Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa. 11.5.2012 Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Uusimaa Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 16% (47 / 294 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. 4

5 X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7

8 X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: UUSIUTUVA LÄHIENERGIA JA OMAVARAISUUS (yht. 29) Kestävän kehityksen eri muodot (9) Lähienergia Luontoelämykset Ravinnekierto Jalostusaseen nostaminen Markkinointi Energiakysymykset (5) Lainsäädännön haasteellisuus, esim. hevosen lanta! Viranomaisten rooli rajoittajasta ja valvojasta mahdollistajaan ja tukijaan Lain tulkinnasta mahdollisuuksiin Kokonaisenergiaratkaisut hajautetuiksi Jokaisella maatilalla ja kylällä mahdollisuus tuottaa energiaa Lähienergian mahdollistaminen Lainsäädäntö, strategia, tiedottaminen (12) Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä (2) Luonnon monimuotoisuus, hyvä energia-arvo, sitoo ravinteita, viemärilietteen tukiaines Villi kortti: lihasenergian hyödyntäminen polkien energiaa (1) (tiedostaminen ja asenteet) 2. KAIKEN IKÄISTEN IHMISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN MM. YRITTÄJYYDESSÄ JA PALVEUIDEN TUOTTAMISESSA (yht. 16) Mahdollisuuksien ja riskien huomiointi nuorten yrittäjyyden kehittämisessä (14) Mahdollisuudet: yrittäjyysmyönteisyys, koulutustaso, liiketoimintapotentiaali Riskit: rahoitus, asuminen maaseudulla vaikeutuu, epäonnistuminen ja stigma Kehittämisehdotukset: riskirahoitusta porkkanaksi nuorille, tukea sukupolvenvaihdoksiin, käyttöpääomaa Villi kortti: Ikärasismin poistaminen (2) Ei rajoitusta rahoitusehtoihin Vanhukset maaseudun voimavarana Vapaavalintainen palvelumalli Yrittämisen esteet pois Kaikki voivat tuottaa palveluita 8

9 X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. KYLIEN ELINVOIMAISUUDEN VARMISTAMINEN: KYLÄINDENTITEETIT, YHTEISTYÖ, TIEDOTUS (yht. 14) Metropolimaaseudun monipuolisuuden vahvistaminen (7) Kylien identiteetin vahvistaminen Kyläkoordinaattori pysyväksi (osuuskuntarahoitusmalli?) Kylien ja kuntien yhteistyön kehittäminen 4. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht. 12) Matkailusektori (3) Kilpailuedut erottuminen Lyhyet välimatkat Esim. lentokenttä Fiskars, mitä muuta? Kylädiplomaatti (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Tiedon kerääminen ja jakaminen Opastusta uusille asukkaille Yhteinen useammalle kylälle Villi kortti: Palvelu- ja etätyökeskusten perustaminen (5) Villi kortti: Yhteisöön sisäänheittäjä, seniorikylän aikapankki (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Teemakylät Hevoskylä, Fiskars Elinkeinoja jotka palvelevat Mahdollistavat yhteiset palvelut Alueen ja vesistöjen monipuolisuuden hyödyntäminen (2) Alueen markkinointi ja paketointi Alueen saavutettavuus Turismi (1) Venäläiset turistit (Pietarista + veneilijät) Luontoelämykset /-aktiviteetit (esim. hevoset) Maaseudun resurssien hyödyntäminen matkailussa Maaseudun olemassa oleva eksotiikka: jää, hiljaisuus, tuli, vesi, itse pyydystetty ruoka, paikallinen kulttuuri, historia, elämysmatkailu, sesongit Vierailuelinkeinot Jatkuu seuraavassa diassa 9

10 X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Matkailun kehittämisen teemat jatkuvat edelliseltä dialta Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet ja kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Hoiva-alan ja matkailualan työmahdollisuudet Villi kortti: Siirtolapuutarha osakeperiaatteella maatiloilla yhteisöllisyys (2) Villi kortti: Ikea bussi vie ihmisiä maaseudulle vuodenaikojen mukaan Uusmaalaisen maaseudun brändin vahvistaminen (3) Villi kortti: Hyvinvointipalvelukeskus ja vesistökeskus (1) 5. ELINTARVIKETUOTANNON HAASTEISIIN VASTAAMINEN (yht. 8) Haastava toimiala (2) Globaalit markkinat painavat hintoja alas Tuottajan on toimittava tehokkaasti Vaihtoehtoisia myynti, logistiikka, markkinointikanavia jakeluverkko! Harhaanjohtava markkinointi hankaluutena Lainsäädännön haasteet Hinta & Laatu! Pirstoutuneet kohderyhmät valinta kenelle tarjotaan, tietoisuus kasvaa, kysyntää on? kohderyhmien valinta! Kehittämistoimet (3) Kauppa-auto logistisena ratkaisuna Uusmaalaiset tuotteet Herkut paremmin saataville Arjen helpottaminen Alkutuotannon monipuolistaminen Suoramyynti (3) 10

11 X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. YHTEISÖLLINEN LÄHIRUOKA (yht. 7) Lähiruoka (3): Logistiikan kehittäminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Jatkojalostuksen kehittäminen. Community Supported Argiculture (2) Kunnat mahdollistajana ja maan omistajana Verkostoi kuluttajat ja yrittäjät (tuottajat ym.) Oman tarpeen ylittävän tuotannon tuotteistaminen ja markkinointi Pop-upit ja lähiruokabussit = Yksi ratkaisu lähiruoan kysyntään! Villi kortti: elintarviketuotanto kapina kauppaa vastaan kansalaistottelemattomuus Kansa ja tuottajat väsyvät ylhäältä ohjattuun toimintaan (2) 7. VAPAA-AJAN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (yht. 4) Hevoset, veneily, matkailu, luonto Riskit: maan omistus, kaavoitus, pääomavaltaisuus, jokamiehenoikeus, harrastuspohja ja yrittäjän osaaminen Kehitysehdotukset: alan merkitysten tunnistaminen, yrittäjäkoulutus ja riskinjako 8. PUUN MONIPUOLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN (yht. 4) Puurakentaminen Logistinen infra Metsä- ja sahateollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö 9. TOIMIVAN ASUMISEN EDELLYTYSTEN JA SAAVUTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht. 4) Kevyet asemakaavat kyliin kuntien ja kylien yhteistyössä mahdollistetaan ja hallitaan kasvu (3) Kyläasumisen arviointi (1) Asumisen vaikutukset: vesihuollon, saavutettavuuden ja hajuhaittojen arviointi Virtuaalitesti 10. ALUETALOUDEN INHIMILLISTÄMINEN (yht. 3) Miljoonista tuhansiin Päätöksenteossa aluetarvelähtöinen ajattelu vrt. Roveniemen aluebudjetti ja Fiskarsosuuskuntapalvelut Kirjattava valtion ohjelmiin Huomioitava kuntauudistuksissa Lähidemokratiaa lisä 11

12 X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 11. OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDISTAMINEN (yht. 2) Ihmisten paljous Hyödynnetään monipuolinen osaaminen Hyödynnetään asiakaspotentiaali Työvoiman osaamistarpeen ennakointi (1) Osaamispääoman hyödyntäminen Tiedostaminen Kokoaminen: jalkaudutaan ja selvitetään esim. yrittäjien mahdollisuudet maaseudulla Tietotekniikka ja SOME! Villi kortti: Maahanmuuttajien oppimisen ja työhön ohjauksen uudet polut maaseutuelinkeinoihin työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen (2) 12. INFORMAATIOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 2) Informaatioteknologia tuo mahdollisuuksia Valtion laajakaistaohjelma uusiksi vähintään 70% rahoitus Luo mahdollisuuden koko Suomen elävänä pitämiselle Teollistuminen ja kaupungistuminen 13. YHTEISÖLLISYYDEN JA LÄHIDEMORATIAN KEHITTÄMINEN (yht. 2) Yhteisöllisyyden tasot Harrastukset ym. yhteiset tekijät Kylä tai kunta Arvot määrittelevät Tasot voivat sekoittua Osallistuminen pitää tehdä helpoksi Vapaaehtoisuus Avoin lähidemokratia (2) Äänestysikäraja 15/18v-helppoa! Sitovuus / neuvoa antavuus Koulun johtokunta kasvattavana keinona kunnan päätöksenteossa Kehittämistoimet Verkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen laadun parantaminen. Tuotteet ja palvelut vastaamaan kuluttajien tarpeita ja kysyntää 12

13 X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Luonnonvarojen kestävä käyttö: omavaraisuus ja jalostus Kaiken ikäisten ihmisten potentiaalin hyödyntäminen Elinvoimaisuuden varmistaminen: kyläidentiteetit, yhteistyö ja tiedotus Toimivan asumisen edellytysten ja saavutettavuuden varmistaminen Toimialat Elintarviketuotanto Lähiruoka Läpäisevät osaamisalueet Lähi/bioenergia Metsä-talous Matkailu Muu yritystoiminta 13

14 X OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14

15 X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15

16 X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17

18 E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 8 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Ympäristö ja ilmastonmuutos Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Kuntarakenteen muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Suomen vientimarkkinoiden kehitys Euroopan talouden kehitys Luomu- ja lähiruoan suosio Tietoliikenneyhteydet Tieverkko/liikenneinfra Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Suomen talous ja kilpailukyky Muutokset elintarvikeketjussa PIENI 4 PIENI V A I K U T T A V U U S 10 SUURI 18

19 X OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19

20 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Viihtyisä meren läheinen luonnonympäristö Lyhyet etäisyydet ja sijainti lähellä pääkaupunkiseutua Monipuolinen, elinvoimainen maatalousyrittäjyys ja hyvät tuotanto-olosuhteet Laaja väestöpohja sekä kuluttajien ja markkinoiden läheisyys Tilavaa ja rauhallista maaseutuasumista suurten keskusten läheisyydessä Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Monipuolinen ja elinvoimainen elinkeinorakenne vetovoimaisella alueella Hyvät liikenneyhteydet: rata-, lento- ja meriliikenne Korkea osaaminen ja koulutustaso Kaksikielisyys Lähellä olevat palvelut Hyvät työllistymis- mahdollisuudet Keskittämispolitiikkaan ja kaavoitukseen liittyvät maaseudun kehittämisen rajoitteet Yritysten näköalattomuus ja yritysosaamisen heikkoudet Metropoliin läheisyyteen liittyvät heikkoudet: maan kallistuminen, Helsinki-keskeisyys ja taajamien laajeneminen maaseudulle Heikentyvä maataloustuki- politiikka ja maatalous- yrittäjyyden vähentyminen Palvelujen heikkeneminen ja loitontuminen Luonnonympäristön ja vesistöjen saastuminen Heikentyvä tieinfra ja harva julkinen liikenne Kuntapäätöksenteon näköalattomuus ja byrokratia Elinkeinorakenteen yksipuolistuminen ja talouskehityksen heikentyminen Vastakkainasettelu ja yhteistyön puute Pitkät välimatkat Heikko tietoliikenneinfra Väestön ikääntyminen ja nuorisokato Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin Yhteisöllisyyden puute Saariston erityishaasteet R A J O I T T E E T 20

21 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21

22 Learning X Café Uusimaa 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat Muutokset elintarvikeketjussa (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) Yhdyskuntarakenne: Asuminen ja yrittäminen maaseudulla, maankäyttö, vesihuolto, tietoliikenne Aluetalouden kehitysnäkymät ja palveluiden järjestäminen Vihreä talous: uusiutuva energia, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, hiili- ja vesijalanjälki Maaseudun väestön ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Susanne Stadius (pj.) Gunilla Wasström / Auli Teppinen (siht.) Jaakko Holsti (pj.) Susann Mantere (siht.) Eija Väätäinen (pj.) Hans Bergström (siht.) Mia Aitokari (pj.) Riitta Salasto (siht.) Bjarne Westerlund / Maria Konsin-Palva (pj.) Tony Lassas (siht.) Vesa Niskanen (pj.) Heli Mutanen (siht.) Juha Mäkinen (pj.) Gina Forsström (siht.) 22

23 X Nylands landsbygds styrkor och svagheter Pöytä 1 A) SÄRSKILDA STYRKOR OCH RESURSER B) UTVECKLINGSÅTGÄRDER Turismen hämtar pengar utifrån (ryska turisterna, medelklassen från St Petersburg-området + ryska båtfarare som också lämnar sina båtar här över vintern) Hangö är känt för alla båtfarare Naturen, folk vill leva utanför Ring III:an, pendlingsavstånd eller distansarbete Fritidsmöjligheter (hästar osv.) Bioenergi Närmat Lantbruken, egen produktion av råvaror Grön ekonomi Marinor, vinterförvaring och service för båtar Samarbete inom Östersjö-området Det borde vara möjligt att få testa galna idéer på ett enkelt sätt (ge pengar, slopa byråkratin för små test ) Utveckling av hästnäringen; bör tas i beaktande vid planläggning Utvecklande av förädling Samarbete med aktörer i Helsingfors för att få till stånd ett fungerande distributionsnät för närmat Utvecklande av en fungerande rådgivningsverksamhet för livsmedelsbranschen Konceptbyar; möjlighet att bygga nya byar enligt olika tema, på ett hållbart sätt, pilotområden där folk kan bo på det sätt de vill och jobba på det sätt de vill (t.ex. Hästbyar, boendemiljöer för åldringar, mc-byar, steiner-byar osv.) 23

24 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 2 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Paljon ihmisiä, kuluttajat lähellä, pääkaupunkiseutu Kaupunkimaiset mahdollisuudet, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Koulutettuja ja vauraita ihmisiä varaa ostaa Markkinoiden läheisyys Suomi pienoiskoossa, tunturit vain puuttuu Monipuolinen kuluttaja joukko, paremmat mahdollisuudet tarjota pienellä joukolle tuotteita /palveluita ja helpompi päästä kuluttajan iholle LÄHELLÄ, kaikki, kuluttajat, hallinto, kaikki, lyhyet etäisyydet Idässä, venäläiset turistit Saaristo, meren läheisyys Monipuolinen luonto, vaurautta kehittää Parhaat mahdollisuudet viljellä, lämpimin ilmasto Hyvä ympäristö tuottaa tuotteita ja palveluita Ympäristö: rannikko, kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema ja historia täältä on asutus kehittynyt Suomessa, voisi kehittää Puitteet, hyvät liikenne yhteydet ja palvelut lähellä Yrittäjät lähteneet vastaamaan tämän päivän haasteisiin esim. koneurakoinnin suhteen = fiksua porukkaa. Luonne, onko vahvuus?? Ei tarvitse pitää melua itsessään, kun asiakkaat ovat lähellä jo valmiiksi Kaksikielinen kulttuuri UUDENMAAN maaseudun profiloiminen, minkälainen on uusimaalaisen LAADUN PARANTAMINEN, vaativien kuluttajien palveleminen Yhteistyön tekeminen, verkostot! Markkinointi, konerenkaat Maaseutukuljetus villi kortti kiertää maatiloja, vuodenaikojen mukaan. Kauppa-auto, vie ihmiset maaseudulle. Joutuu tekemään hiukan työtä, nähdä vaivaa sen laadukkaan maaseututuotteen hankkimiseksi, esim. lähiruokatuotteita. Pitää tehdä helpoksi Brändiä, lupauksia arvostusta Kauppa-auto, logistinen ratkaisu uusmaalaisille herkuille 24

25 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 3 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Miten maaseutu Uudellamaalla määritellään Uusimaa on metropolimaaseutua; kuntakeskuksissa olevat palvelut tulevat hoidettua, MITEN Palveluiden jakelu tulee hoidettua?> Erilainen hyvä arki, luonnon läheisyys tavoitteena hyvä sujuva arki, rakennuspalikat on olemassa miten saamme kaikille? Mitkä ovat ne erityiset vahvuudet ja voimavarat tästä käsin Metropolimaaseutu KORPi, joka on ainutlaatuinen Ihmisten yhteisöllisyys on helpommin rakennettavissa helpommin, mutta yhteisöllisyys vaatii koko ajan sisään heittämistä yhteisöön; ei synny kuppikuntia Voidaan tuottaa myös palveluita Maaseudulla ei saa asua turhaan Osaamispääomaa on paljon Palvelut ihmisten luo Palvelut pitää tuottaa itse Tarvitaan resursseja eli koordinaattoreita kyliin ja kentälle Aktiivisille alueille Yhteisön sisäänheittäjät, yhteisöllä elävät arvot; elävän yhteisö käy arvokeskustelua Kunta ja kylät toimimaan ja rakentamaan yhdessä ratkaisuja Kuntakierros Länsi Uudellamaalla Jalkaudutaan kentälle millaista yrittäjyyttä maaseudulla voi olla Ideapankki 25

26 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 4 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Yrittäminen: luomuruoka, hevostalous, maatilamatkailu Sijainti, luonto Kolmas sektori valmiina kokeiluihin; vapaaehtoistoiminta Pietarin läheisyys, yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa: Meillä sitä, mitä puuttuu muualta Mahtava asiakaspotentiaali Hiljaisuus, suomalainen mentaliteetti, tilaa, puhdas vesi Tuotteistetaan maaseutu niin kuin se on Maahanmuuttajien hyödyntäminen, kasvaa Paikallisen osaamisen hyödyntäminen kuntasektorilla Maatalous ja kalatalous CSA: Community supported agriculture Teesi: kunnat mahdollistajana. Kunnat omistaa myös viljelymaita. Lähiruokabussit: kysyntä, tarjonta Hallinnollisten toimenpiteiden kehittäminen suhteessa maaseudun kehittämiseen Sähköisen infran kehittäminen, langattomat ei riitä, etätyö Aito sektorirajat ylittävä yhteistyö Lainsäädäntö ja sen tulkinta Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet kuntoon Saaristoasiat: puitteet olemassa: Itämeren parantaminen, ilmastonmuutos, vesihuolto: kunnan vesi Vierailuelinkeino / maaseutumatkailu = kaikki palvelut Besöksnäring EU rahoitus saaristoon Kuntarakenne muuttuu, etäisyys/kuka kantaa vastuun? Yrittämisen palvelutason kehittäminen Mikroyrittäjien verkostoituminen Eri tavalla tekeminen, mm.sosiaalinen media Tuottajat ja kuluttajat yhdessä, osuuskuntatoiminta Luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää ja asua maaseudulla eri mittakaavoissa Energian tuottaminen maaseudulla Eksotiikan hyödyntäminen 26

27 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 5 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Hyvät liikenneyhteydet, ei tarkoita välttämättä sitä että julkinen liikenne toimii Vesistöjen läheisyys, erityisesti meren läheisyys Ihmiset siis asiakkaat lähellä Työssäkäynti matka voi muodostua pitkäksi Maaseudulla ollaan oman auton varassa, tietoliikenneyhteydet tulisi toimia, mutta ei kuitenkaan poista liikkumisen ongelmaa Miten työpaikkojen häviämistrendi saadaan käännettyä Työmatkan pituutta tulee myös ajatella ajankäyttö näkökulmasta Voiko pieni olla kaunista myös maaseutuyrittämisessä? Alueella paljon tietotaitoa sekä kulutusta, miten hyödyntää uudella tavalla. Alueella liikkuu paljon turisteja, erityisesti venäläisiä. Uudenmaan maaseutu ei ole homogeeninen Kielitaidon kehittäminen (erityisesti venäjänkieltä) Miten yhdistää uudet ajattelut ja maaseudun mahdollisuudet Vesistöjen hyödyntäminen Kaksi tärkeintä: Vesistöjen ja alueen monipuolisuus, mutta myös ihmisten monipuolisuus (koulutus, kulttuuri, kansallisuus.) Ihmisten, sekä paikallisten että turistien paljous sekä alueen hyvä saavutettavuus luo mahdollisuuksia. 27

28 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 6 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maaseutu lähellä Alueen matkailupalvelujen kilpailuedut joukosta erottuminen Lyhyet välimatkat liikkuminen, pääkaupunkiseudun markkinat Ympärivuotiset matkailukonseptit Lähi- ja luomuruoka Kulttuuri- ja maisemakohteet Kaupunkilaisten vienti maaseudulle yleisillä kulkuneuvoilla Maaseutualueen palvelujen markkinointi ja tiedottaminen Osakemahdollisuus siirtolapuutarha- tai mökkiperiaatteella Innovatiivinen erottuminen ja kilpailuvaltin luominen maaseudun palveluissa Paikalla jalostetut elintarvikkeet 28

29 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 7 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maatalous tärkeää Paljon asukkaita, väestön kasvu Iso väkimäärä jotka tuottaa ravinteitä joka pitäisi saada johdettua takaisin luontoketjuun % palautuu tällä hetkellä, pitkäaikainen kierto Tilojen omistajat asuvat tiloilla, mahdollisuus monimuotoiseen toimintaan, eri tulolähteet Luontokohteet löytyvät läheltä Paljon alkutuotantoa Markkinat ja asiakkaat lähellä Sipoon korpi ja muuta vastaavat luontoalueet Missio, maaseutu lähellä ja käytettävissä kaikille Lähiruoka Yhteistyömahdollisuudet Läheisyys Eurooppaan, hyvät yhteydet Kaavoitus Yhteisöllisyys ja aktiiviset asukkaat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet, kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri- ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Lähiruoka Luontoelämykset Lähienergia Ravinnekierto Jalostusasteen nostaminen Markkinointi Villi kortti: Järvi- ja meriruoko - hyödyntäminen tulolähteenä Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä 29

30 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 1 PÖYDÄN TEEMA: Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Etätyön tekeminen teknisesti helpottuu edelleen Asuminen väljästi maaseudulla vaikeutuu ( kaavoitus ym. rakentamisen ohjaus) Työ ja työnsisältö saa työssäolon aikana muuttua elämään halutaan vaihtelua Yritysmyönteisyys kasvaa edelleen Yrittäjyys voi olla lyhytaikaista tavoite ei ole elinikäinen yrittäjyys MAHDOLLISUUDET Nuorten kasvattaminen / kouluttaminen yrittäjyyteen ja yrityskulttuuriin Lisää nuoria yrittäjiä Kaupunkilaisten kasvava vapaa-ajanpalvelujen kysyntä on mahdollisuus maaseudun elinkeinotoiminnalle ( hevoset, matkailu, ohjelmapalvelut, veneily, luontomatkailu) Tietotyö + maaseudulla asuminen yhdistettynä kasvaa RISKIT Tekevän työvoiman riittävyys maaseudulla 2020 uhkana on että työvoima ei riitä Jos yritysten perustamismäärä kasvaa riski tulla epäonnistuneita yrityksiä kasvaa Uhkana on nuorten syrjäytyminen maaseudulla Yrittämisen luonne maaseudulla voi olla raskasta yrittäjien loppuun palaminen Löydetäänkö yrittäjiä niille toimialoille, missä nähdään mahdollisuuksia ( vrt. lähiruoka, matkailu) Tiukentuva kaavoitus, rakentamisen ohjaus ohjaa liikaa työpaikan/asuinpaikan sijoittumista Suuret matkailukeskusten ja kohteiden rakentaminen on riski rahoituksellisesti KEHITTÄMISTOIMET Nuorten, alkavien yrittäjien tunnistaminen aikaisessa vaiheessa ( keski-asteen koulutus, yliopistot) Maaseudun toimivien yritysten spv- ja yrityskauppojen turvaaminen: neuvonta, ostajan ja myyjän kohtaaminen Oltava toimivat rahoitusjärjestelmät Riskirahoituksen järjestäminen ja turvaaminen yhteiskunnan puolelta silloin, kun yrittäjän henkilökohtaiset riskit nousevat liian suuriksi 30

31 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuluttajat, kiinnostus kasvaa, kotimaisuus, alkuperä, ekologisuus, kohderyhmät pirstoutuu, lisäaineettomuus, terveellisyys Tuottajat, ketjut, kilpailukykyisin hinnoin, mutta toisaalta joillakin on varaa laittaa paljon rahaa ruokaan ja toisaalta on toisia joilla ei ole varaa ostaa erikoistuotteitta. Tuottajan ketteryys reagoida kysyntään Kaupan keskittymistä vastaan toimia? Ketjujen valta liian suuri. Tuottajaverkostoja, erikoismyymälät. Näthandel; kedjorna har inte reagera tillräckligt snabbt och nu går en del utav prodkterna förbihandeln. Ruuan poisheittäminen on loputtava. Hinta ohjaa kulutusta liikaa Ennustettomia tapahtumia, joka voi johtaa kysynnän kasvuun Arvostamisen nousu Ruuan riittävyys, aasialaisten ruokailutottumuksien muuttuminen, lihan syönnin lisääntyminen Lainsäädäntö tehokkaamman tuotannon esteenä: Hevoslannan hyödyntäminen energian tuotannossa, lannoituksessa. Jätevesilietteiden hyödyntäminen. Ravinteiden kierto. Energian hinnan kehitys! Kustannuksien nousu Perhekoot pienenee, sinkkutaloudet. Tämän hetken pakkaukset eivät palvele heitä. Elintarvikkeiden kysyntä nousee ja itse tekemisen ruuan arvostus nousee. Lähiruoka = suomessa tuotettua? Arvot 31

32 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 2 PÖYDÄN TEEMA: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts.edellinen dia MAHDOLLISUUDET Kuluttajan herääminen tiedottaminen, valistaminen, koulutus Lähiruokamarkkinat, erikoiskaupat, shop-in-shop Alkuperämerkinnät selkeimpiä = helposti saatavilla, jos haluaa Alkutuottajien pyörittämä logistiikka ja myynti org. pystyisi tarjoamaan erikoistuotteita Oppimaan kreikkalainen malli kehittämisessä, eli löytää niitä mahdollisuuksia lainsäädännön tulkinnassa, jotka mahdollistavat kehittämisen. Paketit ja markkinointi, niiden kehittäminen Keskustelua: hinta on niin halpaa ettei halua sitä ostaa: eettisyys, arvostus Lähiruokatoimiala luo hyvän mahdollisuuden uusimaalaisille tuottajille erikoistua tietyille kohderyhmille tuottaa ja palvella heitä. RISKIT Kriisit ja katastrofit Ristiriitainen tilanne: hyvää, terveellistä, laadukasta halvalla hinnalla? Lainsäädäntö estää esim. koulun suurtalouskeittiöitä toimimaan luovasti. ESIM. hyödyntää oppilaiden poimimia luonnonmarjoja. KEHITTÄMISTOIMET Arvostuksen nostaminen Tuottaja kuluttaja yhteyttä on tuettava Kilpailukykyisin hinnoin? Tehostaminen? Yritystoiminnan kehittämisen tukeminen. Yrittäjän toiminnan kehittämisessä yrittäjän työpanos tukien piiriin, helposti ja vähällä byrokratialla Lainsäädäntö Saavutettavuus, ostamisen helppous Villit kortit : tuottajat & kuluttajat väsyvät siihen että toiminta on hankalaa ja tuotteiden saatavuus ei ole helppoa = KAPINA ja Kansalaistottelemattomuus 32

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu osaamisen näkökulmasta

Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu osaamisen näkökulmasta Nuorten tulevaisuuskuvat ja maaseutu osaamisen näkökulmasta Tuomas Kuhmonen Tutkimusjohtaja, dos., KTT, MMM, agr. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Kuntaliiton pienkuntaseminaari Vaala 9.11.2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot