Timo Parkkola (toim.) Tilaa verkostoille!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Parkkola (toim.) Tilaa verkostoille!"

Transkriptio

1 Timo Parkkola (toim.) 1 Tilaa verkostoille!

2 2

3 3 Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä, toimijoita ja solmukohtia Timo parkkola (toim.)

4 4 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU tekijät ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä, toimijoita ja solmukohtia Timo parkkola (toim.) Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 22, ISBN ISSN X Ulkoasu ja taitto: Suvi Torikka

5 5

6 6 SISÄLLYSLUETTELO 10 Lupa sotkeutua Johdantoa luovan talouden verkonsilmiin Timo Parkkola TILAT, TEKIJÄT JA VERKOSTOT 21 Rumaa ja rosoista? Vanhoista teollisuuskiinteistöistä luovan alan tiloiksi Hannu Sirkkilä 38 Luovan talouden historiallinen kasvualusta Yhteiskunnallisen osajärjestelmäteorian murtuminen ja verkostoitumisen läpimurto Toni Alaranta 48 Huomioita luovan talouden ytimestä Graafisen suunnittelun toimisto Lillan Graphics esimerkkinä luovan alan mikroyrityksen toiminnasta Toni Alaranta 64 Kirjan talo Turun alueen sanataiteen napana Toiminta-ajatus, verkostoitumisen hyödyt ja tuotteistamisen mahdollisuus Toni Alaranta 76 Luovien alojen yrityshautomo Creve verkostona Toni Alaranta

7 7 90 Turun luovan talouden keskus Logomo Luova tila ja sen suhde toimintaympäristöönsä Toni Alaranta VETUREISTA TUOTTAJIIN 104 Entäs jos mä vaan haluun olla kaikkien kanssa? Verkosto, tila, klusteri, mosaiikki, luovuus Timo Parkkola 126 Festivaali vahvistuu verkostoissa Imatra Big Band Festival uusia yhteistyömuotoja kehittämässä Juha Iso-Aho 144 Kaupunki luovuuden huvipuistona Turku365:n tuottajat arjen löytöretkellä Nina Kurki TUOTTAJA LUOVAN TALOUDEN VERKOSTOISSA 176 Kulttuurista tuottajaksi Kulttuurituottaja verkostoituvassa merkitystaloudessa Nina Luostarinen & Timo Parkkola 208 Kirjoittajat

8 8

9 9

10 10 Lupa sotkeutua Johdantoa luovan talouden verkonsilmiin Verkostoituminen on in! Lähes kaikissa kehittämiseen liittyvissä julkaisuissa tai tilaisuuksissa korostetaan sen merkitystä. Kovinkaan usein ei kuule sanottavan, että nykymaailmassa pärjäisi yksin. Voidaan jopa esittää sen kaltaisia väitteitä, että yksilöiden ja yhteisöjen asema riippuu heidän sijoittumisestaan erilaisiin verkostoihin. Syynä verkostojen kasvaneelle merkitykselle ovat muutokset yhteiskunnassa erityisesti tietotekniikan nousun myötä, ja näiden muutosten on nähty olevan jopa niin suuria, että yhteiskunnan kuvaamiseksi on ryhdytty käyttämään sellaisia käsitteitä kuin verkostoyhteiskunta tai verkostotalous. Samanaikaisesti keskustelussa on ollut luovuuden ja innovaatioiden yhteydet, on puhuttu luovasta taloudesta, innovaatioiden ekosysteemeistä tai hybriditaloudesta. Myös kaikissa näissä tuodaan esille verkostojen merkitys, uusimpana vertaisverkostojen ja sosiaalisen median luomat monipolviset verkostot, joissa eri toimijaryhmät niveltyvät toisiinsa uusilla tavoilla, jopa niin että niiden nähdään sekoittavan aiemmin erillisinä pidettyjä talouden kategorioita, kuten markkinataloutta ja vaihdantataloutta. Nykyhetken perspektiivistä näyttäisi myös siltä, että kulttuuri ja luovuus ovat olleet keskeisesti tuottamassa näitä uusia verkostoitumisen muotoja, etenkin se osa kulttuuria josta on käytetty nimitystä populaari. Erilaiset fanikulttuurit, taiteen ja talouden yhteistyömuodot kuten kustannustoiminta - tai vaikkapa festivaalien tapa organisoitua verkostoituneeksi kokonaisuudeksi, näyttäisivät olevan niitä verkostoja, joiden kaltaiset organisoitumisen tavat tulevat lisääntyvässä määrin muuttumaan toiminnan muodoiksi myös muualla yhteiskunnassa ja taloudessa. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että verkostoituminen tarvitsee soveltuvia sol-

11 11

12 12 mukohtia ja verkostoissa navigoinnin hallitsevia ammattilaisia. Erilaiset luovat tilat ovatkin olleet esillä sekä aluekehittämisen, innovaatioiden että myös verkostoitumisen näkökulmista ja tilojen yhteydessä työskentelevät verkostoitumisen ammattilaiset on nähty jopa niin vahvoina, että koko alueellinen verkosto osittain henkilöityy näihin persooniin. Niin tai näin, verkostot varmasti tarvitsevat solmukohtansa, jotta ne voisivat toimia yhtä aikaa kokoavina ja tavoitteellisina. Ainakin aluekehittäminen tarvitsee näitä solmukohtia. Ei ole siis suuri ihme, että ns. luovat tilat, uudenlaiset kulttuurin ja luovuuden keskittymät, on monin paikoin otettu kehittämisen kohteeksi. Niin on myös tämän artikkelijulkaisun tapauksessa. EAKR-rahoitteinen Luova tila hanke käynnistyi Turun seudun kehittämiskeskuksen koordinoimana vuonna Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää tiiviissä yhteistyössä kolmea luovaa tilaa, Hämeenlinnan Wetterhoff-korttelia, Porvoon taidetehdasta sekä Turun Logomoa. Erityisesti kehittämisen kohteena ovat olleet näiden eri puolilla Suomea sijaitsevien tilojen toimintamallit. Tilojen ja niiden toimintamallien ohella hankkeessa on kehitetty myös yritysten verkostoitumista osin tiloihin, etenkin Logomoon niveltyen, mutta myös laajemmin. Verkostojen kehittämisestä Luova tila hankkeessa on vastannut Humanistinen ammattikorkeakoulu omalla Luovat verkostoveturit osahankkeellaan. Nyt käsissäsi oleva julkaisu on osa tätä hanketta. Ajatus tämän teoksen kirjoittamiseen lähti tarpeesta kuvata erilaisia luovien alojen verkostoja ja niiden organisoitumisen malleja erityisesti luovista tiloista tai keskuksista lähtien. Osittain näin on myös toimittu, mutta hankkeen edetessä osoittautui, että luovien alojen verkostoituminen ei pysähdy vain luoviin aloihin, vaan useat yritykset, tilat ja toimijat verkostoituvat myös huomattavasti laajemmin. Ne eivät luo omaa klus-

13 13 teriaan, eivätkä välttämättä ole edes klustereiden yksittäisiä osia, vaan myös yhdistävät niitä, kuten vaikkapa designala, joka kuuluu niin meri-, hyvinvointi-, kuin rakennusklusteriinkin. Tästä lähtökohdasta käsin olisi mahdollista jopa esittää väite, että vertikaalisten sopimuksille ja alihankintasuhteille perustuvien verkostojen kehittäminen luoville aloille olisi astumista taaksepäin samanaikaisesti, kun muut toimialat ottavat kulttuurin ja luovan sektorin alueella kehittyneitä verkostoitumisen muotoja käyttöönsä. Käytännössä juuri tämä luovien alojen tai luovan talouden kentällä ominainen horisontaalinen ja monisäikeinen verkostoituminen näyttäisikin olevan läpileikkaavana teemana tässä artikkelikokoelmassa. Teoksen avaa Hannu Sirkkilän artikkeli, jossa pohditaan erityisesti erilaisten vanhoihin teollisuuskiinteistöihin syntyneiden luovien tilojen toimintamalleja, jotka ponnistavat toimijaverkostojensa lisäksi myös omasta historiastaan. Sirkkilän artikkelia seuraa Toni Alarannan teksti, joka esittelee osin historiallisesta perspektiivistä niitä lähtökohtia, joiden kautta keskustelu luovasta taloudesta on rakentunut ja toisaalta sitä, kuinka verkostoituminen on muodostunut yhteiskunnallisesti niinkin merkittäväksi kuin se nykyisin on. Sekä Sirkkilän että Alarannan artikkelit tuovat omalta osaltaan esille myös keskustelun historiallista perspektiiviä. Myös seuraavat neljä artikkelia ovat Toni Alarannan käsialaa. Niissä keskitytään kuvaamaan tarkemmin neljää erityyppistä luovien alojen toimijaa ja näiden verkostoitumista omaan toimialaansa, muihin toimialoihin ja myös laajemmin omaan ympäristöönsä ja sen toimijoihin. Artikkeleissa lähestytään verkostoitumista pienestä luovan alan mikroyrityksestä yksittäisen taiteenalueen verkostotoimijaan ja yrityshautomosta luovan alan keskuksena toimivaan Logomoon. Yhdistävänä piirteenä näille voidaan nähdä niiden kytkeytyminen luovaan

14 14 talouteen, ja yhdessä kokoelman kuusi ensimmäistä artikkelia muodostavat kokonaisuuden, joka kuvaa yksittäisten luovien alojen toimijoiden kytkeytymistä erilaisiin verkostoihin. Kokoelman toisessa osassa näkökulma verkostoitumiseen on osin teoreettisempi, vaikka myös ensimmäisessä osassa tuodaan esille teoreettisiakin näkökulmia. Toisen osan avaa Timo Parkkolan artikkeli luovien alojen ja laajemmin luovan talouden erilaisista verkostoitumisen muodoista. Osittain tämä artikkeli myös kytkee yhteen kaikkia teoksen artikkeleja määrittelemällä käsitteellisesti erilaisia verkostoitumisen muotoja. Toisaalta se myös silloittaa kirjan osia toisiinsa käsittelemällä Logomon verkostoitumista samoin kuin ensimmäisen osan päättävä artikkeli. Parkkolan artikkelia seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät erityyppisiin tapahtumiin liittyvää verkostoitumista. Juha Iso- Ahon artikkeli kuvaa Imatran Big Band Festivaalia toisaalta oman alueensa verkostojen solmukohtana, mutta toisaalta myös sitä, kuinka festivaali elää osana näitä verkostoja. Nina Kurjen artikkeli tuo mukaan myös laajana verkostotoimijana näyttäytyneen Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden. Artikkeli kuvaa erityisesti tuottajatoimintaa yhden laajan kaupunkitaiteeseen sitoutuneen tapahtumakokonaisuuden kautta. Teoksen päättävä Nina Luostarisen ja Timo Parkkolan artikkeli ottaa vielä askeleen kohti verkostojen hallintaa tuottajatoiminnan kautta. Artikkelin lähtökohtana ovat luovan talouden monipolvisina näyttäytyvät verkostot joiden hallintaan tarvitaan uuden tyyppistä verkostoissa navigoivaa toimijaa, verkostotuottajaa. Myös tällä toimijalla on yhteydet kulttuuriin, sillä monet luovan talouden verkostot ponnistavat niistä tehokkaistakin verkostomaisista organisoitumisen muodoista, jotka ovat peräisin kulttuurin kentältä. Olennaista on se, kuinka mosaiikkimaisesti hajaantuneissa nyky-yhteiskunnan verkostoissa voidaan tehdä myös taloudellisesti tavoitteellista toimin-

15 15 taa soveltamalla esimerkiksi festivaalien tuotannolle ominaisia toimintamalleja muille toimialoille. Teoksen erilliset artikkelit on mahdollista lukea yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta aivan yhtä hyvin niistä jokainen kuvaa omaa kohdettaan. Kirjalla on siis monenlaisia mahdollisia lukutapoja. Lukutavasta riippumatta tämä teos ei olisi ollut mahdollinen ilman kirjoittajien panosta. Esitän siis lämpimät kiitokset kaikille kokoelman kirjoittajille ja myös erityisen kiitoksen Luova tila hankkeen mahdollistaneelle Päijät-Hämeen liitolle ja hankkeen valvojana toimivalle Petri Veijalaiselle sekä hankkeen ohjausryhmälle, jonka jäsenet ovat omalta osaltaan osallistuneet kirjan aihepiireihin liittyviin keskusteluihin. Teoksen mahdollistamisesta kuuluu kiitos myös taittajana toimineelle Suvi Torikalle ja Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisutyöryhmän puheenjohtajalle Pekka Vartiaiselle. Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon hankesuunnittelija Nina Luostariselle kuuluu myös erityinen kiitos hyvistä ohjaavista keskusteluista eri kirjoittajien kanssa ja ideoista kokonaisuuden toimittamiseksi. Niin ikään kiitoksen ansaitsevat kaikki teoksen eri artikkeleihin haastatellut henkilöt ja monet muut jotka jäävät tässä nimeltä mainitsematta. Toivottavasti tämä teos on omalta osaltaan edistämässä tavoitteellista verkostoitumista luovan talouden kentällä. Timo Parkkola TKI-Päällikkö HUMAK Kulttuurituotannon yksikkö

16 16

17 17

18 18

19 19 TILAT, TEKIJÄT JA VERKOSTOT

20 20

21 21 Rumaa ja rosoista? vanhoista teollisuuskiinteistöistä luovan alan tiloiksi Hannu Sirkkilä Vanhojen tilojen uudet menestystarinat Viime vuosisadalla suomalaisten vapaaajan aktiivisuus kanavoitui monien kansalaisjärjestöjen ylläpitämiin seuraintaloihin. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana monet tyhjilleen jääneet vanhat teollisuuskiinteistöt ovat muotoutuneet monenkirjaviksi luovan alan tiloiksi. Niitä voidaan pitää oman aikamme seuraintaloina. Aikamme ja elämäntapamme on kuitenkin pirstaloituneempaa kuin ennen. Siksi näiden uustilojen käyttöä määrittelevät yhteisöllisyyden sijasta rajautuneemmat harrastusintressit. Vanhan teollisuustilan uuden käytön lähtökohdat voivat olla varsin vaihtelevia. Eräänä lähtökohtana saattaa olla halu suojella vanhaa kiinteistöä, jos sen tulevaisuus on epävarma tai se on jopa purku-uhan alla. Suojelua edistämään organisoituu kansanliike. Usein kyse on kulttuuritoiminnan tarpeista tai joissain tapauksissa pitkälti liiketoiminnallisista lähtökohdista. Motiivien kirjo on siis laaja. Oleellista tilan uudessa menestystarinassa on sen menneisyyden tunnistaminen ja yhdistäminen uuteen käyttötarkoitukseen. Keskeistä on jonkinlaisen ylijäämätilan tuottama merkitys tietylle kansalaisryhmälle (Ruoppila 2011). Tiloille tyypillistä on lisäksi toimijoiden verkosto, kumppanuus, joka luo synergiaetuja. Mitkä sitten ovat tällaisten tilojen menestystekijät ja miten vanhoista rakennuksista saadaan kannattavia? Artikkelin tavoitteena on tarkastella uusia luovia tiloja verkostoina ja miten niitä johdetaan onnistuneesti. Verkostojen ja kumppanuuksien johtamisen on nähty eroavan virallisten organisaatioiden johtamisesta. Kumppaneiden suurempi autonomia ja vapaaehtoisuus lisäävät keskinäisten suhteiden horisontaalisuutta ja vähentävät vertikaalisuutta (Kiviniemi & Saarelainen 2009, 47) eli organisaatiomuodostuma on vähemmän hierarkinen ja korostaa toimijoiden vertaisuutta. Tämän toteutuminen saattaa kuitenkin olla yhtä monenkirjavaa kuin itse tilatkin ovat. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas

22 22 Tässä artikkelissa tarkastelen Hämeenlinnan Verkatehdasta, Jyväskylän Tanssisali Lutakkoa, Lapuan Vanhaa Paukkua, Tampereen Finlaysonin aluetta ja Turun Manillaa esimerkkeinä sellaisista uusista luovan alan tiloista, joiden pohjana on jonkinlainen vanha teollinen kiinteistö. Artikkelia varten olen haastellut kunkin tilan toiminnasta vastaavia henkilöitä. Hämeenlinnan Verkatehdas Hämeenlinnan verkatehtaan toiminta alkoi 1890-luvulla ja se loppui Tiloihin siirtyi 1980-luvun alusta alkaen vähitellen erilaista koulutus- ja kulttuuritoimintaa. Varsinainen Verkatehdas projekti käynnistyi Verkatehtaalla toteutui vuosina tilojen kunnostaminen ja rakentaminen sekä infrastruktuurin luominen, joka päättyi Hämeenlinnan kaupunginteatterin uuden näyttämön valmistumiseen. Sen jälkeen siellä on orientoiduttu kuluttajakeskeisyyteen ja kokonaistarjonnan kehittämiseen. Nykyisin tiloissa toimii esimerkiksi musiikki- ja kongressisali, Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo, Vanajaveden Opisto ja yli 20 erilaista luovan alan yritystä. Jyväskylän Tanssisali Lutakko Tanssisali Lutakko toimii kiinteistössä, joka on valmistunut vuosina leipomorakennukseksi. Nykyisin sen omistaa kiinteistöosakeyhtiö, jossa osakkaina ovat Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry, YAD ry sekä Kauko Sorjosen säätiö. Jelmun klubitoiminta alkoi rakennuksessa vuonna 1990 mutta alueen kehittämissuunnitelmien myötä Tanssisali Lutakko oli määrä purkaa. Pitkäkestoisen kansalaisvaikuttamisen tuloksena Jyväskylän kaupunki muutti kuitenkin suunnitelmia ja talo säilytettiin. Vuonna 2005 toimeenpantiin laaja peruskorjaus. Lutakon tiloissa on nykyisin treenikämpät 80 bändille, työhuoneita taiteilijoille, teatteri, joogasali ja toimistotilat YAD ry:lle. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas

23 23 Lapuan Vanha Paukku Lapuan patruunatehtaan toiminta päättyi vähitellen vuoden 1976 räjähdykseen ja 40 työntekijän menehtymiseen. Tämän jälkeen Lapuan kaupunki aloitti ostamiensa kiinteistöjen muuttamisen kulttuuri- ja yrityskeskukseksi. Vuonna 1997 käynnistynyt Vanha Paukun kulttuurikeskus kattaa nykyisin kaupungin kirjaston ja kulttuuritoiminnan, musiikki- ja kansalaisopistot, teatterin ja elokuvateatterin, yhdistyksiä ja muutamia kädentaitoalan yrityksiä. Vanha Paukku Manilla

24 24 Tampereen Finlaysonin alue Skotlantilainen James Finlayson perusti puuvillatehtaan Tammerkosken rannalle 1820-luvulla. Finlaysonin tehdasalueesta kehittyi eräänlainen kaupunki Tampereen sisällä. Kun tekstiiliteollisuus loppui vuonna 1995, alkoi alueen tietoinen kehittäminen ja ensimmäiset toimijat muuttivat tiloihin vuonna Finlaysonin alueella on yhteensä lähes 130 eri toimijaa. Joukossa on muun muassa Työväen keskusmuseo Werstas, elokuvateatteri, sairaala, taidegalleria, teknologiayrityksiä, Aamulehti sekä toistakymmentä ravintolaa ja kahvilaa. Turun Manilla Turun Manillan vanhin rakennus on peräisin vuodelta Viina-, hihna- ja remmitehdas -vaiheiden jälkeen vuodesta 1929 alkaen 1980-luvulle saakka tiloissa toimi Köysitehdas Manilla. Purkutuomion estämiseksi perustettiin Pro Manillasäätiö ja suojelukaava toteutui Nykyisin Manillassa on noin 40 toimijaa. Säätiön hallituksen tahdon mukaisesti kaikki toimijat edustavat kulttuuria ja luovaa alaa. Tiloissa toimii kolme teatteria, joista Aurinkobaletti on alkuperäinen vuokralainen ja säätiön perustaja. Lisäksi tiloissa on kuvataiteilijoita, kulttuurialan pienyrityksiä ja arkkitehtitoimistoja.

25 25 Toiminnan lähtökohdat Tutkija Sampo Ruoppilan mukaan (2011) kulttuurituotannon kaupunkitiloissa merkityksellistä on niiden erityinen miljöö ja mahdollisuus tehdä niissä toimintaa synnyttävien omia juttuja. Keskeistä on tilojen potentiaalisuus. Tilojen käyttöönotto tapahtuu joko spontaanisti vallaten tai jopa vuosia kestävänä prosessina neuvotellen. Oleellista on toiminnan lähteminen alhaalta ylöspäin. Toiminta syntyy idearikkaista ihmisistä, heidän halustaan ja palostaan tehdä asioita. Monet tiloista ovat isoja ja avaria. Tällöin niissä on paljon luonnonvaloa ja katto korkealla, mikä luo viihtyisän atmosfäärin. Kokemus tilasta ja vapaus toimia mahdollistaa luovuutta edistävän ilmapiirin synnyttäen toimintaa, kuhinaa. (Ruoppila 2011.) Tilojen selkeänä lisäarvona on lisäksi paikan ja sen palvelujen parempi havaittavuus ja saavutettavuus. Esimerkiksi Lapuan Vanhan Paukun kohdalla kunnan tasolla tiloihin keskittynyt toiminta antaa runsaammin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden moninaisuus tulee voimavaraksi (Honkimäki 2011). Tilojen käyttöönoton eräänä keskeisenä lähtökohtana onkin juuri kumppanuus ja toimijoiden välinen verkostoituminen. Kumppanuuksien hyötyjä voidaan kuvata seuraavasti (Möller, Rajala & Svahn 2009, 24): 1. Toiminnallisen tehokkuuden lisääminen; 2. Toiminnallisen joustavuuden lisääminen; 3. Markkinavoiman ja markkinaalueen laajentaminen voimavarojen yhdistämisellä; 4. Liiketoimintaprosessien ja tarjooman kehittäminen; 5. Uusien teknologioiden ja uuden liiketoiminnan luominen. Haastattelujen perusteella kaikki oheiset edut toteutuvat uusissa vanhoihin teollisuuskiinteistöihin perustetuissa luovan alan tiloissa. Kaikki edut eivät kuitenkaan välttämättä toteudu yksittäisen tilan kohdalla. Liiketoiminnallinen ulottuvuus toimii vedenjakajana ja profiloinnin ulottuvuutena. Osassa korostuu liiketoiminta, osassa kansalaistoiminnanomaisuus. Häivytetty kumppanuus saattaa myös minimoida oheisia hyötyjä ja jopa estää niiden toteutumista. Toiminnallisen tehokkuuden ja joustavuuden tavoitteet ovat keskeisiä kaikkien kohdalla. Vanhan tilan hyöty Vanhan teollisuuskiinteistön uudessa käytössä voidaan tunnistaa monenlaisia hyötyjä. Osin edut liittyvät rakentamiseen ja kiinteistön säilyttämiseen sekä ylläpitoon. Osin eduissa on kyse arvoista, eli pidetään hyvänä säilyttää vanhaa Manilla

26 26 rakennuskantaa, koska sillä nähdään olevan merkitystä koko ympäröivän yhteisön kannalta. Vanhan tilan kunnostaminen uuteen käyttötarkoitukseen saattaa puhtaasti taloudellisesti ajateltuna olla järjen vastaista sillä remontointi voi tulla kalliimmaksi kuin täysin uuden tilan rakentaminen. Näissä tarkasteltavissa tiloissa rakentamiseen liittyvä tehokkuus ei kuitenkaan ole arvo tai tavoite. Lähtökohtana onkin se, että vanhan rakennuskannan ja sen käyttöönoton johdosta syntyy jotakin täysin uutta ja erilaista lisäarvoa. Vanhalla on arvo sinänsä, kun se otetaan osaksi uutta kaupunkitilaa. Siihen liittyy ymmärrys, että meidän koko elinkaaressa tulemme jostakin, meillä on historia ja tilalla on merkitystä. (Boman 2011.) Lisäarvoa voi syntyä myös tilan rosoisuudesta ja säröisyydestä. Tilaa ei kannata puunata liian siloitetuksi ja tyylikkääksi. On jopa hyvä, jos tilasta pystyy näkemään, että se on ollut tehdas eikä vanhoja rakenteita ole peitetty (Salovaara 2011). Vanhan tilan välttämätön korjaaminen mahdollistaa myös tilan käyttäjille vaikuttamisen ja tekemisen mahdollisuuden: Tämä on ehkä jonkun mielestä ruma ja rosoinen mutta täällä on mahdollista jokaisen tehdä jotakin omilla käsillään. Vaikuttaa tilaan, saa maalata itse seinän punaiseksi jos haluaa. Sitä kautta tulee se käsitys yhteisestä tilasta ja yhteisestä omaisuudesta. Tilaa alkaa kunnioittaa ja tämä vahvistaa meidän yhteishenkeä. Talohenkeä ei voi ostaa vaan se luodaan ja tämä henki näkyy seinissä, kalusteissa ja kaikessa. (Lahtinen 2011.) Kun remontoinnissa ei pyritä täydellisyyteen, pystytään pitämään vuokratkin alempana. Lisäksi vanhan tilan uudessa käytössä on se etu, että tilan historiallisuus luo valmiiksi sen hyväksyttävyyden uudessakin käyttötarkoituksessa eikä kansan syvistä riveistä tule vastustusta (Honkimäki 2011). Parhaimmillaan vanhan rakennuksen henki ja uusi käyttötarkoitus ovat yhtenevät, ne resonoivat (Pajunen 2011). Teollisen historian tarinat Vanhat teollisuusrakennukset ovat osa paikkakuntansa teollisuus- ja kulttuurihistoriaa. Uudessa käyttötarkoituksessa paikan historian tunnistaminen on keskeinen onnistumisen elementti. Finlaysonin kiinteistön omistavan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kiinteistöpäällikkö Hannu Boman (2011) korostaa finlaysonilaisuutta, jota toteutetaan Manilla

27 27 esimerkiksi valitsemalla vuosittain Mr. tai Mrs. Finlayson. Hän painottaa myös paikan tarinoiden merkitystä: Herätimme henkiin vanhan tarinan kummittelevasta laitosmiehestä, Juhasta. Pyrimme ylläpitämään tällaisia tarinoita, niillä on iso merkitys. Jos kohteella ei ole tarinoita, se ei ole kiinnostava. Myös Vanhaan Paukkuun liittyy tarinoita. Lapuan kaupungin museotoimenjohtaja Esa Honkimäki (2011) kertoo, miten viime sotia edeltäneestä tapahtumasta, joka koski vieraan vallan vakoilutoimintaa, tehtiin teatteriproduktio. Myös traaginen räjähdys on mukana kulkeva, laajeneva tarina. Ensin oli räjähdys, johon liittyen pajarakennus muutettiin muistokappeliksi. Yhtenä muistopäivänä uhrien valokuvat laitettiin seinälle. Sitten eräässä taidenäyttelyssä valokuvat oli otettu taideteoksen aiheeksi. Toissa kesänä meillä oli residenssissä irlantilaisia taiteilijoita, joihin patruunatehtaan tarina vaikutti niin voimakkaasti, että he laittoivat joulukuussa avatun näyttelynsä nimeksi 7.42 eli sen hetken kun räjähdys tapahtui.

28 28 Kaupunkilaiset, tilan käyttö ja kontrolli Tilojen toimivuus, menestyminen ja kannattavuus riippuu myös niiden sidoksesta lähiyhteisöön ja kaupunkilaisiin. Toiminnan katalysaattoreina ovat yleensä aina luovat, idearikkaat ihmiset ja toiminta on hyvinkin spontaania. Jos tilojen käyttö on suunniteltu keskitetysti ylhäältä alaspäin kuuntelematta kaupunkilaisten ja tulevien käyttäjien toiveita, niin tila ei ole pidemmän päälle kovin elinvoimainen. Suhde kaupunkilaisiin, tilan käyttäjiin, saattaa kuitenkin olla hyvinkin vaihteleva. Tampereen Finlaysonilla yksi toiminnan kulmakivi on alueen turvallisuus. Alueella pyritään järjestyshäiriöiden minimointiin siten, että ylläpidetään nollatoleranssi laitapuolenkulkijoiden suhteen. Kriteerinä on se että Finlaysonin alueelle pitää pystyä tulemaan lauantai-iltana lasten kanssa elokuviin niin, että lasten ei tarvitse kohdata humalaisten örvellystä. (Boman 2011.) Tutkija Sampo Ruoppila (2011) näkee vartioinnin kuitenkin latistavana voimana. Mitä enemmän laitetaan rajoja ja vartiointia, sitä latteampaa on toiminta ja tavoitteena näissä yleensä oleva luovuus ja uuden toiminnan synnyttäminen estyy. Ruoppilan mukaan on ymmärrettävää, että tällaisilla tiloilla on tietysti erilaisia profiileja eikä ole mitään yhtä oikeaa tapaa. Näyttää kuitenkin siltä, että tilojen eräänä erottelu-ulottuvuutena on kontrolli suvaitsevuus eli kuinka paljon käyttäjille suodaan vapauksia, kuinka

29 29 paljon olemista ja tekemistä rajoitetaan. Kontrolli on Hille Koskelan (2009) kuvaamaa nykyajan kaupunkisuunnitteluun liittyvää pelon arkkitehtuuria, joka näkyy juuri julkisten tilojen nollatoleransseina ja kaupunkikurin tiukentamisina. Verkostoituminen ja yhteisöllisyys toimijoiden kesken Uusien kulttuuri- ja luovan alan tilojen toimijakokonaisuuksien keskinäinen yhteistyö ja verkostoituminen vaihtelevat huomattavasti. Jos tarkoituksena on tuottaa ideoita, tällöin todennäköisesti myös syntyy yhteistyötä, kumppanuutta ja kollektiiveja. Kumppanuudella voi olla kuitenkin ensisijainen tai toissijainen rooli ja merkitys. Osa kokee roolinsa toisista irrallisena eikä kumppanuutta tärkeänä ja itselleen hyödyllisenä, Tällöin aktivoivaa synergiaa ei synny. (Kiviniemi & Saarelainen 2009, 48.) Äärimuotona on eräänlainen tiedekeskusmalli, jossa vain vuokrataan toimitilaa ja toimijat ovat varsin erillään. Käytännössä tarkastellut tilat ovat yhteistyörakenteiltaan väljiä. Toimijat ovat yhteistyössä keskenään, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Esimerkiksi Turun Manillassa uuden vuokralaisen tullessa pyritään tämä tutustuttamaan ainakin lähivuokralaisiin (Salovaara 2011). Osin toimijat tuntevat toisensa valmiiksi ja näin syntyy luonnollista verkostoitumista ja yhteistyötä, jota ei tarvitse varsinaisesti edesauttaa. Jyväskylän Jelmun treenikämppä-rakenne on mielenkiintoinen. Yhdessä kämpässä on päävuokralainen, joka vastaa vuokraamiseen ja tilojen käyttöön liittyvistä asioista ja muut bändit ovat tämän alivuokralaisina. Päävuokralainen voi Jelmun ohitse alivuokrata ja kämpän asioita hoitava välittää tästä tiedon. Toimintarakenne tässä muodossa tarjoaa bändeille tietyn vapauden ja joustavuuden. Tällaista toimintamallia voidaan pitää monikeskisenä verkostona (Möller, Rajala & Svahn 2009, ). Hämeenlinnan Verkatehtaalla toimitilan vuokraaja on selkeästi asiakkas. Tällöin vuokrasopimus määrittää luvatut asiat, yhteisön arvot ja hyödykkeet. Asiakkaan oma asia on, kuinka aktiivisesti käyttää tarjolla olevia palveluita ja sitoutuu Verkatehtaan yhteisöön. (Astor 2011.) Myös Tampereen Finlaysonia voidaan pitää Verkatehtaan kaltaisena keskitettynä verkostona (Möller, Rajala & Svahn 2009, ). Tavoitteena on vuokralaisten kokonaisuus, joka täydentää toisiaan eikä syö toinen toistaan. Hannu Bomanin mukaan (2011) ei olisi järkevää, jos Finlaysonin alueella olisi vaikkapa Finlaysonin alue Messu- ja kongressikeskus Verkatehdas

30 30 seitsemän hampurilaisravintolaa. Vuokralaispoolin tavoitteena on olla miksattu kokonaisuus eli se sisältää erilaisia toimijoita, jotka kiinteistön ylläpitäjä valitsee sikäli kuin ne sopivat kokonaisuuteen. Keskitettynä verkostona voidaan nähdä myös Lapuan Vanhan Paukun organisaatio. Se on kuntaomisteinen ja sisältää neljä kaupungin hallintokunnan toimintoja: kirjastotoimen, kulttuuritoimen, musiikkiopiston ja kansalaisopiston. Kumppanuudet ja verkosto voivat synnyttää myös oman historiansa. Möllerin, Rajalan ja Svahnin mukaan (2009, 228) verkoston toimijoiden yhteiset kokemukset muodostavat alan kollektiivisen muistin ja rakentavat tarinoita ja myyttejä. Vanhat liittoumasuhteet, kilpailu- ja yhteistyö, menestykset ja välistävedot ovat myöskin osa tätä yhteistä muistia. Kumppanuushistoria korostui erityisesti kahdessa tarkastellussa tilassa, Jyväskylän Lutakossa ja Turun Manillassa. Selkeästi kummankin tilan historiaan liittyvä kansanliikeomainen lähtökohta on ollut omiaan vahvistamaan yhteisiä tarinoita, niiden merkityksellistämistä ja kierrättämistä ja myös mahdollisia kumppanuusvalintoja. Siitähän oli kauheat sodat, että kaupunki oli jo luvannut, että tämä vedetään tasaiseksi. Ja kun tämä ikään kuin menetettiin, niin siksi tähän tuli kerrostaloja viereen tosi tiiviisti. Ja välit oli vähän huonot silloin kaupungin kanssa. (Salovaara 2011.) Kumppanuutta vahvistaa myös yhteisöllisyys, yhteishenki ja yhdessä tekeminen. Tämä korostuu erityisesti Jelmussa ja sen vapaaehtoistoiminnan muodoissa. Jelmun hallituksen puheenjohtaja John Pajunen (2011) kuvaa konkreettista talkoohenkeä seuraavasti: Joka kevät on meidän yhteiset talon talkoot ja silloin tulee väkeä. Nyt oli keväällä pihahommissa ja kiinteistön korjauksessa väkeä mukana talkoomeiningillä. Erilaisia hommia on talven jälkeen, on pihatöitä, aidanmaalausta, maalausta, varaston siivoamista. Se on ideologinen asia tässä meidän talossa, että yritetään pitää tällaista yhteisyyttä. Johtaminen Säätiö perustettiin 2007 ja siinä oli Tanssitaidesäätiö taustalla. Silloin tähän tuli mukaan ihmisiä kuten Harri Andersson yliopistolta, jotka olivat kiinnostuneita tästä Manillasta että tämä suojellaan. Tarkastelluissa tiloissa johtaminen koettiin ikään kuin taustalla olevaksi. Hannu Boman (2011) kuvaa tätä Tampereen Finlaysonin osalta seuraavasti:

31 31 En miellä johtamaan itseäni vaan yhteistoimintaverkoston johtajaksi, enemmän sellainen että kerään ympärilleni ihmisiä, erilaisia tyyppejä, joilla on erilaisia ideoita ja ajatuksia. Yhdessä mietitään ja olen poikkeuksellinen johtaja että en juurikaan ohjaa sitä keskustelua ja katsotaan mitä syntyy. Mutta tämä on pidettävä taloudellisesti kannattavana ja tämä on puhdasta realiteettia. Tämän oltava kunnossa jotta voidaan miettiä muita asioita. Tällaista johtamista voi siis kuvata sellaiseksi vastuun kantamiseksi, mihin sisältyy kontrollia, sääntelyä, ohjausta, kannustamista, taivuttelua mutta se ei välttämättä kohdistu kaikkiin verkoston jäseniin (Kiviniemi & Saarelainen 2009, 48). Kuitenkin Hannu Bomanin kuvaamalla tavalla liiketoiminnallinen kannattavuus määrittelee johtamistoimintoja. Kyse on operatiivisesta johtamisesta ja liiketoimintasuunnitelman toteuttamisvastuusta. Johtaminen jakautuu valtuutuksina myös alaspäin. Johtaja voi kokea olevansa enemmänkin palvelija kuin johtaja. Manillan isännöitsijä Kari Salovaara (2011) kuvaa omaa rooliaan tästä näkökulmasta: Kiviniemi & Saarelainen (2009, 47) puhuvat johtamisesta mahdollistamisena, mikä on lähellä prosessijohtamisen orientaatiota. Toiminta prosessissa on joustavaa ja tiimivetoista, johtaminen on tilanteiden luomista ja tuen antamista kumppanuuden ja toimintojen kehittymiselle. Tällainen johtaminen vaatii omanlaistaan taitoa ja osaamista. Tätä kuvaa hyvin Tobias Teichin, Matthias Meyerin ja Jens Aderholdin (2002) käyttämä termi verkostokompetenssi (network competency). He viittaavat Picot & Reichwald & Wigandin (1998) käsitykseen, että tähän verkostokompetenssiin kuuluu sosiaalinen, kommunikatiivinen ja kognitiivinen kompetenssi sekä kompetenssi integroida ja neuvotella. Haastattelujen perusteella juuri tällainen verkostokompetenssi näyttäisi olevan keskeinen kumppanuusjohtamisen taito ja elementti. Toimijoiden väliset verkostot tällaisissa luovan alan tiloissa ovat varsin väljiä, seittimäisiä, potentiaalisia, eikä niissä tarvita näkyvää päivittäisjohtamisen aktiivisuutta ja näkyvyyttä. Vuorovaikutuksellisuuden korostaminen tarkoittaa käytännössä hyvää tilanneherkkyyttä ja verkostoluonteen tajuavuutta, jotta synergiaedut aktualisoituvat juuri silloin, kun se on tarpeellista. Jos vuokra on myöhässä niin ystävällisesti karhuan sitä ja koetan ymmärtää vuokralaisen tilannetta.

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot