Kopteriharrastus kasvoi yritykseksi Rajankäynnistä ja kiinteistötoimitusten. Maanmittausopetusta Metropoliassa

Transkriptio

1 2/2015 Kopteriharrastus kasvoi yritykseksi Rajankäynnistä ja kiinteistötoimitusten psykologiasta Maanmittausopetusta Metropoliassa MAANMITTAUSPÄIVÄT DIPOLISSA ARVO KOKKONEN: UUDET TOIMINTATAVAT & TEKIJÄT ILVESSALON PERINTÖ LUONNOSSA, KATOLLA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN KÄÄNTEISET ASUNTOLAINAT DEMOGRAFIA JA ASUNTOMARKKINAT YKSITYISTIELAIN KEHITTÄMISTARPEISTA

2

3 SISÄLTÖ 2/ Ari Laitala (pääkirjoitus) PIENIÄ ISOJA ASIOITA 6 Pekka Lehtonen PIENYRITYS VOI EDUSTAA HUIPPU ASIANTUNTEMUSTA 10 Simo Hannelius ILVESSALON PERINTÖ MARKKINOIDEN HAASTEISSA 13 Vesa Rope ja Juhani Nippala MAANMITTAUSOPETUSTA METROPOLIASSA 16 Susanna Kari MAANMITTAUSPÄIVÄT ESPOOSSA Arvo Kokkonen UUDET TOIMINTATAVAT & TEKIJÄT 23 Matti Holopainen TUOKO UUSI HALLITUS OIKEUDENMUKAISUUTTA KUNTIEN JA VALTION VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN? 24 Anna Puhtila KÄÄNTEISET ASUNTOLAINAT SUOMESSA 27 Maarit Nordmark VIIKON 19 NUMEROT 28 Viivi Ruuskanen DEMOGRAFISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS ASUNTOMARKKINOIHIN 31 VETURIMIES 34 Susanna Kari LUONNOSSA, KATOLLA 37 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo KAUPUNKIKEHITTÄMINEN TARVITSEE TIETOJOHTAMISTA JA INHIMILLISTÄ LUOVUUTTA JA INSINÖÖRIOSAAMISTA 40 Jaakko SIrkjärvi RAJANKÄYNNISTÄ JA VÄHÄN KIINTEISTÖTOIMITUKSEN PSYKOLOGIASTA 42 Jaakko SIrkjärvi SELVITYSMIEHEN RAPORTTI YKSITYISTIELAIN KEHITTÄMISTARPEISTA JA ALUEPOLIITTISTA POHDINTAA 44 HÄRKÄÄ SARVISTA 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50 UUTISIA 57 LUKIJOILTA 58 IN MEMORIAM 59 RESUME 60 PALVELUHAKEMISTO PÄÄKIRJOITUS S. 5 Digitalisaation valjastaminen rengiksi ei ole ihan yksinkertaista. ILVESSALON PERINTÖ MARKKINOIDEN HAASTEISSA S. 10 Maasta ollaan aina markkinoilla valmiita maksamaan jotakin, kasvaapa sillä kuinka huonoa taimikkoa tahansa. ARVO KOKKONEN MAAN MITTAUSPÄIVILLÄ S. 20 Ne jotka uskaltavat uudistua nopeammin menestyvät paremmin. KÄÄNTEISET ASUNTOLAINAT S. 24 Käänteisessä asuntolainassa on tarkoituksena muuttaa omaa asunto-omaisuutta lainanottajalle tuloksi kuluttamista varten. ASUNTOMARKKINAT JA DEMOGRAFIA S. 28 Asumispreferenssit ovat tiiviisti yhteydessä ikään ja elämänvaiheeseen. VETURIMIES S. 31 Elämää suurempia juttuja tulee julkisuuteen maanmittauksen laajalta alalta silloin tällöin. LUONNOSSA, KATOLLA S. 34 Viherkattoja voidaan suunnitella ja rakentaa monella eri tavalla ja moneen käyttö tarkoitukseen. KAUPUNKIKEHITTÄMINEN S. 37 Perinteinen hidas projektimainen lähestymistapa kaupunkien suunnalta ei enää riitä. KIINTEISTÖTOIMITUKSEN PSYKOLOGIASTA S. 40 Sopiva takakireys on laadukasta työskentelyä ja työhyvinvointia palveleva piirre. KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh KANSI: istock LuckyBusiness.

4 Tervetuloa Maankäyttötieteiden päiville paikkana Tieteiden talo Helsingissä, Kirkkokatu 6. Lisätietoa piakkoin Maanmittaustieteiden Seuran www-sivuilla KIINTEISTÖT MAANKÄYTTÖ 2016 Maan mittaus päivät MITTAUS & MALLINNUS Paviljonki Jyväskylä 4 MAANKÄYTTÖ

5 PÄÄKIRJOITUS PIENIÄ ISOJA ASIOITA I Keskustelu homekouluproblematiikan ympärillä jatkuu, mutta myös etenee. Tässäkin lehdessä ajoittain sivuttu homeongelma nousi hiljan esiin oikeuskanslerin annettua huomautuksen Lahden kaupungille tarpeettoman hitaista toimista lahtelaisen Launeen koulun sisäilmaongelman hoidossa. Asia uutisoitiin iltapäivälehdistöä myöten tarttumalla olennaisimpaan asiaan. Uutisoinnissa tuotiin selkeästi esiin se, että lapset ovat lähtökohtaisesti koulun aikuisia heikommassa. Toisin kuin henkilökunnalla, oireilevilla oppilailla ei ole ollut esimerkiksi sairauslomien kautta mahdollisuutta säädellä oleskeluaan koulun tiloissa, tiedotteessa todetaan. On tietysti selvää, että Lahden kaupunki ei ole tässä ainoa ja tuskin huonoinkaan esimerkki. Ongelmia on valtava määrä pitkin maata. Monien toiveet kohdistuvatkin tässä kohtaa hallitusneuvotteluihin. Voisiko tämä olla asia, joka kiinnostaisi uuden hallituksen muodostajia riittävästi? Terveysriskeille päivittäin altistuvien lasten määrä laskettaneen pikemminkin kymmenissä tuhansissa kuin tuhansissa, kun päiväkotisektorikin lasketaan mukaan. II Tätä kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat edenneet jonkinlaiseen kliimaksitai antikliimaksivaiheeseen miten nuo säästöjä ja leikkauksia koskevat päätökset kukin ottaa. Vaikka hallitusneuvottelujen valokeilassa paistattelevat vain harvat, käydään neuvotteluja kutakuinkin kaikilla politiikan osa-alueilla noin tusinassa työryhmässä. Jäseniä näissä työryhmissä on alun toista sataa. Yksi neuvottelujen tärkeimmistä teemoista on digitalisaatio. Vaikka se otsikkotasolla esiintyykin vain yhden työryhmän nimessä, digitalisaatio on läsnä jokseenkin kaikkialla, missä puhutaan paremmista palveluista, toiminnan tehostamisesta ja tuottavuudesta. Digitalisaatio on käytännön ja tulevan toteutuksen tasolla tulevaa hallitusohjelmaa voimakkaasti läpileikkaava teema. Puhutaan vaikkapa vain sote-uudistuksen toteuttamisesta. Vain harvoin digitaalisaatio on itsetarkoitus, mutta lähes kaikessa sillä on välinearvoa. Se on useinkin pääasiallisin keino tehdä asioita paremmin ja helpommin. Digitalisaatio on tärkeimpiä maailmaamme muovaamia voimia. Se on ollut sitä jo ainakin parikymmentä vuotta ja tullee olemaan sitä aina hamaan maailman tappiin saakka. Digitalisaation valjastaminen rengiksi ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Muutama viikko sitten uutisoitiin siitä, kuinka monet julkishallinnon tietojärjestelmähankkeet ovat (jälleen) epäonnistuneet ja rahaa on palanut vähintäänkin miljoonia tuhkana tuuleen. Tässä uutisoinnissa ei sinänsä ole mitään uutta. Mutta on syytä muistaa, ettei yksityinenkään sektori ole mitenkään automaattisesti suojassa näiltä epäonnistumisilta. Niistä ei vaan saada niin helposti raflaavia otsikoita. Tämäkin työ ja siinä menestyminen on lopulta kiinni osaavista ihmisistä. Tarkoitus on pureutua digitalisaation teemaan syvällisemmin lehden seuraavassa numerossa. Juttuehdotuksia ja tiedusteluja voi toimittaa allekirjoittaneelle. III Näyttää kovasti siltä, että Maanmittauspäivät ovat löytämässä uudenlaisen jatkumonsa. Tämän lehden julkaisija Maankäyttö ry oli mukana tämän vuoden järjestelyissä lisävoimavarana ja ensi vuoden osalta asetelma näyttää varsin samanlaiselta. Seuraavien päivien järjestelyt ovat tätä kirjoitettaessa jo hyvässä vauhdissa, mutta lisää tietoa tarpeista, toiveista ja ideoista tarvitaan. Maanmittauspäiville osallistuneet ovat panoksensa seuraavien päivien suunnitteluun jo antaneet vastaamalla välittömästi päivien jälkeen julkaistuun palautekyselyyn. Muidenkin näkemyksiä tarvitaan ja erityisesti niiden, jotka eivät tämän vuoden päiville osallistuneet. Mitä sellaista järjestäjät voisivat tehdä, mikä lisäisi mielenkiintoa ja mahdollisuuksiakin ensi vuoden päiville osallistumiseksi? Jos et siis osallistunut tämän vuoden päiville, vastaa kyselyyn ja kerro, mikä saisi sinut ensi vuonna tulemaan. Kysely löytyy hakeutumalla lehden wwwsivulle Kiitokset vastauksestasi jo etukäteen! ARI LAITALA ari.laitala maankaytto.fi MAANKÄYTTÖ

6 VideoDronen tapaaminen oli rohkaisevaa: vain mielikuvitus on rajana asiantuntemuksen kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Siinä Suomelle mahdollisuus laajemminkin. Pienyritys voi edustaa huippuasiantuntemusta VideoDrone hakee nousua Euroopan markkinoilta. Haastattelu Pekka Lehtonen VideoDrone Tieto lisää käyttöä, ja sovellutusmahdollisuuksia on paljon. 6 MAANKÄYTTÖ

7 PAIKKATIETOMARKKINOILLA törmäsin yritykseen, jota en ennen ollut tavannut. Juhani Mikkola esitteli yrityksensä VideoDrone Finland Oy:n tuotteita ja palveluita. Kun yritys toimii Jyväskylässä, sovittiin tapaamisesta, kun seuraavan kerran poikkean kotimaakuntaani Keski-Suomeen. Ajellessani kohti Keljonkankaalla sijaitsevaa VideoDronea radiouutisissa kerrottiin, kuinka eräiden suurvaltojen vakoilu oli onnistunut saamaan haltuunsa valtaisan määrän SIM-korttien avauskoodeja. Pohdiskelin, voisivatko VideoDronen tuotteet, pienoishelikopterit, olla muun ohella vakoiluvälineitä. Mikkola oli kertonut, kuinka hänen helikopterinsa lensivät Vihtavuoren ammustehtaalla tapahtuneen räjähdysvaaran aikana tutkimuslentoja. Vaaratilanteen vuoksi tehtaan ympärille määrättiin säteeltään 350 m:n turvavyöhyke, jonne ei voitu mennä. Kuvaukset tehtiin 380 m:n etäisyydeltä. Miksi ei tällainen härveli voisi toimia myös vakoilutarkoituksissa! HUIPPUTEKNOLOGIAA METSÄN KESKELLÄ Yritys sijaitsee Ruokomäentiellä. Kun navigaattori ei tunnistanut kiinteistön osoitetta ja kun ajelin metsäisellä, iljanteisella kylätiellä perille löytämättä, hiipi mieleen ajatus salaperäisyydestä. Soitin, ja vasta Mikkolan puhelinohjauksen perusteella pääsin perille. Suuri omakotitalo metsän keskellä, sivussa Ruokomäentieltä. Rouva oli pihalla vastassa ja ohjasi minut sisään, ei olohuoneeseen, ei toimistoon vaan melkein laboratoriolta vaikuttavaan työpajaan. Pajassa oli työpöytiä, hyllyt täynnä erilaisia rakennusosia ja tarvikkeita ja ylimmällä hyllyllä kymmenisen pienoishelikopteria. Yksi oli asetettuna ergonomiseen telineeseen: kokoamistyö meneillään. Mikkola sanoo olleensa kiinnostunut jo rippikouluiästä kaikenlaisista härveleistä ja jo koulupoikana rakenteli kaukoohjattavia (RC-) lennokkeja ja helikoptereita. Harrastus jatkui ja syveni aikuisiässä. Hän on koulutukseltaan elektroniikka-asentaja ja työskenteli aikaisemmin talotekniikan ja lämpöpumppujen maailmassa Jyväskylästä käsin. Varhaisessa vaiheessa hän laittoi kopteriin pokkarikameran ja siitä syntyi ajatus tiedonkeruun mahdollisuuksista ilmakuvaustekniikkaa käyttäen. Pienkopterilla on laajat mahdollisuudet ilmakuvaukseen ja sillä pääsee paikkoihin, jonne isolla kalustolla ei voi mennä, Mikkola esittelee. HARRASTUKSESTA YDINOSAAMISEEN Noin neljä vuotta sitten hän rakensi ensimmäisen kauko-ohjattavan multikopterinsa. Mikkola selventää, että tavallisessa helikopterissa on päämoottori ja pyrstömoottori ja kääntyvät roottorin lavat, multikopterissa on tyypillisesti 4 8 moottoria ja sitä ohjataan vain moottorien kierroslukua säätämällä. Oli halu tehdä parempi väline kuin kaupasta voisi ostaa, varsinkin, kun saatavana oli koptereita vain rajoitetusti. Se vei mukanaan, Mikkola kertoo. Kopteriin suunniteltiin hiilikuituinen runkorakenne ja laminointi tehtiin käsin itse. Vihtavuoren vaaratilanteessa käytettiin prototyyppiä ja se rohkaisi eteenpäin. Sattumienkin kautta päädyttiin siihen, että kehitetään oma tuoteperhe ja rekisteröidään tuotemerkki VideoDrone. Valmistamme koptereita video-, still-, lämpökamera- ja väärävärisovelluksiin sekä ortokuvaukseen ja teemme näillä kuvauksia. Näistä viisto- ja ortokuvaukset liittyvät mm. maankäytön suunnitteluun. Suunnitelma voidaan sijoittaa maisemaan. Kuntien yhteistyöelimille saatetaan viistokuvata kaikki vireillä olevat kyseisten kuntien kaava-alueet. Pistepilvien avulla saadaan määriteltyä pinnan muoto ja näin esimerkiksi laskettua tilavuudet louhoksissa tai sorakuopissa. Pienkopterien käyttö rajoittuu pienehköihin alueisiin. Niiden lentokorkeus on enintään 150 m lentoturvallisuuden vuoksi. Kopteriin on oltava näköyhteys ja etäisyys enintään 500 m eikä lennetä lentokenttien lähialueilla. Suositus on myös, ettei yleisömassan yläpuolella lennettäisi. Mitään lentolupaa ei tarvita. Yhdellä lennolla voidaan kuvata noin 50 ha. Tarkkuus on huomattavan suuri: pikselikoko 150 m:n korkeudesta kuvattuna on 3,5 cm. Kun tarvitaan pieneltä alueelta tarkkaa tietoa, nopeasti ja matalin kustannuksin, siinä on kopterin markkinarako. VERKOSTOITUMINEN ON ELINEHTO Kopterit ovat oma osaamisensa, mutta mistä on tullut kuvauksiin ja käsittelyyn liittyvä tuntemus? VideoDronella on yhteistyökumppaneina mm. Mosaic Mill ja Pieneering, joilla on sekä ohjelmistot, että prosessointitaito. Siinä sivussa on Mikkola itsekin perehtynyt varsinaiseksi asiantuntijaksi: netissä on vietetty hirveä määrä aikaa. VideoDronen ominta ovat laitevalmistus, laitteistot, huolto ja koulutus. Kuvauksia tehdään rajallisesti aikataulujen salliessa. Monet asiakkaista prosessoivat itse kuvaustulokset. Mikkolan mukaan ortokuvaus koptereilla ja 3D-mallinnus tulevat lisääntymään. Kopteri on pienen alan nopea kartoitusväline. Asiaan perehtymätön saattaa ihmetellä, millä kuvaukset orientoidaan? GPS antaa koordinaatit ja inertiatekniikalla hoidetaan kallistusten mittaukset. Haastattelija yrittää pohtia, mihin käyttötarkoituksiin koptereita tarvitaan ja eikö kysyntä ole vain muutamia kappaleita. Käyttäjistä maanrakennusyritykset ovat suurin ryhmä. Mainostoimistot käyttävät kopteria perinteisen ilmakuvauksen keinoin. Mikkolan visio on kuitenkin tekninen ilmakuvaus. Hän näyttää hyllystä kopteririviä ja siellä on lämpökamera. Sen avulla poliisi ja pelastuslaitos voivat etsiä kadonneita. Sillä tutkitaan myös kaukolämpöputkistojen vuotoja tai muuntaja-asemien kontaktihäiriöitä sekä rakennusten lämpövuotoja. Mikkola kertoo esimerkin, jossa 120 m korkeassa piipussa oli tapahtunut räjähdys ja vauriot piti selvittää. Kohteeseen ei voitu mennä nosturilla ja alueella ei saanut lentää miehitetyllä ilmaaluksella. Tutkimus oli mahdollista suorittaa vain videokameralla varustetulla multikopterilla. Kuva zoomattiin piipun sisälle, josta MAANKÄYTTÖ

8 Pekka Lehtonen sitten liekkien lomasta vaurioitunut kohta löytyikin, ja voitiin tehdä suunnitelma vian korjaamiseksi. Huimaa! Eikö tämmöinen ole kuitenkin ääriharvinainen tilanne? Mistä syntyy massakysyntä? Tieto lisää käyttöä ja sovellutusmahdollisuuksia on paljon. Voidaan tarkistaa siltoja, vesitorneja ja maneesien kattorakenteita jne. Uusia käyttötarpeita ilmenee koko ajan. Poliisi voi lähettää kopterilla vaikkapa neuvottelupuhelimen piirityksessä olevalle, aseistetulle, vakavasta rikoksesta todennäköisin syin epäillylle. Sitä ennen epäilty pitää löytää metsästä ja se käy lämpökameran avulla. Kopterin avulla voidaan tehdä vaikkapa ilmanlaadun mittauksia tai kiinteistövälittäjä kuvata myyntikohteen. Siirrytään vielä ulommaksi maanmittauksen ytimestä eli koptereiden rakentamiseen. Kaikki osat ostetaan alihankintana. Kokoaminen ja tuotekehittely tapahtuvat VideoDronessa. Mikkola kertoo, että kevytrakenteet tehdään hiilikuidusta ja osat 3D -tulostuksina. 3D-osat ovat todella vahvoja: toimittajan hennoilla sormilla ei pysty rikkomaan eikä kuulemma vahvemmillakaan. Hiilikuitu on kestävä, kova ja kevyt materiaali, ja 3D- tulostuksella voidaan tehdä minkämuotoisia osia tahansa. Mikkola istuu alihankkijan kanssa tietokoneen ääreen ja ajatukset, osin yöllä tajuntaan tunkeutuneet, muokataan yhdessä 3D-malliksi. Demonstraatio on avartava. Haastattelija luuli tätä ennen, että 3D-tulostus on vielä propellipäiden puuhastelua, mutta oli yllättävää, että tulostusta voidaan käyttää jo massatuotantoon ja vaikkapa itse propellien pyörittämiseen! Pienoiskopterissa on yli 100 erillistä osaa ja niitä tulee yli 10 maasta. Hiilikuiturungot tehdään Suomessa, hiilikuituinen levymateriaali Kaukoidässä, 3D-osat Jyväskylässä. Lisäksi tarvitaan mm. radio-ohjaimet, kamerat, autopilotit, ohjaimet, moottorit, potkurit. Jokaista moottoria ohjataan 400 kertaa sekunnissa. Hengästyttää! OMA YRITYS EI RAJOJA LAADUNPARANTAMISESSA VideoDronen toimintaidea on, että asiakas saa käyttövalmiin tuotteen, koulutuksen ja myöhemmin myös huollon ja teknisen tuen. Jos vaikkapa uuden käyttöidean keksinyt henkilö haluaa perustaa sen toteuttamiseksi yrityksen, VideoDrone tarjoaa laitteet, koulutuksen ja auttaa yritystoiminnan käynnistämiseksi. Laitteita myydään vain ammattikäyttöön. Markkinointi käy nettisivujen avulla ja henkilökohtaisin kontaktein. Myös vientiä ollaan käynnistämässä, lähinnä Eurooppaan. Kiinalaiset ovat markkinoilla netin kautta, mutta he eivät tarjoa kokonaisuutta, esimerkiksi koulutusta ja huoltoa. EU:n alueelle on veikattu 13 mrd:n markkinoita tälle alalle laitteineen, sovellutuksineen ja palveluineen. Siinä on tulevaisuutta! Haastattelija laskeskelee vaikutuksia, jos siitä vaikkapa 1 mrd pesiytyisi Ruokomäen tielle. Uuden yrityksen perustaminen on helppoa, mutta jos aikoo hakea jotain avustusta tai apua yrityksen käynnistämiseen, tilanne muuttuu totaalisesti. Itselleni byrokratia on vastenmielistä, mutta 8 MAANKÄYTTÖ

9 Oma yritys: Kukaan esimies ei ole ojentamassa, että kustannuksia pitää karsia laadun kustannuksella. Toiminnan kivijalka: kokonaispalvelu ja hyvin tehty työ, siis parhaiten tehty. Asiakaspalvelua ei voi tuoda ulkomailta. Pekka Lehtonen Toimintaan kuuluvat muun ohella koptereiden kokoaminen ja huolto. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy auttoi tämän vaiheen yli. Heidän toiminnastaan voi antaa arvosanan kiitettävä+++, Mikkola arvioi. Mitä positiivista on yritystoiminnassa? Saa olla itsensä herra. Voi tehdä niin hyvää työtä kuin haluaa, eikä kukaan esimies ole ojentamassa, että kustannuksia pitää karsia laadun kustannuksella. Kun internet ja ylipäätänsä tälläkin alalla kansainvälistyminen lisäävät kilpailua, on lisäpotkua väännettävä jostakin, millä erottuu. Se on räätälöinti, kokonaispalvelu ja hyvin tehty työ, siis parhaiten tehty. Asiakaspalvelua ei voi tuoda ulkomailta. Asiakkailta saatu positiivinen palaute on paras kiitos. Se antaa voimaa haasteiden yli ja kannustaa eteenpäin. Siinä näkemyksiä, jotka sopivat muuhunkin yritystoimintaan kuin helikopterien lennätykseen. Ne sopivat kaikkeen työn tekemiseen. Seurasi yksi haastattelutapaamisen vaativimpia hetkiä. Ajo yliliukasta Ruokomäentietä takaisin hiekoitetuille teille. Ovella, metsämaiseman keskellä, palautui ajatuksiin jälleen tämä salaperäisyys. Voiko helikoptereita käyttää vakoilutoimintaan? Haastateltava pidättäytyy selvästi vastaamasta: Siihen aihepiiriin kuuluvat asiat ovat luottamuksellisia eikä niistä voi kertoa, jottei CIA loukkaantuisi. Vastuu jää lukijalle: mikä virkkeessä on totta ja mikä vain etusormen kopterilentoa tietokoneen näppäimistöllä. VideoDrone Finland Oy ainoa suomalainen kuvauskoptereita ammattikäyttöön valmistava yritys tuotekehitys v:sta 2011 perustettu 2012, osakeyhtiöksi 2013 osakkaita: 2 lukuisia alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita PIENOISHELIKOPTERI lentoaika jopa 40 min, pyrkimys lisätä 1 tuntiin kopterin halkaisija alle 80 cm lentopaino alle 5 kg moottoreita 4 8 sähkökäyttöinen käyttömahdollisuudet: video-, still-, lämpö-, orto- ja väärävärikuvaukset sekä mahdolliset muut MAANKÄYTTÖ

10 Ilvessalon perintö markkinoiden haasteissa Simo Hannelius Metsätutkimuksen suurmies Yrjö Ilvessalo toi metsätyyppiteorian käytäntöön. Metsätyypeillä on ollut suuri vaikutus metsätalouden kysymyksissä, mutta onko niille käyttöä markkinataloudessa? Verokarhu voittaa, kun metsä arvioidaan summa-arvomenetelmällä. METSÄTYYPIT KASVUPAIKKOJEN viljavuuden (boniteetti) kuvaajina olivat monien metsäpoliittisten ratkaisujen lähtökohtana 1900-luvun alussa. Verotus perustui osin vielä vuoteen 2006 asti metsätyyppeihin. Metsäkiinteistöjä on halottu siten, että kukin osakas on saanut yhtä paljon viljavuudeltaan samanarvoista maata. Metsämaan eri viljavuusluokille ja eri-ikävaiheiden metsiköille on laskettu odotusarvoja, joista summataan ehdotus metsäomaisuuden markkina-arvoksi. Metsätyyppejä käytetään vielä summa-arvomenetelmän laskentaperusteina, mutta ei enää kahdessa muussa edellä mainitussa tarkoituksissa. Onko niille markkinataloudessa käyttöä metsäomaisuutta arvioitaessa? Akateemikko Yrjö Ilvessalo ( ) oli yksi metsäntutkimuksen suurista nimistä. Hän oli myös luomassa maanjaon ja metsänarvioinnin periaatteita ja opetti maanmittausinsinöörejä Teknillisessä korkeakoulussa. Akateemikko on kuvan vasemmassa laidassa metsätieteellisen seuran kokouksessa 1970-luvulla seuranaan Tapion johtaja V. J. Palosuo ja MMM:n kansliapäällikkö Reino Uronen. CAJANDER LOI METSÄTYYPPITEORIAN A. K. Cajanderia ( ) pidetään metsäntutkimuksen isänä. Hän julkaisi metsätyyppiteorian 1900-luvun alussa. Alkujaan Cajander oli kasvitieteilijä. Hän luokitteli metsiä aluskasvillisuuden perusteella. Toisena tärkeänä havaintona oli lajiston muutos metsien asteittainen vanhetessa ja kilpailu ekosysteemissä kuten Artikkeli perustuu osin Yrjö Ilvessalon julkaisuun Erään metsämiehen muistelmia, joka ilmestyi postuumina 2014 Helsingin yliopiston laitoksen julkaisuna 6 (345 s.). Yrjö Ilvessalo oli maamme metsäntutkimuksen suuria nimiä ja hänen linjauksensa näkyivät aikansa metsäpoliittisissa ratkaisuissa. Hänen tärkein tehtävänsä oli kartoittaa itsenäistyneen maan metsävarat silmällä pitäen niiden käyttöä ja teollista jalostusta. Hän juoksi Suomea tieteen eturiviin ja maailmankartalle. Hänet nimitettiin 1948 Suomen Akatemian yhdeksi kahdestatoista jäsenestä metsätieteiden edustajana. Ilvessalo oli erikoisopettajana myös maanmittareille metsätaloudessa ja metsänarvioinnissa vuosina ja hänen julkaisuihinsa perustuivat metsätyypeille lasketut jyväluvut. 10 MAANKÄYTTÖ

11 Pohjoisen metsänomistaja hyötyy, kun nuorista metsistä maksetaan korvauksia Tapiossa laskettujen p erusteiden mukaan. Darwin oli osoittanut. Cajander oli 2. maailmansotaan asti myös auktoriteetti maamme metsäpolitiikasta päätettäessä. Cajander rekrytoi Yrjö Ilvessalon ajamaan metsätyyppiteoriaa käytäntöön. Kasvillisuuteen perustuva teoria sopii edelleen hyvin metsänhoidon lähtökohdaksi. Ilvessalo sai stipendiaattina Cajanderilta tehtäväksi v selvittää pääpuulajiemme puuntuotos eri metsätyypeillä ja metsiköiden rakenne. Ensin tuli tutkia näitä tunnuksia luonnontilaisissa oloissa ja verrata niitä myöhemmin talousmetsikköihin. Tärkeää oli saada tiedot metsätyypeittäin maakunnittain. Metsätyypin osoittama viljavuus oletettiin pysyväksi ominaisuudeksi. Myöhemmin on kuitenkin käynyt selville se, että metsämaan viljavuus on vähitellen parantunut. Tämä teema oli valtakunnan metsien inventoinnin jälkeen toiseksi tärkeintä Ilvessalon uralla. Metsätyypeillä on ollut suuri vaikutus metsätalouteen liittyvissä kysymyksissä; metsäverotukseen, maanjakoihin ja metsäomaisuuden kiinteistöarviointiin. METSÄTYYPIT METSIEN VEROTUKSESSA Aluskasvillisuuden lajisto ja rehevyys olivat keskeistä metsätyypin arvioinnissa. Kasvillisuuden kuvauksesta päädyttiin kasvun arvioon, josta johdettiin myös metsäverotuksen peruste. Metsämaan tuotto otettiin pinta-alaverotuksen perusteeksi 1920-luvun alussa. Mitä viljavampi metsätyyppi, sitä enemmän sen arvioitiin tuottavan verotettavaa. Tuotoksen raha-arvoon päästiin selvittämällä sekä puutavaralajien osuudet hakkuupoistumassa että eri puutavaralajien kantohinnat. Lisäksi otettiin huomioon metsänhoidon kustannukset vähennyksinä. Tilakohtainen vero määrättiin keskimääräisyyden periaatteella vuosittain ja riippumatta siitä, oliko metsätaloudesta saatu tuloja. Myös tilan arvo varallisuusverotuksessa perustui arvioidun tuoton kapitalisointiin 10 prosentin korolla. Näistä luovuttiin lopullisesti vasta 2006 ja metsätuloja verotetaan nykyisin kuten muitakin pääomatuloja. Pinta-alaverotuksen metsäpoliittisena kannusteena pidettiin sitä, että se edisti hyvää metsänhoitoa. Keskimääräistä suurempaa tuottoa ei verotettu ja vuotuinen maksu pakotti monet säännöllisiin hakkuisiin. Ehkä juuri viimeisin peruste oli syynä siihen, että muun muassa Björn Wahlroos on kannattanut pinta-alaverotusta. METSÄTYYPIT MAATA JAETTAESSA Kansalliskirjailijamme on esittänyt esimerkin maanjaon periaatteen vaikutuksesta tilojen pirstoutumiseen. Seitsemän veljestä saivat naapureitaan seitsemän kertaa suuremman metsätilan perinnökseen, kun isä otti osakseen kulon polttamaa maata. Jukolan isäntä piti enemmän huolta jälkeen tuleviansa edusta Ilvessalo ajoi Cajanderin metsätyyppiteoriasta metsä talouteen käytännön ratkaisuja. Tyypin kuvaama viljavuus oletettiin kasvupaikan pysyväksi ominaisuudeksi. Myöhemmin on käynyt selville, että varsinkin karuimpien metsätyyppien viljavuus on parantunut likimain yhden tyypin verran maan eteläosissa. Kuvassa jäkälätyypin maata Kalajoen hiekkadyyneillä. Tapion ydinrooli on tutkimustiedon tiivistäminen ja jalostaminen helppokäyttöiseksi ja käytännönläheiseksi materiaaliksi. Tässä työssä kehittämiskeskus on epäonnistunut. MAANKÄYTTÖ

12 Pitäisikö klassiset saksalaiset metsänarvonlaskennan oppikirjat polttaa? kuin omasta parhaastansa, kirjoitti Aleksis Kivi vuonna Mitä vähäarvoisempaa maata jaettaessa oli saatavissa, sitä suuremman pinta-alaan oli mahdollisuus. Aika kuitenkin muutti metsiköiden arvosuhteita ja veljekset saivat Impivaaransa tuuheina kasvavina metsinä. Jyvityksen periaatteet ovat vaikuttaneet yksityismetsien rakenteeseen aina 1700-luvun isojaoista lähtien. Ilvessalo oli keskeinen tutkija myös maanjakojen suosituksia laadittaessa. Hän julkaisi tuloksia metsämaiden hyvyyden jyvittämiseksi maanmittaustoimituksissa 1920-luvulta lähtien. Tuloksilla oli laajaa merkitystä, kun maita jaettiin maankäyttölakien toimituksissa sotien jälkeen. Jyvityksen periaatteesta on seurannut, että metsätyyppi pysyvänä ominaisuutena vaikuttaa ja on määräävä tunnus jakoehdotuksessa. Jotta kukin osakas saisi yhtä suuren osuuden yhtä viljavaa maata, kiinteistöjä jaettiin kapeina kaistoina. Periaate edisti vaikeasti hoidettavien, epärationaalisesti hallittavien tilojen muodostusta. Eniten tällaisia jakoja tehtiin Pohjanmaalla, jossa haittoja on korjattu uusjaoilla. Jyvitys vaikutti myös kiinteistöjen pinta-aloihin. Kun jakoehdotuksessa osakkaiden jyväluvut olivat yhtä suuria, viljavampaa osaa tuli vastaavasti pienempi pinta-ala kuin karuja maita käsittävään alueeseen. Kauppahintatutkimuksissa on havaittu, että pinta-aloiltaan suurissa metsätilakaupoissa metsämaan viljavuus on keskimäärin huonompi kuin pienissä kohteissa. Perinteiseen jyvitykseen tehtiin muutos vuoden 1995 kiinteistönmuodostamislaissa. Suositeltavaksi tuli kokonaisarvon mukainen markkina-arvo yhteisomistuksia purettaessa. Menetelmänä tuli kyseeseen arviointiteoreettisesti luotettavin tapa eli kauppaarvomenetelmä. Sen soveltamista tuki paitsi kauppahintarekisteri ja -tilasto myös Maanmittauslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen empiirisen tutkimukset. siihen. Kun arvioinneista on riidelty käräjillä, menetelmään perustuvia tuloksia on hyväksytty ja näin sille on muodostunut ennakkotapauksen arvo. Metsätyypit ovat keskeisiä lähtökohtia tuotosennusteille. Pääpuulajien metsiköille eri ikävaiheissa saadaan laskettua odotusarvoja, joista kootaan summa-arvo. Laskennan diskonttauksen vaihtelevat korkosovellukset vaikuttavat keskeisesti tuloksiin, koska odotusajat ovat pitkiä. Diskonttauksen perusteet eivät perustu markkinainformaatioon. Hankaluutena on ensinnäkin se, että kiertoajan alussa pitää maksaa metsän perustamisen kustannukset ja vasta paljon myöhemmin on odotettavissa hakkuutuloja. Näistä metsänarvonlaskennan reunaehdoista seuraa, että karulla maalla vain vaatimattomalla korolla (1 2 %) tulonodotuksia diskontaten saadaan nykyarvo, joka on kustannusten summaa suurempi eli paljaan maan arvo saadaan positiiviseksi. Sekin rajoittaa tulosten uskottavuutta, että maasta ollaan aina markkinoilla valmiita maksamaan jotakin, kasvaapa sillä kuinka huonoa taimikkoa tahansa. Epäloogisinta on se, että eri viljavuusluokkien metsämaille ei käytetä yhdenmukaista laskentakorkoa. Karuimpien ja pohjoisten metsämaiden laskentakorko on 1 2 % ja viljavimpien 3 4 % maamme eteläosissa. Tästä seuraa muun muassa se, että karujen maiden ja pohjoisten nuorista metsiköistä maksetaan korvauksia suhteellisesti selvästi enemmän kuin etelän viljavista kohteista. Perusteet laskea odotusarvoja ja -lisiä ovat menettäneet merkitystä, koska puustoa voi hakata uudistetun metsälain mukaan lähes rajoituksitta ja iästä riippumatta. Niitä voidaan kuitenkin käyttää eräissä korvaustilanteissa. Aiemmin odotusarvoilla oli merkitystä, koska metsälaki esti nuoren kasvatusmetsikön liian voimakkaan harvennuksen ja ohjekiertoaikaa varhaisemman päätehakkuun. METSÄTYYPIT METSÄOMAISUUDEN ARVIOINNISSA Yrjö Ilvessalo lanseerasi summa-arvomenetelmän meille 1920-luvulla, kun muutakaan tapaa ei ollut. Se tukeutuu klassiseen saksalaiseen metsänarvonlaskentaan Faustmannin (1849) kaavan mukaan. Itsenäistyneessä maassa ei ollut edellytyksiä kauppaarvomenetelmän käytölle eikä ollut saatavissa vertailutietoja kauppahinnoista. Tutkijana Ilvessalo (1965) kuitenkin epäili myöhemmin summa-arvomenetelmän soveltamista markkina-arvojen arviointiin ja piti sitä mielivaltaisena. Tällaisten hintojen selitys on jäänyt vaillinaiseksi ja hinta tulkinnan varaiseksi. Metsätyyppiteoriaa sovelletaan metsäomaisuuden arvioinnissa summa-arvomenetelmällä. Yksityismetsätalouden organisaatio (Tapio) pitää sitä yllä. Se ja osin Maanmittauslaitoskin luottavat Simo Hannelius (s. 1943) on Metlasta eläköitynyt tutkija, jonka keskeisin teema liittyi metsäomaisuuden kiinteistöarviointiin ja tärkeimpinä yhteistyökumppaneina olivat Maanmittauslaitos, Teknillisen korkeakoulun maanmittausosasto ja Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys. Sähköposti: simo.hannelius netti.fi, puh MAANKÄYTTÖ

13 MAANMITTAUSOPETUSTA Metropoliassa Teksti ja kuvat: Vesa Rope ja Juhani Nippala Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy perustettiin yhdistämällä Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu (EVTEK) ja Helsingin ammattikorkeakoulu (STADIA) vuonna Maanmittaus pienenä tutkintoalana on kuitenkin säilynyt omana koulutusvastuuna. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat hakevat opiskelemaan nimenomaan maanmittausta. TOIMINTAKULTTUURILTAAN ERILAISTEN organisaatioiden yhdistyminen ei ole ollut mutkatonta, opetusaloja on paljon ja toimipisteitäkin on yli 20. Sisäisten uudistusten lisäksi ammattikorkeakoulut ovat vielä joutuneet hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä uudet toimiluvat ja rahoitusmallikin on muuttunut, joten melkoista myllerrystä viimeiset vuodet ovat olleet. Hajanaisesti sijoittuvista ja lukuisista toimipisteistä pääkaupunkiseudulla pyritään eroon ja toimintaa ollaan kokoamassa neljään kampukseen. Ensimmäisenä tavoitteena on saada uusi kampusrakennus Helsingin Myllypuroon metroaseman viereen. Rakennus- ja kiinteistöalan koulutus, mukaan lukien maanmittaus, siirtynee Myllypuroon suunnitelmien mukaan jo vuonna Tällä hetkellä opetus tapahtuu Leppävaarassa Espoossa. Nykyinen organisaatio rakentuu tilaaja-tuottaja-mallin pohjalle, jossa koulutusvastuut on jaettu neljälle suurelle osaamisalueelle. Tutkintoalueet vastaavat opetustoiminnan järjestämisestä ja tilaavat koulutuksen pääosin osaamisalueilta. Viime vuonna toteutetun uuden organisaatiomallin tavoitteena on edistää yhteistyötä osaamisalueiden kesken sekä niiden ja yhteisten palveluiden välillä sekä vahvistaa monialaisuuden toteutumista koulutustarjonnassa, KIT-toiminnassa ja liiketoiminnassa. METROPOLIAN PEDAGOGINEN STRATEGIA Metropolia on valinnut pedagogiseksi linjauksekseen työelämäläheisen oppimisen. Metropolian pedagogiikka perustuu oppijan Metropolia on valinnut pedagogiseksi linjauksekseen työelämäläheisen oppimisen. DI VT Pertti Raittinen on vuosia ollut mukana opetuksessa ja opettanut viimeksi kiinteistöarvioinnin juridiikkaa ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. polkuun. Sen tavoitteena on opiskelijan osaamisen kehittyminen. Oppijan polussa keskeistä ovat työelämäläheisyys, KIT tutkiva ja kehittävä oppiminen, elinikäinen oppiminen, monialaisuus ja kansainvälisyys. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tulee olla perusosaamisen lisäksi hyvät taidot kehittää omaa työtään. Esimerkiksi projektilähtöinen oppiminen, tutkiva oppiminen, CDIO (Conceiving Designing Implementing Operating) ja case-oppiminen luovat tähän hyvän mahdollisuuden. Näin ollen opetus järjestetään Metropoliassa soveltuvin osin projektityöskentelynä. Opettajan rooli työelämäläheisessä projektilähtöisessä tai tutkivaa oppimista hyödyntävässä oppimisessa on olla prosessin alkuunpanija, opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien yhteisöllisen oppimisprosessin tukija ja koordinaattori. Lisäksi hänellä on tärkeä rooli työelämäyhteyksien kehittäjäkumppanina. Opiskelija vastaa omasta oppijan polustaan. Opettajuudessa korostuvat oppimi- MAANKÄYTTÖ

14 Kuvassa tutkitaan UAV-kopterin soveltuvuutta koulun tarpeisiin. Työelämäläheisyyden toteuttamiseksi maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmalla on neuvottelukunta. sen ohjaus, uudistumiskykyinen verkostoituva asiantuntijuus ja yhteisöllisyys. Työelämäläheisyyden toteuttamiseksi maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelmalla on neuvottelukunta. Sen koulun ulkopuoliset työelämäyhteistyötahot edustavat pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja, Maanmittauslaitosta ja muutamaa maanmittausalalla toimivaa yksityistä konsulttiyritystä. Neuvottelukunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja se käsittelee sekä antaa tarvittaessa lausuntoja tutkinto-ohjelman opetukseen liittyvistä asioista. Neuvottelukunnan kokoonpano on (kevään 2015 tilanne) seuraava: Pekka Tervonen, kaupungingeodeetti, Vantaa, Tuomas Frösen, kaupungingeodeetti, Espoo, Kari Ingberg, toimistopäällikkö, Helsinki, Ari Tella, yli-insinööri, Maanmittauslaitos, Kyösti Laamanen, projektipäällikkö, Sito Oy, Pasi Kråknäs, kehitysinsinööri, VR-Track Oy, Pasi Joensuu, General Manager, Exact AIP-Mittaus Oy ja maanmittaustekniikan henkilökuntaa ja opettajia. OPISKELIJAT Opiskelijat Metropoliaan tulevat pääosin Etelä-Suomesta ja voisipa sanoa jopa että Uudeltamaalta. Nuorista enemmistö on ylioppilaita ja esimerkiksi kartoittajia on vuosittain mukana vain muutamia. Jonkun verran opiskelijoiksi hakeutuu myös ns. toista tutkintoa suorittavia henkilöitä luottaen siihen, että maanmittausalalta löytyy töitä tulevaisuudessakin. Suunnilleen puolet ensisijaisista nuorisohakijoista on voitu ottaa sisään. Aikuisopiskelijat ovat pääosin alalla tai lähialoilla toimivia henkilöitä, jotka pyrkivät kehittämään osaamistaan ja etenemään urallaan. Opiskelijoita on tällä hetkellä yhteensä noin 250 mukaan lukien päivä- ja monimuoto-opiskelijat sekä ylempään amk-tutkintoon opiskelevat. Suurimman ryhmän muodostavat kokopäiväiset nuoriso-opiskelijat, joita vuosittain aloittaa noin 40. He valmistuvat pääosin 4 5 vuodessa. Opiskelu on varsin lukujärjestykseen sidottua. Kuitenkin yhä enemmän tehdään erilaisia projekteja mielellään työelämän kanssa yhteistyössä. Keskimäärin joka toinen vuosi on aloitettu myös ns. aikuisille tarkoitettu tutkintoon tähtäävä monimuotokoulutus, jossa aloittaneita on ollut noin 35. Opetus tapahtuu muutamana viikon pituisena jaksona sekä kymmenkunta kertaa perjantaina ja lauantaina. Opetustunteja on selvästi vähemmän kuin nuorisolla, mutta kotiläksyjä ja itsenäisiä tehtäviä enemmän. Usealla heistä on aiempaa ammatillista osaamista, mikä helpottaa ja motivoi opiskelua. Tavoitevalmistumisaika heilläkin on 4 vuotta. Useimmilla opiskelu tapahtuu työn ohessa vaatien siten sekä perheen että työnantajan myönteistä suhtautumista. Opiskelijaksi hakeudutaan päivä(nuoriso)opetukseen valintakokeiden kautta ja monimuoto(aikuis)opetukseen paperihaulla. Uutena mahdollisuutena ollaan ottamassa käyttöön tutkintoopiskelijaksi hakeutumista avoimen amk:n väylän kautta, jolloin opiskelu tapahtuu aikuis/nuorisopuolen opetussuunnitelmien mukaisesti, mutta aikaisempia korkeakoulutasoisia opintoja edellytetään noin vuoden verran. Toista kertaa on menossa ylempään korkeakoulututkintoon (yamk) tähtäävä koulutus. Opiskelijoita viime syksynä aloitti 35. Opiskelu muodostuu 30 opintopisteen teoriaopinnoista sekä 30 opintopisteen opinnäytetyöstä. Tutkinnon voi suorittaa vuodessa, mutta useimmilla se kestää 2 vuotta. Nämäkin opiskelijat hankkivat lisäkoulutusta työn ohessa, mikä vaatii muunkin elämän järjestämistä opiskelun mahdollistavaksi. Oheinen kuva on yamk:n tutkimusmetodiikan tunnilta, jossa on varsin motivoitunut ja aktiivinen ilmapiiri, toteaa lehtori Reijo Aalto ja jatkaa, että hyvää maisteriainesta koko porukka. OPETUSTARJONTA Opetustarjonta maanmittauksessa on perusteiltaan perinteistä ja se on pyritty pitämään käytännönläheisenä. Alan kehityksessä ollaan Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma on suorittanut laajojakin opiskelijaprojekteja todellisissa kohteissa. 14 MAANKÄYTTÖ

15 kuitenkin mukana eturivissä. Mielestämme maanmittarin tulee osata mitata ja kartoittaa nykyaikaisin välinein ja menetelmin sekä tuntea kiinteistöt ja niiden käsittelyyn liittyvät prosessit, juridiikka ja hallinnointi. Osa maanmittareista suuntautuu myös kaavoitus- ja ympäristöhallinnon tehtäviin, mikä edellyttää hyvää maankäyttö- ja rakennuslain tuntemista sekä suunnittelunäkemystä. Voimakkaasti opetukseen on tullut mukaan paikkatietotekniikka, koska lähes kaikkiin työtehtäviin liittyvät nykyisin tietokoneet. Tietotekniikan ja etenkin paikkatietojen hyödyntäminen ja hallitseminen tulee yhteiskunnassa olemaan entistä tärkeämpää osaamista. Koulutukseen sisältyy luonnollisesti myös luonnontieteellisiä ja matemaattisia aineita, liiketaloutta sekä Metropolian laaja valikoima kieliä. Sijainnista pääkaupunkiseudulla on se etu, että vakituisten opettajien lisäksi olemme saaneet valtakunnan parhaita osaajia asiantuntijaopettajiksi. Aalto-yliopiston kanssa yhteistyö on ollut vähäistä, mutta hyvät perustaidot jo hallitsevaa opiskelija-ainesta yliopisto saa ammattikorkeakoulusta valmistuneista. Kansainvälistä toimintaa tapahtuu lähinnä oppilasvaihtona. Vuosittain opiskelijoita on ollut vaihto-oppilaina ulkomailla, mutta myös opettajavaihtoa on ollut säännöllisesti lähinnä Dresdenin Fachhochschulen kanssa. Valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden olen kuullut monena vuonna tyytyväisenä todenneen alan monipuolisuuden ja sen, miten erilaisiin työpaikkoihin maanmittausopintojen pohjalta voi loppujen lopuksi hakeutua, kertoo lehtori Juhani Nippala. Tietotekniikan ja etenkin paikkatietojen hyödyntäminen ja hallitseminen tulee yhteiskunnassa olemaan entistä tärkeämpää osaamista. Luokkakuva syksyllä aloittaneesta yamk-ryhmästä. TODELLISISTA OPISKELIJAPROJEKTEISTA MOTIVAATIOTA OPISKELUUN Maanmittaustekniikan tutkinto-ohjelma on suorittanut laajojakin opiskelijaprojekteja todellisissa kohteissa. Näistä laajin oli Nummi- Pusulassa sijaitsevan Tarkeelanjärven vedenpinnan korotushankkeen maastotyöt ja selvitykset, jotta asiasta oli mahdollista laatia aluehallintovirastolle korotuksen edellyttämä hakemus. Maastossa suoritettiin runkopistemittaus staattisena GNSS-mittauksena, tarkkaa vaaitusta, lennokkikartoitusta, takymetrikartoitusta sekä rantaviivan läheisyydessä vedenkorotuksen vaikutusten arviointiin liittyviä katselmuksia. Toimistotyönä tehtiin erilaisia arvioita, laskentoja ja vertailuja vedenpinnan korotusten vaikutuksista. Projektin toteutuksesta vastasivat opiskelijat projektinjohdosta lähtien, opettajat vastasivat resurssoinneista, kalustosta ja projektinohjauksesta. Projekti kesti kaikkiaan 2 vuotta ja siihen osallistui kaksi vuosikurssia. Pato valmistui suunnitellusti syksyllä 2014 nyt odotellaankin mielenkiinnolla paraneeko järven virkistyskäyttö vedenpinnan korotuksen jälkeen. Kartanoprojektissa puolestaan mallinnettiin eräs eteläsuomalainen kartanomiljöö tulevien käyttösuunnitelmien pohjaksi. Työ käsitti lennokkikuvauksen, maalaserkeilausta ja takymetrikartoitusta. Työ tehtiin osana käytännöllisen geodesian maastoharjoituksia. Lapinlahden lähde -projektissa taas mallinnettiin Lapinlahden entisen sairaalan rakennettu ympäristö myös tulevan uuden käytön suunnittelun pohjaksi. Nokian Renkaiden testirata lennokkikuvattiin ja takymetrikartoitettiin radan tarkan sijainnin ja muodon määrittämiseksi. Näissä opiskelijaprojekteissa opiskelijat hyödyntävät todellisissa projekteissa osaamistaan ja omaksuvat projektityöntekemisen siten, että lopullisia hyväksyttäviä tuloksia myös syntyy. INNOVAATIOITA Perinteisen maanmittauskaluston lisäksi on tutkinto-ohjelmaan saatu viime vuosina mielenkiintoisia uusia laitteita. Laserkeilain on ollut käytössä jo muutaman vuoden ja sen käyttö on liitetty perusopetukseen. Pieniä ilmakuvauksia varten käytössämme ollut lennokki ollaan korvaamassa tänä vuonna UAV-helikopterilla, mikä parantaa pienialaisten ilmakuvausten tekemistä sekä puhtaasti opetustarpeisiin että myös innovatiivisina yhteisprojekteina muiden kanssa. Tutkinto-ohjelmalla on myös Cave eli 3-ulotteinen automaattinen videoympäristö, jossa voi simuloida lähes oikeassa koossa liikkumista mallin sisällä. Käyttömahdollisuuksia vasta tutkitaan, mutta jo nyt yhteistyöhön on löytynyt kiinnostuneita kumppaneita. Suhteellisen helposti ohjelmoitavana se soveltuu ainakin rakennusja yhdyskuntasuunnitteluun suunnitelmien havainnollistamiseen sekä erilaisten tilojen ja ympäristön parantamiseen. TYÖLLISTYVYYS Koulutuksen tärkein tavoite on työllistyvyys. Huonoista ajoista huolimatta alan työllisyys on pysynyt hyvänä ja ajoittain on jopa ylikysyntää, joten opetamme työelämän kannalta oikeita asioita, sanoo tutkintovastaava Vesa Rope. Valmistumisvaiheessa tutkintoon valmistuvat sijoittuvat karkeasti ottaen siten, että puolet sijoittuu yksityisiin yrityksiin ja puolet julkiselle sektorille, pääasiassa kuntiin. Maanmittauslaitos työllistää muutaman valmistuneen vuosittain. Juhani Nippala työskentelee yhdyskuntasuunnittelun lehtorina Metropoliassa. Sähköposti: juhani.nippala metropolia.fi. Vesa Rope on maanmittauksen tutkintovastaava Metropoliassa. Sähköposti: vesa.rope metropolia.fi. MAANKÄYTTÖ

16 KIINTEISTÖT MAANKÄYTTÖ 2015 Maan mittaus päivät MITTAUS & MALLINNUS MAANMITTAUSPÄIVÄT ESPOOSSA Teksti ja kuvat: Susanna Kari Matti Vanhanen puhui päivien Asuntorakentamisen haasteet -sessiossa. Uudistetulla konseptilla toteutetut Maanmittauspäivät kokosivat huhtikuussa Espooseen noin 400 osallistujaa. Jokainen kävijä pystyi räätälöimään itselleen sopivimman koulutuspaketin, kun näiden kahden keväisen päivän aikana Dipolissa kuultiin noin 40 seminaariesitystä viidessä rinnakkaisessa sessiossa. Tapahtumassa oli varattu oma osionsa myös Nuorten maanmittauspäiville ja alan näyttelylle. Päivät päätettiin iltajuhlaan, jossa paljastettiin myös ensi vuoden päivien järjestäjä: Jyväskylä. Torstain avajaisseremonioiden jälkeen järjestettiin cocktail-tilaisuus, jossa oli aikaa sosiaalisille kohtaamisille ja verkostoitumiselle. Samassa tilassa oli mahdollista tutustua näyttelyyn, jossa esittäytymässä oli alan yrityksiä ja organisaatioita. Yleisöllä oli hauskaa Dipolin pääsalissa. Etualalla Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 16 MAANKÄYTTÖ

17 Rinnakkaiset sessiot tarjosivat laajan kirjon seminaariesityksiä. Mittauksen ja mallinnuksen puolella kuultiin muun muassa digitaalisuudesta ja vedenalaisten rakenteiden mittaamisesta. Loppuvaiheen maanmittausinsinööriopiskelijat Aino (vasemmalla) ja Sanna osallistuivat päiville yleisestä kiinnostuksesta: Idea lähteä nousi esille työpaikan kahvipöydässä. Aino ja Sanna kävivät kuuntelemassa muun muassa esityksiä MRL:n uudistamisesta. Maanmittauspäivien avajaisseremoniassa jaettiin tunnustuksia palkintojen ja stipendien muodoissa. Suomen Maanmittausinsinöörien Liito ry:n (MIL) tunnustuspalkinto 2015 meni Suomen nuoret maanmittarit -verkostolle sen määrätietoisesta ja aktiivisesta työstä maanmittari-identiteetin edistäjänä. Pyykin vastaanottivat Tuomas Jylhä ja Niko Haaraniemi. Maanmittauspäivien neuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Rantalainen (oikealla) luovutti Maanmittauspäivien standaarin Pekka Lehtoselle. MAKLI:n puheenjohtaja Jari Ahonen (vasemmalla) luovutti MAKLI:n Mittaripystin nro 24 Martti Pietikäiselle. Maanmittausalan edistämissäätiö tukee apurahoin alaan liittyvää tutkimusja valistustyötä. Kuvassa vasemmalla apurahoja on jakamassa säätiön puheenjohtaja Erik Lönnfeldt. Apurahan saajat vasemmalta oikealla ovat Jussi Vimpari, Olli Helen ja Jürgen Grönfors. MAANKÄYTTÖ

18 Vuoden 2015 Maanmittauspäivien iltajuhla pidettiin perjantaina ja siihen osallistui noin 200 henkilöä. Iltajuhla pidettiin päivätilaisuuksien tapaan Otaniemen Dipolissa, siis keskellä perinteikkäitä teekkarimaisemia. Näin ollen illallisten ohjelman teemakin vastasi miljöötään: osallistujat kuulivat polyteknikkojen kvartetin esittämiä lauluja ja pääsivät itsekin laulamaan Aaltoyliopiston Maanmittarikillan Ulkoja kulttuurimestarin Reeta Ojalan johdolla. MATKAKERTOMUS Keltanokat Maanmittauspäivillä LÄHTI ROVANIEMELTÄ Lapin ammattikorkeakoulusta 14 maanmittaustekniikan opiskelijaa kauas etelään Espoon Otaniemeen Maanmittauspäiville. Tunnelma oli hyvä jo lähtiessä, päättyiväthän juuri edellisenä päivänä tämän vuoden opiskelut ja kirmasimme kesälaitumille kesätöiden alkamista odottelemaan. Etukäteen vähän mietitytti, mitä Maanmittauspäivillä on meille annettavana. Tarjottavaahan riitti. Osallistuimme nuorille maanmittareille suunnattuun workshopiin, jota vetivät Tuomas Jylhä ja Niko Haaraniemi. Aiheena oli miettiä, miten maanmittausalan mediaseksikkyys paranisi ja ideoita syntyi, kuten esimerkiksi monipuolisen esittelyvideon tekeminen. Siellä tutustuimme myös toisiin alan opiskelijoihin. Ensi vuodeksi toivoisimme enemmänkin opiskelijoita osallistumaan sekä workshopiin että Maanmittauspäiville kaikista alan kouluista. Kokemuksia opiskelusta ja kesätöistä on mukava vertailla. Samaan aikaan oli myös mielenkiintoisia luentoja, joiden välillä suihkimme. Ainoaksi ongelmaksi muodostui valinnan vaikeus. Aiheet olivat monipuolisia ja avarsivat opiskelijan mielikuvia asioista. Sessioissa käsiteltiin paljon ajankohtaisia asioita 3D-kaupunkimalleista kiinteistökaupan verkkopalveluun ja putkiremontin vaikutuksesta asunnon arvoon eli aiheita oli laidasta laitaan. Esittelijöiden ständeillä pääsimme tutustumaan uusimpaan tekniikkaan. Ketäpä tulevaa insinööriä eivät kiinnostaisi laserkeilaimet, lennokit ja muut töitä helpottavat vempeleet :) Ja ne ihmiset! Kuten oli luvattu, iltaohjelmat eivät olleet mitään pönötystä, vaan iloista puheensorinaa ja tutustumista ihmisiin. Olemme aloittaneet verkostoitumisen ja se on mielestämme arvokkaampaa kuin opintopisteet ja arvosanat tulevaisuutta silmälläpitäen. Kiitos järjestäjille, esittelijöille ja osallistujille, tunsimme itsemme tervetulleiksi! Seuraavia Maanmittauspäiviä Jyväskylässä ja vanhojen tuttujen tapaamista odotellen, Kati Hyvärinen, Pauliina Hattukangas ja Jenni Nurmi 18 MAANKÄYTTÖ

19 nuorten Maanmittauspäivät Paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen puhui Nuorten maanmittauspäivillä maanmittausalan markkinoinnista ja työmahdollisuuksista. Käytännön vinkkinä hän painotti esimerkiksi kielitaidon kehittämisen tärkeyttä. Maanmittauspäivien 2015 yhteydessä järjestettiin Nuorten maanmittauspäivät, johon sisältyi yritysten ja organisaatioiden esittelyjä sekä markkinointiteemainen workshop. Osallistujien palautteen perusteella tilaisuus vaikuttaa tärkeältä mahdollisuudelta aktivoida nuoria maanmittareita ja vastaavaan kannattaakin panostaa myös jatkossa. Toisaalta verkostoitumisen ja kokemusten vaihdon parantamiseksi nuorten osallistumista voisi tukea enemmän kokonaisuutena pelkän erillisen osion järjestämisen sijasta. Markkinointi-workshopissa pohdittiin ryhmissä, miten maanmittausalan imagoa voidaan edistää ja minkälaisilla kanavilla erityisesti nuoria voitaisiin tavoittaa. Ajatuksia esiteltiin iltapäivän purkutilaisuudessa toisille osallistujille. Lapin ammattikorkeakoulun 2. vuosikurssin opiskelijat Rovaniemeltä olivat lähteneet päiville porukalla. Opiskelijat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä päivien antiin, mutta toiveena olisi ollut tutustua lisää yksityisellä puolella toimiviin alan yrityksiin. Nuorten maanmittauspäivien markkinointi-workshop oli myös mielenkiintoinen, mutta monet olisivat mielellään antaneet ideoita ja jakaneet kokemuksia alan koulutuksen järjestämisestä markkinointiajatuksien lisäksi. MAANKÄYTTÖ

20 MAANKÄYTTÖ JULKAISEE MAANMITTAUSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA ARVO KOKKOSEN PUHEEN MAANMITTAUSPÄIVIEN 2015 AVAJAISISTA, JOTKA PIDETTIIN ESPOOSSA. SITAATIT TOIMITUKSEN. Uudet toimintatavat & tekijät HALUAN ONNITELLA päivien järjestäjiä Juhana Hiirosta ja Ari Laitalaa, jotka ottivat kopin Seinäjoen Maanmittauspäivien jälkeen perinteen jatkamisesta. Samalla olette uudistaneet myös konseptin päivien rakenteesta. Maankäyttö ry on tullut mukaan järjestelyihin. Onnittelen rohkeudesta lähteä uudistamaan perinteitä. Niin monet meistä, itseni mukaan lukien, olemme innokkaita vaatimaan ja edellyttämään uudistamista, mutta omat kyvyt, taidot ja rohkeus puuttuu toimeenpanolle. Toimeenpanijoita me ylipäänsäkin tässä yhteiskunnassa ja ajassa tarvitaan. Tämän vuoden järjestelytoimikunta on osoittanut vaadittavaa päättäväisyyttä, kyvykkyyttä ja rohkeutta. Toimitusinsinöörien nykyiset kelpoisuusehdot alkavat olla taas lähes viidenkymmenen vuoden takaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja tällä hetkellä, kun eduskuntavaalit ovat parin päivän kuluttua. Kansakunta valitsee uudet johtajansa edustamaan kansaa parlamenttiin. Uusi eduskunta aloittaa työnsä, muodostaa uuden hallituksen ja toiminta alkaa. Muuttuuko jotain, mitä muuttuu, kuka johtaa, missä on kansakunnan tulevaisuuden näkijät ja tekijät, mihin perustamme hyvinvointimme, vai purammeko nykyistä hyvinvointiamme, mitä teemme kaikkien tunnistamalle julkisen talouden kestävyysvajeelle jne.? On paljon auki olevia kysymyksiä ja vastauksia on edelleen vähemmän. Mutta on meillä tällä hetkellä eräitä asioita selvillä. Käsitykseni mukaan kansakunnan yhteinen julkisen talouden kriisitietoisuus on parempi kuin koskaan, on yhteinen näkemys kilpailukyvyn parantamisen välttämättömyydestä, on yhteinen näkemys hitaan kasvun aikakauden pysyvyydestä, on yhteinen näkemys suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen todellisuudesta, on yhteinen näkemys vientitoiminnan välttämättömyydestä kansakunnan hyvinvoinnin perustana jne. Minusta meillä alkaa siis olla yhteinen tilannekuva, missä jamassa Suomi on nyt. Tilannekuva on parempi ja selkeämpi kuin edellisen eduskunnan aloittaessa työnsä neljä vuotta sitten. Se on nyt realistisempi ja tietopohjaisempi. Miten tästä sitten mennään eteenpäin, on toinen ja vaikea kysymys vastattavaksi. Olipa ratkaisumalli mikä hyvänsä, se tulee kos- 20 MAANKÄYTTÖ