Lempäälän. ELINKEINOstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2012-2016. Lempäälän. ELINKEINOstrategia"

Transkriptio

1 Lempäälän ELINKEINOstrategia

2 Kuvat: Lempäälän kunta Arkkitehdit Tommila Oy John Foxx Images

3 Johdanto Lempäälässä on monipuolinen elinkeinorakenne sekä runsaat palvelut. Kunnan sijainti Tampereen kaupunkiseudulla moottoritien kupeessa tekee Lempäälästä helposti lähestyttävän, logistisesti hyvän ratkaisun yrityksille ja näiden yhteistyökumppaneille. Yritysten määrä on kasvanut Lempäälässä koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2011 lopulla Lempäälässä toimi noin 1400 yritystä. Myös Lempäälän väestönkasvu on ollut valtakunnallisesti vahvaa koko 2000-luvun. Lempäälä on ollut erityisesti nuorten lapsiperheiden suosiossa asumispaikkaa valittaessa. Lempäälän elinkeinopoliittinen strategia vuosille kantoi nimeä Luovan yrittäjyyden Lempäälä. Strategian tausta-aineistona hyödynnettiin useita paikallisia ja seudullisia strategiadokumentteja, joiden pohjalta hahmotettiin toimintaympäristön muutoksia. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi globaalitaloudessa ja alueen elinkeino- ja väestörakenteessa odotettavissa olevien muutosten johdosta on tullut tarpeelliseksi päivittää Lempäälän elinkeinostrategia vastaamaan ja varautumaan em. muutoksiin. Lisäksi aivan viime aikoina on virinnyt keskustelu Tampereen kaupunkiseudun kuntarakenteesta. Tästäkin syystä havaittiin tarpeelliseksi määrittää ja päivittää Lempäälän oma tahtotila myös elinkeinostrategisesta näkökulmasta. Lempäälän elinkeinostrategian päivitys suuntaa erityisesti vuosiin Päivitys pohjautuu Luovan yrittäjyyden Lempäälä -elinkeinostrategiassa määritettyihin painopisteisiin ja päivityksessä onkin keskitytty erityisesti painopistealueiden kirkastamiseen ja konkretisointiin sekä pukemaan ne toteutettaviksi toimenpiteiksi. Näin uusi elinkeinostrategia on looginen jatkumo pitkäjänteiselle ja jatkuvalle Lempäälän elinkeinopoliittiselle kehittämiselle. Lempäälän elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä (ELPO) käynnisti Lempäälän elinkeinostrategian valmistelun syksyllä 2011 ja ohjasi prosessia neljässä työseminaarissa. Työskentelyä täydennettiin haastatteluilla sekä laajalla verkkokyselyllä Lempäälän yrityksille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Edellä mainitun kyselyn tulosten, haastattelujen ja ELPO-työryhmän työskentelyn tuloksena Lempäälän elinkeinostrategian keskeisiksi tavoitteiksi ja painopistealueiksi määritettiin: Lempäälä Yrittäjyyden mallikunta Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Uudet avaukset kasvaviin ja voimistuviin trendeihin sekä Lempäälän luontaisiin vahvuuksiin pohjautuen. Tavoitteet ja painopistealueet on avattu konkreettisiksi toimenpiteiksi, joiden toteuttamisessa ja tukemisessa Lempäälän kunnalla ja Lempäälän Kehitys Oy:llä on keskeinen rooli. Olli Viitasaari Kunnanjohtaja Lempäälän kunta Kari Löytty Toimitusjohtaja Lempäälän Kehitys Oy Strategia on toteutettu yhteistyössä Swot Consulting Oy:n kanssa. 3

4 Sisältö Johdanto 3 Elinkeinostrategian toimintaperiaatteita 5 Elinkeinostrategian tavoitteet 6 Yrittäjyyden mallikunta 7 Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen 8 Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen 9 Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen 10 Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen 11 Uudet avaukset 12 Elinkeinostrategian toimenpiteet 13 Toimenpidesuunnitelmat Yrittäjyyden mallikunta 14 Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen 15 Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen 16 Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen 17 Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen 18 Uudet avaukset 19 Tilastoja Lempäälästä Väestö 22 Työpaikat ja työllisyys 23 Uudet yritykset 25 4

5 Elinkeinostrategian toimintaperiaatteita Toimintaperiaate 1. Avoimuus ja 1 läpinäkyvyys 2 2. Rehellisyys Kuvaus Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä periaatteita kunnan päätöksenteossa, päätöksenteon tulee olla nopeaa ja yhdenvertaista. Yritysvaikutusten arvioinnilla pyritään kehittämään ja ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Kunnan asioiden ja päätöksenteon tehokas viestintä ja tiedottaminen kuntalaisille ja yrityksille on tärkeä osa tehtyjen päätösten perustelua ja päätöksien jalkauttamista. Tiedottamisessa tulee huomioida päätöksenteon luottamuksellisuus ja liikesalaisuudet, joten tiedottamisen oikea-aikaisuuden merkitys korostuu. Yhteistyötä ja keskustelua kunnan ja yrittäjien välillä pyritään kehittämään ja ylläpitämään olemalla aktiivisesti kontaktissa yritysten edustajien kanssa. Kunnan päätöksenteossa ja toimenpiteissä noudatetaan markkinaehtoisuuden periaatetta; markkina- ja kilpailutilanteeseen ei pyritä vaikuttamaan yritys- tai toimialakohtaisilla tuilla tai subventioilla. Kunnan elinkeinostrategisille painopistealueille hyväksytään kuitenkin tehostetut toimenpiteet vaikuttavuuden maksimoimiseksi näillä strategisesti tärkeiksi koetuilla alueilla. Vain kohdennetuilla toimilla voidaan saada rajallisten resurssien aikaansaama vaikutus merkittäväksi. Kunnan elinkeinopoliittiset päätökset ovat kunnan kokonaisedun mukaisia. 3. Rohkeus ja 3 uudistuminen 4 5 Aktiivinen oma rooli seudullisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä Aktiivinen seuranta ja ohjaus sekä hallittu riskinotto Lempäälän kunnalla tulee olla rohkeutta päätöksenteossa, uusissa asioissa ja linjauksissa tehdä valintoja. Päätökset on oltava hyvin perusteltavissa ja ne on myös uskallettava jälkikäteen kyseenalaistaa, jos esimerkiksi olosuhteet muuttuvat päätöksen kannalta epäedullisiksi. Päätöksenteossa on pystyttävä myös pitkäjänteiseen, yli hallintokausien jatkuvaan pitkän linjan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen. Vastaavasti on tavoiteltava myös nopeita ja konkreettisia muutoksia, jotta elinkeinopoliittisesta uudistumisesta ja kehittämisestä saadaan positiivinen itseään edistävä kierre. Lempäälän kunnalla on oma aktiivinen roolinsa seudullisessa yhteistyössä. Lempäälä toimii yhteistyössä sekä alueen kuntien että muiden seudullisten toimijoiden kanssa (esim. Tredea). Lisäksi toimitaan valikoidusti kansainvälisesti suoraan itse ja alueellisen yhteistyön kautta. Lempäälä tuo seudulliseen kehittämiseen omat vahvuutensa ja hyödyntää vastavuoroisesti seudun muiden kuntien ja toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet osana tätä seutukuntaa. Lempäälän kunta seuraa aktiivisesti omaa toimintaansa ja tekemiensä päätösten ja linjausten vaikutuksia. Seurannasta saatua palautetta käytetään toimien ja päätösten ohjaamisessa sekä korjaavien toimenpiteiden täytäntöön panossa. Lempäälän kunta ei lähde mukaan sellaisiin toimiin, joissa riskitaso on huomattavan korkea ja riski toteutuessaan aiheuttaisi merkittäviä rahallisia tai muita tappioita. Merkittävät panostukset pyritään hankkeistamaan ja niihin pyritään mahdollisuuksien mukaan hakemaan myös ulkopuolista rahoitusta. 5

6 Elinkeinostrategian tavoitteet Uudet avaukset Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen 6

7 Yrittäjyyden mallikunta Lempäälän elinkeinostrategian läpileikkaavana päätavoitteena on tukea yrittämistä ja luoda yrityksille toiminnan edellytykset sekä mahdollistaa helppo ja joustava yhteistyö eri tahojen välillä. Tavoitteena on tehdä Lempäälästä yrittäjyyden mallikunta, jossa: Kunta arvostaa yrittäjää ja yrityksiä ja tiedostaa yritysten merkittävän roolin kunnan taloudelle. Kunta toimii aktiivisessa yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa ja huomioi myös yrittäjien henkilökohtaiset tarpeet ja pyrkii tukemaan heitä toimillaan. Kunnalla on olemassa sekä uusille että nykyisille yrityksille ja yrittäjille selkeä ja houkutteleva tarjooma, jonka edut ja vahvuudet ovat helposti viestittävissä. Oheispalvelujen merkitys ja kunnan yleinen houkuttelevuus ovat myös tärkeitä tarjooman osatekijöitä. Kunnan tarjoamat elinkeinopalvelut ja muut yritysasiat sujuvat nopeasti ja sujuvasti. Kaavoitus- ja rakennuslupapalvelut sekä ympäristövalvonta toimivat esimerkillisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja ne tukevat yritysten toimintaa. Vallitsee yritysmyönteinen ilmapiiri ja kunta tukee toimillaan yrittäjyyttä ja erityisesti kasvuyrittäjyyttä. Kunta tukee toimillaan yritysten uudistumiskykyä sekä aloittavia yrityksiä. Uusien yritysten houkuttelemisen lisäksi huomioidaan jo olemassa oleva yrityskanta ja kohdellaan sitä tasapuolisesti. Kunta on säännöllisessä yhteydenpidossa yrityksiin, jotta yritysten tarpeet voidaan ennakoida ja tunnistaa jo hyvissä ajoin. Yrityselämään liittyvään viestintään ja tiedottamiseen panostetaan. Elinkeinopoliittiset päätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet viestitään ja tiedotetaan tehokkaasti, kattavasti ja oikea-aikaisesti. Lempäälän Yrittäjät Kunta seuraa aktiivisesti tekemiensä päätösten ja linjausten vaikutuksia sekä hyödyntää seurannasta saatua palautetta korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa (esim. lupakäytännöt). 7

8 Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi elinkeinostrategian keskeisimmistä painopistealueista ja pitkän tähtäimen kehityskohteista. Tavoitteena on muodostaa elinvoimainen, vahva ja itsenäinen kuntakeskus (vastakohtana keskuksen lähiöitymiselle ). Lempäälän erinomainen sijainti ja ainutlaatuisen vesistön läheisyys luovat hyvät puitteet kokonaisvaltaiselle ja luovalle kehittämiselle. Kuntakeskuksen kehittäminen pohjautuu kahteen perustekijään: 1. Väestöpohjan kasvattaminen kuntakeskuksessa: Kunta edesauttaa kuntakeskustan asuinrakentamisen kiihdyttämistä, mikä on kuntakeskustan kaupallisen elävöittämisen perusedellytys. - Tämä sisältää sekä asuin-, liike- että toimistorakentamisen, joilla kaikilla on tärkeä rooli keskuksen elinvoimaisuuden kehittämisessä. - Tavoitteena on muodostaa selkeä kuntakeskus, jossa on keskukselle tyypillisiä kolmen toiminnon kerrostaloja. (Kivijalkakaupat toimistokerrokset asuinkerrokset.) Kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen mahdollistaa myös sen laajenemisen. Kuntakeskuksen vahvuutena ovat sen sijainti ja hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet sekä maanteitse ja rautateitse että lentoteitse. Lempäälän kuntakeskuksen hyviä rautatieyhteyksiä sekä Tampereen että Helsingin suuntaan pyritään hyödyntämään työpaikkaliikenteen osana entistä paremmin. - Tavoitteena on lisätä työpaikkojen määrää rautatien läheisyydessä (esim. toimistohotelli). - Työmatkaliikenteen kannalta tärkeitä junavuoroja pyritään lisäämään ja kehittämään. Kuntakeskuksen kehittyessä ja laajentuessa sen liikenneyhteyksien ja pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää, jotta asiointi keskuksessa saadaan helpoksi ja joustavaksi. Kuntakeskustan kehittämisessä panostetaan kuntalaisten viihtyvyyteen ja elinolojen huomioimiseen tavoiteltavissa palveluissa, esim. veden hyödyntäminen. 2. Kaupallisen toiminnan ja palvelujen lisääntyminen kuntakeskuksessa: Kuntakeskuksen väestöpohjan lisääntyminen mahdollistaa isojen kaupan yksiköiden sijoittumisen kuntakeskukseen. Nämä puolestaan luovat alueelle tarvittavaa vetovoimaa ja volyymia ja tukevat näin myös pienempien yritysten sijoittumista alueelle. Julkisten palvelujen (esim. kirjasto, koulu) sijoittamisessa otetaan myös huomioon niiden elävöittävä vaikutus elinkeinoelämälle. Tavoitteena on muodostaa monipuolinen ja elinvoimainen kuntakeskus. Kuntakeskuksen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä huomioidaan kattavasti kehittämisen eri osa-alueet, kuten arkkitehtuuriset ratkaisut, infrastruktuuri, tietoliikenne, yhteydet ja lähipalvelut. Kehittämisprosessi jo itsessään on ainutlaatuinen ja luo edellytyksiä uudenlaisille toimintamalleille ja ratkaisuille. 8

9 Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Lempäälän kunta pyrkii ennakoimaan ja selvittämään yritysten tulevia tarpeita niin, että sillä on tarjota kuntaan sijoittuville ja toimintaansa laajentaville yrityksille niiden toimintaan soveltuvia tontteja joustavasti ja nopeasti. Tavoitteena on pyrkiä yrittäjälähtöisesti tarjoamaan yrityksille niille soveltuvia vaihtoehtoja ilman pitkällistä ja kankeaa byrokratiaa. Yritysalueiden kehittämisessä tärkeitä periaatteita ovat: Marjamäen yritysalue on jatkossakin tärkeä kehittämiskohde osana Lempäälän yritysaluetarjoomaa. Yritysalueiden kehittämisessä tehdään aktiivisesti seudullista yhteistyötä (erityisesti Pirkkalan, Valkeakosken ja Tampereen kanssa). Tavoitteena on tulevaisuuden näkemysten jakaminen, esim. Valkeakoski Marjamäen laajentuminen Pirkkala uudet tielinjaukset; Kortejärven ja Linnakallion yhdistävä yritysalue Tampere Vuoreksen yritysalue Uusien yritysalueiden aktiivinen ja ennakoiva suunnittelu mahdollistaa kunnan yritysaluetarjonnan kehittämisen, esim. uusien tielinjauksien mukaiset alueet, oikoradan huomioiminen jne. Ennakointi yritysalueiden suunnittelussa on tärkeää, koska kaavoitus- ja maanhankintaprosessit ovat pitkiä. Näin ollen yritysten tuleviin tarpeisiin on pystyttävä varautumaan jo hyvissä ajoin ennakoivalla maanhankinnalla ja kaavoituksella. Yritysalueiden kehittämisessä huomioidaan yritysten kokonaistarpeet liittyen mm. liikennejärjestelyihin, infrastruktuuriin, kunnallistekniikkaan, tietoliikenneyhteyksiin ja palveluihin. Yritysalueita ja tontteja markkinoidaan aktiivisesti ja yritysten ilmaisemiin tonttitarpeisiin reagoidaan viipymättä. N E K Tontinluovutusprosessia kehitetään siten, että ennen tontin myyntiä varmistetaan, että hanke on toteuttamiskelpoinen ja toteutettavissa suunnitellussa määräajassa. 25 VÄHÄ- VAITTI PARTOLA TAKA- MAA LIN NNA- KALLIO K Kehä 1 SARAN N- KULM MA 32 LAHDESJÄ RVI 29 -LAKALAI LAIVA K 5 RAJASI ASILT A VUORES 13 Kehä 2 HER He Kunnan aiemmin luovuttamien yksityisten tonttien rakentamista keskeisillä alueilla joudutetaan yhteistyössä yritysten kanssa, esim. yhteismarkkinoinnin keinoin. KORTEJÄRVI 6 AITTOMÄKI 7 8 KII LTO Yritysalueiden kehityksessä pyritään huomioidaan niiden profilointi sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. KULJUN KARTANOA 9 K MARJA RJAMÄKI 12 Yritysalueille pyritään houkuttelemaan myös uusia toimialoja (esim. terveys, hyvinvointi tms.) ja profiloimaan alueita vastaavasti. Alueita voidaan kehittää ja profiloida myös nykyisten veturiyritysten ympärille. 9 MOISIO 10 LEMPÄÄ EMPÄÄLÄ Ä 11 9 KATE PAL K

10 Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Lempäälä etsii ja ottaa oman selkeän roolin seudullisessa yhteistyössä ja pyrkii aktiivisesti hyödyntämään sen tarjoamat synergiaedut. Seudullinen yhteistyö tarjoaa osallistuville tahoille mahdollisuuden olla enemmän kuin osiensa summa, mikä on tärkeää erityisesti yhteisissä suurissa hankkeissa. Seudullisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Seudullisen tason yhteistyö tullaan jatkossakin hoitamaan Lempäälän oman elinkeinotoimen yksikön toimesta. Seudullinen yhteistyö tuo Lempäälälle: Lempäälä tuo seudulliseen yhteistyöhön: Synergiaedut laajemmista kokonaisuuksista ja kansainvälisistä verkostoista (esim. Pietari). Suurempien hankkeiden mahdollisuudet. Pirkanmaan merkittävimmän matkailijavolyymin (Ideapark). Riittävän kokoisen itsenäisen kunnan ja sen yrittäjäpohjaisen toiminnan ja joustavan ajattelutavan. Kansainvälistä ja kansallista tunnettuutta. Konkreettisia hankkeita tarjolle kaikille seudun kunnille. Selkänojaa ja lisävoimaa edunvalvontaan. Ainutlaatuisen ja toimivan elinkeinoelämän kehittämisen mallin, jossa vuorovaikutus yritysten ja yrittäjien kanssa toimii. Elinkeinoelämän kehittämiseen sitoutuneet luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Osaajien kriittistä massaa ja uusia ajatuksia kehitystyöhön. Riittävät ja toimivat resurssit. Seudullinen koulutuspolitiikka varmistaa työvoiman saatavuutta ja osaamista. Seudulliset klusterit ja esim. SHOK-huippuosaamiskeskukset. Mahdollisuuksia liikenneväylien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Elinkeinopolitiikan valitut osa-alueet Tredean toteuttamana erillisen sopimuksen mukaan (esim. osaava työvoima, kansainväliset investoinnit, matkailu, innovaatiot). Ketterän toiminnan ja nopean päätöksenteon. Luovan ilmapiirin ja toimintaympäristön. Yhteistyöhaluisen ja -kykyisen elinkeinopolitiikan. Kokemuksen kansainvälisistä hankkeista Hyvin hoidetun maapolitiikan, jonka ansiosta Lempäälässä on tontteja tarjottavaksi. Kahdenvälisen yhteistyön Pirkkalan ja Valkeakosken kanssa. Marjamäen ja Kortejärven yritysalueiden volyymin sekä tulevaisuuden potentiaalin. 10 Profiloidut yritysalueet.

11 Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Kunta panostaa matkailun kehittämisessä kokonaisvaltaisen tarjonnan ja elämyksellisyyden kehittämiseen. Matkailun kehittämisen painopiste tulee olemaan perhe- ja elämysmatkailussa. Näillä osa-alueilla Lempäälä voi hyödyntää parhaiten sen luontaisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Erityisesti luonto ja vesistön läheisyys tarjoavat mahdollisuuksia kehittää ainutlaatuisia matkailukokemuksia. Lempäälä sijaitsee lähellä suurta kaupunkia, mutta pystyy tarjoamaan luontoon läheisesti liittyviä elämyksiä idyllisessä ympäristössään sekä näihin liittyviä laadukkaita palveluja. Vesistön läheisyys mahdollistaa esimerkiksi kalastus- ja veneilymatkailun kehittämisen. Lempäälässä sijaitseva Ideapark on kansallisessa mittakaavassa erittäin merkittävä vetovoimatekijä, jossa käy vuodessa n. 8 miljoonaa kävijää. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään entistä paremmin tämä merkittävä matkailupotentiaali niin, että Ideaparkin vetovoimaa säteilytetään koko kuntaan ja muihin kohteisiin. Tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät Lempäälässä pidempään ja käyttäisivät sen tarjoamia palveluja monipuolisemmin. Esim. Ideaparkin lähelle rakennettavalla hotellilla olisi positiivinen vaikutus koko kunnan matkailulle. Ideapark vetää paljon myös ulkomaisia, mm. venäläisiä matkailijoita. Tämäkin potentiaali pyritään hyödyntämään tulevaisuudessa paremmin. 11

12 Uudet avaukset Edellä mainittujen viiden elinkeinopoliittisen tavoitteen lisäksi Lempäälä seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä havainnoi ja kartoittaa esille nousevia haasteita ja mahdollisuuksia voidakseen ketterästi reagoida niihin. Näin ollaan valmiita toteuttamaan mahdollisia uusia elinkeinopoliittisia avauksia, jotka koetaan strategiajaksolla tarpeellisiksi. Tulevaisuuden uudet elinkeinopoliittiset avaukset voivat löytyä kasvavien trendien mukaisilta aloilta, eri osa-alueiden rajapinnoilta ja asioiden yhdistelemisestä uusilla tavoilla. Kasvaviin trendeihin ja Lempäälän luontaisiin vahvuuksiin perustuvia uusia avauksia voisivat olla esim. Hyvinvointipalvelujen ja -teknologian yhdistäminen Lempäälän sijaintiin luonnon ja vesistön lähellä. Logistinen sijainti mahdollistaa myös Venäjäulottuvuuden ja siihen liittyvän potentiaalin hyödyntämisen. Lempäälä on fiksun yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen keskus. Esim. ainutlaatuinen yhteistyö rakennetun ympäristön huippuosaamiskeskittymän RYM Oy:n kanssa luo edellytyksiä uusille innovaatioille. Rakennusalan yritykset muodostavat myös merkittävän osan Lempäälän yritysrakenteesta. Ruoka- ja elintarviketeollisuuden keskittymä. Luomu-, lähi- ja perinneruoat ovat kasvavia trendejä niin Suomessa kuin maailmallakin. Lempäälä sijaitsee logistisesti erinomaisessa paikassa ja Lempäälästä löytyy mm. maailman ensimmäinen digitaaliohjattu ruoan hiilidioksidipakastamo. Pirkanmaalla on myös vahvat elintarviketeollisuuden perinteet. Merki ävä työpaikkaalue Rata ja moo ori e samassa liikennekäytävässä Lempäälä edesauttaa kehitysprosessia, jossa tulevaisuuden oikorata ja moottoritie kulkevat samassa korridoorissa lentoaseman kautta. Ratkaisu mahdollistaa tulevaisuudessa (15 30 vuotta) eri liikennemuotojen kohtaamisen lentoasemalla ja lentoaseman merkittävän kehittymisen sekä henkilö- että rahtiliikenteen osalta. Kentän ympäristöön on synnytettävissä tulevaisuudessa erittäin merkittävä työpaikka-alue. 12

13 Elinkeinostrategian toimenpiteet 1. Rakentamishankkeiden käynnistäminen ja kuntakeskuksen asiakasmäärän lisääminen 2. Kaupallisten palveluiden houkutteleminen kuntakeskukseen 3. Kuntakeskuksen viihtyvyyden kehittäminen 4. Hyvien liikenneyhteyksien parempi hyödyntäminen 5. Pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen 1. Nykyisten yritysalueiden laajentaminen ja jatkokehittäminen 2. Tulevien yritysalueiden huomioiminen maakuntakaavassa 3. Tulevien yritysalueiden aktiivinen ja ennakoiva suunnittelu 4. Ennakoiva maanhankinta ja kaavoitus 5. Tonttien markkinointi ja luovutusprosessin kehittäminen 6. Seudullisen yhteistyön lisääminen yritysalueiden kehittämisessä 1. Yrittämisen arvostuksen lisääminen 2. Kokonaisvaltaisen tarjooman kehittäminen yrityksille 3. Yrityspalveluiden sujuvuuden kehittäminen 4. Yrityskäyntien lisääminen 5. Elinkeinopoliittisen viestinnän tehostaminen 6. Elinkeinopolitiikan vaikutusten arviointi ja korjaavat toimenpiteet Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Uudet avaukset 1. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta 2. Uudet avaukset -ideaaihioiden kartoittaminen 1. Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen seudun kuntien kanssa 2. Oman selkeän roolin etsiminen ja aktiivinen ottaminen 3. Oman panoksen tuominen seudulliseen yhteistyöhön 4. Seudullisten yhteistyömuotojen ja tavoitteiden selkeytys 5. Konkreettisten yrityshankkeiden ja -kontaktien saaminen 1. Kokonaisvaltaisen matkailutarjonnan ja elämyksellisyyden kehittäminen 2. Ideaparkin alueen kehittäminen ja monipuolistaminen 3. Ideaparkin matkailupotentiaalin säteilyttäminen koko kuntaan 4. Kunnan palvelutarjonnan kehittäminen matkailualan yrityksille 5. Matkailualan yhteistyön kehittäminen seudun muiden kuntien kanssa 13

14 Toimenpidesuunnitelma Yrittäjyyden mallikunta Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Yrittämisen arvostuksen lisääminen Lempäälässä vallitsee yritysmyönteinen ilmapiiri ja kunta tukee toimillaan yrittäjyyttä ja erityisesti kasvuyrittäjyyttä. Kunta toimii aktiivisessa yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa ja huomioi myös yrittäjien henkilökohtaiset ongelmat ja tarpeet ja pyrkii tukemaan heitä toimillaan. Joka toinen vuosi toteutettava SY:n ELPOilmapiiritutkimus Muut tutkimukset 2. Kokonaisvaltaisen tarjooman kehittäminen yrityksille Lempäälällä on olemassa selkeästi sen vahvuudet ja edut esille tuova tarjooma, joka voidaan viestiä sekä uusille että nykyisille yrityksille ja yrittäjille. Uusien työpaikkojen luominen uusyrittäjyyden ja sijoittumisen kautta , Valmis kirjallinen materiaali ja sen ylläpito Työpaikkaomavaraisuus 3. Yrityspalvelujen sujuvuuden kehittäminen Erityisesti kaavoitus- ja rakennuslupapalvelut sekä ympäristövalvonta toimivat esimerkillisesti seudun muihin kuntiin verrattuna ja ne tukevat yritysten toimintaa , Teknisen toimen ohjearvot Seudun nopeimmat käsittelyajat 4. Yrityskäyntien lisääminen Kunta on säännöllisessä yhteydenpidossa yrityksiin, jotta yritysten tarpeet voidaan ennakoida ja tunnistaa jo hyvissä ajoin. Yrityskäyntien / -kontaktien määrä 5. Elinkeinopoliittisen viestinnän tehostaminen Yrityselämään liittyvään viestintään ja tiedottamiseen panostetaan. Elinkeinopoliittiset päätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet viestitään ja tiedotetaan tehokkaasti, kattavasti ja oikea-aikaisesti. 2012, Reklamaatioiden määrän vähentyminen 6. Elinkeinopolitiikan vaikutusten arviointi ja korjaavat toimenpiteet Kunta seuraa aktiivisesti tekemiensä päätösten ja linjausten vaikutuksia sekä hyödyntää seurannasta saatua palautetta korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa (esim. lupakäytännöt) , Yritysten toiminnan jatkuminen ja laajentuminen

15 Toimenpidesuunnitelma Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Rakentamishankkeiden käynnistäminen ja kuntakeskuksen asukasmäärän lisääminen Merkittävien kuntakeskusvision mukaisten rakentamishankkeiden käynnistäminen ja edistäminen ainutlaatuisen kuntakeskuksen muodostumiseksi , Asukasmäärän lisäys kuntakeskuksessa 2. Kaupallisten palveluiden houkutteleminen kuntakeskukseen. Muutaman isomman toimijan vetovoimaa hyödyntävät pienemmät kaupan alan ja palvelutoimijat , Yritysten lisäys kuntakeskuksessa 3. Kuntakeskuksen viihtyvyyden kehittäminen Kuntakeskustan kehittämisessä panostetaan kuntalaisten viihtyvyyteen ja elinolojen huomioimiseen tavoiteltavissa palveluissa (esim. veden hyödyntäminen). Elinoloselvitys 4. Hyvien liikenneyhteyksien parempi hyödyntäminen Seutulippu käyttöön myös junissa Työmatkaliikenteen kannalta tärkeiden junavuorojen lisääminen ja kehittäminen Työpaikkojen lisääminen rautatien läheisyydessä (esim. toimistohotelli Seutulippujen määrä Lempäälän aseman kautta kulkevan liikenteen kasvattaminen 5. Pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen Kuntakeskuksen kasvaessa sen pysäköintimahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää, jotta asiointi keskuksessa saadaan helpoksi ja joustavaksi Uusien pysäköintipaikkojen määrä 15

16 Toimenpidesuunnitelma Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Nykyisten yritysalueiden laajentaminen ja jatkokehittäminen Nykyisten yritysalueiden (esim. Marjamäki) kehittämistä jatketaan aktiivisesti ja niiden potentiaalia pyritään hyödyntämään laajentamalla ja kasvattamalla niitä , Uusien yrityksien määrän kasvu nykyisillä yritysalueilla Marjamäki-tase 2. Tulevien yritysalueiden huomioiminen maakuntakaavassa Hahmoteltujen uusien yritysalueiden saaminen maakuntakaavaan on keskeinen välietappi alueiden kehittämisessä strategiakaudella, mm. vielä hyödyntämättömät moottoritien liittymät Uudet tavoitellut yritysalueet ovat maakuntakaavassa 3. Tulevien yritysalueiden aktiivinen ja ennakoiva suunnittelu Lempäälä pyrkii aktiivisesti ennakoimaan tulevat yritysaluetarpeet ja -mahdollisuudet (esim. uusien tielinjauksien mukaiset alueet ja oikoradan huomioiminen) , Käynnistyneet kaavaprosessit 4. Ennakoiva maanhankinta ja kaavoitus Lempäälän kunta harjoittaa ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta erityisesti tulevien yritysalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Vuositasolla käytetyt varat Vuositasolla hankittu pinta-ala 5. Tonttien markkinointi ja luovutusprosessin kehittäminen Tontinluovutusprosessia kehitetään mm. siten, että ennen tontin myyntiä varmistetaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus suunnitellussa määräajassa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellusti. 6. Seudullisen yhteistyön lisääminen yritysalueiden kehittämisessä Yritysalueiden kehittämisessä tehdään aktiivisesti seudullista yhteistyötä (erityisesti Pirkkalan, Valkeakosken ja Tampereen kanssa). Yhteistyökeskustelut avattu 16

17 Toimenpidesuunnitelma Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen ja vuorovaikutuksen lisääminen seudun kuntien kanssa Lempäälän itsenäinen kunta hyödyntää jatkossakin kuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet lisäämällä vuorovaikutusta ja kommunikointia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen 2. Oman selkeän roolin etsiminen ja aktiivinen ottaminen Seudullisten synergiaetujen hyödyntäminen vaatii seudun kuntien selkeämpää profiloitumista ja omien vahvuuksien ja erikoispiirteiden parempaa esilletuomista, missä Lempäälänkin tulee olla aktiivinen Selkeästi viestittävä profiili ja vahvuudet 3. Oman panoksen tuominen seudulliseen yhteistyöhön Lempäälä tuo omat vahvuutensa seudulliseen yhteistyöhön, jotta seudun kansallinen ja kansainvälinen kiinnostavuus ja kilpailukyky voidaan maksimoida. Seudun kokonaiskilpailukyky 4. Seudullisten yhteistyömuotojen ja tavoitteiden selkeytys Roolit ja yhteiset tavoitteet elinkeinopoliittisille toimenpiteille selkeytetään Tredean kanssa Selkeä roolitus ja yhteistyösopimus Tredean kanssa 5. Konkreettisten yrityshankkeiden ja -kontaktien saaminen Seudullisen yhteistyön tuloksena pyritään hankkimaan tarjolle konkreettisia ja merkittäviä hankkeita ja kontakteja Saatujen konkreettisten hankkeiden ja kontaktien määrä 17

18 Toimenpidesuunnitelma Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Kokonaisvaltaisen matkailutarjonnan ja elämyksellisyyden kehittäminen. Erityisesti luonnon ja vesistön läheisyyden tarjoamien kehitysmahdollisuuksien hyödyntäminen , Kasvutavoite 10 % vuodessa 2. Ideaparkin alueen kehittäminen ja monipuolistaminen Ideaparkin alueen suuri kävijämäärä pyritään hyödyntämään paremmin tarjoamalla monipuolisempia palveluja alueella Yöpymismahdollisuudet lisääntyneet 3. Ideaparkin matkailupotentiaalin säteilyttäminen koko kuntaan Tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät Lempäälässä pidempään ja käyttäisivät sen tarjoamia palveluja monipuolisemmin. (Esim. Ideaparkin yhteyteen rakennettavalla hotellilla olisi positiivinen vaikutus koko kunnan matkailulle) Seurantatutkimus 4. Kunnan palvelutarjonnan kehittäminen matkailualan yrityksille Kunnan palvelutarjontaa ja yhteistyötä matkailualan yritysten kanssa pyritään kehittämään (esim. kunnan verkkosivujen päivittäminen) Palvelujen määrä 5. Matkailualan yhteistyön kehittäminen seudun muiden kuntien kanssa Lempäälä on aktiivisesti mukana kehittämässä ja edistämässä koko Pirkanmaan matkailua, jolloin alueen matkailuun liittyvät synergiat voidaan parhaiten hyödyntää. Yhteistyöhankkeiden määrä 18

19 Toimenpidesuunnitelma Uudet avaukset Toimenpide Toteuttava taho Tukeva taho Aikataulu Mittari 1. Toimintaympäristön aktiivinen seuranta Lempäälä seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä havainnoi ja kartoittaa esille nousevia haasteita ja mahdollisuuksia Seurantatavat on määritetty Seuranta on käynnistetty 2. Uudet avaukset -idea-aihioiden kartoittaminen Selvitetään ja kartoitetaan uusien avauksien potentiaali ja mahdollisuudet sekä päätetään jatkotoimenpiteistä Kartoitus ja potentiaalin arviointi tehty Jatkotoimenpiteet on määritetty ja käynnistetty 19

20 20

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5

Elinkeinostrategia 2015. Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Elinkeinostrategia 2015 Kunnanvaltuusto 27.1.2011 / Kunnanhallitus 11.1.2011 / 5 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 16.12.2010 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2015 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Urjala. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti Urjala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruovesi. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti Ruovesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

1. KUNNAN ELINKEINOTOIMEN JOHTAMINEN

1. KUNNAN ELINKEINOTOIMEN JOHTAMINEN OSTOPALVELUSOPIMUS 2015 1 (5) Tämän sopimuksen perustana on Lempäälän kunnanvaltuuston päätös 24.11.2010 Elinkeinotoimen toiminnan ja organisaation kehittämisestä sekä kunnanhallituksen 10.01.2011 hyväksymä

Lisätiedot

Tampere. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti Tampere Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Virrat. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti Virrat Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2012-2015

PIRKKALAN KUNTA ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2012-2015 PIRKKALAN KUNTA ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA 2012-2015 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Pirkkala elinkeinopolitiikan toimintaympäristönä... 4 2. Elinkeinopolitiikka kuntastrategian keskiössä...

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET, Kempeleen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset sivu 1(7) SISÄLTÖ Kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohdat... 3 Kempele-sopimus... 3 Kunnan tehtävä elinkeinojen

Lisätiedot

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen tieto,

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Kaupunginhallitus 27.1.2014 Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 2 JOHDANTO Elinkeino-ohjelma vuosille 2014 2016 antaa pohjan kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 17.6.2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sipoon kunnassa on yli 1200 yritystä, joista yli 90 % on pieniä, joissa työntekijämäärä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot