Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL
|
|
- Pirjo Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Uusimaa Mia Örså, Capful Oy
2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2
3 X OSA 1 Johdanto 3
4 X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 16% (47 / 294 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. 4
5 X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5
6 X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6
7 X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7
8 X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: UUSIUTUVA LÄHIENERGIA JA OMAVARAISUUS (yht. 29) Kestävän kehityksen eri muodot (9) Lähienergia Luontoelämykset Ravinnekierto Jalostusaseen nostaminen Markkinointi Energiakysymykset (5) Lainsäädännön haasteellisuus, esim. hevosen lanta! Viranomaisten rooli rajoittajasta ja valvojasta mahdollistajaan ja tukijaan Lain tulkinnasta mahdollisuuksiin Kokonaisenergiaratkaisut hajautetuiksi Jokaisella maatilalla ja kylällä mahdollisuus tuottaa energiaa Lähienergian mahdollistaminen Lainsäädäntö, strategia, tiedottaminen (12) Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä (2) Luonnon monimuotoisuus, hyvä energia-arvo, sitoo ravinteita, viemärilietteen tukiaines Villi kortti: lihasenergian hyödyntäminen polkien energiaa (1) (tiedostaminen ja asenteet) 2. KAIKEN IKÄISTEN IHMISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN MM. YRITTÄJYYDESSÄ JA PALVEUIDEN TUOTTAMISESSA (yht. 16) Mahdollisuuksien ja riskien huomiointi nuorten yrittäjyyden kehittämisessä (14) Mahdollisuudet: yrittäjyysmyönteisyys, koulutustaso, liiketoimintapotentiaali Riskit: rahoitus, asuminen maaseudulla vaikeutuu, epäonnistuminen ja stigma Kehittämisehdotukset: riskirahoitusta porkkanaksi nuorille, tukea sukupolvenvaihdoksiin, käyttöpääomaa Villi kortti: Ikärasismin poistaminen (2) Ei rajoitusta rahoitusehtoihin Vanhukset maaseudun voimavarana Vapaavalintainen palvelumalli Yrittämisen esteet pois Kaikki voivat tuottaa palveluita 8
9 X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. KYLIEN ELINVOIMAISUUDEN VARMISTAMINEN: KYLÄINDENTITEETIT, YHTEISTYÖ, TIEDOTUS (yht. 14) Metropolimaaseudun monipuolisuuden vahvistaminen (7) Kylien identiteetin vahvistaminen Kyläkoordinaattori pysyväksi (osuuskuntarahoitusmalli?) Kylien ja kuntien yhteistyön kehittäminen 4. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht. 12) Matkailusektori (3) Kilpailuedut erottuminen Lyhyet välimatkat Esim. lentokenttä Fiskars, mitä muuta? Kylädiplomaatti (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Tiedon kerääminen ja jakaminen Opastusta uusille asukkaille Yhteinen useammalle kylälle Villi kortti: Palvelu- ja etätyökeskusten perustaminen (5) Villi kortti: Yhteisöön sisäänheittäjä, seniorikylän aikapankki (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Teemakylät Hevoskylä, Fiskars Elinkeinoja jotka palvelevat Mahdollistavat yhteiset palvelut Alueen ja vesistöjen monipuolisuuden hyödyntäminen (2) Alueen markkinointi ja paketointi Alueen saavutettavuus Turismi (1) Venäläiset turistit (Pietarista + veneilijät) Luontoelämykset /-aktiviteetit (esim. hevoset) Maaseudun resurssien hyödyntäminen matkailussa Maaseudun olemassa oleva eksotiikka: jää, hiljaisuus, tuli, vesi, itse pyydystetty ruoka, paikallinen kulttuuri, historia, elämysmatkailu, sesongit Vierailuelinkeinot Jatkuu seuraavassa diassa 9
10 X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Matkailun kehittämisen teemat jatkuvat edelliseltä dialta Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet ja kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Hoiva-alan ja matkailualan työmahdollisuudet Villi kortti: Siirtolapuutarha osakeperiaatteella maatiloilla yhteisöllisyys (2) Villi kortti: Ikea bussi vie ihmisiä maaseudulle vuodenaikojen mukaan Uusmaalaisen maaseudun brändin vahvistaminen (3) Villi kortti: Hyvinvointipalvelukeskus ja vesistökeskus (1) 5. ELINTARVIKETUOTANNON HAASTEISIIN VASTAAMINEN (yht. 8) Haastava toimiala (2) Globaalit markkinat painavat hintoja alas Tuottajan on toimittava tehokkaasti Vaihtoehtoisia myynti, logistiikka, markkinointikanavia jakeluverkko! Harhaanjohtava markkinointi hankaluutena Lainsäädännön haasteet Hinta & Laatu! Pirstoutuneet kohderyhmät valinta kenelle tarjotaan, tietoisuus kasvaa, kysyntää on? kohderyhmien valinta! Kehittämistoimet (3) Kauppa-auto logistisena ratkaisuna Uusmaalaiset tuotteet Herkut paremmin saataville Arjen helpottaminen Alkutuotannon monipuolistaminen Suoramyynti (3) 10
11 X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. YHTEISÖLLINEN LÄHIRUOKA (yht. 7) Lähiruoka (3): Logistiikan kehittäminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Jatkojalostuksen kehittäminen. Community Supported Argiculture (2) Kunnat mahdollistajana ja maan omistajana Verkostoi kuluttajat ja yrittäjät (tuottajat ym.) Oman tarpeen ylittävän tuotannon tuotteistaminen ja markkinointi Pop-upit ja lähiruokabussit = Yksi ratkaisu lähiruoan kysyntään! Villi kortti: elintarviketuotanto kapina kauppaa vastaan kansalaistottelemattomuus Kansa ja tuottajat väsyvät ylhäältä ohjattuun toimintaan (2) 7. VAPAA-AJAN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (yht. 4) Hevoset, veneily, matkailu, luonto Riskit: maan omistus, kaavoitus, pääomavaltaisuus, jokamiehenoikeus, harrastuspohja ja yrittäjän osaaminen Kehitysehdotukset: alan merkitysten tunnistaminen, yrittäjäkoulutus ja riskinjako 8. PUUN MONIPUOLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN (yht. 4) Puurakentaminen Logistinen infra Metsä- ja sahateollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö 9. TOIMIVAN ASUMISEN EDELLYTYSTEN JA SAAVUTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht. 4) Kevyet asemakaavat kyliin kuntien ja kylien yhteistyössä mahdollistetaan ja hallitaan kasvu (3) Kyläasumisen arviointi (1) Asumisen vaikutukset: vesihuollon, saavutettavuuden ja hajuhaittojen arviointi Virtuaalitesti 10. ALUETALOUDEN INHIMILLISTÄMINEN (yht. 3) Miljoonista tuhansiin Päätöksenteossa aluetarvelähtöinen ajattelu vrt. Roveniemen aluebudjetti ja Fiskarsosuuskuntapalvelut Kirjattava valtion ohjelmiin Huomioitava kuntauudistuksissa Lähidemokratiaa lisä 11
12 X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 11. OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDISTAMINEN (yht. 2) Ihmisten paljous Hyödynnetään monipuolinen osaaminen Hyödynnetään asiakaspotentiaali Työvoiman osaamistarpeen ennakointi (1) Osaamispääoman hyödyntäminen Tiedostaminen Kokoaminen: jalkaudutaan ja selvitetään esim. yrittäjien mahdollisuudet maaseudulla Tietotekniikka ja SOME! Villi kortti: Maahanmuuttajien oppimisen ja työhön ohjauksen uudet polut maaseutuelinkeinoihin työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen (2) 12. INFORMAATIOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 2) Informaatioteknologia tuo mahdollisuuksia Valtion laajakaistaohjelma uusiksi vähintään 70% rahoitus Luo mahdollisuuden koko Suomen elävänä pitämiselle Teollistuminen ja kaupungistuminen 13. YHTEISÖLLISYYDEN JA LÄHIDEMORATIAN KEHITTÄMINEN (yht. 2) Yhteisöllisyyden tasot Harrastukset ym. yhteiset tekijät Kylä tai kunta Arvot määrittelevät Tasot voivat sekoittua Osallistuminen pitää tehdä helpoksi Vapaaehtoisuus Avoin lähidemokratia (2) Äänestysikäraja 15/18v-helppoa! Sitovuus / neuvoa antavuus Koulun johtokunta kasvattavana keinona kunnan päätöksenteossa Kehittämistoimet Verkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen laadun parantaminen. Tuotteet ja palvelut vastaamaan kuluttajien tarpeita ja kysyntää 12
13 X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Luonnonvarojen kestävä käyttö: omavaraisuus ja jalostus Kaiken ikäisten ihmisten potentiaalin hyödyntäminen Elinvoimaisuuden varmistaminen: kyläidentiteetit, yhteistyö ja tiedotus Toimivan asumisen edellytysten ja saavutettavuuden varmistaminen Toimialat Elintarviketuotanto Lähiruoka Läpäisevät osaamisalueet Lähi/bioenergia Metsä-talous Matkailu Muu yritystoiminta 13
14 X OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14
15 X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15
16 X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille
17 X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17
18 E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 8 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Ympäristö ja ilmastonmuutos Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Kuntarakenteen muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Suomen vientimarkkinoiden kehitys Euroopan talouden kehitys Luomu- ja lähiruoan suosio Tietoliikenneyhteydet Tieverkko/liikenneinfra Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Suomen talous ja kilpailukyky Muutokset elintarvikeketjussa PIENI 4 PIENI V A I K U T T A V U U S 10 SUURI 18
19 X OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19
20 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Viihtyisä meren läheinen luonnonympäristö Lyhyet etäisyydet ja sijainti lähellä pääkaupunkiseutua Monipuolinen, elinvoimainen maatalousyrittäjyys ja hyvät tuotanto-olosuhteet Laaja väestöpohja sekä kuluttajien ja markkinoiden läheisyys Tilavaa ja rauhallista maaseutuasumista suurten keskusten läheisyydessä Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Monipuolinen ja elinvoimainen elinkeinorakenne vetovoimaisella alueella Hyvät liikenneyhteydet: rata-, lento- ja meriliikenne Korkea osaaminen ja koulutustaso Kaksikielisyys Lähellä olevat palvelut Hyvät työllistymis- mahdollisuudet Keskittämispolitiikkaan ja kaavoitukseen liittyvät maaseudun kehittämisen rajoitteet Yritysten näköalattomuus ja yritysosaamisen heikkoudet Metropoliin läheisyyteen liittyvät heikkoudet: maan kallistuminen, Helsinki-keskeisyys ja taajamien laajeneminen maaseudulle Heikentyvä maataloustuki- politiikka ja maatalous- yrittäjyyden vähentyminen Palvelujen heikkeneminen ja loitontuminen Luonnonympäristön ja vesistöjen saastuminen Heikentyvä tieinfra ja harva julkinen liikenne Kuntapäätöksenteon näköalattomuus ja byrokratia Elinkeinorakenteen yksipuolistuminen ja talouskehityksen heikentyminen Vastakkainasettelu ja yhteistyön puute Pitkät välimatkat Heikko tietoliikenneinfra Väestön ikääntyminen ja nuorisokato Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin Yhteisöllisyyden puute Saariston erityishaasteet R A J O I T T E E T 20
21 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21
22 Learning X Café Uusimaa 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat Muutokset elintarvikeketjussa (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) Yhdyskuntarakenne: Asuminen ja yrittäminen maaseudulla, maankäyttö, vesihuolto, tietoliikenne Aluetalouden kehitysnäkymät ja palveluiden järjestäminen Vihreä talous: uusiutuva energia, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, hiili- ja vesijalanjälki Maaseudun väestön ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Susanne Stadius (pj.) Gunilla Wasström / Auli Teppinen (siht.) Jaakko Holsti (pj.) Susann Mantere (siht.) Eija Väätäinen (pj.) Hans Bergström (siht.) Mia Aitokari (pj.) Riitta Salasto (siht.) Bjarne Westerlund / Maria Konsin-Palva (pj.) Tony Lassas (siht.) Vesa Niskanen (pj.) Heli Mutanen (siht.) Juha Mäkinen (pj.) Gina Forsström (siht.) 22
23 X Nylands landsbygds styrkor och svagheter Pöytä 1 A) SÄRSKILDA STYRKOR OCH RESURSER B) UTVECKLINGSÅTGÄRDER Turismen hämtar pengar utifrån (ryska turisterna, medelklassen från St Petersburg-området + ryska båtfarare som också lämnar sina båtar här över vintern) Hangö är känt för alla båtfarare Naturen, folk vill leva utanför Ring III:an, pendlingsavstånd eller distansarbete Fritidsmöjligheter (hästar osv.) Bioenergi Närmat Lantbruken, egen produktion av råvaror Grön ekonomi Marinor, vinterförvaring och service för båtar Samarbete inom Östersjö-området Det borde vara möjligt att få testa galna idéer på ett enkelt sätt (ge pengar, slopa byråkratin för små test ) Utveckling av hästnäringen; bör tas i beaktande vid planläggning Utvecklande av förädling Samarbete med aktörer i Helsingfors för att få till stånd ett fungerande distributionsnät för närmat Utvecklande av en fungerande rådgivningsverksamhet för livsmedelsbranschen Konceptbyar; möjlighet att bygga nya byar enligt olika tema, på ett hållbart sätt, pilotområden där folk kan bo på det sätt de vill och jobba på det sätt de vill (t.ex. Hästbyar, boendemiljöer för åldringar, mc-byar, steiner-byar osv.) 23
24 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 2 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Paljon ihmisiä, kuluttajat lähellä, pääkaupunkiseutu Kaupunkimaiset mahdollisuudet, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Koulutettuja ja vauraita ihmisiä varaa ostaa Markkinoiden läheisyys Suomi pienoiskoossa, tunturit vain puuttuu Monipuolinen kuluttaja joukko, paremmat mahdollisuudet tarjota pienellä joukolle tuotteita /palveluita ja helpompi päästä kuluttajan iholle LÄHELLÄ, kaikki, kuluttajat, hallinto, kaikki, lyhyet etäisyydet Idässä, venäläiset turistit Saaristo, meren läheisyys Monipuolinen luonto, vaurautta kehittää Parhaat mahdollisuudet viljellä, lämpimin ilmasto Hyvä ympäristö tuottaa tuotteita ja palveluita Ympäristö: rannikko, kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema ja historia täältä on asutus kehittynyt Suomessa, voisi kehittää Puitteet, hyvät liikenne yhteydet ja palvelut lähellä Yrittäjät lähteneet vastaamaan tämän päivän haasteisiin esim. koneurakoinnin suhteen = fiksua porukkaa. Luonne, onko vahvuus?? Ei tarvitse pitää melua itsessään, kun asiakkaat ovat lähellä jo valmiiksi Kaksikielinen kulttuuri UUDENMAAN maaseudun profiloiminen, minkälainen on uusimaalaisen LAADUN PARANTAMINEN, vaativien kuluttajien palveleminen Yhteistyön tekeminen, verkostot! Markkinointi, konerenkaat Maaseutukuljetus villi kortti kiertää maatiloja, vuodenaikojen mukaan. Kauppa-auto, vie ihmiset maaseudulle. Joutuu tekemään hiukan työtä, nähdä vaivaa sen laadukkaan maaseututuotteen hankkimiseksi, esim. lähiruokatuotteita. Pitää tehdä helpoksi Brändiä, lupauksia arvostusta Kauppa-auto, logistinen ratkaisu uusmaalaisille herkuille 24
25 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 3 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Miten maaseutu Uudellamaalla määritellään Uusimaa on metropolimaaseutua; kuntakeskuksissa olevat palvelut tulevat hoidettua, MITEN Palveluiden jakelu tulee hoidettua?> Erilainen hyvä arki, luonnon läheisyys tavoitteena hyvä sujuva arki, rakennuspalikat on olemassa miten saamme kaikille? Mitkä ovat ne erityiset vahvuudet ja voimavarat tästä käsin Metropolimaaseutu KORPi, joka on ainutlaatuinen Ihmisten yhteisöllisyys on helpommin rakennettavissa helpommin, mutta yhteisöllisyys vaatii koko ajan sisään heittämistä yhteisöön; ei synny kuppikuntia Voidaan tuottaa myös palveluita Maaseudulla ei saa asua turhaan Osaamispääomaa on paljon Palvelut ihmisten luo Palvelut pitää tuottaa itse Tarvitaan resursseja eli koordinaattoreita kyliin ja kentälle Aktiivisille alueille Yhteisön sisäänheittäjät, yhteisöllä elävät arvot; elävän yhteisö käy arvokeskustelua Kunta ja kylät toimimaan ja rakentamaan yhdessä ratkaisuja Kuntakierros Länsi Uudellamaalla Jalkaudutaan kentälle millaista yrittäjyyttä maaseudulla voi olla Ideapankki 25
26 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 4 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Yrittäminen: luomuruoka, hevostalous, maatilamatkailu Sijainti, luonto Kolmas sektori valmiina kokeiluihin; vapaaehtoistoiminta Pietarin läheisyys, yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa: Meillä sitä, mitä puuttuu muualta Mahtava asiakaspotentiaali Hiljaisuus, suomalainen mentaliteetti, tilaa, puhdas vesi Tuotteistetaan maaseutu niin kuin se on Maahanmuuttajien hyödyntäminen, kasvaa Paikallisen osaamisen hyödyntäminen kuntasektorilla Maatalous ja kalatalous CSA: Community supported agriculture Teesi: kunnat mahdollistajana. Kunnat omistaa myös viljelymaita. Lähiruokabussit: kysyntä, tarjonta Hallinnollisten toimenpiteiden kehittäminen suhteessa maaseudun kehittämiseen Sähköisen infran kehittäminen, langattomat ei riitä, etätyö Aito sektorirajat ylittävä yhteistyö Lainsäädäntö ja sen tulkinta Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet kuntoon Saaristoasiat: puitteet olemassa: Itämeren parantaminen, ilmastonmuutos, vesihuolto: kunnan vesi Vierailuelinkeino / maaseutumatkailu = kaikki palvelut Besöksnäring EU rahoitus saaristoon Kuntarakenne muuttuu, etäisyys/kuka kantaa vastuun? Yrittämisen palvelutason kehittäminen Mikroyrittäjien verkostoituminen Eri tavalla tekeminen, mm.sosiaalinen media Tuottajat ja kuluttajat yhdessä, osuuskuntatoiminta Luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää ja asua maaseudulla eri mittakaavoissa Energian tuottaminen maaseudulla Eksotiikan hyödyntäminen 26
27 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 5 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Hyvät liikenneyhteydet, ei tarkoita välttämättä sitä että julkinen liikenne toimii Vesistöjen läheisyys, erityisesti meren läheisyys Ihmiset siis asiakkaat lähellä Työssäkäynti matka voi muodostua pitkäksi Maaseudulla ollaan oman auton varassa, tietoliikenneyhteydet tulisi toimia, mutta ei kuitenkaan poista liikkumisen ongelmaa Miten työpaikkojen häviämistrendi saadaan käännettyä Työmatkan pituutta tulee myös ajatella ajankäyttö näkökulmasta Voiko pieni olla kaunista myös maaseutuyrittämisessä? Alueella paljon tietotaitoa sekä kulutusta, miten hyödyntää uudella tavalla. Alueella liikkuu paljon turisteja, erityisesti venäläisiä. Uudenmaan maaseutu ei ole homogeeninen Kielitaidon kehittäminen (erityisesti venäjänkieltä) Miten yhdistää uudet ajattelut ja maaseudun mahdollisuudet Vesistöjen hyödyntäminen Kaksi tärkeintä: Vesistöjen ja alueen monipuolisuus, mutta myös ihmisten monipuolisuus (koulutus, kulttuuri, kansallisuus.) Ihmisten, sekä paikallisten että turistien paljous sekä alueen hyvä saavutettavuus luo mahdollisuuksia. 27
28 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 6 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maaseutu lähellä Alueen matkailupalvelujen kilpailuedut joukosta erottuminen Lyhyet välimatkat liikkuminen, pääkaupunkiseudun markkinat Ympärivuotiset matkailukonseptit Lähi- ja luomuruoka Kulttuuri- ja maisemakohteet Kaupunkilaisten vienti maaseudulle yleisillä kulkuneuvoilla Maaseutualueen palvelujen markkinointi ja tiedottaminen Osakemahdollisuus siirtolapuutarha- tai mökkiperiaatteella Innovatiivinen erottuminen ja kilpailuvaltin luominen maaseudun palveluissa Paikalla jalostetut elintarvikkeet 28
29 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 7 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maatalous tärkeää Paljon asukkaita, väestön kasvu Iso väkimäärä jotka tuottaa ravinteitä joka pitäisi saada johdettua takaisin luontoketjuun % palautuu tällä hetkellä, pitkäaikainen kierto Tilojen omistajat asuvat tiloilla, mahdollisuus monimuotoiseen toimintaan, eri tulolähteet Luontokohteet löytyvät läheltä Paljon alkutuotantoa Markkinat ja asiakkaat lähellä Sipoon korpi ja muuta vastaavat luontoalueet Missio, maaseutu lähellä ja käytettävissä kaikille Lähiruoka Yhteistyömahdollisuudet Läheisyys Eurooppaan, hyvät yhteydet Kaavoitus Yhteisöllisyys ja aktiiviset asukkaat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet, kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri- ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Lähiruoka Luontoelämykset Lähienergia Ravinnekierto Jalostusasteen nostaminen Markkinointi Villi kortti: Järvi- ja meriruoko - hyödyntäminen tulolähteenä Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä 29
30 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 1 PÖYDÄN TEEMA: Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Etätyön tekeminen teknisesti helpottuu edelleen Asuminen väljästi maaseudulla vaikeutuu ( kaavoitus ym. rakentamisen ohjaus) Työ ja työnsisältö saa työssäolon aikana muuttua elämään halutaan vaihtelua Yritysmyönteisyys kasvaa edelleen Yrittäjyys voi olla lyhytaikaista tavoite ei ole elinikäinen yrittäjyys MAHDOLLISUUDET Nuorten kasvattaminen / kouluttaminen yrittäjyyteen ja yrityskulttuuriin Lisää nuoria yrittäjiä Kaupunkilaisten kasvava vapaa-ajanpalvelujen kysyntä on mahdollisuus maaseudun elinkeinotoiminnalle ( hevoset, matkailu, ohjelmapalvelut, veneily, luontomatkailu) Tietotyö + maaseudulla asuminen yhdistettynä kasvaa RISKIT Tekevän työvoiman riittävyys maaseudulla 2020 uhkana on että työvoima ei riitä Jos yritysten perustamismäärä kasvaa riski tulla epäonnistuneita yrityksiä kasvaa Uhkana on nuorten syrjäytyminen maaseudulla Yrittämisen luonne maaseudulla voi olla raskasta yrittäjien loppuun palaminen Löydetäänkö yrittäjiä niille toimialoille, missä nähdään mahdollisuuksia ( vrt. lähiruoka, matkailu) Tiukentuva kaavoitus, rakentamisen ohjaus ohjaa liikaa työpaikan/asuinpaikan sijoittumista Suuret matkailukeskusten ja kohteiden rakentaminen on riski rahoituksellisesti KEHITTÄMISTOIMET Nuorten, alkavien yrittäjien tunnistaminen aikaisessa vaiheessa ( keski-asteen koulutus, yliopistot) Maaseudun toimivien yritysten spv- ja yrityskauppojen turvaaminen: neuvonta, ostajan ja myyjän kohtaaminen Oltava toimivat rahoitusjärjestelmät Riskirahoituksen järjestäminen ja turvaaminen yhteiskunnan puolelta silloin, kun yrittäjän henkilökohtaiset riskit nousevat liian suuriksi 30
31 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuluttajat, kiinnostus kasvaa, kotimaisuus, alkuperä, ekologisuus, kohderyhmät pirstoutuu, lisäaineettomuus, terveellisyys Tuottajat, ketjut, kilpailukykyisin hinnoin, mutta toisaalta joillakin on varaa laittaa paljon rahaa ruokaan ja toisaalta on toisia joilla ei ole varaa ostaa erikoistuotteitta. Tuottajan ketteryys reagoida kysyntään Kaupan keskittymistä vastaan toimia? Ketjujen valta liian suuri. Tuottajaverkostoja, erikoismyymälät. Näthandel; kedjorna har inte reagera tillräckligt snabbt och nu går en del utav prodkterna förbihandeln. Ruuan poisheittäminen on loputtava. Hinta ohjaa kulutusta liikaa Ennustettomia tapahtumia, joka voi johtaa kysynnän kasvuun Arvostamisen nousu Ruuan riittävyys, aasialaisten ruokailutottumuksien muuttuminen, lihan syönnin lisääntyminen Lainsäädäntö tehokkaamman tuotannon esteenä: Hevoslannan hyödyntäminen energian tuotannossa, lannoituksessa. Jätevesilietteiden hyödyntäminen. Ravinteiden kierto. Energian hinnan kehitys! Kustannuksien nousu Perhekoot pienenee, sinkkutaloudet. Tämän hetken pakkaukset eivät palvele heitä. Elintarvikkeiden kysyntä nousee ja itse tekemisen ruuan arvostus nousee. Lähiruoka = suomessa tuotettua? Arvot 31
32 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 2 PÖYDÄN TEEMA: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts.edellinen dia MAHDOLLISUUDET Kuluttajan herääminen tiedottaminen, valistaminen, koulutus Lähiruokamarkkinat, erikoiskaupat, shop-in-shop Alkuperämerkinnät selkeimpiä = helposti saatavilla, jos haluaa Alkutuottajien pyörittämä logistiikka ja myynti org. pystyisi tarjoamaan erikoistuotteita Oppimaan kreikkalainen malli kehittämisessä, eli löytää niitä mahdollisuuksia lainsäädännön tulkinnassa, jotka mahdollistavat kehittämisen. Paketit ja markkinointi, niiden kehittäminen Keskustelua: hinta on niin halpaa ettei halua sitä ostaa: eettisyys, arvostus Lähiruokatoimiala luo hyvän mahdollisuuden uusimaalaisille tuottajille erikoistua tietyille kohderyhmille tuottaa ja palvella heitä. RISKIT Kriisit ja katastrofit Ristiriitainen tilanne: hyvää, terveellistä, laadukasta halvalla hinnalla? Lainsäädäntö estää esim. koulun suurtalouskeittiöitä toimimaan luovasti. ESIM. hyödyntää oppilaiden poimimia luonnonmarjoja. KEHITTÄMISTOIMET Arvostuksen nostaminen Tuottaja kuluttaja yhteyttä on tuettava Kilpailukykyisin hinnoin? Tehostaminen? Yritystoiminnan kehittämisen tukeminen. Yrittäjän toiminnan kehittämisessä yrittäjän työpanos tukien piiriin, helposti ja vähällä byrokratialla Lainsäädäntö Saavutettavuus, ostamisen helppous Villit kortit : tuottajat & kuluttajat väsyvät siihen että toiminta on hankalaa ja tuotteiden saatavuus ei ole helppoa = KAPINA ja Kansalaistottelemattomuus 32
Leader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotMaaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotTEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010
TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotMAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ
Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotIlmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä
MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM
LisätiedotMAASEUDUN TULEVAISUUS
Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
Maa- ja metsätalousvaliokunta 7.4.2017 toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Toiminnan tarkoitus Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotLähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy
Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
Lisätiedotympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotPuutarha-alan tulevaisuuskuvia
Puutarha-alan tulevaisuuskuvia Vilja Varho Luomututkimustyöpaja 24.4.2018 Viikki, Helsinki Sidosryhmähaastattelut 20 haastateltua, vastasivat myös numeerisiin kysymyksiin Kauppa 4 Teollisuus 3 Muut asiakkaat
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotTulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine
Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotMaaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi
Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotTransforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy
Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3
LisätiedotYRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT
VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Lisätiedot