Hajautetun työn fyysiset edellytykset: mitä hajautetun tietotyön tekeminen edellyttää työympäristöltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajautetun työn fyysiset edellytykset: mitä hajautetun tietotyön tekeminen edellyttää työympäristöltä"

Transkriptio

1 Hajautetun työn fyysiset edellytykset: mitä hajautetun tietotyön tekeminen edellyttää työympäristöltä Jouni Virtaharju Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu BIT Tutkimuskeskus Sisällysluettelo Johdanto...2 Hajautettu työ...3 Tietotyö...4 Työn luonne, tuottavuus ja työympäristö...5 Hajautetun työn toimintakenttä Distributed Workscape...9 Hajautetun työympäristön suunnittelukriteerit...12 Yhteenveto...14 Lähteet

2 Johdanto Länsimaiset yhteiskunnat ovat yhä enenevässä määrin jälkiteollisia yhteiskuntia (Castells, 2000). Jälkiteollisen yhteiskunnan merkittävä piirre on se, että kasvavan osan kansantuotteesta tuottavat tietotyöläiset. Tietotyöstä ja tietotyöläisistä on tullut keskeinen yhteiskunnan kehitystä ohjaava tekijä. Tietotyön tekemisen tavat ovat myös muuttuneet merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on tehnyt tietotyön tuotoksista merkittävältä osin digitalisoituja. Teknologian, erityisesti mobiiliteknologian kehitys on lisännyt tietotyön aika- ja paikkariippumattomuutta: työtä tehdään yhä enemmän hajautuneesti; eri kellonaikoihin, eri aikavyöhykkeillä, kotona, toimistolla, kesämökeillä, asiakkaiden tiloissa, verkossa ja verkon välityksellä. Miten tämä tietotyön luonteen muutos vaikuttaa työympäristöön? Perinteisesti tietotyötä tehtiin virka-aikana toimistossa, sekä yksin omassa työpisteessä että kokouksissa yhteistyökumppanien kanssa. Nyt tietotyötä tehdään monessa paikassa ja eri aikoina. Miten tämä kehitys vaikuttaa toimistoon? Säilyykö toimisto entisellään vai vaikuttaako muuttunut työn luonne siihen miten toimistoja käytetään ja mitä tarpeita tietotyöläisille niille on? Van Meel ja Vos (2001) ennustavat toimiston muuttavan luonnettaan työn muuttumisen seurauksena. Heidän mukaansa toimistorakennukset materialisoivat niitä organisatorisia normeja ja arvoja, jotka liittyvät hierarkiaan, vuorovaikutukseen ja yksityisyyteen. Fyysinen ympäristö kuvastaa käsityksiä työn luonteesta ja tavasta, jolla sitä kuuluu tehdä. Kun käsitykset työstä muuttuvat, muuttuu lopulta myös työympäristö (Van Meel & Vos, 2001). Uutta toimistoa tarvitaan, koska organisaatiot tarvitsevat tiloilta aikaisempaa enemmän joustavuutta, sopeutumista monipaikkaiseen työskentelyyn ja yhteistyön tekemisen edellytyksiä (Harrison, Wheeler & Whitehead, 2004). Työtilojen tulisi edistää tietotyön tuloksellisuutta mm. tarjoamalla mahdollisuus rauhoitettuun yksintyöskentelyyn, edistää yhteistyötä toimijoiden kesken, tukea yhteisöllisyyttä ja toteuttaa yrityksen arvoja ja brändiä. Sen lisäksi, että toimistoista ollaan haluamassa aikaisempaa parempia tietotyöläisten ja -ryhmien tuottavuuden varmistajia, tarjoaa tietotyön hajautuminen organisaatioille mahdollisuuden parantaa taloudellista tehokkuuttaan keventämällä toimitiloihin sitoutuneita kustannuksia. Esimerkiksi Britanniassa on arvioitu, että yritykset menettävät vuosittain 18 miljardia puntaa tehottoman tilankäytön takia (Bootle & Kalyan, 2002). Globaali kiinteistöyritys Jones Lang LaSalle havaitsi toteuttamassaan tutkimuksessa, että yrityksillä oli miehittämättömiä työpisteitä keskimäärin 26 prosenttia kaikista työpisteistään (Knapp, Vickroy, De Bruyn & Kwong, 2009). Monet yritykset ovatkin nähneet mahdollisuuden organisoida työtilansa uudella tavalla ja hakea näin kustannussäästöjä (mm. hot desking ratkaisuilla). Edellä mainitut Bootle ja Kalyan (2002) arvioivat, että omaksumalla näitä uusia työtilojen käyttötapoja voitaisiin Britanniassa säästää toimitilakustannuksissa vuosittain 6,5 miljardia puntaa. 2

3 Tässä artikkelissa tarkastellaan hajautetun tietotyön piirteitä ja sen suhdetta fyysiseen työympäristöön. Artikkeli esittelee ensin soveltamansa keskeiset käsitteet eli hajautetun työn ja tietotyön. Tämän jälkeen tarkastellaan tietotyön eri muotoja ja niiden yhteyttä fyysisen työympäristön piirteisiin. Seuraavaksi kuvataan hajautetun tietotyön työympäristöjä ja niiden osatekijöitä Workscape -ajattelua soveltaen. Tämän jälkeen kerrotaan mitä tekijöitä organisaation tulisi huomioida sen suunnitellessa hajautetun tietotyön mahdollistamista. Artikkelin päättää sisällön yhteenveto. Hajautettu työ (Fyysisesti) hajautetulla työllä tarkoitetaan useissa paikoissa tehtävää työkokonaisuutta. Hajautuneisuutta voi tarkastella sekä työntekijöiden, organisaation että tilan näkökulmasta. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta työ on hajautunutta kun henkilö tekee työtään useissa paikoissa. Näitä paikkoja ovat tyypillisesti oma toimipiste, koti, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tilat ja kolmannet tilat kuten konferenssikeskukset, hotellit, lentokentät. Työntekijä joko kuljettaa mukanaan työnsä edellyttämiä välineitä (puhelin, tietokone) tai ne ovat hänen käytettävissään eri työtiloissa. Waren (2003) mukaan työntekijäryhmä on hajautunut, jos jokin seuraavista kolmesta kriteeristä täyttyy: a) yksittäiset työntekijät työskentelevät fyysisesti eri paikoissa, b) työntekijät toteuttavat valtaosan normaalista yhteydenpidostaan pääasiallisesti asynkronisia viestintäkanavia käyttäen (esim. sähköpostin välityksellä) myös välittömässä läheisyydessään työskentelevien henkilöiden kanssa tai c) [yhteistä tehtävää työstävät] työntekijät eivät ole kaikki saman organisaation palveluksessa, tai työskentelevät emo-organisaation toisistaan merkittävästi etäällä sijaitseville yksiköille. Heidän työsuhteidensa ehdot voivat erota toisistaan merkittävästi. Ventakesh ja Vitalari (1992) kuvaavat hajautettua työtä hajautuneeksi organisointirakenteeksi, jossa ydinorganisaatio jakaa osan toiminnoistaan kaukaiseen pisteeseen. Belanger ja Collins (1998) kuvaavat kolme tyypillistä hajautuneen työn ympäristökontekstia. Nämä kontekstit ovat a) työntekijöillä ei ole pysyvää työpistettä työpaikallaan (jaettu toimisto, hot desking) b) työntekijät työskentelevät satelliittitoimistoissa etäällä yrityksen toimipisteestä lähellä kotiaan ja c) työntekijät työskentelevät kotonaan Roper ja Kim (2007) kuvaavat työn olevan täysin hajautunutta kun työntekijän työllistävä organisaatio tarjoaa useita tilavaihtoehtoja työntekijöilleen, tarjoten työntekijöille näin mahdollisuuden työskennellä tilassa, joka parhaiten tukee kulloinkin toteutettavaa tehtävää. 3

4 Tietotyö Tietotyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä autonomisesti työskentelevien asiantuntijoiden tekemää vaativaa käsitteellistä työtä, jossa tietoa tuottamalla, jakamalla ja soveltamalla synnytetään monimutkaisia aineettomia ja aineellisia tuotoksia (Bosch-Sijtsema ym., 2009). Tietotyölle on tyypillistä suuri sisäinen vaihtelu. Työ kokonaisuudessaan sisältää sekä vähemmän haastavia rutiinitehtäviä että edellä kuvattuja uusia innovaatioita synnyttäviä haastavia tehtäviä. Tietotyötä myös tehdään vaihtelevissa kokoonpanoissa: työ sisältää enemmän tai vähemmän keskittymistä vaativia yksintyöskentelyn jaksoja ja yhdessä kollegoiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa työskentelyn jaksoja. (Roper & Kim, 2007) Heerwagen ym. (2004) mukaan tietotyöläiset tarvitsevat toisaalta aikaa, jolloin he yksinäisyydessä työstävät ajatuksia ja ideoita hyödyntäen henkilökohtaisia tietojaan ja taitojaan. Toisaalta tietotyöhön liittyvät keskustelut ja vuorovaikutus, jossa tietotyöläisten sisäistetty tieto ja ymmärrys ulkoistuu ja edelleen välittyy muiden käyttöön tekstien, puheen tai graafisten esitysten muodossa. Vartiainen (2007) havaitsi, että tietotyöläiset työskentelevät useissa moodeissa. Asiantuntijatyö koostui yksintyöskentelystä, asynkronisesta viestinnästä, virtuaalisesta läsnäolosta verkossa sekä kasvokkaisista kohtaamisista muiden kanssa. Yksintyöskentely osoittautui usein pseudoyksityisyydeksi, jossa tietotyöläiset jakoivat huomiotaan samanaikaisesti sekä omille tehtävilleen, sähköpostin välityksellä tapahtuneelle asynkroniselle viestinnälle sekä läsnäololle virtuaalikokouksessa. Tietotyön moodit virittyivät siis usein yhtäaikaisesti ja tietotyöläiseltä vaadittiin aktiivista huomion jakamista usealle työskentelyn tasolle. Tietotyöhön liittyy myös aktiivinen liikkuminen fyysisessä tilassa. Davenportin (2005) mukaan tietotyöläiset viettävät suuren osan työajastaan toimistonsa ulkopuolella, joko matkoilla, asiakkaidensa tiloissa tai kotona työskennellen. Tietotyön voidaan siis jäsentää sisältävän kaikkia seuraavien neljän moodin luonteisia tehtäviä (katso kuva 1). Tietotyötä tehdään periodisesti ja osittain päällekkäin näissä neljässä eri moodissa. Eri tietotyön moodeissa työskenteleminen tehokkaasti edellyttää erilaisia työtiloja (Peters ja O Conner, 1980) 4

5 TYÖTEHTÄVÄN VAATIVUUS VAATIVAT TEHTÄVÄT RUTIINI- TEHTÄVÄT VAATIVA YKSINTYÖSKENTELY: esimerkiksi uuden tiedon tuottaminen, suunnittelu, raporttien kirjoittaminen RUTINOITU YKSINTYÖSKENTELY: esimerkiksi hallinnolliset rutiinit, tuntikirjanpito, matkalaskujen teko VAATIVA RYHMÄTYÖSKENTELY: esimerkiksi vaativa ryhmätasoinen ongelmanratkaisu, suunnittelutehtävät, yhteisideointi RUTINOITU RYHMÄTYÖSKENTELY: esimerkiksi toistuvat palaverit, viikkoinfot, tulosinfot YKSINTYÖSKENTELY TYÖSKENTELY MUIDEN KANSSA TYÖTEHTÄVÄN KOLLABORAATIOLUONNE Kuva 1: Tietotyön moodit (soveltaen Harrison ym.(2004) ja Roper & Kim (2007)) Työn luonne, tuottavuus ja työympäristö Peterson ja Beard (2004) tarkastelevat yksilöiden tuottavuuden ja työympäristön suhdetta. He väittävät, että vaikuttamalla työtilaan organisaatio voi vaikuttaa asettamiensa tavoitteiden toteutumiseen. Organisatorista tehtävää tukeva työtila edesauttaa sen toteuttamista. Petersonin ja Beardin mukaan työtilojen (workspace) suunnittelussa lähtökohtina on pidettävä kahta organisatorista muuttujaa: autonomiaa ja vuorovaikutusta (Duffy, 1997). Autonomialla tarkoitetaan kontrollia, vastuuta ja toimintavaltuuksia, joita työntekijällä on työprosessinsa sisällön, toteutustavan ja -paikan suhteen. Mitä enemmän autonomiaa työntekijällä on työssään, sitä enemmän omaa harkintavaltaa työntekijä haluaa omien työtilojensa ja niiden yksityisyyden suhteen (Duffy, 1997). Peterson ja Beard (2004) jakavat yksityisyyden visuaaliseen ja auditiiviseen yksityisyyteen. Visuaalisella yksityisyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta työskennellä ilman tuntemusta että henkilöä tarkkaillaan tai että henkilön työtä ei häiritä äkkinäisillä liikkeillä. Auditiivisella yksityisyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta torjua keskittymistä häiritsevät äänet ja melu työtilasta. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä työlle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaa henkilöiden välistä kommunikaatiota. 5

6 Kuva 2 selventää autonomian ja vuorovaikutustarpeen vaikutusta toimistotyöhön. KORKEA Asiantuntija: yksin tehtävää, vaativaa työtä, esim. suunnittelu, asianajajat. Uusi tietotyö : sekä ryhmässä että yksin tekemistä vaativa asiantuntijatyö AUTONOMIA MATALA Toimistotehdastyöläinen: toimiston rutiinitehtävät, yksilötyönä samassa pisteessä tehtävää tiedon dokumentointia, prosessointia, arkistointia Tuotantotiimi: rutiinina ryhmässä tehtävää työtä, esim. TV-uutisten toteutus MATALA KORKEA VUOROVAIKUTUKSEN TARVE Kuva 2: Toimistotyön luonne ja toimistotyön arkkityypit (soveltaen Peterson & Beard, 2004) Petersonin ja Beardin (2004) mukaan työn sisältö on muuttunut menneiden vuosikymmenten kuluessa ja tämä kehitys tuottaa muutospaineita toimitilojen piirteille. Dominoiva työympäristömalli on ollut toimistotehtaassa työskentely. Tälle työlle on ollut tyypillistä matala autonomia ja matala vuorovaikutuksen tarve, työ on ollut pääsääntöisesti yksilötyötä. Työ on tapahtunut pääasiallisesti omassa työpisteessä ja toimitilasuunnittelua on ohjannut näiden yksittäisten työpisteiden suunnittelu. Toinen keskeinen työympäristömalli on ollut yksityinen toimisto. Tässä työympäristössä tehdylle työlle tyypillistä on ollut korkea autonomia, mutta vähäinen vuorovaikutuksen tarve. Tämä työ on ollut asiantuntijoiden tekemää yksilötyötä, jossa työpisteellä on ollut toiminnallisten funktioiden lisäksi symbolisia ja statukseen liittyviä funktioita. Ryhmätyöstä ts. tiimityöstä muodostui 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä aikaisempaa tavoitellumpi työn organisoinnin muoto (Huczynski & Buchanan, 2007). Tiimityössä ryhmän jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen tarve on korkea, yksittäiset toimijat ovat keskinäisissä riippuvuussuhteissa toisiinsa (Thompson, 1967) ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ryhmän jäsenten välistä tehtävien standardointia, aikataulutusta ja keskinäistä sopimista. Ryhmätyön lisääntynyt soveltaminen lisäsi myös kiinnostusta avokonttoriratkaisujen käyttämiseen työtilana. Ryhmätyössä voidaan nähdä sekä matalan autonomian että korkean autonomian työkokonaisuuksia. Matalan autonomian työkokonaisuuksia ovat mm. ulkoisen toiminnanohjausjärjestelmän ohjaamat tuotantosolut. Näissä työkokonaisuuksissa ryhmän jäsenten työmetodit ja halutut tulokset ovat usein tarkasti määriteltyjä ja kontrolloituja. Korkeaa autonomiaa ja korkeaa vuorovaikutustarvetta ja 6

7 keskinäisriippuvuutta sisältävät työkokonaisuudet ovat tässä artikkelissa käsiteltyä tietotyötä. Petersonin ja Beardin (2004) mukaan tällaiset työtehtävät vaativat toimitilan, joka mahdollistaa sekä yksityisyyden että vuorovaikutuksen toimijoiden kesken. Tietotyön tekijöillä tulisi olla käytettävissään sekä keskittymisen mahdollistavia yksityisiä työtiloja että kollaboraatiota tukevia työtiloja. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Petersonin ja Beardin tutkimus osoitti, että useimmissa organisaatioissa on vain vähän tiimimäiseen työskentelyyn allokoitua tilaa. Tämä tutkimustulos on samansuuntainen sekä Beckerin ja Steelen (1995) että Knapp ym. (2009) tutkimuksen kanssa. Knappin ym. (2009) tutkimuksessa havaittiin että yritysten toimitilasta keskimäärin neljä prosenttia oli ryhmätyöhön suunniteltua tilaa (conference space). He ennustavat tämän tason kuitenkin nousevan tulevaisuudessa. Toisaalta Haynes (2008) tarkasteli laajahkossa kyselytutkimuksessaan (30 toimistoa, n vastaajaa) mm. korkean autonomian työssään omaavia asiantuntijoita, joiden työ ei vaadi jatkuvaa vuorovaikutusta muiden kanssa (concentrated study work). Hän raportoi, että vaikka tällaista työtä tekevälle ryhmälle suositellaan koppikonttorissa työskentelyä (Laing ym. 1998), oli tähän ryhmään kuuluville henkilöille allokoitu tilat avokonttorista (76 prosentissa tapauksista). Kiinnostava lisätulos ko. tutkimuksessa oli, että puolet kyseisestä ryhmästä raportoi viettävänsä alle 60 prosenttia työajastaan toimistossaan. Yritysten ja organisaatioiden tarjoamat toimitilat eivät siis useinkaan tue tietotyön tekemistä. Tietotyön tekijät reagoivat tähän valitsemalla itse oman työympäristönsä. Vartiaisen ym. (2007, 58) tutkimuksessa tietotyöläiset raportoivat toistuvasti jäävänsä kotiinsa tekemään vaativia, yksityisyyden mahdollistamaa keskittymistä edellyttäviä tehtäviä. Kaikki organisaatiot eivät kuitenkaan tarjoa tätä mahdollisuutta työntekijöilleen. Haynes (2008) tutki Petersonin ja Beardin (2004) toimistotyön kategorioiden mukaisten työntekijäryhmien (toimistotehdastyöläinen, tuotantotiimiläinen, asiantuntija, uusi tietotyöläinen ) itsearvioita tuottavuudesta ja toimistoympäristön vaikutuksesta siihen. Faktoroinnin tuloksena Haynes jakoi tuottavuuteen vaikuttavat tekijät tilallisiin (viihtyisyys ja layout) sekä toiminnallisiin (vuorovaikutus ja häiriötekijät) (taulukko 1). 7

8 Taulukko 1: Työn tuottavuuteen vaikuttavat toimistoympäristön piirteet (Haynes, 2008) Luokka Viihtyisyys Toimiston layout Vuorovaikutus Häiriötekijät Piirteet Ilmanvaihto, lämmitys, luonnonvalo, keinovalo, sisustustyyli, siisteys, yleinen viihtyisyys, fyysinen turvallisuus Epäviralliset kohtaamispaikat, viralliset kokoustilat, hiljaisen työskentelyn tilat, yksityisyys, henkilökohtaiset säilytystilat, yhteiset säilytystilat, työpiste Työhön liittyvä vuorovaikutus, työhön liittymätön vuorovaikutus, luova fyysinen ympäristö, yleinen ilmapiiri, asema suhteessa kollegoihin, asema suhteessa välineisiin, yleinen toimiston ilme, virkistäytymismahdollisuudet Keskeytykset, ahtaus, melu Kaikissa työntekijäryhmissä tulokseksi saatiin, että toiminnallisilla tekijöillä oli suurempi koettu vaikutus tuottavuuteen kuin tilallisilla tekijöillä. Vuorovaikutustekijöiden koettiin vaikuttavan tuottavuuteen positiivisesti ja häiriötekijöiden negatiivisesti. Haynes ottaa myös kantaa eri työntekijäryhmille mahdollisiin työympäristöratkaisuihin. Toimistotehdastyö (matala autonomia, matala vuorovaikutustarve) olisi hänen mukaansa mahdollista toteuttaa hajautuneesti, esimerkiksi kotona työskentelyä tukien. Tällä voi hänen mukaansa olla positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen. Esteeksi Haynesin mukaan tälle kehitykselle nousee usein organisaatiokulttuuri, joka ei mahdollista hajautunutta työn organisointia. Tällaisessa tilanteessa Haynes suosittaa ratkaisuksi tilallisten tekijöiden kehittämistä. Tuotantotiimityön (matala autonomia, korkea vuorovaikutustarve) Haynes esittää olevan vahvasti (fyysiseen) paikkaan sidottua ja työympäristökehittämisen mahdollisuudet tällaisessa työssä liittyvät pääsääntöisesti tilatekijöiden sovittamiseen ryhmän tarpeisiin. Asiantuntijoiden ryhmässä (korkea autonomia, matala vuorovaikutustarve) Haynes näkee eniten mahdollisuuksia soveltaa hajautettua työskentelyä ja joustavia työpistejärjestelyjä. Hän korostaa, että asiantuntijat kaipaavat vuorovaikutuksellisia elementtejä työhönsä, ja toteaa että asiantuntijoiden työympäristön pitäisi tukea sekä yksilöllistä että kollaboratiivista työskentelyä. Tietotyöläisten (korkea autonomia, korkea vuorovaikutustarve) tarpeista Haynes toteaa, että työympäristö tulisi olla adaptiivinen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että työympäristön tulisi tarjota useita tilallisia muotoja, jolloin tietotyöläiset voisivat valita työympäristönsä ja hyödyntää käynnissä olevaa tehtävää parhaiten tukevaa työtilaa. Haynesin tutkimustulos tukee Warrenin tietotyöläisten osalta (2008) argumenttia, jonka mukaan toimitilasuunnittelussa on luovuttu organisatoriseen asemaan sidotusta suunnittelusta. Uuden toimitilasuunnittelun lähtökohtina ovat työntekijöiden aktiviteetit. Tästä näkökulmasta suunniteltu toimitila koostuu erilaisista tiloista, 8

9 kuten avotilasta, kokouspaikoista, hiljaisen työskentelyn tiloista ja konferenssitiloista ja työntekijät siirtyvät näiden tilojen välillä riippuen kulloisenkin tehtävänsä luonteesta (Stone & Luchetti, 1985). Hajautetun työn toimintakenttä Distributed Workscape Ollakseen tehokasta tietotyö kaipaa siis useita, erilaisia työtiloja. Osa näistä työtiloista sijoittuu edelleen yrityksen omiin toimitiloihin, mutta yhä enenevässä määrin myös perinteisten toimitilarajojen ulkopuolelle. Hajautetun tietotyön ja sen tilatarpeiden analyysia ja suunnittelua ei voi enää ajatella rajautuvan yksittäisen rakennuksen sisään. Hajautunutta työtä tehdään, määritelmän mukaan, useissa työympäristöissä, toimistossa ja toimiston ulkopuolella. Harrison, Wheeler ja Whitehead (2004) jäsentävät hajautetun työn tekemisen paikkoja käyttäen niiden keskeisenä määrittelijänä yksityisyyden ja julkisuuden välisten rajojen muodostamista (kuva 3). Työ toteutuu erilaisissa paikoissa, joiden välillä työntekijä liikkuu tarkoitushakuisesti, hakeutuen aina kutakin tehtävää parhaiten tukevaan tilaan. Hän etsiytyy yksityiseen tilaan halutessaan keskittyä omaan tehtäväänsä, tai valitsee kulloisellekin työskentelyviiteryhmälle sopivan työtilan ja -ympäristön. Harrison ym. mallissa tunnistetaan myös virtuaalisen ja fyysisen tilan konvergenssi: tietotyöläinen valitsee sopivan työskentelytilan yhtälailla, samoja periaatteita soveltaen, sekä virtuaalisessa että fyysisessä tilassa. Hän voi olosuhteista ja tarpeista riippuen toteuttaa tiiminsä viikkopalaverin joko virtuaalikokouksena kotoaan tai yrityksen toimitiloissa. Harrison ym. käyttävät käsitettä hybridit työtilat kuvaamaan sekä fyysisiä että virtuaalisia elementtejä yhdistävää tilaa. VIRTUAALINEN FYYSINEN TIETO- JÄRJESTELMÄT mm.vpn, intranet, virtuaaliset ryhmätyötilat YKSITYINEN Rajoitettu sisäänpääsy Yksityinen tai ryhmän työtila TOIMISTO mm. oma toimisto, toimistohotelli, koti EXTRANETIT VERKKOYHTEISÖT mm. virtuaaliset yhteistyöympäristöt, projektiekstranetit, videokonferenssit INTERNET- SIVUSTOT mm. yrityksen sivut, keskustelupalstat RAJOITETTU Sisäänpääsy kutsulla Yhteistoiminnallinen projekti- ja kohtauspaikka JULKINEN Vapaa sisäänpääsy Epävirallinen vuorovaikutus ja työskentelytila PUOLIJULKISET TILAT mm. kerhot, lounge -palvelut lentoasemilla, Network Oasis YLEISET TILAT mm. kahvilat, hotellien aulat, lentoasematerminaalit Kuva 3: Hybridit työtilat (soveltaen Harrison, Wheeler & Whitehead, 2004). 9

10 Hajautuneen tietotyön toimintakenttä muodostuu erilaisista hybridisistä työtiloista. Näiden tilojen kokonaisuutta, osatekijöitä ja tasoja voidaan jäsentää hyödyntämällä Workscape käsitettä (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004). Workscape on väline, joka auttaa erittelemään ja arvioimaan hajautuneen tietotyön fyysisiä ja virtuaalisia puitteita. Workscape termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Sillä tarkoitetaan työn fyysisvirtuaalista maisemaa kaikkia paikkoja, joissa kulloinkin tarkasteltavaa työtä tehdään, ja niiden laajempaa ympäristöllistä kontekstia (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004). Workscapen muodostavat osakomponenteista koostuvat yksittäiset työpisteet, jotka voivat olla joko fyysisiä, virtuaalisia tai niiden yhdistelmiä (hybridejä). Nämä työpisteet ovat osa työtilaa, joka taas on osa laajempaa työympäristöä. Workscapen tasot ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä: työpistettä ja sen sopivuutta työskentelyyn ei voi arvioida huomioimatta ympäröivää kontekstia. Esimerkiksi paperien lukeminen (yksintyöskentely) junassa on erilaista kuin vastaava työ kotona työympäristön julkisen/yksityisen luonteen takia. TYÖPISTEEN OSAT TYÖPISTE TYÖTILA TYÖYMPÄRISTÖ tuoli kirjoituspöytä neuvottelupöytä arkistointikaappi kirjahylly huonekasvi sähköpistoke seinä väliseinä yleisvalo kohdevalo puhelin tietokone näyttö verkkoyhteys valkotaulu dataprojektori printteri kopiokone FYYSINEN L-muotoinen pöytä & tuoli pieni neuvottelutila suuri neuvottelutila sohva puhelinkoppi istuin VIRTUAALINEN videokonferenssi pikaviestintä Chat room E-valkotaulu sähköposti virtuaalimaailma/ avatar tekstiviesti puheposti TIIMI/PROJEKTITILA BUSINESS LOUNGE KLUBI KAHVILA KOKOUSHUONE KOKOUSALUE YKSITTÄINEN TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTOHOTELLI BUSINESS PARK LENTOKENTTÄ RAUTATIEASEMA KAUPUNKI PUISTO LIIKENNEVÄLINE KOTI WORKSCAPE Kuva 4: Workscapen rakenne ja osatekijät. (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004) Työympäristöllä viitataan niihin fyysisiin ympäristöihin, joissa työtä tehdään. Näitä ympäristöjä ovat esimerkiksi toimisto, koti, asiakkaan toimisto sekä julkiset ja puolijulkiset tilat, kuten kahvilat, lentoasemien lounge-tilat ja kirjastot. Aikaisemmin työympäristöt ovat poikenneet toisistaan erityisesti tietotekniikkainfrastruktuurinsa osalta: suojattua internet-yhteyttä ei ole ollut saatavilla kaikissa ympäristöissä. 10

11 Teknologian kehitys on nopeasti muuttanut näiltä osin työympäristöjen ominaisuuksia. Työtila on yhdistelmä yhdestä tai useammasta työpisteestä, jonka käyttäjät ovat merkityksellistäneet paikaksi. Paikalla tarkoitetaan sitä, että tila ja sen käyttötarkoitus ymmärretään yhteisössä suhteellisen samalla tavalla. Työtilalle, kuten esimerkiksi toimistohuoneelle, neuvotteluhuoneelle tai konferenssisalilla, on yhteisön historian kuluessa syntynyt tietyt kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt, jotka yhteisön jäsenet tunnistavat ja joita he noudattavat. Paikka on tila, jolla on jaettu kulttuurinen merkitys (Hatch & Cunliffe, 2006). Sitä välitöntä ympäristöä, jonka kanssa työntekijä on vuorovaikutuksessa, voidaan kutsua työpisteeksi. Tätä tasoa voidaan pitää työympäristöanalyysin pienimpänä analyysitasona. Hajautetussa tietotyössä työpisteet voivat olla fyysisen tai virtuaalisen maailman olioita tai näiden yhdistelmiä. Fyysisen työpisteen osia ovat huonekalut ja (fyysiset) työvälineet. Virtuaalisen työpisteen osatekijöitä ovat esimerkiksi tietokoneen näytöllä sijaitseva työpöytä tai avatarin virtuaalimaailmassa hyödyntämät sovellukset. Hybridi työpiste toteutuu esimerkiksi kokouksessa, jossa osa osanottajista on läsnä verkon välityksellä ja osa on kokoontunut fyysisesti samaan tilaan. Workscape -käsitettä voi hyödyntää sekä organisaatiossa tehtävän hajautetun tietotyön edellytysten ja esteiden analysoimiseen että organisaation työympäristöjen ja työvälineiden kehittämiseen. Workscapen avulla voidaan muodostaa lista tai kartta niistä paikoista, joissa työtä tällä hetkellä tehdään. Näiden paikkojen määrittelyn jälkeen on mahdollista arvioida missä ja miten tehtävää työtä organisaatio tukee omilla tilallisilla ja tietoteknisillä valinnoillaan ja voidaanko näitä valintoja muuttamalla parantaa hajautetun tietotyön tehokkuutta. Paikkojen sopivuutta organisaatiossa tehtävän hajautuneen tietotyön tekemiseen voi arvioida seuraavan kuuden piirteen avulla (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004). 1. Yhteydenpidon helppous muihin yhteisön jäseniin: tukeeko paikka mahdollisuutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa? 2. Helppopääsyisyys organisaation tietokantoihin: onko paikasta pääsy organisaation olennaisiin tietolähteisiin, dokumentteihin, referenssimateriaaleihin? 3. Oman yksityisyyden säätelyn mahdollisuudet: voiko työntekijä säädellä ja rajata muiden yhteydenpitoa häneen näin halutessaan? 4. Soveltuvuus ryhmä- ja yhteistyöhön: tukeeko paikka toimintaa, jossa moni henkilö työstää yhteistä työn kohdetta samanaikaisesti? 5. Luottamuksellisuuden turvaamisen mahdollisuudet: salliiko paikka ulkopuolisten pääsyn käsiteltävään materiaaliin ja informaatioon? 6. Paikan mahdollistaman läsnäolon aste: miten yksityiskohtaista paikasta toteutuva yhteydenpito on? 11

12 Hajautetun työympäristön suunnittelukriteerit Edellisessä luvussa tarkasteltiin niiden tilojen ja ympäristöjen piirteitä, joissa hajautettua työtä tehdään. Workscape-ajattelu tarjosi mallin, jonka avulla yritys voi analysoida missä tiloissa ja ympäristöissä työtä tehdään ja mitä tekijöitä on huomioitava arvioitaessa tilojen sopivuutta hajautetusti työskentelyyn. Organisaation jo hyödyntämien ja vielä hyödyntämättömien potentiaalisten työtilojen ja - ympäristöjen tunnistaminen ja varustaminen hajautetussa kontekstissa työskentelyä tukevaksi onkin keskeinen työympäristösuunnittelun sisältöalue. Hajautetun tietotyön soveltamista ei voi kuitenkaan pitää itsetarkoituksena organisaatiolle. Milloin hajautetut työjärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia organisaatiolle? Miksi organisaatio hajauttaisi toimintaansa? Mitä etuja se tavoittelee työn hajauttamisella? Entä liittyykö työn hajauttamiseen riskejä? Mitä muita tekijöitä organisaation on huomioitava sen arvioidessa hajautetun työn sopivuutta sen toimintaan? Roper ja Kim (2007) ovat vastanneet näihin kysymyksiin kehittämällä viitekehyksen, jota hyödyntämällä yritykset voivat arvioida hajautetun toimintamallin soveltuvuutta omaksi työn organisointitavakseen. Roper ja Kim esittävät, että neljä osatekijää ja niiden väliset suhteet ovat keskeisiä arvioitaessa onko hajautettu työn organisointitapa sopiva organisaation tilanteeseen (kuva 5). Nämä neljä osatekijää ovat työ, organisaatio, työntekijät ja teknologia. ORGANISAATIO Tavoitteet, rakenne, kulttuuri TYÖ Työn piirteet, työprosessit TYÖNTEKIJÄ Henkilökohtaiset toiveet ja kyvyt TEKNOLOGIA ICT-välineet, tietokantoihin pääsy, tietoturva Kuva 5: Hajautetun työn onnistumiseen vaikuttavat tekijät (soveltaen Roper ja Kim, 2007) 12

13 Ensimmäinen osatekijöistä on työ. Kaikki työt ja työtehtävät eivät ole yhtä soveltuvia hajautuneesti toteutettavaksi. Näitä työhön ja sen piirteisiin liittyviä vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin tässä artikkelissa aiemmin työn autonomiatason ja vuorovaikutustarpeen avulla. Erityisen sopiviksi hajautetusti toteutettavaksi olivat vaativat, pääasiallisesti yksilötyönä toteutettavat asiantuntijatehtävät. Nämä tehtävät työt tai työvaiheet vaativat keskittymistä, joka edellyttää visuaalista ja auditiivista yksityisyyttä, häiriötekijöiden poistoa. Työn hajauttaminen esimerkiksi kotona tehtäväksi voi mahdollistaa keskittymistä tukevan ympäristön. Toinen työn analysoinnin taso liittyy työprosessien luonteeseen. Millaisia keskinäisriippuvuuksia työprosessin vaiheilla on, ja millaisia koordinaatiomekanismeja niiden organisointi vaatii? Ovatko tehtävät kytkeytymättömiä (tehtäviä voidaan hoitaa rinnakkain toisista riippumatta), ketjuttuneita (tehtävät ovat peräkkäisiä, edellinen työvaihe on saatava valmiiksi, ennen kuin seuraava voi alkaa) vai intensiivisiä (useampi toimija työstää samaa työn kohdetta yhtäaikaisesti, joutuen sovittamaan oman työskentelynsä muiden tekemiseen)? (Thompson, 1967). Mikäli eri henkilöille vastuutetut tehtävät ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä, lisääntyvät erilaiset yhteistyö- ja vuorovaikutustarpeet. Osa näistä tarpeista on mahdollista tyydyttää asynkronisia viestintätapoja käyttäen (esimerkiksi sähköposti), jatkuvaan tehtävien sovittamiseen vaaditaan synkronisia viestintätapoja (esimerkiksi chat, puhelin, kasvokkainen vuorovaikutus). Täten työtehtävien koordinoinnin mahdollistamiseen vaikuttaa se millaisia viestintä- ja yhteistyötyövälineitä työntekijöillä on käytettävissään. Toinen osatekijöiden joukko liittyy organisaatioon. Organisaatiotason tekijät vaikuttavat hajautetun työn onnistumismahdollisuuksiin. Keskeinen tekijä on hajautetun työn lähtökohta ja tavoite: mitä organisaatio pyrkii hajautetulla työn organisoinnilla saavuttamaan? Tyypillisesti nämä tavoitteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kustannussäästöjen tavoitteluun ja työn tuottavuuden parantamiseen (Roper & Kim, 2007). Voidaan myös ajatella, että maantieteellisesti hajautunut organisaatio, joka pystyy toimimaan reaaliaikaisesti, mahdollistaa aikaisemmin esimerkiksi taloudellisesti mahdottomien tavoitteiden saavuttamisen. Toinen organisatorinen tekijä liittyy organisaatiokulttuuriin. Organisaation kulttuuri voi suosia tai väheksyä hajautettua työtä. Hajautettu työ voi lisätä joustavuutta työskentelytapoihin ja täten parantaa työn tuottavuutta. Toisaalta joissain organisaatioissa työn hajauttamiseen voidaan reagoida henkilöstön syrjäyttämisenä ja sivuun siirtämisenä. Joissain yhteyksissä hajautettua toimintamallia on pidetty riskinä yhteisen organisaatiokulttuurin syntymiselle ja ylläpitämiselle (Harrison, 2002): kun henkilöstö ei enää kohtaa toisiaan säännöllisesti kasvokkain, ei organisaatiolle synny yhteistä identiteettiä ja me-henkeä, ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti organisaation toimintaan. Myös organisaation rakenteeseen ja hierarkiaan liittyvät tekijät on huomioitava: miten esimies-alaissuhteet toteutuvat hajautuneessa työkontekstissa, miten työntekijöiden työtapoja ja tuloksia kontrolloidaan ja miten ratkaistaan monet juridiset työsuhteeseen liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi organisaation jäsenten vakuutusehdot. Kolmas huomioitava osatekijöiden joukko on työntekijöihin liittyvät tekijät. Työntekijöiden suhtautuminen hajautettuun työhön vaihtelee; joustavuutta kaipaavat työntekijät voivat kokea sen myönteiseksi, toisaalta toiset arvostavat omaa, pysyvää 13

14 työpistettä. Myös työntekijöiden kyvyt vaihtelevat, toiset ovat valmiimpia organisoimaan itse työtään ja tekemistään, toiset odottavat esimerkiksi esimieheltään suoria ohjeita työn toteuttamisen suhteen. Hajautettuun työhön siirtyminen edellyttää joka tapauksessa työntekijöiden ohjeistamista ja kouluttamista. On mahdollista, että hajautetussa toimintamallissa työntekijöiden keskinäisen epävirallisen sosiaalisen ja teknisen tuen antamisen ja saamisen mahdollisuudet vähenevät. Tällaisessa tilanteessa organisaation virallisten toimintaohjeiden ja tukikäytäntöjen merkitys voi olla aikaisempaa suurempi. O Neill (2010) onkin esittänyt, että työympäristön hallinnalla on positiivinen vaikutus sekä yksittäisten työntekijöiden että organisaation tuottavuuteen. Hänen mukaansa työympäristön hallintaan vaikuttavat sekä työtilojen soveltuvuus ja käytettävissä oleva teknologia, mutta myös työntekijöiden koulutus ja yrityksen soveltamat toimintaohjeet ja -käytännöt. O Neill n (2010) mukaan koulutuksella voidaan parantaa työntekijöiden ymmärrystä siitä kuinka he voivat muokata työtilojensa elementtejä tai kuinka valita tehtäviinsä sopivia työtiloja. Yrityksen toimintaohjeet vahvistavat työntekijöiden uskoa siihen, että heillä on lupa valita työhönsä sopivimmat työtilat ja -käytännöt. Neljäs huomioitava osatekijä on teknologia. Hajautetun työn toteutustapaan vaikuttaa merkittävästi millaisia tieto- ja viestintäteknologisia työvälineitä työntekijöillä on käytettävissään. Tänä päivänä Internet-yhteydestä on muodostunut lähes välttämättömyys työn tekemiselle. Kannettavia päätelaitteita on myös ladattava lähes päivittäin, joten asiantuntijatyön tekeminen esimerkiksi tunturivaelluksen yhteydessä ei ole realismia kaikissa organisaatioissa. Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä liittyy myös siihen, miten työn kannalta olennainen tieto on organisaatiossa dokumentoitu. Onko organisatorinen tieto digitaalisessa muodossa ja onko siihen saatavissa yhteys organisaation fyysisten tilojen ulkopuolelta? Keskeisiä tekijöitä ovat myös ne ohjelmistot, joita työntekijöillä on käytettävissään ja niiden käytön vaatima tietotaito ja tottumus. Roper ja Kim liittävät tähän yhteyteen myös fyysisen ympäristön tarjoaman tuen hajautetulle työlle. Mainittuja fyysisen ympäristön piirteitä on tarkasteltu tässä artikkelissa aikaisemmin. Yhteenveto Tämä artikkeli on tarkastellut hajautetun tietotyön työympäristöilleen asettamia vaatimuksia. Artikkeli aloitti käsittelyn esittelemällä mitä hajautetulla työllä tarkoitetaan. Hajautuneisuutta tarkasteltiin sekä yksilön, organisaation että tilan näkökulmista. Tämän jälkeen määriteltiin tietotyö ja kuvattiin yksityiskohtaisemmin tietotyön erilaisten toimintamoodien luonnetta. Tietotyön luonnetta tarkasteltiin kahden muuttujan eli autonomian ja vuorovaikutustarpeen avulla. Seuraavaksi artikkeli käsitteli tietotyön tuottavuuden ja toimistoympäristön suhdetta. Työn tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä nimettiin viisi. Nämä tekijät olivat viihtyisyys, toimiston layout, vuorovaikutus ja häiriötekijät. Tämän jälkeen tarkastelu kohdistettiin hajautetun työn työympäristöihin ja -tiloihin (workscape) ja niiden piirteisiin. Viimeisenä sisältöalueenaan artikkeli kuvasi niitä tekijöitä, joita organisaation on huomioitava suunnitellessaan siirtymistä hajautettuun työn organisointimalliin. Nämä tekijät olivat työ, organisaatio, työntekijät ja teknologia. 14

15 Kuinka sitten kiteyttää fyysisen ympäristön ja sen käyttäjien suhde? Mitkä työympäristön piirteet vaikuttavat merkittävimmin käyttäjien tuottavuuteen? Haynes on käsitellyt tätä artikkelissaan (2008) ja hänen mukaansa käyty keskustelu liittyy kahteen teemaan, jotka ovat toimistolayout ja toimiston viihtyisyys. Toimistolayouttia käsittelevässä kirjallisuudessa on esiintynyt kaksi keskeistä väittelyn aihetta: avokonttori vs. koppikonttori ja työprosessien ja toimistoympäristön yhteensovittaminen. Haynesin mukaan avokonttorista on tullut vallitseva toimistotyön tilaratkaisu ja tämä kehitys on johtanut kustannussäästöihin. Knapp ym. (2009) mukaan BOMA International laski toimistomitoituksen suositusta 25 neliömetriin henkilöä kohden (225 neliöjalkaa/hlö) 2000-luvun alussa. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa tämä tasoarvo on usein ylitetty, mutta viime aikoina yritykset ovat kiinnittäneet tähän erityistä huomiota ja avokonttoriratkaisuja on suosittu kustannussäästöjä tavoiteltaessa. Knapp ym. tutkimustulos, jonka mukaan yhdeksässä suuressa yhdysvaltalaisessa yrityksessä vain kahdeksan prosenttia toimistotilasta oli allokoitu omiin työhuoneisiin, tukee Haynesin väitettä. Knappin ym. mukaan toimistohankkeille asetetaan tyypillisesti tavoitteeksi n. 20 prosentin pienennys toimistoneliöitä/henkilö -tunnusluvussa ja n kasvu toimistotilan käyttöasteessa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan uusia, joustavien toimitilaratkaisujen soveltamista. Toimistotyön ja työprosessien yhteensovittaminen on Haynesin mukaan vielä vajavaista ja siinä sovellettavat mallit ja välineet kehittymättömiä. Hänen mukaansa tutkimuksessa ei vielä ole saavutettu kovin hyvää ymmärrystä siitä mitä ihmiset tekevät toimistoympäristössä. Tätä väitettä tukee tämänkin kirjallisuustutkimuksen tarkastelu: useat käytetyt lähteet esittelevät pikemminkin alustavia ajatuksia ja malleja kuin laajojen empiiristen tutkimusten tuloksia. Toimiston viihtyisyyteen liittyvä keskustelu käsittelee Haynesin mukaan (2008) pääasiassa toimistoympäristössä työskentelyyn liittyvää yksilötyön ja ryhmätyön välistä jännitettä. Jotta toimisto voisi toimia uuden tiedon tuottamisen ja välittämisen hautomona, täytyy sen löytää käytännöllisiä ratkaisuja, joilla se tukee sekä yksilö- että ryhmätyön tehokasta tekemistä ja rinnakkaista olemassaoloa. Tämä samaisen väitteen ovat tunnistaneet myös muut tässä kirjallisuustutkimuksessa siteeratut tutkijat (Peterson & Beard, 2004; Warren, 2008). Artikkelissa on tarkasteltu työn tuottavuuteen liittyviä tekijöitä pääasiassa toimistoympäristössä. Hajautettua työtä tehdään kuitenkin monessa muussakin ympäristössä. Ovatko eri ympäristöjen tuottavuuskriteerit erilaisia? Ng (2010) on verrannut kotona työskentelyä ja toimistossa työskentelyä ja tullut lopputulokseen, jonka mukaan kotona työskentelyltä toivotaan samoja hyvyyskriteerejä kuin toimistossa työskentelyltä, eli keskittymisen mahdollistavaa hiljaisuutta ja toimivia työkaluja. Tämän perusteella voidaan olettaa, että myös muilta työympäristöiltä kuin kodilta ja toimistolta odotetaan edelleen samoja tietotyön toteuttamista edistäviä asioita. 15

16 Lähteet Becker, F. & Steele, F. (1995) Workplace by Design. San Francisco, CA: Jossey-Bass Publishers. Belanger, F. & Collins, R.W. (1998) Distributed work arrangement: a research framework. The Information Society. Vol. 14, pp Bootle, R. & Kalyan, S. (2002) Property in Business A Waste of Space? The Royal Institution of Chartered Surveyors, London. Bosch-Sijtsema, Ruohomäki, V. & Vartiainen, M. (2009) Knowledge work productivity in distributed teams. Journal of Knowledge Management. Vol. 13, No. 6, pp Castells, M. (2000) The Rise of the Network Society, 2 nd. Ed. The Information Age: Economy, Society and Culture Vol. 1. Cambridge, MA; Oxford, UK: Blackwell. Davenport, T.H. (2005) Thinking for Living. Boston, MA: Harvard Business School Press. Duffy, F. (1997) The New Office. London: Conran Octopus Limited. Harrison, A. (2002) Accommodating the new economy: the SANE space environment model. Journal of Corporate Real Estate. Vol. 4, No. 3, pp Harrison, A., Wheeler, P. & Whitehead, C. (Eds.) (2004) The Distributed Workplace. Abingdon: Spon Press. Hatch, M.J. & Cunliffe, A.L. (2006) Organization Theory Modern, Symbolic and Postmodern perspectives. 2nd Ed. Oxford University Press. Haynes, B.P. (2008) An evaluation of the impact of the office environment on productivity. Facilities. Vol. 26, No. 5, pp Huczynski, A. & Buchanan, D. (2007) Organizational Behaviour. Harlow: Pearson. Knapp, C., Vickroy, K., De Bruyn, L. & Kwong, D. (2009) Are the myths of space utilization costing you more than you know? Journal of Corporate Real Estate. Vol. 11, No. 4, pp Laing, A., Duffy, F., Jaunzens, D. & Willis, S. (1998) New Environments for Working: The Redesign of Offices and the Environmental Systems for New Ways of Working. London: E.& F.N. Spon. Ng, C. F. (2010) Teleworker s home office: an extension of corporate office? Facilities. Vol. 28, No. 3, pp

17 O Neill, M. J. (2010) A model of environmental control and effective work. Facilities. Vol. 28, No. 3, pp Peters, L.H. & O Connor, E.J. (1980) Situational constraints and work outcomes: the influence of a frequently overlooked construct. Academy of Management Review. Vol. 5, No. 3, pp Peterson, T.O. & Beard, J.W. (2004) Workspace technology s impact on individual privacy and team interaction. Team Performance Management. Vol. 10, No. 7, pp Roper, K.O.& Kim, J.H. ((2007) Successful distributed work arrangements: a developmental approach. Journal of Facilities Management. Vol. 5, No. 2, pp Stone, P.J. & Luchetti, R. (1985) Your office is where you are. Harvard Business Review. Vol. 62, March-April, pp Thompson, J. (1967) Organizations in action. New York: McGraw-Hill. Van Meel, J. & Vos, P. (2001) Funky offices: Reflections on office design in the new economy. Journal of Corporate Real Estate. Vol. 3, No. 4, pp Vartiainen, M, Hakonen, M., Koivisto, S., Mannonen, P., Nieminen, M.P., Ruohomäki, V. & Vartola, A. (2007) Distributed and Mobile Work: places, people and technology. Helsinki: Yliopistokustannus University Press. Vartiainen, M. (2007) Teams in globalised collaborative working environments and their coping mechanism. Globalisation and New Collaborative Working Environments. Conceptual Framework incl. Review of State-of-the-art in Research and Practice. New Global, European union Report. WP1 deliverable: D1.2, pp Ventakesh, A. & Vitalari, N.P. (1992) An emerging distributed work arrangement. Management Science. Vol. 38, No. 12, pp Ware, J. (2003) Understanding distributed work, The Future of Work, available at: [viitattu ] Warren, C.M.J. (2008) New working practice and office space density: a comparison of Australia and the UK. Facilities. Vol. 21, No. 13, pp

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 7: Organisaatio ja fyysinen rakenne Jouni Virtaharju, 15.11.2016 KOTITEHTÄVÄ 1. Miksi fyysisen rakenteen tarkastelu on ollut marginaalista organisaatioteoriassa?

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

UTOPIA* 2016 Aalto ARTS/ SISUSTUSARKKITEHTUURI Venla Rautajoki/Markus Holste/Reetta Vartiala

UTOPIA* 2016 Aalto ARTS/ SISUSTUSARKKITEHTUURI Venla Rautajoki/Markus Holste/Reetta Vartiala UTOPIA* * 1.mahdoton haavekuvitelma 2. haaveellinen (maailmanparannus)suunnitelma. esim. Sydämensiirrot eivät enää ole utopiaa. Utopia ikuisesta rauhasta. Archigram 60-luvulle sijoittunut lehti, joka esitteli

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa TENANT REPRESENTATION 2016 Vuokralaisedustus Suomessa VUOKRALAISEDUSTUS SUOMESSA Tenant Representation (TenRep) eli vuokralaisedustus on palvelu, jossa kiinteistöalan ammattilainen edustaa vain vuokralaista

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kohti monimuotoista työyhteisöä

Kohti monimuotoista työyhteisöä Laura Mure Aalto-yliopisto Kohti monimuotoista työyhteisöä - Kokemuksia mobiilityöskentelystä Aalto-yliopiston kirjastossa Aallon tilastrategia: jakaminen, kohtaamiset ja monimuotoisuus Monitilatoimistot

Lisätiedot

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

Ylläpitosiivous 25 osp

Ylläpitosiivous 25 osp Ylläpitosiivous 25 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden mukaan.

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy Matkalla työn uuteen maailmaan Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy TYÖ Työ puhuttaa enemmän kuin koskaan Työnteon määrä on oma valinta Sixten Korkman, HS, 16.7.2010 tarvitaan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo

KEILARANTA 4. Keilaranta 4, Espoo KEILARANTA 4 Keilaranta 4, Espoo TOIMIVUUTTA, VALOA JA MERELLISTÄ MAISEMAA Keilaranta 4 tarjoaa toimitilat keskeisellä ja halutulla paikalla Espoon Keilaniemessä. Suunnittelutiimi räätälöi toimitilat täysin

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110506B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen systeemin

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

käytännön toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi

käytännön toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi Click to edit Master text styles Tilankäytön tehostamispotentiaali ja käytännön toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi Saija Blom, Rapal Oy 26.4.2016 Rakli & GBC: Toimitilojen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

TU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5

TU-E3110 Work Design in Organizations 31.1.2016 Article Summary Sivu 1 / 5 Article Summary Sivu 1 / 5 Heidi Maanonen Opiskelijanumero 485311 TIETOTYÖNTEKIJÄT GOOGLELLA: TUTKIMUSKOHTEENA ALAISTAIDOT Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten niin sanottu organisaatiokansalaisuus

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi 27.9.2011 Esityksen sisältö Tuottavuustyö ja siihen liittyvät haasteet Case Helsingin kaupunki: mittaristohankkeessa

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot