Kopteriharrastus kasvoi yritykseksi Rajankäynnistä ja kiinteistötoimitusten. Maanmittausopetusta Metropoliassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kopteriharrastus kasvoi yritykseksi Rajankäynnistä ja kiinteistötoimitusten. Maanmittausopetusta Metropoliassa"

Transkriptio

1 2/2015 Kopteriharrastus kasvoi yritykseksi Rajankäynnistä ja kiinteistötoimitusten psykologiasta Maanmittausopetusta Metropoliassa MAANMITTAUSPÄIVÄT DIPOLISSA ARVO KOKKONEN: UUDET TOIMINTATAVAT & TEKIJÄT ILVESSALON PERINTÖ LUONNOSSA, KATOLLA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN KÄÄNTEISET ASUNTOLAINAT DEMOGRAFIA JA ASUNTOMARKKINAT YKSITYISTIELAIN KEHITTÄMISTARPEISTA

2

3 SISÄLTÖ 2/ Ari Laitala (pääkirjoitus) PIENIÄ ISOJA ASIOITA 6 Pekka Lehtonen PIENYRITYS VOI EDUSTAA HUIPPU ASIANTUNTEMUSTA 10 Simo Hannelius ILVESSALON PERINTÖ MARKKINOIDEN HAASTEISSA 13 Vesa Rope ja Juhani Nippala MAANMITTAUSOPETUSTA METROPOLIASSA 16 Susanna Kari MAANMITTAUSPÄIVÄT ESPOOSSA Arvo Kokkonen UUDET TOIMINTATAVAT & TEKIJÄT 23 Matti Holopainen TUOKO UUSI HALLITUS OIKEUDENMUKAISUUTTA KUNTIEN JA VALTION VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN? 24 Anna Puhtila KÄÄNTEISET ASUNTOLAINAT SUOMESSA 27 Maarit Nordmark VIIKON 19 NUMEROT 28 Viivi Ruuskanen DEMOGRAFISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS ASUNTOMARKKINOIHIN 31 VETURIMIES 34 Susanna Kari LUONNOSSA, KATOLLA 37 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo KAUPUNKIKEHITTÄMINEN TARVITSEE TIETOJOHTAMISTA JA INHIMILLISTÄ LUOVUUTTA JA INSINÖÖRIOSAAMISTA 40 Jaakko SIrkjärvi RAJANKÄYNNISTÄ JA VÄHÄN KIINTEISTÖTOIMITUKSEN PSYKOLOGIASTA 42 Jaakko SIrkjärvi SELVITYSMIEHEN RAPORTTI YKSITYISTIELAIN KEHITTÄMISTARPEISTA JA ALUEPOLIITTISTA POHDINTAA 44 HÄRKÄÄ SARVISTA 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50 UUTISIA 57 LUKIJOILTA 58 IN MEMORIAM 59 RESUME 60 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 5 Digitalisaation valjastaminen rengiksi ei ole ihan yksinkertaista. ILVESSALON PERINTÖ MARKKINOIDEN HAASTEISSA S. 10 Maasta ollaan aina markkinoilla valmiita maksamaan jotakin, kasvaapa sillä kuinka huonoa taimikkoa tahansa. ARVO KOKKONEN MAAN MITTAUSPÄIVILLÄ S. 20 Ne jotka uskaltavat uudistua nopeammin menestyvät paremmin. KÄÄNTEISET ASUNTOLAINAT S. 24 Käänteisessä asuntolainassa on tarkoituksena muuttaa omaa asunto-omaisuutta lainanottajalle tuloksi kuluttamista varten. ASUNTOMARKKINAT JA DEMOGRAFIA S. 28 Asumispreferenssit ovat tiiviisti yhteydessä ikään ja elämänvaiheeseen. VETURIMIES S. 31 Elämää suurempia juttuja tulee julkisuuteen maanmittauksen laajalta alalta silloin tällöin. LUONNOSSA, KATOLLA S. 34 Viherkattoja voidaan suunnitella ja rakentaa monella eri tavalla ja moneen käyttö tarkoitukseen. KAUPUNKIKEHITTÄMINEN S. 37 Perinteinen hidas projektimainen lähestymistapa kaupunkien suunnalta ei enää riitä. KIINTEISTÖTOIMITUKSEN PSYKOLOGIASTA S. 40 Sopiva takakireys on laadukasta työskentelyä ja työhyvinvointia palveleva piirre. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh KANSI: istock LuckyBusiness.

4 Tervetuloa Maankäyttötieteiden päiville paikkana Tieteiden talo Helsingissä, Kirkkokatu 6. Lisätietoa piakkoin Maanmittaustieteiden Seuran www-sivuilla KIINTEISTÖT MAANKÄYTTÖ 2016 Maan mittaus päivät MITTAUS & MALLINNUS Paviljonki Jyväskylä 4 MAANKÄYTTÖ

5 PÄÄKIRJOITUS PIENIÄ ISOJA ASIOITA I Keskustelu homekouluproblematiikan ympärillä jatkuu, mutta myös etenee. Tässäkin lehdessä ajoittain sivuttu homeongelma nousi hiljan esiin oikeuskanslerin annettua huomautuksen Lahden kaupungille tarpeettoman hitaista toimista lahtelaisen Launeen koulun sisäilmaongelman hoidossa. Asia uutisoitiin iltapäivälehdistöä myöten tarttumalla olennaisimpaan asiaan. Uutisoinnissa tuotiin selkeästi esiin se, että lapset ovat lähtökohtaisesti koulun aikuisia heikommassa. Toisin kuin henkilökunnalla, oireilevilla oppilailla ei ole ollut esimerkiksi sairauslomien kautta mahdollisuutta säädellä oleskeluaan koulun tiloissa, tiedotteessa todetaan. On tietysti selvää, että Lahden kaupunki ei ole tässä ainoa ja tuskin huonoinkaan esimerkki. Ongelmia on valtava määrä pitkin maata. Monien toiveet kohdistuvatkin tässä kohtaa hallitusneuvotteluihin. Voisiko tämä olla asia, joka kiinnostaisi uuden hallituksen muodostajia riittävästi? Terveysriskeille päivittäin altistuvien lasten määrä laskettaneen pikemminkin kymmenissä tuhansissa kuin tuhansissa, kun päiväkotisektorikin lasketaan mukaan. II Tätä kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat edenneet jonkinlaiseen kliimaksitai antikliimaksivaiheeseen miten nuo säästöjä ja leikkauksia koskevat päätökset kukin ottaa. Vaikka hallitusneuvottelujen valokeilassa paistattelevat vain harvat, käydään neuvotteluja kutakuinkin kaikilla politiikan osa-alueilla noin tusinassa työryhmässä. Jäseniä näissä työryhmissä on alun toista sataa. Yksi neuvottelujen tärkeimmistä teemoista on digitalisaatio. Vaikka se otsikkotasolla esiintyykin vain yhden työryhmän nimessä, digitalisaatio on läsnä jokseenkin kaikkialla, missä puhutaan paremmista palveluista, toiminnan tehostamisesta ja tuottavuudesta. Digitalisaatio on käytännön ja tulevan toteutuksen tasolla tulevaa hallitusohjelmaa voimakkaasti läpileikkaava teema. Puhutaan vaikkapa vain sote-uudistuksen toteuttamisesta. Vain harvoin digitaalisaatio on itsetarkoitus, mutta lähes kaikessa sillä on välinearvoa. Se on useinkin pääasiallisin keino tehdä asioita paremmin ja helpommin. Digitalisaatio on tärkeimpiä maailmaamme muovaamia voimia. Se on ollut sitä jo ainakin parikymmentä vuotta ja tullee olemaan sitä aina hamaan maailman tappiin saakka. Digitalisaation valjastaminen rengiksi ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Muutama viikko sitten uutisoitiin siitä, kuinka monet julkishallinnon tietojärjestelmähankkeet ovat (jälleen) epäonnistuneet ja rahaa on palanut vähintäänkin miljoonia tuhkana tuuleen. Tässä uutisoinnissa ei sinänsä ole mitään uutta. Mutta on syytä muistaa, ettei yksityinenkään sektori ole mitenkään automaattisesti suojassa näiltä epäonnistumisilta. Niistä ei vaan saada niin helposti raflaavia otsikoita. Tämäkin työ ja siinä menestyminen on lopulta kiinni osaavista ihmisistä. Tarkoitus on pureutua digitalisaation teemaan syvällisemmin lehden seuraavassa numerossa. Juttuehdotuksia ja tiedusteluja voi toimittaa allekirjoittaneelle. III Näyttää kovasti siltä, että Maanmittauspäivät ovat löytämässä uudenlaisen jatkumonsa. Tämän lehden julkaisija Maankäyttö ry oli mukana tämän vuoden järjestelyissä lisävoimavarana ja ensi vuoden osalta asetelma näyttää varsin samanlaiselta. Seuraavien päivien järjestelyt ovat tätä kirjoitettaessa jo hyvässä vauhdissa, mutta lisää tietoa tarpeista, toiveista ja ideoista tarvitaan. Maanmittauspäiville osallistuneet ovat panoksensa seuraavien päivien suunnitteluun jo antaneet vastaamalla välittömästi päivien jälkeen julkaistuun palautekyselyyn. Muidenkin näkemyksiä tarvitaan ja erityisesti niiden, jotka eivät tämän vuoden päiville osallistuneet. Mitä sellaista järjestäjät voisivat tehdä, mikä lisäisi mielenkiintoa ja mahdollisuuksiakin ensi vuoden päiville osallistumiseksi? Jos et siis osallistunut tämän vuoden päiville, vastaa kyselyyn ja kerro, mikä saisi sinut ensi vuonna tulemaan. Kysely löytyy hakeutumalla lehden wwwsivulle Kiitokset vastauksestasi jo etukäteen! ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ

6 VideoDronen tapaaminen oli rohkaisevaa: vain mielikuvitus on rajana asiantuntemuksen kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Siinä Suomelle mahdollisuus laajemminkin. Pienyritys voi edustaa huippuasiantuntemusta VideoDrone hakee nousua Euroopan markkinoilta. Haastattelu Pekka Lehtonen VideoDrone Tieto lisää käyttöä, ja sovellutusmahdollisuuksia on paljon. 6 MAANKÄYTTÖ

7 PAIKKATIETOMARKKINOILLA törmäsin yritykseen, jota en ennen ollut tavannut. Juhani Mikkola esitteli yrityksensä VideoDrone Finland Oy:n tuotteita ja palveluita. Kun yritys toimii Jyväskylässä, sovittiin tapaamisesta, kun seuraavan kerran poikkean kotimaakuntaani Keski-Suomeen. Ajellessani kohti Keljonkankaalla sijaitsevaa VideoDronea radiouutisissa kerrottiin, kuinka eräiden suurvaltojen vakoilu oli onnistunut saamaan haltuunsa valtaisan määrän SIM-korttien avauskoodeja. Pohdiskelin, voisivatko VideoDronen tuotteet, pienoishelikopterit, olla muun ohella vakoiluvälineitä. Mikkola oli kertonut, kuinka hänen helikopterinsa lensivät Vihtavuoren ammustehtaalla tapahtuneen räjähdysvaaran aikana tutkimuslentoja. Vaaratilanteen vuoksi tehtaan ympärille määrättiin säteeltään 350 m:n turvavyöhyke, jonne ei voitu mennä. Kuvaukset tehtiin 380 m:n etäisyydeltä. Miksi ei tällainen härveli voisi toimia myös vakoilutarkoituksissa! HUIPPUTEKNOLOGIAA METSÄN KESKELLÄ Yritys sijaitsee Ruokomäentiellä. Kun navigaattori ei tunnistanut kiinteistön osoitetta ja kun ajelin metsäisellä, iljanteisella kylätiellä perille löytämättä, hiipi mieleen ajatus salaperäisyydestä. Soitin, ja vasta Mikkolan puhelinohjauksen perusteella pääsin perille. Suuri omakotitalo metsän keskellä, sivussa Ruokomäentieltä. Rouva oli pihalla vastassa ja ohjasi minut sisään, ei olohuoneeseen, ei toimistoon vaan melkein laboratoriolta vaikuttavaan työpajaan. Pajassa oli työpöytiä, hyllyt täynnä erilaisia rakennusosia ja tarvikkeita ja ylimmällä hyllyllä kymmenisen pienoishelikopteria. Yksi oli asetettuna ergonomiseen telineeseen: kokoamistyö meneillään. Mikkola sanoo olleensa kiinnostunut jo rippikouluiästä kaikenlaisista härveleistä ja jo koulupoikana rakenteli kaukoohjattavia (RC-) lennokkeja ja helikoptereita. Harrastus jatkui ja syveni aikuisiässä. Hän on koulutukseltaan elektroniikka-asentaja ja työskenteli aikaisemmin talotekniikan ja lämpöpumppujen maailmassa Jyväskylästä käsin. Varhaisessa vaiheessa hän laittoi kopteriin pokkarikameran ja siitä syntyi ajatus tiedonkeruun mahdollisuuksista ilmakuvaustekniikkaa käyttäen. Pienkopterilla on laajat mahdollisuudet ilmakuvaukseen ja sillä pääsee paikkoihin, jonne isolla kalustolla ei voi mennä, Mikkola esittelee. HARRASTUKSESTA YDINOSAAMISEEN Noin neljä vuotta sitten hän rakensi ensimmäisen kauko-ohjattavan multikopterinsa. Mikkola selventää, että tavallisessa helikopterissa on päämoottori ja pyrstömoottori ja kääntyvät roottorin lavat, multikopterissa on tyypillisesti 4 8 moottoria ja sitä ohjataan vain moottorien kierroslukua säätämällä. Oli halu tehdä parempi väline kuin kaupasta voisi ostaa, varsinkin, kun saatavana oli koptereita vain rajoitetusti. Se vei mukanaan, Mikkola kertoo. Kopteriin suunniteltiin hiilikuituinen runkorakenne ja laminointi tehtiin käsin itse. Vihtavuoren vaaratilanteessa käytettiin prototyyppiä ja se rohkaisi eteenpäin. Sattumienkin kautta päädyttiin siihen, että kehitetään oma tuoteperhe ja rekisteröidään tuotemerkki VideoDrone. Valmistamme koptereita video-, still-, lämpökamera- ja väärävärisovelluksiin sekä ortokuvaukseen ja teemme näillä kuvauksia. Näistä viisto- ja ortokuvaukset liittyvät mm. maankäytön suunnitteluun. Suunnitelma voidaan sijoittaa maisemaan. Kuntien yhteistyöelimille saatetaan viistokuvata kaikki vireillä olevat kyseisten kuntien kaava-alueet. Pistepilvien avulla saadaan määriteltyä pinnan muoto ja näin esimerkiksi laskettua tilavuudet louhoksissa tai sorakuopissa. Pienkopterien käyttö rajoittuu pienehköihin alueisiin. Niiden lentokorkeus on enintään 150 m lentoturvallisuuden vuoksi. Kopteriin on oltava näköyhteys ja etäisyys enintään 500 m eikä lennetä lentokenttien lähialueilla. Suositus on myös, ettei yleisömassan yläpuolella lennettäisi. Mitään lentolupaa ei tarvita. Yhdellä lennolla voidaan kuvata noin 50 ha. Tarkkuus on huomattavan suuri: pikselikoko 150 m:n korkeudesta kuvattuna on 3,5 cm. Kun tarvitaan pieneltä alueelta tarkkaa tietoa, nopeasti ja matalin kustannuksin, siinä on kopterin markkinarako. VERKOSTOITUMINEN ON ELINEHTO Kopterit ovat oma osaamisensa, mutta mistä on tullut kuvauksiin ja käsittelyyn liittyvä tuntemus? VideoDronella on yhteistyökumppaneina mm. Mosaic Mill ja Pieneering, joilla on sekä ohjelmistot, että prosessointitaito. Siinä sivussa on Mikkola itsekin perehtynyt varsinaiseksi asiantuntijaksi: netissä on vietetty hirveä määrä aikaa. VideoDronen ominta ovat laitevalmistus, laitteistot, huolto ja koulutus. Kuvauksia tehdään rajallisesti aikataulujen salliessa. Monet asiakkaista prosessoivat itse kuvaustulokset. Mikkolan mukaan ortokuvaus koptereilla ja 3D-mallinnus tulevat lisääntymään. Kopteri on pienen alan nopea kartoitusväline. Asiaan perehtymätön saattaa ihmetellä, millä kuvaukset orientoidaan? GPS antaa koordinaatit ja inertiatekniikalla hoidetaan kallistusten mittaukset. Haastattelija yrittää pohtia, mihin käyttötarkoituksiin koptereita tarvitaan ja eikö kysyntä ole vain muutamia kappaleita. Käyttäjistä maanrakennusyritykset ovat suurin ryhmä. Mainostoimistot käyttävät kopteria perinteisen ilmakuvauksen keinoin. Mikkolan visio on kuitenkin tekninen ilmakuvaus. Hän näyttää hyllystä kopteririviä ja siellä on lämpökamera. Sen avulla poliisi ja pelastuslaitos voivat etsiä kadonneita. Sillä tutkitaan myös kaukolämpöputkistojen vuotoja tai muuntaja-asemien kontaktihäiriöitä sekä rakennusten lämpövuotoja. Mikkola kertoo esimerkin, jossa 120 m korkeassa piipussa oli tapahtunut räjähdys ja vauriot piti selvittää. Kohteeseen ei voitu mennä nosturilla ja alueella ei saanut lentää miehitetyllä ilmaaluksella. Tutkimus oli mahdollista suorittaa vain videokameralla varustetulla multikopterilla. Kuva zoomattiin piipun sisälle, josta MAANKÄYTTÖ

8 Pekka Lehtonen sitten liekkien lomasta vaurioitunut kohta löytyikin, ja voitiin tehdä suunnitelma vian korjaamiseksi. Huimaa! Eikö tämmöinen ole kuitenkin ääriharvinainen tilanne? Mistä syntyy massakysyntä? Tieto lisää käyttöä ja sovellutusmahdollisuuksia on paljon. Voidaan tarkistaa siltoja, vesitorneja ja maneesien kattorakenteita jne. Uusia käyttötarpeita ilmenee koko ajan. Poliisi voi lähettää kopterilla vaikkapa neuvottelupuhelimen piirityksessä olevalle, aseistetulle, vakavasta rikoksesta todennäköisin syin epäillylle. Sitä ennen epäilty pitää löytää metsästä ja se käy lämpökameran avulla. Kopterin avulla voidaan tehdä vaikkapa ilmanlaadun mittauksia tai kiinteistövälittäjä kuvata myyntikohteen. Siirrytään vielä ulommaksi maanmittauksen ytimestä eli koptereiden rakentamiseen. Kaikki osat ostetaan alihankintana. Kokoaminen ja tuotekehittely tapahtuvat VideoDronessa. Mikkola kertoo, että kevytrakenteet tehdään hiilikuidusta ja osat 3D -tulostuksina. 3D-osat ovat todella vahvoja: toimittajan hennoilla sormilla ei pysty rikkomaan eikä kuulemma vahvemmillakaan. Hiilikuitu on kestävä, kova ja kevyt materiaali, ja 3D- tulostuksella voidaan tehdä minkämuotoisia osia tahansa. Mikkola istuu alihankkijan kanssa tietokoneen ääreen ja ajatukset, osin yöllä tajuntaan tunkeutuneet, muokataan yhdessä 3D-malliksi. Demonstraatio on avartava. Haastattelija luuli tätä ennen, että 3D-tulostus on vielä propellipäiden puuhastelua, mutta oli yllättävää, että tulostusta voidaan käyttää jo massatuotantoon ja vaikkapa itse propellien pyörittämiseen! Pienoiskopterissa on yli 100 erillistä osaa ja niitä tulee yli 10 maasta. Hiilikuiturungot tehdään Suomessa, hiilikuituinen levymateriaali Kaukoidässä, 3D-osat Jyväskylässä. Lisäksi tarvitaan mm. radio-ohjaimet, kamerat, autopilotit, ohjaimet, moottorit, potkurit. Jokaista moottoria ohjataan 400 kertaa sekunnissa. Hengästyttää! OMA YRITYS EI RAJOJA LAADUNPARANTAMISESSA VideoDronen toimintaidea on, että asiakas saa käyttövalmiin tuotteen, koulutuksen ja myöhemmin myös huollon ja teknisen tuen. Jos vaikkapa uuden käyttöidean keksinyt henkilö haluaa perustaa sen toteuttamiseksi yrityksen, VideoDrone tarjoaa laitteet, koulutuksen ja auttaa yritystoiminnan käynnistämiseksi. Laitteita myydään vain ammattikäyttöön. Markkinointi käy nettisivujen avulla ja henkilökohtaisin kontaktein. Myös vientiä ollaan käynnistämässä, lähinnä Eurooppaan. Kiinalaiset ovat markkinoilla netin kautta, mutta he eivät tarjoa kokonaisuutta, esimerkiksi koulutusta ja huoltoa. EU:n alueelle on veikattu 13 mrd:n markkinoita tälle alalle laitteineen, sovellutuksineen ja palveluineen. Siinä on tulevaisuutta! Haastattelija laskeskelee vaikutuksia, jos siitä vaikkapa 1 mrd pesiytyisi Ruokomäen tielle. Uuden yrityksen perustaminen on helppoa, mutta jos aikoo hakea jotain avustusta tai apua yrityksen käynnistämiseen, tilanne muuttuu totaalisesti. Itselleni byrokratia on vastenmielistä, mutta 8 MAANKÄYTTÖ

9 Oma yritys: Kukaan esimies ei ole ojentamassa, että kustannuksia pitää karsia laadun kustannuksella. Toiminnan kivijalka: kokonaispalvelu ja hyvin tehty työ, siis parhaiten tehty. Asiakaspalvelua ei voi tuoda ulkomailta. Pekka Lehtonen Toimintaan kuuluvat muun ohella koptereiden kokoaminen ja huolto. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy auttoi tämän vaiheen yli. Heidän toiminnastaan voi antaa arvosanan kiitettävä+++, Mikkola arvioi. Mitä positiivista on yritystoiminnassa? Saa olla itsensä herra. Voi tehdä niin hyvää työtä kuin haluaa, eikä kukaan esimies ole ojentamassa, että kustannuksia pitää karsia laadun kustannuksella. Kun internet ja ylipäätänsä tälläkin alalla kansainvälistyminen lisäävät kilpailua, on lisäpotkua väännettävä jostakin, millä erottuu. Se on räätälöinti, kokonaispalvelu ja hyvin tehty työ, siis parhaiten tehty. Asiakaspalvelua ei voi tuoda ulkomailta. Asiakkailta saatu positiivinen palaute on paras kiitos. Se antaa voimaa haasteiden yli ja kannustaa eteenpäin. Siinä näkemyksiä, jotka sopivat muuhunkin yritystoimintaan kuin helikopterien lennätykseen. Ne sopivat kaikkeen työn tekemiseen. Seurasi yksi haastattelutapaamisen vaativimpia hetkiä. Ajo yliliukasta Ruokomäentietä takaisin hiekoitetuille teille. Ovella, metsämaiseman keskellä, palautui ajatuksiin jälleen tämä salaperäisyys. Voiko helikoptereita käyttää vakoilutoimintaan? Haastateltava pidättäytyy selvästi vastaamasta: Siihen aihepiiriin kuuluvat asiat ovat luottamuksellisia eikä niistä voi kertoa, jottei CIA loukkaantuisi. Vastuu jää lukijalle: mikä virkkeessä on totta ja mikä vain etusormen kopterilentoa tietokoneen näppäimistöllä. VideoDrone Finland Oy ainoa suomalainen kuvauskoptereita ammattikäyttöön valmistava yritys tuotekehitys v:sta 2011 perustettu 2012, osakeyhtiöksi 2013 osakkaita: 2 lukuisia alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita PIENOISHELIKOPTERI lentoaika jopa 40 min, pyrkimys lisätä 1 tuntiin kopterin halkaisija alle 80 cm lentopaino alle 5 kg moottoreita 4 8 sähkökäyttöinen käyttömahdollisuudet: video-, still-, lämpö-, orto- ja väärävärikuvaukset sekä mahdolliset muut MAANKÄYTTÖ

10 Ilvessalon perintö markkinoiden haasteissa Simo Hannelius Metsätutkimuksen suurmies Yrjö Ilvessalo toi metsätyyppiteorian käytäntöön. Metsätyypeillä on ollut suuri vaikutus metsätalouden kysymyksissä, mutta onko niille käyttöä markkinataloudessa? Verokarhu voittaa, kun metsä arvioidaan summa-arvomenetelmällä. METSÄTYYPIT KASVUPAIKKOJEN viljavuuden (boniteetti) kuvaajina olivat monien metsäpoliittisten ratkaisujen lähtökohtana 1900-luvun alussa. Verotus perustui osin vielä vuoteen 2006 asti metsätyyppeihin. Metsäkiinteistöjä on halottu siten, että kukin osakas on saanut yhtä paljon viljavuudeltaan samanarvoista maata. Metsämaan eri viljavuusluokille ja eri-ikävaiheiden metsiköille on laskettu odotusarvoja, joista summataan ehdotus metsäomaisuuden markkina-arvoksi. Metsätyyppejä käytetään vielä summa-arvomenetelmän laskentaperusteina, mutta ei enää kahdessa muussa edellä mainitussa tarkoituksissa. Onko niille markkinataloudessa käyttöä metsäomaisuutta arvioitaessa? Akateemikko Yrjö Ilvessalo ( ) oli yksi metsäntutkimuksen suurista nimistä. Hän oli myös luomassa maanjaon ja metsänarvioinnin periaatteita ja opetti maanmittausinsinöörejä Teknillisessä korkeakoulussa. Akateemikko on kuvan vasemmassa laidassa metsätieteellisen seuran kokouksessa 1970-luvulla seuranaan Tapion johtaja V. J. Palosuo ja MMM:n kansliapäällikkö Reino Uronen. CAJANDER LOI METSÄTYYPPITEORIAN A. K. Cajanderia ( ) pidetään metsäntutkimuksen isänä. Hän julkaisi metsätyyppiteorian 1900-luvun alussa. Alkujaan Cajander oli kasvitieteilijä. Hän luokitteli metsiä aluskasvillisuuden perusteella. Toisena tärkeänä havaintona oli lajiston muutos metsien asteittainen vanhetessa ja kilpailu ekosysteemissä kuten Artikkeli perustuu osin Yrjö Ilvessalon julkaisuun Erään metsämiehen muistelmia, joka ilmestyi postuumina 2014 Helsingin yliopiston laitoksen julkaisuna 6 (345 s.). Yrjö Ilvessalo oli maamme metsäntutkimuksen suuria nimiä ja hänen linjauksensa näkyivät aikansa metsäpoliittisissa ratkaisuissa. Hänen tärkein tehtävänsä oli kartoittaa itsenäistyneen maan metsävarat silmällä pitäen niiden käyttöä ja teollista jalostusta. Hän juoksi Suomea tieteen eturiviin ja maailmankartalle. Hänet nimitettiin 1948 Suomen Akatemian yhdeksi kahdestatoista jäsenestä metsätieteiden edustajana. Ilvessalo oli erikoisopettajana myös maanmittareille metsätaloudessa ja metsänarvioinnissa vuosina ja hänen julkaisuihinsa perustuivat metsätyypeille lasketut jyväluvut. 10 MAANKÄYTTÖ

11 Pohjoisen metsänomistaja hyötyy, kun nuorista metsistä maksetaan korvauksia Tapiossa laskettujen p erusteiden mukaan. Darwin oli osoittanut. Cajander oli 2. maailmansotaan asti myös auktoriteetti maamme metsäpolitiikasta päätettäessä. Cajander rekrytoi Yrjö Ilvessalon ajamaan metsätyyppiteoriaa käytäntöön. Kasvillisuuteen perustuva teoria sopii edelleen hyvin metsänhoidon lähtökohdaksi. Ilvessalo sai stipendiaattina Cajanderilta tehtäväksi v selvittää pääpuulajiemme puuntuotos eri metsätyypeillä ja metsiköiden rakenne. Ensin tuli tutkia näitä tunnuksia luonnontilaisissa oloissa ja verrata niitä myöhemmin talousmetsikköihin. Tärkeää oli saada tiedot metsätyypeittäin maakunnittain. Metsätyypin osoittama viljavuus oletettiin pysyväksi ominaisuudeksi. Myöhemmin on kuitenkin käynyt selville se, että metsämaan viljavuus on vähitellen parantunut. Tämä teema oli valtakunnan metsien inventoinnin jälkeen toiseksi tärkeintä Ilvessalon uralla. Metsätyypeillä on ollut suuri vaikutus metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä; metsäverotukseen, maanjakoihin ja metsäomaisuuden kiinteistöarviointiin. METSÄTYYPIT METSIEN VEROTUKSESSA Aluskasvillisuuden lajisto ja rehevyys olivat keskeistä metsätyypin arvioinnissa. Kasvillisuuden kuvauksesta päädyttiin kasvun arvioon, josta johdettiin myös metsäverotuksen peruste. Metsämaan tuotto otettiin pinta-alaverotuksen perusteeksi 1920-luvun alussa. Mitä viljavampi metsätyyppi, sitä enemmän sen arvioitiin tuottavan verotettavaa. Tuotoksen raha-arvoon päästiin selvittämällä sekä puutavaralajien osuudet hakkuupoistumassa että eri puutavaralajien kantohinnat. Lisäksi otettiin huomioon metsänhoidon kustannukset vähennyksinä. Tilakohtainen vero määrättiin keskimääräisyyden periaatteella vuosittain ja riippumatta siitä, oliko metsätaloudesta saatu tuloja. Myös tilan arvo varallisuusverotuksessa perustui arvioidun tuoton kapitalisointiin 10 prosentin korolla. Näistä luovuttiin lopullisesti vasta 2006 ja metsätuloja verotetaan nykyisin kuten muitakin pääomatuloja. Pinta-alaverotuksen metsäpoliittisena kannusteena pidettiin sitä, että se edisti hyvää metsänhoitoa. Keskimääräistä suurempaa tuottoa ei verotettu ja vuotuinen maksu pakotti monet säännöllisiin hakkuisiin. Ehkä juuri viimeisin peruste oli syynä siihen, että muun muassa Björn Wahlroos on kannattanut pinta-alaverotusta. METSÄTYYPIT MAATA JAETTAESSA Kansalliskirjailijamme on esittänyt esimerkin maanjaon periaatteen vaikutuksesta tilojen pirstoutumiseen. Seitsemän veljestä saivat naapureitaan seitsemän kertaa suuremman metsätilan perinnökseen, kun isä otti osakseen kulon polttamaa maata. Jukolan isäntä piti enemmän huolta jälkeen tuleviansa edusta Ilvessalo ajoi Cajanderin metsätyyppiteoriasta metsä talouteen käytännön ratkaisuja. Tyypin kuvaama viljavuus oletettiin kasvupaikan pysyväksi ominaisuudeksi. Myöhemmin on käynyt selville, että varsinkin karuimpien metsätyyppien viljavuus on parantunut likimain yhden tyypin verran maan eteläosissa. Kuvassa jäkälätyypin maata Kalajoen hiekkadyyneillä. Tapion ydinrooli on tutkimustiedon tiivistäminen ja jalostaminen helppokäyttöiseksi ja käytännönläheiseksi materiaaliksi. Tässä työssä kehittämiskeskus on epäonnistunut. MAANKÄYTTÖ

12 Pitäisikö klassiset saksalaiset metsänarvonlaskennan oppikirjat polttaa? kuin omasta parhaastansa, kirjoitti Aleksis Kivi vuonna Mitä vähäarvoisempaa maata jaettaessa oli saatavissa, sitä suuremman pinta-alaan oli mahdollisuus. Aika kuitenkin muutti metsiköiden arvosuhteita ja veljekset saivat Impivaaransa tuuheina kasvavina metsinä. Jyvityksen periaatteet ovat vaikuttaneet yksityismetsien rakenteeseen aina 1700-luvun isojaoista lähtien. Ilvessalo oli keskeinen tutkija myös maanjakojen suosituksia laadittaessa. Hän julkaisi tuloksia metsämaiden hyvyyden jyvittämiseksi maanmittaustoimituksissa 1920-luvulta lähtien. Tuloksilla oli laajaa merkitystä, kun maita jaettiin maankäyttölakien toimituksissa sotien jälkeen. Jyvityksen periaatteesta on seurannut, että metsätyyppi pysyvänä ominaisuutena vaikuttaa ja on määräävä tunnus jakoehdotuksessa. Jotta kukin osakas saisi yhtä suuren osuuden yhtä viljavaa maata, kiinteistöjä jaettiin kapeina kaistoina. Periaate edisti vaikeasti hoidettavien, epärationaalisesti hallittavien tilojen muodostusta. Eniten tällaisia jakoja tehtiin Pohjanmaalla, jossa haittoja on korjattu uusjaoilla. Jyvitys vaikutti myös kiinteistöjen pinta-aloihin. Kun jakoehdotuksessa osakkaiden jyväluvut olivat yhtä suuria, viljavampaa osaa tuli vastaavasti pienempi pinta-ala kuin karuja maita käsittävään alueeseen. Kauppahintatutkimuksissa on havaittu, että pinta-aloiltaan suurissa metsätilakaupoissa metsämaan viljavuus on keskimäärin huonompi kuin pienissä kohteissa. Perinteiseen jyvitykseen tehtiin muutos vuoden 1995 kiinteistönmuodostamislaissa. Suositeltavaksi tuli kokonaisarvon mukainen markkina-arvo yhteisomistuksia purettaessa. Menetelmänä tuli kyseeseen arviointiteoreettisesti luotettavin tapa eli kauppaarvomenetelmä. Sen soveltamista tuki paitsi kauppahintarekisteri ja -tilasto myös Maanmittauslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen empiirisen tutkimukset. siihen. Kun arvioinneista on riidelty käräjillä, menetelmään perustuvia tuloksia on hyväksytty ja näin sille on muodostunut ennakkotapauksen arvo. Metsätyypit ovat keskeisiä lähtökohtia tuotosennusteille. Pääpuulajien metsiköille eri ikävaiheissa saadaan laskettua odotusarvoja, joista kootaan summa-arvo. Laskennan diskonttauksen vaihtelevat korkosovellukset vaikuttavat keskeisesti tuloksiin, koska odotusajat ovat pitkiä. Diskonttauksen perusteet eivät perustu markkinainformaatioon. Hankaluutena on ensinnäkin se, että kiertoajan alussa pitää maksaa metsän perustamisen kustannukset ja vasta paljon myöhemmin on odotettavissa hakkuutuloja. Näistä metsänarvonlaskennan reunaehdoista seuraa, että karulla maalla vain vaatimattomalla korolla (1 2 %) tulonodotuksia diskontaten saadaan nykyarvo, joka on kustannusten summaa suurempi eli paljaan maan arvo saadaan positiiviseksi. Sekin rajoittaa tulosten uskottavuutta, että maasta ollaan aina markkinoilla valmiita maksamaan jotakin, kasvaapa sillä kuinka huonoa taimikkoa tahansa. Epäloogisinta on se, että eri viljavuusluokkien metsämaille ei käytetä yhdenmukaista laskentakorkoa. Karuimpien ja pohjoisten metsämaiden laskentakorko on 1 2 % ja viljavimpien 3 4 % maamme eteläosissa. Tästä seuraa muun muassa se, että karujen maiden ja pohjoisten nuorista metsiköistä maksetaan korvauksia suhteellisesti selvästi enemmän kuin etelän viljavista kohteista. Perusteet laskea odotusarvoja ja -lisiä ovat menettäneet merkitystä, koska puustoa voi hakata uudistetun metsälain mukaan lähes rajoituksitta ja iästä riippumatta. Niitä voidaan kuitenkin käyttää eräissä korvaustilanteissa. Aiemmin odotusarvoilla oli merkitystä, koska metsälaki esti nuoren kasvatusmetsikön liian voimakkaan harvennuksen ja ohjekiertoaikaa varhaisemman päätehakkuun. METSÄTYYPIT METSÄOMAISUUDEN ARVIOINNISSA Yrjö Ilvessalo lanseerasi summa-arvomenetelmän meille 1920-luvulla, kun muutakaan tapaa ei ollut. Se tukeutuu klassiseen saksalaiseen metsänarvonlaskentaan Faustmannin (1849) kaavan mukaan. Itsenäistyneessä maassa ei ollut edellytyksiä kauppaarvomenetelmän käytölle eikä ollut saatavissa vertailutietoja kauppahinnoista. Tutkijana Ilvessalo (1965) kuitenkin epäili myöhemmin summa-arvomenetelmän soveltamista markkina-arvojen arviointiin ja piti sitä mielivaltaisena. Tällaisten hintojen selitys on jäänyt vaillinaiseksi ja hinta tulkinnan varaiseksi. Metsätyyppiteoriaa sovelletaan metsäomaisuuden arvioinnissa summa-arvomenetelmällä. Yksityismetsätalouden organisaatio (Tapio) pitää sitä yllä. Se ja osin Maanmittauslaitoskin luottavat Simo Hannelius (s. 1943) on Metlasta eläköitynyt tutkija, jonka keskeisin teema liittyi metsäomaisuuden kiinteistöarviointiin ja tärkeimpinä yhteistyökumppaneina olivat Maanmittauslaitos, Teknillisen korkeakoulun maanmittausosasto ja Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys. Sähköposti: simo.hannelius netti.fi, puh MAANKÄYTTÖ

13 MAANMITTAUSOPETUSTA Metropoliassa Teksti ja kuvat: Vesa Rope ja Juhani Nippala Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy perustettiin yhdistämällä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu (EVTEK) ja Helsingin ammattikorkeakoulu (STADIA) vuonna Maanmittaus pienenä tutkintoalana on kuitenkin säilynyt omana koulutusvastuuna. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat hakevat opiskelemaan nimenomaan maanmittausta. TOIMINTAKULTTUURILTAAN ERILAISTEN organisaatioiden yhdistyminen ei ole ollut mutkatonta, opetusaloja on paljon ja toimipisteitäkin on yli 20. Sisäisten uudistusten lisäksi ammattikorkeakoulut ovat vielä joutuneet hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä uudet toimiluvat ja rahoitusmallikin on muuttunut, joten melkoista myllerrystä viimeiset vuodet ovat olleet. Hajanaisesti sijoittuvista ja lukuisista toimipisteistä pääkaupunkiseudulla pyritään eroon ja toimintaa ollaan kokoamassa neljään kampukseen. Ensimmäisenä tavoitteena on saada uusi kampusrakennus Helsingin Myllypuroon metroaseman viereen. Rakennus- ja kiinteistöalan koulutus, mukaan lukien maanmittaus, siirtynee Myllypuroon suunnitelmien mukaan jo vuonna Tällä hetkellä opetus tapahtuu Leppävaarassa Espoossa. Nykyinen organisaatio rakentuu tilaaja-tuottaja-mallin pohjalle, jossa koulutusvastuut on jaettu neljälle suurelle osaamisalueelle. Tutkintoalueet vastaavat opetustoiminnan järjestämisestä ja tilaavat koulutuksen pääosin osaamisalueilta. Viime vuonna toteutetun uuden organisaatiomallin tavoitteena on edistää yhteistyötä osaamisalueiden kesken sekä niiden ja yhteisten palveluiden välillä sekä vahvistaa monialaisuuden toteutumista koulutustarjonnassa, KIT-toiminnassa ja liiketoiminnassa. METROPOLIAN PEDAGOGINEN STRATEGIA Metropolia on valinnut pedagogiseksi linjauksekseen työelämäläheisen oppimisen. Metropolian pedagogiikka perustuu oppijan Metropolia on valinnut pedagogiseksi linjauksekseen työelämäläheisen oppimisen. DI VT Pertti Raittinen on vuosia ollut mukana opetuksessa ja opettanut viimeksi kiinteistöarvioinnin juridiikkaa ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. polkuun. Sen tavoitteena on opiskelijan osaamisen kehittyminen. Oppijan polussa keskeistä ovat työelämäläheisyys, KIT tutkiva ja kehittävä oppiminen, elinikäinen oppiminen, monialaisuus ja kansainvälisyys. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tulee olla perusosaamisen lisäksi hyvät taidot kehittää omaa työtään. Esimerkiksi projektilähtöinen oppiminen, tutkiva oppiminen, CDIO (Conceiving Designing Implementing Operating) ja case-oppiminen luovat tähän hyvän mahdollisuuden. Näin ollen opetus järjestetään Metropoliassa soveltuvin osin projektityöskentelynä. Opettajan rooli työelämäläheisessä projektilähtöisessä tai tutkivaa oppimista hyödyntävässä oppimisessa on olla prosessin alkuunpanija, opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien yhteisöllisen oppimisprosessin tukija ja koordinaattori. Lisäksi hänellä on tärkeä rooli työelämäyhteyksien kehittäjäkumppanina. Opiskelija vastaa omasta oppijan polustaan. Opettajuudessa korostuvat oppimi- MAANKÄYTTÖ

14 Kuvassa tutkitaan UAV-kopterin soveltuvuutta koulun tarpeisiin. Työelämäläheisyyden toteuttamiseksi maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmalla on neuvottelukunta. sen ohjaus, uudistumiskykyinen verkostoituva asiantuntijuus ja yhteisöllisyys. Työelämäläheisyyden toteuttamiseksi maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmalla on neuvottelukunta. Sen koulun ulkopuoliset työelämäyhteistyötahot edustavat pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja, Maanmittauslaitosta ja muutamaa maanmittausalalla toimivaa yksityistä konsulttiyritystä. Neuvottelukunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja se käsittelee sekä antaa tarvittaessa lausuntoja tutkinto-ohjelman opetukseen liittyvistä asioista. Neuvottelukunnan kokoonpano on (kevään 2015 tilanne) seuraava: Pekka Tervonen, kaupungingeodeetti, Vantaa, Tuomas Frösen, kaupungingeodeetti, Espoo, Kari Ingberg, toimistopäällikkö, Helsinki, Ari Tella, yli-insinööri, Maanmittauslaitos, Kyösti Laamanen, projektipäällikkö, Sito Oy, Pasi Kråknäs, kehitysinsinööri, VR-Track Oy, Pasi Joensuu, General Manager, Exact AIP-Mittaus Oy ja maanmittaustekniikan henkilökuntaa ja opettajia. OPISKELIJAT Opiskelijat Metropoliaan tulevat pääosin Etelä-Suomesta ja voisipa sanoa jopa että Uudeltamaalta. Nuorista enemmistö on ylioppilaita ja esimerkiksi kartoittajia on vuosittain mukana vain muutamia. Jonkun verran opiskelijoiksi hakeutuu myös ns. toista tutkintoa suorittavia henkilöitä luottaen siihen, että maanmittausalalta löytyy töitä tulevaisuudessakin. Suunnilleen puolet ensisijaisista nuorisohakijoista on voitu ottaa sisään. Aikuisopiskelijat ovat pääosin alalla tai lähialoilla toimivia henkilöitä, jotka pyrkivät kehittämään osaamistaan ja etenemään urallaan. Opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä noin 250 mukaan lukien päivä- ja monimuoto-opiskelijat sekä ylempään amk-tutkintoon opiskelevat. Suurimman ryhmän muodostavat kokopäiväiset nuoriso-opiskelijat, joita vuosittain aloittaa noin 40. He valmistuvat pääosin 4 5 vuodessa. Opiskelu on varsin lukujärjestykseen sidottua. Kuitenkin yhä enemmän tehdään erilaisia projekteja mielellään työelämän kanssa yhteistyössä. Keskimäärin joka toinen vuosi on aloitettu myös ns. aikuisille tarkoitettu tutkintoon tähtäävä monimuotokoulutus, jossa aloittaneita on ollut noin 35. Opetus tapahtuu muutamana viikon pituisena jaksona sekä kymmenkunta kertaa perjantaina ja lauantaina. Opetustunteja on selvästi vähemmän kuin nuorisolla, mutta kotiläksyjä ja itsenäisiä tehtäviä enemmän. Usealla heistä on aiempaa ammatillista osaamista, mikä helpottaa ja motivoi opiskelua. Tavoitevalmistumisaika heilläkin on 4 vuotta. Useimmilla opiskelu tapahtuu työn ohessa vaatien siten sekä perheen että työnantajan myönteistä suhtautumista. Opiskelijaksi hakeudutaan päivä(nuoriso)opetukseen valintakokeiden kautta ja monimuoto(aikuis)opetukseen paperihaulla. Uutena mahdollisuutena ollaan ottamassa käyttöön tutkintoopiskelijaksi hakeutumista avoimen amk:n väylän kautta, jolloin opiskelu tapahtuu aikuis/nuorisopuolen opetussuunnitelmien mukaisesti, mutta aikaisempia korkeakoulutasoisia opintoja edellytetään noin vuoden verran. Toista kertaa on menossa ylempään korkeakoulututkintoon (yamk) tähtäävä koulutus. Opiskelijoita viime syksynä aloitti 35. Opiskelu muodostuu 30 opintopisteen teoriaopinnoista sekä 30 opintopisteen opinnäytetyöstä. Tutkinnon voi suorittaa vuodessa, mutta useimmilla se kestää 2 vuotta. Nämäkin opiskelijat hankkivat lisäkoulutusta työn ohessa, mikä vaatii muunkin elämän järjestämistä opiskelun mahdollistavaksi. Oheinen kuva on yamk:n tutkimusmetodiikan tunnilta, jossa on varsin motivoitunut ja aktiivinen ilmapiiri, toteaa lehtori Reijo Aalto ja jatkaa, että hyvää maisteriainesta koko porukka. OPETUSTARJONTA Opetustarjonta maanmittauksessa on perusteiltaan perinteistä ja se on pyritty pitämään käytännönläheisenä. Alan kehityksessä ollaan Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma on suorittanut laajojakin opiskelijaprojekteja todellisissa kohteissa. 14 MAANKÄYTTÖ

15 kuitenkin mukana eturivissä. Mielestämme maanmittarin tulee osata mitata ja kartoittaa nykyaikaisin välinein ja menetelmin sekä tuntea kiinteistöt ja niiden käsittelyyn liittyvät prosessit, juridiikka ja hallinnointi. Osa maanmittareista suuntautuu myös kaavoitus- ja ympäristöhallinnon tehtäviin, mikä edellyttää hyvää maankäyttö- ja rakennuslain tuntemista sekä suunnittelunäkemystä. Voimakkaasti opetukseen on tullut mukaan paikkatietotekniikka, koska lähes kaikkiin työtehtäviin liittyvät nykyisin tietokoneet. Tietotekniikan ja etenkin paikkatietojen hyödyntäminen ja hallitseminen tulee yhteiskunnassa olemaan entistä tärkeämpää osaamista. Koulutukseen sisältyy luonnollisesti myös luonnontieteellisiä ja matemaattisia aineita, liiketaloutta sekä Metropolian laaja valikoima kieliä. Sijainnista pääkaupunkiseudulla on se etu, että vakituisten opettajien lisäksi olemme saaneet valtakunnan parhaita osaajia asiantuntijaopettajiksi. Aalto-yliopiston kanssa yhteistyö on ollut vähäistä, mutta hyvät perustaidot jo hallitsevaa opiskelija-ainesta yliopisto saa ammattikorkeakoulusta valmistuneista. Kansainvälistä toimintaa tapahtuu lähinnä oppilasvaihtona. Vuosittain opiskelijoita on ollut vaihto-oppilaina ulkomailla, mutta myös opettajavaihtoa on ollut säännöllisesti lähinnä Dresdenin Fachhochschulen kanssa. Valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden olen kuullut monena vuonna tyytyväisenä todenneen alan monipuolisuuden ja sen, miten erilaisiin työpaikkoihin maanmittausopintojen pohjalta voi loppujen lopuksi hakeutua, kertoo lehtori Juhani Nippala. Tietotekniikan ja etenkin paikkatietojen hyödyntäminen ja hallitseminen tulee yhteiskunnassa olemaan entistä tärkeämpää osaamista. Luokkakuva syksyllä aloittaneesta yamk-ryhmästä. TODELLISISTA OPISKELIJAPROJEKTEISTA MOTIVAATIOTA OPISKELUUN Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma on suorittanut laajojakin opiskelijaprojekteja todellisissa kohteissa. Näistä laajin oli Nummi- Pusulassa sijaitsevan Tarkeelanjärven vedenpinnan korotushankkeen maastotyöt ja selvitykset, jotta asiasta oli mahdollista laatia aluehallintovirastolle korotuksen edellyttämä hakemus. Maastossa suoritettiin runkopistemittaus staattisena GNSS-mittauksena, tarkkaa vaaitusta, lennokkikartoitusta, takymetrikartoitusta sekä rantaviivan läheisyydessä vedenkorotuksen vaikutusten arviointiin liittyviä katselmuksia. Toimistotyönä tehtiin erilaisia arvioita, laskentoja ja vertailuja vedenpinnan korotusten vaikutuksista. Projektin toteutuksesta vastasivat opiskelijat projektinjohdosta lähtien, opettajat vastasivat resurssoinneista, kalustosta ja projektinohjauksesta. Projekti kesti kaikkiaan 2 vuotta ja siihen osallistui kaksi vuosikurssia. Pato valmistui suunnitellusti syksyllä 2014 nyt odotellaankin mielenkiinnolla paraneeko järven virkistyskäyttö vedenpinnan korotuksen jälkeen. Kartanoprojektissa puolestaan mallinnettiin eräs eteläsuomalainen kartanomiljöö tulevien käyttösuunnitelmien pohjaksi. Työ käsitti lennokkikuvauksen, maalaserkeilausta ja takymetrikartoitusta. Työ tehtiin osana käytännöllisen geodesian maastoharjoituksia. Lapinlahden lähde -projektissa taas mallinnettiin Lapinlahden entisen sairaalan rakennettu ympäristö myös tulevan uuden käytön suunnittelun pohjaksi. Nokian Renkaiden testirata lennokkikuvattiin ja takymetrikartoitettiin radan tarkan sijainnin ja muodon määrittämiseksi. Näissä opiskelijaprojekteissa opiskelijat hyödyntävät todellisissa projekteissa osaamistaan ja omaksuvat projektityöntekemisen siten, että lopullisia hyväksyttäviä tuloksia myös syntyy. INNOVAATIOITA Perinteisen maanmittauskaluston lisäksi on tutkinto-ohjelmaan saatu viime vuosina mielenkiintoisia uusia laitteita. Laserkeilain on ollut käytössä jo muutaman vuoden ja sen käyttö on liitetty perusopetukseen. Pieniä ilmakuvauksia varten käytössämme ollut lennokki ollaan korvaamassa tänä vuonna UAV-helikopterilla, mikä parantaa pienialaisten ilmakuvausten tekemistä sekä puhtaasti opetustarpeisiin että myös innovatiivisina yhteisprojekteina muiden kanssa. Tutkinto-ohjelmalla on myös Cave eli 3-ulotteinen automaattinen videoympäristö, jossa voi simuloida lähes oikeassa koossa liikkumista mallin sisällä. Käyttömahdollisuuksia vasta tutkitaan, mutta jo nyt yhteistyöhön on löytynyt kiinnostuneita kumppaneita. Suhteellisen helposti ohjelmoitavana se soveltuu ainakin rakennusja yhdyskuntasuunnitteluun suunnitelmien havainnollistamiseen sekä erilaisten tilojen ja ympäristön parantamiseen. TYÖLLISTYVYYS Koulutuksen tärkein tavoite on työllistyvyys. Huonoista ajoista huolimatta alan työllisyys on pysynyt hyvänä ja ajoittain on jopa ylikysyntää, joten opetamme työelämän kannalta oikeita asioita, sanoo tutkintovastaava Vesa Rope. Valmistumisvaiheessa tutkintoon valmistuvat sijoittuvat karkeasti ottaen siten, että puolet sijoittuu yksityisiin yrityksiin ja puolet julkiselle sektorille, pääasiassa kuntiin. Maanmittauslaitos työllistää muutaman valmistuneen vuosittain. Juhani Nippala työskentelee yhdyskuntasuunnittelun lehtorina Metropoliassa. Sähköposti: juhani.nippala metropolia.fi. Vesa Rope on maanmittauksen tutkintovastaava Metropoliassa. Sähköposti: vesa.rope metropolia.fi. MAANKÄYTTÖ

16 KIINTEISTÖT MAANKÄYTTÖ 2015 Maan mittaus päivät MITTAUS & MALLINNUS MAANMITTAUSPÄIVÄT ESPOOSSA Teksti ja kuvat: Susanna Kari Matti Vanhanen puhui päivien Asuntorakentamisen haasteet -sessiossa. Uudistetulla konseptilla toteutetut Maanmittauspäivät kokosivat huhtikuussa Espooseen noin 400 osallistujaa. Jokainen kävijä pystyi räätälöimään itselleen sopivimman koulutuspaketin, kun näiden kahden keväisen päivän aikana Dipolissa kuultiin noin 40 seminaariesitystä viidessä rinnakkaisessa sessiossa. Tapahtumassa oli varattu oma osionsa myös Nuorten maanmittauspäiville ja alan näyttelylle. Päivät päätettiin iltajuhlaan, jossa paljastettiin myös ensi vuoden päivien järjestäjä: Jyväskylä. Torstain avajaisseremonioiden jälkeen järjestettiin cocktail-tilaisuus, jossa oli aikaa sosiaalisille kohtaamisille ja verkostoitumiselle. Samassa tilassa oli mahdollista tutustua näyttelyyn, jossa esittäytymässä oli alan yrityksiä ja organisaatioita. Yleisöllä oli hauskaa Dipolin pääsalissa. Etualalla Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 16 MAANKÄYTTÖ

17 Rinnakkaiset sessiot tarjosivat laajan kirjon seminaariesityksiä. Mittauksen ja mallinnuksen puolella kuultiin muun muassa digitaalisuudesta ja vedenalaisten rakenteiden mittaamisesta. Loppuvaiheen maanmittausinsinööriopiskelijat Aino (vasemmalla) ja Sanna osallistuivat päiville yleisestä kiinnostuksesta: Idea lähteä nousi esille työpaikan kahvipöydässä. Aino ja Sanna kävivät kuuntelemassa muun muassa esityksiä MRL:n uudistamisesta. Maanmittauspäivien avajaisseremoniassa jaettiin tunnustuksia palkintojen ja stipendien muodoissa. Suomen Maanmittausinsinöörien Liito ry:n (MIL) tunnustuspalkinto 2015 meni Suomen nuoret maanmittarit -verkostolle sen määrätietoisesta ja aktiivisesta työstä maanmittari-identiteetin edistäjänä. Pyykin vastaanottivat Tuomas Jylhä ja Niko Haaraniemi. Maanmittauspäivien neuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Rantalainen (oikealla) luovutti Maanmittauspäivien standaarin Pekka Lehtoselle. MAKLI:n puheenjohtaja Jari Ahonen (vasemmalla) luovutti MAKLI:n Mittaripystin nro 24 Martti Pietikäiselle. Maanmittausalan edistämissäätiö tukee apurahoin alaan liittyvää tutkimusja valistustyötä. Kuvassa vasemmalla apurahoja on jakamassa säätiön puheenjohtaja Erik Lönnfeldt. Apurahan saajat vasemmalta oikealla ovat Jussi Vimpari, Olli Helen ja Jürgen Grönfors. MAANKÄYTTÖ

18 Vuoden 2015 Maanmittauspäivien iltajuhla pidettiin perjantaina ja siihen osallistui noin 200 henkilöä. Iltajuhla pidettiin päivätilaisuuksien tapaan Otaniemen Dipolissa, siis keskellä perinteikkäitä teekkarimaisemia. Näin ollen illallisten ohjelman teemakin vastasi miljöötään: osallistujat kuulivat polyteknikkojen kvartetin esittämiä lauluja ja pääsivät itsekin laulamaan Aaltoyliopiston Maanmittarikillan Ulkoja kulttuurimestarin Reeta Ojalan johdolla. MATKAKERTOMUS Keltanokat Maanmittauspäivillä LÄHTI ROVANIEMELTÄ Lapin ammattikorkeakoulusta 14 maanmittaustekniikan opiskelijaa kauas etelään Espoon Otaniemeen Maanmittauspäiville. Tunnelma oli hyvä jo lähtiessä, päättyiväthän juuri edellisenä päivänä tämän vuoden opiskelut ja kirmasimme kesälaitumille kesätöiden alkamista odottelemaan. Etukäteen vähän mietitytti, mitä Maanmittauspäivillä on meille annettavana. Tarjottavaahan riitti. Osallistuimme nuorille maanmittareille suunnattuun workshopiin, jota vetivät Tuomas Jylhä ja Niko Haaraniemi. Aiheena oli miettiä, miten maanmittausalan mediaseksikkyys paranisi ja ideoita syntyi, kuten esimerkiksi monipuolisen esittelyvideon tekeminen. Siellä tutustuimme myös toisiin alan opiskelijoihin. Ensi vuodeksi toivoisimme enemmänkin opiskelijoita osallistumaan sekä workshopiin että Maanmittauspäiville kaikista alan kouluista. Kokemuksia opiskelusta ja kesätöistä on mukava vertailla. Samaan aikaan oli myös mielenkiintoisia luentoja, joiden välillä suihkimme. Ainoaksi ongelmaksi muodostui valinnan vaikeus. Aiheet olivat monipuolisia ja avarsivat opiskelijan mielikuvia asioista. Sessioissa käsiteltiin paljon ajankohtaisia asioita 3D-kaupunkimalleista kiinteistökaupan verkkopalveluun ja putkiremontin vaikutuksesta asunnon arvoon eli aiheita oli laidasta laitaan. Esittelijöiden ständeillä pääsimme tutustumaan uusimpaan tekniikkaan. Ketäpä tulevaa insinööriä eivät kiinnostaisi laserkeilaimet, lennokit ja muut töitä helpottavat vempeleet :) Ja ne ihmiset! Kuten oli luvattu, iltaohjelmat eivät olleet mitään pönötystä, vaan iloista puheensorinaa ja tutustumista ihmisiin. Olemme aloittaneet verkostoitumisen ja se on mielestämme arvokkaampaa kuin opintopisteet ja arvosanat tulevaisuutta silmälläpitäen. Kiitos järjestäjille, esittelijöille ja osallistujille, tunsimme itsemme tervetulleiksi! Seuraavia Maanmittauspäiviä Jyväskylässä ja vanhojen tuttujen tapaamista odotellen, Kati Hyvärinen, Pauliina Hattukangas ja Jenni Nurmi 18 MAANKÄYTTÖ

19 nuorten Maanmittauspäivät Paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen puhui Nuorten maanmittauspäivillä maanmittausalan markkinoinnista ja työmahdollisuuksista. Käytännön vinkkinä hän painotti esimerkiksi kielitaidon kehittämisen tärkeyttä. Maanmittauspäivien 2015 yhteydessä järjestettiin Nuorten maanmittauspäivät, johon sisältyi yritysten ja organisaatioiden esittelyjä sekä markkinointiteemainen workshop. Osallistujien palautteen perusteella tilaisuus vaikuttaa tärkeältä mahdollisuudelta aktivoida nuoria maanmittareita ja vastaavaan kannattaakin panostaa myös jatkossa. Toisaalta verkostoitumisen ja kokemusten vaihdon parantamiseksi nuorten osallistumista voisi tukea enemmän kokonaisuutena pelkän erillisen osion järjestämisen sijasta. Markkinointi-workshopissa pohdittiin ryhmissä, miten maanmittausalan imagoa voidaan edistää ja minkälaisilla kanavilla erityisesti nuoria voitaisiin tavoittaa. Ajatuksia esiteltiin iltapäivän purkutilaisuudessa toisille osallistujille. Lapin ammattikorkeakoulun 2. vuosikurssin opiskelijat Rovaniemeltä olivat lähteneet päiville porukalla. Opiskelijat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä päivien antiin, mutta toiveena olisi ollut tutustua lisää yksityisellä puolella toimiviin alan yrityksiin. Nuorten maanmittauspäivien markkinointi-workshop oli myös mielenkiintoinen, mutta monet olisivat mielellään antaneet ideoita ja jakaneet kokemuksia alan koulutuksen järjestämisestä markkinointiajatuksien lisäksi. MAANKÄYTTÖ

20 MAANKÄYTTÖ JULKAISEE MAANMITTAUSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA ARVO KOKKOSEN PUHEEN MAANMITTAUSPÄIVIEN 2015 AVAJAISISTA, JOTKA PIDETTIIN ESPOOSSA. SITAATIT TOIMITUKSEN. Uudet toimintatavat & tekijät HALUAN ONNITELLA päivien järjestäjiä Juhana Hiirosta ja Ari Laitalaa, jotka ottivat kopin Seinäjoen Maanmittauspäivien jälkeen perinteen jatkamisesta. Samalla olette uudistaneet myös konseptin päivien rakenteesta. Maankäyttö ry on tullut mukaan järjestelyihin. Onnittelen rohkeudesta lähteä uudistamaan perinteitä. Niin monet meistä, itseni mukaan lukien, olemme innokkaita vaatimaan ja edellyttämään uudistamista, mutta omat kyvyt, taidot ja rohkeus puuttuu toimeenpanolle. Toimeenpanijoita me ylipäänsäkin tässä yhteiskunnassa ja ajassa tarvitaan. Tämän vuoden järjestelytoimikunta on osoittanut vaadittavaa päättäväisyyttä, kyvykkyyttä ja rohkeutta. Toimitusinsinöörien nykyiset kelpoisuusehdot alkavat olla taas lähes viidenkymmenen vuoden takaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja tällä hetkellä, kun eduskuntavaalit ovat parin päivän kuluttua. Kansakunta valitsee uudet johtajansa edustamaan kansaa parlamenttiin. Uusi eduskunta aloittaa työnsä, muodostaa uuden hallituksen ja toiminta alkaa. Muuttuuko jotain, mitä muuttuu, kuka johtaa, missä on kansakunnan tulevaisuuden näkijät ja tekijät, mihin perustamme hyvinvointimme, vai purammeko nykyistä hyvinvointiamme, mitä teemme kaikkien tunnistamalle julkisen talouden kestävyysvajeelle jne.? On paljon auki olevia kysymyksiä ja vastauksia on edelleen vähemmän. Mutta on meillä tällä hetkellä eräitä asioita selvillä. Käsitykseni mukaan kansakunnan yhteinen julkisen talouden kriisitietoisuus on parempi kuin koskaan, on yhteinen näkemys kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyydestä, on yhteinen näkemys hitaan kasvun aikakauden pysyvyydestä, on yhteinen näkemys suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen todellisuudesta, on yhteinen näkemys vientitoiminnan välttämättömyydestä kansakunnan hyvinvoinnin perustana jne. Minusta meillä alkaa siis olla yhteinen tilannekuva, missä jamassa Suomi on nyt. Tilannekuva on parempi ja selkeämpi kuin edellisen eduskunnan aloittaessa työnsä neljä vuotta sitten. Se on nyt realistisempi ja tietopohjaisempi. Miten tästä sitten mennään eteenpäin, on toinen ja vaikea kysymys vastattavaksi. Olipa ratkaisumalli mikä hyvänsä, se tulee kos- 20 MAANKÄYTTÖ

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot