Akseli 2/2014. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ ASUMINEN. ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akseli 2/2014. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ ASUMINEN. ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti"

Transkriptio

1 VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT ASUMINEN TA LO U S TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 214 ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti Akseli 2/214 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 2/214 Väestö 1 Työllisyys 4 Työpaikat 7 Asuminen 9 Talous 12 Origossa: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti 16 Ajankohtaista: Tutkimuslupakäsittelyn uudistus 18 Julkaisusarjan perustaminen 19 Tutkimuksia ja arviointeja Itsensätyöllistäjät Suomessa Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen 2 Kuusikkoraportit 21 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Näillä näkymin tässä muodossa viimeisessä numerossa aihealueina ovat väestö, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous. Origossa esitellään asiakaspalautteen hyödyntämistä. Ajankohtaisina aiheina ovat kaupungin tutkimuslupakäytäntöjen ja julkaisusarjojen uudistus. Lisäksi esitellään lokakuun lopussa Tilastokeskuksen julkaisema tutkimus Itsensätyöllistäjistä 213 sekä valmistuneet Kuusikkotyön vertailuraportit. Kannen kuva: Simo-Pekko Salminen Kuvat: Ari Järvelä, Jari Runsas Tampere

3 AKSELI 2/214 Väestö Väestön kasvu Loka-joulu Tammi-syys Syntyneet ja kuolleet vuosineljänneksittäin Syntyne Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Muuttoliike vuosineljänneksittäin Tulomuutto Nettomuutto Lähtömuutto VÄESTÖ Väestön kasvu jatkuu reippaana Ennätysvuoden 213 jälkeen väestömäärän kasvu on tasaantunut säilyen kuitenkin selvästi suurempana kuin vuosina Syyskuun lopussa tamperelaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vuoden yhdeksän kuukauden aikana väestön kasvu on ollut 2 29 asukasta, kun vuosi sitten kasvu oli samana aikana yli 2 5 henkilöä. Vuoden lopun tamperelaisten määräksi arvioitu näyttäisi toteutuvan. Tammi-syyskuussa on syntynyt uutta tamperelaista, mikä on vähemmän kuin edellisinä neljänä vuonna, joina määrä on pysynyt yli 1 9 vauvan. Kun samanaikaisesti kuolleita on ollut kuluvana vuonna enemmän kuin aiempina viitenä vuonna tammi-syyskuussa, on syntyneiden enemmyys pienentynyt hieman yli 4 henkilöön, kun toissa vuonna vastaavana aikana se oli yli 6 henkilöä. Muuttovoitto vahvemmin kasvun taustalla Vielä tämän vuoden tammi helmikuussa tulomuuttajia oli kotimaasta lähestulkoon edellisten vuosien tapaan, mutta maaliskuussa heidän määränsä väheni selvästi ja lähtömuutto kotimaan sisälle kasvoi tulomuuttoa suuremmaksi. Huhti kesäkuussa kotimainen nettomuutto pysyi edelleen negatiivisena. Heinäkuussa muuttoliike palasi kahden vuoden takaisiin kasvulukuihin. Elokuussa opiskelijoiden tulo kaupunkiin jälleen kasvatti asukasmäärää reippaasti, muuttovoitto oli jopa suurempi kuin vuonna 213. Syyskuussa kotimainen muuttovoitto oli lähes 3 asukasta, mikä on tavanomaista. Maasta on muuttanut yksi henkilö enemmän kuin maahan. Yhdeksän kuukauden aikana muuttovoittoa oli kertynyt 1 6 asukasta eli 79 prosenttia kasvusta, vuonna 213 määrä oli 2 asukasta (8 %). Lähes kaikki ikäluokat kasvavat Kuluneen yhdeksän kuukauden aikana on väestö vähentynyt 15 2 henkilöä vain ikäluokissa: , ja 6 64-vuotiaat. Yläkoululaisten, 1 14-vuotiaiden, määrä on myös kasvanut toisin kuin kahtena aiempana vuonna, jolloin sekin vähentyi.

4 2 AKSELI 2/214 Väestö Väestönkasvu kaupunkiseudulla tammi-syyskuu 214* Tampere 2 29 Ylöjärvi 385 Lempäälä 321 Pirkkala 21 Nokia 9 Kangasala 5 Vesilahti 1 Orivesi -35 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto, ennakkotieto (*) Kaupunkiseudun kasvu entisellään Kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli syyskuun lopussa asukasta, mikä oli noin 3 asukasta enemmän kuin vuodenvaihteessa. Kasvuprosentti,9 oli pienempi kuin vuonna 213 (1,2 %), koska Tampereen kasvu on ollut vähäisempää kuluvana vuonna. Naapurikunnista Ylöjärven, Lempäälän ja Pirkkalan kasvu on palaamassa vuoden 212 lukuihin vaisun viime vuoden jälkeen. Nokian ja Kangasalan kasvu sen sijaan on huomattavasti pienempää kuin vuonna 213. Orivesi on ainoana kuntana menettänyt asukkaita Väestönkasvu suurissa kaupungeissa tammi-syyskuu 214* Helsinki Espoo 3 57 Tampere 2 29 Vantaa 2 7 Oulu 2 1 Turku Syntyneiden enemmyys Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto, ennakkotieto (*) Helsingin vetovoima ylitse muiden Helsingin kasvu (+7 367) on vain vahvistunut, se on suurempaa kuin kahtena aiempana vuonna ollen aivan omassa luokassaan. Etenkin kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä sen vetovoima on ylitse muiden. Espoon alkuvuoden kasvu on ollut myös suurta, lähes puolet siitä tulee syntyneiden enemmyydestä. Tampere on saanut toiseksi eniten Helsingin jälkeen maan sisäistä muuttovoittoa. Myös Vantaan ja Oulun kasvu perustuu suureen syntyvyyteen. Vantaa jopa menettää asukkaita kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä. Turun kasvu puolestaan perustuu enemmän muuttovoittoon Väestönkasvu suurissa seutukunnissa tammi-syyskuu 214* Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Kuopion sk Jyväskylän sk Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto , ennakkotieto (*) Väestön keskittyminen jatkuu Suomen 7 seutukunnasta Helsingin seutukunnan kasvu kuluvan vuoden yhdeksän kuukauden aikana on ollut lähes 14 5 asukasta. Seutukunnista selvänä kakkosena kasvaa Tampereen seutukunta lähes 3 asukkaalla. Näiden kahden seutukunnan kasvu onkin yhteensä enemmän kuin koko Suomen kasvu yhteensä. Kolmanneksi eniten on kasvanut Oulun seutukunta, noin 2 4 asukasta. Yli tuhannen asukkaan kasvuun ovat edellä mainittujen lisäksi yltäneet Turun, Kuopion ja Jyväskylän seutukunnat. Kaikkiaan vain 23 seutukuntaa ovat lisänneet asukkaita. Suurimmat menetykset, yli 4 asukasta, kokivat Kehys- Kainuun ja Kemi-Tornion seutukunnat. Myös kaikki muut Pirkanmaan seutukunnat ovat menettäneet asukkaita, eniten Ylä-Pirkanmaa, jonka asukasmäärä väheni lähes 3:lla.

5 AKSELI 2/214 Väestö 3 Nuoret naiset koulutettuja Vuoden 213 lopussa kaikista tamperelaisista oli 75,3 prosenttia suorittanut perusasteen jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Naisissa osuus oli 74,7 prosenttia, miehissä 75,9 prosenttia. Vuonna 23 tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68,7 prosenttia. Nuoremmat ikäluokat ovat koulutetumpia kuin vanhemmat. Kaikissa ikäluokissa aina 6 ikävuoteen asti naisissa on tutkinnon suorittamattomien osuus pienempi kuin miehissä. Ero pienenee kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin mentäessä. Myös vähintään alimman korkea-asteen suorittaneita on naisissa miehiä enemmän vuotiaista tamperelaisnaisista korkeaasteen tutkinto oli kaikissa ikäryhmissä vähintään puolella, vuotiailla naisilla lähes 61 prosentilla. Vastaavasti vuotiaita korkea-asteen koulutuksen omaavia miehiä oli 46 prosenttia. Sen sijaan 6 64-vuotiaiden koulutusaste on samankaltainen sukupuolesta riippumatta. Tästä vanhemmissa ikäluokissa selvästi tutkinto puuttuu entistä useammin, naisilta yli puolelta ja miehistäkin lähes puolelta. Myös korkea-asteen koulutus on entistä harvemmalla naisella, vain alle 2 prosentilla, kun miehillä tämä koulutustaso on lähes 3 prosentilla. Tamperelaisten koulutustaso ikäryhmittäin Miehet Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Naiset

6 4 AKSELI 2/214 Työllisyys Työttömyysaste, vuosineljänneksittäin % % % Tampere Koko maa Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, syyskuu Tampere Nokia Orivesi Ylöjärvi Kangasala Pirkkala 1 Lempäälä Vesilahti Suurten kaupunkien työttömyysaste, syyskuu 5 Tampere 4 Oulu 3 Turku Vantaa 2 Helsinki 1 Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyys kasvaa yhä, mutta muuta maata hitaammin Syyskuun lopussa Tampereen työttömyysaste oli 16,2 prosenttia. Kesän huippulukemien jälkeen työttömyys on palannut lähemmäs vuosikeskiarvoa, ja positiivisen suuntauksen voidaan odottaa yhä jatkuvan. Vuositasolla työttömyys kasvaa yhä, mutta hiukan aiempaa hitaammin. Edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut,6 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita Tampereella oli henkilöä. Joulukuusta työttömien määrä on vähentynyt 689 henkilöllä, mutta työttömänä oli 897 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömien määrän vuotuinen kasvu on hieman taittunut, ollen nyt 5,2 prosenttia. Miesten osuus työttömien kokonaismäärästä oli 55,5 prosenttia ja ulkomaalaisia työnhakijoita oli 8,4 prosenttia kaikista työnhakijoista. Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuussa työtöntä työnhakijaa, eli 13,9 prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä maakunnassa kasvaa Tamperetta nopeammin. Vuoden aikana työttömyysaste on noussut tasan prosenttiyksikön. Koko maan työttömyysaste syyskuussa oli 12, prosenttia, vuodessa työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä. Ero muihin kaupunkeihin kapenee Vaikka työttömyys kasvaa Tampereella hitaammin kuin muissa suurissa kaupungeissa, on Tampereen työttömyystilanne edelleen Kuusikko-kuntien synkin. Toiseksi korkeimmalle työttömyys on noussut Oulussa, jossa syyskuussa mitattiin 15,6 prosentin työttömyysaste. Turun työttömyys on vuoden aikana kasvanut nopeimmin, 1,6 prosenttia, ja syyskuussa Turun työttömyysaste jäi enää kymmenyksen päähän Oulusta. Helsingin ja Espoon tilanne heikkenee lähes Turun vauhtia, mutta pääkaupunkiseudun luvut erottuvat yhä selvästi muita matalimpana. Paras tilanne on Espoossa, jossa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 9,2 prosenttia. Maamme 2 suurimman kaupungin vertailussa Tampere on edelleen kärkisijoilla. Syyskuussa Tampereen edellä olivat vain Lahti ja Kotka. Seutukunnan työttömyysaste syyskuussa oli 14,3 prosenttia, edelle kipusivat Jyväskylän ja Lahden seutukunnat.

7 AKSELI 2/214 Työllisyys 5 Pitkäaikaistyöttömien aktivointi onnistunut Pitkäaikaistyöttömien määrä on painunut alle 6 henkilön ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun 213. Syyskuun lopussa tamperelaisen työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt 55 henkilöllä, eli 8,5 prosenttia, kun vielä edellisvuonna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi yli 46 prosentilla. Suuntaus on päinvastainen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Espoossa ja Helsingissä yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vuodessa kasvanut yli 5 prosentilla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta työttömyyden pitkittyminen on Tampereella ja koko maakunnassa edelleen erityisen suuri ongelma. Tamperelaisten pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli syyskuussa 32,6 prosenttia ja suurten kaupunkien korkein. Eräs tapa pitkäaikaistyöttömyyden kuvaamiseen on seurata Kelan tilastoa työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti yli 5 päivää saaneista henkilöistä. Syyskuussa näitä henkilöitä oli Tampereella Vuodessa määrä on kasvanut 432 henkilöllä, eli yli 1 prosenttia. Kunnat rahoittavat puolet työttömyysajalta maksettavasta työmarkkinatuesta; syyskuussa Tampereen osuus oli euroa, mikä kasvoi niin ikään reilulla kymmenyksellä. Vuoden 213 vuosikertymän mukaan Tampereen maksama osuus työnhakijaa kohden oli suurten kaupunkien korkein, ja koko maan kuudenneksi suurin. Tilastollisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisee esimerkiksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuminen. Näin siitä huolimatta, että aktiivijakson jälkeen henkilö palaisi takaisin työmarkkinatuelle. Rakenteellisesti työttömiä henkilöitä (pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sekä palveluista työttömiksi tai palveluille siirtyneet) oli syyskuussa , määrä kasvoi vuoden aikana henkilöllä eli 15,5 prosenttia. Tampereen kaupunki on kuluvana vuonna panostanut merkittävästi työllisyydenhoitoon ja myös Pirkanmaan TE-toimiston työvoimapoliittisten palveluiden piirissä on edellisvuotta suurempi osuus työvoimasta. Näyttää siltä, että työttömyyden vähentämiseksi suunnattujen toimien tuloksena yhä useampi pitkään työttömänä ollut on aktivoitunut kehittämään työelämävalmiuksiaan. Kuitenkin varsinainen työllistyminen pitkäkestoisen työttömyyden jälkeen on edelleen vaikeaa muutoinkin haastavassa työmarkkinatilanteessa.

8 6 AKSELI 2/214 Työllisyys Alle 25-vuotiaat, yli 5-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset työttömät, syyskuu yli vuoden työttömänä yli 5 -vuotiaat alle 25-vuotiaat ulkomaalaiset Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Rakenteelliset tekijät näkyvät nuorten ja ikääntyvien tilanteessa Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli syyskuussa henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 172 henkilöllä, eli 6,6 prosenttia. Nuorisotyöttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut. Tampereella nuorten työttömien osuus kaikista TE-toimiston työnhakija-asiakkaista on 15,2 prosenttia. Tätä korkeammaksi nuorisotyöttömyys on kasvanut vain Oulussa, jossa nuoria on 18,6 prosenttia kaikista työttömistä. Erot suurten kaupunkien välillä ovat selkeät, sillä pääkaupunkiseudulla nuorten osuus jää kymmenyksen tietämiin. Myös ikääntyvien työttömyys kasvaa aiempaa maltillisemmin. Syyskuussa yli 5-vuotiaita työttömiä oli henkilöä. Vuodessa määrä on kasvanut 42 henkilöllä, eli 7,7 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on säilynyt ennallaan, 3,8 prosentissa. Yli 5 -vuotiaiden osuus pirkanmaalaisista pitkäaikaistyöttömistä kasvaa yhä, ollen jo yli 57 prosenttia. Paluu työmarkkinoille hankaloituu iän myötä, ja lisäksi työnhakua saattavat vaikeuttaa puutteet työnhakutaidoissa, taantuva toimiala sekä osaamisen heikko soveltuvuus muuttuneille työmarkkinoille. Toisaalta myös nuorten työttömyys pitkittyy, sillä yli vuoden työttömänä olleiden suhteellinen osuus ikäluokasta kasvaa eniten 2 24 vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kasvu on vuositasolla selvästi kiihtynyt. Työmarkkinoilla kovin kilpailu on tyypillisistä perusasteen töistä, joihin juuri nuoret työnhakijat usein sijoittuvat, vieläpä vähäisen työkokemuksen turvin. Lähteet: Kela Pirkanmaan ELY keskus Pirkanmaan TE toimisto Tilastokeskus Työttömyyslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että heikon työmarkkinatilanteen myötävaikutuksesta myös tilastoissa näkymätön piilotyöttömyys kasvaa. Kun työllistymisnäkymät synkkenevät, moni töihin kaipaava opiskelija tai kotona lasta hoitava vanhempi jättää työttömäksi ilmoittautumisen sikseen. Heikko työmarkkinatilanne ei kannusta aktiiviseen työnhakuun ja lisää alan vaihtajien, opiskelemaan siirtyvien ja itsensätyöllistäjien määrää. Työvoiman ulkopuolelle siirrytään sitä herkemmin, mitä enemmän taustalla vaikuttavat työllistymistä heikentävät rakenteelliset tekijät.

9 AKSELI 2/214 Työpaikat 7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 16,4 % Koulutus 8,1 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 4,4 % Työpaikat ja niiden muutos Työpaikat, lkm, vasen asteikko Muutos, lkm, oikea asteikko Työpaikat toimialoittain 212 Muut palvelut 4,7 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta; hallintoja tukipalvelut 14,6 % Tuntematon 1, % Kiinteistöalan toiminta 1, % Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous,3 % Kaivostoiminta sähkö- ja lämpöhuolto, vesi- ja jätehuolto,8 % Teollisuus 14,5 % Rakentaminen 5,8 % Kauppa, kuljetus ja varastointi 15,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,9 % Informaatio ja viestintä 7,1 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,7 % TYÖPAIKAT Kaksoistaantuma vie työpaikkoja Tampereella oli työpaikkoja vuoden 212 lopussa , mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 29 menetetyistä 5 7 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 8. Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kaksoistaantumaan. Vuoden 28 työpaikkamäärää (lähes 12 ) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 213 ja 214 uusia työpaikkoja ei ole syntynyt tarpeeksi menetettyjen tilalle. Työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan sadoissa jopa jälleen tuhansissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin edelleen sija 8. Uudet työpaikat sote-palveluihin Elinkeinorakenteessa tapahtunut merkittävä muutos. Kautta historian on teollisuuden toimialalle sijoittunut eniten työpaikkoja, kunnes vuonna 21 oli ensimmäisen kerran terveys- ja sosiaalipalveluissa muutama kymmenen työpaikkaa enemmän. Sen jälkeen ero vain on kasvanut, koska kahtena seuraavana vuonna sote-palveluihin on tullut yli 1 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet yli 1 2:lla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa oli vuonna 212 noin 19 5 työpaikkaa (16,4 %), teollisuudessa puolestaan enää 17 2 työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 29, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli 3 työpaikkaa taantuman myötä. Viiden vuoden saldo on lähes -5 2 työpaikkaa, joista lähes puolet (-2 165) oli tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa (Nokia). Myös metallituotteiden valmistuksessa on vähentynyt lähes 1 työpaikkaa. Teollisuustyöpaikkojen osuus oli enää 14,5 prosenttia, kun se vielä 28 oli 18 prosenttia. Vaikka osuus onkin pudonnut, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, vain Lahdessa teollisuuden osuus vielä yli 14 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja syntyi vuonna 212 julkiseen hallintoon ml. maanpuolustus (638) ja terveys- ja sosiaalipalveluihin (577). Teollisuuden (- 984) jälkeen eniten työpaikat vähenivät hallinto- ja tukipalvelutoiminnoista (-245) sekä koulutuksesta (-218).

10 8 AKSELI 2/214 Työpaikat Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Orivesi Kangasala Tampere Nokia Espoo Vantaa Oulu Helsinki Tampere Turku -1 Työpaikkojen määrän muutos, Tampereen kaupunkiseutu Työpaikkojen määrän muutos suuret kaupungit Tampereen nettopendelöinti 212 suurimman nettovoiton ja -tappion kunnat Kangasala 4426 Ylöjärvi 4148 Nokia 3216 Lempäälä 31 Pirkkala 35 Akaa 1276 Valkeakoski 786 Hämeenkyrö 768 Vesilahti 682 Orivesi 585 Sastamala 58 Pälkäne 333 Jyväskylä 132 Kankaanpää -19 Hämeenlinna -31 Maarianhamina -38 Turku -52 Espoo -22 Vantaa -289 Helsinki Kunnat voittajia ja häviäjiä Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 7:lla, eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Vain Ylöjärvellä, Vesilahdella ja Lempäälässä työpaikat lisääntyivät vuonna 212. Viimeisen viiden vuoden kehitys kaupunkiseudulla jää positiiviseksi, mutta sen sisällä kunnat jakautuvat voittajiin ja häviäjiin, Ylöjärvi, Pirkkala ja Lempäälä ovat voittajia, kun Nokia, Tampere ja Kangasala häviäjiä. Suurista kaupungeista Oulu, Jyväskylä ja Kouvola ovat menettäneet eniten työpaikkoja vuonna 212, mutta jos lasketaan työpaikkojen menetykset yhteensä viiden vuoden aikana, nousee Kouvola aivan omaan luokkaansa 2 7 työpaikkaa. Suhteellisesti samansuuruinen vähennys, 7,4 prosenttia, tarkoittaisi Tampereella työpaikan menetystä. Turussa menetettyjen työpaikkojen määrä nousee lähelle 6:a, Jyväskylässä ja Tampereella sata vähemmän. Työpaikkoja on syntynyt runsaasti Espooseen ja Vantaalle, mutta myös Kuopio, Oulu ja Jyväskylä ovat saaneet niitä reippaasti lisää. Työmatkaliikenne lisääntyy Tampereella kävi vuonna 212 töissä 41 5 henkilöä, joista lähes 29 tuli kehyskunnista. Vastaavasti tamperelaisia kävi muualla töissä 18 9 henkilöä, joista noin 9 9 kehyskunnissa. Määrällisesti eniten työmatkaliikennettä tulee Tampereelle Kangasalta, jossa työllisistä 47,7 prosentin työpaikka sijaitsee läntisessä naapurikaupungissa. Lempäälän luku on 47,9 prosenttia ja Ylöjärven 45,2 prosenttia. Pirkkalassa asuvista työllisistä yli puolet eli 56,7 prosenttia ajaa rajan toiselle puolelle ansaitsemaan. Muita kuntia, joista tullaan myös paljon Tampereelle työhön ovat: Akaa, Valkeakoski, Hämeenkyrö, Sastamala, Orivesi, Helsinki ja Vesilahti. Tamperelaisia käy töissä eniten kehyskunnissa lukuun ottamatta Orivettä ja Vesilahtea. Helsingissä puolestaan työskentelee yli 1 8 henkilöä. Nettopendelöijien määrä jatkoi kasvuaan, koska Tampereelle tullaan edelleen entistä useammin töihin, sen sijaan tamperelaisten muualla työssäkäynti väheni 5 henkilöllä. Tampere saa suurimmat pendelöintivoitot kaupunkiseudun kehyskunnista, Akaasta, Valkeakoskelta ja Hämeenkyröstä. Pendelöintitappiota kärsitään pääkaupunkiseudun kaupungeille, erityisesti Helsinkiin. Työmatkaliikenne on kaksinkertaistunut 27 vuodessa. Lisätietoja: Työpaikat 212.pdf.

11 AKSELI 2/214 Asuminen Lähde: Asuntotoimi, * arvio Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 28 aso-as. vuokra-as. omistusas * 215* ASUMINEN Asuntotuotanto alavireistä Vuonna 213 asuntorakentaminen oli vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui 1 826, joista omistusasuntoja oli 1 29 (56 %) ja vuokra-asuntoja 797 (44 %). Syyskuun 214 loppuun mennessä on valmistunut 1 56 asuntoa. Asuntotoimen arvion mukaan tänä vuonna asuntoja valmistuu vain 1 4, joista kolme neljästä sijaitsee kerrostalossa. Vuokraasuntoja on valmistumassa 623. Eniten asuntoja valmistuu Raholaan, Härmälään, Vuorekseen ja Niemenrantaan. Väestön kasvu, myönnetyt rakennusluvat, asuntotuotanto kaaviot julkaisuun 24 1) Syyskuun 214 mennessä Väestön kasvu Asuntotuotanto Rakennusluvat 1) , Rakennusvalvonta, Asuntotoimi, * arvio milj. m 3 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 213 Rakentamisen jatkuva vuosiarvio myönnetyt aloitetut valmistuneet 214* 215* Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 23 asetettu tavoite asuntoa vuodessa saavutettiin vuosina , kun keskimääräinen tuotanto oli asuntoa. Laskennallista tuotantovajetta on kuitenkin ehtinyt kertyä 2 asuntoa erityisen heikoilta asuntorakentamisvuosilta 29 ja 21 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 212 ja varsinkin vuonna 213. Vaje kasva edelleen, koska kuluvan vuoden eikä tulevien vuosienkaan asuntotuotanto näytä yltävän tavoitteeseen. Taloustilanteen piristymistä odotellessa Vaikka tänä vuonna on rakennuslupia asuntorakentamiseen myönnetty jo lokakuuhun mennessä enemmän kuin kolmena aiempana vuonna koko vuonna yhteensä ja lähes 1 25 asunnon rakentaminenkin on aloitettu, ei tuotanto piristy mainittavasti. Vuonna 215 asuntotuotannon arvioidaan nousevan 1 5 asuntoon, joista 75 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Tämän lisäksi valmistuu TOAS:lle toimistohotelli, johon tulee 175 asuntoa, jotka eivät ole virallisesti asuntoja rakennuksen käyttötarkoitusluokituksen mukaisesti. Omistusasuntojen osuus pysyy niukasti yli puolena. Vuokra-asuntoja valmistunee 531. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto vähenee ensi vuonna selvästi: tänä vuonna valmistuu 18 ja ensi vuonna vain 52 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja olisi ensi vuonna valmistumassa 129, mikä enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 22. 1,5 1,3 1,1,9,7, Myönnettyjä rakennuslupia asuntotuotantoon on jatkuvasti varastossa paljon. Esimerkiksi tällä hetkellä on kaikkiaan noin 3 asunnon lupa joko myönnetty tai lupahakemus on sisässä. Vielä alkuvuodesta myös rakentajat ovat odottaneet talouden alkavan piristyä viimeistään nyt syksyllä. Toisin on kuitenkin käynyt ja odotus jatkuu ja rakentamisen aloittaminen lykkääntyy. Lähde: Rakennusvalvonta

12 1 AKSELI 2/214 Asuminen Valmistuneet vuokra-asunnot rahoitusmuodon mukaan vapaarahoitteinen valtion lainoittama Lähde: Asuntotoimi, * arvio * 215* Valtionlainoituskin alamaissa Myös valtion lainoittaman tuotannon vaikeudet näkyvät ensi vuonna. Kun vuosina on valmistunut keskimäärin 59 aravalainoitettua vuokra-asuntoa, niin ensi vuonna valmistuu vain 8 asuntoa, mikä on 2-luvun pohjanoteeraus. Syynä on aravalainojen huonot lainaehdot ja niihin liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset. Myöskään kaupungin tonttitarjonta ei ole riittävää ARA-tuotantoon. Uusien aravavuokra-asuntojen rakentamisen vähentymistä korvaa osin vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon piristyminen. Viime vuonna niiden osuus nousi kolmannekseen kokonaistuotannosta. Tänä ja ensi vuonna osuus säilyy edelleen noin 3 prosentissa. Aiemmin 2-luvulla osuus on ollut vain 11 prosenttia. Asuntokaupassa ankeaa Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh Viime vuonna meillä tehtiin vanhojen asuntojen kauppoja toiseksi vähiten koko 2-luvulla. Tänä vuonna kauppoja on tehty noin 1 prosenttia viime vuotta vähemmän eli on palattu 199-luvun ankeisiin vuosiin. Kotitaloudet ovat hyvin varovaisia asunnonostoaikeissaan. Uusia omistusasuntoja valmistuu kuitenkin ensi vuonna tätä vuotta enemmän, koska asuntosijoitusrahastot ostavat osan omistusasunnoista vuokrakäyttöön, kuten ovat tehneet tänäkin vuonna. Kun rahastot ostavat vain osuuden asunto-osakekohteista rakennusliikkeet voivat helpommin käynnistää näitä kohteita verrattuna tilanteeseen, jossa vain yksityishenkilöt ostaisivat omistusasuntoja (kysyntä vähäistä).

13 AKSELI 2/214 Asuminen 11 /m Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa Asuntojen hinnat, 3. neljännes 214 /m 2 Koko kaupunki Keskusta 1) Kerrostalo Yksiöt Kaksiot Kolmiot Rivitalo ) Keskusta, Tammela, Järvensivu, Amuri, Pyynikki, Pispala Hinnat laskeneet Taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä on asuntojen kysyntä hiipunut, kauppojen määrä vähentynyt ja hinnat laskeneet edelleen vuoden aikana. Tampereella vanhat osakeasunnot maksoivat vuoden kolmannella neljänneksellä 214 keskimäärin 2 32 euroa/m 2. Reaalisesti rivitaloasuntojen hinnat ovat vuoden 25 tasolla, sen sijaan kerrostaloasuntojen hinnat ovat alkuvuoden 21 hintatasossa. Asuntomarkkinat ovat hyvin erilaiset kaupunginosasta, taloja huoneistotyypistä riippuen. Rivitaloasuntojen hinnat ovat laskeneet kerrostaloasuntoja enemmän. Ydinkeskustan, Amurin, Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat nousivat edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta reaalisesti niidenkin hinnat ovat laskeneet vuoden takaiseen verrattuna. Alkusyksyllä hintoja nostaa aina opiskelijoiden pienten keskusta-asuntojen kysyntä. Asuntojen keskineliöhintojen erot postinumeroalueillla ovat kasvaneet. Halvimmat asunnot (1 21 /m 2 ) sijaitsivat Multisillassa ja kalleimmat (yli 3 2 /m 2 ) keskustassa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla hinnat jatkoivat tovin nousuaan viime vuonna, mutta nyt muun maan kehitystä seuraten ovat sielläkin hinnat nyt kääntyneet reaalisesti laskuun. Kaikkien asuntojen keskineliöhinta oli Helsingissä kuitenkin lähes 4 euroa, keskustassa hinta nousee jopa 6 2 euroon Asuntojen keskivuokrat Tampereella ja kuluttajahinnat, indeksi 21=1 Vuokrat nousevat kuluttajahintoja nopeammin Asuntojen neliövuokra oli vuoden kolmannella neljänneksellä 214 keskimäärin 12,74 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 4, prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudulla (3,7 %) ja muualla Suomessa (3,5 %). Vantaalla nousu oli edelleen omaa luokkaansa, 5,6 prosenttia. 1 Keskivuokra Kuluttajahintaindeksi Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 15,72 euroa/ m 2 ja aravalainoitettujen 13,83 euroa. Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskivuokra oli sekä vapaarahoitteisissa että aravalainoitetuissa lähestulkoon sama, noin 11 euroa/m 2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat lähestyivät 13,5 euroa. Vapaarahoitteisesta yksiöstä joutui maksamaan Helsingissä keskimäärin 21 euroa/m² eli lähes 5,5 euroa/ m 2 enemmän kuin Tampereella.

14 12 AKSELI 2/214 Talous Bruttokansantuotteen kasvuprosentit TALOUS Maailmantalouden kasvu epäsymmetristä Paikoittain maailmantalouden kasvu on vakaata, mutta toisaalla laahataan jäljessä. Erityisen selvästi ilmiö näkyy verrattaessa Yhdysvaltoja euroalueeseen, mutta vahvaa jakautumista on havaittavissa myös kehittyvien talouksien välillä. Kiina on onnistunut toistaiseksi pitämään kasvun vakaana, mutta Brasilia ja Venäjä näyttävät olevan umpikujassa. Venäjä alisuoriutuu vielä pitkään. Maailmantalouden kasvu pysyy kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Vasta vuonna 216 sen arvioidaan vauhdittuvan. Yhdysvallat on keskeinen maailmantalouden kasvun moottori. Sen kasvu nopeutuu tänä vuonna 2,5 prosenttiin, mikä jatkuu myös tulevina vuosina. Myös EU-maissa talouden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka toisella neljänneksellä elpyminen hidastuikin. Euroalue on päässyt irti kriisistä, mutta kasvu on aiempia arviota hitaampaa. Euroopan keskuspankki on varautunut heikkoon talouskehitykseen. Syyskuun alussa se reagoi euroalueen heikentyneeseen talouskehitykseen ja inflaation tuntuvaan hidastumiseen ja jatkoi kesäkuussa alkanutta rahapoliittista elvytystä yllättävän voimakkaasti sekä laskemalla korkoja historiallisen alas että lisäämällä rahan määrää joukkovelkakirjaostoin. Historiallisen alas pudonneet euriborit pysyttelevät matalina vielä pitkään. Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, * 214* 216* Lähde:Tilastokeskus, ennuste VM Ukrainan kriisi taittoi talouskasvun Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantaloudessa on viimeksi nähty todellista kasvua kesällä 211. Suhdannetilanne on heikentynyt keväästä, jolloin kokonaistuotannon vielä arvioitiin kasvavan. Tämä aiheutuu siitä, että vienti ei ole käynnistynyt odotusten mukaisesti. Euromaiden talous ei ole kohentunut odotetutusti, ja erityisesti vienti Venäjälle on supistunut tuntuvasti. Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta ja Venäjän talouskasvu on taittunut. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat voimistua loppuvuodesta. Niiden arvioidaan supistavan Suomen kokonaistuotantoa vähintään puolitoista prosenttia, josta puoli prosenttia realisoituu jo tänä vuonna ja loput ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 2 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.

15 AKSELI 2/214 Talous Kuluttajien luottamus Pirkanmaalla neljännesvuosittain 2 Saldoluku Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys Suomessa 12kk kuluttua Käännettä parempaan ei vieläkään näkyvissä Talouden piristyminen menee pitkälle ensi vuoden puolelle. Vuonna 215 Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää alle prosentin. Tämä edellyttää sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti piristyy sekä säilyttää markkinaosuutensa. Vientimenestyksen tiellä on kuitenkin kaksi estettä: Suomelle tärkeiden vientimarkkinoiden heikkous ja suomalaisten yritysten kilpailukyky. Vasta vuonna 216 kokonaistuotannon kasvun voidaan odottaa nousevan yli yhden prosentin. Ennusteissa on oletettu, että kasvua nopeuttavat uudet ydinvoimalainvestoinnit. Jarruttavana tekijänä ovat puolestaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät menojen leikkaukset ja verojen korotukset. Viime vuosina koetut kokonaistuotannon menetykset ovat kuitenkin valtavat. Vuoden 27 kokonaistuotannon tasoa ei saavuteta ennen vuotta 217. Kotimainen kysyntä vaatimatonta Kuluttajien ostovoiman kehitys on kuluvana vuonna vaatimatonta. Reaalista kulutuskysynnän kasvua rajoittaa jatkossakin hyvin maltillinen palkkakehitys. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työllisyyskehityksen laimeus syövät niin ikään luottamusta. Heikko ostovoima hidastaa kaupan ja palveluiden myyntivolyymin kasvua, mikä on omiaan lisäämään työttömyyttä vähittäiskaupassa ja palveluissa. Kotitalouksien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima alenee tänä vuonna,4 prosenttia mutta nousee yhtä paljon vuonna 215. Vuokrien nousu jatkuu voimakkaana yli kolmessa prosentissa, mutta omistusasujia suosii asuntolainojen korkojen aleneminen, joka tosin jää vähäisemmäksi kuin viime vuosina. Kotitalouksien säästämisaste laski alkuvuonna kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät kasvaneet yhtä paljon kuin kulutusmenot Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella kesäkuusta 212 lähtien. Kuluttajien odotukset oman talouden kehityksestä säilyvät varovaisina myös jatkossa. Odotukset ovat erityisen herkkiä työmarkkinoiden kehitykselle ja työttömyyden kasvu voi näkyä nopeasti luottamuksen lisärapautumisena. Työttömyyden uhka ja heikko palkkakehitys varjostavat kulutusta.

16 14 AKSELI 2/214 Talous Työttömyys ei hellitä Työ- ja elinkeinoministeriö on jo pitkään raportoinut kortistossa olevien työttömien määrän selvästä kasvusta. Tilastokeskuksen luvut kertovat piilotyöttömyyden eli työtä haluavien, mutta työnhaun syystä tai toisesta luovuttaneiden määrän kasvusta. Myös alityöllisten eli tahtomattaan osaaikatyötä tekevien määrä on noussut vastustamattomasti. Nämä valumat pitävät virallista työttömyysastetta näennäisesti kurissa. Työmarkkinoilta pudonneiden vaikeuksia lisää avoimien työpaikkojen vähäisyys. Tämä osaltaan kielii talouden heikkouden johtuvan etenkin riittämättömästä kysynnästä, eikä niinkään osaamattomasta työvoimasta. Pinnan alla työmarkkinoiden heikkous kärjistyy piilotyöttömyyden ja alityöllisyyden jatkaessa kasvuaan. Vasta vuoden 215 jälkeen piristyvä talouskasvu yhdessä palkkamaltin ja eläköitymisen kanssa kääntävät työttömyyden lopulta hitaaseen laskuun. Suhdanteiden kohentuessa osa nyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jättäytyneistä henkilöistä palannee takaisin työvoimaan. Inflaatio on hidastunut edelleen Vaimea talouskasvu on pitänyt kustannusten ja hintojen nousun vähäisenä tänä vuonna. Inflaation odotetaan pysyvän prosentissa. Elintarvikkeiden sekä ravintola- ja hotellipalveluiden hintojen nousuvauhdin hidastuminen ja liikenteen polttoaineiden hintojen lasku vaikuttivat selvimmin inflaation hidastumiseen. Myös välilliset veronkorotukset ovat olleet tänä vuonna viimevuotisia pienempiä. Inflaatiota pitivät yllä asumisen, alkoholin ja terveydenhoitopalveluiden kallistuminen. Vaimenemisestaan huolimatta Suomen inflaatio on pysynyt yhtenä euroalueen nopeimmista. Vuonna 215 inflaation ei odoteta merkittävästi nopeutuvan. Suomen talousennusteet vuodelle 214 ja 215 Ennusteen Julkaistu BKT, muutos, % Inflaatio,% laatija EU komissio ,4,6.... ETLA ,4,8 1,1 1,3 Pellervo ,2,5 1, 1,2 PT ,3 1,,9 1,3 Danske Bank ,4,8 1, 1, Valtionvarainministeriö , 1,2 1,1 1,5 Handelsbanken ,3,8 1, 1,6 Nordea ,5,3 1,,5 OP ,1,6 1,,8 Aktia ,5,5 1, 1,3

17 AKSELI 2/214 Talous 15 Elinkeinoelämän odotukset keväälle 215 Alueiden näkymät alavireisiä Heikko kehitys alueiden taloudessa ja työllisyydessä on jatkunut, ja käännettä parempaan odotetaan edelleen. Viime kevääseen verrattuna alueiden näkymät ovat selvästi synkemmät, ja alavireisyys jatkuu useimmilla alueilla vielä lähiajat. Ukrainan konflikti, siihen liittyvät pakotteet ja Venäjän heikentynyt talous ovat entisestään heikentäneet kasvunäkymiä monilla alueilla. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on tällä hetkellä vain 11 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen nähden tilanne on pysynyt ennallaan 32:ssa ja heikentynyt 24 seutukunnassa Tampereen seutukunta mukaan lukien. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 11 seutukunnassa. Myönteisimpänä lähitulevaisuus nähdään Pohjanmaalla, myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on nähty myönteisiä signaaleja. Tampereen seutukunnassa yhdessä 4 muuna seutukunnan kanssa tilanteen odotetaan pysyvän nykytasolla vielä ensi keväänä ja sen odotetaan paranevan vasta vuoden kuluttua. Lisätietoja: Alueelliset kehitysnäkymät pdf Liikevaihdon vuosimuutos Pirkanmaalla 1.vuosineljännes Kaikki toimialat Tukkukauppa Kemikaalit ja kumi Vähittäiskauppa Liike-elämän palvelut TeVaNaKe Majoitus-ja ravitsemisala Metsäteollisuus Rakentaminen Liikenne Informaatio ja viestintä Elämystalousklusteri Elintarviketeollisuus Teollisuus Teknologiateollisuus Pirkanmaan Talous 214 Pirkanmaan talous 214 julkaistiin lokakuussa, Tampereen kauppakamarin, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean ja Pirkanmaan liiton yhteinen julkaisu luo katsauksen toimialojen nykytilaan ja näkymiin Pirkanmaalla. Synkistä luvuistaan ja harmaista sävyistään huolimatta julkaisussa luodaan uskoa maakunnan orastavaan nousuun, koska Suomesta ei löydy etenkään tuotannolliselle toiminnalle keskeisempää paikkaa eikä paremmin tuotantoa tukevaan osaamiseen kytkeytyvää aluetta. Pirkanmaa on näiden ominaisuuksiemme kannalta Suomen ykkösaluetta ja kansainvälisesti hyvin kiinnostava kumppani hyvin monille kansainvälisesti aktiivisille alueille. Lisätietoja: -8, % -4, %, % 4, % 8, %

18 16 AKSELI 2/214 Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti ORIGOSSA ASIAKASPALAUTTEISTA KAIKKI HYÖTY IRTI Julkisissa organisaatioissa on jo pitkä perinne asiakaspalautteen keräämisessä. Eri muodoissa saatavilla olevat palautelomakkeet, kyselyt ja mielipidekanavat kertovat meille, mitä mieltä asiakkaat palveluistamme ovat. Asiakkaalla on palvelujamme koskevaa arvokasta tietoa. Tätä hyödynnetään entistä enemmän. Asiakas keskiössä Asiakkaan nostamista palveluntuotannon kehittämisen keskiöön tavoitellaan Tampereen nykyisessä kaupunkistrategiassa monin tavoin. Yhdessä tekeminen on strategian kantava periaate. Asiakaspalautetiedon hallinta vastaa strategian asettamiin tavoitteisiin tiedon tuottamisen näkökulmasta. Kuntalaisilla on vaihtelevia mieltymyksiä kertoa omia näkemyksiään Tampereen kaupungin palveluista. Toiset haluavat tulla paikalle kaupungin järjestämiin palvelujen suunnittelua ja kehittämistä koskeviin tilaisuuksiin, toiset taas vastaavat mielellään kyselyihin. Toiset hakevat aktiivisesti palautteenantokanavia, toiset taas kertovat näkemyksiään huomaamattomammin asiakastyöntekijöille. Sosiaalinen media on kasvava keskustelukanava palautetiedonkin kannalta. Mahdollisuutemme kerätä asiakkaiden näkökulmia ovat monipuoliset, kun vaan pidämme ne avoimina. Asiakaspalautteenhallintaa keskitetään ja tehostetaan Tampereen kaupungin asiakaspalautetiedon hyödyntäminen on siirtymässä keskitetympään toimintamalliin. Tämä tarkoittaa, että kun aikaisemmin asiakaspalautteita on käsitelty kussakin toimintayksikössä erikseen, jatkossa asiakaspalautteita vastaanotetaan ja seurataan yhdessä paikassa. Erityisesti sähköisessä muodossa kuten tampere.fi -verkkosivuilta, sähköpostilla tai sosiaalisesta mediasta tullut palauteviesti on helppo ohjata tietojärjestelmään tallennettavaksi ja luokiteltavaksi. Keskitetyn asiakaspalautteenhallinnan hyödyt ovat monet. Palautteenantajan ei tarvitse murehtia, antaako hän palautteen juuri oikean yksikön lomakkeella, sillä palautteen vastaanottaja välittää tiedon oikeaan paikkaan. Säästöä puolestaan syntyy siitä, että palautekanavia ohjataan ja palautteita hallinnoidaan yhdessä paikassa eikä jokaisessa yksikössä erikseen. Työprosessit ovat hioutuneet nopeiksi ja tehokkaiksi, ja toiminta perustuu palvelulupaukseen palautteen käsittelyajoista.

19 AKSELI 2/214 Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti 17 Yhdenmukainen palautetiedon luokittelu ja raportointi sekä tiedon avoin jakaminen organisaation sisällä on yksi asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisen edellytyksistä. Tällä hetkellä Tampereen kaupungissa keskitetyssä toimintamallissa ja näin ollen tiedon hyödyntämisen kannalta tehokäytössä ovat erityisesti kaupunkiympäristön kehittämisen, joukkoliikenteen ja hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet. Myös kaupungin liikelaitokset hyödyntävät palautetietoa ahkerasti. Luotettava asiakaspalautteenhallinta Lisätietoja: Outi Vasara, projektipäällikkö Puh Asiakaspalautetta on turvallista antaa. Vaikka palautteenantaja jättää yhteystietonsa yhteydenottoa varten, palautteiden käsittelyssä huolehditaan, etteivät ne näy enää raportoidussa tiedossa. Kaikki asiakaspalautteet käsitellään parhaan tietosuojaosaamisen mukaan siten, että anonymiteetti säilyy, mutta viesti tulee palvelujen järjestäjille välitetyksi. Oikein järjestetty ja hyödynnetty asiakaspalautteenhallinta on asiakkaalle huoleton, mutta palveluorganisaatiolle tärkeä tietokanava. Asiakaspalautehallinnan -projektin loppuraportti julkaistaan Tampereen kaupugin julkaisusarjassa joulukuussa 214.

20 18 AKSELI 2/214 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Tutkimuslupien myöntäminen uudistuu Vuoden 214 aikana Tampereen kaupungin tutkimuslupaprosessi on uudistettu. Joulukuun alusta lähtien tutkimuslupa haetaan, valmistellaan, myönnetään ja arkistoidaan sähköisesti. Useat eri hakemusasiakirjat on korvattu yhdellä lomakkeella ja hakumenettelyä on yksinkertaistettu hakijaystävällisemmäksi. Samassa yhteydessä on luotu hakutoiminnat mahdollistava sähköinen tutkimuspankki kaupungin sisäiseen käyttöön. Tutkimuslupaprosessin uudistamisella on pyritty prosessin jäsentämiseen, sujuvuuteen ja tehtävien selkeyttämiseen. Tietosuojaan ja toimijoiden oikeusturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Asiakastietojärjestelmien käyttöoikeuksia myönnetään entistä rajoitetummin ja valvotummin ja yhteyshenkilön roolia tietoturvasta huolehtimisessa on terävöitetty. Uusi ohjeistus linjaa myös kielteisen päätöksen tekemisestä sekä aiempaa täsmällisemmin tutkimussopimusmenettelystä. Sopimustutkimusten hyväksymiseen on luotu uusi toimintatapa niiden käsittelystä projektikokonaisuuden hallintamallin mukaisten projektisalkkujen ohjausryhmissä. Kaikkiin Tampereen kaupungin organisaatiosta tehtäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja opinnäytteisiin tarvitaan tutkimuslupa. Tutkimuslupa tulee olla hyväksytty ennen kuin aineiston kerääminen kaupungin yksiköissä tai kaupungin tietojärjestelmistä voidaan aloittaa. Tutkimuslupamenettelyn avulla halutaan varmistaa luotettava ja lainmukainen tiedonkeruu ja aineiston käsittely, välttää päällekkäistä tutkimustoimintaa, suunnata tutkimusta strategisesti keskeisiin teemoihin sekä hyödyntää tuloksia tehokkaammin koko kaupunkiorganisaatiossa. Lisätietoja: Jenni Kallio, suunnittelija Puh Tutkimuslupien myöntämistä linjaavat uusi Konsernimääräys ja luvan hakijalle sekä valmistelijoille ja yhteyshenkilöille laaditut ohjeet. Tietoa tutkimustoiminnasta Tampereen kaupungissa, ohjeet ja lomakkeet sekä ajankohtaisten tutkimusaiheiden luettelo löytyvät Tampereen kaupungin ulkoisilta internetsivuilta sekä Loorasta, Tietoyksikön välilehdeltä. Marraskuun aikana tutkimuslupia käsitteleville henkilöille järjestetään kaksi koulutustilaisuutta, joista lisätietoja voi kysyä Tietoyksiköstä.

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen Työpaikat 2012 1 Dialuettelo Dia 5 Tampereen työpaikat 1990 2012 Dia 6 Väestö, työllinen työvoima ja työpaikat 1990-2012 Dia 7 Tampereen työpaikat toimialoittain 2012 Dia 8 Tampereen työpaikat työanantajasektorin

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot