FinChi-innovaatiokeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FinChi-innovaatiokeskus"

Transkriptio

1 Ville Valovirta Torsti Loikkanen Jani Saarinen FinChi-innovaatiokeskus Toiminnan arviointi ja suositukset KTM Julkaisuja 23/2007 Teknologiaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ville Valovirta, Torsti Loikkanen ja Jani Saarinen, VTT Innovaatiokeskus Julkaisuaika Syyskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi FinChi-innovaatiokeskus; Toiminnan arviointi ja suositukset Tiivistelmä Arvioinnissa tarkastellaan Shanghaissa toimivan FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan tuloksia ja vaikutuksia sekä esitetään keskuksen kehittämistä koskevat suositukset. FinChi-innovaatiokeskus on uudenlainen palvelukonsepti, jonka avulla pyritään edistämään suomalaisten ja kiinalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden välisiä hankkeita. Viennin edistämisen ja suomalaisten yritysten kansainvälistämisen näkökulmasta katsoen voidaan FinChiinnovaatiokeskuksen toimintakonseptia pitää edistyksellisenä. Toimijat kokevat arvokkaana sijoittumiseen yhteiseen tilaan, jossa keskeiset palveluorganisaatiot ovat helposti tavoitettavissa ja keskinäinen vuorovaikutus on välitöntä. Vaikutukset suomalaisyritysten innovaatiotoimintaan ovat toistaiseksi jääneet kuitenkin tavoiteltua vähäisemmiksi. Myös merkitys kiinalaisen osaamisen hyödyntämiselle Suomessa on jäänyt vähäiseksi. Tärkeimpänä ehdotuksenaan FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan kehittämiseksi arvioitsijat ehdottavat, että innovaatiotoiminnan edistämiselle jäsennetään entistä selkeämpi toimintamalli. Tämän tulee kytkeytyä tiiviisti suomalaisen innovaatiojärjestelmän instrumentteihin. Suomalaisten innovaatiotoimijoiden edustusta keskuksessa tulisi myös laajentaa tutkimuksen ja koulutuksen puolelle. Lisäksi arvioitsijat ehdottavat, että Kiinasta Suomeen suuntautuvien investointien houkutteleminen tulisi organisoida järjestelmälliseksi toimintamalliksi. KTM:n yhteyshenkilö: Teknologiaosasto / Antti Joensuu, puh (09) Asiasanat innovaatiokeskus, Kiina, t&k-yhteistyö, arviointi ISSN Kokonaissivumäärä 45 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN Hinta 13 Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Suomen osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnasta on alle 1 %, joten Suomi on erittäin riippuvainen kansainvälisestä tutkimus- ja teknologiaosaamisesta. Suomen innovaatioympäristölle on varmistettava vahvat osaamisverkostot niin johtaviin teollisuusmaihin kuin nopeasti nouseviin teknologiakeskittymiin. Valtioneukauppa- ja teollisuusministeriö avasi yhdessä Finpron ja Tekesin kanssa Fin- voston kanslian Suomi maailmantaloudessa -selvityksen suositusten mukaisesti land-china-innovaatiokeskuksen (FinChi) Shanghaissa keväällä Innovaatiokeskus on kokonaisuus, jossa yritykset, tutkimuskeskukset, välittäjäorganisaatiot ja muut innovaatiokentän toimijat tekevät yhdessä työtä yhteisissä tiloissa asemapaikkakunnalla. Innovaatiokeskus tukee suomalaisten kasvuyritysten ja yhteisöjen toimintaa Kiinan markkinoilla ja lisää niiden keskinäistä yhteistyötä. Vastavuoroisesti se toimii palvelupisteenä kiinalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja viranomaisille esitellen suomalaista osaamista. Lisäksi FinChi-keskus houkuttelee kiinalaisia investointeja Suomeen. FinChi on pilottihanke, jolla haetaan uusia toimintatapoja ja kokemuksia innovaatioympäristön kansainvälistymiselle sekä kiinalaisten teknologiakeskittymien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiselle. Saatavien kokemusten perusteella voidaan kehittää FinChin omaa toimintaa uudelle tasolle ja vastaavanlaisia yhteistyömalleja myös muualle, esimerkiksi Kalifornian Piilaaksoon, Pietariin, Tokioon ja Intiaan. Tässä arvioinnissa tehtiin yhteenveto niistä opeista ja kokemuksista, joita FinChin kaksivuotisen pilottikauden aikana on saatu. Innovaatiokeskuksen toiminnassa synergialla on merkittävä rooli. Arvioinnin kohteena oli näin ollen myös koko sen yhteisön toiminta, jossa ovat mukana FinChi Ltd, sen asiakkaat ja sidosryhmät. Selvityksessä on myös kehittämisehdotuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Arviointi tehtiin kevään ja kesän 2007 aikana ja sen toteutuksesta vastasi VTT Innovaatiotutkimus. Tekijät olivat erikoistutkija Ville Valovirta, asiakaspäällikkö Torsti Loikkanen ja erikoistutkija Jari Saarinen Arviointia on ohjannut tukiryhmä, jossa olivat mukana ohjelmapäällikkö Harri Jokinen Teknologiateollisuudesta, toimitusjohtaja Jorma Turunen Finprosta, osastopäällikkö Jorma Korhonen ulkoministeriöstä, ylijohtaja Kalle J Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylitarkastaja Petteri Kauppinen opetusministeriöstä, ohjelmapäällikkö Mika Tirronen Suomen Akatemiasta ja johtaja Harry Karlqvist

6 Tekesistä sekä tilaajana toimineen kauppa- ja teollisuusministeriön teknologiaosaston edustajana Antti Joensuu. Ministeriö kiittää arvioinnin tekijöitä ja tukiryhmän jäseniä sekä kaikkia haastateltuja tahoja, jotka ovat auttaneet työn toteuttamisessa. Helsingissä 6. syyskuuta 2007 Antti Joensuu teollisuusneuvos

7 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Selvityksen tausta ja tavoitteet Arvioinnin toteutus ja lähestymistapa Globalisaation haaste kansalliselle innovaatiopolitiikalle Kiina mahdollisuutena ja haasteena Innovaatojärjestelmän kansainvälistyminen Kahdensuuntaisen innovaatiotoiminnan edistäminen Innovaatiokeskukset integroitavana palvelukonseptina Asiakkaiden ja sidosryhmien näkemykset FinChin toiminnasta FinChi-keskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotukset FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan nykytila Asiakkaiden näkemykset FinChi-toiminnan tuloksellisuudesta Kehittämisodotuksia Johtopäätökset ja suositukset Hyödyt ja vaikuttavuus Innovaatiokeskuskonseptin toimivuus ja tehokkuus Relevanssi Kehittämisehdotukset Yhteenveto Lähdeluettelo... 45

8

9 9 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tässä selvityksessä arvioidaan Shanghaissa vuodesta 2005 lähtien toimineen Finland-China-innovaatiokeskuksen (FinChi) toimintaa. FinChi on uudenlainen kansainvälistä innovaatiotoimintaa edistävä palvelukonsepti, jonka tavoitteena on mahdollistaa suomalaisten ja kiinalaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden välisiä hankkeita. FinChi-innovaatiokeskuksen samoin kuin vastaavankaltaisten muiden olemassa olevien tai suunnitteilla olevien keskusten (Piilaakso/Kalifornia, Tokio, Pietari jne.) perustaminen on osa Suomen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistämisen strategiaa. Erityisen strategian kehittäminen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistämiselle on tullut yhä ajankohtaisemmaksi erityisesti Aasian kehittyvien talouksien Kiinan ja Intian globaalin merkityksen kasvun myötä. FinChin toiminta on käynnistetty suomalaisen innovaatiojärjestelmän vastauksena globalisoituvan maailmantalouden haasteisiin. Teollisen tuotannon lisäksi Kiinan merkitys myös korkeaan osaamiseen pohjautuvan liiketoiminnan sijaintipaikkana kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Tästä johtuen globalisaation merkitystä koskeneissa kansallisissa tarkasteluissa on pidetty tärkeänä, että suomalaiset toimijat ovat ajoissa rakentamassa kumppanuuksia Kiinan huippuosaajien kanssa. Tarve FinChi-innovaatiokeskuksen tyyppiselle toiminnalle nostettiin esiin mm. valtioneuvoston Suomi maailmantaloudessa -selvityksessä (Valtioneuvosto 2004). Kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen tähtäävän FinChi-innovaatiokeskuksen tarkoituksena on yhtäältä toimia väylänä suomalaisten kasvuyritysten kansainvälistymiselle sekä suomalaisen teknologian kaupallistamiselle Kiinaan. Toisaalta tavoitteena on markkinoida suomalaista osaamista kiinalaisille sekä houkutella kiinalaisia investointeja Suomeen. Zhangjiangin teknologiapuistossa Shanghaissa sijaitseva FinChi-innovaatiokeskus tarjoaa palveluita suomalaisille ja kiinalaisille toimijoille tavoitteenaan vahvistaa innovaatio- ja yritystoiminnan linkkejä. FinChi käynnistettiin vuonna 2005 KTM:n, Tekesin ja Finpron yhteisenä pilottihankkeena. Ensimmäisten toimintavuosien jälkeen on tarpeellista muodostaa arvio innovaatiokeskuksen konseptin toimivuudesta ja toiminnan tehokkuudesta sekä vaikuttavuudesta. FinChi-innovaatiokeskuksen arvioinnin keskeisenä tavoitteena on selvittää keskuksen toimivuutta kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Arviointi perus-

10 tuu analyysiin FinChin toiminnan nykytilasta. Siinä kartoitetaan keskuksen taustaorganisaatioiden sekä asiakkaiden näkemykset palveluiden hyödyistä ja vaikutuksista. Analyysin pohjalta esitetään johtopäätökset toiminnan tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä kehittämissuunnitelma vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tässä arvioinnissa pyritään vastaamaan seuraaviin toimeksiantajan esittämiin kysymyksiin: Nykytila. Mikä on FinChin toiminnan nykytila? Vastaako toiminta sille asetettuja yleisiä ja yksityiskohtaisia tavoitteita? Mitä uusia elementtejä toimintaan on mahdollisesti muodostunut yhteistyön ja asiakastarpeiden kautta? Mikä on FinChi-keskuksen tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa ja sidosryhmäkentässä? Tehokkuus ja vaikuttavuus. Miten tehokasta FinChin toiminta on ollut? Miten se vertautuu suhteessa vaihtoehtoisiin palveluntarjoajiin (kaupalliset palvelut ja muiden maiden vastaavat innovaatiokeskukset)? Millaisia vaikutuksia toiminnalla on ollut asiakkaiden innovaatiotoimintaan ja kansainväliseen liiketoimintaan? Relevanssi. Miten tarpeellisena FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaa voidaan pitää analyysin perusteella? Onko julkisesti tuetulla toiminnalla selvää lisäarvoa verrattuna puhtaasti markkinalähtöisten palveluiden tarjontaan? Kuinka suuri merkitys FinChi-toimijoiden viranomaisstatuksella on nykyisessä kiinalaisessa toimintaympäristössä? Miten FinChi-innovaatiokeskuksen konseptista saadut kokemukset ovat sovellettavissa vastaavaan toimintaan muilla merkittävillä kohdealueilla? Kehittämissuunnitelma. Miten FinChin toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta voitaisiin parantaa? Arvioinnin toteutus ja lähestymistapa Tässä arvioinnissa tarkastellaan FinChi-innovaatiokeskusta ensisijaisesti uudentyyppisenä välittäjäorganisaationa, joka pyrkii kohdemarkkina-alueella toimimalla vaikuttamaan suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimustoiminnan kansainvälistymisen edellytyksiin. Ohjaavina näkökulmina FinChi-innovaatiokeskuksen arvioinnissa ovat seuraavat näkökulmat: FinChi edustaa Suomen kannalta merkittävällä markkina-alueella toimivaa välittäjäorganisaatiota, jonka keskeisenä tehtävänä on muo-

11 dostaa osaamiseen ja innovaatiotoimintaan perustuvia linkkejä suomalaisten ja kiinalaisten toimijoiden välille. Arviointi pohjautuu yhtäältä FinChi-keskuksen toimijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien näkemyksiin ja kokemuksiin toiminnan hyödyistä ja vaikutuksista; toisaalta keskuksen toiminnan relevanssin tulkinta pohjautuu globalisoituvan innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan vaatimusten mukana muuttuvan innovaatiopolitiikan perusteluihin (rationaliteetti). Arvioinnissa otetaan huomioon kiinalaisen toimintaympäristön erityisluonne ja kulttuuriset tekijät, jotka edellyttävät paikallisten toimintatapojen ja normien tuntemusta. Tällainen piirre on mm. kiinalaisen toimintakulttuurin rakentuminen vahvoille henkilökohtaisille suhteille, joiden luominen edellyttää pitkäjänteistä suhdetoimintaa. 11 Tärkeimmän arvioinnissa hyödynnetyn aineiston ovat muodostaneet FinChi-toimijoiden haastattelut. Keskeisimpänä ovat olleet FinChi-innovaatiokeskuksen palveluita ja tiloja käyttäneet asiakasyritykset ja -toimijat. Lisäksi on haastateltu FinChin toimiva johto, FinChin hallitus, FinChi-keskuksen piirissä toimivat julkiset innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan edistämisen organisaatiot ja tutkimuslaitokset (Tekes, Finpro, VTT) sekä t&k-yhteistyöhön kytkeytyvät suomalaiset toimijat kuten Suomen suurlähetystö ja Suomen Akatemia. Näiden FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaan suoraan kytkeytyvien tahojen lisäksi on haastateltu eräitä kiinalaisia tiede- ja teknologiapolitiikan toimijoita sekä sellaisia Kiinaan etabloituneita suomalaisyrityksiä, jotka eivät ole käyttäneet FinChin palveluita. Arviointiprosessiin on sisältynyt viikon mittainen haastattelu- ja tiedonkeruumatka Kiinaan huhtikuussa Arvioinnissa on lisäksi hyödynnetty käytettävissä ollutta dokumenttiaineistoa (mm. valmisteluasiakirjat), esittelymateriaaleja, internet-sivuja sekä media-aineistoja. Arviointiryhmän ovat muodostaneet VTT:n tutkijoista sekä ulkomaisista asiantuntijoista koostunut tiimi. VTT:n tutkijoina ovat toimineet asiakaspäällikkö Torsti Loikkanen, erikoistutkija Ville Valovirta ja erikoistutkija Jani Saarinen. Ulkomaisina kiinalaisen innovaatioympäristön asiantuntijoina hankkeessa ovat toimineet professori Max von Zedtwitz Tshinghuan yliopistosta sekä tohtori Nannan Lundin Örebron yliopistosta. Arviointi on suoritettu helmi-toukokuussa 2007.

12 12 2 Globaalisaation haaste kansalliselle innovaatiopolitiikalle Suomi on pieni avoin kansantalous, jonka hyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen ovat paljolti riippuvaisia menestymisestä viennissä ja siihen vaikuttavista maailmanmarkkinoiden suhdanteista. Suomen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistäminen on tullut yhä ajankohtaisemmaksi Aasian nopeasti kehittyvien suurten talouksien Kiinan ja Intian globaalin merkityksen kasvun myötä. Valtioneuvoston Suomi maailmantaloudessa -selvityksen mukaan innovaatiokeskusten ja muiden yhteistyöverkostojen järjestelmällinen luominen kasvaville markkinoille on keskeinen osa innovaatioympäristön kansainvälistymistä, osaamisen siirtymistä ja ulkomaisten investointien edistämistä Suomeen (Valtioneuvosto 2004). FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan lähtökohtana ovat suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälistymiseen kohdistuvat haasteet. Näin ollen keskuksen konseptin toimivuutta tulee tarkastella suhteessa siihen, miten onnistuneesti FinChi-innovaatiokeskus uuden tyyppisenä palvelukonseptina kykenee vastaamaan näihin muutoksiin. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Suomen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan kansainvälistymisen kontekstia ja taustaa, jotka muodostavat tarkasteluyhteyden FinChin samoin kuin muiden olemassa olevien tai suunnitteilla olevien innovaatiokeskusten (Piilaakso, Japani, Pietari) kehittämiselle. 2.1 Kiina mahdollisuutena ja haasteena Globalisoituvassa maailmantaloudessa on käynnissä useita prosesseja, jotka luovat paineita suurempaan suomalaisen liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen. Yritysten riippuvuus globaaleista markkinoista kasvaa taloudellisen toiminnan integroituessa maailmanlaajuisiksi tuotantoverkostoiksi entistä avoimemmilla markkinoilla. Useimmat näistä murroksista heijastuvat niihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joita Kiinan nopeasti kasvava talous asettaa suomalaiselle elinkeinoelämälle, innovaatiotoiminnalle ja yhteiskunnalle. Kiinan avautuminen, nopea kasvu sekä kytkeytyminen osaksi maailmantaloutta ovat luoneet sille keskeisen aseman muuttuvassa dynamiikassa. Merkittävä osa tuotannosta tehdään Aasiassa. Samaan aikaan osaamisen taso ja siihen pohjautuva liiketoiminta nousevat yhä merkittävämmiksi. Suomalaisilla yrityksillä on yhä vahvempi tarve hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvu edellyttävät vientitoiminnan

13 13 ja kansainvälisen liiketoiminnan laajentamista. Erikoistumisen tarve, pienet kotimarkkinat, tarve päästä lähelle asiakasta sekä pyrkimys hyödyntää osaamiseen liittyviä mittakaavaetuja ovat kansainvälistymisen keskeisiä motiiveja (Larjovuori ym. 2003). Kiinan avautuneet, nopeasti kasvavat sekä potentiaaliltaan suuret markkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille luoda uutta liiketoimintaa. Kiinalla on myös merkitystä potentiaalisena Itä-Aasian laajemman talousalueen kasvun veturina. Monella Kiinassa nopeasti kasvavalla alalla toimii menestyviä suomalaisia yrityksiä, joilla on monenlaisia uusia vienti- ja yhteistyömahdollisuuksia kiinalaisilla markkinoilla. Samaan aikaan on käynnissä maailmanlaajuinen tuotannon uudelleen organisoituminen, jossa yritykset pyrkivät uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen hyödyntämään eri maantieteellisten alueiden suhteellisia etuja. Arvoverkostot laajenevat ja syventyvät. Tuotannollisen toiminnan painon siirtyessä Aasiaan myös arvoverkostoissa on tapahtumassa siirtymä itään. Esimerkiksi ulkomaiset laitevalmistajat ovat alkaneet lokalisoimaan omia toimittajaverkostojaan myös Kiinaan. Tämä luo suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille painetta perustaa toimipisteitä Kiinaan voidakseen tarjota päämiehilleen samoja tuotteita ja palveluita kuin Suomessa. Heräte pk-yrityksille lähteä kartoittamaan Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia nousee useissa tapauksissa asiakkailta tai tuotannon kustannustason haasteista. Havaitaan, että asiakas on suuntaamassa hankintaa kiinalaisille toimittajille tai siirtämässä omaa tuotantoaan sinne (Jansson ym. 2007). Teknologiateollisuuden keväällä 2007 teettämän kyselyn mukaan esimerkiksi valtaosa kone- ja metallituoteteollisuuden alihankintayrityksistä pitää tarpeellisena avata toimipisteitä ulkomailla markkinaosuutensa säilyttämiseksi. Myös kansallisvaltioiden ja alueiden tasolla käydään tiivistyvää osaamispohjaista kilpailua. Se voimistaa tarvetta luoda ja laajentaa kansainvälisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan muotoja sekä innovaatioverkostoja. Kiinan merkitys kasvaa tuotannollisen toiminnan lisäksi myös tieteellisen tutkimuksen määrän sekä innovaatiopohjaisen liiketoiminnan osalta. Eräillä aloilla kuten nanoteknologiassa kiinalainen tutkimus on jo erittäin merkittävällä tasolla (Zhou & Leyesdorff 2006). Näihin osaamisresursseihin ovat useat monikansalliset yritykset pyrkineet kiinnittymään perustamalla tutkimuskeskuksia Kiinaan (esim. Microsoft, Nokia, Motorola). Ne pyrkivät luomaan tiiviit yhteydet kiinalaisiin huippuyliopistoihin ja hyödyntämään paikallisia korkean osaamisen resursseja. Niissä kehitetään paikallisille markkinoille suunnittelun ylittävää teknologiaperustaa myös globaalille tuotekehitykselle. Kokonaisuudessaan tarkastellen ulkomaisten yritysten t&k-toiminta Kiinassa on valtaosin kohdistunut tuote- ja palvelutarjooman lokalisointiin ja räätälöintiin vastatakseen paikallisiin tarpeisiin, kulutustottumuksiin ja kulttuuriin. Useimpien pk-yritysten innovaatiotoiminta uusilla markkinoilla liittyy markkinoita lähellä

14 14 toteutettavaan kehitystyöhön, jossa asiakkaiden rooli on merkittävä (Ahvenharju ym. 2006). Tästä voidaan kuitenkin siirtyä myös strategisempaan innovointiin esim. yliopistoyhteistyön, tuotannon yhteyteen perustettujen tutkimusyksiköiden tai täysimittaisten t&k-yksiköiden muodossa (Mikkola & Pirttimäki 2007). Kiinan merkitys myös muualle maailmaan investointeja tekevänä toimijana on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kiinalaiset yritykset etsivät sijoitus- ja sijoittautumiskohteita Euroopassa kiihtyvällä tahdilla. Vastaavasti useat eurooppalaiset valtiot ovat käynnistäneet aktiivisen investointien ja osaajien houkuttelutoiminnan Kiinassa. Valtioiden intressi investointien houkutteluun liittyy tuotannon tason vahvistamiseen, uuden teknologian ja siten tuottavuuden lisäämiseen sekä monitahoisten verkostosuhteiden luomiseen. 2.2 Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen Globaalin toimintaympäristön muutokset vaikuttavat innovaatiotoiminnan dynamiikkaan ja siten innovaatiopolitiikan lähtökohtiin ja perusteluihin. Erityisesti ne asettavat uusia haasteita innovaatiotoiminnan kansainvälistymiselle. Perinteisiä viennin edistämisen sekä tieteellis-teknologisen yhteistyön malleja ei pidetä kaikilta osin riittävinä turvaamaan suomalaisten asemaa globaaleissa innovaatioverkostoissa. Onkin muodostunut tarve luoda uusia toimintamalleja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen edistämiselle. Tässä alaluvussa käsitellään vienninedistämisen ja innovaatiopolitiikan toimintamalleihin kohdistuvia muutospaineita kansainvälistymiskehityksen edessä. Innovaatiotoimintaa koskeva tutkimus korostaa uuden tiedon syntyvän, leviävän ja kaupallistettavan monitahoisessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kesken. Innovaatiotoiminnalla on siten systeeminen luonne, jossa monenlaiset funktiot täydentävät toisiaan. Verkostojen muotoon organisoituvassa innovaatiotoiminnassa korostuu yhteistyö erilaisten kumppanien kesken. Keskeisiä funktioita ovat tutkimus ja koulutus, yritysten harjoittama tuotekehitys, julkisten toimijoiden rooli sääntelijänä ja mahdollisuuksien luojana sekä näiden väliset suhteet. Perinteinen markkinapuutteisiin nojaava ajattelu innovaatiotoiminnan tukemisesta on täydentynyt systeemisillä näkökohdilla, joissa korostetaan kansainvälisten verkostojen, tutkimus- ja yritysorganisaatioiden välisten linkkien sekä vuorovaikutteisen oppimisen merkitystä. Perinteisesti kansainvälistyvän liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan tuki ja yhteistyö on tapahtunut kahdessa muodossa: yhtäältä yritysten kansainvälistymistä tukevana viennin edistämisenä sekä toisaalta tutkimus- ja teknologiayhteistyönä. Suomen viennin edistämiseksi ovat suurlähetystöjen ohella perinteisesti toimineet

15 15 mm. Ulkomaankauppaliitto ja sitä seurannut moderniksi palveluorganisaatioksi kehittynyt Finpro. Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämisen myötä erityisesti 1980-luvulta lähtien on kehitetty myös Tekesin kansainvälisiä yksiköitä, jotka edistävät Suomen innovaatiojärjestelmän tunnettuutta eri maissa ja maanosissa, tutkimus- ja teknologiayhteistyötä eri maiden kanssa sekä osaamisen ja teknologian siirtoa Suomeen. Haasteelliseksi on osoittautunut, että vienninedistämisen työkalut ovat vastanneet heikosti tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeisiin. Vastaavasti tiede- ja teknologiapoliittiset instrumentit ovat monelta osin kansallisiin tarpeisiin kohdistettuja eivätkä ota huomioon kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita (Ahvenharju ym. 2006). Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmien kansainvälistyminen on edelleen melko vähäistä (Halme ym. 2005). Useille rahoitusinstrumenteille ja palveluille on asetettu rajoituksia niiden käytöstä ulkomailla ja ulkomaisten toimijoiden taholta. Tämä on ymmärrettävä lähtökohta pyrittäessä kanavoimaan hyödyt suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi. Kansallinen perspektiivi asettaa kuitenkin rajoitteita pyrittäessä edistämään monitahoista ja -tasoista yhteistyötä ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kansallisten innovaatiojärjestelmien näkökulmaa on syytä täydentää kansainvälisiin huippuosaamisen väyliin (Maskell ym. 2005) liittyvillä toimintamalleilla. Globaalien tiedon väylien muodostaminen pohjautuu henkilökohtaisten kontaktien varaan rakentuvien kansainvälisten verkostojen pohjalle. Johtuen innovaatiotoiminnan verkostomaisesta ja systeemisestä luonteesta kansainvälistymisen paine kohdistuu innovaatiojärjestelmän kaikkiin osiin. Kansainvälistä yhteistyötä tulisi kyetä kehittämään hyvin monella tasolla niin tutkimuksessa, koulutuksessa, yritysten tuotekehitysyhteistyössä kuin kaupallistamisessa. Suomen ja keskeisten kumppanimaiden välille käynnistettäviä mahdollisia aktiviteetteja on tarjolla laaja paletti: tutkija- ja opiskelijavaihto, yhteiset tutkimushankkeet, koulutushankkeet ja teknologiahankkeet sekä niiden rahoitus, teknologisen kehityksen seuranta, immateriaalioikeuksiin liittyvät palvelut, kaupallistaminen, markkinoiden ja teknologian kehityksen seuranta, teknologian ennakointi, verkostoitumisen edistäminen (esim. kumppanien etsintä) sekä yritysryhmien ja arvoverkostojen kokoaminen. Lisäksi voidaan tarjota yleistä kansainvälistymiseen liittyvää tukea, joka ei ole suoraan sidoksissa tutkimus- ja kehitystoimintaan: esim. markkinoille tulon strategia, markkinatieto, toimipisteen perustamistoimet, osaavan henkilöstön rekrytointi sekä kumppanihaut. Innovatiivisten kasvuyritysten kansainvälistä t&k-yhteistyötä koskevassa tutkimuksessa havaittiin yrityksillä olevan kuuden tyyppisiä konkreettisia tarpeita (Ahvenharju ym. 2006): (1) tieto markkinoista ja teknologian kysynnästä, (2) kansainvälisen t&k-toiminnan strategian kehittäminen, (3) partnereiden tunnistaminen ja valinta, (4) teknologian seuranta, valinta ja hankinta, (5) osaavan henkilöstön saaminen sekä (6) t&k-toiminnan rahoitus. Keskeiseksi kysymykseksi tällöin

16 16 nousee se, miten hyvin olemassa olevia kansainvälistymispalveluita kyetään integroimaan yhteen tavalla, joka tukee kansainvälistyvän innovatiivisen liiketoiminnan tarpeita. 2.3 Kahdensuuntaisen innovaatiotoiminnan edistäminen Kansainvälisen innovaatiotoiminnan edistämistä voidaan tarkastella myös suhteessa tiedon, teknologian ja osaamisen virtoihin. Nämä virrat ovat kahdensuuntaisia käsittäen sekä Suomesta ulos suuntautuvan osaamispohjaisen viennin edistämisen (outflow) että Suomeen suuntautuvan ulkomaisen osaamisen, osaajien ja osaamispohjaisen yritystoiminnan tuonnin edistämiseen (inflow). Outflow-näkökulmalla viitataan tavallisesti kotimaisten yritysten tekemiin investointeihin (ml. t&k-investoinnit) ulkomailla. Kansallisen tiede- ja teknologiapolitiikan tavoitteita voidaan edistää myös tarkoituksenmukaisesti julkisilla panostuksilla ulkomaille. Suomi on ollut aktiivinen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja kansallista rahoitusta kohdennetaan mm. EU-yhteistyöohjelmiin, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kahdenväliseen yhteistyöhön. Eri yhteistyö- ja rahoitusmuotojen strategiat vaihtelevat. Esimerkiksi EU:n tutkimusohjelmiin osallistuminen synnyttää osallistujaverkostoille keskinäisiä tieteellisiä hyötyjä ja uusia verkostoja. Esimerkiksi CERNin kohdalla tieteellisten hyötyjen ohella suomalaisyritykset ovat menestyneet CERNin laitehankintoja koskevissa tilauksissa, millä on positiivisia teknillis-taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Suomessa. Siten Suomen tieteellisteknillisen yhteistyön kansainvälistymisen strategia perustuu niin tieteellisen osaamisen virtaamisena kuin erilaisten välittömämpien taloudellisten hyötyjen saamisena Suomeen. Inflow-näkökulmalla viitataan mm. sellaisiin seikkoihin, miten houkutteleva kansallinen innovaatiojärjestelmä on ulkomaisten yritysten ja niiden tutkimustoiminnan etabloitumiselle, joka voi tapahtua esim. yritysostojen kautta. Inflow-näkökulmasta innovaatiopolitiikan strategia näyttäisi outflow-näkökulmaa suoraviivaisemmalta. Etabloiduttuaan Suomeen ulkomainen yritys tulee kansallisen talouden ja innovaatiojärjestelmän toimijaksi, synnyttää kotimaisten yritysten tavoin työllisyyttä ja taloudellisia hyötyjä. Nämä legitimoivat sille pääsyn myös kansallisiin t&k-ohjelmiin ja samoin t&k-tukiin tai muihin politiikkainstrumentteihin. Kansallisena haasteena on onnistua houkuttelevan kansallisen innovaatiojärjestelmän eli maailmaluokan tieteellisteknologisen tason kehittämisessä (rajattujen resurssien puitteissa valituilla aloilla). Tässä kehittämistyössä avainasemassa on eurooppalaisen ja globaalin tieteellis-teknillisen yhteistyön hyödyntäminen. Kehittämiskohteina ovat mm. ulkomaisten asiantuntijoiden ja samoin opiskelijoiden

17 17 määrä lisääminen Suomessa. Yritysten houkuttelemisessa tärkeällä sijalla ovat muiden ohella myös nopeasti kasvavien kehittyvien talouksien kansainvälistyvät korkeateknologian yritykset 1. Innovaatiojärjestelmän julkisten ja yksityisten toimijoita ja toimintoja tarkastellaan kuviossa 1 innovaatioprosessin eri vaiheissa. Kansainvälistymisen tehostaminen koskee innovaatiotoiminnan kaikkia vaiheita. Kuvio 1. Innovaatiojärjestelmän yksityisten ja julkisten toimijoiden kansainvälistäminen innovaatioprosessin eri vaiheissa. Kansallisen innovaatiopolitiikan kansainvälistäminen voi olla nykyistä laajempaa, mikäli sille kyetään löytämään uusia FinChin kaltaisia muotoja ja mikäli kyetään yhä paremmin selvittämään näiden tuottamat hyödyt, erityisesti tiedon leviämiseen ja oppimiseen liittyvät vaikutukset. Tieteellinen tutkimus on luonteeltaan kansainvälistä ja usein tutkimustulokset voivat kansallisen tason lisäksi olla hyödyllisiä kansainvälisesti. Eri mailla on yhteinen vastuu helpottaa kansainvälistä tiedon ja osaamisen siirtoa esimerkiksi kehittämällä koulutusjärjestelmän, opintojen ja tutkintojen keskinäisiä vastaavuuksia, vaalimalla kansainvälistä yhteistyötä, katalysoimalla toivottavien kansainvälisesti tarvittavien teknologioiden kohdalla yhteistyötä julkishankinnoilla, jne. (Andersson 1997). Tässä suhteessa innovaatiopolitiikan strategia yhdessä maassa voi liittyä läheisesti vastaaviin ratkaisuihin muissa maissa ja avoimuuden lisääminen kansainvälisessä teknologiayhteistyössä johtaa merkittävämpiin yhteisiin hyötyihin (emt.). Kansallisen innovaatiopolitiikan kansainvälistymisen laajeneminen edellyttää myös kansainvälisen tieteel- 1 Esimerkiksi kiinalaisella ICT-alan Huawei Technologies -yrityksellä on useita t&k-laboratorioita Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja muissa länsimaissa.

18 18 lis-teknologisen yhteistyön sääntöjen kehittämistä, esimerkiksi vastavuoroista oikeutta osallistua toisten maiden t&k-ohjelmiin ja rahoitusinstrumentteihin. Koulutukseen ja opetukseen liittyvällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys erityisesti pitkäjänteisen yhteistyön luomisen edellytyksenä. Kansainvälistymisen vaikutus kansallisen innovaatiopolitiikan keinoihin (esimerkiksi kansallisiin teknologia- ja tutkimusohjelmiin tai yritysten t&k-tukiin) on vielä muotoutumisvaiheessa. Myöntäessään t&k-tukea kotimaisille mutta kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille, innovaatiopolitiikan strategia perustuu odotettuihin kansallisiin hyötyihin. Tuen myöntäminen näyttää vähemmän perustellulta yritykselle, jolla on kansainvälisesti kasvavat, mutta kotimaassa supistuvat toiminnot ja niiden myötä pienenevät palautuvat hyötyvaikutukset kotimaahan. Tuen myöntämisellä on oltava erityiset syynsä esimerkiksi kotimaan osaamista parantavat vaikutukset. Vastaavalla tavalla on harkittava t&k-ohjelmien kansainvälistämisestä ja ulkomaisten tahojen niihin osallistumisesta syntyviä vaikutuksia. Haasteena on kyetä osoittamaan politiikkainstrumenttien kansainvälistämisestä aiheutuvia hyötyvaikutuksia, erityisesti osaamisen ja tiedon vuotovaikutuksia (spillovers). 2.4 Innovaatiokeskukset integroivana palvelukonseptina Innovaatiotoiminnan kannalta keskeisiin osaamiskeskittymiin sijoitettavien suomalaisten innovaatiokeskusten perustamisella on pyritty luomaan uusi integroidumpi toimintamalli Suomen kansainvälistymisen edistämiseksi. Suurlähetystöjen ohella perinteisesti ovat toimineet mm. Ulkomaankauppaliitto, sittemmin sitä seurannut moderniksi palveluorganisaatioksi kehittynyt Finpro sekä Tekesin kansainväliset yksiköt. Suomi on suuntautunut aktiivisesti kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön jo vuosikymmeniä, joskin tämän yhteistyön kytkentä viennin ja taloudellisen yhteistyön kehittämiseen on ollut löyhä. Teknologian, osaamisen ja innovaatioiden merkityksen myötä on tullut aika hakea uusia toimintakonsepteja, jotka perinteistä viennin edistämiseen painottuvaa strategiaa paremmin vastaavat maailmalla laajaa kiinnostusta herättäneen Innovaatio-Suomen profiilia. Tämä profiili perustuu osaamis- ja innovaatiovetoiseen, innovaatioprosessin eri vaiheet ja toimijat sisältävään toimintakonseptiin ja -strategiaan. Kuten valtioneuvoston ns. globalisaatioselvitys korosti, tällaisen strategian tarvetta on osaltaan korostanut kasvavien kehittyvien talouksien Kiinan ja Intian asettamat haasteet niin suomalaisyrityksille kuin Suomen kansalliselle innovaatiojärjestelmälle ja innovaatiopolitiikalle.

19 19 Kiinan ja Intian kehitys on edennyt nopeasti ja niiden houkuttelevuus yritysten sijoituskohteena vastaavasti lisääntynyt. Vielä 1990-luvulla houkuttelevuus perustui paljolti alhaisiin tuotantokustannuksiin, sittemmin erityisesti 2000-luvun alkupuolelta lähtien kasvaviin markkinoihin ja nyt ja jatkossa kasvavasti yo. seikkojen ohella alati kehittyvään tutkimus- ja osaamisinfrastruktuuriin. Muiden kansainvälisten yritysten tavoin suuret suomalaisyritykset ovat perustaneet tuotanto-, jakelu-, markkinointi- ja myös tutkimusyksikköjä Kiinaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille tämä on kuitenkin ollut vaikeampaa mm. markkinoiden suuren koon, fyysisen etäisyyden ja monin tavoin haastavan ja länsimaisesta poikkeavan liiketoimintaympäristön ja -kulttuurin takia. Tämä oli yksi lähtökohta myös FinChin perustamiselle.

20 20 3 Asiakkaiden ja sidosryhmien näkemykset FinChin toiminnasta Tässä luvussa esitellään arvioinnin keskeiset havainnot perustuen toimijoiden haastatteluissa esille nostamiin näkökohtiin. Taustan analyysille muodostaa FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotukset, joita käsitellään ensimmäisessä alaluvussa. Tarkastelu pohjautuu innovaatiopolitiikan piiriin lukeutuvien toimijoiden sekä FinChin hallitusten edustajien näkemyksiin. Näitä näkemyksiä peilataan myös kansallisiin innovaatiopoliittisiin strategisiin tavoitteisiin. Toisessa alaluvussa analysoidaan FinChin nykytilaa operatiivisen toteutuksen näkökulmasta. Tietopohja perustuu FinChin toimivan johdon ja keskuksen piirissä toimivien innovaatiopalveluorganisaatioiden edustajien haastatteluihin. Kolmas alaluku yksilöi FinChi-keskuksessa toimivien ja toimineiden asiakasyritysten näkemykset keskuksen palveluiden toimivuudesta. Viimeisessä osiossa laajennetaan tarkastelua erittelemällä näkökulmia, jotka ovat nousseet esille FinChin ulkopuolella toimivien, Kiinaan etabloituneiden yritysten näkemyksiin. Tässä pureudutaan kysymykseen FinChin toimintaan kohdistuvista täydentävistä odotuksista, jotka saattaisivat avata keskukselle uutta mahdollista lisäarvoa. 3.1 FinChi-keskuksen toiminnalle asetetut tavoitteet ja odotukset Julkiset omistajaorganisaatiot ovat korostaneet seuraavia yleisiä näkökohtia FinChi-innovaatiokeskuksen toiminnan taustalla. Liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan globalisoituminen asettavat haasteeksi sen, ettei perinteinen vienninedistäminen ja siihen liittyvät toimintamallit enää riitä. Viennin edistämisestä tulisi edetä innovaatiotoiminnan laaja-alaiseen kansainvälistämiseen. FinChi-innovaatiokeskus edustaa näissä näkemyksissä uudenlaista toimintamallia, joka on yksi tapa uudistaa perinteisiä ulkomaan toimintoja. Useissa maissa viennin ja tieteellis-teknistä yhteistyötä edistävät suomalaiset julkisorganisaatioiden edustajat toimivat eri tiloissa ja toisistaan monella tapaa irrallaan. FinChi-innovaatiokeskus edustaa hanketta, jolla nähdään olevan merkittävä roolinsa koko suomalaisen innovaatiojärjestelmän rakenteellisessa muutoksessa. Kantavana ajatuksena on muodostaa sellaisia toimintamalleja, jotka innovatiivisen ja kumppanuuteen perustuvan käytännön toiminnan kautta uudistavat perinteisiä toimintaprosesseja. Hallinnon rakenteisiin keskittyvien uudistusten sijasta huomio kiinnitetään asiakaslähtöiseen toimintaan, jonka oikeutus syntyy konkreettisista tuloksista.

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot