Timo Koskinen, Anne Mironen. Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus. Uusi työturvallisuuslaki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Koskinen, Anne Mironen. Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus. Uusi työturvallisuuslaki"

Transkriptio

1 Timo Koskinen, Anne Mironen Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus Uusi työturvallisuuslaki 1

2 Taitto Mikko Huttunen Paino Valkealan Painokarelia 2003 ISBN

3 Sisällys Uusi työturvallisuuslaki Sinua ja työpaikkaasi varten... 5 Laki koskee ja velvoittaa monia(1 luku)... 7 Etätyö, toisen henkilön tai työnantajan kodissasuoritettava työ (5 )...9 Työnantajalla laaja vastuu(8 ) Työsuojelun toimintaohjelma(9 ) Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi(10 ) Erityistä vaaraa aiheuttava työ(11 ) Työsuojelun perusta on hyvässä suunnittelussa (12 ja 13 ) Työntekijälle annettava opetusta, ohjausta, perehdytystä ja tietoja työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä (14 ) Henkilösuojaimet ja apuvälineet (15 ) Työnantajan sijainen(16 ) Työpisteen ergonomia, työasennotja työliikkeet (24 ) Työn fyysisten, henkisten sekä sosiaalisten kuormitus-tekijöiden välttäminen ja vähentäminen (25 ) Näyttöpäätetyö (26 ) Väkivallan uhka (27 ) Häirintä (28 ) Yksintyöskentely (29 ) Yötyö ja työn tauottaminen (30 ja 31 ) Työympäristön rakenteita koskevat säännökset (32 37 ) Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset vaaratekijät (38 40 ) Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuus (41 43 ) Onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu (44 47 ) Henkilöstötilat (48 ) Yhteinen työpaikka (49 53 ) ja yhteisten vaarojen työpaikka (54 ) Vapaaehtoistyö (55 ) Työntekijän velvollisuudet ja oikeudet (18 23 ) Yhteistoiminta (17 ) Lain nähtävänä pitäminen työpaikalla(67 ) Rangaistussäännökset lain rikkomisesta (63 ja RL 47 luku 1 ) Lain noudattamista valvovat (65 ) Kuinka toimin huomattuani kehittämiskohteita tai puutteita työpaikallani...51 Yhteystietoja Työturvallisuuslaki Uusi työturvallisuuslaki

4 4

5 Uusi työturvallisuuslaki Sinua ja työpaikkaasi varten Työn turvallisuuteen, terveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita säännellään työturvallisuuslaissa (738/2002). Lain säännöksillä on säädetty työnantajalle velvollisuus oma-aloitteisesti ja kustannuksellaan järjestää työn suorittaminen sekä työolosuhteet aina mahdollisimman turvalliseksi ja terveelliseksi. Uusi laki edellyttää käytännössä koko yrityksen ja työpaikan käsittävää turvallisuusjohtamista. Tähän toimintaan työnantaja on velvollinen rangaistuksen uhalla. Yleisen työnantajavelvoitteen lisäksi työturvallisuuslaissa on paljon käytännön läheisiä säännöksiä työelämän yksittäisistä uhista ja vaaroista. Laista löytyy toimintavelvoitteita työnantajalle, apua ja neuvoa työpaikan käytännön työsuojeluongelmiin, kuten: - Miten työnantajan tulee selvittää, arvioida sekä poistaa työntekijöitä uhkaavat vaarat ja uhat - Miten työnantajan tulee ennalta ehkäistä ja tarkkailla työntekijöiden liiallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormitusta, jaksamisongelmia sekä edistää yleistä työhyvinvointia - Miten hoidetaan väkivallan uhka, yksintyöskentelyn vaarallisuus ja häirintä työyhteisössä - Mitkä ovat samalla työpaikalla toimivien työnantajien ja yrittäjien velvollisuudet sekä oman työnantajani velvollisuudet muita tahoja kohtaan - Mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työpaikalla Työturvallisuuslain lisäksi työsuojeluasioista on useita alemman tason säädöksiä (kuten asetuksia), joissa on yksityiskohtaisia lisämääräyksiä. 5 Uusi työturvallisuuslaki

6 Tämän julkaisu on yleisesitys voimaan tulleesta työturvallisuuslaista, nimenomaan työntekijöiden edunvalvonnan kannalta. Tarkoituksena on antaa Sinulle perustiedot työoloihin liittyvistä asioista, jotta pystyt ja innostut perehtymään yksityiskohtaisemmin työpaikkasi kehittämiseen. Tarvittaessa voit toki kääntyä oman ammattiliittosi työsuojeluasiantuntijoiden puoleen (www.sak.fi). Myös työsuojeluviranomaiset (työsuojelupiirit) suorittavat työoloja koskevaa neuvontaa ja valvontaa (www.doshnet.fi/hallinto). Laki velvoittaa työnantajan yhteistoimintaan myös työsuojeluasioissa. Sinulla on lakiin perustuva oikeus vaikuttaa työpaikkasi asioihin. Käytä se hyväksesi. Kirjoittajina ovat toimineet SAK:n lakimies Timo Koskinen ja KTV:n työympäristötoimitsija Anne Mironen. He olivat myös valmistelemassa uutta lakia. Helsingissä joulukuussa

7 Laki koskee ja velvoittaa monia (1 luku) Lain tarkoituksena on: parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (1 ). Työturvallisuuslain soveltamisala on hyvin laaja ulottuen lähes kaikkiin työn suorittamistilanteisiin. Työelämän osalta lakia tulee pääsääntöisesti noudattaa kaiken kokoisissa yrityksissä, yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä kaikissa työ- ja virkasuhdemuodoissa. Soveltamiseen ei vaikuta oletko vakituisessa, määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa. Lakia sovelletaan myös esimerkiksi koti- ja etätyöhön, vuokratyöhön, oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä (esim. työharjoittelu ja työssäoppiminen), vapaaehtoistyöhön sekä työvoimapoliittiseen toimenpiteisiin liittyvään työhön. Vuokratyössä on sekä vuokratyöntekijän omalla työnantajalla (työvoiman luovuttaja) että vastaanottavalla työnantajalla (työn teettäjä) molemmilla työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksia. Luovuttavan työnantajan työturvallisuusvelvoitteet säilyvät, vaikka itse työ suoritetaankin vastaanottavan työnantajan tosiasiallisessa johdossa ja valvonnassa. Työnantajavelvoitteista vuokratyössä on säädetty myös valtioneuvoston päätöksessä eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä (782/1997). Työn vastaanottajalla on vuokratyötä koskevan päätöksen mukaan mm. seuraavanlaisia työnantajavelvoitteita: - ilmoittaa lähettävälle työnantajalle ja työntekijälle työn vaaroista - työntekijän perehdyttäminen työhön ja työpaikan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimenpiteisiin - työsuojelun yhteistoimintaan perehdyttäminen tarvittaessa - erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä (ks. tätä koskeva asetus 1485/2001) terveystarkastusten järjestäminen - asianmukaisista työ- ja henkilöstötiloista huolehtiminen, työvälineiden turvallisuus - ilmoittaa vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle (työterveys huollon järjestää kuitenkin lähettävä työnantaja) 7 Uusi työturvallisuuslaki

8 Työnantajan ja työntekijän lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa useita muitakin tahoja, kuten: - yhteisillä työpaikoilla ja yhteisten vaarojen työpaikoilla pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa, muita työnantajia sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia - pääurakoitsijaa, rakennuttajaa tai muuta, joka johtaa tai valvoo rakennushanketta - vapaaehtoistyötä teettävää työnantajaa - suunnittelijaa, koneen, välineen tai laitteen asentajaa - käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia suorittavaa tahoa - tavaroiden lähettäjää ja kuormaajaa - rakennuksen omistajaa/haltijaa/vuokranantajaa - sataman haltijaa/laivanisäntää/aluksen päällikköä/henkilöä, jonka huostassa alus on. Työturvallisuuslakia ei sovelleta tavanomaiseen harrastustoimintaan, ammattiurheilemiseen eikä esimerkiksi asevelvollisuusajan sotilaalliseen harjoitukseen. Itsenäisen ammatinharjoittajan osalta lakia sovelletaan ainoastaan tämän työskennellessä yhteisellä tai yhteisten vaarojen työpaikalla (6 luku). 8

9 Etätyö, toisen henkilön tai työnantajan kodissa suoritettava työ (5 ) Kotona tai siihen verrattavien työsuorittamistilanteiden osalta voivat tulla kyseeseen seuraavanlaiset tilanteet: 1) Työtä suoritetaan sopimuksen mukaan työntekijän kotona tai muussa työntekijän itsensä valitsemassa paikassa (esim. kirjoitus-, suunnittelu-, kokoonpano-, puhelinmyynti- tai muu työ) 2) Työtä suoritetaan työnantajan kotona (kotitaloustyö) 3) Työtä suoritetaan työnantajan osoituksesta toisen henkilön kodissa (esim. kotisairaanhoito, kotipalvelu, siivous, rakennus- ja huoltotyöt) Laissa on todettu edellä mainittujen tilanteiden osalta, että työturvallisuuslain 9, 10 ja 12 sekä 3 ja 5 luvun säännöksiä sovellettaessa otetaan kuitenkin huomioon työnantajan työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvat toimintamahdollisuuksien rajoitukset. Näissä pykälissä, joita siis sovelletaan rajoituksin kotityöhön käsitellään: - työsuojelun toimintaohjelmaa (9 ) - työn vaarojen selvittämistä ja arviointia (10 ) - työympäristön suunnittelua (12 ) - työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa (3 luku) - työtä ja työolosuhteita koskevia tarkempia säännöksiä (5 luku) Soveltamisen rajoitus tarkoittaa, että yksityisyyden suojan piiriin kuuluvissa työskentelyolosuhteissa (toisen kotona) työnantajalla ei ole oikeutta eikä tosiasiallista mahdollisuuttakaan aina toteuttaa täysimääräisesti kaikkia edellä mainittuja työturvallisuusvelvoitteita. Pääsääntö kuitenkin on, että kaikkia säännöksiä pitää noudattaa, tosin edellä mainittuja ottaen huomioon tosiasialliset rajoitukset. Uuden lain mukaisessa sääntelyssä on merkittävä muutos se, että kaikki kotityötä koskevat säännökset löytyvät lakitasolta. Uutta on myös, että lain soveltamisesta kodin- tai sairaanhoitoon tai maatalouteen ei enää säädetä erillisellä asetuksella vaan myös nämä työt kuuluvat yleiseen soveltamisalaan. Uudessa laissa ei myöskään enää tehdä poikkeusta esimerkiksi työnantajan taloudessa vakinaisesti elävien tai työnantajan puolison osalta kuten vanhassa laissa. (ks. vanha 2 3-kohta). Työnantajan tulee kuitenkin edellä mainituissa tilanteissa aina täysimääräisesti noudattaa työturvallisuusvelvoitteita koneiden, työvälineiden, henkilösuojainten ja muiden laitteiden sekä kemikaalien ja muiden terveydelle vaarallisten tai haitallisten aineiden työssä käyttämisestä. Tämä velvoite koskee työnantajaa myös työntekijän hankkiessa itse näitä. 9 Uusi työturvallisuuslaki

10 Työnantajalla laaja vastuu (8 ) Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite tarkoittaa, että työnantaja on kaikilla tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on otettava huomioon: - työhön (kuten työn kuormittavuus, työvälineet, kemikaalit); - työolosuhteisiin (kuten ergonomia, työpaikan sosiaaliset suhteet, kiusaaminen); - muuhun työympäristöön (kuten kulkutiet, työpaikan rakennukset); - työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin (kuten ikä, sukupuoli, ammattitaito) liittyvät seikat. Työnantajan tulee huomioida työn turvallisuus ja terveellisyys osana kaikkea toimintaa. Asioita tulee valmistella ja käsitellä kaikilla organisaatiotasoilla, lähtien ylimmästä johdosta aina lähimpiin esimiehiin ja työntekijöihin saakka (5 mom.). Kaikkien työsuojelutoimenpiteiden suunnittelussa, valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa on toimittava ensisijaisesti siten, ettei terveysvaaroja tai haittoja synny lainkaan. Yleiset työsuojelutoimenpiteet on toteutettava tehokkaasti ennen yksilöllisiä, mikä tarkoittaa henkilökohtaisiin suojavälineisiin turvautumista vasta viime kädessä. Työsuojelutoiminnassa on otettava huomioon myös tekniikan ja muun työsuojeluun sekä työhyvinvointiin (esim. työpsykologia) liittyvän tietouden paras turvallisuustaso ja tietämys (3 mom.). Jotta työnantaja olisi tietoinen edellä mainituista seikoista on työnantajalla velvollisuus koko ajan tarkkailla - työympäristöä - työyhteisön tilaa, kuten työilmapiiriä tai työpaikkakiusaamisen mahdollisuutta - työtapojen turvallisuutta, kuten ohjeiden noudattamista tai onko kiire syynä turvallisten toimintatapojen laiminlyöntiin - toteutettujen työsuojelutoimenpiteiden vaikutuksia eli onko turvallisuus parantunut ja onko tehty oikeita asioita ja riittävän tehokkaasti Työnantajan tulee lain mukaan olla myös oman alansa asiantuntija eli olla tietoinen kaikista kyseiseen toimintaan ja alaan liittyvistä riskeistä. Työnantajan huolehtimisvelvollisuus on hyvin laaja. 10

11 Vain jotkut täysin epätavalliset ja ennalta-arvaamattomat olosuhteet tai poikkeukselliset tapahtumat, joita ei olisi voitu välttää kaikista aiheellisista varotoimista huolimatta voivat rajata, mutta eivät poistaa kokonaan työnantajan huolehtimisvelvoitetta. - Työnantajan huolehtimisvelvollisuus on laaja - Käsittää kaikki työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tekijät - Työnantajan tietämättömyys, välinpitämättömyys tai yrityksen taloudelliset vaikeudet eivät koskaan oikeuta rikkomaan lakia 11 Uusi työturvallisuuslaki

12 Työsuojelun toimintaohjelma (9 ) Työnantajalla on oltava - turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi ja - työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi - tarvittavaa toimintaa varten ohjelma, jossa on kuvattu työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvät turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät. Laki ei anna ohjeita siitä, millainen ohjelman pitäisi olla, vaan se on muokattava työpaikan olosuhteista ja tarpeista käsin. Ohjelmalle ei ole laissa myöskään muotovaatimusta, mutta käytännössä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta edellyttää aina kirjallista muotoa. Toimintaohjelman tavoitteet tulee ottaa aina huomioon työpaikkaa kehitettäessä. Tavoitteita on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa. Ohjelmassa on otettava huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset (ks. myös työterveyshuoltolaki). Ohjelmassa tulisi ainakin vastata seuraaviin kysymyksiin: - miten työsuojeluasioita työpaikalla hoidetaan ja ketkä työsuojeluasioista viime kädessä vastaavat työnantajan eri organisaatiotasoilla? - miten työsuojelu on kytketty toimintojen suunnittelusta aina toteuttamiseen saakka? - miten työoloja ja asetettuja tavoitteita sekä niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan, miten mahdollisia puutteita korjataan? - miten koulutus ja tiedotus sekä yleinen perehdyttäminen on suunniteltu ottaen huomioon työsuojelutarpeet? - Tarkoittaa pidemmän aikavälin ohjelmaa, jossa on kuvattu työpaikan kehittämistarpeet ja näiden kehittämistavat vastuutahoineen - Ohjelman voi purkaa konkreettisemmiksi lyhyemmän aikavälin toimintasuunnitelmiksi 12

13 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 ) Uuden lain tavoitteena on, että jokaisella työpaikalla noudatetaan suunnitelmallista, järjestelmällistä, yhteistoiminnallista sekä todennettavaa turvallisuusjohtamista. Turvallisuusajattelu- ja -toiminta on tällöin luonteva osa yrityksen tai muun työnantajatoimintaa harjoittavan tahon (kuten kunta) johtamis- ja hallintajärjestelmää. Jokaisella työpaikalla on työpaikan koosta ja työntekijämäärästä riippumatta selvitettävä ja tunnistettava haitta- ja vaaratekijät, joita voi aiheutua: - työstä - työtilasta - muusta työympäristöstä - työolosuhteista Turvallisuusjohtamisen tarkoitus on, että tunnistetut haitat ja vaarat poistetaan heti ja kokonaan pois. Ongelmien poistaminen on aina halvempaa kuin niiden varastointi. Käytännössä kaikkia haittoja ja vaaroja ei voida aina kokonaan poistaa. Tällöin jäljelle jääneet haitat ja vaarat työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle tulee arvioida sekä laatia käytännön toimenpiteet niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Selvittämis-, tunnistamis- ja arviointityössä työnantajan tulee käyttää apunaan työterveyshuollon asiantuntemusta. Ellei työnantaja itse osaa tai työterveyshuollostakaan ei löydy tarvittavaa asiantuntemusta, tulee työnantajan palkata ulkopuolista asiantuntija-apua (2 mom.). Työnantaja vastaa kuitenkin aina selvityksen laadusta ja laajuudesta huolimatta siitä, miten se on suoritettu. Vaaroja ja uhkia selvitettäessä ja arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon: - lain yksityiskohtaisiin velvoitteisiin (kuten väkivallan uhka); - alalla, työpaikalla ja muissa työantajan toimipisteissä kyseisiin töihin liittyviin tapaturmiin; - ammattitauteihin, työperäisiin sairauksiin sekä vaaratilanteisiin eli ns. läheltä-piti tilanteisiin; - työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin henkilökohtaisiin edellytyksiin; - kuormitustekijöihin (psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset tekijät); - mahdolliseen lisääntymisterveydelle aiheutuvaan vaaraan. 13 Uusi työturvallisuuslaki

14 Riskien arvioinnissa ja niitä poistettaessa työnantajan tehtävänä on estää tai vähentää vaarat ja uhat tasolle: a) jota työsuojelua koskevat lait, asetukset, päätökset edellyttävät sekä, b) jolloin työnantaja on oman alansa asiantuntijana ja asiantuntija-apua hyväksi käyttäen varma siitä, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden sekä työhyvinvoinnin osalta on tehty. Laki edellyttää, että työpaikan vaarojen selvitys ja arviointi on työnantajan hallussa ja todennettavissa. Käytännön syistä on lähestulkoon aina tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä, että selvityksestä ja arvioinnista laaditaan kirjallinen asiakirja. Selvitys ja arviointi on tarpeen laatia kirjallisesti, koska työnantajan on aina pystyttävä osoittamaan työsuojelun valvontaviranomaiselle täyttäneensä velvoitteen. Ellei velvoitetta ole mahdollista täyttää esimerkiksi työpaikan koko tai toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen muuten kuin kirjallisesti, voi myös työsuojeluviranomainen käytännössä edellyttää selvityksen ja arvioinnin esittämistä kirjallisesti. Erilaiset laatujärjestelmät ja tilaajat edellyttävät usein kirjallista muotoa. Myöskään työpaikalla harjoitettava suunnitelmallinen työsuojeluyhteistyö ei toimi tehokkaasti ilman asiakirjaamista. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksellä (TyöterveyshuoltoL 11 1-kohta) ei voida yksinomaan korvata vaarojen selvittämistä ja arviointia. Työterveyshuollon lääketieteelliseen osaamiseen perustuvasta työpaikkaselvityksestä saadaan kuitenkin oleellista lisätietoa työnantajan vastuulla olevalle yleiselle koko työpaikan ja kaikkien vaarojen (myös rakenteelliset, organisatoriset jne.) selvittämiselle. Selvitys ja arviointi on myös pidettävä koko ajan ajantasalla ja sen mukaisten toimenpiteiden toteutumista ja mahdollisia lisätoimenpiteitä tulee käsitellä työntekijöiden edustajien kanssa yhteistoiminnassa. Mikäli työnantaja ei suorita toimenpiteitä huolellisesti riittävällä asiantuntemuksella, tekee virheellisen arvion tai laiminlyö selvittämisvelvoitteita, voidaan työnantaja tuomita näistä rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Kaikki työhön liittyvät vaarat ja uhat on 1) Selvitettävä ja tunnistettava 2) Poistettava heti ja kokonaan 3) Tai ellei se ole mahdollista vähennettävä ja arvioitava vaara 4) Laadittava suunnitelma työolojen jatkuvalle parantamiselle Työturvallisuudessa on aina parantamisen varaa! 14

15 Lain edellyttämän turvallisuusjohtamisen kaaviokuva: Jatkuva vaarojen ja haittojen selvittäminen ja tunnistaminen (10 ) Poistettavissa olevien vaarojen ja haittojen poistaminen heti (10 ) Jäljelle jääneiden vaarojen ja haittojen riskin arviointi sekä toimenpiteiden suunnittelu (10 ) 1) Toimenpiteet kaikilla tarvittavilla organisaatio-tasoilla, joiden tarkoituksena poistaa vaaroja ja uhkia sekä jatkuvasti parantaa työn turvallisuutta ja terveyttä (8 1 ja 5 mom) 2) Työolojen ja suoritettujen toimepiteiden vaikutusten seuranta (8 4 mom) Työsuojelun toimintaohjelma (yhteistyö, 9 ) 15 Uusi työturvallisuuslaki

16 Erityistä vaaraa aiheuttava työ (11 ) Työtä, josta saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa saa tehdä vain - siihen pätevä ja - henkilökohtaisten edellytystensä puolesta kyseiseen työhön soveltuva työntekijä tai - tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Pätevällä työntekijällä tarkoitetaan ensinnäkin koulutus- ja tutkimusvaatimusta, jos säännökset edellyttävät sitä kyseisen työn osalta (kuten sähkö- tai räjäytystyöt). Ellei työn suorittamiseksi ole säädetty pätevyysvaatimuksia, mutta sen suorittaminen saattaa aiheuttaa tapaturman tai sairastumisen vaaraa työtä suorittavalle tai työpaikan muille työntekijöille, on työnantajan vastuulla varmistua ja huolehtia työntekijän riittävästä ammattitaidosta, osaamisesta sekä riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta kyseiseen työhön. Myös työntekijän henkilökohtaisten edellytykset on tällöin otettava huomioon. Työnantajan vastuulla on arvioida jatkuvasti onko joku työ- tai työtehtävä edellä esitetyn kaltaista. Mainittujen velvoitteiden lisäksi työnantajan on tarpeellisin toimenpitein estetettävä muiden henkilöiden pääsy vaara-alueelle (esim. turva-aita, turvahenkilö). 16

17 Työsuojelun perusta on hyvässä suunnittelussa (12 ja 13 ) Työsuojelutoiminnan ensi sijainen toimintatapa ja onnistumisen edellytys on kaiken toiminnan hyvä suunnittelu. Työnantajan velvollisuutena on ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat seikat jo suunniteltaessa: - työympäristön rakenteita, työtiloja - työ- tai tuotantomenetelmiä - työssä käytettäviä koneita, työvälineitä ja muita laitteita - terveydelle mahdollisesti vaarallisten aineiden käyttöönottoa - työntekijöiden työn suorittamistapaa ja sen oikeaa mitoitusta. Tämä edellyttää jo suunnitteluvaiheessa tulevaan toimintaan liittyvien mahdollisten vaarojen ja haittojen selvittämistä ja tunnistamista sekä niiden poistamista lopullisista valmiista toteutussuunnitelmista. Suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota, ettei työntekijä fyysisesti (kuten haitallinen toistotyö, raskaat nostot, epäterve kiire) tai henkisesti (kuten yksipuolinen työ) kuormitu haitallisesti. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota työmäärän ja henkilöstömäärän oikeaan mitoittamiseen jo suunnitteluvaiheessa, joka on perusedellytys henkilöstön työssäjaksamisen osalta. 17 Uusi työturvallisuuslaki

18 Työntekijälle annettava opetusta, ohjausta, perehdytystä ja tietoja työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä (14 ) Tietojen antaminen (14 1 mom.) Työnantajan on annettava kaikille työntekijöille tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä riippumatta siitä, miten ammattitaitoinen tai kokenut työntekijä on kyseessä. Tietoa on annettava vaaroista ja ongelmista, joita työntekijä voi kohdata työpaikan alueella riippumatta aiheuttajatahosta. Nämä voivat liittyä työpaikan rakenteisiin (putoamisvaara), aineisiin (myrkyllisyys), työmenetelmiin, työvaiheiden yhteensovittamisiin, tms. Perehdyttäminen (14 2 mom. 1-kohta) Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi - työhön - työpaikan työolosuhteisiin - työ- ja tuotantomenetelmiin - työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön - turvallisiiin työtapoihin Opetus- ja ohjaus (13 2 mom. 2 4 kohdat) Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta: - työn haittojen ja vaarojen estämiseksi (ennalta ehkäisy) - mahdollisen aiheutuvan haitan ja vaaran välttämiseksi (suojaaminen) - säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta, sekä - annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa Tarpeellisen ensiavun antamiseksi ja tulipalon varalta työntekijöille on annettava ohjeet (45 47 ): - niistä toimenpiteistä, joihin on tapaturman tai sairastumisen sattuessa ensi avun saamiseksi ryhdyttävä työ ja työolosuhteet huomioiden - tarpeelliset ohjeet toimenpiteineen tulipalon varalta, jotka on pidettävä nähtävillä työpaikalla sekä joita on harjoiteltava tarvittaessa - koulutusta ensiapu- ja pelastushenkilöiksi nimetyille työntekijöille, milloin työntekijämäärä, työn luonne tai työolosuhteet edellyttävät näiden nimeämistä (47 -+ ks. pelastustoimilaki) 18

19 Aina tulee lisäksi huomioida Kaikkien edellä mainittujen tietojen antamisen, perehdyttämisen sekä opetuksen ja ohjauksen osalta työnantajan tulee jatkuvasti tarkkailla työntekijöiden työtapojen turvallisuutta (8 ). Tällöin työnantajan tulee huolehtia, että työnsuorittamista seurataan riittävästi työnantajan edustajan toimesta ja puututaan heti, mikäli: - opetusta, ohjausta ja perehdytystä ei ole omaksuttu riittävän hyvin - annettuja ohjeita ja määräyksiä ei noudateta tai niitä kierretään - suojaimia ja suojalaitteita ei käytetä tai niitä käytetään väärin - tai työpaikalla vallitsee muutoin yleinen vaaralliseksi katsottava turvallisuus käyttäytyminen Perehdyttämistä ja opetusta annettaessa (ei sen sijaan 14 1 mom.) tulee ottaa huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Työnantajan tulee antaa perustellisempaa opetusta ja ohjausta, mikäli työtä suorittava henkilö on: - nuorehko tai alalla vain vähän aikaa työskennellyt henkilö - vaihtanut työtehtäviä tai tapahtunut muutos työssä (esim. uusi kone) - valmistunut tai saavuttanut työtehtävän edellyttämän pätevyyden äskettäin - puutteellisen ammatillisen koulutuksen omaava tai peruskoulutuksen suorittamisesta on kulunut aikaa eikä henkilöä ole lisäkoulutettu riittävästi. Työpaikan haitta- ja vaaratekijät tulee kertoa kokeneelle ja ammattitaitosellekin työntekijälle, mutta opetuksen ja ohjauksen ei tarvitse olla alan ammattilaiselle yhtä täydellistä kuin esimerkiksi kokemattomalle työntekijälle. Työhön opastajan ja työtä valvovan henkilön tulee olla itse riittävän ammattitaitoinen ja perehtynyt suoritettaviin työtehtäviin myös käytännön tasolla (ks. myös 16 ). 19 Uusi työturvallisuuslaki

20 Henkilösuojaimet ja apuvälineet (15 ) Työ tulee suunnitella siten, että yleisillä toimenpiteillä vältetään henkilösuojainten tarve. Jollei tämä ole ollut mahdollista ja, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa ole voitu poistaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä, tulee työnantajan hankkia työntekijälle tarvittavat henkilösuojaimet. Henkilösuojainten tulee olla hyvät ja asianomaiseen työhön sopivat sekä niiden turvalliseen käyttöön tulee opastaa työntekijöitä. Sama koskee myös apuvälinettä tai muuta varustetta, mikäli työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät tapaturmien ja sairastumisen välttämiseksi. 20

21 Työnantajan sijainen (16 ) Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan hoitamaan työnantajalle kuuluvia työsuojelutehtäviä. Puhutaan tehtävien siirrosta eli delegoinnista. Työnantajan sijaisella tarkoitetaan esimerkiksi keskijohdon tehtävissä toimivaa esimiestä, joka työnantajan sijasta johtaa ja valvoo työtä. Säännös ei koske työsuojelupäällikköä ellei hän ole lakimääräisen ja päättävän asemansa lisäksi myös työnjohdollisissa tehtävissä. Työnantajan on huolehdittava, että - työnantajan sijaisen tehtävät on aina määritelty riittävän tarkasti - sijaisella on riittävä pätevyys ja hänet riittävästi perehdytetty tehtäviinsä - sijaisella on muutenkin asianmukaiset edellytykset työsuojelutehtävien hoitamiseen Tehtävien määrittelyllä tarkoitetaan, että esimiehen vastuulle kuuluvat tehtävät on selvästi määritelty. Tehtävät ja vastuualueet määritellään yleensä ns. tehtävänkuvauksessa. Kaikkien osapuolten kannalta esimiesten tehtävät ja vastuut on hyvä aina määritellä kirjallisesti. Riittävä pätevyys liittyy esimiehenä toimivan koulutukseen, ammattitaitoon ja kokemukseen kyseisestä työstä ja ammattialasta, joiden myötä hän osaa valvoa, neuvoa ja puuttua mahdollisiin työsuojelupuutteisiin työpaikalla. Työnantajan tulee varmistaa, että esimies hallitsee alaistensa työnopastuksen ja perehdyttämisen myös työsuojeluasioihin. Ammattipätevyys ei aina tarkoita, että esimies hallitsisi myös työsuojeluasiat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee järjestää työsuojelukoulutusta esimiehille. Koulutuksen tulee myös olla jatkuvaa, jotta työsuojeluosaaminen säilyy ja kehittyy. Esimiehen perehdyttämisessä on kyse siitä, että esimiehelle annetaan työpaikkaa ja suoritettavia töitä koskevat perustiedot. Sijaisen edellytyksillä tarkoitetaan toimivaltaa ja resursseja. Tällä tarkoitetaan hänen tosiasiallista toimintakykyä toteuttaa esimerkiksi tarpeellisia hankintoja työsuojelun kehittämiseksi, itsenäistä päätäntävaltaa sekä erityisesti myös riittäviä määrärahoja tarpeelliseksi katsomiensa toimien toteuttamiseksi. Työnantajan on huolehdittava että: - Esimiehet ovat osaavia ja tietoisia tehtävistään - Heidät on koulutettu työsuojeluasioihin - Heillä on riittävä päätösvalta - Työntekijä asemassa oleva ei voi vastata työnantajan velvotteista 21 Uusi työturvallisuuslaki

22 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet (24 ) Työpiste ja työvälineet on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja sijoitettava siten, että työ voidaan suorittaa ergonomisesti oikein. Työpisteen ja työvälineiden tulee olla säädettävissä, järjestettävissä ja muutoinkin käyttöominaisuudeltaan työhön sopivia. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että: - työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa - työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein - käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää riittävästi apuvälinein - toistorasituksen aiheuttamaa haittaa vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäistä. Työvälineen käsite on laaja kattaen esimerkiksi koneet, työkalut, laitteet, kalusteet, laitteistot ja muut tarvikkeet. Ergonomiaa tulee tarkastella työntekijäkohtaisesti eli ottaa huomioon mahdolliset työntekijäkohtaiset rajoitukset ja vaatimukset. Tarkoituksena on poistaa fyysistä rasitusta, toistotyötä, yksipuolisia työliikkeitä, raskaita nostoja, huonoista työasennoista ja työliikkeistä mahdollisesti johtuvia tuki- ja liikuntaelinten epätervettä kuormitusta joko lyhyellä tai pidemmällä ajanjaksolla. Nostoergonomiaa tarkastellessa tulee ottaa huomioon nostettavan/sirrettävän taakan paino, koko, muoto, painotus, liikkeen toistuvuus, ulottuvuus kehosta, nosto- ja laskukorkeus sekä kantoaika. Työnantajan tulee koko ajan seurata haitallista kuormitusta ja laatia kaikkien edellä mainittujen ergonomiapuutteiden kehittämiseksi suunnitelma, johon liittyy työntekijöiden opastusta sekä tarpeellisten laitteiden ja apuvälineiden hankintaa. Valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista on lisämääräyksiä ergonomiasta (1409/1993). 22

23 Työn fyysisten, henkisten sekä sosiaalisten kuormitus-tekijöiden välttäminen ja vähentäminen (25 ) Työnantajalla on velvollisuus työturvallisuuslain 10 :n mukaan jatkuvasti selvittää ja arvioida työn kuormitustekijöitä. Haitallisen kuormituksen kohteeksi voi työpaikalla joutua yksittäinen työntekijä, työntekijäryhmä (osasto, työvuoro, tietty työtehtävä) tai koko henkilöstö. Tieto työntekijän tai työntekijöiden haitallisesta kuormittumisesta voi tulla työnantajalle työolojen arvioinnin ja seurannan lisäksi yksittäiseltä työntekijältä, työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, työterveyshuollolta, työsuojeluviranomaiselta tai esimerkiksi työpaikalla suoritetusta työolosuhdekyselystä. Mikäli työnantaja saa jotakin näitä reittejä tiedon yksittäisen työntekijän tai työntekijöiden mahdollisesti haitallisesta kuormittumisesta, tulee työnantajan ryhtyä välittömästi kaikin käytettävissään olevin keinoin: - haitallisten kuormitustekijöiden selvittämiseen - sekä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin kuormittumisvaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi Haitallinen kuormitus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista yli- tai alikuormitusta. Vähäinenkin kuormitus lyhyellä ajanjaksolla tai toistuva tilapäinen kuormitus voi jo olla terveyttä vaarantava tekijä. Kuormituksen haitallisuuteen voivat vaikuttaa työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Haitallisen kuormituksen syynä voi olla esimerkiksi: - puutteellinen työn hallinta (riittämätön koulutus tai perehdytys työhön tai työvälineiden käyttöön) - yksipuolisesti tai yhtäjaksoisesti rasittava työ (liukuhihnatyö, yksipuoliset työliikkeet) - liiallinen informaatio- tai asiakaskuormitus (kohtuuton tietomäärä, asiakaspalautteen pääasiallinen negatiivisuus) - työjärjestelyt (henkilöstömäärä suhteessa työmäärään alimitoitettu, epäterveellinen kiire, työtehtävien huono suunnittelu ja organisointi) - huono ergonomia (näyttöpäätetyö, sopimattomat työvälineet, liian raskas työ) Toimenpiteinä haitallisen kuormituksen poistamiseksi voi tulla kyseeseen esimerkiksi töiden mitoituksen parantaminen, henkilöstömäärän lisääminen, työtehtävien/työvälineiden kehittäminen, lisäkoulutus tai -perehdytys. 23 Uusi työturvallisuuslaki

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Lakia ei sovelleta tavanomaiseen harrastustoimintaan eikä ammattiurheilemiseen.

Lakia ei sovelleta tavanomaiseen harrastustoimintaan eikä ammattiurheilemiseen. Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2002 23.8.2002/738 Seurattu SDK 476/2016 saakka. 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta:

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Helsinki Ylitarkastaja Ville Lappalainen Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena.

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot