Lempäälän. ELINKEINOstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2012-2016. Lempäälän. ELINKEINOstrategia"

Transkriptio

1 Lempäälän ELINKEINOstrategia

2 Kuvat: Lempäälän kunta Arkkitehdit Tommila Oy John Foxx Images

3 Johdanto Lempäälässä on monipuolinen elinkeinorakenne sekä runsaat palvelut. Kunnan sijainti Tampereen kaupunkiseudulla moottoritien kupeessa tekee Lempäälästä helposti lähestyttävän, logistisesti hyvän ratkaisun yrityksille ja näiden yhteistyökumppaneille. Yritysten määrä on kasvanut Lempäälässä koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2011 lopulla Lempäälässä toimi noin 1400 yritystä. Myös Lempäälän väestönkasvu on ollut valtakunnallisesti vahvaa koko 2000-luvun. Lempäälä on ollut erityisesti nuorten lapsiperheiden suosiossa asumispaikkaa valittaessa. Lempäälän elinkeinopoliittinen strategia vuosille kantoi nimeä Luovan yrittäjyyden Lempäälä. Strategian tausta-aineistona hyödynnettiin useita paikallisia ja seudullisia strategiadokumentteja, joiden pohjalta hahmotettiin toimintaympäristön muutoksia. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi globaalitaloudessa ja alueen elinkeino- ja väestörakenteessa odotettavissa olevien muutosten johdosta on tullut tarpeelliseksi päivittää Lempäälän elinkeinostrategia vastaamaan ja varautumaan em. muutoksiin. Lisäksi aivan viime aikoina on virinnyt keskustelu Tampereen kaupunkiseudun kuntarakenteesta. Tästäkin syystä havaittiin tarpeelliseksi määrittää ja päivittää Lempäälän oma tahtotila myös elinkeinostrategisesta näkökulmasta. Lempäälän elinkeinostrategian päivitys suuntaa erityisesti vuosiin Päivitys pohjautuu Luovan yrittäjyyden Lempäälä -elinkeinostrategiassa määritettyihin painopisteisiin ja päivityksessä onkin keskitytty erityisesti painopistealueiden kirkastamiseen ja konkretisointiin sekä pukemaan ne toteutettaviksi toimenpiteiksi. Näin uusi elinkeinostrategia on looginen jatkumo pitkäjänteiselle ja jatkuvalle Lempäälän elinkeinopoliittiselle kehittämiselle. Lempäälän elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä (ELPO) käynnisti Lempäälän elinkeinostrategian valmistelun syksyllä 2011 ja ohjasi prosessia neljässä työseminaarissa. Työskentelyä täydennettiin haastatteluilla sekä laajalla verkkokyselyllä Lempäälän yrityksille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Edellä mainitun kyselyn tulosten, haastattelujen ja ELPO-työryhmän työskentelyn tuloksena Lempäälän elinkeinostrategian keskeisiksi tavoitteiksi ja painopistealueiksi määritettiin: Lempäälä Yrittäjyyden mallikunta Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Uudet avaukset kasvaviin ja voimistuviin trendeihin sekä Lempäälän luontaisiin vahvuuksiin pohjautuen. Tavoitteet ja painopistealueet on avattu konkreettisiksi toimenpiteiksi, joiden toteuttamisessa ja tukemisessa Lempäälän kunnalla ja Lempäälän Kehitys Oy:llä on keskeinen rooli. Olli Viitasaari Kunnanjohtaja Lempäälän kunta Kari Löytty Toimitusjohtaja Lempäälän Kehitys Oy Strategia on toteutettu yhteistyössä Swot Consulting Oy:n kanssa. 3

4 Sisältö Johdanto 3 Elinkeinostrategian toimintaperiaatteita 5 Elinkeinostrategian tavoitteet 6 Yrittäjyyden mallikunta 7 Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen 8 Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen 9 Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen 10 Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen 11 Uudet avaukset 12 Elinkeinostrategian toimenpiteet 13 Toimenpidesuunnitelmat Yrittäjyyden mallikunta 14 Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen 15 Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen 16 Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen 17 Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen 18 Uudet avaukset 19 Tilastoja Lempäälästä Väestö 22 Työpaikat ja työllisyys 23 Uudet yritykset 25 4

5 Elinkeinostrategian toimintaperiaatteita Toimintaperiaate 1. Avoimuus ja 1 läpinäkyvyys 2 2. Rehellisyys Kuvaus Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä periaatteita kunnan päätöksenteossa, päätöksenteon tulee olla nopeaa ja yhdenvertaista. Yritysvaikutusten arvioinnilla pyritään kehittämään ja ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Kunnan asioiden ja päätöksenteon tehokas viestintä ja tiedottaminen kuntalaisille ja yrityksille on tärkeä osa tehtyjen päätösten perustelua ja päätöksien jalkauttamista. Tiedottamisessa tulee huomioida päätöksenteon luottamuksellisuus ja liikesalaisuudet, joten tiedottamisen oikea-aikaisuuden merkitys korostuu. Yhteistyötä ja keskustelua kunnan ja yrittäjien välillä pyritään kehittämään ja ylläpitämään olemalla aktiivisesti kontaktissa yritysten edustajien kanssa. Kunnan päätöksenteossa ja toimenpiteissä noudatetaan markkinaehtoisuuden periaatetta; markkina- ja kilpailutilanteeseen ei pyritä vaikuttamaan yritys- tai toimialakohtaisilla tuilla tai subventioilla. Kunnan elinkeinostrategisille painopistealueille hyväksytään kuitenkin tehostetut toimenpiteet vaikuttavuuden maksimoimiseksi näillä strategisesti tärkeiksi koetuilla alueilla. Vain kohdennetuilla toimilla voidaan saada rajallisten resurssien aikaansaama vaikutus merkittäväksi. Kunnan elinkeinopoliittiset päätökset ovat kunnan kokonaisedun mukaisia. 3. Rohkeus ja 3 uudistuminen 4 5 Aktiivinen oma rooli seudullisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä Aktiivinen seuranta ja ohjaus sekä hallittu riskinotto Lempäälän kunnalla tulee olla rohkeutta päätöksenteossa, uusissa asioissa ja linjauksissa tehdä valintoja. Päätökset on oltava hyvin perusteltavissa ja ne on myös uskallettava jälkikäteen kyseenalaistaa, jos esimerkiksi olosuhteet muuttuvat päätöksen kannalta epäedullisiksi. Päätöksenteossa on pystyttävä myös pitkäjänteiseen, yli hallintokausien jatkuvaan pitkän linjan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen. Vastaavasti on tavoiteltava myös nopeita ja konkreettisia muutoksia, jotta elinkeinopoliittisesta uudistumisesta ja kehittämisestä saadaan positiivinen itseään edistävä kierre. Lempäälän kunnalla on oma aktiivinen roolinsa seudullisessa yhteistyössä. Lempäälä toimii yhteistyössä sekä alueen kuntien että muiden seudullisten toimijoiden kanssa (esim. Tredea). Lisäksi toimitaan valikoidusti kansainvälisesti suoraan itse ja alueellisen yhteistyön kautta. Lempäälä tuo seudulliseen kehittämiseen omat vahvuutensa ja hyödyntää vastavuoroisesti seudun muiden kuntien ja toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet osana tätä seutukuntaa. Lempäälän kunta seuraa aktiivisesti omaa toimintaansa ja tekemiensä päätösten ja linjausten vaikutuksia. Seurannasta saatua palautetta käytetään toimien ja päätösten ohjaamisessa sekä korjaavien toimenpiteiden täytäntöön panossa. Lempäälän kunta ei lähde mukaan sellaisiin toimiin, joissa riskitaso on huomattavan korkea ja riski toteutuessaan aiheuttaisi merkittäviä rahallisia tai muita tappioita. Merkittävät panostukset pyritään hankkeistamaan ja niihin pyritään mahdollisuuksien mukaan hakemaan myös ulkopuolista rahoitusta. 5

6 Elinkeinostrategian tavoitteet Uudet avaukset Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen 6

7 Yrittäjyyden mallikunta Lempäälän elinkeinostrategian läpileikkaavana päätavoitteena on tukea yrittämistä ja luoda yrityksille toiminnan edellytykset sekä mahdollistaa helppo ja joustava yhteistyö eri tahojen välillä. Tavoitteena on tehdä Lempäälästä yrittäjyyden mallikunta, jossa: Kunta arvostaa yrittäjää ja yrityksiä ja tiedostaa yritysten merkittävän roolin kunnan taloudelle. Kunta toimii aktiivisessa yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa ja huomioi myös yrittäjien henkilökohtaiset tarpeet ja pyrkii tukemaan heitä toimillaan. Kunnalla on olemassa sekä uusille että nykyisille yrityksille ja yrittäjille selkeä ja houkutteleva tarjooma, jonka edut ja vahvuudet ovat helposti viestittävissä. Oheispalvelujen merkitys ja kunnan yleinen houkuttelevuus ovat myös tärkeitä tarjooman osatekijöitä. Kunnan tarjoamat elinkeinopalvelut ja muut yritysasiat sujuvat nopeasti ja sujuvasti. Kaavoitus- ja rakennuslupapalvelut sekä ympäristövalvonta toimivat esimerkillisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja ne tukevat yritysten toimintaa. Vallitsee yritysmyönteinen ilmapiiri ja kunta tukee toimillaan yrittäjyyttä ja erityisesti kasvuyrittäjyyttä. Kunta tukee toimillaan yritysten uudistumiskykyä sekä aloittavia yrityksiä. Uusien yritysten houkuttelemisen lisäksi huomioidaan jo olemassa oleva yrityskanta ja kohdellaan sitä tasapuolisesti. Kunta on säännöllisessä yhteydenpidossa yrityksiin, jotta yritysten tarpeet voidaan ennakoida ja tunnistaa jo hyvissä ajoin. Yrityselämään liittyvään viestintään ja tiedottamiseen panostetaan. Elinkeinopoliittiset päätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet viestitään ja tiedotetaan tehokkaasti, kattavasti ja oikea-aikaisesti. Lempäälän Yrittäjät Kunta seuraa aktiivisesti tekemiensä päätösten ja linjausten vaikutuksia sekä hyödyntää seurannasta saatua palautetta korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa (esim. lupakäytännöt). 7

8 Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi elinkeinostrategian keskeisimmistä painopistealueista ja pitkän tähtäimen kehityskohteista. Tavoitteena on muodostaa elinvoimainen, vahva ja itsenäinen kuntakeskus (vastakohtana keskuksen lähiöitymiselle ). Lempäälän erinomainen sijainti ja ainutlaatuisen vesistön läheisyys luovat hyvät puitteet kokonaisvaltaiselle ja luovalle kehittämiselle. Kuntakeskuksen kehittäminen pohjautuu kahteen perustekijään: 1. Väestöpohjan kasvattaminen kuntakeskuksessa: Kunta edesauttaa kuntakeskustan asuinrakentamisen kiihdyttämistä, mikä on kuntakeskustan kaupallisen elävöittämisen perusedellytys. - Tämä sisältää sekä asuin-, liike- että toimistorakentamisen, joilla kaikilla on tärkeä rooli keskuksen elinvoimaisuuden kehittämisessä. - Tavoitteena on muodostaa selkeä kuntakeskus, jossa on keskukselle tyypillisiä kolmen toiminnon kerrostaloja. (Kivijalkakaupat toimistokerrokset asuinkerrokset.) Kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen mahdollistaa myös sen laajenemisen. Kuntakeskuksen vahvuutena ovat sen sijainti ja hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet sekä maanteitse ja rautateitse että lentoteitse. Lempäälän kuntakeskuksen hyviä rautatieyhteyksiä sekä Tampereen että Helsingin suuntaan pyritään hyödyntämään työpaikkaliikenteen osana entistä paremmin. - Tavoitteena on lisätä työpaikkojen määrää rautatien läheisyydessä (esim. toimistohotelli). - Työmatkaliikenteen kannalta tärkeitä junavuoroja pyritään lisäämään ja kehittämään. Kuntakeskuksen kehittyessä ja laajentuessa sen liikenneyhteyksien ja pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää, jotta asiointi keskuksessa saadaan helpoksi ja joustavaksi. Kuntakeskustan kehittämisessä panostetaan kuntalaisten viihtyvyyteen ja elinolojen huomioimiseen tavoiteltavissa palveluissa, esim. veden hyödyntäminen. 2. Kaupallisen toiminnan ja palvelujen lisääntyminen kuntakeskuksessa: Kuntakeskuksen väestöpohjan lisääntyminen mahdollistaa isojen kaupan yksiköiden sijoittumisen kuntakeskukseen. Nämä puolestaan luovat alueelle tarvittavaa vetovoimaa ja volyymia ja tukevat näin myös pienempien yritysten sijoittumista alueelle. Julkisten palvelujen (esim. kirjasto, koulu) sijoittamisessa otetaan myös huomioon niiden elävöittävä vaikutus elinkeinoelämälle. Tavoitteena on muodostaa monipuolinen ja elinvoimainen kuntakeskus. Kuntakeskuksen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä huomioidaan kattavasti kehittämisen eri osa-alueet, kuten arkkitehtuuriset ratkaisut, infrastruktuuri, tietoliikenne, yhteydet ja lähipalvelut. Kehittämisprosessi jo itsessään on ainutlaatuinen ja luo edellytyksiä uudenlaisille toimintamalleille ja ratkaisuille. 8

9 Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Lempäälän kunta pyrkii ennakoimaan ja selvittämään yritysten tulevia tarpeita niin, että sillä on tarjota kuntaan sijoittuville ja toimintaansa laajentaville yrityksille niiden toimintaan soveltuvia tontteja joustavasti ja nopeasti. Tavoitteena on pyrkiä yrittäjälähtöisesti tarjoamaan yrityksille niille soveltuvia vaihtoehtoja ilman pitkällistä ja kankeaa byrokratiaa. Yritysalueiden kehittämisessä tärkeitä periaatteita ovat: Marjamäen yritysalue on jatkossakin tärkeä kehittämiskohde osana Lempäälän yritysaluetarjoomaa. Yritysalueiden kehittämisessä tehdään aktiivisesti seudullista yhteistyötä (erityisesti Pirkkalan, Valkeakosken ja Tampereen kanssa). Tavoitteena on tulevaisuuden näkemysten jakaminen, esim. Valkeakoski Marjamäen laajentuminen Pirkkala uudet tielinjaukset; Kortejärven ja Linnakallion yhdistävä yritysalue Tampere Vuoreksen yritysalue Uusien yritysalueiden aktiivinen ja ennakoiva suunnittelu mahdollistaa kunnan yritysaluetarjonnan kehittämisen, esim. uusien tielinjauksien mukaiset alueet, oikoradan huomioiminen jne. Ennakointi yritysalueiden suunnittelussa on tärkeää, koska kaavoitus- ja maanhankintaprosessit ovat pitkiä. Näin ollen yritysten tuleviin tarpeisiin on pystyttävä varautumaan jo hyvissä ajoin ennakoivalla maanhankinnalla ja kaavoituksella. Yritysalueiden kehittämisessä huomioidaan yritysten kokonaistarpeet liittyen mm. liikennejärjestelyihin, infrastruktuuriin, kunnallistekniikkaan, tietoliikenneyhteyksiin ja palveluihin. Yritysalueita ja tontteja markkinoidaan aktiivisesti ja yritysten ilmaisemiin tonttitarpeisiin reagoidaan viipymättä. N E K Tontinluovutusprosessia kehitetään siten, että ennen tontin myyntiä varmistetaan, että hanke on toteuttamiskelpoinen ja toteutettavissa suunnitellussa määräajassa. 25 VÄHÄ- VAITTI PARTOLA TAKA- MAA LIN NNA- KALLIO K Kehä 1 SARAN N- KULM MA 32 LAHDESJÄ RVI 29 -LAKALAI LAIVA K 5 RAJASI ASILT A VUORES 13 Kehä 2 HER He Kunnan aiemmin luovuttamien yksityisten tonttien rakentamista keskeisillä alueilla joudutetaan yhteistyössä yritysten kanssa, esim. yhteismarkkinoinnin keinoin. KORTEJÄRVI 6 AITTOMÄKI 7 8 KII LTO Yritysalueiden kehityksessä pyritään huomioidaan niiden profilointi sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. KULJUN KARTANOA 9 K MARJA RJAMÄKI 12 Yritysalueille pyritään houkuttelemaan myös uusia toimialoja (esim. terveys, hyvinvointi tms.) ja profiloimaan alueita vastaavasti. Alueita voidaan kehittää ja profiloida myös nykyisten veturiyritysten ympärille. 9 MOISIO 10 LEMPÄÄ EMPÄÄLÄ Ä 11 9 KATE PAL K

10 Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Lempäälä etsii ja ottaa oman selkeän roolin seudullisessa yhteistyössä ja pyrkii aktiivisesti hyödyntämään sen tarjoamat synergiaedut. Seudullinen yhteistyö tarjoaa osallistuville tahoille mahdollisuuden olla enemmän kuin osiensa summa, mikä on tärkeää erityisesti yhteisissä suurissa hankkeissa. Seudullisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Seudullisen tason yhteistyö tullaan jatkossakin hoitamaan Lempäälän oman elinkeinotoimen yksikön toimesta. Seudullinen yhteistyö tuo Lempäälälle: Lempäälä tuo seudulliseen yhteistyöhön: Synergiaedut laajemmista kokonaisuuksista ja kansainvälisistä verkostoista (esim. Pietari). Suurempien hankkeiden mahdollisuudet. Pirkanmaan merkittävimmän matkailijavolyymin (Ideapark). Riittävän kokoisen itsenäisen kunnan ja sen yrittäjäpohjaisen toiminnan ja joustavan ajattelutavan. Kansainvälistä ja kansallista tunnettuutta. Konkreettisia hankkeita tarjolle kaikille seudun kunnille. Selkänojaa ja lisävoimaa edunvalvontaan. Ainutlaatuisen ja toimivan elinkeinoelämän kehittämisen mallin, jossa vuorovaikutus yritysten ja yrittäjien kanssa toimii. Elinkeinoelämän kehittämiseen sitoutuneet luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Osaajien kriittistä massaa ja uusia ajatuksia kehitystyöhön. Riittävät ja toimivat resurssit. Seudullinen koulutuspolitiikka varmistaa työvoiman saatavuutta ja osaamista. Seudulliset klusterit ja esim. SHOK-huippuosaamiskeskukset. Mahdollisuuksia liikenneväylien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Elinkeinopolitiikan valitut osa-alueet Tredean toteuttamana erillisen sopimuksen mukaan (esim. osaava työvoima, kansainväliset investoinnit, matkailu, innovaatiot). Ketterän toiminnan ja nopean päätöksenteon. Luovan ilmapiirin ja toimintaympäristön. Yhteistyöhaluisen ja -kykyisen elinkeinopolitiikan. Kokemuksen kansainvälisistä hankkeista Hyvin hoidetun maapolitiikan, jonka ansiosta Lempäälässä on tontteja tarjottavaksi. Kahdenvälisen yhteistyön Pirkkalan ja Valkeakosken kanssa. Marjamäen ja Kortejärven yritysalueiden volyymin sekä tulevaisuuden potentiaalin. 10 Profiloidut yritysalueet.

11 Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Kunta panostaa matkailun kehittämisessä kokonaisvaltaisen tarjonnan ja elämyksellisyyden kehittämiseen. Matkailun kehittämisen painopiste tulee olemaan perhe- ja elämysmatkailussa. Näillä osa-alueilla Lempäälä voi hyödyntää parhaiten sen luontaisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Erityisesti luonto ja vesistön läheisyys tarjoavat mahdollisuuksia kehittää ainutlaatuisia matkailukokemuksia. Lempäälä sijaitsee lähellä suurta kaupunkia, mutta pystyy tarjoamaan luontoon läheisesti liittyviä elämyksiä idyllisessä ympäristössään sekä näihin liittyviä laadukkaita palveluja. Vesistön läheisyys mahdollistaa esimerkiksi kalastus- ja veneilymatkailun kehittämisen. Lempäälässä sijaitseva Ideapark on kansallisessa mittakaavassa erittäin merkittävä vetovoimatekijä, jossa käy vuodessa n. 8 miljoonaa kävijää. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään entistä paremmin tämä merkittävä matkailupotentiaali niin, että Ideaparkin vetovoimaa säteilytetään koko kuntaan ja muihin kohteisiin. Tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät Lempäälässä pidempään ja käyttäisivät sen tarjoamia palveluja monipuolisemmin. Esim. Ideaparkin lähelle rakennettavalla hotellilla olisi positiivinen vaikutus koko kunnan matkailulle. Ideapark vetää paljon myös ulkomaisia, mm. venäläisiä matkailijoita. Tämäkin potentiaali pyritään hyödyntämään tulevaisuudessa paremmin. 11

12 Uudet avaukset Edellä mainittujen viiden elinkeinopoliittisen tavoitteen lisäksi Lempäälä seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä havainnoi ja kartoittaa esille nousevia haasteita ja mahdollisuuksia voidakseen ketterästi reagoida niihin. Näin ollaan valmiita toteuttamaan mahdollisia uusia elinkeinopoliittisia avauksia, jotka koetaan strategiajaksolla tarpeellisiksi. Tulevaisuuden uudet elinkeinopoliittiset avaukset voivat löytyä kasvavien trendien mukaisilta aloilta, eri osa-alueiden rajapinnoilta ja asioiden yhdistelemisestä uusilla tavoilla. Kasvaviin trendeihin ja Lempäälän luontaisiin vahvuuksiin perustuvia uusia avauksia voisivat olla esim. Hyvinvointipalvelujen ja -teknologian yhdistäminen Lempäälän sijaintiin luonnon ja vesistön lähellä. Logistinen sijainti mahdollistaa myös Venäjäulottuvuuden ja siihen liittyvän potentiaalin hyödyntämisen. Lempäälä on fiksun yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen keskus. Esim. ainutlaatuinen yhteistyö rakennetun ympäristön huippuosaamiskeskittymän RYM Oy:n kanssa luo edellytyksiä uusille innovaatioille. Rakennusalan yritykset muodostavat myös merkittävän osan Lempäälän yritysrakenteesta. Ruoka- ja elintarviketeollisuuden keskittymä. Luomu-, lähi- ja perinneruoat ovat kasvavia trendejä niin Suomessa kuin maailmallakin. Lempäälä sijaitsee logistisesti erinomaisessa paikassa ja Lempäälästä löytyy mm. maailman ensimmäinen digitaaliohjattu ruoan hiilidioksidipakastamo. Pirkanmaalla on myös vahvat elintarviketeollisuuden perinteet. Merki ävä työpaikkaalue Rata ja moo ori e samassa liikennekäytävässä Lempäälä edesauttaa kehitysprosessia, jossa tulevaisuuden oikorata ja moottoritie kulkevat samassa korridoorissa lentoaseman kautta. Ratkaisu mahdollistaa tulevaisuudessa (15 30 vuotta) eri liikennemuotojen kohtaamisen lentoasemalla ja lentoaseman merkittävän kehittymisen sekä henkilö- että rahtiliikenteen osalta. Kentän ympäristöön on synnytettävissä tulevaisuudessa erittäin merkittävä työpaikka-alue. 12

13 Elinkeinostrategian toimenpiteet 1. Rakentamishankkeiden käynnistäminen ja kuntakeskuksen asiakasmäärän lisääminen 2. Kaupallisten palveluiden houkutteleminen kuntakeskukseen 3. Kuntakeskuksen viihtyvyyden kehittäminen 4. Hyvien liikenneyhteyksien parempi hyödyntäminen 5. Pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen 1. Nykyisten yritysalueiden laajentaminen ja jatkokehittäminen 2. Tulevien yritysalueiden huomioiminen maakuntakaavassa 3. Tulevien yritysalueiden aktiivinen ja ennakoiva suunnittelu 4. Ennakoiva maanhankinta ja kaavoitus 5. Tonttien markkinointi ja luovutusprosessin kehittäminen 6. Seudullisen yhteistyön lisääminen yritysalueiden kehittämisessä 1. Yrittämisen arvostuksen lisääminen 2. Kokonaisvaltaisen tarjooman kehittäminen yrityksille 3. Yrityspalveluiden sujuvuuden kehittäminen 4. Yrityskäyntien lisääminen 5. Elinkeinopoliittisen viestinnän tehostaminen 6. Elinkeinopolitiikan vaikutusten arviointi ja korjaavat toimenpiteet Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Uudet avaukset 1. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta 2. Uudet avaukset -ideaaihioiden kartoittaminen 1. Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen seudun kuntien kanssa 2. Oman selkeän roolin etsiminen ja aktiivinen ottaminen 3. Oman panoksen tuominen seudulliseen yhteistyöhön 4. Seudullisten yhteistyömuotojen ja tavoitteiden selkeytys 5. Konkreettisten yrityshankkeiden ja -kontaktien saaminen 1. Kokonaisvaltaisen matkailutarjonnan ja elämyksellisyyden kehittäminen 2. Ideaparkin alueen kehittäminen ja monipuolistaminen 3. Ideaparkin matkailupotentiaalin säteilyttäminen koko kuntaan 4. Kunnan palvelutarjonnan kehittäminen matkailualan yrityksille 5. Matkailualan yhteistyön kehittäminen seudun muiden kuntien kanssa 13

14 Toimenpidesuunnitelma Yrittäjyyden mallikunta Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Yrittämisen arvostuksen lisääminen Lempäälässä vallitsee yritysmyönteinen ilmapiiri ja kunta tukee toimillaan yrittäjyyttä ja erityisesti kasvuyrittäjyyttä. Kunta toimii aktiivisessa yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa ja huomioi myös yrittäjien henkilökohtaiset ongelmat ja tarpeet ja pyrkii tukemaan heitä toimillaan. Joka toinen vuosi toteutettava SY:n ELPOilmapiiritutkimus Muut tutkimukset 2. Kokonaisvaltaisen tarjooman kehittäminen yrityksille Lempäälällä on olemassa selkeästi sen vahvuudet ja edut esille tuova tarjooma, joka voidaan viestiä sekä uusille että nykyisille yrityksille ja yrittäjille. Uusien työpaikkojen luominen uusyrittäjyyden ja sijoittumisen kautta , Valmis kirjallinen materiaali ja sen ylläpito Työpaikkaomavaraisuus 3. Yrityspalvelujen sujuvuuden kehittäminen Erityisesti kaavoitus- ja rakennuslupapalvelut sekä ympäristövalvonta toimivat esimerkillisesti seudun muihin kuntiin verrattuna ja ne tukevat yritysten toimintaa , Teknisen toimen ohjearvot Seudun nopeimmat käsittelyajat 4. Yrityskäyntien lisääminen Kunta on säännöllisessä yhteydenpidossa yrityksiin, jotta yritysten tarpeet voidaan ennakoida ja tunnistaa jo hyvissä ajoin. Yrityskäyntien / -kontaktien määrä 5. Elinkeinopoliittisen viestinnän tehostaminen Yrityselämään liittyvään viestintään ja tiedottamiseen panostetaan. Elinkeinopoliittiset päätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet viestitään ja tiedotetaan tehokkaasti, kattavasti ja oikea-aikaisesti. 2012, Reklamaatioiden määrän vähentyminen 6. Elinkeinopolitiikan vaikutusten arviointi ja korjaavat toimenpiteet Kunta seuraa aktiivisesti tekemiensä päätösten ja linjausten vaikutuksia sekä hyödyntää seurannasta saatua palautetta korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa (esim. lupakäytännöt) , Yritysten toiminnan jatkuminen ja laajentuminen

15 Toimenpidesuunnitelma Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Rakentamishankkeiden käynnistäminen ja kuntakeskuksen asukasmäärän lisääminen Merkittävien kuntakeskusvision mukaisten rakentamishankkeiden käynnistäminen ja edistäminen ainutlaatuisen kuntakeskuksen muodostumiseksi , Asukasmäärän lisäys kuntakeskuksessa 2. Kaupallisten palveluiden houkutteleminen kuntakeskukseen. Muutaman isomman toimijan vetovoimaa hyödyntävät pienemmät kaupan alan ja palvelutoimijat , Yritysten lisäys kuntakeskuksessa 3. Kuntakeskuksen viihtyvyyden kehittäminen Kuntakeskustan kehittämisessä panostetaan kuntalaisten viihtyvyyteen ja elinolojen huomioimiseen tavoiteltavissa palveluissa (esim. veden hyödyntäminen). Elinoloselvitys 4. Hyvien liikenneyhteyksien parempi hyödyntäminen Seutulippu käyttöön myös junissa Työmatkaliikenteen kannalta tärkeiden junavuorojen lisääminen ja kehittäminen Työpaikkojen lisääminen rautatien läheisyydessä (esim. toimistohotelli Seutulippujen määrä Lempäälän aseman kautta kulkevan liikenteen kasvattaminen 5. Pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen Kuntakeskuksen kasvaessa sen pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää, jotta asiointi keskuksessa saadaan helpoksi ja joustavaksi Uusien pysäköintipaikkojen määrä 15

16 Toimenpidesuunnitelma Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Nykyisten yritysalueiden laajentaminen ja jatkokehittäminen Nykyisten yritysalueiden (esim. Marjamäki) kehittämistä jatketaan aktiivisesti ja niiden potentiaalia pyritään hyödyntämään laajentamalla ja kasvattamalla niitä , Uusien yrityksien määrän kasvu nykyisillä yritysalueilla Marjamäki-tase 2. Tulevien yritysalueiden huomioiminen maakuntakaavassa Hahmoteltujen uusien yritysalueiden saaminen maakuntakaavaan on keskeinen välietappi alueiden kehittämisessä strategiakaudella, mm. vielä hyödyntämättömät moottoritien liittymät Uudet tavoitellut yritysalueet ovat maakuntakaavassa 3. Tulevien yritysalueiden aktiivinen ja ennakoiva suunnittelu Lempäälä pyrkii aktiivisesti ennakoimaan tulevat yritysaluetarpeet ja -mahdollisuudet (esim. uusien tielinjauksien mukaiset alueet ja oikoradan huomioiminen) , Käynnistyneet kaavaprosessit 4. Ennakoiva maanhankinta ja kaavoitus Lempäälän kunta harjoittaa ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta erityisesti tulevien yritysalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Vuositasolla käytetyt varat Vuositasolla hankittu pinta-ala 5. Tonttien markkinointi ja luovutusprosessin kehittäminen Tontinluovutusprosessia kehitetään mm. siten, että ennen tontin myyntiä varmistetaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus suunnitellussa määräajassa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellusti. 6. Seudullisen yhteistyön lisääminen yritysalueiden kehittämisessä Yritysalueiden kehittämisessä tehdään aktiivisesti seudullista yhteistyötä (erityisesti Pirkkalan, Valkeakosken ja Tampereen kanssa). Yhteistyökeskustelut avattu 16

17 Toimenpidesuunnitelma Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen seudun kuntien kanssa Lempäälän itsenäinen kunta hyödyntää jatkossakin kuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet lisäämällä vuorovaikutusta ja kommunikointia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen 2. Oman selkeän roolin etsiminen ja aktiivinen ottaminen Seudullisten synergiaetujen hyödyntäminen vaatii seudun kuntien selkeämpää profiloitumista ja omien vahvuuksien ja erikoispiirteiden parempaa esilletuomista, missä Lempäälänkin tulee olla aktiivinen Selkeästi viestittävä profiili ja vahvuudet 3. Oman panoksen tuominen seudulliseen yhteistyöhön Lempäälä tuo omat vahvuutensa seudulliseen yhteistyöhön, jotta seudun kansallinen ja kansainvälinen kiinnostavuus ja kilpailukyky voidaan maksimoida. Seudun kokonaiskilpailukyky 4. Seudullisten yhteistyömuotojen ja tavoitteiden selkeytys Roolit ja yhteiset tavoitteet elinkeinopoliittisille toimenpiteille selkeytetään Tredean kanssa Selkeä roolitus ja yhteistyösopimus Tredean kanssa 5. Konkreettisten yrityshankkeiden ja -kontaktien saaminen Seudullisen yhteistyön tuloksena pyritään hankkimaan tarjolle konkreettisia ja merkittäviä hankkeita ja kontakteja Saatujen konkreettisten hankkeiden ja kontaktien määrä 17

18 Toimenpidesuunnitelma Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Kokonaisvaltaisen matkailutarjonnan ja elämyksellisyyden kehittäminen. Erityisesti luonnon ja vesistön läheisyyden tarjoamien kehitysmahdollisuuksien hyödyntäminen , Kasvutavoite 10 % vuodessa 2. Ideaparkin alueen kehittäminen ja monipuolistaminen Ideaparkin alueen suuri kävijämäärä pyritään hyödyntämään paremmin tarjoamalla monipuolisempia palveluja alueella Yöpymismahdollisuudet lisääntyneet 3. Ideaparkin matkailupotentiaalin säteilyttäminen koko kuntaan Tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät Lempäälässä pidempään ja käyttäisivät sen tarjoamia palveluja monipuolisemmin. (Esim. Ideaparkin yhteyteen rakennettavalla hotellilla olisi positiivinen vaikutus koko kunnan matkailulle) Seurantatutkimus 4. Kunnan palvelutarjonnan kehittäminen matkailualan yrityksille Kunnan palvelutarjontaa ja yhteistyötä matkailualan yritysten kanssa pyritään kehittämään (esim. kunnan verkkosivujen päivittäminen) Palvelujen määrä 5. Matkailualan yhteistyön kehittäminen seudun muiden kuntien kanssa Lempäälä on aktiivisesti mukana kehittämässä ja edistämässä koko Pirkanmaan matkailua, jolloin alueen matkailuun liittyvät synergiat voidaan parhaiten hyödyntää. Yhteistyöhankkeiden määrä 18

19 Toimenpidesuunnitelma Uudet avaukset Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta Lempäälä seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä havainnoi ja kartoittaa esille nousevia haasteita ja mahdollisuuksia Seurantatavat on määritetty Seuranta on käynnistetty 2. Uudet avaukset -idea-aihioiden kartoittaminen Selvitetään ja kartoitetaan uusien avauksien potentiaali ja mahdollisuudet sekä päätetään jatkotoimenpiteistä Kartoitus ja potentiaalin arviointi tehty Jatkotoimenpiteet on määritetty ja käynnistetty 19

20 20

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Lempäälä. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti Lempäälä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti Ylöjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nokia. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti Nokia Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Akaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parkano. Kuntaraportti

Parkano. Kuntaraportti Parkano Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orivesi. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti Orivesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pälkäne. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti Pälkäne Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Elinkeinostrategia 2015 Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 16.12.2010 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2015 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot