ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2020"

Transkriptio

1 TOIMENPIDEOHJELMA (16) Tyt / projektit / T.Hokkanen ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA ESPOON KAUPUNKI ESPOON KESKUKSEN KEHITTÄMISPROJEKTI PL ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO CENTRUM UTVECKLINGSPROJEKT PB Esbo stad

2 2(16) ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TAUSTA 3. KAUPUNKIUUDISTUKSEN PERUSTELUT 4. OHJELMAN OSAHANKKEET 1) Suviniitty 2) Suvela 3) Espoontori - Entresse -kauppakeskushanke 4) Lommilan kauppakeskushanke 5) Aseman matka- ja palvelukeskus 6) Virastokeskuksen kaupunkirakenteen ja palveluiden uudistaminen 7) Omnian kampushanke 8) Suvela - asema - Lommila -akseli 9) Kirkkojärven ja Espoonjoen ympäristö 10) Keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen 5. KUSTANNUKSET JA TULOT 6. JATKOTOIMET Liite: 1) Kartta toimenpideohjelman osahankkeista 2) Aikataulu

3 3(16) 1. JOHDANTO Tämä toimenpideohjelmaluonnos on esitys siitä, miten Espoon keskuksen keskeisen kehittämisalueen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Samalla perustellaan, miksi Espoon keskuksen uudistaminen vaatii kaupungin ohjaavaa roolia ja riittävää käynnistymisvaiheen resursointia. Uudistustyö vaatii useissa kohdissa yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi Omnian, seurakunnan ja alueen kaupallisten toimijoiden (Kesko, HOK-Elanto, Citycon, Capman) kanssa. Lisäksi uudistamisen suuntaviivoista tulee päättää kaupungin luottamuselimissä (EKYJ, kaupunkisuunnittelulautakunta), jotta hankkeiden oikea-aikaiselle etenemiselle mm. kaavoituksessa luodaan edellytykset. Ohjelma on vähitellen tarkentuvan suunnitelman runko, joka on tarkoitus esitellä Elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa Hankkeista osa kytkeytyy ns. RYM / RIE -työpakettiin, jonka virallinen nimi on Alueellinen innovaatioekosysteemi (Regional Innovation Ecosystem RIE). Espoo toimii työpaketin pääomistajana eli veturina. Kokonaisuudella kaupunki toteuttaa valtuuston päättämän strategian kohtaa 5 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. 2. TAUSTA Vuonna 2003 kaupunginhallituksessa hyväksyttiin Espoon keskuksen kehittämisohjelma, joka sisälsi 14 kehittämistavoitetta. Tavoitteista suuri osa on toteutunut tai toteutumassa lähiaikoina. Nyt esitettävä toimenpideohjelma tarkentaa ja päivittää vuoden 2003 kehittämisohjelmaa tämän päivän tilanteeseen. Espoon keskuksen ja Vanha Espoon suuralueen väestö kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Lähivuosina rakenteille lähtevä kaupunkiradan jatke on alueen vetovoimaisuuden kannalta merkittävä hanke ja tuonee mukanaan kasvavaa kiinnostusta alueeseen. Espoon keskuksessa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa yhä suurempi vaje kaupallisista palveluista. Siksi onkin tärkeää, että Espoontorin ja Entressen yhdistämisen sekä Lommilan kaupallisen keskuksen asemakaavat saadaan hyväksytyiksi ja niiden toteuttamisesta voidaan päättää. Kevään 2010 kaupungintalopäätöksen jälkeen voidaan aloittaa virastokeskusalueen kokonaisvaltainen uudistaminen. Asemanseudun, virastokeskuksen sekä Suvela-Lommila -akselin kaupunkirakenteelliseen sekä ennen kaikkea sisällölliseen kehittämiseen on saatava alueen toimijat mukaan. Omnian koulutuskuntayhtymän ja kaupallisten toimijoiden rooli alueen moottoreina on tärkeä. Yhteistyön nivominen yhteen kokonaisuudeksi edellyttää kaupungin voimakasta osallistumista ja ohjausta. Uusia toimintatapoja haetaan yhteistyössä kaupungin, Aaltoyliopiston ja alueen toimijoiden kesken RYM / RIE -yhteistyöhankkeessa seuraavien neljän vuoden ajan. Tässä toimenpideohjelmassa kuvataan runkohankkeet, joihin aluekokonaisuuden uudistustyö keskittyy seuraavien 10 vuoden aikana.

4 4(16) 3. KAUPUNKIUUDISTUKSEN PERUSTELUT Espoon keskuksen kaupunkirakenne perustuu 60- ja 70-luvun ajatteluun ja lisäksi alkuperäinen keskuksen idea on jäänyt toteutumattomana keskeneräiseksi. Toimintojen erottaminen kansilla, radan jakava vaikutus, sisällöllisesti yksipuolinen virastoalue ja keskuksen hajanainen rakenne ovat heikkouksia, joita pyritään uudistuksella parantamaan. Nykyaikainen ekologinen kaupunkirakenne perustuu joukkoliikenteen laadukkaisiin solmupisteisiin sekä palvelujen ja asumisen tehostamiseen näiden solmujen ympärillä. Solmupisteisiin keskitetään riittävät arjen palvelut ja liikkuminen solmujen välillä mahdollistetaan hyvillä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksillä. Pysäköinti hoidetaan keskitetysti ja tehokkaasti joko maanalaisilla tai maanpäällisillä laitoksilla, mikä mahdollistaa autoille varatun tilan käyttämisen rakentamiseen tai ympäristön laatua parantavien tilojen luomiseen. Viheralueet ja keskeiset kaupunkitilat toteutetaan korkeatasoisesti myös eri vuodenajat huomioon ottaen ja osana alueen viherverkostoa. Kaupungin roolina on toimia osahankkeiden mahdollistajana, yhteistyökumppaneiden etsijänä ja hankkeiden käynnistymisen kannalta kriittisen alkuinvestoinnin toteuttajana. Ilman voimakasta alkuvaiheen kehitys- ja investointipanostusta ei vähemmän vetovoimaisten tai imagoltaan huonojen alueiden uudistuminen käynnisty. Uudistustyön kannalta keskeistä on palvelusisällön luominen yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Espoon keskuksen rooli tulevaisuudessa voi tukeutua Omnian kampusalueeseen, palvelujen synnyttämiseen oppilaitoksen koulutuksellisista lähtökohdista yhdessä kaupungin ja alueen kaupallisten toimijoiden kanssa. Suvelan alueen integroiminen osaksi Suviniittyä ja aseman seutua sekä Suvelan sisäisen palvelurakenteen vahvistaminen on tärkeää alueen eriarvoistumisen lieventämiseksi. Täydennysrakentamisen mahdollistaminen ja palvelukeskuksen, "Suvelan sydämen", uudistaminen ovat alueidentiteetin kannalta oleellisen tärkeitä askeleita. Täydennysrakentamisen taloudellisen yhtälön onnistuminen edellyttää kaupungin taholta erityistoimia, jotka liittyvät mm. pysäköinnin järjestämiseen. Kaupunkiuudistuksen kannalta keskeisten tekijöiden kartoittaminen, tutkiminen ja perusteleminen taloudellisin laskelmin aluetalouden näkökulmasta ovat tärkeitä. Kaupungin investoinnit kunnallistekniikkaan, katuihin, pysäköintilaitoksiin, terminaaleihin, palvelurakennuksiin jne. ovat alkuvaiheessa huomattavia verrattuna hyötyihin ja tuloihin, jotka kertyvät vasta pidemmän ajan kuluessa. Siksi taloudellisen mekanismin tunteminen aluetalouden kannalta ja koko alueen "elinkaaren" ajalta on oleellista tehtävien ratkaisujen ja päätösten perustelemiseksi. Aikajänne alueen uudistamiseksi on pitkä; osahankkeet etenevät eri aikatauluissa ja ovat eri vaiheissa. Kaupallisen hankkeen toteutumista edeltää esisuunnittelu- ja kaavoitusvaihe, toteutussuunnittelu ja rakentaminen. Alkuhetkestä käyttöönottoon kuluu yleensä vähintään viisi vuotta. Siksi vireillä tulee olla useita toteutusohjelmaan kuuluvia hankkeita ja niitä tulee edistää ajallisesti rinnakkain.

5 5(16) 4. OHJELMAN OSAHANKKEET Ohessa kuvataan Espoon keskuksen uudistamisen kannalta 10 keskeisen hankkeen sisältö ja laajuus, vaihe, osapuolet, kustannukset ja tulot sekä arvioitu aikataulu. Hankkeiden sijainti esitetään liitteen kartassa. 1) Suviniitty Sisältö: Suviniityn alueen toteuttaminen. Alueesta rakennetaan lähivuosina tiivis ja kaupunkimainen uusi kaupunginosa, jonne on mahdollista muuttaa lähes 2000 uutta asukasta. Alueen kaupunkimaisuus perustuu pysäköinnin sijoittamiseen Suviniityn kalliopysäköintilaitokseen, joka toimii samalla laajemman alueen väestönsuojana. Alueelle rakennetaan myös koulu ja päiväkoti. Laajuus: Suviniityn kolmen asemakaava-alueen mitoitus on noin k-m2. Vaihe: Asemakaavat ovat lainvoimaiset paitsi Suviniitty III:n asemakaava odottaa maankäyttösopimusta. Päiväkodista ja koulusta ei ole vielä suunnitelmia. Ensimmäiset asuintontit on luovutettu vuonna Osapuolet: Kaupunki myy ja vuokraa tontteja yksityisille rakennuttajille. Tilakeskus liikelaitos rakentaa koulun ja päiväkodin. Kalliopysäköintilaitoksen rakennuttaa kaupungin omistama Kiinteistö Oy Suviniityn pysäköinti. Kustannukset ja tulot: Kadut, kunnallistekniikka ja puistot 12 M Kalliopysäköintilaitos ja väestönsuoja 22 M Koulu ja päiväkoti 16 M Tontinmyynti ja sopimuskorvaustuloarvio M Yksityisen rakentamisen arvo noin 255 M Aikataulu: Asuinrakentaminen on alkanut alueen itäosasta alkuvuodesta Katujen rakentaminen on alkanut vuonna Koko alueen rakentaminen jatkuu noin vuosiin asti. 2) Suvela 2a) Suvelan aluetalousmalli (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tavoitteena on luoda aluetalousmalli, joka on sovellettavissa muillakin kaupunkialueilla. Mallin mahdollisina yhteistyötahoina ovat kaupunki, alueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ja yksityiset palveluntuottajat. Alueen sisällä tutkitaan ja pyritään ottamaan käyttöön uudenlaisia keinoja, normeja ja erityisresursointia kaupungin taholta, jotta mm. täydennys- ja korjausrakentaminen ja palvelukorttelin rakentaminen mahdollistuvat.

6 6(16) Laajuus: Alue käsittää Suvelan tilastoalueen länsiosan, Sokinsuontien ostoskeskuksen ja Kirstinharjun välisen noin 0,5 km2 laajuisen alueen, jonka rakennuskanta on pääasiassa 70-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Vaihe: Alueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella mahdollisesti toteutettavat täydennysrakennushankkeet edellyttävät kaavamuutoksia. Osapuolet: Kaupunki, Aalto-yliopisto, yksityiset asunto-osakeyhtiöt, kiinteistöosakeyhtiöt, kaupalliset toimijat sekä myöhemmin yksityinen toteuttajaosapuoli. Kustannukset ja tulot: Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiina; pienet muutokset ovat mahdollisia. Keskitetyn pysäköinnin järjestäminen edellyttää investointeja, joiden rahoitusmalleja on tarkoitus tutkia. Täydennysrakentamispotentiaalia alueella on asumiseen noin k-m2 ja palvelu- ja liikerakentamiseen noin k-m2. Tämä merkitsee mahdollisuutta saada alueelle noin 1000 uutta asukasta, joka on noin 10 % tilastoalueen väestöstä. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat myynti- ja sopimustulot (maksimi M ) kohdennetaan kokonaisuudessaan alueen täydennysrakentamiseen, pysäköintijärjestelyjen ja palvelujen toteuttamiseen. Aikataulu: Selvitysvaihe on käynnistynyt ja kestää noin 2-3 vuotta. Täydennys- ja korjausrakentaminen voinee alkaa noin 2 vuoden kuluttua ja se jatkuu ainakin 10 vuotta. 2b) Suvelan eteläisen kärkikorttelin (Espoonkruunu) uudistaminen ja liittäminen Suviniittyyn Sisältö: Kaupunki yhdessä Espoonkruunun kanssa käynnistää vuokratalokorttelia koskevan uudistushankkeen. Korttelia ja sen "jatketta" Sunantien suuntaan tarkastellaan kokonaisuutena ja rajoitteista vapaana. Espoonkruunu on ilmaissut halunsa kehittää peruskunnostamisvaiheeseen tulevaa korttelia jopa osittain purkaen ja maanvaihdoin. Tällöin Suvelan "pään" liittäminen Suviniittyyn ja Espoon keskukseen voidaan tutkia vapaista lähtökohdista. Laajuus: Korttelin nykyinen rakennusoikeus on noin k-m2. Kortteliin tutkitaan k-m2 rakentamista siten, että osa on omistusasumista. Korttelin jatkeena Sunantien varteen tutkitaan asumista noin k-m2. Vaihe: Alueella on voimassa oleva asemakaava. Hanke edellyttää asemakaavan muutosta. Selvitysvaihe on käynnistymässä. Osapuolet: Kaupunki ja Espoonkruunu. Kustannukset ja tulot: Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiina. Pysäköinnin järjestämistä tutkitaan korttelin sisällä. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat tulot voivat olla noin 6 8 M. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää noin vuoden. Asemakaavan laadinta vie vähintään vuoden, joten rakentaminen on mahdollista aikaisintaan vuonna

7 7(16) 3) Espoontori - Entresse -kauppakeskushanke Sisältö: Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistämiseksi ovat Citycon ja CapMan saaneet suunnitteluvarauksen. Tarkoituksena on tehdä nykyisistä kahdesta erillisestä yksiköstä yhtenä kokonaisuutena toimiva kauppakeskus ja laajentaa sitä noin kaksinkertaiseksi. Liiketilan lisäksi hankkeessa tutkitaan asumista ja toimistorakentamista. Kaupungin tavoitteena on saada aikaiseksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kokonaisuus, jossa kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan asemalta Suviniityn suuntaan. Laajuus: Nykyisten kauppakeskusten yhteinen kaupallinen pinta-ala on noin k-m2. Laajennuksen jälkeen ala on noin k-m2, mikä mahdollistaa 1-2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä sekä kattavan määrän erikoistavarakauppaa ja palveluita. Asuinrakentamista ja toimistotilaa on alustavasti arvioitu hankkeeseen noin k-m2. Vaihe: Alueella on voimassa oleva asemakaava. Selvitysvaiheen jälkeen hanke edellyttää asemakaavan muutosta. Osapuolet: Citycon (Espoontori), CapMan (Entresse) ja kaupunki. Kustannukset ja tulot: Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiina, paitsi hankkeen itäpuolinen Sunantie siirretään vuoden aikana. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat tulot voivat olla noin M. Aikataulu: Selvitysvaihe ja asemakaavan laadinta vievät noin 2 vuotta, joten laajennushanke voisi olla valmis vuonna ) Lommilan kauppakeskushanke Sisältö: Kaupan keskusliikkeet Kesko ja HOK-Elanto suunnittelevat Turunväylän ja Kehä III:n väliselle alueelle yhteensä k-m2:n kauppakeskuskokonaisuutta. Ympäröivissä kortteleissa on lisäksi rakennusoikeutta toimisto-, hotelli- ja teollisuusrakentamiselle noin k-m2. Hankkeen myötä Lommilan ja ympäristön väyliä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan huomattavasti. Hanke toimii merkittävänä kehityssysäyksenä Espoon keskuksen kaupunkiuudistukselle. Hanke on osa RYM / RIE -työpakettia osahankkeiden 7 ja 8 kautta, joissa tutkitaan akselia Suvela - asemanseutu - Lommila sekä Omnian kampusaluetta. Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa; ensin k-m2 kauppakeskus sekä myöhemmin k-m2:n lisäosa. Lommilan hanke luo pohjan viereisen Vehon alueen ja ympäröivien kortteleiden, Nimismiehenpellon ja väyläyhteyksien kehittämiselle Laajuus: Kauppakeskusten yhteinen kaupallinen pinta-ala on k-m2 ja se sisältää kaksi päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Muuta maankäyttöä on asemakaavassa toistaiseksi k-m2. Vehon alue tarjoaa jatkossa merkittävän kehittämis- ja kasvupotentiaalin alueelle. Lommilan hanke tuo alueelle noin 1000 uutta työpaikkaa.

8 8(16) Vaihe: Käynnissä on asemakaavan muutos. Maakuntakaavassa on merkintä kaupan suuryksikölle Lommilan alueella. Osapuolet: Kesko, HOK-Elanto ja kaupunki. Kustannukset ja tulot: Kadut, kunnallistekniikka ja puistot M Sopimuskorvaustuloarvio M Yksityisen rakentamisen arvo noin 350 M Aikataulu: Asemakaava on ollut vireillä pitkään. Mikäli asemakaava hyväksytään vuonna 2011 ja asemakaava saa lainvoiman vuonna 2012, voivat maanomistajat tehdä hankkeen toteuttamispäätöksen 1. vaiheesta vuonna Suunnittelu ja rakentaminen vievät 4 vuotta, jolloin kauppakeskuksen 1. vaihe voi olla avattavissa noin vuonna 2016 ja toinen vaihe Mikäli kaavasta valitetaan, 1. vaihe voi olla avattavissa valituksen kumoon mennessä aikaisintaan vuonna 2018 ja 2. vaihe myöhemmin. Alueella on tällä hetkellä kaupallisen tarjonnan vaje; alueen kuluttajista tekee ostoksensa 46 % päivittäistavaran ja 75 % erikoistavaran osalta muualla kuin Espoon keskuksessa. 5) Aseman matka- ja palvelukeskus Osahankkeen a) osa koostuu konkreettisesta rakentamishankkeesta, jossa toteutetaan kaupunkiradan jatke välillä Leppävaara - Espoon keskus ja samalla rakennetaan Espoon keskuksen linja-autoterminaali ja liityntäpysäköintilaitos. Osa b) on kehityshanke, jossa tutkitaan radan päälle rakentamisen edellytyksiä osana aseman seudun matka- ja palvelukeskusta. 5a) Kaupunkirata ja linja-autoterminaali Sisältö: Leppävaaran ja Espoon keskuksen välille rakennetaan toinen raidepari, joka mahdollistaa kaupunkirataliikenteen. Alueen liityntäpysäköinti ja linjaautoliikenne keskitetään terminaaliin, jonka kautta luodaan korkealaatuiset yhteydet linja-autosta junaan. Yhteydet ympäröiviin kaupallisiin ja julkisiin palveluihin tehdään toimiviksi. Laajuus: Ratapituus on noin 10 kilometriä, hanke sisältää 6 aseman parantamisen. Espoon keskuksen terminaalin muutosalue käsittää koko Espoontorin kauppakeskuksen ja radan välisen alueen. Vaihe: Yleissuunnitelma on laadittu. Radan hankearvio on päivitetty vuonna 2007 ja hanke odottaa valtion budjettipäätöstä lähivuosina. Espoon keskuksen linjaautoterminaalin rakennussuunnitelmat laaditaan vuosina , jolloin rakentamaan päästään näiltä osin vuonna Osapuolet: Ratahallintokeskus (valtio) ja kaupunki. Linja-autoterminaali liittyy myös Espoontorin (Citycon) kehittämishankkeeseen.

9 9(16) Kustannukset ja tulot: Kaupunkirata 140 M, josta Espoon osuus on noin 40 M Linja-autoterminaali ja liityntäpysäköintilaitos 22 M Hanke toimii merkittävänä aluekehityksen käynnistäjänä. Leppävaaran esimerkin mukaisesti kaupunkirata luo huomattavaa toimeliaisuutta vaikutuspiiriinsä ja käynnistää merkittäviä investointeja. Suorien tulojen laskeminen on vaikeaa, mutta välilliset vaikutukset lienevät satoja miljoonia pelkästään käynnistyvien rakentamishankkeiden arvoina mitattuna. Aikataulu: Toteutus riippuu valtion hanke- ja rahoituspäätöksestä, johon vaikuttaa sijoitus Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ). Hankepäätöksestä radan käyttöön ottoon kuluu noin 5 vuotta, joten rata voi olla valmis aikaisintaan vuosina b) Yhteydet radan yli ja kansirakentaminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Junarata on keskuksen kaupunkirakennetta jakava ja toiminnallisuutta huonontava elementti. Osahankkeessa on tarkoitus tutkia miten yhteyksiä radan poikki voidaan parantaa vaiheittain rakentamalla siltayhteyksiä ja kansia, joiden varaan voidaan perustaa tulevaisuuden maankäyttöä, kuten asumista, liike- ja toimistotilaa sekä palveluja. Kansirakentaminen on haastavaa ja kallista verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen. Liiketaloudellisesti kannattava hanke ei synny ilman kaupungin osallistumista perusinfran, kuten silta- ja kansirakenteiden alkuinvestoinnin rahoitukseen. Kannelle rakentamisen määrä tulee olla niin suurta, että kannen tai sillan rakentaminen voidaan rahoittaa sen päällisillä rakennusoikeuksilla. Hankkeen korkeatasoisen sisällön muodostaminen, vaiheistus ja rahoitusmekanismit edellyttävät suunnittelu- ja tutkimuspanosta jo ennen kuin on olemassa konkreettista toteutushanketta. Laajuus: Selvitysalue on koko rata-alue Espoontorin ja virastokeskuksen välillä. Hankkeeseen sisältyy myös radan pohjoispuolisen nauhamaisen maa-alueen maankäytön kehittäminen, jossa on nykyisin tarpeeton vanha rata-aluevaraus. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -tutkimuspakettia. Osapuolet: Kaupunki ja Aalto-yliopisto. Mahdollisesti Ratahallintokeskus, Citycon (Espoontori) sekä myöhemmin yksityinen toteuttajaosapuoli. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää vähintään vuoden. Mahdollinen konkreettinen toteutushanke edellyttää asemakaavan muutosta.

10 10(16) 6) Virastokeskuksen kaupunkirakenteen ja palveluiden uudistaminen 6a) Valtuustotalon laajennus ja palvelukortteli Sisältö: Suunnitellaan nykyisestä valtuustotalosta ja sen laajennuksesta korkeatasoinen toiminnallinen kokonaisuus, "demokratiatalo", jossa toteutetaan digitaalinen audiovisuaalinen kokous-, esittely- ja kokoontumistilaympäristö. Tämä vastaa Espoon tavoitetila 2030 määrittelyssä ja asiakas- ja kuntalaispalvelussa käytettävien menetelmien ja erityisesti digitalisoinnin avulla tehtävän havainnollistamisen kehityshaasteisiin. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi asuin-, pienliiketila-, palvelu- ja toimistokortteli sekä tapahtuma-aukio uudistuvan virastokeskuksen ytimessä. Laajuus: Valtuustotalon, kaupungintalon ja virastotalo 1:n korttelit. Vaihe: Alustava selvitysvaihe. Osapuolet: Kaupungin hanke. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe on valtuustotalon osalta käynnissä ja kestää noin vuoden. Laajempi toteutushanke edellyttää asemakaavan muutosta, paitsi valtuustotalon laajennuksen osalta voidaan edetä nykyisen asemakaavan pohjalta. 6b) Virastoalueen täydennysrakentaminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan koko radan pohjoispuolisen virastoalueen täydennysrakentamismahdollisuudet. Työhön kuuluu Lagstadin puistoakselin suunnittelu sekä kokonaan tai osittain keskitetyn aluepysäköinnin selvittäminen maanalaisissa tai maanpäällisissä laitoksissa. Alueen toimijoiden (Omnia ym.) rooli määritellään alueen palveluliiketoiminnassa, yleisessä elävöittämisessä ja vetovoiman lisäämisessä sekä mahdollisuudet uudenlaisten palvelukonseptien synnyttämiseksi alueelle. Uusia palveluja voisivat olla esimerkiksi asuinrakennusten kivijalkaan sijoittuvat opiskelijoiden ylläpitämät palvelut (Omnia), yhteiskauppatilat, monipuoliset palvelusolmut (monipalvelukeskus), alustat uusien yritysideoiden kokeilemiselle sekä verkostomaisesti tuotetuille lähipalveluille. Laajuus: Selvitysalue on radan ja Hotelli Kuninkaantien välinen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -tutkimuspakettia. Osapuolet: Kaupunki, Omnia ja Aalto-yliopisto. Muut yhteistyökumppanit selvitetään työn aikana. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Uutta asuinrakentamista voidaan alustavasti saada alueelle noin k-m2. Uudesta rakennusoikeudesta saatavat tulot voivat olla noin M. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää vähintään vuoden. Mahdollinen konkreettinen toteutushanke edellyttää asemakaavan muutosta.

11 11(16) 7) Omnian kampushanke (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan, miten Omnian sijainti Espoon keskuksen ja Lommilaan mahdollisesti tulevan liike- ja palvelukeskuksen puolivälissä tarjoaa luontevan aseman osallistua alueen kehittämiseen monin eri tavoin, mm. vahvana aikuiskouluttajana. Tavoitteena voi olla esimerkiksi sellaisten palvelupisteiden kehittäminen, joissa osallistuvien opiskelijoiden ammattiin oppiminen olisi osa palveluprosessia. Omnia voi ottaa osalleen esimerkiksi oppilaitoksen koulutusaloista ja asiakkaiden profiileista johdettuihin teemoihin, joita voivat olla: ruokapalvelut, siivous-, lastenja kodinhoitopalvelut, hyvinvointipalvelut, vaatetuspalvelut, senioripalvelut, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, maahanmuuttajakysymykset, tapahtuma-, juhla- ja matkailupalvelut, valmennus tietoyhteiskuntaan (sosiaalinen media). Omnian monialaista osaamista voidaan suunnata tuottamaan erilaisia elämys- ja valmennuspalveluja asukkaiden aktivoimiseksi ja helpottamaan alueelle muualta tulijoiden integrointia ja koko alueen yhteisöllisyyttä. Espoon keskukseen voitaisiin esimerkiksi sijoittaa sopiviin paikkoihin tiettyyn elämäntilanteeseen liittyviä yhteismyymälöitä tai palvelupisteitä, joissa ratkotaan asiakkaitten ongelmia kokonaisvaltaisesti eikä vain tarjota esim. johonkin materiaaliin tai tekniikkaan perustuvia tuotteita. Opiskelija-asumisen uudenlaiset konseptit selvitetään osana aluesuunnittelua. Osahankkeen sisällöstä on olemassa laajempi Omnian laatima hankesisältöehdotus. Laajuus: Selvitysalue on koko asemanseudun ja Lommilan välinen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -tutkimushanketta. Osapuolet: Kaupunki, Omnia ja Aalto-yliopisto. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe käynnistyy ja kestää 1-3 vuotta. 8) Suvela - asema - Lommila -akseli 8a) Yhteyksien kehittäminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan akselin liikenneyhteyksien kehittämistä laatu- ja palvelutasoltaan korkeatasoisiksi siten, että yhteydet rakennetaan akselin palvelutarjontaan kiinteästi kytkeytyvinä. Tarkastellaan pikabussiyhteyksiä, liikennejärjestelmää kokonaisuutena ottaen huomioon vaihtomahdollisuudet junaan, kaukoliikenteen ja sisäisen liikenteen busseihin, erityisryhmien tarpeet (kutsupalvelu), tulevaisuuden informaatioteknologian mahdollisuudet, liikennöinnin ekologisuus (sähköbussit) sekä kevyen liikenteen laatukäytäväajattelu. Tavoitteena on maksimoida joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen matkat alueen sisällä ja luoda järjestelmä, jonka sisällön kehittämiseen, toteuttamiseen ja ylläpitoon osallistuvat alueen kaupalliset toimijat sekä alueen muut intressiosapuolet, kuten kaupunki, Omnia ja seurakunta.

12 12(16) Laajuus: Selvitysalue on Suvelan, aseman seudun ja Lommilan välinen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe osana RYM / RIE -pakettia. Osapuolet: Kaupunki, Aalto-yliopisto, kaupalliset toimijat (Kesko, HOK-Elanto, Citycon jne.), Omnia ja seurakunta. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Aikataulu: Selvitysvaihe kestää vuoden. Käynnistys resurssien mukaisesti. 8b) Nimismiehenpellon kehittäminen Sisältö: Laaditaan Nimismiehenpellon alueelle yhdessä maanomistajien kanssa 2-vaiheinen kehityskuva ja visio, miten alue kehittyy lähitulevaisuudessa ja pidemmällä tähtäimellä. Vaiheittaisuutta tarvitaan, koska alueella on toimijoita, jotka haluavat jatkaa nykyistä toimintaa jonkin aikaa. Alueen sijainti tarjoaa potentiaalia voimakkaallekin uudistamiselle pidemmällä tähtäimellä. Tutkitaan ainakin liike- ja toimistorakentamista ja asumista. Yhteydet Espoon keskukseen sekä Turunväylän poikki tutkitaan. Laajuus: Turunväylän ja Espoontien välinen Nimismiehenpellon alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe ennen mahdollista asemakaavan muutosta. Osapuolet: Kaupunki ja alueen maanomistajat. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Alueelle on saatavissa vapaista lähtökohdista noin k-m2 uutta maankäyttöä. Asumisen osuus voi vaihdella voimakkaasti sen mukaan, minkälaisia tavoitteita asetetaan. Aikataulu: Selvitysvaihe kestää noin vuoden. Käynnistys resurssien mukaisesti. 9) Kirkkojärven ja Espoonjoen ympäristö Sisältö: Tutkitaan, miten ja missä laajuudessa Kirkkojärven historiallinen vesiallas saadaan palautettua osaksi Espoon keskuksen suurmaisemaa. Kirkkojärven ja Espoojoen rantojen virkistyskäyttö, toiminnallisuus, luontoarvot ja merkitys alueidentiteetin kasvattajana otetaan huomioon laadittaessa alueen viherverkoston ja kevyen liikenteen verkoston yleissuunnitelmaa. Tavoitteena on lisäksi Tuomiokirkon ympäristön, Glimsin ja muiden historiallisten kohteiden kytkeminen osaksi suunnitelmaa alueidentiteetin kasvattamiseksi ja historiallisen keskuksen merkityksen korostamiseksi. Laajuus: Selvitysalue on Espoonjokilaakso välillä Espoonväylä - Turuntie. Vaihe: Laaditun Espoonjokilaakson esiselvityksen tarkentaminen ko. alueella ja Kirkkojärven palauttamisen teknistaloudellisen selvityksen laatiminen. Osapuolet: Kaupungin oma hanke. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa Aikataulu: Selvitysvaihe on jo käynnistynyt ja kestää vajaan vuoden.

13 13(16) 10) Keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen (osa RYM / RIE -työpakettia) Sisältö: Tutkitaan koko Espoon keskuksen alueella mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja ja muita toimia siten, että keskuksen kaupunkirakenne eheytyy ja keskukselle tulee selkeämmin havaittavat rajat. Saapuminen eri suunnista Espoon keskukseen tehdään selkeämmäksi ja tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa alueellinen opastusjärjestelmä liityntäpysäköintiin sekä kaupalliseen ja palvelupysäköintiin liittyen. Työtä tehdään Espoon keskuksen visiotyön yhteydessä. Hankkeeseen liittyen alueesta laaditaan osana RYM-hanketta alueellinen tietomalli, joka toimii päätöksenteon ja vuorovaikutusprosessien tukena ja jonka avulla rakentamis- ja muiden ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida ja saada aikaiseksi ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät muutokset. Laajuus: Selvitysalue on koko Espoon keskuksen alue. Vaihe: Alustava selvitysvaihe. Osapuolet: Kaupunki ja Aalto-yliopisto. Kustannukset ja tulot: Selvitetään hankkeessa. Espoon keskuksen alueella kaupunkirakennetta on mahdollista täydentää haluttaessa reilustikin. Tehdyn alustavan visiotarkastelun mukaan alueen potentiaali asukkaiden lisäämiseksi on noin 8000 asukasta ja 7000 työpaikkaa. Aikataulu: Selvitysvaihe kestää vähintään vuoden. 5. KUSTANNUKSET JA TULOT Edellä listatuista 10 osahankkeesta on arvioitu kaupungille aiheutuvat kustannukset infran ja rakennusten osalta niistä hankkeista, joista se on tiedossa. Samoin on arvioitu tulot maanmyynnistä ja sopimuskorvauksista sekä yksityisen ja julkisen rakentamisen arvo. Selvityshankkeista luvut saadaan vasta myöhemmin. Lisärakennusoikeuksia on otettu huomioon vain niissä hankkeissa, joissa on tehty jo aiemmin jonkinlaista tarkempaa arviota. Koko tarkastelualueen täydennysrakennusmahdollisuuksien kartoittamisen myötä tulopuoli ja rakentamisen arvo voivat kasvaa huomattavastikin menojen kuitenkaan kasvamatta paljoa, koska kadut ja kunnallistekniikka ovat pääosin olemassa. Suorien tulojen ja menojen lisäksi on huomattavia välillisiä vaikutuksia, joita on vaikea arvioida rahassa. Alueen vetovoimaisuuden, imagon ja toimeliaisuuden kasvu tuovat lisää mahdollisuuksia kehittää aluetta tulevaisuudessa. Osahankkeiden kustannukset kaupungille ovat noin M Osahankkeiden tulot kaupungille ovat noin M Osahankkeiden rakentamisen arvo on noin M Alustavassa visiotyössä tarkasteltu lisärakennuspotentiaali kokonaisuudessaan Espoon keskuksen alueella on asuinrakentamisen osalta noin k-m2 se-

14 14(16) kä liike- ja toimistorakentamisen osalta noin k-m2. Toteutuessaan tämä merkitsee noin M :n suoria tuloja kaupunkirakennetta tiivistämällä. 6. JATKOTOIMET Mikäli toimenpideohjelma hyväksytään EKYJ:ssa, ohjelmaa on tarkoitus päivittää ja seurata sen toteutumista vuosittain. Osa hankkeista vaatii tarkempaa sisällön määrittelyä yhteistyökumppaneiden kanssa ja ne kuuluvat käynnistyvän RYM / RIE -työpaketin piiriin. Toimenpideohjelmatyötä koordinoi Espoon keskuksen kehittämisprojekti yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. RYM / RIE -työn käynnistyminen ja tehokas hoitaminen vaatii kokopäiväisen henkilöresurssin koko työn keston (4 vuotta) ajaksi. Espoossa Torsti Hokkanen projektinjohtaja Liite: 1) Kartta toimenpideohjelman osahankkeista 2) Aikataulu

15 15(16) Kartta toimenpideohjelman osahankkeista ) SUVINIITTY 2) SUVELA 3) ESPOONTORI - ENTRESSE -KAUPPAKESKUSHANKE 4) LOMMILAN KAUPPAKESKUSHANKE 5) ASEMAN MATKA- JA PALVELUKESKUS 6) VIRASTOKESKUKSEN KAUPUNKIRAKENTEEN JA PALVELUIDEN UUDISTAMINEN 7) OMNIAN KAMPUSHANKE 8) SUVELA - ASEMA - LOMMILA -AKSELI 9) KIRKKOJÄRVEN JA ESPOONJOEN YMPÄRISTÖ 10) KESKUKSEN KAUPUNKIRAKENTEEN EHEYTTÄMINEN

16 16(16)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 03.02.2014 Sivu 1 / 1 179/10.03.01/2011 55 3.6.2013 18 Alueiden varauksien jatkaminen Espoon keskuksesta Citycon Finland Oy:lle, Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA

LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA Ote animaatiosta Havainnekuvia vuodelle 2050 Arkkitehdit Tommila Oy 2010 LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA RAPORTTI 08.11.2012 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 2 4 JOHDANTO 5 6 7 8 9 10 1. ALUEELLISIA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 19.10.2015 Sivu 1 / 1 2408/10.00.02/2015 100 Alueen varaaminen Leppävaarasta Kiinteistöosakeyhtiö Kauppakeskus Sellolle pysäköinnin laajennuksen suunnittelua ja liikenneterminaalin kehittämistä varten

Lisätiedot

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013 Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm Hanketapaaminen 28.5.2013 visioista tekoihin Projektipäällikkö taustaa ja tavoitteita Suvelan kehittämishanke vuodesta 2007. Lähiöohjelma 2008 2011 Silta elävään lähiöön, Espoon kohdealueet Suvela, Soukka

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 01.06.2015 Sivu 1 / 1 1684/10.00.02/2012 24 10.3.2014 64 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Karakallion Huolto Oy:lle Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet

Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Marja-Vantaan puurakentamismahdollisuudet Puurakentamisen RoadShow - Vantaa projektinjohtaja Reijo Sandberg reijo.sandberg@vantaa.fi Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

AIESOPIMUS LIITTYEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN KEHITTÄMISEEN OSAPUOLINA CITYCON FINLAND OY, KIINTEISTÖ OY LIPPULAIVA

AIESOPIMUS LIITTYEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN KEHITTÄMISEEN OSAPUOLINA CITYCON FINLAND OY, KIINTEISTÖ OY LIPPULAIVA LUONNOS 2111201 AIESOPIMUS LIITTYEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN KEHITTÄMISEEN OSAPUOLINA CITYCON FINLAND OY, KIINTEISTÖ OY LIPPULAIVA JA ESPOON KAUPUNKI (ITSENSÄ JA LÄNSIMETRO OY:N

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpellosta muodostuu seuraavan 10-15 vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö Pekka Vikkula Suurpellon projektijohtaja Espoon kaupunki KESKEINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 158. Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 158. Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1 1950/2016 02.07.00 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 49 9.5.2016 158 Kiinteistöosakeyhtiön myynti LVI-Wabek Oy:lle Koskelosta, kortteli 82001

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 10.03.2014 Sivu 1 / 1 1684/10.00.02/2012 24 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Karakallion Huolto Oy:lle Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 15.04.2013 Sivu 1 / 1 1910/00.01.02/2013 19 Espoon hallinnollisen keskuksen kehittämisen periaatteet ja tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. (09) 816 84419 Liisa Ikonen, puh. (09) 816

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

ENNAKOLTA TULLEITA KYSYMYKSIÄ 1

ENNAKOLTA TULLEITA KYSYMYKSIÄ 1 ENNAKOLTA TULLEITA KYSYMYKSIÄ 1 Onko kehitettävien alueiden 3 & 4 kerrosluku määritetty/rajoitettu? COLOSSEUMIN KAUPUNKIKUVALLINEN MERKITYS IMAGORAKENNUKSENA TULEE SÄILYÄ. LENTOESTERAJOITUKSET TUOVAT OMAT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot