Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa. 11.5.2012 Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Uusimaa Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 16% (47 / 294 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. 4

5 X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7

8 X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: UUSIUTUVA LÄHIENERGIA JA OMAVARAISUUS (yht. 29) Kestävän kehityksen eri muodot (9) Lähienergia Luontoelämykset Ravinnekierto Jalostusaseen nostaminen Markkinointi Energiakysymykset (5) Lainsäädännön haasteellisuus, esim. hevosen lanta! Viranomaisten rooli rajoittajasta ja valvojasta mahdollistajaan ja tukijaan Lain tulkinnasta mahdollisuuksiin Kokonaisenergiaratkaisut hajautetuiksi Jokaisella maatilalla ja kylällä mahdollisuus tuottaa energiaa Lähienergian mahdollistaminen Lainsäädäntö, strategia, tiedottaminen (12) Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä (2) Luonnon monimuotoisuus, hyvä energia-arvo, sitoo ravinteita, viemärilietteen tukiaines Villi kortti: lihasenergian hyödyntäminen polkien energiaa (1) (tiedostaminen ja asenteet) 2. KAIKEN IKÄISTEN IHMISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN MM. YRITTÄJYYDESSÄ JA PALVEUIDEN TUOTTAMISESSA (yht. 16) Mahdollisuuksien ja riskien huomiointi nuorten yrittäjyyden kehittämisessä (14) Mahdollisuudet: yrittäjyysmyönteisyys, koulutustaso, liiketoimintapotentiaali Riskit: rahoitus, asuminen maaseudulla vaikeutuu, epäonnistuminen ja stigma Kehittämisehdotukset: riskirahoitusta porkkanaksi nuorille, tukea sukupolvenvaihdoksiin, käyttöpääomaa Villi kortti: Ikärasismin poistaminen (2) Ei rajoitusta rahoitusehtoihin Vanhukset maaseudun voimavarana Vapaavalintainen palvelumalli Yrittämisen esteet pois Kaikki voivat tuottaa palveluita 8

9 X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. KYLIEN ELINVOIMAISUUDEN VARMISTAMINEN: KYLÄINDENTITEETIT, YHTEISTYÖ, TIEDOTUS (yht. 14) Metropolimaaseudun monipuolisuuden vahvistaminen (7) Kylien identiteetin vahvistaminen Kyläkoordinaattori pysyväksi (osuuskuntarahoitusmalli?) Kylien ja kuntien yhteistyön kehittäminen 4. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht. 12) Matkailusektori (3) Kilpailuedut erottuminen Lyhyet välimatkat Esim. lentokenttä Fiskars, mitä muuta? Kylädiplomaatti (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Tiedon kerääminen ja jakaminen Opastusta uusille asukkaille Yhteinen useammalle kylälle Villi kortti: Palvelu- ja etätyökeskusten perustaminen (5) Villi kortti: Yhteisöön sisäänheittäjä, seniorikylän aikapankki (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Teemakylät Hevoskylä, Fiskars Elinkeinoja jotka palvelevat Mahdollistavat yhteiset palvelut Alueen ja vesistöjen monipuolisuuden hyödyntäminen (2) Alueen markkinointi ja paketointi Alueen saavutettavuus Turismi (1) Venäläiset turistit (Pietarista + veneilijät) Luontoelämykset /-aktiviteetit (esim. hevoset) Maaseudun resurssien hyödyntäminen matkailussa Maaseudun olemassa oleva eksotiikka: jää, hiljaisuus, tuli, vesi, itse pyydystetty ruoka, paikallinen kulttuuri, historia, elämysmatkailu, sesongit Vierailuelinkeinot Jatkuu seuraavassa diassa 9

10 X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Matkailun kehittämisen teemat jatkuvat edelliseltä dialta Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet ja kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Hoiva-alan ja matkailualan työmahdollisuudet Villi kortti: Siirtolapuutarha osakeperiaatteella maatiloilla yhteisöllisyys (2) Villi kortti: Ikea bussi vie ihmisiä maaseudulle vuodenaikojen mukaan Uusmaalaisen maaseudun brändin vahvistaminen (3) Villi kortti: Hyvinvointipalvelukeskus ja vesistökeskus (1) 5. ELINTARVIKETUOTANNON HAASTEISIIN VASTAAMINEN (yht. 8) Haastava toimiala (2) Globaalit markkinat painavat hintoja alas Tuottajan on toimittava tehokkaasti Vaihtoehtoisia myynti, logistiikka, markkinointikanavia jakeluverkko! Harhaanjohtava markkinointi hankaluutena Lainsäädännön haasteet Hinta & Laatu! Pirstoutuneet kohderyhmät valinta kenelle tarjotaan, tietoisuus kasvaa, kysyntää on? kohderyhmien valinta! Kehittämistoimet (3) Kauppa-auto logistisena ratkaisuna Uusmaalaiset tuotteet Herkut paremmin saataville Arjen helpottaminen Alkutuotannon monipuolistaminen Suoramyynti (3) 10

11 X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. YHTEISÖLLINEN LÄHIRUOKA (yht. 7) Lähiruoka (3): Logistiikan kehittäminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Jatkojalostuksen kehittäminen. Community Supported Argiculture (2) Kunnat mahdollistajana ja maan omistajana Verkostoi kuluttajat ja yrittäjät (tuottajat ym.) Oman tarpeen ylittävän tuotannon tuotteistaminen ja markkinointi Pop-upit ja lähiruokabussit = Yksi ratkaisu lähiruoan kysyntään! Villi kortti: elintarviketuotanto kapina kauppaa vastaan kansalaistottelemattomuus Kansa ja tuottajat väsyvät ylhäältä ohjattuun toimintaan (2) 7. VAPAA-AJAN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (yht. 4) Hevoset, veneily, matkailu, luonto Riskit: maan omistus, kaavoitus, pääomavaltaisuus, jokamiehenoikeus, harrastuspohja ja yrittäjän osaaminen Kehitysehdotukset: alan merkitysten tunnistaminen, yrittäjäkoulutus ja riskinjako 8. PUUN MONIPUOLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN (yht. 4) Puurakentaminen Logistinen infra Metsä- ja sahateollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö 9. TOIMIVAN ASUMISEN EDELLYTYSTEN JA SAAVUTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht. 4) Kevyet asemakaavat kyliin kuntien ja kylien yhteistyössä mahdollistetaan ja hallitaan kasvu (3) Kyläasumisen arviointi (1) Asumisen vaikutukset: vesihuollon, saavutettavuuden ja hajuhaittojen arviointi Virtuaalitesti 10. ALUETALOUDEN INHIMILLISTÄMINEN (yht. 3) Miljoonista tuhansiin Päätöksenteossa aluetarvelähtöinen ajattelu vrt. Roveniemen aluebudjetti ja Fiskarsosuuskuntapalvelut Kirjattava valtion ohjelmiin Huomioitava kuntauudistuksissa Lähidemokratiaa lisä 11

12 X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 11. OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDISTAMINEN (yht. 2) Ihmisten paljous Hyödynnetään monipuolinen osaaminen Hyödynnetään asiakaspotentiaali Työvoiman osaamistarpeen ennakointi (1) Osaamispääoman hyödyntäminen Tiedostaminen Kokoaminen: jalkaudutaan ja selvitetään esim. yrittäjien mahdollisuudet maaseudulla Tietotekniikka ja SOME! Villi kortti: Maahanmuuttajien oppimisen ja työhön ohjauksen uudet polut maaseutuelinkeinoihin työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen (2) 12. INFORMAATIOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 2) Informaatioteknologia tuo mahdollisuuksia Valtion laajakaistaohjelma uusiksi vähintään 70% rahoitus Luo mahdollisuuden koko Suomen elävänä pitämiselle Teollistuminen ja kaupungistuminen 13. YHTEISÖLLISYYDEN JA LÄHIDEMORATIAN KEHITTÄMINEN (yht. 2) Yhteisöllisyyden tasot Harrastukset ym. yhteiset tekijät Kylä tai kunta Arvot määrittelevät Tasot voivat sekoittua Osallistuminen pitää tehdä helpoksi Vapaaehtoisuus Avoin lähidemokratia (2) Äänestysikäraja 15/18v-helppoa! Sitovuus / neuvoa antavuus Koulun johtokunta kasvattavana keinona kunnan päätöksenteossa Kehittämistoimet Verkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen laadun parantaminen. Tuotteet ja palvelut vastaamaan kuluttajien tarpeita ja kysyntää 12

13 X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Luonnonvarojen kestävä käyttö: omavaraisuus ja jalostus Kaiken ikäisten ihmisten potentiaalin hyödyntäminen Elinvoimaisuuden varmistaminen: kyläidentiteetit, yhteistyö ja tiedotus Toimivan asumisen edellytysten ja saavutettavuuden varmistaminen Toimialat Elintarviketuotanto Lähiruoka Läpäisevät osaamisalueet Lähi/bioenergia Metsä-talous Matkailu Muu yritystoiminta 13

14 X OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14

15 X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15

16 X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17

18 E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 8 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Ympäristö ja ilmastonmuutos Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Kuntarakenteen muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Suomen vientimarkkinoiden kehitys Euroopan talouden kehitys Luomu- ja lähiruoan suosio Tietoliikenneyhteydet Tieverkko/liikenneinfra Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Suomen talous ja kilpailukyky Muutokset elintarvikeketjussa PIENI 4 PIENI V A I K U T T A V U U S 10 SUURI 18

19 X OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19

20 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Viihtyisä meren läheinen luonnonympäristö Lyhyet etäisyydet ja sijainti lähellä pääkaupunkiseutua Monipuolinen, elinvoimainen maatalousyrittäjyys ja hyvät tuotanto-olosuhteet Laaja väestöpohja sekä kuluttajien ja markkinoiden läheisyys Tilavaa ja rauhallista maaseutuasumista suurten keskusten läheisyydessä Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Monipuolinen ja elinvoimainen elinkeinorakenne vetovoimaisella alueella Hyvät liikenneyhteydet: rata-, lento- ja meriliikenne Korkea osaaminen ja koulutustaso Kaksikielisyys Lähellä olevat palvelut Hyvät työllistymis- mahdollisuudet Keskittämispolitiikkaan ja kaavoitukseen liittyvät maaseudun kehittämisen rajoitteet Yritysten näköalattomuus ja yritysosaamisen heikkoudet Metropoliin läheisyyteen liittyvät heikkoudet: maan kallistuminen, Helsinki-keskeisyys ja taajamien laajeneminen maaseudulle Heikentyvä maataloustuki- politiikka ja maatalous- yrittäjyyden vähentyminen Palvelujen heikkeneminen ja loitontuminen Luonnonympäristön ja vesistöjen saastuminen Heikentyvä tieinfra ja harva julkinen liikenne Kuntapäätöksenteon näköalattomuus ja byrokratia Elinkeinorakenteen yksipuolistuminen ja talouskehityksen heikentyminen Vastakkainasettelu ja yhteistyön puute Pitkät välimatkat Heikko tietoliikenneinfra Väestön ikääntyminen ja nuorisokato Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin Yhteisöllisyyden puute Saariston erityishaasteet R A J O I T T E E T 20

21 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21

22 Learning X Café Uusimaa 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat Muutokset elintarvikeketjussa (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) Yhdyskuntarakenne: Asuminen ja yrittäminen maaseudulla, maankäyttö, vesihuolto, tietoliikenne Aluetalouden kehitysnäkymät ja palveluiden järjestäminen Vihreä talous: uusiutuva energia, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, hiili- ja vesijalanjälki Maaseudun väestön ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Susanne Stadius (pj.) Gunilla Wasström / Auli Teppinen (siht.) Jaakko Holsti (pj.) Susann Mantere (siht.) Eija Väätäinen (pj.) Hans Bergström (siht.) Mia Aitokari (pj.) Riitta Salasto (siht.) Bjarne Westerlund / Maria Konsin-Palva (pj.) Tony Lassas (siht.) Vesa Niskanen (pj.) Heli Mutanen (siht.) Juha Mäkinen (pj.) Gina Forsström (siht.) 22

23 X Nylands landsbygds styrkor och svagheter Pöytä 1 A) SÄRSKILDA STYRKOR OCH RESURSER B) UTVECKLINGSÅTGÄRDER Turismen hämtar pengar utifrån (ryska turisterna, medelklassen från St Petersburg-området + ryska båtfarare som också lämnar sina båtar här över vintern) Hangö är känt för alla båtfarare Naturen, folk vill leva utanför Ring III:an, pendlingsavstånd eller distansarbete Fritidsmöjligheter (hästar osv.) Bioenergi Närmat Lantbruken, egen produktion av råvaror Grön ekonomi Marinor, vinterförvaring och service för båtar Samarbete inom Östersjö-området Det borde vara möjligt att få testa galna idéer på ett enkelt sätt (ge pengar, slopa byråkratin för små test ) Utveckling av hästnäringen; bör tas i beaktande vid planläggning Utvecklande av förädling Samarbete med aktörer i Helsingfors för att få till stånd ett fungerande distributionsnät för närmat Utvecklande av en fungerande rådgivningsverksamhet för livsmedelsbranschen Konceptbyar; möjlighet att bygga nya byar enligt olika tema, på ett hållbart sätt, pilotområden där folk kan bo på det sätt de vill och jobba på det sätt de vill (t.ex. Hästbyar, boendemiljöer för åldringar, mc-byar, steiner-byar osv.) 23

24 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 2 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Paljon ihmisiä, kuluttajat lähellä, pääkaupunkiseutu Kaupunkimaiset mahdollisuudet, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Koulutettuja ja vauraita ihmisiä varaa ostaa Markkinoiden läheisyys Suomi pienoiskoossa, tunturit vain puuttuu Monipuolinen kuluttaja joukko, paremmat mahdollisuudet tarjota pienellä joukolle tuotteita /palveluita ja helpompi päästä kuluttajan iholle LÄHELLÄ, kaikki, kuluttajat, hallinto, kaikki, lyhyet etäisyydet Idässä, venäläiset turistit Saaristo, meren läheisyys Monipuolinen luonto, vaurautta kehittää Parhaat mahdollisuudet viljellä, lämpimin ilmasto Hyvä ympäristö tuottaa tuotteita ja palveluita Ympäristö: rannikko, kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema ja historia täältä on asutus kehittynyt Suomessa, voisi kehittää Puitteet, hyvät liikenne yhteydet ja palvelut lähellä Yrittäjät lähteneet vastaamaan tämän päivän haasteisiin esim. koneurakoinnin suhteen = fiksua porukkaa. Luonne, onko vahvuus?? Ei tarvitse pitää melua itsessään, kun asiakkaat ovat lähellä jo valmiiksi Kaksikielinen kulttuuri UUDENMAAN maaseudun profiloiminen, minkälainen on uusimaalaisen LAADUN PARANTAMINEN, vaativien kuluttajien palveleminen Yhteistyön tekeminen, verkostot! Markkinointi, konerenkaat Maaseutukuljetus villi kortti kiertää maatiloja, vuodenaikojen mukaan. Kauppa-auto, vie ihmiset maaseudulle. Joutuu tekemään hiukan työtä, nähdä vaivaa sen laadukkaan maaseututuotteen hankkimiseksi, esim. lähiruokatuotteita. Pitää tehdä helpoksi Brändiä, lupauksia arvostusta Kauppa-auto, logistinen ratkaisu uusmaalaisille herkuille 24

25 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 3 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Miten maaseutu Uudellamaalla määritellään Uusimaa on metropolimaaseutua; kuntakeskuksissa olevat palvelut tulevat hoidettua, MITEN Palveluiden jakelu tulee hoidettua?> Erilainen hyvä arki, luonnon läheisyys tavoitteena hyvä sujuva arki, rakennuspalikat on olemassa miten saamme kaikille? Mitkä ovat ne erityiset vahvuudet ja voimavarat tästä käsin Metropolimaaseutu KORPi, joka on ainutlaatuinen Ihmisten yhteisöllisyys on helpommin rakennettavissa helpommin, mutta yhteisöllisyys vaatii koko ajan sisään heittämistä yhteisöön; ei synny kuppikuntia Voidaan tuottaa myös palveluita Maaseudulla ei saa asua turhaan Osaamispääomaa on paljon Palvelut ihmisten luo Palvelut pitää tuottaa itse Tarvitaan resursseja eli koordinaattoreita kyliin ja kentälle Aktiivisille alueille Yhteisön sisäänheittäjät, yhteisöllä elävät arvot; elävän yhteisö käy arvokeskustelua Kunta ja kylät toimimaan ja rakentamaan yhdessä ratkaisuja Kuntakierros Länsi Uudellamaalla Jalkaudutaan kentälle millaista yrittäjyyttä maaseudulla voi olla Ideapankki 25

26 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 4 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Yrittäminen: luomuruoka, hevostalous, maatilamatkailu Sijainti, luonto Kolmas sektori valmiina kokeiluihin; vapaaehtoistoiminta Pietarin läheisyys, yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa: Meillä sitä, mitä puuttuu muualta Mahtava asiakaspotentiaali Hiljaisuus, suomalainen mentaliteetti, tilaa, puhdas vesi Tuotteistetaan maaseutu niin kuin se on Maahanmuuttajien hyödyntäminen, kasvaa Paikallisen osaamisen hyödyntäminen kuntasektorilla Maatalous ja kalatalous CSA: Community supported agriculture Teesi: kunnat mahdollistajana. Kunnat omistaa myös viljelymaita. Lähiruokabussit: kysyntä, tarjonta Hallinnollisten toimenpiteiden kehittäminen suhteessa maaseudun kehittämiseen Sähköisen infran kehittäminen, langattomat ei riitä, etätyö Aito sektorirajat ylittävä yhteistyö Lainsäädäntö ja sen tulkinta Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet kuntoon Saaristoasiat: puitteet olemassa: Itämeren parantaminen, ilmastonmuutos, vesihuolto: kunnan vesi Vierailuelinkeino / maaseutumatkailu = kaikki palvelut Besöksnäring EU rahoitus saaristoon Kuntarakenne muuttuu, etäisyys/kuka kantaa vastuun? Yrittämisen palvelutason kehittäminen Mikroyrittäjien verkostoituminen Eri tavalla tekeminen, mm.sosiaalinen media Tuottajat ja kuluttajat yhdessä, osuuskuntatoiminta Luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää ja asua maaseudulla eri mittakaavoissa Energian tuottaminen maaseudulla Eksotiikan hyödyntäminen 26

27 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 5 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Hyvät liikenneyhteydet, ei tarkoita välttämättä sitä että julkinen liikenne toimii Vesistöjen läheisyys, erityisesti meren läheisyys Ihmiset siis asiakkaat lähellä Työssäkäynti matka voi muodostua pitkäksi Maaseudulla ollaan oman auton varassa, tietoliikenneyhteydet tulisi toimia, mutta ei kuitenkaan poista liikkumisen ongelmaa Miten työpaikkojen häviämistrendi saadaan käännettyä Työmatkan pituutta tulee myös ajatella ajankäyttö näkökulmasta Voiko pieni olla kaunista myös maaseutuyrittämisessä? Alueella paljon tietotaitoa sekä kulutusta, miten hyödyntää uudella tavalla. Alueella liikkuu paljon turisteja, erityisesti venäläisiä. Uudenmaan maaseutu ei ole homogeeninen Kielitaidon kehittäminen (erityisesti venäjänkieltä) Miten yhdistää uudet ajattelut ja maaseudun mahdollisuudet Vesistöjen hyödyntäminen Kaksi tärkeintä: Vesistöjen ja alueen monipuolisuus, mutta myös ihmisten monipuolisuus (koulutus, kulttuuri, kansallisuus.) Ihmisten, sekä paikallisten että turistien paljous sekä alueen hyvä saavutettavuus luo mahdollisuuksia. 27

28 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 6 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maaseutu lähellä Alueen matkailupalvelujen kilpailuedut joukosta erottuminen Lyhyet välimatkat liikkuminen, pääkaupunkiseudun markkinat Ympärivuotiset matkailukonseptit Lähi- ja luomuruoka Kulttuuri- ja maisemakohteet Kaupunkilaisten vienti maaseudulle yleisillä kulkuneuvoilla Maaseutualueen palvelujen markkinointi ja tiedottaminen Osakemahdollisuus siirtolapuutarha- tai mökkiperiaatteella Innovatiivinen erottuminen ja kilpailuvaltin luominen maaseudun palveluissa Paikalla jalostetut elintarvikkeet 28

29 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 7 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maatalous tärkeää Paljon asukkaita, väestön kasvu Iso väkimäärä jotka tuottaa ravinteitä joka pitäisi saada johdettua takaisin luontoketjuun % palautuu tällä hetkellä, pitkäaikainen kierto Tilojen omistajat asuvat tiloilla, mahdollisuus monimuotoiseen toimintaan, eri tulolähteet Luontokohteet löytyvät läheltä Paljon alkutuotantoa Markkinat ja asiakkaat lähellä Sipoon korpi ja muuta vastaavat luontoalueet Missio, maaseutu lähellä ja käytettävissä kaikille Lähiruoka Yhteistyömahdollisuudet Läheisyys Eurooppaan, hyvät yhteydet Kaavoitus Yhteisöllisyys ja aktiiviset asukkaat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet, kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri- ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Lähiruoka Luontoelämykset Lähienergia Ravinnekierto Jalostusasteen nostaminen Markkinointi Villi kortti: Järvi- ja meriruoko - hyödyntäminen tulolähteenä Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä 29

30 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 1 PÖYDÄN TEEMA: Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Etätyön tekeminen teknisesti helpottuu edelleen Asuminen väljästi maaseudulla vaikeutuu ( kaavoitus ym. rakentamisen ohjaus) Työ ja työnsisältö saa työssäolon aikana muuttua elämään halutaan vaihtelua Yritysmyönteisyys kasvaa edelleen Yrittäjyys voi olla lyhytaikaista tavoite ei ole elinikäinen yrittäjyys MAHDOLLISUUDET Nuorten kasvattaminen / kouluttaminen yrittäjyyteen ja yrityskulttuuriin Lisää nuoria yrittäjiä Kaupunkilaisten kasvava vapaa-ajanpalvelujen kysyntä on mahdollisuus maaseudun elinkeinotoiminnalle ( hevoset, matkailu, ohjelmapalvelut, veneily, luontomatkailu) Tietotyö + maaseudulla asuminen yhdistettynä kasvaa RISKIT Tekevän työvoiman riittävyys maaseudulla 2020 uhkana on että työvoima ei riitä Jos yritysten perustamismäärä kasvaa riski tulla epäonnistuneita yrityksiä kasvaa Uhkana on nuorten syrjäytyminen maaseudulla Yrittämisen luonne maaseudulla voi olla raskasta yrittäjien loppuun palaminen Löydetäänkö yrittäjiä niille toimialoille, missä nähdään mahdollisuuksia ( vrt. lähiruoka, matkailu) Tiukentuva kaavoitus, rakentamisen ohjaus ohjaa liikaa työpaikan/asuinpaikan sijoittumista Suuret matkailukeskusten ja kohteiden rakentaminen on riski rahoituksellisesti KEHITTÄMISTOIMET Nuorten, alkavien yrittäjien tunnistaminen aikaisessa vaiheessa ( keski-asteen koulutus, yliopistot) Maaseudun toimivien yritysten spv- ja yrityskauppojen turvaaminen: neuvonta, ostajan ja myyjän kohtaaminen Oltava toimivat rahoitusjärjestelmät Riskirahoituksen järjestäminen ja turvaaminen yhteiskunnan puolelta silloin, kun yrittäjän henkilökohtaiset riskit nousevat liian suuriksi 30

31 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuluttajat, kiinnostus kasvaa, kotimaisuus, alkuperä, ekologisuus, kohderyhmät pirstoutuu, lisäaineettomuus, terveellisyys Tuottajat, ketjut, kilpailukykyisin hinnoin, mutta toisaalta joillakin on varaa laittaa paljon rahaa ruokaan ja toisaalta on toisia joilla ei ole varaa ostaa erikoistuotteitta. Tuottajan ketteryys reagoida kysyntään Kaupan keskittymistä vastaan toimia? Ketjujen valta liian suuri. Tuottajaverkostoja, erikoismyymälät. Näthandel; kedjorna har inte reagera tillräckligt snabbt och nu går en del utav prodkterna förbihandeln. Ruuan poisheittäminen on loputtava. Hinta ohjaa kulutusta liikaa Ennustettomia tapahtumia, joka voi johtaa kysynnän kasvuun Arvostamisen nousu Ruuan riittävyys, aasialaisten ruokailutottumuksien muuttuminen, lihan syönnin lisääntyminen Lainsäädäntö tehokkaamman tuotannon esteenä: Hevoslannan hyödyntäminen energian tuotannossa, lannoituksessa. Jätevesilietteiden hyödyntäminen. Ravinteiden kierto. Energian hinnan kehitys! Kustannuksien nousu Perhekoot pienenee, sinkkutaloudet. Tämän hetken pakkaukset eivät palvele heitä. Elintarvikkeiden kysyntä nousee ja itse tekemisen ruuan arvostus nousee. Lähiruoka = suomessa tuotettua? Arvot 31

32 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 2 PÖYDÄN TEEMA: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts.edellinen dia MAHDOLLISUUDET Kuluttajan herääminen tiedottaminen, valistaminen, koulutus Lähiruokamarkkinat, erikoiskaupat, shop-in-shop Alkuperämerkinnät selkeimpiä = helposti saatavilla, jos haluaa Alkutuottajien pyörittämä logistiikka ja myynti org. pystyisi tarjoamaan erikoistuotteita Oppimaan kreikkalainen malli kehittämisessä, eli löytää niitä mahdollisuuksia lainsäädännön tulkinnassa, jotka mahdollistavat kehittämisen. Paketit ja markkinointi, niiden kehittäminen Keskustelua: hinta on niin halpaa ettei halua sitä ostaa: eettisyys, arvostus Lähiruokatoimiala luo hyvän mahdollisuuden uusimaalaisille tuottajille erikoistua tietyille kohderyhmille tuottaa ja palvella heitä. RISKIT Kriisit ja katastrofit Ristiriitainen tilanne: hyvää, terveellistä, laadukasta halvalla hinnalla? Lainsäädäntö estää esim. koulun suurtalouskeittiöitä toimimaan luovasti. ESIM. hyödyntää oppilaiden poimimia luonnonmarjoja. KEHITTÄMISTOIMET Arvostuksen nostaminen Tuottaja kuluttaja yhteyttä on tuettava Kilpailukykyisin hinnoin? Tehostaminen? Yritystoiminnan kehittämisen tukeminen. Yrittäjän toiminnan kehittämisessä yrittäjän työpanos tukien piiriin, helposti ja vähällä byrokratialla Lainsäädäntö Saavutettavuus, ostamisen helppous Villit kortit : tuottajat & kuluttajat väsyvät siihen että toiminta on hankalaa ja tuotteiden saatavuus ei ole helppoa = KAPINA ja Kansalaistottelemattomuus 32

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Maa- ja metsätalousvaliokunta 7.4.2017 toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Toiminnan tarkoitus Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi

Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2012 Simo Alaruikka ProAgria Lappi Lappi maaseutuyrittämisen toimintaympäristönä Läntisessä maailmassa tapahtunut

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot