Akseli 2/2014. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ ASUMINEN. ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akseli 2/2014. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ ASUMINEN. ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti"

Transkriptio

1 VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT ASUMINEN TA LO U S TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 214 ORIGOSSA: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti Akseli 2/214 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 2/214 Väestö 1 Työllisyys 4 Työpaikat 7 Asuminen 9 Talous 12 Origossa: Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti 16 Ajankohtaista: Tutkimuslupakäsittelyn uudistus 18 Julkaisusarjan perustaminen 19 Tutkimuksia ja arviointeja Itsensätyöllistäjät Suomessa Tampereen korkeakouluopiskelijoiden asuminen 2 Kuusikkoraportit 21 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Näillä näkymin tässä muodossa viimeisessä numerossa aihealueina ovat väestö, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous. Origossa esitellään asiakaspalautteen hyödyntämistä. Ajankohtaisina aiheina ovat kaupungin tutkimuslupakäytäntöjen ja julkaisusarjojen uudistus. Lisäksi esitellään lokakuun lopussa Tilastokeskuksen julkaisema tutkimus Itsensätyöllistäjistä 213 sekä valmistuneet Kuusikkotyön vertailuraportit. Kannen kuva: Simo-Pekko Salminen Kuvat: Ari Järvelä, Jari Runsas Tampere

3 AKSELI 2/214 Väestö Väestön kasvu Loka-joulu Tammi-syys Syntyneet ja kuolleet vuosineljänneksittäin Syntyne Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Muuttoliike vuosineljänneksittäin Tulomuutto Nettomuutto Lähtömuutto VÄESTÖ Väestön kasvu jatkuu reippaana Ennätysvuoden 213 jälkeen väestömäärän kasvu on tasaantunut säilyen kuitenkin selvästi suurempana kuin vuosina Syyskuun lopussa tamperelaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vuoden yhdeksän kuukauden aikana väestön kasvu on ollut 2 29 asukasta, kun vuosi sitten kasvu oli samana aikana yli 2 5 henkilöä. Vuoden lopun tamperelaisten määräksi arvioitu näyttäisi toteutuvan. Tammi-syyskuussa on syntynyt uutta tamperelaista, mikä on vähemmän kuin edellisinä neljänä vuonna, joina määrä on pysynyt yli 1 9 vauvan. Kun samanaikaisesti kuolleita on ollut kuluvana vuonna enemmän kuin aiempina viitenä vuonna tammi-syyskuussa, on syntyneiden enemmyys pienentynyt hieman yli 4 henkilöön, kun toissa vuonna vastaavana aikana se oli yli 6 henkilöä. Muuttovoitto vahvemmin kasvun taustalla Vielä tämän vuoden tammi helmikuussa tulomuuttajia oli kotimaasta lähestulkoon edellisten vuosien tapaan, mutta maaliskuussa heidän määränsä väheni selvästi ja lähtömuutto kotimaan sisälle kasvoi tulomuuttoa suuremmaksi. Huhti kesäkuussa kotimainen nettomuutto pysyi edelleen negatiivisena. Heinäkuussa muuttoliike palasi kahden vuoden takaisiin kasvulukuihin. Elokuussa opiskelijoiden tulo kaupunkiin jälleen kasvatti asukasmäärää reippaasti, muuttovoitto oli jopa suurempi kuin vuonna 213. Syyskuussa kotimainen muuttovoitto oli lähes 3 asukasta, mikä on tavanomaista. Maasta on muuttanut yksi henkilö enemmän kuin maahan. Yhdeksän kuukauden aikana muuttovoittoa oli kertynyt 1 6 asukasta eli 79 prosenttia kasvusta, vuonna 213 määrä oli 2 asukasta (8 %). Lähes kaikki ikäluokat kasvavat Kuluneen yhdeksän kuukauden aikana on väestö vähentynyt 15 2 henkilöä vain ikäluokissa: , ja 6 64-vuotiaat. Yläkoululaisten, 1 14-vuotiaiden, määrä on myös kasvanut toisin kuin kahtena aiempana vuonna, jolloin sekin vähentyi.

4 2 AKSELI 2/214 Väestö Väestönkasvu kaupunkiseudulla tammi-syyskuu 214* Tampere 2 29 Ylöjärvi 385 Lempäälä 321 Pirkkala 21 Nokia 9 Kangasala 5 Vesilahti 1 Orivesi -35 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto, ennakkotieto (*) Kaupunkiseudun kasvu entisellään Kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli syyskuun lopussa asukasta, mikä oli noin 3 asukasta enemmän kuin vuodenvaihteessa. Kasvuprosentti,9 oli pienempi kuin vuonna 213 (1,2 %), koska Tampereen kasvu on ollut vähäisempää kuluvana vuonna. Naapurikunnista Ylöjärven, Lempäälän ja Pirkkalan kasvu on palaamassa vuoden 212 lukuihin vaisun viime vuoden jälkeen. Nokian ja Kangasalan kasvu sen sijaan on huomattavasti pienempää kuin vuonna 213. Orivesi on ainoana kuntana menettänyt asukkaita Väestönkasvu suurissa kaupungeissa tammi-syyskuu 214* Helsinki Espoo 3 57 Tampere 2 29 Vantaa 2 7 Oulu 2 1 Turku Syntyneiden enemmyys Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto, ennakkotieto (*) Helsingin vetovoima ylitse muiden Helsingin kasvu (+7 367) on vain vahvistunut, se on suurempaa kuin kahtena aiempana vuonna ollen aivan omassa luokassaan. Etenkin kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä sen vetovoima on ylitse muiden. Espoon alkuvuoden kasvu on ollut myös suurta, lähes puolet siitä tulee syntyneiden enemmyydestä. Tampere on saanut toiseksi eniten Helsingin jälkeen maan sisäistä muuttovoittoa. Myös Vantaan ja Oulun kasvu perustuu suureen syntyvyyteen. Vantaa jopa menettää asukkaita kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä. Turun kasvu puolestaan perustuu enemmän muuttovoittoon Väestönkasvu suurissa seutukunnissa tammi-syyskuu 214* Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Kuopion sk Jyväskylän sk Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto , ennakkotieto (*) Väestön keskittyminen jatkuu Suomen 7 seutukunnasta Helsingin seutukunnan kasvu kuluvan vuoden yhdeksän kuukauden aikana on ollut lähes 14 5 asukasta. Seutukunnista selvänä kakkosena kasvaa Tampereen seutukunta lähes 3 asukkaalla. Näiden kahden seutukunnan kasvu onkin yhteensä enemmän kuin koko Suomen kasvu yhteensä. Kolmanneksi eniten on kasvanut Oulun seutukunta, noin 2 4 asukasta. Yli tuhannen asukkaan kasvuun ovat edellä mainittujen lisäksi yltäneet Turun, Kuopion ja Jyväskylän seutukunnat. Kaikkiaan vain 23 seutukuntaa ovat lisänneet asukkaita. Suurimmat menetykset, yli 4 asukasta, kokivat Kehys- Kainuun ja Kemi-Tornion seutukunnat. Myös kaikki muut Pirkanmaan seutukunnat ovat menettäneet asukkaita, eniten Ylä-Pirkanmaa, jonka asukasmäärä väheni lähes 3:lla.

5 AKSELI 2/214 Väestö 3 Nuoret naiset koulutettuja Vuoden 213 lopussa kaikista tamperelaisista oli 75,3 prosenttia suorittanut perusasteen jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Naisissa osuus oli 74,7 prosenttia, miehissä 75,9 prosenttia. Vuonna 23 tutkinnon suorittaneiden osuus oli 68,7 prosenttia. Nuoremmat ikäluokat ovat koulutetumpia kuin vanhemmat. Kaikissa ikäluokissa aina 6 ikävuoteen asti naisissa on tutkinnon suorittamattomien osuus pienempi kuin miehissä. Ero pienenee kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin mentäessä. Myös vähintään alimman korkea-asteen suorittaneita on naisissa miehiä enemmän vuotiaista tamperelaisnaisista korkeaasteen tutkinto oli kaikissa ikäryhmissä vähintään puolella, vuotiailla naisilla lähes 61 prosentilla. Vastaavasti vuotiaita korkea-asteen koulutuksen omaavia miehiä oli 46 prosenttia. Sen sijaan 6 64-vuotiaiden koulutusaste on samankaltainen sukupuolesta riippumatta. Tästä vanhemmissa ikäluokissa selvästi tutkinto puuttuu entistä useammin, naisilta yli puolelta ja miehistäkin lähes puolelta. Myös korkea-asteen koulutus on entistä harvemmalla naisella, vain alle 2 prosentilla, kun miehillä tämä koulutustaso on lähes 3 prosentilla. Tamperelaisten koulutustaso ikäryhmittäin Miehet Ei tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Naiset

6 4 AKSELI 2/214 Työllisyys Työttömyysaste, vuosineljänneksittäin % % % Tampere Koko maa Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, syyskuu Tampere Nokia Orivesi Ylöjärvi Kangasala Pirkkala 1 Lempäälä Vesilahti Suurten kaupunkien työttömyysaste, syyskuu 5 Tampere 4 Oulu 3 Turku Vantaa 2 Helsinki 1 Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyys kasvaa yhä, mutta muuta maata hitaammin Syyskuun lopussa Tampereen työttömyysaste oli 16,2 prosenttia. Kesän huippulukemien jälkeen työttömyys on palannut lähemmäs vuosikeskiarvoa, ja positiivisen suuntauksen voidaan odottaa yhä jatkuvan. Vuositasolla työttömyys kasvaa yhä, mutta hiukan aiempaa hitaammin. Edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut,6 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita Tampereella oli henkilöä. Joulukuusta työttömien määrä on vähentynyt 689 henkilöllä, mutta työttömänä oli 897 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömien määrän vuotuinen kasvu on hieman taittunut, ollen nyt 5,2 prosenttia. Miesten osuus työttömien kokonaismäärästä oli 55,5 prosenttia ja ulkomaalaisia työnhakijoita oli 8,4 prosenttia kaikista työnhakijoista. Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuussa työtöntä työnhakijaa, eli 13,9 prosenttia työvoimasta. Työttömien määrä maakunnassa kasvaa Tamperetta nopeammin. Vuoden aikana työttömyysaste on noussut tasan prosenttiyksikön. Koko maan työttömyysaste syyskuussa oli 12, prosenttia, vuodessa työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä. Ero muihin kaupunkeihin kapenee Vaikka työttömyys kasvaa Tampereella hitaammin kuin muissa suurissa kaupungeissa, on Tampereen työttömyystilanne edelleen Kuusikko-kuntien synkin. Toiseksi korkeimmalle työttömyys on noussut Oulussa, jossa syyskuussa mitattiin 15,6 prosentin työttömyysaste. Turun työttömyys on vuoden aikana kasvanut nopeimmin, 1,6 prosenttia, ja syyskuussa Turun työttömyysaste jäi enää kymmenyksen päähän Oulusta. Helsingin ja Espoon tilanne heikkenee lähes Turun vauhtia, mutta pääkaupunkiseudun luvut erottuvat yhä selvästi muita matalimpana. Paras tilanne on Espoossa, jossa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 9,2 prosenttia. Maamme 2 suurimman kaupungin vertailussa Tampere on edelleen kärkisijoilla. Syyskuussa Tampereen edellä olivat vain Lahti ja Kotka. Seutukunnan työttömyysaste syyskuussa oli 14,3 prosenttia, edelle kipusivat Jyväskylän ja Lahden seutukunnat.

7 AKSELI 2/214 Työllisyys 5 Pitkäaikaistyöttömien aktivointi onnistunut Pitkäaikaistyöttömien määrä on painunut alle 6 henkilön ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun 213. Syyskuun lopussa tamperelaisen työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt 55 henkilöllä, eli 8,5 prosenttia, kun vielä edellisvuonna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi yli 46 prosentilla. Suuntaus on päinvastainen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, joissa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Espoossa ja Helsingissä yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vuodessa kasvanut yli 5 prosentilla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta työttömyyden pitkittyminen on Tampereella ja koko maakunnassa edelleen erityisen suuri ongelma. Tamperelaisten pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli syyskuussa 32,6 prosenttia ja suurten kaupunkien korkein. Eräs tapa pitkäaikaistyöttömyyden kuvaamiseen on seurata Kelan tilastoa työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti yli 5 päivää saaneista henkilöistä. Syyskuussa näitä henkilöitä oli Tampereella Vuodessa määrä on kasvanut 432 henkilöllä, eli yli 1 prosenttia. Kunnat rahoittavat puolet työttömyysajalta maksettavasta työmarkkinatuesta; syyskuussa Tampereen osuus oli euroa, mikä kasvoi niin ikään reilulla kymmenyksellä. Vuoden 213 vuosikertymän mukaan Tampereen maksama osuus työnhakijaa kohden oli suurten kaupunkien korkein, ja koko maan kuudenneksi suurin. Tilastollisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisee esimerkiksi työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuminen. Näin siitä huolimatta, että aktiivijakson jälkeen henkilö palaisi takaisin työmarkkinatuelle. Rakenteellisesti työttömiä henkilöitä (pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sekä palveluista työttömiksi tai palveluille siirtyneet) oli syyskuussa , määrä kasvoi vuoden aikana henkilöllä eli 15,5 prosenttia. Tampereen kaupunki on kuluvana vuonna panostanut merkittävästi työllisyydenhoitoon ja myös Pirkanmaan TE-toimiston työvoimapoliittisten palveluiden piirissä on edellisvuotta suurempi osuus työvoimasta. Näyttää siltä, että työttömyyden vähentämiseksi suunnattujen toimien tuloksena yhä useampi pitkään työttömänä ollut on aktivoitunut kehittämään työelämävalmiuksiaan. Kuitenkin varsinainen työllistyminen pitkäkestoisen työttömyyden jälkeen on edelleen vaikeaa muutoinkin haastavassa työmarkkinatilanteessa.

8 6 AKSELI 2/214 Työllisyys Alle 25-vuotiaat, yli 5-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset työttömät, syyskuu yli vuoden työttömänä yli 5 -vuotiaat alle 25-vuotiaat ulkomaalaiset Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Rakenteelliset tekijät näkyvät nuorten ja ikääntyvien tilanteessa Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli syyskuussa henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 172 henkilöllä, eli 6,6 prosenttia. Nuorisotyöttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut. Tampereella nuorten työttömien osuus kaikista TE-toimiston työnhakija-asiakkaista on 15,2 prosenttia. Tätä korkeammaksi nuorisotyöttömyys on kasvanut vain Oulussa, jossa nuoria on 18,6 prosenttia kaikista työttömistä. Erot suurten kaupunkien välillä ovat selkeät, sillä pääkaupunkiseudulla nuorten osuus jää kymmenyksen tietämiin. Myös ikääntyvien työttömyys kasvaa aiempaa maltillisemmin. Syyskuussa yli 5-vuotiaita työttömiä oli henkilöä. Vuodessa määrä on kasvanut 42 henkilöllä, eli 7,7 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on säilynyt ennallaan, 3,8 prosentissa. Yli 5 -vuotiaiden osuus pirkanmaalaisista pitkäaikaistyöttömistä kasvaa yhä, ollen jo yli 57 prosenttia. Paluu työmarkkinoille hankaloituu iän myötä, ja lisäksi työnhakua saattavat vaikeuttaa puutteet työnhakutaidoissa, taantuva toimiala sekä osaamisen heikko soveltuvuus muuttuneille työmarkkinoille. Toisaalta myös nuorten työttömyys pitkittyy, sillä yli vuoden työttömänä olleiden suhteellinen osuus ikäluokasta kasvaa eniten 2 24 vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kasvu on vuositasolla selvästi kiihtynyt. Työmarkkinoilla kovin kilpailu on tyypillisistä perusasteen töistä, joihin juuri nuoret työnhakijat usein sijoittuvat, vieläpä vähäisen työkokemuksen turvin. Lähteet: Kela Pirkanmaan ELY keskus Pirkanmaan TE toimisto Tilastokeskus Työttömyyslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että heikon työmarkkinatilanteen myötävaikutuksesta myös tilastoissa näkymätön piilotyöttömyys kasvaa. Kun työllistymisnäkymät synkkenevät, moni töihin kaipaava opiskelija tai kotona lasta hoitava vanhempi jättää työttömäksi ilmoittautumisen sikseen. Heikko työmarkkinatilanne ei kannusta aktiiviseen työnhakuun ja lisää alan vaihtajien, opiskelemaan siirtyvien ja itsensätyöllistäjien määrää. Työvoiman ulkopuolelle siirrytään sitä herkemmin, mitä enemmän taustalla vaikuttavat työllistymistä heikentävät rakenteelliset tekijät.

9 AKSELI 2/214 Työpaikat 7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 16,4 % Koulutus 8,1 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 4,4 % Työpaikat ja niiden muutos Työpaikat, lkm, vasen asteikko Muutos, lkm, oikea asteikko Työpaikat toimialoittain 212 Muut palvelut 4,7 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta; hallintoja tukipalvelut 14,6 % Tuntematon 1, % Kiinteistöalan toiminta 1, % Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous,3 % Kaivostoiminta sähkö- ja lämpöhuolto, vesi- ja jätehuolto,8 % Teollisuus 14,5 % Rakentaminen 5,8 % Kauppa, kuljetus ja varastointi 15,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,9 % Informaatio ja viestintä 7,1 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,7 % TYÖPAIKAT Kaksoistaantuma vie työpaikkoja Tampereella oli työpaikkoja vuoden 212 lopussa , mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 29 menetetyistä 5 7 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 8. Tämän jälkeen myönteinen vire katosi kaksoistaantumaan. Vuoden 28 työpaikkamäärää (lähes 12 ) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 213 ja 214 uusia työpaikkoja ei ole syntynyt tarpeeksi menetettyjen tilalle. Työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan sadoissa jopa jälleen tuhansissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras Helsingin ja Vaasan jälkeen. Kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin edelleen sija 8. Uudet työpaikat sote-palveluihin Elinkeinorakenteessa tapahtunut merkittävä muutos. Kautta historian on teollisuuden toimialalle sijoittunut eniten työpaikkoja, kunnes vuonna 21 oli ensimmäisen kerran terveys- ja sosiaalipalveluissa muutama kymmenen työpaikkaa enemmän. Sen jälkeen ero vain on kasvanut, koska kahtena seuraavana vuonna sote-palveluihin on tullut yli 1 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet yli 1 2:lla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa oli vuonna 212 noin 19 5 työpaikkaa (16,4 %), teollisuudessa puolestaan enää 17 2 työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 29, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli 3 työpaikkaa taantuman myötä. Viiden vuoden saldo on lähes -5 2 työpaikkaa, joista lähes puolet (-2 165) oli tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa (Nokia). Myös metallituotteiden valmistuksessa on vähentynyt lähes 1 työpaikkaa. Teollisuustyöpaikkojen osuus oli enää 14,5 prosenttia, kun se vielä 28 oli 18 prosenttia. Vaikka osuus onkin pudonnut, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, vain Lahdessa teollisuuden osuus vielä yli 14 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja syntyi vuonna 212 julkiseen hallintoon ml. maanpuolustus (638) ja terveys- ja sosiaalipalveluihin (577). Teollisuuden (- 984) jälkeen eniten työpaikat vähenivät hallinto- ja tukipalvelutoiminnoista (-245) sekä koulutuksesta (-218).

10 8 AKSELI 2/214 Työpaikat Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Vesilahti Orivesi Kangasala Tampere Nokia Espoo Vantaa Oulu Helsinki Tampere Turku -1 Työpaikkojen määrän muutos, Tampereen kaupunkiseutu Työpaikkojen määrän muutos suuret kaupungit Tampereen nettopendelöinti 212 suurimman nettovoiton ja -tappion kunnat Kangasala 4426 Ylöjärvi 4148 Nokia 3216 Lempäälä 31 Pirkkala 35 Akaa 1276 Valkeakoski 786 Hämeenkyrö 768 Vesilahti 682 Orivesi 585 Sastamala 58 Pälkäne 333 Jyväskylä 132 Kankaanpää -19 Hämeenlinna -31 Maarianhamina -38 Turku -52 Espoo -22 Vantaa -289 Helsinki Kunnat voittajia ja häviäjiä Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 7:lla, eniten Kangasalalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Vain Ylöjärvellä, Vesilahdella ja Lempäälässä työpaikat lisääntyivät vuonna 212. Viimeisen viiden vuoden kehitys kaupunkiseudulla jää positiiviseksi, mutta sen sisällä kunnat jakautuvat voittajiin ja häviäjiin, Ylöjärvi, Pirkkala ja Lempäälä ovat voittajia, kun Nokia, Tampere ja Kangasala häviäjiä. Suurista kaupungeista Oulu, Jyväskylä ja Kouvola ovat menettäneet eniten työpaikkoja vuonna 212, mutta jos lasketaan työpaikkojen menetykset yhteensä viiden vuoden aikana, nousee Kouvola aivan omaan luokkaansa 2 7 työpaikkaa. Suhteellisesti samansuuruinen vähennys, 7,4 prosenttia, tarkoittaisi Tampereella työpaikan menetystä. Turussa menetettyjen työpaikkojen määrä nousee lähelle 6:a, Jyväskylässä ja Tampereella sata vähemmän. Työpaikkoja on syntynyt runsaasti Espooseen ja Vantaalle, mutta myös Kuopio, Oulu ja Jyväskylä ovat saaneet niitä reippaasti lisää. Työmatkaliikenne lisääntyy Tampereella kävi vuonna 212 töissä 41 5 henkilöä, joista lähes 29 tuli kehyskunnista. Vastaavasti tamperelaisia kävi muualla töissä 18 9 henkilöä, joista noin 9 9 kehyskunnissa. Määrällisesti eniten työmatkaliikennettä tulee Tampereelle Kangasalta, jossa työllisistä 47,7 prosentin työpaikka sijaitsee läntisessä naapurikaupungissa. Lempäälän luku on 47,9 prosenttia ja Ylöjärven 45,2 prosenttia. Pirkkalassa asuvista työllisistä yli puolet eli 56,7 prosenttia ajaa rajan toiselle puolelle ansaitsemaan. Muita kuntia, joista tullaan myös paljon Tampereelle työhön ovat: Akaa, Valkeakoski, Hämeenkyrö, Sastamala, Orivesi, Helsinki ja Vesilahti. Tamperelaisia käy töissä eniten kehyskunnissa lukuun ottamatta Orivettä ja Vesilahtea. Helsingissä puolestaan työskentelee yli 1 8 henkilöä. Nettopendelöijien määrä jatkoi kasvuaan, koska Tampereelle tullaan edelleen entistä useammin töihin, sen sijaan tamperelaisten muualla työssäkäynti väheni 5 henkilöllä. Tampere saa suurimmat pendelöintivoitot kaupunkiseudun kehyskunnista, Akaasta, Valkeakoskelta ja Hämeenkyröstä. Pendelöintitappiota kärsitään pääkaupunkiseudun kaupungeille, erityisesti Helsinkiin. Työmatkaliikenne on kaksinkertaistunut 27 vuodessa. Lisätietoja: Työpaikat 212.pdf.

11 AKSELI 2/214 Asuminen Lähde: Asuntotoimi, * arvio Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 28 aso-as. vuokra-as. omistusas * 215* ASUMINEN Asuntotuotanto alavireistä Vuonna 213 asuntorakentaminen oli vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui 1 826, joista omistusasuntoja oli 1 29 (56 %) ja vuokra-asuntoja 797 (44 %). Syyskuun 214 loppuun mennessä on valmistunut 1 56 asuntoa. Asuntotoimen arvion mukaan tänä vuonna asuntoja valmistuu vain 1 4, joista kolme neljästä sijaitsee kerrostalossa. Vuokraasuntoja on valmistumassa 623. Eniten asuntoja valmistuu Raholaan, Härmälään, Vuorekseen ja Niemenrantaan. Väestön kasvu, myönnetyt rakennusluvat, asuntotuotanto kaaviot julkaisuun 24 1) Syyskuun 214 mennessä Väestön kasvu Asuntotuotanto Rakennusluvat 1) , Rakennusvalvonta, Asuntotoimi, * arvio milj. m 3 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 213 Rakentamisen jatkuva vuosiarvio myönnetyt aloitetut valmistuneet 214* 215* Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 23 asetettu tavoite asuntoa vuodessa saavutettiin vuosina , kun keskimääräinen tuotanto oli asuntoa. Laskennallista tuotantovajetta on kuitenkin ehtinyt kertyä 2 asuntoa erityisen heikoilta asuntorakentamisvuosilta 29 ja 21 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 212 ja varsinkin vuonna 213. Vaje kasva edelleen, koska kuluvan vuoden eikä tulevien vuosienkaan asuntotuotanto näytä yltävän tavoitteeseen. Taloustilanteen piristymistä odotellessa Vaikka tänä vuonna on rakennuslupia asuntorakentamiseen myönnetty jo lokakuuhun mennessä enemmän kuin kolmena aiempana vuonna koko vuonna yhteensä ja lähes 1 25 asunnon rakentaminenkin on aloitettu, ei tuotanto piristy mainittavasti. Vuonna 215 asuntotuotannon arvioidaan nousevan 1 5 asuntoon, joista 75 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Tämän lisäksi valmistuu TOAS:lle toimistohotelli, johon tulee 175 asuntoa, jotka eivät ole virallisesti asuntoja rakennuksen käyttötarkoitusluokituksen mukaisesti. Omistusasuntojen osuus pysyy niukasti yli puolena. Vuokra-asuntoja valmistunee 531. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto vähenee ensi vuonna selvästi: tänä vuonna valmistuu 18 ja ensi vuonna vain 52 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja olisi ensi vuonna valmistumassa 129, mikä enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 22. 1,5 1,3 1,1,9,7, Myönnettyjä rakennuslupia asuntotuotantoon on jatkuvasti varastossa paljon. Esimerkiksi tällä hetkellä on kaikkiaan noin 3 asunnon lupa joko myönnetty tai lupahakemus on sisässä. Vielä alkuvuodesta myös rakentajat ovat odottaneet talouden alkavan piristyä viimeistään nyt syksyllä. Toisin on kuitenkin käynyt ja odotus jatkuu ja rakentamisen aloittaminen lykkääntyy. Lähde: Rakennusvalvonta

12 1 AKSELI 2/214 Asuminen Valmistuneet vuokra-asunnot rahoitusmuodon mukaan vapaarahoitteinen valtion lainoittama Lähde: Asuntotoimi, * arvio * 215* Valtionlainoituskin alamaissa Myös valtion lainoittaman tuotannon vaikeudet näkyvät ensi vuonna. Kun vuosina on valmistunut keskimäärin 59 aravalainoitettua vuokra-asuntoa, niin ensi vuonna valmistuu vain 8 asuntoa, mikä on 2-luvun pohjanoteeraus. Syynä on aravalainojen huonot lainaehdot ja niihin liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset. Myöskään kaupungin tonttitarjonta ei ole riittävää ARA-tuotantoon. Uusien aravavuokra-asuntojen rakentamisen vähentymistä korvaa osin vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon piristyminen. Viime vuonna niiden osuus nousi kolmannekseen kokonaistuotannosta. Tänä ja ensi vuonna osuus säilyy edelleen noin 3 prosentissa. Aiemmin 2-luvulla osuus on ollut vain 11 prosenttia. Asuntokaupassa ankeaa Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh Viime vuonna meillä tehtiin vanhojen asuntojen kauppoja toiseksi vähiten koko 2-luvulla. Tänä vuonna kauppoja on tehty noin 1 prosenttia viime vuotta vähemmän eli on palattu 199-luvun ankeisiin vuosiin. Kotitaloudet ovat hyvin varovaisia asunnonostoaikeissaan. Uusia omistusasuntoja valmistuu kuitenkin ensi vuonna tätä vuotta enemmän, koska asuntosijoitusrahastot ostavat osan omistusasunnoista vuokrakäyttöön, kuten ovat tehneet tänäkin vuonna. Kun rahastot ostavat vain osuuden asunto-osakekohteista rakennusliikkeet voivat helpommin käynnistää näitä kohteita verrattuna tilanteeseen, jossa vain yksityishenkilöt ostaisivat omistusasuntoja (kysyntä vähäistä).

13 AKSELI 2/214 Asuminen 11 /m Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Koko maa Asuntojen hinnat, 3. neljännes 214 /m 2 Koko kaupunki Keskusta 1) Kerrostalo Yksiöt Kaksiot Kolmiot Rivitalo ) Keskusta, Tammela, Järvensivu, Amuri, Pyynikki, Pispala Hinnat laskeneet Taloudellisen epävarmuuden pitkittyessä on asuntojen kysyntä hiipunut, kauppojen määrä vähentynyt ja hinnat laskeneet edelleen vuoden aikana. Tampereella vanhat osakeasunnot maksoivat vuoden kolmannella neljänneksellä 214 keskimäärin 2 32 euroa/m 2. Reaalisesti rivitaloasuntojen hinnat ovat vuoden 25 tasolla, sen sijaan kerrostaloasuntojen hinnat ovat alkuvuoden 21 hintatasossa. Asuntomarkkinat ovat hyvin erilaiset kaupunginosasta, taloja huoneistotyypistä riippuen. Rivitaloasuntojen hinnat ovat laskeneet kerrostaloasuntoja enemmän. Ydinkeskustan, Amurin, Tammelan ja Kalevan kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden hinnat nousivat edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta reaalisesti niidenkin hinnat ovat laskeneet vuoden takaiseen verrattuna. Alkusyksyllä hintoja nostaa aina opiskelijoiden pienten keskusta-asuntojen kysyntä. Asuntojen keskineliöhintojen erot postinumeroalueillla ovat kasvaneet. Halvimmat asunnot (1 21 /m 2 ) sijaitsivat Multisillassa ja kalleimmat (yli 3 2 /m 2 ) keskustassa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla hinnat jatkoivat tovin nousuaan viime vuonna, mutta nyt muun maan kehitystä seuraten ovat sielläkin hinnat nyt kääntyneet reaalisesti laskuun. Kaikkien asuntojen keskineliöhinta oli Helsingissä kuitenkin lähes 4 euroa, keskustassa hinta nousee jopa 6 2 euroon Asuntojen keskivuokrat Tampereella ja kuluttajahinnat, indeksi 21=1 Vuokrat nousevat kuluttajahintoja nopeammin Asuntojen neliövuokra oli vuoden kolmannella neljänneksellä 214 keskimäärin 12,74 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 4, prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudulla (3,7 %) ja muualla Suomessa (3,5 %). Vantaalla nousu oli edelleen omaa luokkaansa, 5,6 prosenttia. 1 Keskivuokra Kuluttajahintaindeksi Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 15,72 euroa/ m 2 ja aravalainoitettujen 13,83 euroa. Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskivuokra oli sekä vapaarahoitteisissa että aravalainoitetuissa lähestulkoon sama, noin 11 euroa/m 2. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot olivat Helsingissä, jossa keskimääräinen neliövuokra nousi yli 15 euron. Espoossa ja Vantaalla keskimääräiset neliövuokrat lähestyivät 13,5 euroa. Vapaarahoitteisesta yksiöstä joutui maksamaan Helsingissä keskimäärin 21 euroa/m² eli lähes 5,5 euroa/ m 2 enemmän kuin Tampereella.

14 12 AKSELI 2/214 Talous Bruttokansantuotteen kasvuprosentit TALOUS Maailmantalouden kasvu epäsymmetristä Paikoittain maailmantalouden kasvu on vakaata, mutta toisaalla laahataan jäljessä. Erityisen selvästi ilmiö näkyy verrattaessa Yhdysvaltoja euroalueeseen, mutta vahvaa jakautumista on havaittavissa myös kehittyvien talouksien välillä. Kiina on onnistunut toistaiseksi pitämään kasvun vakaana, mutta Brasilia ja Venäjä näyttävät olevan umpikujassa. Venäjä alisuoriutuu vielä pitkään. Maailmantalouden kasvu pysyy kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Vasta vuonna 216 sen arvioidaan vauhdittuvan. Yhdysvallat on keskeinen maailmantalouden kasvun moottori. Sen kasvu nopeutuu tänä vuonna 2,5 prosenttiin, mikä jatkuu myös tulevina vuosina. Myös EU-maissa talouden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka toisella neljänneksellä elpyminen hidastuikin. Euroalue on päässyt irti kriisistä, mutta kasvu on aiempia arviota hitaampaa. Euroopan keskuspankki on varautunut heikkoon talouskehitykseen. Syyskuun alussa se reagoi euroalueen heikentyneeseen talouskehitykseen ja inflaation tuntuvaan hidastumiseen ja jatkoi kesäkuussa alkanutta rahapoliittista elvytystä yllättävän voimakkaasti sekä laskemalla korkoja historiallisen alas että lisäämällä rahan määrää joukkovelkakirjaostoin. Historiallisen alas pudonneet euriborit pysyttelevät matalina vielä pitkään. Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, * 214* 216* Lähde:Tilastokeskus, ennuste VM Ukrainan kriisi taittoi talouskasvun Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantaloudessa on viimeksi nähty todellista kasvua kesällä 211. Suhdannetilanne on heikentynyt keväästä, jolloin kokonaistuotannon vielä arvioitiin kasvavan. Tämä aiheutuu siitä, että vienti ei ole käynnistynyt odotusten mukaisesti. Euromaiden talous ei ole kohentunut odotetutusti, ja erityisesti vienti Venäjälle on supistunut tuntuvasti. Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta ja Venäjän talouskasvu on taittunut. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat voimistua loppuvuodesta. Niiden arvioidaan supistavan Suomen kokonaistuotantoa vähintään puolitoista prosenttia, josta puoli prosenttia realisoituu jo tänä vuonna ja loput ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 2 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.

15 AKSELI 2/214 Talous Kuluttajien luottamus Pirkanmaalla neljännesvuosittain 2 Saldoluku Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua Työttömyys Suomessa 12kk kuluttua Käännettä parempaan ei vieläkään näkyvissä Talouden piristyminen menee pitkälle ensi vuoden puolelle. Vuonna 215 Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää alle prosentin. Tämä edellyttää sitä, että euroalueen elpyminen jatkuu ja että Suomen vienti piristyy sekä säilyttää markkinaosuutensa. Vientimenestyksen tiellä on kuitenkin kaksi estettä: Suomelle tärkeiden vientimarkkinoiden heikkous ja suomalaisten yritysten kilpailukyky. Vasta vuonna 216 kokonaistuotannon kasvun voidaan odottaa nousevan yli yhden prosentin. Ennusteissa on oletettu, että kasvua nopeuttavat uudet ydinvoimalainvestoinnit. Jarruttavana tekijänä ovat puolestaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät menojen leikkaukset ja verojen korotukset. Viime vuosina koetut kokonaistuotannon menetykset ovat kuitenkin valtavat. Vuoden 27 kokonaistuotannon tasoa ei saavuteta ennen vuotta 217. Kotimainen kysyntä vaatimatonta Kuluttajien ostovoiman kehitys on kuluvana vuonna vaatimatonta. Reaalista kulutuskysynnän kasvua rajoittaa jatkossakin hyvin maltillinen palkkakehitys. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työllisyyskehityksen laimeus syövät niin ikään luottamusta. Heikko ostovoima hidastaa kaupan ja palveluiden myyntivolyymin kasvua, mikä on omiaan lisäämään työttömyyttä vähittäiskaupassa ja palveluissa. Kotitalouksien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima alenee tänä vuonna,4 prosenttia mutta nousee yhtä paljon vuonna 215. Vuokrien nousu jatkuu voimakkaana yli kolmessa prosentissa, mutta omistusasujia suosii asuntolainojen korkojen aleneminen, joka tosin jää vähäisemmäksi kuin viime vuosina. Kotitalouksien säästämisaste laski alkuvuonna kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät kasvaneet yhtä paljon kuin kulutusmenot Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella kesäkuusta 212 lähtien. Kuluttajien odotukset oman talouden kehityksestä säilyvät varovaisina myös jatkossa. Odotukset ovat erityisen herkkiä työmarkkinoiden kehitykselle ja työttömyyden kasvu voi näkyä nopeasti luottamuksen lisärapautumisena. Työttömyyden uhka ja heikko palkkakehitys varjostavat kulutusta.

16 14 AKSELI 2/214 Talous Työttömyys ei hellitä Työ- ja elinkeinoministeriö on jo pitkään raportoinut kortistossa olevien työttömien määrän selvästä kasvusta. Tilastokeskuksen luvut kertovat piilotyöttömyyden eli työtä haluavien, mutta työnhaun syystä tai toisesta luovuttaneiden määrän kasvusta. Myös alityöllisten eli tahtomattaan osaaikatyötä tekevien määrä on noussut vastustamattomasti. Nämä valumat pitävät virallista työttömyysastetta näennäisesti kurissa. Työmarkkinoilta pudonneiden vaikeuksia lisää avoimien työpaikkojen vähäisyys. Tämä osaltaan kielii talouden heikkouden johtuvan etenkin riittämättömästä kysynnästä, eikä niinkään osaamattomasta työvoimasta. Pinnan alla työmarkkinoiden heikkous kärjistyy piilotyöttömyyden ja alityöllisyyden jatkaessa kasvuaan. Vasta vuoden 215 jälkeen piristyvä talouskasvu yhdessä palkkamaltin ja eläköitymisen kanssa kääntävät työttömyyden lopulta hitaaseen laskuun. Suhdanteiden kohentuessa osa nyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jättäytyneistä henkilöistä palannee takaisin työvoimaan. Inflaatio on hidastunut edelleen Vaimea talouskasvu on pitänyt kustannusten ja hintojen nousun vähäisenä tänä vuonna. Inflaation odotetaan pysyvän prosentissa. Elintarvikkeiden sekä ravintola- ja hotellipalveluiden hintojen nousuvauhdin hidastuminen ja liikenteen polttoaineiden hintojen lasku vaikuttivat selvimmin inflaation hidastumiseen. Myös välilliset veronkorotukset ovat olleet tänä vuonna viimevuotisia pienempiä. Inflaatiota pitivät yllä asumisen, alkoholin ja terveydenhoitopalveluiden kallistuminen. Vaimenemisestaan huolimatta Suomen inflaatio on pysynyt yhtenä euroalueen nopeimmista. Vuonna 215 inflaation ei odoteta merkittävästi nopeutuvan. Suomen talousennusteet vuodelle 214 ja 215 Ennusteen Julkaistu BKT, muutos, % Inflaatio,% laatija EU komissio ,4,6.... ETLA ,4,8 1,1 1,3 Pellervo ,2,5 1, 1,2 PT ,3 1,,9 1,3 Danske Bank ,4,8 1, 1, Valtionvarainministeriö , 1,2 1,1 1,5 Handelsbanken ,3,8 1, 1,6 Nordea ,5,3 1,,5 OP ,1,6 1,,8 Aktia ,5,5 1, 1,3

17 AKSELI 2/214 Talous 15 Elinkeinoelämän odotukset keväälle 215 Alueiden näkymät alavireisiä Heikko kehitys alueiden taloudessa ja työllisyydessä on jatkunut, ja käännettä parempaan odotetaan edelleen. Viime kevääseen verrattuna alueiden näkymät ovat selvästi synkemmät, ja alavireisyys jatkuu useimmilla alueilla vielä lähiajat. Ukrainan konflikti, siihen liittyvät pakotteet ja Venäjän heikentynyt talous ovat entisestään heikentäneet kasvunäkymiä monilla alueilla. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on tällä hetkellä vain 11 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Vuoden takaiseen nähden tilanne on pysynyt ennallaan 32:ssa ja heikentynyt 24 seutukunnassa Tampereen seutukunta mukaan lukien. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 11 seutukunnassa. Myönteisimpänä lähitulevaisuus nähdään Pohjanmaalla, myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on nähty myönteisiä signaaleja. Tampereen seutukunnassa yhdessä 4 muuna seutukunnan kanssa tilanteen odotetaan pysyvän nykytasolla vielä ensi keväänä ja sen odotetaan paranevan vasta vuoden kuluttua. Lisätietoja: Alueelliset kehitysnäkymät pdf Liikevaihdon vuosimuutos Pirkanmaalla 1.vuosineljännes Kaikki toimialat Tukkukauppa Kemikaalit ja kumi Vähittäiskauppa Liike-elämän palvelut TeVaNaKe Majoitus-ja ravitsemisala Metsäteollisuus Rakentaminen Liikenne Informaatio ja viestintä Elämystalousklusteri Elintarviketeollisuus Teollisuus Teknologiateollisuus Pirkanmaan Talous 214 Pirkanmaan talous 214 julkaistiin lokakuussa, Tampereen kauppakamarin, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean ja Pirkanmaan liiton yhteinen julkaisu luo katsauksen toimialojen nykytilaan ja näkymiin Pirkanmaalla. Synkistä luvuistaan ja harmaista sävyistään huolimatta julkaisussa luodaan uskoa maakunnan orastavaan nousuun, koska Suomesta ei löydy etenkään tuotannolliselle toiminnalle keskeisempää paikkaa eikä paremmin tuotantoa tukevaan osaamiseen kytkeytyvää aluetta. Pirkanmaa on näiden ominaisuuksiemme kannalta Suomen ykkösaluetta ja kansainvälisesti hyvin kiinnostava kumppani hyvin monille kansainvälisesti aktiivisille alueille. Lisätietoja: -8, % -4, %, % 4, % 8, %

18 16 AKSELI 2/214 Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti ORIGOSSA ASIAKASPALAUTTEISTA KAIKKI HYÖTY IRTI Julkisissa organisaatioissa on jo pitkä perinne asiakaspalautteen keräämisessä. Eri muodoissa saatavilla olevat palautelomakkeet, kyselyt ja mielipidekanavat kertovat meille, mitä mieltä asiakkaat palveluistamme ovat. Asiakkaalla on palvelujamme koskevaa arvokasta tietoa. Tätä hyödynnetään entistä enemmän. Asiakas keskiössä Asiakkaan nostamista palveluntuotannon kehittämisen keskiöön tavoitellaan Tampereen nykyisessä kaupunkistrategiassa monin tavoin. Yhdessä tekeminen on strategian kantava periaate. Asiakaspalautetiedon hallinta vastaa strategian asettamiin tavoitteisiin tiedon tuottamisen näkökulmasta. Kuntalaisilla on vaihtelevia mieltymyksiä kertoa omia näkemyksiään Tampereen kaupungin palveluista. Toiset haluavat tulla paikalle kaupungin järjestämiin palvelujen suunnittelua ja kehittämistä koskeviin tilaisuuksiin, toiset taas vastaavat mielellään kyselyihin. Toiset hakevat aktiivisesti palautteenantokanavia, toiset taas kertovat näkemyksiään huomaamattomammin asiakastyöntekijöille. Sosiaalinen media on kasvava keskustelukanava palautetiedonkin kannalta. Mahdollisuutemme kerätä asiakkaiden näkökulmia ovat monipuoliset, kun vaan pidämme ne avoimina. Asiakaspalautteenhallintaa keskitetään ja tehostetaan Tampereen kaupungin asiakaspalautetiedon hyödyntäminen on siirtymässä keskitetympään toimintamalliin. Tämä tarkoittaa, että kun aikaisemmin asiakaspalautteita on käsitelty kussakin toimintayksikössä erikseen, jatkossa asiakaspalautteita vastaanotetaan ja seurataan yhdessä paikassa. Erityisesti sähköisessä muodossa kuten tampere.fi -verkkosivuilta, sähköpostilla tai sosiaalisesta mediasta tullut palauteviesti on helppo ohjata tietojärjestelmään tallennettavaksi ja luokiteltavaksi. Keskitetyn asiakaspalautteenhallinnan hyödyt ovat monet. Palautteenantajan ei tarvitse murehtia, antaako hän palautteen juuri oikean yksikön lomakkeella, sillä palautteen vastaanottaja välittää tiedon oikeaan paikkaan. Säästöä puolestaan syntyy siitä, että palautekanavia ohjataan ja palautteita hallinnoidaan yhdessä paikassa eikä jokaisessa yksikössä erikseen. Työprosessit ovat hioutuneet nopeiksi ja tehokkaiksi, ja toiminta perustuu palvelulupaukseen palautteen käsittelyajoista.

19 AKSELI 2/214 Asiakaspalautteista kaikki hyöty irti 17 Yhdenmukainen palautetiedon luokittelu ja raportointi sekä tiedon avoin jakaminen organisaation sisällä on yksi asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisen edellytyksistä. Tällä hetkellä Tampereen kaupungissa keskitetyssä toimintamallissa ja näin ollen tiedon hyödyntämisen kannalta tehokäytössä ovat erityisesti kaupunkiympäristön kehittämisen, joukkoliikenteen ja hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet. Myös kaupungin liikelaitokset hyödyntävät palautetietoa ahkerasti. Luotettava asiakaspalautteenhallinta Lisätietoja: Outi Vasara, projektipäällikkö Puh Asiakaspalautetta on turvallista antaa. Vaikka palautteenantaja jättää yhteystietonsa yhteydenottoa varten, palautteiden käsittelyssä huolehditaan, etteivät ne näy enää raportoidussa tiedossa. Kaikki asiakaspalautteet käsitellään parhaan tietosuojaosaamisen mukaan siten, että anonymiteetti säilyy, mutta viesti tulee palvelujen järjestäjille välitetyksi. Oikein järjestetty ja hyödynnetty asiakaspalautteenhallinta on asiakkaalle huoleton, mutta palveluorganisaatiolle tärkeä tietokanava. Asiakaspalautehallinnan -projektin loppuraportti julkaistaan Tampereen kaupugin julkaisusarjassa joulukuussa 214.

20 18 AKSELI 2/214 Ajankohtaista AJANKOHTAISTA Tutkimuslupien myöntäminen uudistuu Vuoden 214 aikana Tampereen kaupungin tutkimuslupaprosessi on uudistettu. Joulukuun alusta lähtien tutkimuslupa haetaan, valmistellaan, myönnetään ja arkistoidaan sähköisesti. Useat eri hakemusasiakirjat on korvattu yhdellä lomakkeella ja hakumenettelyä on yksinkertaistettu hakijaystävällisemmäksi. Samassa yhteydessä on luotu hakutoiminnat mahdollistava sähköinen tutkimuspankki kaupungin sisäiseen käyttöön. Tutkimuslupaprosessin uudistamisella on pyritty prosessin jäsentämiseen, sujuvuuteen ja tehtävien selkeyttämiseen. Tietosuojaan ja toimijoiden oikeusturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Asiakastietojärjestelmien käyttöoikeuksia myönnetään entistä rajoitetummin ja valvotummin ja yhteyshenkilön roolia tietoturvasta huolehtimisessa on terävöitetty. Uusi ohjeistus linjaa myös kielteisen päätöksen tekemisestä sekä aiempaa täsmällisemmin tutkimussopimusmenettelystä. Sopimustutkimusten hyväksymiseen on luotu uusi toimintatapa niiden käsittelystä projektikokonaisuuden hallintamallin mukaisten projektisalkkujen ohjausryhmissä. Kaikkiin Tampereen kaupungin organisaatiosta tehtäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja opinnäytteisiin tarvitaan tutkimuslupa. Tutkimuslupa tulee olla hyväksytty ennen kuin aineiston kerääminen kaupungin yksiköissä tai kaupungin tietojärjestelmistä voidaan aloittaa. Tutkimuslupamenettelyn avulla halutaan varmistaa luotettava ja lainmukainen tiedonkeruu ja aineiston käsittely, välttää päällekkäistä tutkimustoimintaa, suunnata tutkimusta strategisesti keskeisiin teemoihin sekä hyödyntää tuloksia tehokkaammin koko kaupunkiorganisaatiossa. Lisätietoja: Jenni Kallio, suunnittelija Puh Tutkimuslupien myöntämistä linjaavat uusi Konsernimääräys ja luvan hakijalle sekä valmistelijoille ja yhteyshenkilöille laaditut ohjeet. Tietoa tutkimustoiminnasta Tampereen kaupungissa, ohjeet ja lomakkeet sekä ajankohtaisten tutkimusaiheiden luettelo löytyvät Tampereen kaupungin ulkoisilta internetsivuilta sekä Loorasta, Tietoyksikön välilehdeltä. Marraskuun aikana tutkimuslupia käsitteleville henkilöille järjestetään kaksi koulutustilaisuutta, joista lisätietoja voi kysyä Tietoyksiköstä.

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua

Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.9.2016 Elokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2016) Työttömyys väheni reilusti kuukausitasolla, vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edelleen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 1 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2002 2009, kaikki toimialat (vuosimuutos, %) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2 Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot