Timo Parkkola (toim.) Tilaa verkostoille!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Parkkola (toim.) Tilaa verkostoille!"

Transkriptio

1 Timo Parkkola (toim.) 1 Tilaa verkostoille!

2 2

3 3 Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä, toimijoita ja solmukohtia Timo parkkola (toim.)

4 4 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU tekijät ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä, toimijoita ja solmukohtia Timo parkkola (toim.) Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 22, ISBN ISSN X Ulkoasu ja taitto: Suvi Torikka

5 5

6 6 SISÄLLYSLUETTELO 10 Lupa sotkeutua Johdantoa luovan talouden verkonsilmiin Timo Parkkola TILAT, TEKIJÄT JA VERKOSTOT 21 Rumaa ja rosoista? Vanhoista teollisuuskiinteistöistä luovan alan tiloiksi Hannu Sirkkilä 38 Luovan talouden historiallinen kasvualusta Yhteiskunnallisen osajärjestelmäteorian murtuminen ja verkostoitumisen läpimurto Toni Alaranta 48 Huomioita luovan talouden ytimestä Graafisen suunnittelun toimisto Lillan Graphics esimerkkinä luovan alan mikroyrityksen toiminnasta Toni Alaranta 64 Kirjan talo Turun alueen sanataiteen napana Toiminta-ajatus, verkostoitumisen hyödyt ja tuotteistamisen mahdollisuus Toni Alaranta 76 Luovien alojen yrityshautomo Creve verkostona Toni Alaranta

7 7 90 Turun luovan talouden keskus Logomo Luova tila ja sen suhde toimintaympäristöönsä Toni Alaranta VETUREISTA TUOTTAJIIN 104 Entäs jos mä vaan haluun olla kaikkien kanssa? Verkosto, tila, klusteri, mosaiikki, luovuus Timo Parkkola 126 Festivaali vahvistuu verkostoissa Imatra Big Band Festival uusia yhteistyömuotoja kehittämässä Juha Iso-Aho 144 Kaupunki luovuuden huvipuistona Turku365:n tuottajat arjen löytöretkellä Nina Kurki TUOTTAJA LUOVAN TALOUDEN VERKOSTOISSA 176 Kulttuurista tuottajaksi Kulttuurituottaja verkostoituvassa merkitystaloudessa Nina Luostarinen & Timo Parkkola 208 Kirjoittajat

8 8

9 9

10 10 Lupa sotkeutua Johdantoa luovan talouden verkonsilmiin Verkostoituminen on in! Lähes kaikissa kehittämiseen liittyvissä julkaisuissa tai tilaisuuksissa korostetaan sen merkitystä. Kovinkaan usein ei kuule sanottavan, että nykymaailmassa pärjäisi yksin. Voidaan jopa esittää sen kaltaisia väitteitä, että yksilöiden ja yhteisöjen asema riippuu heidän sijoittumisestaan erilaisiin verkostoihin. Syynä verkostojen kasvaneelle merkitykselle ovat muutokset yhteiskunnassa erityisesti tietotekniikan nousun myötä, ja näiden muutosten on nähty olevan jopa niin suuria, että yhteiskunnan kuvaamiseksi on ryhdytty käyttämään sellaisia käsitteitä kuin verkostoyhteiskunta tai verkostotalous. Samanaikaisesti keskustelussa on ollut luovuuden ja innovaatioiden yhteydet, on puhuttu luovasta taloudesta, innovaatioiden ekosysteemeistä tai hybriditaloudesta. Myös kaikissa näissä tuodaan esille verkostojen merkitys, uusimpana vertaisverkostojen ja sosiaalisen median luomat monipolviset verkostot, joissa eri toimijaryhmät niveltyvät toisiinsa uusilla tavoilla, jopa niin että niiden nähdään sekoittavan aiemmin erillisinä pidettyjä talouden kategorioita, kuten markkinataloutta ja vaihdantataloutta. Nykyhetken perspektiivistä näyttäisi myös siltä, että kulttuuri ja luovuus ovat olleet keskeisesti tuottamassa näitä uusia verkostoitumisen muotoja, etenkin se osa kulttuuria josta on käytetty nimitystä populaari. Erilaiset fanikulttuurit, taiteen ja talouden yhteistyömuodot kuten kustannustoiminta - tai vaikkapa festivaalien tapa organisoitua verkostoituneeksi kokonaisuudeksi, näyttäisivät olevan niitä verkostoja, joiden kaltaiset organisoitumisen tavat tulevat lisääntyvässä määrin muuttumaan toiminnan muodoiksi myös muualla yhteiskunnassa ja taloudessa. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että verkostoituminen tarvitsee soveltuvia sol-

11 11

12 12 mukohtia ja verkostoissa navigoinnin hallitsevia ammattilaisia. Erilaiset luovat tilat ovatkin olleet esillä sekä aluekehittämisen, innovaatioiden että myös verkostoitumisen näkökulmista ja tilojen yhteydessä työskentelevät verkostoitumisen ammattilaiset on nähty jopa niin vahvoina, että koko alueellinen verkosto osittain henkilöityy näihin persooniin. Niin tai näin, verkostot varmasti tarvitsevat solmukohtansa, jotta ne voisivat toimia yhtä aikaa kokoavina ja tavoitteellisina. Ainakin aluekehittäminen tarvitsee näitä solmukohtia. Ei ole siis suuri ihme, että ns. luovat tilat, uudenlaiset kulttuurin ja luovuuden keskittymät, on monin paikoin otettu kehittämisen kohteeksi. Niin on myös tämän artikkelijulkaisun tapauksessa. EAKR-rahoitteinen Luova tila hanke käynnistyi Turun seudun kehittämiskeskuksen koordinoimana vuonna Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää tiiviissä yhteistyössä kolmea luovaa tilaa, Hämeenlinnan Wetterhoff-korttelia, Porvoon taidetehdasta sekä Turun Logomoa. Erityisesti kehittämisen kohteena ovat olleet näiden eri puolilla Suomea sijaitsevien tilojen toimintamallit. Tilojen ja niiden toimintamallien ohella hankkeessa on kehitetty myös yritysten verkostoitumista osin tiloihin, etenkin Logomoon niveltyen, mutta myös laajemmin. Verkostojen kehittämisestä Luova tila hankkeessa on vastannut Humanistinen ammattikorkeakoulu omalla Luovat verkostoveturit osahankkeellaan. Nyt käsissäsi oleva julkaisu on osa tätä hanketta. Ajatus tämän teoksen kirjoittamiseen lähti tarpeesta kuvata erilaisia luovien alojen verkostoja ja niiden organisoitumisen malleja erityisesti luovista tiloista tai keskuksista lähtien. Osittain näin on myös toimittu, mutta hankkeen edetessä osoittautui, että luovien alojen verkostoituminen ei pysähdy vain luoviin aloihin, vaan useat yritykset, tilat ja toimijat verkostoituvat myös huomattavasti laajemmin. Ne eivät luo omaa klus-

13 13 teriaan, eivätkä välttämättä ole edes klustereiden yksittäisiä osia, vaan myös yhdistävät niitä, kuten vaikkapa designala, joka kuuluu niin meri-, hyvinvointi-, kuin rakennusklusteriinkin. Tästä lähtökohdasta käsin olisi mahdollista jopa esittää väite, että vertikaalisten sopimuksille ja alihankintasuhteille perustuvien verkostojen kehittäminen luoville aloille olisi astumista taaksepäin samanaikaisesti, kun muut toimialat ottavat kulttuurin ja luovan sektorin alueella kehittyneitä verkostoitumisen muotoja käyttöönsä. Käytännössä juuri tämä luovien alojen tai luovan talouden kentällä ominainen horisontaalinen ja monisäikeinen verkostoituminen näyttäisikin olevan läpileikkaavana teemana tässä artikkelikokoelmassa. Teoksen avaa Hannu Sirkkilän artikkeli, jossa pohditaan erityisesti erilaisten vanhoihin teollisuuskiinteistöihin syntyneiden luovien tilojen toimintamalleja, jotka ponnistavat toimijaverkostojensa lisäksi myös omasta historiastaan. Sirkkilän artikkelia seuraa Toni Alarannan teksti, joka esittelee osin historiallisesta perspektiivistä niitä lähtökohtia, joiden kautta keskustelu luovasta taloudesta on rakentunut ja toisaalta sitä, kuinka verkostoituminen on muodostunut yhteiskunnallisesti niinkin merkittäväksi kuin se nykyisin on. Sekä Sirkkilän että Alarannan artikkelit tuovat omalta osaltaan esille myös keskustelun historiallista perspektiiviä. Myös seuraavat neljä artikkelia ovat Toni Alarannan käsialaa. Niissä keskitytään kuvaamaan tarkemmin neljää erityyppistä luovien alojen toimijaa ja näiden verkostoitumista omaan toimialaansa, muihin toimialoihin ja myös laajemmin omaan ympäristöönsä ja sen toimijoihin. Artikkeleissa lähestytään verkostoitumista pienestä luovan alan mikroyrityksestä yksittäisen taiteenalueen verkostotoimijaan ja yrityshautomosta luovan alan keskuksena toimivaan Logomoon. Yhdistävänä piirteenä näille voidaan nähdä niiden kytkeytyminen luovaan

14 14 talouteen, ja yhdessä kokoelman kuusi ensimmäistä artikkelia muodostavat kokonaisuuden, joka kuvaa yksittäisten luovien alojen toimijoiden kytkeytymistä erilaisiin verkostoihin. Kokoelman toisessa osassa näkökulma verkostoitumiseen on osin teoreettisempi, vaikka myös ensimmäisessä osassa tuodaan esille teoreettisiakin näkökulmia. Toisen osan avaa Timo Parkkolan artikkeli luovien alojen ja laajemmin luovan talouden erilaisista verkostoitumisen muodoista. Osittain tämä artikkeli myös kytkee yhteen kaikkia teoksen artikkeleja määrittelemällä käsitteellisesti erilaisia verkostoitumisen muotoja. Toisaalta se myös silloittaa kirjan osia toisiinsa käsittelemällä Logomon verkostoitumista samoin kuin ensimmäisen osan päättävä artikkeli. Parkkolan artikkelia seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät erityyppisiin tapahtumiin liittyvää verkostoitumista. Juha Iso- Ahon artikkeli kuvaa Imatran Big Band Festivaalia toisaalta oman alueensa verkostojen solmukohtana, mutta toisaalta myös sitä, kuinka festivaali elää osana näitä verkostoja. Nina Kurjen artikkeli tuo mukaan myös laajana verkostotoimijana näyttäytyneen Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden. Artikkeli kuvaa erityisesti tuottajatoimintaa yhden laajan kaupunkitaiteeseen sitoutuneen tapahtumakokonaisuuden kautta. Teoksen päättävä Nina Luostarisen ja Timo Parkkolan artikkeli ottaa vielä askeleen kohti verkostojen hallintaa tuottajatoiminnan kautta. Artikkelin lähtökohtana ovat luovan talouden monipolvisina näyttäytyvät verkostot joiden hallintaan tarvitaan uuden tyyppistä verkostoissa navigoivaa toimijaa, verkostotuottajaa. Myös tällä toimijalla on yhteydet kulttuuriin, sillä monet luovan talouden verkostot ponnistavat niistä tehokkaistakin verkostomaisista organisoitumisen muodoista, jotka ovat peräisin kulttuurin kentältä. Olennaista on se, kuinka mosaiikkimaisesti hajaantuneissa nyky-yhteiskunnan verkostoissa voidaan tehdä myös taloudellisesti tavoitteellista toimin-

15 15 taa soveltamalla esimerkiksi festivaalien tuotannolle ominaisia toimintamalleja muille toimialoille. Teoksen erilliset artikkelit on mahdollista lukea yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta aivan yhtä hyvin niistä jokainen kuvaa omaa kohdettaan. Kirjalla on siis monenlaisia mahdollisia lukutapoja. Lukutavasta riippumatta tämä teos ei olisi ollut mahdollinen ilman kirjoittajien panosta. Esitän siis lämpimät kiitokset kaikille kokoelman kirjoittajille ja myös erityisen kiitoksen Luova tila hankkeen mahdollistaneelle Päijät-Hämeen liitolle ja hankkeen valvojana toimivalle Petri Veijalaiselle sekä hankkeen ohjausryhmälle, jonka jäsenet ovat omalta osaltaan osallistuneet kirjan aihepiireihin liittyviin keskusteluihin. Teoksen mahdollistamisesta kuuluu kiitos myös taittajana toimineelle Suvi Torikalle ja Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisutyöryhmän puheenjohtajalle Pekka Vartiaiselle. Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon hankesuunnittelija Nina Luostariselle kuuluu myös erityinen kiitos hyvistä ohjaavista keskusteluista eri kirjoittajien kanssa ja ideoista kokonaisuuden toimittamiseksi. Niin ikään kiitoksen ansaitsevat kaikki teoksen eri artikkeleihin haastatellut henkilöt ja monet muut jotka jäävät tässä nimeltä mainitsematta. Toivottavasti tämä teos on omalta osaltaan edistämässä tavoitteellista verkostoitumista luovan talouden kentällä. Timo Parkkola TKI-Päällikkö HUMAK Kulttuurituotannon yksikkö

16 16

17 17

18 18

19 19 TILAT, TEKIJÄT JA VERKOSTOT

20 20

21 21 Rumaa ja rosoista? vanhoista teollisuuskiinteistöistä luovan alan tiloiksi Hannu Sirkkilä Vanhojen tilojen uudet menestystarinat Viime vuosisadalla suomalaisten vapaaajan aktiivisuus kanavoitui monien kansalaisjärjestöjen ylläpitämiin seuraintaloihin. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana monet tyhjilleen jääneet vanhat teollisuuskiinteistöt ovat muotoutuneet monenkirjaviksi luovan alan tiloiksi. Niitä voidaan pitää oman aikamme seuraintaloina. Aikamme ja elämäntapamme on kuitenkin pirstaloituneempaa kuin ennen. Siksi näiden uustilojen käyttöä määrittelevät yhteisöllisyyden sijasta rajautuneemmat harrastusintressit. Vanhan teollisuustilan uuden käytön lähtökohdat voivat olla varsin vaihtelevia. Eräänä lähtökohtana saattaa olla halu suojella vanhaa kiinteistöä, jos sen tulevaisuus on epävarma tai se on jopa purku-uhan alla. Suojelua edistämään organisoituu kansanliike. Usein kyse on kulttuuritoiminnan tarpeista tai joissain tapauksissa pitkälti liiketoiminnallisista lähtökohdista. Motiivien kirjo on siis laaja. Oleellista tilan uudessa menestystarinassa on sen menneisyyden tunnistaminen ja yhdistäminen uuteen käyttötarkoitukseen. Keskeistä on jonkinlaisen ylijäämätilan tuottama merkitys tietylle kansalaisryhmälle (Ruoppila 2011). Tiloille tyypillistä on lisäksi toimijoiden verkosto, kumppanuus, joka luo synergiaetuja. Mitkä sitten ovat tällaisten tilojen menestystekijät ja miten vanhoista rakennuksista saadaan kannattavia? Artikkelin tavoitteena on tarkastella uusia luovia tiloja verkostoina ja miten niitä johdetaan onnistuneesti. Verkostojen ja kumppanuuksien johtamisen on nähty eroavan virallisten organisaatioiden johtamisesta. Kumppaneiden suurempi autonomia ja vapaaehtoisuus lisäävät keskinäisten suhteiden horisontaalisuutta ja vähentävät vertikaalisuutta (Kiviniemi & Saarelainen 2009, 47) eli organisaatiomuodostuma on vähemmän hierarkinen ja korostaa toimijoiden vertaisuutta. Tämän toteutuminen saattaa kuitenkin olla yhtä monenkirjavaa kuin itse tilatkin ovat. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas

22 22 Tässä artikkelissa tarkastelen Hämeenlinnan Verkatehdasta, Jyväskylän Tanssisali Lutakkoa, Lapuan Vanhaa Paukkua, Tampereen Finlaysonin aluetta ja Turun Manillaa esimerkkeinä sellaisista uusista luovan alan tiloista, joiden pohjana on jonkinlainen vanha teollinen kiinteistö. Artikkelia varten olen haastellut kunkin tilan toiminnasta vastaavia henkilöitä. Hämeenlinnan Verkatehdas Hämeenlinnan verkatehtaan toiminta alkoi 1890-luvulla ja se loppui Tiloihin siirtyi 1980-luvun alusta alkaen vähitellen erilaista koulutus- ja kulttuuritoimintaa. Varsinainen Verkatehdas projekti käynnistyi Verkatehtaalla toteutui vuosina tilojen kunnostaminen ja rakentaminen sekä infrastruktuurin luominen, joka päättyi Hämeenlinnan kaupunginteatterin uuden näyttämön valmistumiseen. Sen jälkeen siellä on orientoiduttu kuluttajakeskeisyyteen ja kokonaistarjonnan kehittämiseen. Nykyisin tiloissa toimii esimerkiksi musiikki- ja kongressisali, Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri, Hämeenlinnan Taidemuseo, Vanajaveden Opisto ja yli 20 erilaista luovan alan yritystä. Jyväskylän Tanssisali Lutakko Tanssisali Lutakko toimii kiinteistössä, joka on valmistunut vuosina leipomorakennukseksi. Nykyisin sen omistaa kiinteistöosakeyhtiö, jossa osakkaina ovat Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry, YAD ry sekä Kauko Sorjosen säätiö. Jelmun klubitoiminta alkoi rakennuksessa vuonna 1990 mutta alueen kehittämissuunnitelmien myötä Tanssisali Lutakko oli määrä purkaa. Pitkäkestoisen kansalaisvaikuttamisen tuloksena Jyväskylän kaupunki muutti kuitenkin suunnitelmia ja talo säilytettiin. Vuonna 2005 toimeenpantiin laaja peruskorjaus. Lutakon tiloissa on nykyisin treenikämpät 80 bändille, työhuoneita taiteilijoille, teatteri, joogasali ja toimistotilat YAD ry:lle. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas

23 23 Lapuan Vanha Paukku Lapuan patruunatehtaan toiminta päättyi vähitellen vuoden 1976 räjähdykseen ja 40 työntekijän menehtymiseen. Tämän jälkeen Lapuan kaupunki aloitti ostamiensa kiinteistöjen muuttamisen kulttuuri- ja yrityskeskukseksi. Vuonna 1997 käynnistynyt Vanha Paukun kulttuurikeskus kattaa nykyisin kaupungin kirjaston ja kulttuuritoiminnan, musiikki- ja kansalaisopistot, teatterin ja elokuvateatterin, yhdistyksiä ja muutamia kädentaitoalan yrityksiä. Vanha Paukku Manilla

24 24 Tampereen Finlaysonin alue Skotlantilainen James Finlayson perusti puuvillatehtaan Tammerkosken rannalle 1820-luvulla. Finlaysonin tehdasalueesta kehittyi eräänlainen kaupunki Tampereen sisällä. Kun tekstiiliteollisuus loppui vuonna 1995, alkoi alueen tietoinen kehittäminen ja ensimmäiset toimijat muuttivat tiloihin vuonna Finlaysonin alueella on yhteensä lähes 130 eri toimijaa. Joukossa on muun muassa Työväen keskusmuseo Werstas, elokuvateatteri, sairaala, taidegalleria, teknologiayrityksiä, Aamulehti sekä toistakymmentä ravintolaa ja kahvilaa. Turun Manilla Turun Manillan vanhin rakennus on peräisin vuodelta Viina-, hihna- ja remmitehdas -vaiheiden jälkeen vuodesta 1929 alkaen 1980-luvulle saakka tiloissa toimi Köysitehdas Manilla. Purkutuomion estämiseksi perustettiin Pro Manillasäätiö ja suojelukaava toteutui Nykyisin Manillassa on noin 40 toimijaa. Säätiön hallituksen tahdon mukaisesti kaikki toimijat edustavat kulttuuria ja luovaa alaa. Tiloissa toimii kolme teatteria, joista Aurinkobaletti on alkuperäinen vuokralainen ja säätiön perustaja. Lisäksi tiloissa on kuvataiteilijoita, kulttuurialan pienyrityksiä ja arkkitehtitoimistoja.

25 25 Toiminnan lähtökohdat Tutkija Sampo Ruoppilan mukaan (2011) kulttuurituotannon kaupunkitiloissa merkityksellistä on niiden erityinen miljöö ja mahdollisuus tehdä niissä toimintaa synnyttävien omia juttuja. Keskeistä on tilojen potentiaalisuus. Tilojen käyttöönotto tapahtuu joko spontaanisti vallaten tai jopa vuosia kestävänä prosessina neuvotellen. Oleellista on toiminnan lähteminen alhaalta ylöspäin. Toiminta syntyy idearikkaista ihmisistä, heidän halustaan ja palostaan tehdä asioita. Monet tiloista ovat isoja ja avaria. Tällöin niissä on paljon luonnonvaloa ja katto korkealla, mikä luo viihtyisän atmosfäärin. Kokemus tilasta ja vapaus toimia mahdollistaa luovuutta edistävän ilmapiirin synnyttäen toimintaa, kuhinaa. (Ruoppila 2011.) Tilojen selkeänä lisäarvona on lisäksi paikan ja sen palvelujen parempi havaittavuus ja saavutettavuus. Esimerkiksi Lapuan Vanhan Paukun kohdalla kunnan tasolla tiloihin keskittynyt toiminta antaa runsaammin mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneiden moninaisuus tulee voimavaraksi (Honkimäki 2011). Tilojen käyttöönoton eräänä keskeisenä lähtökohtana onkin juuri kumppanuus ja toimijoiden välinen verkostoituminen. Kumppanuuksien hyötyjä voidaan kuvata seuraavasti (Möller, Rajala & Svahn 2009, 24): 1. Toiminnallisen tehokkuuden lisääminen; 2. Toiminnallisen joustavuuden lisääminen; 3. Markkinavoiman ja markkinaalueen laajentaminen voimavarojen yhdistämisellä; 4. Liiketoimintaprosessien ja tarjooman kehittäminen; 5. Uusien teknologioiden ja uuden liiketoiminnan luominen. Haastattelujen perusteella kaikki oheiset edut toteutuvat uusissa vanhoihin teollisuuskiinteistöihin perustetuissa luovan alan tiloissa. Kaikki edut eivät kuitenkaan välttämättä toteudu yksittäisen tilan kohdalla. Liiketoiminnallinen ulottuvuus toimii vedenjakajana ja profiloinnin ulottuvuutena. Osassa korostuu liiketoiminta, osassa kansalaistoiminnanomaisuus. Häivytetty kumppanuus saattaa myös minimoida oheisia hyötyjä ja jopa estää niiden toteutumista. Toiminnallisen tehokkuuden ja joustavuuden tavoitteet ovat keskeisiä kaikkien kohdalla. Vanhan tilan hyöty Vanhan teollisuuskiinteistön uudessa käytössä voidaan tunnistaa monenlaisia hyötyjä. Osin edut liittyvät rakentamiseen ja kiinteistön säilyttämiseen sekä ylläpitoon. Osin eduissa on kyse arvoista, eli pidetään hyvänä säilyttää vanhaa Manilla

26 26 rakennuskantaa, koska sillä nähdään olevan merkitystä koko ympäröivän yhteisön kannalta. Vanhan tilan kunnostaminen uuteen käyttötarkoitukseen saattaa puhtaasti taloudellisesti ajateltuna olla järjen vastaista sillä remontointi voi tulla kalliimmaksi kuin täysin uuden tilan rakentaminen. Näissä tarkasteltavissa tiloissa rakentamiseen liittyvä tehokkuus ei kuitenkaan ole arvo tai tavoite. Lähtökohtana onkin se, että vanhan rakennuskannan ja sen käyttöönoton johdosta syntyy jotakin täysin uutta ja erilaista lisäarvoa. Vanhalla on arvo sinänsä, kun se otetaan osaksi uutta kaupunkitilaa. Siihen liittyy ymmärrys, että meidän koko elinkaaressa tulemme jostakin, meillä on historia ja tilalla on merkitystä. (Boman 2011.) Lisäarvoa voi syntyä myös tilan rosoisuudesta ja säröisyydestä. Tilaa ei kannata puunata liian siloitetuksi ja tyylikkääksi. On jopa hyvä, jos tilasta pystyy näkemään, että se on ollut tehdas eikä vanhoja rakenteita ole peitetty (Salovaara 2011). Vanhan tilan välttämätön korjaaminen mahdollistaa myös tilan käyttäjille vaikuttamisen ja tekemisen mahdollisuuden: Tämä on ehkä jonkun mielestä ruma ja rosoinen mutta täällä on mahdollista jokaisen tehdä jotakin omilla käsillään. Vaikuttaa tilaan, saa maalata itse seinän punaiseksi jos haluaa. Sitä kautta tulee se käsitys yhteisestä tilasta ja yhteisestä omaisuudesta. Tilaa alkaa kunnioittaa ja tämä vahvistaa meidän yhteishenkeä. Talohenkeä ei voi ostaa vaan se luodaan ja tämä henki näkyy seinissä, kalusteissa ja kaikessa. (Lahtinen 2011.) Kun remontoinnissa ei pyritä täydellisyyteen, pystytään pitämään vuokratkin alempana. Lisäksi vanhan tilan uudessa käytössä on se etu, että tilan historiallisuus luo valmiiksi sen hyväksyttävyyden uudessakin käyttötarkoituksessa eikä kansan syvistä riveistä tule vastustusta (Honkimäki 2011). Parhaimmillaan vanhan rakennuksen henki ja uusi käyttötarkoitus ovat yhtenevät, ne resonoivat (Pajunen 2011). Teollisen historian tarinat Vanhat teollisuusrakennukset ovat osa paikkakuntansa teollisuus- ja kulttuurihistoriaa. Uudessa käyttötarkoituksessa paikan historian tunnistaminen on keskeinen onnistumisen elementti. Finlaysonin kiinteistön omistavan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kiinteistöpäällikkö Hannu Boman (2011) korostaa finlaysonilaisuutta, jota toteutetaan Manilla

27 27 esimerkiksi valitsemalla vuosittain Mr. tai Mrs. Finlayson. Hän painottaa myös paikan tarinoiden merkitystä: Herätimme henkiin vanhan tarinan kummittelevasta laitosmiehestä, Juhasta. Pyrimme ylläpitämään tällaisia tarinoita, niillä on iso merkitys. Jos kohteella ei ole tarinoita, se ei ole kiinnostava. Myös Vanhaan Paukkuun liittyy tarinoita. Lapuan kaupungin museotoimenjohtaja Esa Honkimäki (2011) kertoo, miten viime sotia edeltäneestä tapahtumasta, joka koski vieraan vallan vakoilutoimintaa, tehtiin teatteriproduktio. Myös traaginen räjähdys on mukana kulkeva, laajeneva tarina. Ensin oli räjähdys, johon liittyen pajarakennus muutettiin muistokappeliksi. Yhtenä muistopäivänä uhrien valokuvat laitettiin seinälle. Sitten eräässä taidenäyttelyssä valokuvat oli otettu taideteoksen aiheeksi. Toissa kesänä meillä oli residenssissä irlantilaisia taiteilijoita, joihin patruunatehtaan tarina vaikutti niin voimakkaasti, että he laittoivat joulukuussa avatun näyttelynsä nimeksi 7.42 eli sen hetken kun räjähdys tapahtui.

28 28 Kaupunkilaiset, tilan käyttö ja kontrolli Tilojen toimivuus, menestyminen ja kannattavuus riippuu myös niiden sidoksesta lähiyhteisöön ja kaupunkilaisiin. Toiminnan katalysaattoreina ovat yleensä aina luovat, idearikkaat ihmiset ja toiminta on hyvinkin spontaania. Jos tilojen käyttö on suunniteltu keskitetysti ylhäältä alaspäin kuuntelematta kaupunkilaisten ja tulevien käyttäjien toiveita, niin tila ei ole pidemmän päälle kovin elinvoimainen. Suhde kaupunkilaisiin, tilan käyttäjiin, saattaa kuitenkin olla hyvinkin vaihteleva. Tampereen Finlaysonilla yksi toiminnan kulmakivi on alueen turvallisuus. Alueella pyritään järjestyshäiriöiden minimointiin siten, että ylläpidetään nollatoleranssi laitapuolenkulkijoiden suhteen. Kriteerinä on se että Finlaysonin alueelle pitää pystyä tulemaan lauantai-iltana lasten kanssa elokuviin niin, että lasten ei tarvitse kohdata humalaisten örvellystä. (Boman 2011.) Tutkija Sampo Ruoppila (2011) näkee vartioinnin kuitenkin latistavana voimana. Mitä enemmän laitetaan rajoja ja vartiointia, sitä latteampaa on toiminta ja tavoitteena näissä yleensä oleva luovuus ja uuden toiminnan synnyttäminen estyy. Ruoppilan mukaan on ymmärrettävää, että tällaisilla tiloilla on tietysti erilaisia profiileja eikä ole mitään yhtä oikeaa tapaa. Näyttää kuitenkin siltä, että tilojen eräänä erottelu-ulottuvuutena on kontrolli suvaitsevuus eli kuinka paljon käyttäjille suodaan vapauksia, kuinka

29 29 paljon olemista ja tekemistä rajoitetaan. Kontrolli on Hille Koskelan (2009) kuvaamaa nykyajan kaupunkisuunnitteluun liittyvää pelon arkkitehtuuria, joka näkyy juuri julkisten tilojen nollatoleransseina ja kaupunkikurin tiukentamisina. Verkostoituminen ja yhteisöllisyys toimijoiden kesken Uusien kulttuuri- ja luovan alan tilojen toimijakokonaisuuksien keskinäinen yhteistyö ja verkostoituminen vaihtelevat huomattavasti. Jos tarkoituksena on tuottaa ideoita, tällöin todennäköisesti myös syntyy yhteistyötä, kumppanuutta ja kollektiiveja. Kumppanuudella voi olla kuitenkin ensisijainen tai toissijainen rooli ja merkitys. Osa kokee roolinsa toisista irrallisena eikä kumppanuutta tärkeänä ja itselleen hyödyllisenä, Tällöin aktivoivaa synergiaa ei synny. (Kiviniemi & Saarelainen 2009, 48.) Äärimuotona on eräänlainen tiedekeskusmalli, jossa vain vuokrataan toimitilaa ja toimijat ovat varsin erillään. Käytännössä tarkastellut tilat ovat yhteistyörakenteiltaan väljiä. Toimijat ovat yhteistyössä keskenään, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Esimerkiksi Turun Manillassa uuden vuokralaisen tullessa pyritään tämä tutustuttamaan ainakin lähivuokralaisiin (Salovaara 2011). Osin toimijat tuntevat toisensa valmiiksi ja näin syntyy luonnollista verkostoitumista ja yhteistyötä, jota ei tarvitse varsinaisesti edesauttaa. Jyväskylän Jelmun treenikämppä-rakenne on mielenkiintoinen. Yhdessä kämpässä on päävuokralainen, joka vastaa vuokraamiseen ja tilojen käyttöön liittyvistä asioista ja muut bändit ovat tämän alivuokralaisina. Päävuokralainen voi Jelmun ohitse alivuokrata ja kämpän asioita hoitava välittää tästä tiedon. Toimintarakenne tässä muodossa tarjoaa bändeille tietyn vapauden ja joustavuuden. Tällaista toimintamallia voidaan pitää monikeskisenä verkostona (Möller, Rajala & Svahn 2009, ). Hämeenlinnan Verkatehtaalla toimitilan vuokraaja on selkeästi asiakkas. Tällöin vuokrasopimus määrittää luvatut asiat, yhteisön arvot ja hyödykkeet. Asiakkaan oma asia on, kuinka aktiivisesti käyttää tarjolla olevia palveluita ja sitoutuu Verkatehtaan yhteisöön. (Astor 2011.) Myös Tampereen Finlaysonia voidaan pitää Verkatehtaan kaltaisena keskitettynä verkostona (Möller, Rajala & Svahn 2009, ). Tavoitteena on vuokralaisten kokonaisuus, joka täydentää toisiaan eikä syö toinen toistaan. Hannu Bomanin mukaan (2011) ei olisi järkevää, jos Finlaysonin alueella olisi vaikkapa Finlaysonin alue Messu- ja kongressikeskus Verkatehdas

30 30 seitsemän hampurilaisravintolaa. Vuokralaispoolin tavoitteena on olla miksattu kokonaisuus eli se sisältää erilaisia toimijoita, jotka kiinteistön ylläpitäjä valitsee sikäli kuin ne sopivat kokonaisuuteen. Keskitettynä verkostona voidaan nähdä myös Lapuan Vanhan Paukun organisaatio. Se on kuntaomisteinen ja sisältää neljä kaupungin hallintokunnan toimintoja: kirjastotoimen, kulttuuritoimen, musiikkiopiston ja kansalaisopiston. Kumppanuudet ja verkosto voivat synnyttää myös oman historiansa. Möllerin, Rajalan ja Svahnin mukaan (2009, 228) verkoston toimijoiden yhteiset kokemukset muodostavat alan kollektiivisen muistin ja rakentavat tarinoita ja myyttejä. Vanhat liittoumasuhteet, kilpailu- ja yhteistyö, menestykset ja välistävedot ovat myöskin osa tätä yhteistä muistia. Kumppanuushistoria korostui erityisesti kahdessa tarkastellussa tilassa, Jyväskylän Lutakossa ja Turun Manillassa. Selkeästi kummankin tilan historiaan liittyvä kansanliikeomainen lähtökohta on ollut omiaan vahvistamaan yhteisiä tarinoita, niiden merkityksellistämistä ja kierrättämistä ja myös mahdollisia kumppanuusvalintoja. Siitähän oli kauheat sodat, että kaupunki oli jo luvannut, että tämä vedetään tasaiseksi. Ja kun tämä ikään kuin menetettiin, niin siksi tähän tuli kerrostaloja viereen tosi tiiviisti. Ja välit oli vähän huonot silloin kaupungin kanssa. (Salovaara 2011.) Kumppanuutta vahvistaa myös yhteisöllisyys, yhteishenki ja yhdessä tekeminen. Tämä korostuu erityisesti Jelmussa ja sen vapaaehtoistoiminnan muodoissa. Jelmun hallituksen puheenjohtaja John Pajunen (2011) kuvaa konkreettista talkoohenkeä seuraavasti: Joka kevät on meidän yhteiset talon talkoot ja silloin tulee väkeä. Nyt oli keväällä pihahommissa ja kiinteistön korjauksessa väkeä mukana talkoomeiningillä. Erilaisia hommia on talven jälkeen, on pihatöitä, aidanmaalausta, maalausta, varaston siivoamista. Se on ideologinen asia tässä meidän talossa, että yritetään pitää tällaista yhteisyyttä. Johtaminen Säätiö perustettiin 2007 ja siinä oli Tanssitaidesäätiö taustalla. Silloin tähän tuli mukaan ihmisiä kuten Harri Andersson yliopistolta, jotka olivat kiinnostuneita tästä Manillasta että tämä suojellaan. Tarkastelluissa tiloissa johtaminen koettiin ikään kuin taustalla olevaksi. Hannu Boman (2011) kuvaa tätä Tampereen Finlaysonin osalta seuraavasti:

31 31 En miellä johtamaan itseäni vaan yhteistoimintaverkoston johtajaksi, enemmän sellainen että kerään ympärilleni ihmisiä, erilaisia tyyppejä, joilla on erilaisia ideoita ja ajatuksia. Yhdessä mietitään ja olen poikkeuksellinen johtaja että en juurikaan ohjaa sitä keskustelua ja katsotaan mitä syntyy. Mutta tämä on pidettävä taloudellisesti kannattavana ja tämä on puhdasta realiteettia. Tämän oltava kunnossa jotta voidaan miettiä muita asioita. Tällaista johtamista voi siis kuvata sellaiseksi vastuun kantamiseksi, mihin sisältyy kontrollia, sääntelyä, ohjausta, kannustamista, taivuttelua mutta se ei välttämättä kohdistu kaikkiin verkoston jäseniin (Kiviniemi & Saarelainen 2009, 48). Kuitenkin Hannu Bomanin kuvaamalla tavalla liiketoiminnallinen kannattavuus määrittelee johtamistoimintoja. Kyse on operatiivisesta johtamisesta ja liiketoimintasuunnitelman toteuttamisvastuusta. Johtaminen jakautuu valtuutuksina myös alaspäin. Johtaja voi kokea olevansa enemmänkin palvelija kuin johtaja. Manillan isännöitsijä Kari Salovaara (2011) kuvaa omaa rooliaan tästä näkökulmasta: Kiviniemi & Saarelainen (2009, 47) puhuvat johtamisesta mahdollistamisena, mikä on lähellä prosessijohtamisen orientaatiota. Toiminta prosessissa on joustavaa ja tiimivetoista, johtaminen on tilanteiden luomista ja tuen antamista kumppanuuden ja toimintojen kehittymiselle. Tällainen johtaminen vaatii omanlaistaan taitoa ja osaamista. Tätä kuvaa hyvin Tobias Teichin, Matthias Meyerin ja Jens Aderholdin (2002) käyttämä termi verkostokompetenssi (network competency). He viittaavat Picot & Reichwald & Wigandin (1998) käsitykseen, että tähän verkostokompetenssiin kuuluu sosiaalinen, kommunikatiivinen ja kognitiivinen kompetenssi sekä kompetenssi integroida ja neuvotella. Haastattelujen perusteella juuri tällainen verkostokompetenssi näyttäisi olevan keskeinen kumppanuusjohtamisen taito ja elementti. Toimijoiden väliset verkostot tällaisissa luovan alan tiloissa ovat varsin väljiä, seittimäisiä, potentiaalisia, eikä niissä tarvita näkyvää päivittäisjohtamisen aktiivisuutta ja näkyvyyttä. Vuorovaikutuksellisuuden korostaminen tarkoittaa käytännössä hyvää tilanneherkkyyttä ja verkostoluonteen tajuavuutta, jotta synergiaedut aktualisoituvat juuri silloin, kun se on tarpeellista. Jos vuokra on myöhässä niin ystävällisesti karhuan sitä ja koetan ymmärtää vuokralaisen tilannetta.

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde?

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde? VERKATEHTAAN ALUEEN TALOUDELLINEN VOLYYMI Henna Kähkönen Hallintotieteen yo Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hämeenlinnassa 13.5.2013 1. Miten Verkatehtaan alueelle kasvanutta kulttuuritoimijoiden

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Tarja Rautiainen-Keskustalo Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/musiikintutkimus Mitä taloudellisia,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot