Timo Koskinen, Anne Mironen. Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus. Uusi työturvallisuuslaki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Koskinen, Anne Mironen. Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus. Uusi työturvallisuuslaki"

Transkriptio

1 Timo Koskinen, Anne Mironen Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus Uusi työturvallisuuslaki 1

2 Taitto Mikko Huttunen Paino Valkealan Painokarelia 2003 ISBN

3 Sisällys Uusi työturvallisuuslaki Sinua ja työpaikkaasi varten... 5 Laki koskee ja velvoittaa monia(1 luku)... 7 Etätyö, toisen henkilön tai työnantajan kodissasuoritettava työ (5 )...9 Työnantajalla laaja vastuu(8 ) Työsuojelun toimintaohjelma(9 ) Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi(10 ) Erityistä vaaraa aiheuttava työ(11 ) Työsuojelun perusta on hyvässä suunnittelussa (12 ja 13 ) Työntekijälle annettava opetusta, ohjausta, perehdytystä ja tietoja työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä (14 ) Henkilösuojaimet ja apuvälineet (15 ) Työnantajan sijainen(16 ) Työpisteen ergonomia, työasennotja työliikkeet (24 ) Työn fyysisten, henkisten sekä sosiaalisten kuormitus-tekijöiden välttäminen ja vähentäminen (25 ) Näyttöpäätetyö (26 ) Väkivallan uhka (27 ) Häirintä (28 ) Yksintyöskentely (29 ) Yötyö ja työn tauottaminen (30 ja 31 ) Työympäristön rakenteita koskevat säännökset (32 37 ) Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset vaaratekijät (38 40 ) Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuus (41 43 ) Onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu (44 47 ) Henkilöstötilat (48 ) Yhteinen työpaikka (49 53 ) ja yhteisten vaarojen työpaikka (54 ) Vapaaehtoistyö (55 ) Työntekijän velvollisuudet ja oikeudet (18 23 ) Yhteistoiminta (17 ) Lain nähtävänä pitäminen työpaikalla(67 ) Rangaistussäännökset lain rikkomisesta (63 ja RL 47 luku 1 ) Lain noudattamista valvovat (65 ) Kuinka toimin huomattuani kehittämiskohteita tai puutteita työpaikallani...51 Yhteystietoja Työturvallisuuslaki Uusi työturvallisuuslaki

4 4

5 Uusi työturvallisuuslaki Sinua ja työpaikkaasi varten Työn turvallisuuteen, terveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita säännellään työturvallisuuslaissa (738/2002). Lain säännöksillä on säädetty työnantajalle velvollisuus oma-aloitteisesti ja kustannuksellaan järjestää työn suorittaminen sekä työolosuhteet aina mahdollisimman turvalliseksi ja terveelliseksi. Uusi laki edellyttää käytännössä koko yrityksen ja työpaikan käsittävää turvallisuusjohtamista. Tähän toimintaan työnantaja on velvollinen rangaistuksen uhalla. Yleisen työnantajavelvoitteen lisäksi työturvallisuuslaissa on paljon käytännön läheisiä säännöksiä työelämän yksittäisistä uhista ja vaaroista. Laista löytyy toimintavelvoitteita työnantajalle, apua ja neuvoa työpaikan käytännön työsuojeluongelmiin, kuten: - Miten työnantajan tulee selvittää, arvioida sekä poistaa työntekijöitä uhkaavat vaarat ja uhat - Miten työnantajan tulee ennalta ehkäistä ja tarkkailla työntekijöiden liiallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormitusta, jaksamisongelmia sekä edistää yleistä työhyvinvointia - Miten hoidetaan väkivallan uhka, yksintyöskentelyn vaarallisuus ja häirintä työyhteisössä - Mitkä ovat samalla työpaikalla toimivien työnantajien ja yrittäjien velvollisuudet sekä oman työnantajani velvollisuudet muita tahoja kohtaan - Mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työpaikalla Työturvallisuuslain lisäksi työsuojeluasioista on useita alemman tason säädöksiä (kuten asetuksia), joissa on yksityiskohtaisia lisämääräyksiä. 5 Uusi työturvallisuuslaki

6 Tämän julkaisu on yleisesitys voimaan tulleesta työturvallisuuslaista, nimenomaan työntekijöiden edunvalvonnan kannalta. Tarkoituksena on antaa Sinulle perustiedot työoloihin liittyvistä asioista, jotta pystyt ja innostut perehtymään yksityiskohtaisemmin työpaikkasi kehittämiseen. Tarvittaessa voit toki kääntyä oman ammattiliittosi työsuojeluasiantuntijoiden puoleen (www.sak.fi). Myös työsuojeluviranomaiset (työsuojelupiirit) suorittavat työoloja koskevaa neuvontaa ja valvontaa (www.doshnet.fi/hallinto). Laki velvoittaa työnantajan yhteistoimintaan myös työsuojeluasioissa. Sinulla on lakiin perustuva oikeus vaikuttaa työpaikkasi asioihin. Käytä se hyväksesi. Kirjoittajina ovat toimineet SAK:n lakimies Timo Koskinen ja KTV:n työympäristötoimitsija Anne Mironen. He olivat myös valmistelemassa uutta lakia. Helsingissä joulukuussa

7 Laki koskee ja velvoittaa monia (1 luku) Lain tarkoituksena on: parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (1 ). Työturvallisuuslain soveltamisala on hyvin laaja ulottuen lähes kaikkiin työn suorittamistilanteisiin. Työelämän osalta lakia tulee pääsääntöisesti noudattaa kaiken kokoisissa yrityksissä, yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä kaikissa työ- ja virkasuhdemuodoissa. Soveltamiseen ei vaikuta oletko vakituisessa, määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa. Lakia sovelletaan myös esimerkiksi koti- ja etätyöhön, vuokratyöhön, oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä (esim. työharjoittelu ja työssäoppiminen), vapaaehtoistyöhön sekä työvoimapoliittiseen toimenpiteisiin liittyvään työhön. Vuokratyössä on sekä vuokratyöntekijän omalla työnantajalla (työvoiman luovuttaja) että vastaanottavalla työnantajalla (työn teettäjä) molemmilla työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksia. Luovuttavan työnantajan työturvallisuusvelvoitteet säilyvät, vaikka itse työ suoritetaankin vastaanottavan työnantajan tosiasiallisessa johdossa ja valvonnassa. Työnantajavelvoitteista vuokratyössä on säädetty myös valtioneuvoston päätöksessä eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä (782/1997). Työn vastaanottajalla on vuokratyötä koskevan päätöksen mukaan mm. seuraavanlaisia työnantajavelvoitteita: - ilmoittaa lähettävälle työnantajalle ja työntekijälle työn vaaroista - työntekijän perehdyttäminen työhön ja työpaikan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimenpiteisiin - työsuojelun yhteistoimintaan perehdyttäminen tarvittaessa - erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä (ks. tätä koskeva asetus 1485/2001) terveystarkastusten järjestäminen - asianmukaisista työ- ja henkilöstötiloista huolehtiminen, työvälineiden turvallisuus - ilmoittaa vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle (työterveys huollon järjestää kuitenkin lähettävä työnantaja) 7 Uusi työturvallisuuslaki

8 Työnantajan ja työntekijän lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa useita muitakin tahoja, kuten: - yhteisillä työpaikoilla ja yhteisten vaarojen työpaikoilla pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa, muita työnantajia sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia - pääurakoitsijaa, rakennuttajaa tai muuta, joka johtaa tai valvoo rakennushanketta - vapaaehtoistyötä teettävää työnantajaa - suunnittelijaa, koneen, välineen tai laitteen asentajaa - käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia suorittavaa tahoa - tavaroiden lähettäjää ja kuormaajaa - rakennuksen omistajaa/haltijaa/vuokranantajaa - sataman haltijaa/laivanisäntää/aluksen päällikköä/henkilöä, jonka huostassa alus on. Työturvallisuuslakia ei sovelleta tavanomaiseen harrastustoimintaan, ammattiurheilemiseen eikä esimerkiksi asevelvollisuusajan sotilaalliseen harjoitukseen. Itsenäisen ammatinharjoittajan osalta lakia sovelletaan ainoastaan tämän työskennellessä yhteisellä tai yhteisten vaarojen työpaikalla (6 luku). 8

9 Etätyö, toisen henkilön tai työnantajan kodissa suoritettava työ (5 ) Kotona tai siihen verrattavien työsuorittamistilanteiden osalta voivat tulla kyseeseen seuraavanlaiset tilanteet: 1) Työtä suoritetaan sopimuksen mukaan työntekijän kotona tai muussa työntekijän itsensä valitsemassa paikassa (esim. kirjoitus-, suunnittelu-, kokoonpano-, puhelinmyynti- tai muu työ) 2) Työtä suoritetaan työnantajan kotona (kotitaloustyö) 3) Työtä suoritetaan työnantajan osoituksesta toisen henkilön kodissa (esim. kotisairaanhoito, kotipalvelu, siivous, rakennus- ja huoltotyöt) Laissa on todettu edellä mainittujen tilanteiden osalta, että työturvallisuuslain 9, 10 ja 12 sekä 3 ja 5 luvun säännöksiä sovellettaessa otetaan kuitenkin huomioon työnantajan työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvat toimintamahdollisuuksien rajoitukset. Näissä pykälissä, joita siis sovelletaan rajoituksin kotityöhön käsitellään: - työsuojelun toimintaohjelmaa (9 ) - työn vaarojen selvittämistä ja arviointia (10 ) - työympäristön suunnittelua (12 ) - työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa (3 luku) - työtä ja työolosuhteita koskevia tarkempia säännöksiä (5 luku) Soveltamisen rajoitus tarkoittaa, että yksityisyyden suojan piiriin kuuluvissa työskentelyolosuhteissa (toisen kotona) työnantajalla ei ole oikeutta eikä tosiasiallista mahdollisuuttakaan aina toteuttaa täysimääräisesti kaikkia edellä mainittuja työturvallisuusvelvoitteita. Pääsääntö kuitenkin on, että kaikkia säännöksiä pitää noudattaa, tosin edellä mainittuja ottaen huomioon tosiasialliset rajoitukset. Uuden lain mukaisessa sääntelyssä on merkittävä muutos se, että kaikki kotityötä koskevat säännökset löytyvät lakitasolta. Uutta on myös, että lain soveltamisesta kodin- tai sairaanhoitoon tai maatalouteen ei enää säädetä erillisellä asetuksella vaan myös nämä työt kuuluvat yleiseen soveltamisalaan. Uudessa laissa ei myöskään enää tehdä poikkeusta esimerkiksi työnantajan taloudessa vakinaisesti elävien tai työnantajan puolison osalta kuten vanhassa laissa. (ks. vanha 2 3-kohta). Työnantajan tulee kuitenkin edellä mainituissa tilanteissa aina täysimääräisesti noudattaa työturvallisuusvelvoitteita koneiden, työvälineiden, henkilösuojainten ja muiden laitteiden sekä kemikaalien ja muiden terveydelle vaarallisten tai haitallisten aineiden työssä käyttämisestä. Tämä velvoite koskee työnantajaa myös työntekijän hankkiessa itse näitä. 9 Uusi työturvallisuuslaki

10 Työnantajalla laaja vastuu (8 ) Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite tarkoittaa, että työnantaja on kaikilla tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on otettava huomioon: - työhön (kuten työn kuormittavuus, työvälineet, kemikaalit); - työolosuhteisiin (kuten ergonomia, työpaikan sosiaaliset suhteet, kiusaaminen); - muuhun työympäristöön (kuten kulkutiet, työpaikan rakennukset); - työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin (kuten ikä, sukupuoli, ammattitaito) liittyvät seikat. Työnantajan tulee huomioida työn turvallisuus ja terveellisyys osana kaikkea toimintaa. Asioita tulee valmistella ja käsitellä kaikilla organisaatiotasoilla, lähtien ylimmästä johdosta aina lähimpiin esimiehiin ja työntekijöihin saakka (5 mom.). Kaikkien työsuojelutoimenpiteiden suunnittelussa, valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa on toimittava ensisijaisesti siten, ettei terveysvaaroja tai haittoja synny lainkaan. Yleiset työsuojelutoimenpiteet on toteutettava tehokkaasti ennen yksilöllisiä, mikä tarkoittaa henkilökohtaisiin suojavälineisiin turvautumista vasta viime kädessä. Työsuojelutoiminnassa on otettava huomioon myös tekniikan ja muun työsuojeluun sekä työhyvinvointiin (esim. työpsykologia) liittyvän tietouden paras turvallisuustaso ja tietämys (3 mom.). Jotta työnantaja olisi tietoinen edellä mainituista seikoista on työnantajalla velvollisuus koko ajan tarkkailla - työympäristöä - työyhteisön tilaa, kuten työilmapiiriä tai työpaikkakiusaamisen mahdollisuutta - työtapojen turvallisuutta, kuten ohjeiden noudattamista tai onko kiire syynä turvallisten toimintatapojen laiminlyöntiin - toteutettujen työsuojelutoimenpiteiden vaikutuksia eli onko turvallisuus parantunut ja onko tehty oikeita asioita ja riittävän tehokkaasti Työnantajan tulee lain mukaan olla myös oman alansa asiantuntija eli olla tietoinen kaikista kyseiseen toimintaan ja alaan liittyvistä riskeistä. Työnantajan huolehtimisvelvollisuus on hyvin laaja. 10

11 Vain jotkut täysin epätavalliset ja ennalta-arvaamattomat olosuhteet tai poikkeukselliset tapahtumat, joita ei olisi voitu välttää kaikista aiheellisista varotoimista huolimatta voivat rajata, mutta eivät poistaa kokonaan työnantajan huolehtimisvelvoitetta. - Työnantajan huolehtimisvelvollisuus on laaja - Käsittää kaikki työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tekijät - Työnantajan tietämättömyys, välinpitämättömyys tai yrityksen taloudelliset vaikeudet eivät koskaan oikeuta rikkomaan lakia 11 Uusi työturvallisuuslaki

12 Työsuojelun toimintaohjelma (9 ) Työnantajalla on oltava - turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi ja - työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi - tarvittavaa toimintaa varten ohjelma, jossa on kuvattu työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvät turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät. Laki ei anna ohjeita siitä, millainen ohjelman pitäisi olla, vaan se on muokattava työpaikan olosuhteista ja tarpeista käsin. Ohjelmalle ei ole laissa myöskään muotovaatimusta, mutta käytännössä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta edellyttää aina kirjallista muotoa. Toimintaohjelman tavoitteet tulee ottaa aina huomioon työpaikkaa kehitettäessä. Tavoitteita on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa. Ohjelmassa on otettava huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset (ks. myös työterveyshuoltolaki). Ohjelmassa tulisi ainakin vastata seuraaviin kysymyksiin: - miten työsuojeluasioita työpaikalla hoidetaan ja ketkä työsuojeluasioista viime kädessä vastaavat työnantajan eri organisaatiotasoilla? - miten työsuojelu on kytketty toimintojen suunnittelusta aina toteuttamiseen saakka? - miten työoloja ja asetettuja tavoitteita sekä niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, miten mahdollisia puutteita korjataan? - miten koulutus ja tiedotus sekä yleinen perehdyttäminen on suunniteltu ottaen huomioon työsuojelutarpeet? - Tarkoittaa pidemmän aikavälin ohjelmaa, jossa on kuvattu työpaikan kehittämistarpeet ja näiden kehittämistavat vastuutahoineen - Ohjelman voi purkaa konkreettisemmiksi lyhyemmän aikavälin toimintasuunnitelmiksi 12

13 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 ) Uuden lain tavoitteena on, että jokaisella työpaikalla noudatetaan suunnitelmallista, järjestelmällistä, yhteistoiminnallista sekä todennettavaa turvallisuusjohtamista. Turvallisuusajattelu- ja -toiminta on tällöin luonteva osa yrityksen tai muun työnantajatoimintaa harjoittavan tahon (kuten kunta) johtamis- ja hallintajärjestelmää. Jokaisella työpaikalla on työpaikan koosta ja työntekijämäärästä riippumatta selvitettävä ja tunnistettava haitta- ja vaaratekijät, joita voi aiheutua: - työstä - työtilasta - muusta työympäristöstä - työolosuhteista Turvallisuusjohtamisen tarkoitus on, että tunnistetut haitat ja vaarat poistetaan heti ja kokonaan pois. Ongelmien poistaminen on aina halvempaa kuin niiden varastointi. Käytännössä kaikkia haittoja ja vaaroja ei voida aina kokonaan poistaa. Tällöin jäljelle jääneet haitat ja vaarat työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle tulee arvioida sekä laatia käytännön toimenpiteet niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Selvittämis-, tunnistamis- ja arviointityössä työnantajan tulee käyttää apunaan työterveyshuollon asiantuntemusta. Ellei työnantaja itse osaa tai työterveyshuollostakaan ei löydy tarvittavaa asiantuntemusta, tulee työnantajan palkata ulkopuolista asiantuntija-apua (2 mom.). Työnantaja vastaa kuitenkin aina selvityksen laadusta ja laajuudesta huolimatta siitä, miten se on suoritettu. Vaaroja ja uhkia selvitettäessä ja arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon: - lain yksityiskohtaisiin velvoitteisiin (kuten väkivallan uhka); - alalla, työpaikalla ja muissa työantajan toimipisteissä kyseisiin töihin liittyviin tapaturmiin; - ammattitauteihin, työperäisiin sairauksiin sekä vaaratilanteisiin eli ns. läheltä-piti tilanteisiin; - työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin henkilökohtaisiin edellytyksiin; - kuormitustekijöihin (psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset tekijät); - mahdolliseen lisääntymisterveydelle aiheutuvaan vaaraan. 13 Uusi työturvallisuuslaki

14 Riskien arvioinnissa ja niitä poistettaessa työnantajan tehtävänä on estää tai vähentää vaarat ja uhat tasolle: a) jota työsuojelua koskevat lait, asetukset, päätökset edellyttävät sekä, b) jolloin työnantaja on oman alansa asiantuntijana ja asiantuntija-apua hyväksi käyttäen varma siitä, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden sekä työhyvinvoinnin osalta on tehty. Laki edellyttää, että työpaikan vaarojen selvitys ja arviointi on työnantajan hallussa ja todennettavissa. Käytännön syistä on lähestulkoon aina tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä, että selvityksestä ja arvioinnista laaditaan kirjallinen asiakirja. Selvitys ja arviointi on tarpeen laatia kirjallisesti, koska työnantajan on aina pystyttävä osoittamaan työsuojelun valvontaviranomaiselle täyttäneensä velvoitteen. Ellei velvoitetta ole mahdollista täyttää esimerkiksi työpaikan koko tai toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen muuten kuin kirjallisesti, voi myös työsuojeluviranomainen käytännössä edellyttää selvityksen ja arvioinnin esittämistä kirjallisesti. Erilaiset laatujärjestelmät ja tilaajat edellyttävät usein kirjallista muotoa. Myöskään työpaikalla harjoitettava suunnitelmallinen työsuojeluyhteistyö ei toimi tehokkaasti ilman asiakirjaamista. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksellä (TyöterveyshuoltoL 11 1-kohta) ei voida yksinomaan korvata vaarojen selvittämistä ja arviointia. Työterveyshuollon lääketieteelliseen osaamiseen perustuvasta työpaikkaselvityksestä saadaan kuitenkin oleellista lisätietoa työnantajan vastuulla olevalle yleiselle koko työpaikan ja kaikkien vaarojen (myös rakenteelliset, organisatoriset jne.) selvittämiselle. Selvitys ja arviointi on myös pidettävä koko ajan ajantasalla ja sen mukaisten toimenpiteiden toteutumista ja mahdollisia lisätoimenpiteitä tulee käsitellä työntekijöiden edustajien kanssa yhteistoiminnassa. Mikäli työnantaja ei suorita toimenpiteitä huolellisesti riittävällä asiantuntemuksella, tekee virheellisen arvion tai laiminlyö selvittämisvelvoitteita, voidaan työnantaja tuomita näistä rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Kaikki työhön liittyvät vaarat ja uhat on 1) Selvitettävä ja tunnistettava 2) Poistettava heti ja kokonaan 3) Tai ellei se ole mahdollista vähennettävä ja arvioitava vaara 4) Laadittava suunnitelma työolojen jatkuvalle parantamiselle Työturvallisuudessa on aina parantamisen varaa! 14

15 Lain edellyttämän turvallisuusjohtamisen kaaviokuva: Jatkuva vaarojen ja haittojen selvittäminen ja tunnistaminen (10 ) Poistettavissa olevien vaarojen ja haittojen poistaminen heti (10 ) Jäljelle jääneiden vaarojen ja haittojen riskin arviointi sekä toimenpiteiden suunnittelu (10 ) 1) Toimenpiteet kaikilla tarvittavilla organisaatio-tasoilla, joiden tarkoituksena poistaa vaaroja ja uhkia sekä jatkuvasti parantaa työn turvallisuutta ja terveyttä (8 1 ja 5 mom) 2) Työolojen ja suoritettujen toimepiteiden vaikutusten seuranta (8 4 mom) Työsuojelun toimintaohjelma (yhteistyö, 9 ) 15 Uusi työturvallisuuslaki

16 Erityistä vaaraa aiheuttava työ (11 ) Työtä, josta saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa saa tehdä vain - siihen pätevä ja - henkilökohtaisten edellytystensä puolesta kyseiseen työhön soveltuva työntekijä tai - tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Pätevällä työntekijällä tarkoitetaan ensinnäkin koulutus- ja tutkimusvaatimusta, jos säännökset edellyttävät sitä kyseisen työn osalta (kuten sähkö- tai räjäytystyöt). Ellei työn suorittamiseksi ole säädetty pätevyysvaatimuksia, mutta sen suorittaminen saattaa aiheuttaa tapaturman tai sairastumisen vaaraa työtä suorittavalle tai työpaikan muille työntekijöille, on työnantajan vastuulla varmistua ja huolehtia työntekijän riittävästä ammattitaidosta, osaamisesta sekä riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta kyseiseen työhön. Myös työntekijän henkilökohtaisten edellytykset on tällöin otettava huomioon. Työnantajan vastuulla on arvioida jatkuvasti onko joku työ- tai työtehtävä edellä esitetyn kaltaista. Mainittujen velvoitteiden lisäksi työnantajan on tarpeellisin toimenpitein estetettävä muiden henkilöiden pääsy vaara-alueelle (esim. turva-aita, turvahenkilö). 16

17 Työsuojelun perusta on hyvässä suunnittelussa (12 ja 13 ) Työsuojelutoiminnan ensi sijainen toimintatapa ja onnistumisen edellytys on kaiken toiminnan hyvä suunnittelu. Työnantajan velvollisuutena on ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat seikat jo suunniteltaessa: - työympäristön rakenteita, työtiloja - työ- tai tuotantomenetelmiä - työssä käytettäviä koneita, työvälineitä ja muita laitteita - terveydelle mahdollisesti vaarallisten aineiden käyttöönottoa - työntekijöiden työn suorittamistapaa ja sen oikeaa mitoitusta. Tämä edellyttää jo suunnitteluvaiheessa tulevaan toimintaan liittyvien mahdollisten vaarojen ja haittojen selvittämistä ja tunnistamista sekä niiden poistamista lopullisista valmiista toteutussuunnitelmista. Suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota, ettei työntekijä fyysisesti (kuten haitallinen toistotyö, raskaat nostot, epäterve kiire) tai henkisesti (kuten yksipuolinen työ) kuormitu haitallisesti. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota työmäärän ja henkilöstömäärän oikeaan mitoittamiseen jo suunnitteluvaiheessa, joka on perusedellytys henkilöstön työssäjaksamisen osalta. 17 Uusi työturvallisuuslaki

18 Työntekijälle annettava opetusta, ohjausta, perehdytystä ja tietoja työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä (14 ) Tietojen antaminen (14 1 mom.) Työnantajan on annettava kaikille työntekijöille tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä riippumatta siitä, miten ammattitaitoinen tai kokenut työntekijä on kyseessä. Tietoa on annettava vaaroista ja ongelmista, joita työntekijä voi kohdata työpaikan alueella riippumatta aiheuttajatahosta. Nämä voivat liittyä työpaikan rakenteisiin (putoamisvaara), aineisiin (myrkyllisyys), työmenetelmiin, työvaiheiden yhteensovittamisiin, tms. Perehdyttäminen (14 2 mom. 1-kohta) Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi - työhön - työpaikan työolosuhteisiin - työ- ja tuotantomenetelmiin - työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön - turvallisiiin työtapoihin Opetus- ja ohjaus (13 2 mom. 2 4 kohdat) Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta: - työn haittojen ja vaarojen estämiseksi (ennalta ehkäisy) - mahdollisen aiheutuvan haitan ja vaaran välttämiseksi (suojaaminen) - säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta, sekä - annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa Tarpeellisen ensiavun antamiseksi ja tulipalon varalta työntekijöille on annettava ohjeet (45 47 ): - niistä toimenpiteistä, joihin on tapaturman tai sairastumisen sattuessa ensi avun saamiseksi ryhdyttävä työ ja työolosuhteet huomioiden - tarpeelliset ohjeet toimenpiteineen tulipalon varalta, jotka on pidettävä nähtävillä työpaikalla sekä joita on harjoiteltava tarvittaessa - koulutusta ensiapu- ja pelastushenkilöiksi nimetyille työntekijöille, milloin työntekijämäärä, työn luonne tai työolosuhteet edellyttävät näiden nimeämistä (47 -+ ks. pelastustoimilaki) 18

19 Aina tulee lisäksi huomioida Kaikkien edellä mainittujen tietojen antamisen, perehdyttämisen sekä opetuksen ja ohjauksen osalta työnantajan tulee jatkuvasti tarkkailla työntekijöiden työtapojen turvallisuutta (8 ). Tällöin työnantajan tulee huolehtia, että työnsuorittamista seurataan riittävästi työnantajan edustajan toimesta ja puututaan heti, mikäli: - opetusta, ohjausta ja perehdytystä ei ole omaksuttu riittävän hyvin - annettuja ohjeita ja määräyksiä ei noudateta tai niitä kierretään - suojaimia ja suojalaitteita ei käytetä tai niitä käytetään väärin - tai työpaikalla vallitsee muutoin yleinen vaaralliseksi katsottava turvallisuus käyttäytyminen Perehdyttämistä ja opetusta annettaessa (ei sen sijaan 14 1 mom.) tulee ottaa huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Työnantajan tulee antaa perustellisempaa opetusta ja ohjausta, mikäli työtä suorittava henkilö on: - nuorehko tai alalla vain vähän aikaa työskennellyt henkilö - vaihtanut työtehtäviä tai tapahtunut muutos työssä (esim. uusi kone) - valmistunut tai saavuttanut työtehtävän edellyttämän pätevyyden äskettäin - puutteellisen ammatillisen koulutuksen omaava tai peruskoulutuksen suorittamisesta on kulunut aikaa eikä henkilöä ole lisäkoulutettu riittävästi. Työpaikan haitta- ja vaaratekijät tulee kertoa kokeneelle ja ammattitaitosellekin työntekijälle, mutta opetuksen ja ohjauksen ei tarvitse olla alan ammattilaiselle yhtä täydellistä kuin esimerkiksi kokemattomalle työntekijälle. Työhön opastajan ja työtä valvovan henkilön tulee olla itse riittävän ammattitaitoinen ja perehtynyt suoritettaviin työtehtäviin myös käytännön tasolla (ks. myös 16 ). 19 Uusi työturvallisuuslaki

20 Henkilösuojaimet ja apuvälineet (15 ) Työ tulee suunnitella siten, että yleisillä toimenpiteillä vältetään henkilösuojainten tarve. Jollei tämä ole ollut mahdollista ja, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa ole voitu poistaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä, tulee työnantajan hankkia työntekijälle tarvittavat henkilösuojaimet. Henkilösuojainten tulee olla hyvät ja asianomaiseen työhön sopivat sekä niiden turvalliseen käyttöön tulee opastaa työntekijöitä. Sama koskee myös apuvälinettä tai muuta varustetta, mikäli työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät tapaturmien ja sairastumisen välttämiseksi. 20

21 Työnantajan sijainen (16 ) Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan hoitamaan työnantajalle kuuluvia työsuojelutehtäviä. Puhutaan tehtävien siirrosta eli delegoinnista. Työnantajan sijaisella tarkoitetaan esimerkiksi keskijohdon tehtävissä toimivaa esimiestä, joka työnantajan sijasta johtaa ja valvoo työtä. Säännös ei koske työsuojelupäällikköä ellei hän ole lakimääräisen ja päättävän asemansa lisäksi myös työnjohdollisissa tehtävissä. Työnantajan on huolehdittava, että - työnantajan sijaisen tehtävät on aina määritelty riittävän tarkasti - sijaisella on riittävä pätevyys ja hänet riittävästi perehdytetty tehtäviinsä - sijaisella on muutenkin asianmukaiset edellytykset työsuojelutehtävien hoitamiseen Tehtävien määrittelyllä tarkoitetaan, että esimiehen vastuulle kuuluvat tehtävät on selvästi määritelty. Tehtävät ja vastuualueet määritellään yleensä ns. tehtävänkuvauksessa. Kaikkien osapuolten kannalta esimiesten tehtävät ja vastuut on hyvä aina määritellä kirjallisesti. Riittävä pätevyys liittyy esimiehenä toimivan koulutukseen, ammattitaitoon ja kokemukseen kyseisestä työstä ja ammattialasta, joiden myötä hän osaa valvoa, neuvoa ja puuttua mahdollisiin työsuojelupuutteisiin työpaikalla. Työnantajan tulee varmistaa, että esimies hallitsee alaistensa työnopastuksen ja perehdyttämisen myös työsuojeluasioihin. Ammattipätevyys ei aina tarkoita, että esimies hallitsisi myös työsuojeluasiat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee järjestää työsuojelukoulutusta esimiehille. Koulutuksen tulee myös olla jatkuvaa, jotta työsuojeluosaaminen säilyy ja kehittyy. Esimiehen perehdyttämisessä on kyse siitä, että esimiehelle annetaan työpaikkaa ja suoritettavia töitä koskevat perustiedot. Sijaisen edellytyksillä tarkoitetaan toimivaltaa ja resursseja. Tällä tarkoitetaan hänen tosiasiallista toimintakykyä toteuttaa esimerkiksi tarpeellisia hankintoja työsuojelun kehittämiseksi, itsenäistä päätäntävaltaa sekä erityisesti myös riittäviä määrärahoja tarpeelliseksi katsomiensa toimien toteuttamiseksi. Työnantajan on huolehdittava että: - Esimiehet ovat osaavia ja tietoisia tehtävistään - Heidät on koulutettu työsuojeluasioihin - Heillä on riittävä päätösvalta - Työntekijä asemassa oleva ei voi vastata työnantajan velvotteista 21 Uusi työturvallisuuslaki

22 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet (24 ) Työpiste ja työvälineet on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja sijoitettava siten, että työ voidaan suorittaa ergonomisesti oikein. Työpisteen ja työvälineiden tulee olla säädettävissä, järjestettävissä ja muutoinkin käyttöominaisuudeltaan työhön sopivia. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että: - työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa - työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein - käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää riittävästi apuvälinein - toistorasituksen aiheuttamaa haittaa vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäistä. Työvälineen käsite on laaja kattaen esimerkiksi koneet, työkalut, laitteet, kalusteet, laitteistot ja muut tarvikkeet. Ergonomiaa tulee tarkastella työntekijäkohtaisesti eli ottaa huomioon mahdolliset työntekijäkohtaiset rajoitukset ja vaatimukset. Tarkoituksena on poistaa fyysistä rasitusta, toistotyötä, yksipuolisia työliikkeitä, raskaita nostoja, huonoista työasennoista ja työliikkeistä mahdollisesti johtuvia tuki- ja liikuntaelinten epätervettä kuormitusta joko lyhyellä tai pidemmällä ajanjaksolla. Nostoergonomiaa tarkastellessa tulee ottaa huomioon nostettavan/sirrettävän taakan paino, koko, muoto, painotus, liikkeen toistuvuus, ulottuvuus kehosta, nosto- ja laskukorkeus sekä kantoaika. Työnantajan tulee koko ajan seurata haitallista kuormitusta ja laatia kaikkien edellä mainittujen ergonomiapuutteiden kehittämiseksi suunnitelma, johon liittyy työntekijöiden opastusta sekä tarpeellisten laitteiden ja apuvälineiden hankintaa. Valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista on lisämääräyksiä ergonomiasta (1409/1993). 22

23 Työn fyysisten, henkisten sekä sosiaalisten kuormitus-tekijöiden välttäminen ja vähentäminen (25 ) Työnantajalla on velvollisuus työturvallisuuslain 10 :n mukaan jatkuvasti selvittää ja arvioida työn kuormitustekijöitä. Haitallisen kuormituksen kohteeksi voi työpaikalla joutua yksittäinen työntekijä, työntekijäryhmä (osasto, työvuoro, tietty työtehtävä) tai koko henkilöstö. Tieto työntekijän tai työntekijöiden haitallisesta kuormittumisesta voi tulla työnantajalle työolojen arvioinnin ja seurannan lisäksi yksittäiseltä työntekijältä, työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, työterveyshuollolta, työsuojeluviranomaiselta tai esimerkiksi työpaikalla suoritetusta työolosuhdekyselystä. Mikäli työnantaja saa jotakin näitä reittejä tiedon yksittäisen työntekijän tai työntekijöiden mahdollisesti haitallisesta kuormittumisesta, tulee työnantajan ryhtyä välittömästi kaikin käytettävissään olevin keinoin: - haitallisten kuormitustekijöiden selvittämiseen - sekä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin kuormittumisvaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi Haitallinen kuormitus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista yli- tai alikuormitusta. Vähäinenkin kuormitus lyhyellä ajanjaksolla tai toistuva tilapäinen kuormitus voi jo olla terveyttä vaarantava tekijä. Kuormituksen haitallisuuteen voivat vaikuttaa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Haitallisen kuormituksen syynä voi olla esimerkiksi: - puutteellinen työn hallinta (riittämätön koulutus tai perehdytys työhön tai työvälineiden käyttöön) - yksipuolisesti tai yhtäjaksoisesti rasittava työ (liukuhihnatyö, yksipuoliset työliikkeet) - liiallinen informaatio- tai asiakaskuormitus (kohtuuton tietomäärä, asiakaspalautteen pääasiallinen negatiivisuus) - työjärjestelyt (henkilöstömäärä suhteessa työmäärään alimitoitettu, epäterveellinen kiire, työtehtävien huono suunnittelu ja organisointi) - huono ergonomia (näyttöpäätetyö, sopimattomat työvälineet, liian raskas työ) Toimenpiteinä haitallisen kuormituksen poistamiseksi voi tulla kyseeseen esimerkiksi töiden mitoituksen parantaminen, henkilöstömäärän lisääminen, työtehtävien/työvälineiden kehittäminen, lisäkoulutus tai -perehdytys. 23 Uusi työturvallisuuslaki

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

ALKUSANAT... 3. Etätyö ja muu kodissa tehtävä työ... 26 Kodissa tehtävän työn eri tilanteet... 27 Työnantajan velvollisuudet... 27

ALKUSANAT... 3. Etätyö ja muu kodissa tehtävä työ... 26 Kodissa tehtävän työn eri tilanteet... 27 Työnantajan velvollisuudet... 27 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 3 1. LUKU LAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA... 13 Lain tavoite ja tarkoitus... 13 Tarkoitussäännös ohjaa soveltamista... 13 Lain soveltamisalaa koskevat pääsäännöt... 14 Lain

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002)

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan 1.1.2003. Lailla kumotaan vuodelta 1958 oleva vanha työturvallisuuslaki (299/58) siihen tehtyine muutoksineen. Vanhan

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2002 N:o 738 754. Työturvallisuuslaki. N:o 738

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2002 N:o 738 754. Työturvallisuuslaki. N:o 738 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2002 N:o 738 754 SISÄLLYS N:o Sivu 738 Työturvallisuuslaki... 3695 739 Laki rikoslain 47 luvun 1 ja 8 :n muuttamisesta... 3711 740 Laki

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Tämä laki velvoittaa 1 momentissa tarkoitetun oikeussuhteen osapuolina olevia työnantajaa ja työntekijää siten kuin jäljempänä säädetään.

Tämä laki velvoittaa 1 momentissa tarkoitetun oikeussuhteen osapuolina olevia työnantajaa ja työntekijää siten kuin jäljempänä säädetään. Työturvallisuuslaki 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 Tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Tämä laki velvoittaa 1 momentissa tarkoitetun oikeussuhteen osapuolina olevia työnantajaa ja työntekijää siten kuin jäljempänä säädetään.

Tämä laki velvoittaa 1 momentissa tarkoitetun oikeussuhteen osapuolina olevia työnantajaa ja työntekijää siten kuin jäljempänä säädetään. 1 of 17 27/05/2011 11:57 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 23.8.2002/738 23.8.2002/738 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen

ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Nro: 09/3025. Osallistujat Rehtori Ensio Vatanen ITÄ-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRI TARKASTUSKERTOMUS 1 (5) Päivämäärä 13.5.2009 TYÖSUOJELUTARKASTUS Tarkastuspäivä ja aika 6.5.2009 klo 11.30 13.45 Työnantaja Postiosoite Työpaikka Postiosoite Tarkastuksen aihe

Lisätiedot

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuuden määritelmä Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Mikkeli Maija van der Weij, johtajan sijainen, apulaispiiripäällikkö

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot