Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Uusimaa. 11.5.2012 Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Uusimaa Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 16% (47 / 294 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. 4

5 X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7

8 X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: UUSIUTUVA LÄHIENERGIA JA OMAVARAISUUS (yht. 29) Kestävän kehityksen eri muodot (9) Lähienergia Luontoelämykset Ravinnekierto Jalostusaseen nostaminen Markkinointi Energiakysymykset (5) Lainsäädännön haasteellisuus, esim. hevosen lanta! Viranomaisten rooli rajoittajasta ja valvojasta mahdollistajaan ja tukijaan Lain tulkinnasta mahdollisuuksiin Kokonaisenergiaratkaisut hajautetuiksi Jokaisella maatilalla ja kylällä mahdollisuus tuottaa energiaa Lähienergian mahdollistaminen Lainsäädäntö, strategia, tiedottaminen (12) Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä (2) Luonnon monimuotoisuus, hyvä energia-arvo, sitoo ravinteita, viemärilietteen tukiaines Villi kortti: lihasenergian hyödyntäminen polkien energiaa (1) (tiedostaminen ja asenteet) 2. KAIKEN IKÄISTEN IHMISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN MM. YRITTÄJYYDESSÄ JA PALVEUIDEN TUOTTAMISESSA (yht. 16) Mahdollisuuksien ja riskien huomiointi nuorten yrittäjyyden kehittämisessä (14) Mahdollisuudet: yrittäjyysmyönteisyys, koulutustaso, liiketoimintapotentiaali Riskit: rahoitus, asuminen maaseudulla vaikeutuu, epäonnistuminen ja stigma Kehittämisehdotukset: riskirahoitusta porkkanaksi nuorille, tukea sukupolvenvaihdoksiin, käyttöpääomaa Villi kortti: Ikärasismin poistaminen (2) Ei rajoitusta rahoitusehtoihin Vanhukset maaseudun voimavarana Vapaavalintainen palvelumalli Yrittämisen esteet pois Kaikki voivat tuottaa palveluita 8

9 X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. KYLIEN ELINVOIMAISUUDEN VARMISTAMINEN: KYLÄINDENTITEETIT, YHTEISTYÖ, TIEDOTUS (yht. 14) Metropolimaaseudun monipuolisuuden vahvistaminen (7) Kylien identiteetin vahvistaminen Kyläkoordinaattori pysyväksi (osuuskuntarahoitusmalli?) Kylien ja kuntien yhteistyön kehittäminen 4. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht. 12) Matkailusektori (3) Kilpailuedut erottuminen Lyhyet välimatkat Esim. lentokenttä Fiskars, mitä muuta? Kylädiplomaatti (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Tiedon kerääminen ja jakaminen Opastusta uusille asukkaille Yhteinen useammalle kylälle Villi kortti: Palvelu- ja etätyökeskusten perustaminen (5) Villi kortti: Yhteisöön sisäänheittäjä, seniorikylän aikapankki (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Teemakylät Hevoskylä, Fiskars Elinkeinoja jotka palvelevat Mahdollistavat yhteiset palvelut Alueen ja vesistöjen monipuolisuuden hyödyntäminen (2) Alueen markkinointi ja paketointi Alueen saavutettavuus Turismi (1) Venäläiset turistit (Pietarista + veneilijät) Luontoelämykset /-aktiviteetit (esim. hevoset) Maaseudun resurssien hyödyntäminen matkailussa Maaseudun olemassa oleva eksotiikka: jää, hiljaisuus, tuli, vesi, itse pyydystetty ruoka, paikallinen kulttuuri, historia, elämysmatkailu, sesongit Vierailuelinkeinot Jatkuu seuraavassa diassa 9

10 X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Matkailun kehittämisen teemat jatkuvat edelliseltä dialta Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet ja kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Hoiva-alan ja matkailualan työmahdollisuudet Villi kortti: Siirtolapuutarha osakeperiaatteella maatiloilla yhteisöllisyys (2) Villi kortti: Ikea bussi vie ihmisiä maaseudulle vuodenaikojen mukaan Uusmaalaisen maaseudun brändin vahvistaminen (3) Villi kortti: Hyvinvointipalvelukeskus ja vesistökeskus (1) 5. ELINTARVIKETUOTANNON HAASTEISIIN VASTAAMINEN (yht. 8) Haastava toimiala (2) Globaalit markkinat painavat hintoja alas Tuottajan on toimittava tehokkaasti Vaihtoehtoisia myynti, logistiikka, markkinointikanavia jakeluverkko! Harhaanjohtava markkinointi hankaluutena Lainsäädännön haasteet Hinta & Laatu! Pirstoutuneet kohderyhmät valinta kenelle tarjotaan, tietoisuus kasvaa, kysyntää on? kohderyhmien valinta! Kehittämistoimet (3) Kauppa-auto logistisena ratkaisuna Uusmaalaiset tuotteet Herkut paremmin saataville Arjen helpottaminen Alkutuotannon monipuolistaminen Suoramyynti (3) 10

11 X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. YHTEISÖLLINEN LÄHIRUOKA (yht. 7) Lähiruoka (3): Logistiikan kehittäminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Jatkojalostuksen kehittäminen. Community Supported Argiculture (2) Kunnat mahdollistajana ja maan omistajana Verkostoi kuluttajat ja yrittäjät (tuottajat ym.) Oman tarpeen ylittävän tuotannon tuotteistaminen ja markkinointi Pop-upit ja lähiruokabussit = Yksi ratkaisu lähiruoan kysyntään! Villi kortti: elintarviketuotanto kapina kauppaa vastaan kansalaistottelemattomuus Kansa ja tuottajat väsyvät ylhäältä ohjattuun toimintaan (2) 7. VAPAA-AJAN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (yht. 4) Hevoset, veneily, matkailu, luonto Riskit: maan omistus, kaavoitus, pääomavaltaisuus, jokamiehenoikeus, harrastuspohja ja yrittäjän osaaminen Kehitysehdotukset: alan merkitysten tunnistaminen, yrittäjäkoulutus ja riskinjako 8. PUUN MONIPUOLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN (yht. 4) Puurakentaminen Logistinen infra Metsä- ja sahateollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö 9. TOIMIVAN ASUMISEN EDELLYTYSTEN JA SAAVUTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht. 4) Kevyet asemakaavat kyliin kuntien ja kylien yhteistyössä mahdollistetaan ja hallitaan kasvu (3) Kyläasumisen arviointi (1) Asumisen vaikutukset: vesihuollon, saavutettavuuden ja hajuhaittojen arviointi Virtuaalitesti 10. ALUETALOUDEN INHIMILLISTÄMINEN (yht. 3) Miljoonista tuhansiin Päätöksenteossa aluetarvelähtöinen ajattelu vrt. Roveniemen aluebudjetti ja Fiskarsosuuskuntapalvelut Kirjattava valtion ohjelmiin Huomioitava kuntauudistuksissa Lähidemokratiaa lisä 11

12 X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 11. OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDISTAMINEN (yht. 2) Ihmisten paljous Hyödynnetään monipuolinen osaaminen Hyödynnetään asiakaspotentiaali Työvoiman osaamistarpeen ennakointi (1) Osaamispääoman hyödyntäminen Tiedostaminen Kokoaminen: jalkaudutaan ja selvitetään esim. yrittäjien mahdollisuudet maaseudulla Tietotekniikka ja SOME! Villi kortti: Maahanmuuttajien oppimisen ja työhön ohjauksen uudet polut maaseutuelinkeinoihin työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen (2) 12. INFORMAATIOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 2) Informaatioteknologia tuo mahdollisuuksia Valtion laajakaistaohjelma uusiksi vähintään 70% rahoitus Luo mahdollisuuden koko Suomen elävänä pitämiselle Teollistuminen ja kaupungistuminen 13. YHTEISÖLLISYYDEN JA LÄHIDEMORATIAN KEHITTÄMINEN (yht. 2) Yhteisöllisyyden tasot Harrastukset ym. yhteiset tekijät Kylä tai kunta Arvot määrittelevät Tasot voivat sekoittua Osallistuminen pitää tehdä helpoksi Vapaaehtoisuus Avoin lähidemokratia (2) Äänestysikäraja 15/18v-helppoa! Sitovuus / neuvoa antavuus Koulun johtokunta kasvattavana keinona kunnan päätöksenteossa Kehittämistoimet Verkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen laadun parantaminen. Tuotteet ja palvelut vastaamaan kuluttajien tarpeita ja kysyntää 12

13 X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Luonnonvarojen kestävä käyttö: omavaraisuus ja jalostus Kaiken ikäisten ihmisten potentiaalin hyödyntäminen Elinvoimaisuuden varmistaminen: kyläidentiteetit, yhteistyö ja tiedotus Toimivan asumisen edellytysten ja saavutettavuuden varmistaminen Toimialat Elintarviketuotanto Lähiruoka Läpäisevät osaamisalueet Lähi/bioenergia Metsä-talous Matkailu Muu yritystoiminta 13

14 X OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14

15 X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15

16 X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17

18 E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 8 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Ympäristö ja ilmastonmuutos Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Kuntarakenteen muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Suomen vientimarkkinoiden kehitys Euroopan talouden kehitys Luomu- ja lähiruoan suosio Tietoliikenneyhteydet Tieverkko/liikenneinfra Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Suomen talous ja kilpailukyky Muutokset elintarvikeketjussa PIENI 4 PIENI V A I K U T T A V U U S 10 SUURI 18

19 X OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19

20 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Viihtyisä meren läheinen luonnonympäristö Lyhyet etäisyydet ja sijainti lähellä pääkaupunkiseutua Monipuolinen, elinvoimainen maatalousyrittäjyys ja hyvät tuotanto-olosuhteet Laaja väestöpohja sekä kuluttajien ja markkinoiden läheisyys Tilavaa ja rauhallista maaseutuasumista suurten keskusten läheisyydessä Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Monipuolinen ja elinvoimainen elinkeinorakenne vetovoimaisella alueella Hyvät liikenneyhteydet: rata-, lento- ja meriliikenne Korkea osaaminen ja koulutustaso Kaksikielisyys Lähellä olevat palvelut Hyvät työllistymis- mahdollisuudet Keskittämispolitiikkaan ja kaavoitukseen liittyvät maaseudun kehittämisen rajoitteet Yritysten näköalattomuus ja yritysosaamisen heikkoudet Metropoliin läheisyyteen liittyvät heikkoudet: maan kallistuminen, Helsinki-keskeisyys ja taajamien laajeneminen maaseudulle Heikentyvä maataloustuki- politiikka ja maatalous- yrittäjyyden vähentyminen Palvelujen heikkeneminen ja loitontuminen Luonnonympäristön ja vesistöjen saastuminen Heikentyvä tieinfra ja harva julkinen liikenne Kuntapäätöksenteon näköalattomuus ja byrokratia Elinkeinorakenteen yksipuolistuminen ja talouskehityksen heikentyminen Vastakkainasettelu ja yhteistyön puute Pitkät välimatkat Heikko tietoliikenneinfra Väestön ikääntyminen ja nuorisokato Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin Yhteisöllisyyden puute Saariston erityishaasteet R A J O I T T E E T 20

21 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21

22 Learning X Café Uusimaa 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat Muutokset elintarvikeketjussa (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) Yhdyskuntarakenne: Asuminen ja yrittäminen maaseudulla, maankäyttö, vesihuolto, tietoliikenne Aluetalouden kehitysnäkymät ja palveluiden järjestäminen Vihreä talous: uusiutuva energia, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, hiili- ja vesijalanjälki Maaseudun väestön ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Susanne Stadius (pj.) Gunilla Wasström / Auli Teppinen (siht.) Jaakko Holsti (pj.) Susann Mantere (siht.) Eija Väätäinen (pj.) Hans Bergström (siht.) Mia Aitokari (pj.) Riitta Salasto (siht.) Bjarne Westerlund / Maria Konsin-Palva (pj.) Tony Lassas (siht.) Vesa Niskanen (pj.) Heli Mutanen (siht.) Juha Mäkinen (pj.) Gina Forsström (siht.) 22

23 X Nylands landsbygds styrkor och svagheter Pöytä 1 A) SÄRSKILDA STYRKOR OCH RESURSER B) UTVECKLINGSÅTGÄRDER Turismen hämtar pengar utifrån (ryska turisterna, medelklassen från St Petersburg-området + ryska båtfarare som också lämnar sina båtar här över vintern) Hangö är känt för alla båtfarare Naturen, folk vill leva utanför Ring III:an, pendlingsavstånd eller distansarbete Fritidsmöjligheter (hästar osv.) Bioenergi Närmat Lantbruken, egen produktion av råvaror Grön ekonomi Marinor, vinterförvaring och service för båtar Samarbete inom Östersjö-området Det borde vara möjligt att få testa galna idéer på ett enkelt sätt (ge pengar, slopa byråkratin för små test ) Utveckling av hästnäringen; bör tas i beaktande vid planläggning Utvecklande av förädling Samarbete med aktörer i Helsingfors för att få till stånd ett fungerande distributionsnät för närmat Utvecklande av en fungerande rådgivningsverksamhet för livsmedelsbranschen Konceptbyar; möjlighet att bygga nya byar enligt olika tema, på ett hållbart sätt, pilotområden där folk kan bo på det sätt de vill och jobba på det sätt de vill (t.ex. Hästbyar, boendemiljöer för åldringar, mc-byar, steiner-byar osv.) 23

24 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 2 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Paljon ihmisiä, kuluttajat lähellä, pääkaupunkiseutu Kaupunkimaiset mahdollisuudet, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Koulutettuja ja vauraita ihmisiä varaa ostaa Markkinoiden läheisyys Suomi pienoiskoossa, tunturit vain puuttuu Monipuolinen kuluttaja joukko, paremmat mahdollisuudet tarjota pienellä joukolle tuotteita /palveluita ja helpompi päästä kuluttajan iholle LÄHELLÄ, kaikki, kuluttajat, hallinto, kaikki, lyhyet etäisyydet Idässä, venäläiset turistit Saaristo, meren läheisyys Monipuolinen luonto, vaurautta kehittää Parhaat mahdollisuudet viljellä, lämpimin ilmasto Hyvä ympäristö tuottaa tuotteita ja palveluita Ympäristö: rannikko, kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema ja historia täältä on asutus kehittynyt Suomessa, voisi kehittää Puitteet, hyvät liikenne yhteydet ja palvelut lähellä Yrittäjät lähteneet vastaamaan tämän päivän haasteisiin esim. koneurakoinnin suhteen = fiksua porukkaa. Luonne, onko vahvuus?? Ei tarvitse pitää melua itsessään, kun asiakkaat ovat lähellä jo valmiiksi Kaksikielinen kulttuuri UUDENMAAN maaseudun profiloiminen, minkälainen on uusimaalaisen LAADUN PARANTAMINEN, vaativien kuluttajien palveleminen Yhteistyön tekeminen, verkostot! Markkinointi, konerenkaat Maaseutukuljetus villi kortti kiertää maatiloja, vuodenaikojen mukaan. Kauppa-auto, vie ihmiset maaseudulle. Joutuu tekemään hiukan työtä, nähdä vaivaa sen laadukkaan maaseututuotteen hankkimiseksi, esim. lähiruokatuotteita. Pitää tehdä helpoksi Brändiä, lupauksia arvostusta Kauppa-auto, logistinen ratkaisu uusmaalaisille herkuille 24

25 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 3 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Miten maaseutu Uudellamaalla määritellään Uusimaa on metropolimaaseutua; kuntakeskuksissa olevat palvelut tulevat hoidettua, MITEN Palveluiden jakelu tulee hoidettua?> Erilainen hyvä arki, luonnon läheisyys tavoitteena hyvä sujuva arki, rakennuspalikat on olemassa miten saamme kaikille? Mitkä ovat ne erityiset vahvuudet ja voimavarat tästä käsin Metropolimaaseutu KORPi, joka on ainutlaatuinen Ihmisten yhteisöllisyys on helpommin rakennettavissa helpommin, mutta yhteisöllisyys vaatii koko ajan sisään heittämistä yhteisöön; ei synny kuppikuntia Voidaan tuottaa myös palveluita Maaseudulla ei saa asua turhaan Osaamispääomaa on paljon Palvelut ihmisten luo Palvelut pitää tuottaa itse Tarvitaan resursseja eli koordinaattoreita kyliin ja kentälle Aktiivisille alueille Yhteisön sisäänheittäjät, yhteisöllä elävät arvot; elävän yhteisö käy arvokeskustelua Kunta ja kylät toimimaan ja rakentamaan yhdessä ratkaisuja Kuntakierros Länsi Uudellamaalla Jalkaudutaan kentälle millaista yrittäjyyttä maaseudulla voi olla Ideapankki 25

26 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 4 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Yrittäminen: luomuruoka, hevostalous, maatilamatkailu Sijainti, luonto Kolmas sektori valmiina kokeiluihin; vapaaehtoistoiminta Pietarin läheisyys, yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa: Meillä sitä, mitä puuttuu muualta Mahtava asiakaspotentiaali Hiljaisuus, suomalainen mentaliteetti, tilaa, puhdas vesi Tuotteistetaan maaseutu niin kuin se on Maahanmuuttajien hyödyntäminen, kasvaa Paikallisen osaamisen hyödyntäminen kuntasektorilla Maatalous ja kalatalous CSA: Community supported agriculture Teesi: kunnat mahdollistajana. Kunnat omistaa myös viljelymaita. Lähiruokabussit: kysyntä, tarjonta Hallinnollisten toimenpiteiden kehittäminen suhteessa maaseudun kehittämiseen Sähköisen infran kehittäminen, langattomat ei riitä, etätyö Aito sektorirajat ylittävä yhteistyö Lainsäädäntö ja sen tulkinta Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet kuntoon Saaristoasiat: puitteet olemassa: Itämeren parantaminen, ilmastonmuutos, vesihuolto: kunnan vesi Vierailuelinkeino / maaseutumatkailu = kaikki palvelut Besöksnäring EU rahoitus saaristoon Kuntarakenne muuttuu, etäisyys/kuka kantaa vastuun? Yrittämisen palvelutason kehittäminen Mikroyrittäjien verkostoituminen Eri tavalla tekeminen, mm.sosiaalinen media Tuottajat ja kuluttajat yhdessä, osuuskuntatoiminta Luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää ja asua maaseudulla eri mittakaavoissa Energian tuottaminen maaseudulla Eksotiikan hyödyntäminen 26

27 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 5 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Hyvät liikenneyhteydet, ei tarkoita välttämättä sitä että julkinen liikenne toimii Vesistöjen läheisyys, erityisesti meren läheisyys Ihmiset siis asiakkaat lähellä Työssäkäynti matka voi muodostua pitkäksi Maaseudulla ollaan oman auton varassa, tietoliikenneyhteydet tulisi toimia, mutta ei kuitenkaan poista liikkumisen ongelmaa Miten työpaikkojen häviämistrendi saadaan käännettyä Työmatkan pituutta tulee myös ajatella ajankäyttö näkökulmasta Voiko pieni olla kaunista myös maaseutuyrittämisessä? Alueella paljon tietotaitoa sekä kulutusta, miten hyödyntää uudella tavalla. Alueella liikkuu paljon turisteja, erityisesti venäläisiä. Uudenmaan maaseutu ei ole homogeeninen Kielitaidon kehittäminen (erityisesti venäjänkieltä) Miten yhdistää uudet ajattelut ja maaseudun mahdollisuudet Vesistöjen hyödyntäminen Kaksi tärkeintä: Vesistöjen ja alueen monipuolisuus, mutta myös ihmisten monipuolisuus (koulutus, kulttuuri, kansallisuus.) Ihmisten, sekä paikallisten että turistien paljous sekä alueen hyvä saavutettavuus luo mahdollisuuksia. 27

28 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 6 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maaseutu lähellä Alueen matkailupalvelujen kilpailuedut joukosta erottuminen Lyhyet välimatkat liikkuminen, pääkaupunkiseudun markkinat Ympärivuotiset matkailukonseptit Lähi- ja luomuruoka Kulttuuri- ja maisemakohteet Kaupunkilaisten vienti maaseudulle yleisillä kulkuneuvoilla Maaseutualueen palvelujen markkinointi ja tiedottaminen Osakemahdollisuus siirtolapuutarha- tai mökkiperiaatteella Innovatiivinen erottuminen ja kilpailuvaltin luominen maaseudun palveluissa Paikalla jalostetut elintarvikkeet 28

29 X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 7 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maatalous tärkeää Paljon asukkaita, väestön kasvu Iso väkimäärä jotka tuottaa ravinteitä joka pitäisi saada johdettua takaisin luontoketjuun % palautuu tällä hetkellä, pitkäaikainen kierto Tilojen omistajat asuvat tiloilla, mahdollisuus monimuotoiseen toimintaan, eri tulolähteet Luontokohteet löytyvät läheltä Paljon alkutuotantoa Markkinat ja asiakkaat lähellä Sipoon korpi ja muuta vastaavat luontoalueet Missio, maaseutu lähellä ja käytettävissä kaikille Lähiruoka Yhteistyömahdollisuudet Läheisyys Eurooppaan, hyvät yhteydet Kaavoitus Yhteisöllisyys ja aktiiviset asukkaat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet, kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri- ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Lähiruoka Luontoelämykset Lähienergia Ravinnekierto Jalostusasteen nostaminen Markkinointi Villi kortti: Järvi- ja meriruoko - hyödyntäminen tulolähteenä Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä 29

30 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 1 PÖYDÄN TEEMA: Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Etätyön tekeminen teknisesti helpottuu edelleen Asuminen väljästi maaseudulla vaikeutuu ( kaavoitus ym. rakentamisen ohjaus) Työ ja työnsisältö saa työssäolon aikana muuttua elämään halutaan vaihtelua Yritysmyönteisyys kasvaa edelleen Yrittäjyys voi olla lyhytaikaista tavoite ei ole elinikäinen yrittäjyys MAHDOLLISUUDET Nuorten kasvattaminen / kouluttaminen yrittäjyyteen ja yrityskulttuuriin Lisää nuoria yrittäjiä Kaupunkilaisten kasvava vapaa-ajanpalvelujen kysyntä on mahdollisuus maaseudun elinkeinotoiminnalle ( hevoset, matkailu, ohjelmapalvelut, veneily, luontomatkailu) Tietotyö + maaseudulla asuminen yhdistettynä kasvaa RISKIT Tekevän työvoiman riittävyys maaseudulla 2020 uhkana on että työvoima ei riitä Jos yritysten perustamismäärä kasvaa riski tulla epäonnistuneita yrityksiä kasvaa Uhkana on nuorten syrjäytyminen maaseudulla Yrittämisen luonne maaseudulla voi olla raskasta yrittäjien loppuun palaminen Löydetäänkö yrittäjiä niille toimialoille, missä nähdään mahdollisuuksia ( vrt. lähiruoka, matkailu) Tiukentuva kaavoitus, rakentamisen ohjaus ohjaa liikaa työpaikan/asuinpaikan sijoittumista Suuret matkailukeskusten ja kohteiden rakentaminen on riski rahoituksellisesti KEHITTÄMISTOIMET Nuorten, alkavien yrittäjien tunnistaminen aikaisessa vaiheessa ( keski-asteen koulutus, yliopistot) Maaseudun toimivien yritysten spv- ja yrityskauppojen turvaaminen: neuvonta, ostajan ja myyjän kohtaaminen Oltava toimivat rahoitusjärjestelmät Riskirahoituksen järjestäminen ja turvaaminen yhteiskunnan puolelta silloin, kun yrittäjän henkilökohtaiset riskit nousevat liian suuriksi 30

31 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuluttajat, kiinnostus kasvaa, kotimaisuus, alkuperä, ekologisuus, kohderyhmät pirstoutuu, lisäaineettomuus, terveellisyys Tuottajat, ketjut, kilpailukykyisin hinnoin, mutta toisaalta joillakin on varaa laittaa paljon rahaa ruokaan ja toisaalta on toisia joilla ei ole varaa ostaa erikoistuotteitta. Tuottajan ketteryys reagoida kysyntään Kaupan keskittymistä vastaan toimia? Ketjujen valta liian suuri. Tuottajaverkostoja, erikoismyymälät. Näthandel; kedjorna har inte reagera tillräckligt snabbt och nu går en del utav prodkterna förbihandeln. Ruuan poisheittäminen on loputtava. Hinta ohjaa kulutusta liikaa Ennustettomia tapahtumia, joka voi johtaa kysynnän kasvuun Arvostamisen nousu Ruuan riittävyys, aasialaisten ruokailutottumuksien muuttuminen, lihan syönnin lisääntyminen Lainsäädäntö tehokkaamman tuotannon esteenä: Hevoslannan hyödyntäminen energian tuotannossa, lannoituksessa. Jätevesilietteiden hyödyntäminen. Ravinteiden kierto. Energian hinnan kehitys! Kustannuksien nousu Perhekoot pienenee, sinkkutaloudet. Tämän hetken pakkaukset eivät palvele heitä. Elintarvikkeiden kysyntä nousee ja itse tekemisen ruuan arvostus nousee. Lähiruoka = suomessa tuotettua? Arvot 31

32 X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 2 PÖYDÄN TEEMA: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts.edellinen dia MAHDOLLISUUDET Kuluttajan herääminen tiedottaminen, valistaminen, koulutus Lähiruokamarkkinat, erikoiskaupat, shop-in-shop Alkuperämerkinnät selkeimpiä = helposti saatavilla, jos haluaa Alkutuottajien pyörittämä logistiikka ja myynti org. pystyisi tarjoamaan erikoistuotteita Oppimaan kreikkalainen malli kehittämisessä, eli löytää niitä mahdollisuuksia lainsäädännön tulkinnassa, jotka mahdollistavat kehittämisen. Paketit ja markkinointi, niiden kehittäminen Keskustelua: hinta on niin halpaa ettei halua sitä ostaa: eettisyys, arvostus Lähiruokatoimiala luo hyvän mahdollisuuden uusimaalaisille tuottajille erikoistua tietyille kohderyhmille tuottaa ja palvella heitä. RISKIT Kriisit ja katastrofit Ristiriitainen tilanne: hyvää, terveellistä, laadukasta halvalla hinnalla? Lainsäädäntö estää esim. koulun suurtalouskeittiöitä toimimaan luovasti. ESIM. hyödyntää oppilaiden poimimia luonnonmarjoja. KEHITTÄMISTOIMET Arvostuksen nostaminen Tuottaja kuluttaja yhteyttä on tuettava Kilpailukykyisin hinnoin? Tehostaminen? Yritystoiminnan kehittämisen tukeminen. Yrittäjän toiminnan kehittämisessä yrittäjän työpanos tukien piiriin, helposti ja vähällä byrokratialla Lainsäädäntö Saavutettavuus, ostamisen helppous Villit kortit : tuottajat & kuluttajat väsyvät siihen että toiminta on hankalaa ja tuotteiden saatavuus ei ole helppoa = KAPINA ja Kansalaistottelemattomuus 32

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme 19.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Häme. Häme 19.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Häme Häme 19.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Hämeen maaseudun kohtalonkysymykset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot