Päreiden höyläys on vanhaa suomalaista rakennusperinnettä Ohtolankylän päremylly: Ohtolankylän päremylly-yhdistys ry Paavo Mäntynen budjetoitu toteuma uusi pysyvä palvelu rakennettu 30 m² (hankkeen jälkeen rakennettu 30m² lisää) Ohtolankylän päremylly miljöineen rakennettiin talkootyöllä uudelleen entisenlaiseksi perinteisin työmenetelmin ja materiaalein. Hankkeen myötä kyläyhteisön keskinäinen yhteistyö lisääntyi ja yhteishenki lujittui. Myllyllä on järjestetty työnäytöksiä, jotka ovat keränneet katsojia sankoin joukoin ja päreistä on kiinnostuttu valtakunnallisestikin (mm. TV2). Purovesivoimalla toimivan päremyllyn oheen on hankkeen jälkeen rakennettu myös maamoottorilla toimiva päremylly. 15
16 Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää perinteisiä työmenetelmiä esitteleviä tilaisuuksia. Kylän yhteisöllisyys on todella noussut esille ja nyttemmin päremylly-yhdistys on muuttanut sääntöjään vastaamaan enemmän kyläyhdistyksen toimintaa ja ne rekisteröitiin syksyllä Hanke toi kylälle toimintaa, hankevetäjälle mielihyvää ja kyläläisille ylpeyttä omasta kylästään ja sen aikaansaannoksista. Ilkivallan mahdollisuus pelottaa. Wanhan koulun kunnostaminen: Liedenpohjan kyläyhdistys ry Reijo Liedenpohja budjetoitu 8 316, budjetti toteutui täysimääräisenä yksi uusi työpaikka peruskorjattu 50 m² Kylätalona toimivan Liedenpohjan Wanhan koulun käyttömahdollisuuksia parannettiin remontilla. Hankkeessa kunnostettiin WC-tilat, liitettiin Wanha koulu vesiosuuskunnan vesiverkkoon ja järjestettiin viemäröinti. Kunnostuksen myötä talolle saatiin yhdistelmätuella talonmies. Hankkeen jatkona uusittiin Wanhan koulun keittiö ja nyt se voi palvella hyvin isojakin tilaisuuksia. Remontin myötä kylällä voidaan järjestää enemmän erilaisia tapahtumia (kevään aikana 25 tilaisuutta) ja tarjota tilat erilaisten perinnepiirien pitämiselle. Talon käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Byrokratia oli vaikeaa, paikallinen tarve on aivan eri, kuin standardit. Maksatuksen viivästyminen ei anna uskoa uusien hankkeiden järjestämiseen. PoKo mielletään samaksi kuin TE-keskus. Voisiko TE-keskukselle lähettää viestiä hankkeiden asioiden käsittelyjärjestyksestä. Syysmarkkinat MoniTorin kehittäjänä: Ruoveden 4H-yhdistys ry Ruoveden 4H-yhdistyksen investointihanke suoramyyntipisteen ja kahvion kehittämiseen: Ruoveden 4H-yhdistys ry Anna-Liisa Keinonen budjetoitu toteuma (Syysmarkkinat) budjetoitu toteuma (investointihanke) työllistävyys hankkeen aikana 0,25 htv 2,5 uutta työpaikkaa yrityksiä mukana 20 kaksi pysyvää uutta palvelua: suoramyyntipiste ja syysmarkkinat Saman yhdistyksen kaksi hanketta on yhdistetty tässä selvityksessä, sillä ne liittyvät olennaisesti toisiinsa. Suoramyyntipiste MoniTorin syysmarkkinoilla kävijöitä oli reilu tuhat ja näin ollen onnistuneesta tapahtumasta on muodostunut jokavuotinen perinne. Hankkeen myötä MoniTorin kävijämäärä ja myynti lisääntyivät. Syysmarkkinat toivat tullessaan myös uusia yrittäjiä, joiden kautta MoniTorin tuotevalikoima laajentui. Eri sidosryhmien yhteistyö lisääntyi markkinoita järjestettäessä. Hankkeen jälkeen MoniTorille on työllistynyt täysipäiväisesti kaksi henkilöä ja yksi osa-aikainen. Hanke on edistänyt yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja tuottajien määrä MoniTorilla ovat lisääntyneet. Syysmarkkinoilla luotiin alku uudelle kulttuuria ja elinkeinoelämää edistävälle tapahtumalle, sillä markkinat jäivät elämään jokavuotisena tapahtumana. Yhteistyö Pirkanmaan koulutusinstituutin kanssa on toiminut hyvin. Hanke on luonut yrittäjien ja yhteisöjen välille uutta yhteistyötä ja yhdistyksen tunnettavuus, uskottavuus ja imago ovat parantuneet. Myös uudenlaisia tehtäviä on tullut kunnalta, mm. matkailuinfopiste. Julkisuuteen on saatu luotettava kuva. Maksatusten viivästyminen harmittaa. 16
17 Suoramyyntipisteen ja kahvion kehittämisen investointihanke on mahdollistanut toiminnan siirtämisen linja-autoaseman tiloihin. Kävijämäärä on moninkertaistunut ja palveluiden määrä on kasvanut. Yhdistys hoitaa nyt mm. postin toimipaikkaa yrittäjäpohjaisena. MoniTori on merkittävä lähiseudun tuottajien markkinointikanava Ikäihmisten palvelutyön käynnistäminen: Koillis-Pirkanmaan 4H-yhdistys ry Ikäihmisten palvelutyön laajentaminen: Koillis-Pirkanmaan 4H-yhdistys ry Katja Viita-aho budjetoitu toteuma (palvelutyön käynnistäminen) budjetoitu toteuma (palvelutyön laajentaminen) työllistävyys hankkeen aikana 1,0 htv uusia työpaikkoja 2,62 htv uusi pysyvä palvelu: kotipalvelu Yhdistetty kaksi hanketta: Ikäihmisten palvelutyön käynnistäminen ja jatkohanke Ikäihmisten palvelutyön kehittäminen. Ensimmäisen hankkeen tarkoituksena oli paikata kunnallisen kotiavun jättämää aukkoa ja tarjota ikäihmisille mahdollisuus asua pidempään kotonaan. Hankkeiden päätyttyä pyritään varmistamaan toiminnan jatkuminen. Koordinoivan henkilön palkkaamiseen pitäisi löytyä rahaa, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Asiakkaita on ja tilauskanta on ollut nousujohteinen. Asiakkaat arvostavat sitä, että heille on aikaa. Turvallisuuden tunne lisääntyy, kun tietää että joku tulee kun on tarve. Yksinäisyys on vanhuksille suuri taakka. Markkinointi koettiin aikaa ja rahaa vievänä. Yhteistyö kuntien kanssa toimii, mutta mikään asia ei tapahdu nopeasti, vaan vaatii kärsivällisyyttä. 17
ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT
ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan
LisätiedotNUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen
LisätiedotLuonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila
HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii
LisätiedotMONITOIMITILASTA MAHDOLLISUUS LOPPURAPORTTI
MONITOIMITILASTA MAHDOLLISUUS LOPPURAPORTTI 2011 http://personal.inet.fi/yhdistys/kilpi/ HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
Lisätiedot4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta
HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotPÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke
Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004
LisätiedotKerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI
Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotVoimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana
2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotHANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN
HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotESKOLAN KYLÄPALVELU OY
ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.
LisätiedotPyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA LOPPURAPORTTI
Pyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA 1.6.2003-31.12.2005 LOPPURAPORTTI SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTATIEDOT 1.1. Hankkeen yhteystiedot 1.2. Hallinnoija ja rahoittajat 1.3. Hankkeen aikataulu 2. HANKKEEN TAUSTA
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotMarkkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille
Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY
LisätiedotHankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset
Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotHYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN
HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
Lisätiedotinnostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto
innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto Elävät kylät - kulttuuristavoimaa vapaaehtoistyöstä 2017-2019 Lapin kylätoimintapäivät 28.-29.4.2018 Äkäslompolo LYHYESTI: 1. Vapaaehtoisia
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotYMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)
1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä
LisätiedotKuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.
Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA
LisätiedotJyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020
TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
Lisätiedot- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista
- Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa
LisätiedotCase: Nuori hyvinvointipalveluyritys
Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotKonginkankaan IDEAILTA
Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana
LisätiedotLapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA
Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotOulun seudun Leadertoimintaryhmä. JoMMa ry
Oulun seudun Leadertoimintaryhmä JoMMa ry Rekisteröity yhdistys, joka kannustaa toiminta-alueensa asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja
LisätiedotLEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä
LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen
LisätiedotCase: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009
Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 5 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 5 KULTTUURISTA ELINVOIMAA Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperinnön arvoja on nostettu esiin Pirkanmaan
LisätiedotVUORMET. Särkisalmelle rakennetaan yritykselle toimitilat konepaja- ja korjaamokäyttöön.
VUORMET Särkisalmelle rakennetaan yritykselle toimitilat konepaja- ja korjaamokäyttöön. Aikataulu: 2015-2017 Kustannusarvio: 142 000 Leader-tuki 28 400 (20 %) yksityinen rahoitus 113 600 Vuormet Oy TAVOITTEET
LisätiedotAngelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.
Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi
LisätiedotOHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA
OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.
LisätiedotMitä Leader tarkoittaa?
Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotAjankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy
Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotKylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry
Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden
LisätiedotVaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotAngelniemen kyläkyselyn tuloksia
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotSuunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotMaaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö
Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Sivu 1 28.2.2019 Vuosi 2018 oli vaikuttavuuden vuosi aineistot Alkuvuosi 2018 - kick off tilaisuus Alueellisen
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotVoimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012
Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotToivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka
HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan
LisätiedotKeurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.
Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu
LisätiedotTeemahankeinfo. Neuvontaa toteuttajille Jaana Joutsen
Teemahankeinfo Neuvontaa toteuttajille 28.2.2018 Jaana Joutsen Mikä teemahanke? Ykkösakselin hakema hanke, joka kokoaa yhteen pieniä yleishyödyllisiä kehittämistoimia tai investointeja Teemana voi olla
LisätiedotVIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot
VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotRuoveden kuntastrategia 2021
Ruoveden kuntastrategia 2021 Toiminnan ja tulosten parantaminen Monikäyttöinen toimintaympäristö Mahdollistava maankäyttö Luonto- ja kulttuurimatkailu Yrittäjät HYVÄN ARJEN ELÄMÄ VIIHTYISÄ RUOVESI! Osaava
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotKoulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria
Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä
Lisätiedot2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910
Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto
LisätiedotHevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa
Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys
LisätiedotKyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.
Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotPiipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011
Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotKyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli
Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
Lisätiedot