Hajautetun työn fyysiset edellytykset: mitä hajautetun tietotyön tekeminen edellyttää työympäristöltä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajautetun työn fyysiset edellytykset: mitä hajautetun tietotyön tekeminen edellyttää työympäristöltä"

Transkriptio

1 Hajautetun työn fyysiset edellytykset: mitä hajautetun tietotyön tekeminen edellyttää työympäristöltä Jouni Virtaharju Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu BIT Tutkimuskeskus Sisällysluettelo Johdanto...2 Hajautettu työ...3 Tietotyö...4 Työn luonne, tuottavuus ja työympäristö...5 Hajautetun työn toimintakenttä Distributed Workscape...9 Hajautetun työympäristön suunnittelukriteerit...12 Yhteenveto...14 Lähteet

2 Johdanto Länsimaiset yhteiskunnat ovat yhä enenevässä määrin jälkiteollisia yhteiskuntia (Castells, 2000). Jälkiteollisen yhteiskunnan merkittävä piirre on se, että kasvavan osan kansantuotteesta tuottavat tietotyöläiset. Tietotyöstä ja tietotyöläisistä on tullut keskeinen yhteiskunnan kehitystä ohjaava tekijä. Tietotyön tekemisen tavat ovat myös muuttuneet merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on tehnyt tietotyön tuotoksista merkittävältä osin digitalisoituja. Teknologian, erityisesti mobiiliteknologian kehitys on lisännyt tietotyön aika- ja paikkariippumattomuutta: työtä tehdään yhä enemmän hajautuneesti; eri kellonaikoihin, eri aikavyöhykkeillä, kotona, toimistolla, kesämökeillä, asiakkaiden tiloissa, verkossa ja verkon välityksellä. Miten tämä tietotyön luonteen muutos vaikuttaa työympäristöön? Perinteisesti tietotyötä tehtiin virka-aikana toimistossa, sekä yksin omassa työpisteessä että kokouksissa yhteistyökumppanien kanssa. Nyt tietotyötä tehdään monessa paikassa ja eri aikoina. Miten tämä kehitys vaikuttaa toimistoon? Säilyykö toimisto entisellään vai vaikuttaako muuttunut työn luonne siihen miten toimistoja käytetään ja mitä tarpeita tietotyöläisille niille on? Van Meel ja Vos (2001) ennustavat toimiston muuttavan luonnettaan työn muuttumisen seurauksena. Heidän mukaansa toimistorakennukset materialisoivat niitä organisatorisia normeja ja arvoja, jotka liittyvät hierarkiaan, vuorovaikutukseen ja yksityisyyteen. Fyysinen ympäristö kuvastaa käsityksiä työn luonteesta ja tavasta, jolla sitä kuuluu tehdä. Kun käsitykset työstä muuttuvat, muuttuu lopulta myös työympäristö (Van Meel & Vos, 2001). Uutta toimistoa tarvitaan, koska organisaatiot tarvitsevat tiloilta aikaisempaa enemmän joustavuutta, sopeutumista monipaikkaiseen työskentelyyn ja yhteistyön tekemisen edellytyksiä (Harrison, Wheeler & Whitehead, 2004). Työtilojen tulisi edistää tietotyön tuloksellisuutta mm. tarjoamalla mahdollisuus rauhoitettuun yksintyöskentelyyn, edistää yhteistyötä toimijoiden kesken, tukea yhteisöllisyyttä ja toteuttaa yrityksen arvoja ja brändiä. Sen lisäksi, että toimistoista ollaan haluamassa aikaisempaa parempia tietotyöläisten ja -ryhmien tuottavuuden varmistajia, tarjoaa tietotyön hajautuminen organisaatioille mahdollisuuden parantaa taloudellista tehokkuuttaan keventämällä toimitiloihin sitoutuneita kustannuksia. Esimerkiksi Britanniassa on arvioitu, että yritykset menettävät vuosittain 18 miljardia puntaa tehottoman tilankäytön takia (Bootle & Kalyan, 2002). Globaali kiinteistöyritys Jones Lang LaSalle havaitsi toteuttamassaan tutkimuksessa, että yrityksillä oli miehittämättömiä työpisteitä keskimäärin 26 prosenttia kaikista työpisteistään (Knapp, Vickroy, De Bruyn & Kwong, 2009). Monet yritykset ovatkin nähneet mahdollisuuden organisoida työtilansa uudella tavalla ja hakea näin kustannussäästöjä (mm. hot desking ratkaisuilla). Edellä mainitut Bootle ja Kalyan (2002) arvioivat, että omaksumalla näitä uusia työtilojen käyttötapoja voitaisiin Britanniassa säästää toimitilakustannuksissa vuosittain 6,5 miljardia puntaa. 2

3 Tässä artikkelissa tarkastellaan hajautetun tietotyön piirteitä ja sen suhdetta fyysiseen työympäristöön. Artikkeli esittelee ensin soveltamansa keskeiset käsitteet eli hajautetun työn ja tietotyön. Tämän jälkeen tarkastellaan tietotyön eri muotoja ja niiden yhteyttä fyysisen työympäristön piirteisiin. Seuraavaksi kuvataan hajautetun tietotyön työympäristöjä ja niiden osatekijöitä Workscape -ajattelua soveltaen. Tämän jälkeen kerrotaan mitä tekijöitä organisaation tulisi huomioida sen suunnitellessa hajautetun tietotyön mahdollistamista. Artikkelin päättää sisällön yhteenveto. Hajautettu työ (Fyysisesti) hajautetulla työllä tarkoitetaan useissa paikoissa tehtävää työkokonaisuutta. Hajautuneisuutta voi tarkastella sekä työntekijöiden, organisaation että tilan näkökulmasta. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta työ on hajautunutta kun henkilö tekee työtään useissa paikoissa. Näitä paikkoja ovat tyypillisesti oma toimipiste, koti, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tilat ja kolmannet tilat kuten konferenssikeskukset, hotellit, lentokentät. Työntekijä joko kuljettaa mukanaan työnsä edellyttämiä välineitä (puhelin, tietokone) tai ne ovat hänen käytettävissään eri työtiloissa. Waren (2003) mukaan työntekijäryhmä on hajautunut, jos jokin seuraavista kolmesta kriteeristä täyttyy: a) yksittäiset työntekijät työskentelevät fyysisesti eri paikoissa, b) työntekijät toteuttavat valtaosan normaalista yhteydenpidostaan pääasiallisesti asynkronisia viestintäkanavia käyttäen (esim. sähköpostin välityksellä) myös välittömässä läheisyydessään työskentelevien henkilöiden kanssa tai c) [yhteistä tehtävää työstävät] työntekijät eivät ole kaikki saman organisaation palveluksessa, tai työskentelevät emo-organisaation toisistaan merkittävästi etäällä sijaitseville yksiköille. Heidän työsuhteidensa ehdot voivat erota toisistaan merkittävästi. Ventakesh ja Vitalari (1992) kuvaavat hajautettua työtä hajautuneeksi organisointirakenteeksi, jossa ydinorganisaatio jakaa osan toiminnoistaan kaukaiseen pisteeseen. Belanger ja Collins (1998) kuvaavat kolme tyypillistä hajautuneen työn ympäristökontekstia. Nämä kontekstit ovat a) työntekijöillä ei ole pysyvää työpistettä työpaikallaan (jaettu toimisto, hot desking) b) työntekijät työskentelevät satelliittitoimistoissa etäällä yrityksen toimipisteestä lähellä kotiaan ja c) työntekijät työskentelevät kotonaan Roper ja Kim (2007) kuvaavat työn olevan täysin hajautunutta kun työntekijän työllistävä organisaatio tarjoaa useita tilavaihtoehtoja työntekijöilleen, tarjoten työntekijöille näin mahdollisuuden työskennellä tilassa, joka parhaiten tukee kulloinkin toteutettavaa tehtävää. 3

4 Tietotyö Tietotyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä autonomisesti työskentelevien asiantuntijoiden tekemää vaativaa käsitteellistä työtä, jossa tietoa tuottamalla, jakamalla ja soveltamalla synnytetään monimutkaisia aineettomia ja aineellisia tuotoksia (Bosch-Sijtsema ym., 2009). Tietotyölle on tyypillistä suuri sisäinen vaihtelu. Työ kokonaisuudessaan sisältää sekä vähemmän haastavia rutiinitehtäviä että edellä kuvattuja uusia innovaatioita synnyttäviä haastavia tehtäviä. Tietotyötä myös tehdään vaihtelevissa kokoonpanoissa: työ sisältää enemmän tai vähemmän keskittymistä vaativia yksintyöskentelyn jaksoja ja yhdessä kollegoiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa työskentelyn jaksoja. (Roper & Kim, 2007) Heerwagen ym. (2004) mukaan tietotyöläiset tarvitsevat toisaalta aikaa, jolloin he yksinäisyydessä työstävät ajatuksia ja ideoita hyödyntäen henkilökohtaisia tietojaan ja taitojaan. Toisaalta tietotyöhön liittyvät keskustelut ja vuorovaikutus, jossa tietotyöläisten sisäistetty tieto ja ymmärrys ulkoistuu ja edelleen välittyy muiden käyttöön tekstien, puheen tai graafisten esitysten muodossa. Vartiainen (2007) havaitsi, että tietotyöläiset työskentelevät useissa moodeissa. Asiantuntijatyö koostui yksintyöskentelystä, asynkronisesta viestinnästä, virtuaalisesta läsnäolosta verkossa sekä kasvokkaisista kohtaamisista muiden kanssa. Yksintyöskentely osoittautui usein pseudoyksityisyydeksi, jossa tietotyöläiset jakoivat huomiotaan samanaikaisesti sekä omille tehtävilleen, sähköpostin välityksellä tapahtuneelle asynkroniselle viestinnälle sekä läsnäololle virtuaalikokouksessa. Tietotyön moodit virittyivät siis usein yhtäaikaisesti ja tietotyöläiseltä vaadittiin aktiivista huomion jakamista usealle työskentelyn tasolle. Tietotyöhön liittyy myös aktiivinen liikkuminen fyysisessä tilassa. Davenportin (2005) mukaan tietotyöläiset viettävät suuren osan työajastaan toimistonsa ulkopuolella, joko matkoilla, asiakkaidensa tiloissa tai kotona työskennellen. Tietotyön voidaan siis jäsentää sisältävän kaikkia seuraavien neljän moodin luonteisia tehtäviä (katso kuva 1). Tietotyötä tehdään periodisesti ja osittain päällekkäin näissä neljässä eri moodissa. Eri tietotyön moodeissa työskenteleminen tehokkaasti edellyttää erilaisia työtiloja (Peters ja O Conner, 1980) 4

5 TYÖTEHTÄVÄN VAATIVUUS VAATIVAT TEHTÄVÄT RUTIINI- TEHTÄVÄT VAATIVA YKSINTYÖSKENTELY: esimerkiksi uuden tiedon tuottaminen, suunnittelu, raporttien kirjoittaminen RUTINOITU YKSINTYÖSKENTELY: esimerkiksi hallinnolliset rutiinit, tuntikirjanpito, matkalaskujen teko VAATIVA RYHMÄTYÖSKENTELY: esimerkiksi vaativa ryhmätasoinen ongelmanratkaisu, suunnittelutehtävät, yhteisideointi RUTINOITU RYHMÄTYÖSKENTELY: esimerkiksi toistuvat palaverit, viikkoinfot, tulosinfot YKSINTYÖSKENTELY TYÖSKENTELY MUIDEN KANSSA TYÖTEHTÄVÄN KOLLABORAATIOLUONNE Kuva 1: Tietotyön moodit (soveltaen Harrison ym.(2004) ja Roper & Kim (2007)) Työn luonne, tuottavuus ja työympäristö Peterson ja Beard (2004) tarkastelevat yksilöiden tuottavuuden ja työympäristön suhdetta. He väittävät, että vaikuttamalla työtilaan organisaatio voi vaikuttaa asettamiensa tavoitteiden toteutumiseen. Organisatorista tehtävää tukeva työtila edesauttaa sen toteuttamista. Petersonin ja Beardin mukaan työtilojen (workspace) suunnittelussa lähtökohtina on pidettävä kahta organisatorista muuttujaa: autonomiaa ja vuorovaikutusta (Duffy, 1997). Autonomialla tarkoitetaan kontrollia, vastuuta ja toimintavaltuuksia, joita työntekijällä on työprosessinsa sisällön, toteutustavan ja -paikan suhteen. Mitä enemmän autonomiaa työntekijällä on työssään, sitä enemmän omaa harkintavaltaa työntekijä haluaa omien työtilojensa ja niiden yksityisyyden suhteen (Duffy, 1997). Peterson ja Beard (2004) jakavat yksityisyyden visuaaliseen ja auditiiviseen yksityisyyteen. Visuaalisella yksityisyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta työskennellä ilman tuntemusta että henkilöä tarkkaillaan tai että henkilön työtä ei häiritä äkkinäisillä liikkeillä. Auditiivisella yksityisyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta torjua keskittymistä häiritsevät äänet ja melu työtilasta. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä työlle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaa henkilöiden välistä kommunikaatiota. 5

6 Kuva 2 selventää autonomian ja vuorovaikutustarpeen vaikutusta toimistotyöhön. KORKEA Asiantuntija: yksin tehtävää, vaativaa työtä, esim. suunnittelu, asianajajat. Uusi tietotyö : sekä ryhmässä että yksin tekemistä vaativa asiantuntijatyö AUTONOMIA MATALA Toimistotehdastyöläinen: toimiston rutiinitehtävät, yksilötyönä samassa pisteessä tehtävää tiedon dokumentointia, prosessointia, arkistointia Tuotantotiimi: rutiinina ryhmässä tehtävää työtä, esim. TV-uutisten toteutus MATALA KORKEA VUOROVAIKUTUKSEN TARVE Kuva 2: Toimistotyön luonne ja toimistotyön arkkityypit (soveltaen Peterson & Beard, 2004) Petersonin ja Beardin (2004) mukaan työn sisältö on muuttunut menneiden vuosikymmenten kuluessa ja tämä kehitys tuottaa muutospaineita toimitilojen piirteille. Dominoiva työympäristömalli on ollut toimistotehtaassa työskentely. Tälle työlle on ollut tyypillistä matala autonomia ja matala vuorovaikutuksen tarve, työ on ollut pääsääntöisesti yksilötyötä. Työ on tapahtunut pääasiallisesti omassa työpisteessä ja toimitilasuunnittelua on ohjannut näiden yksittäisten työpisteiden suunnittelu. Toinen keskeinen työympäristömalli on ollut yksityinen toimisto. Tässä työympäristössä tehdylle työlle tyypillistä on ollut korkea autonomia, mutta vähäinen vuorovaikutuksen tarve. Tämä työ on ollut asiantuntijoiden tekemää yksilötyötä, jossa työpisteellä on ollut toiminnallisten funktioiden lisäksi symbolisia ja statukseen liittyviä funktioita. Ryhmätyöstä ts. tiimityöstä muodostui 1900-luvun viimeisillä vuosikymmenillä aikaisempaa tavoitellumpi työn organisoinnin muoto (Huczynski & Buchanan, 2007). Tiimityössä ryhmän jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen tarve on korkea, yksittäiset toimijat ovat keskinäisissä riippuvuussuhteissa toisiinsa (Thompson, 1967) ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ryhmän jäsenten välistä tehtävien standardointia, aikataulutusta ja keskinäistä sopimista. Ryhmätyön lisääntynyt soveltaminen lisäsi myös kiinnostusta avokonttoriratkaisujen käyttämiseen työtilana. Ryhmätyössä voidaan nähdä sekä matalan autonomian että korkean autonomian työkokonaisuuksia. Matalan autonomian työkokonaisuuksia ovat mm. ulkoisen toiminnanohjausjärjestelmän ohjaamat tuotantosolut. Näissä työkokonaisuuksissa ryhmän jäsenten työmetodit ja halutut tulokset ovat usein tarkasti määriteltyjä ja kontrolloituja. Korkeaa autonomiaa ja korkeaa vuorovaikutustarvetta ja 6

7 keskinäisriippuvuutta sisältävät työkokonaisuudet ovat tässä artikkelissa käsiteltyä tietotyötä. Petersonin ja Beardin (2004) mukaan tällaiset työtehtävät vaativat toimitilan, joka mahdollistaa sekä yksityisyyden että vuorovaikutuksen toimijoiden kesken. Tietotyön tekijöillä tulisi olla käytettävissään sekä keskittymisen mahdollistavia yksityisiä työtiloja että kollaboraatiota tukevia työtiloja. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Petersonin ja Beardin tutkimus osoitti, että useimmissa organisaatioissa on vain vähän tiimimäiseen työskentelyyn allokoitua tilaa. Tämä tutkimustulos on samansuuntainen sekä Beckerin ja Steelen (1995) että Knapp ym. (2009) tutkimuksen kanssa. Knappin ym. (2009) tutkimuksessa havaittiin että yritysten toimitilasta keskimäärin neljä prosenttia oli ryhmätyöhön suunniteltua tilaa (conference space). He ennustavat tämän tason kuitenkin nousevan tulevaisuudessa. Toisaalta Haynes (2008) tarkasteli laajahkossa kyselytutkimuksessaan (30 toimistoa, n vastaajaa) mm. korkean autonomian työssään omaavia asiantuntijoita, joiden työ ei vaadi jatkuvaa vuorovaikutusta muiden kanssa (concentrated study work). Hän raportoi, että vaikka tällaista työtä tekevälle ryhmälle suositellaan koppikonttorissa työskentelyä (Laing ym. 1998), oli tähän ryhmään kuuluville henkilöille allokoitu tilat avokonttorista (76 prosentissa tapauksista). Kiinnostava lisätulos ko. tutkimuksessa oli, että puolet kyseisestä ryhmästä raportoi viettävänsä alle 60 prosenttia työajastaan toimistossaan. Yritysten ja organisaatioiden tarjoamat toimitilat eivät siis useinkaan tue tietotyön tekemistä. Tietotyön tekijät reagoivat tähän valitsemalla itse oman työympäristönsä. Vartiaisen ym. (2007, 58) tutkimuksessa tietotyöläiset raportoivat toistuvasti jäävänsä kotiinsa tekemään vaativia, yksityisyyden mahdollistamaa keskittymistä edellyttäviä tehtäviä. Kaikki organisaatiot eivät kuitenkaan tarjoa tätä mahdollisuutta työntekijöilleen. Haynes (2008) tutki Petersonin ja Beardin (2004) toimistotyön kategorioiden mukaisten työntekijäryhmien (toimistotehdastyöläinen, tuotantotiimiläinen, asiantuntija, uusi tietotyöläinen ) itsearvioita tuottavuudesta ja toimistoympäristön vaikutuksesta siihen. Faktoroinnin tuloksena Haynes jakoi tuottavuuteen vaikuttavat tekijät tilallisiin (viihtyisyys ja layout) sekä toiminnallisiin (vuorovaikutus ja häiriötekijät) (taulukko 1). 7

8 Taulukko 1: Työn tuottavuuteen vaikuttavat toimistoympäristön piirteet (Haynes, 2008) Luokka Viihtyisyys Toimiston layout Vuorovaikutus Häiriötekijät Piirteet Ilmanvaihto, lämmitys, luonnonvalo, keinovalo, sisustustyyli, siisteys, yleinen viihtyisyys, fyysinen turvallisuus Epäviralliset kohtaamispaikat, viralliset kokoustilat, hiljaisen työskentelyn tilat, yksityisyys, henkilökohtaiset säilytystilat, yhteiset säilytystilat, työpiste Työhön liittyvä vuorovaikutus, työhön liittymätön vuorovaikutus, luova fyysinen ympäristö, yleinen ilmapiiri, asema suhteessa kollegoihin, asema suhteessa välineisiin, yleinen toimiston ilme, virkistäytymismahdollisuudet Keskeytykset, ahtaus, melu Kaikissa työntekijäryhmissä tulokseksi saatiin, että toiminnallisilla tekijöillä oli suurempi koettu vaikutus tuottavuuteen kuin tilallisilla tekijöillä. Vuorovaikutustekijöiden koettiin vaikuttavan tuottavuuteen positiivisesti ja häiriötekijöiden negatiivisesti. Haynes ottaa myös kantaa eri työntekijäryhmille mahdollisiin työympäristöratkaisuihin. Toimistotehdastyö (matala autonomia, matala vuorovaikutustarve) olisi hänen mukaansa mahdollista toteuttaa hajautuneesti, esimerkiksi kotona työskentelyä tukien. Tällä voi hänen mukaansa olla positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen. Esteeksi Haynesin mukaan tälle kehitykselle nousee usein organisaatiokulttuuri, joka ei mahdollista hajautunutta työn organisointia. Tällaisessa tilanteessa Haynes suosittaa ratkaisuksi tilallisten tekijöiden kehittämistä. Tuotantotiimityön (matala autonomia, korkea vuorovaikutustarve) Haynes esittää olevan vahvasti (fyysiseen) paikkaan sidottua ja työympäristökehittämisen mahdollisuudet tällaisessa työssä liittyvät pääsääntöisesti tilatekijöiden sovittamiseen ryhmän tarpeisiin. Asiantuntijoiden ryhmässä (korkea autonomia, matala vuorovaikutustarve) Haynes näkee eniten mahdollisuuksia soveltaa hajautettua työskentelyä ja joustavia työpistejärjestelyjä. Hän korostaa, että asiantuntijat kaipaavat vuorovaikutuksellisia elementtejä työhönsä, ja toteaa että asiantuntijoiden työympäristön pitäisi tukea sekä yksilöllistä että kollaboratiivista työskentelyä. Tietotyöläisten (korkea autonomia, korkea vuorovaikutustarve) tarpeista Haynes toteaa, että työympäristö tulisi olla adaptiivinen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että työympäristön tulisi tarjota useita tilallisia muotoja, jolloin tietotyöläiset voisivat valita työympäristönsä ja hyödyntää käynnissä olevaa tehtävää parhaiten tukevaa työtilaa. Haynesin tutkimustulos tukee Warrenin tietotyöläisten osalta (2008) argumenttia, jonka mukaan toimitilasuunnittelussa on luovuttu organisatoriseen asemaan sidotusta suunnittelusta. Uuden toimitilasuunnittelun lähtökohtina ovat työntekijöiden aktiviteetit. Tästä näkökulmasta suunniteltu toimitila koostuu erilaisista tiloista, 8

9 kuten avotilasta, kokouspaikoista, hiljaisen työskentelyn tiloista ja konferenssitiloista ja työntekijät siirtyvät näiden tilojen välillä riippuen kulloisenkin tehtävänsä luonteesta (Stone & Luchetti, 1985). Hajautetun työn toimintakenttä Distributed Workscape Ollakseen tehokasta tietotyö kaipaa siis useita, erilaisia työtiloja. Osa näistä työtiloista sijoittuu edelleen yrityksen omiin toimitiloihin, mutta yhä enenevässä määrin myös perinteisten toimitilarajojen ulkopuolelle. Hajautetun tietotyön ja sen tilatarpeiden analyysia ja suunnittelua ei voi enää ajatella rajautuvan yksittäisen rakennuksen sisään. Hajautunutta työtä tehdään, määritelmän mukaan, useissa työympäristöissä, toimistossa ja toimiston ulkopuolella. Harrison, Wheeler ja Whitehead (2004) jäsentävät hajautetun työn tekemisen paikkoja käyttäen niiden keskeisenä määrittelijänä yksityisyyden ja julkisuuden välisten rajojen muodostamista (kuva 3). Työ toteutuu erilaisissa paikoissa, joiden välillä työntekijä liikkuu tarkoitushakuisesti, hakeutuen aina kutakin tehtävää parhaiten tukevaan tilaan. Hän etsiytyy yksityiseen tilaan halutessaan keskittyä omaan tehtäväänsä, tai valitsee kulloisellekin työskentelyviiteryhmälle sopivan työtilan ja -ympäristön. Harrison ym. mallissa tunnistetaan myös virtuaalisen ja fyysisen tilan konvergenssi: tietotyöläinen valitsee sopivan työskentelytilan yhtälailla, samoja periaatteita soveltaen, sekä virtuaalisessa että fyysisessä tilassa. Hän voi olosuhteista ja tarpeista riippuen toteuttaa tiiminsä viikkopalaverin joko virtuaalikokouksena kotoaan tai yrityksen toimitiloissa. Harrison ym. käyttävät käsitettä hybridit työtilat kuvaamaan sekä fyysisiä että virtuaalisia elementtejä yhdistävää tilaa. VIRTUAALINEN FYYSINEN TIETO- JÄRJESTELMÄT mm.vpn, intranet, virtuaaliset ryhmätyötilat YKSITYINEN Rajoitettu sisäänpääsy Yksityinen tai ryhmän työtila TOIMISTO mm. oma toimisto, toimistohotelli, koti EXTRANETIT VERKKOYHTEISÖT mm. virtuaaliset yhteistyöympäristöt, projektiekstranetit, videokonferenssit INTERNET- SIVUSTOT mm. yrityksen sivut, keskustelupalstat RAJOITETTU Sisäänpääsy kutsulla Yhteistoiminnallinen projekti- ja kohtauspaikka JULKINEN Vapaa sisäänpääsy Epävirallinen vuorovaikutus ja työskentelytila PUOLIJULKISET TILAT mm. kerhot, lounge -palvelut lentoasemilla, Network Oasis YLEISET TILAT mm. kahvilat, hotellien aulat, lentoasematerminaalit Kuva 3: Hybridit työtilat (soveltaen Harrison, Wheeler & Whitehead, 2004). 9

10 Hajautuneen tietotyön toimintakenttä muodostuu erilaisista hybridisistä työtiloista. Näiden tilojen kokonaisuutta, osatekijöitä ja tasoja voidaan jäsentää hyödyntämällä Workscape käsitettä (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004). Workscape on väline, joka auttaa erittelemään ja arvioimaan hajautuneen tietotyön fyysisiä ja virtuaalisia puitteita. Workscape termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Sillä tarkoitetaan työn fyysisvirtuaalista maisemaa kaikkia paikkoja, joissa kulloinkin tarkasteltavaa työtä tehdään, ja niiden laajempaa ympäristöllistä kontekstia (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004). Workscapen muodostavat osakomponenteista koostuvat yksittäiset työpisteet, jotka voivat olla joko fyysisiä, virtuaalisia tai niiden yhdistelmiä (hybridejä). Nämä työpisteet ovat osa työtilaa, joka taas on osa laajempaa työympäristöä. Workscapen tasot ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä: työpistettä ja sen sopivuutta työskentelyyn ei voi arvioida huomioimatta ympäröivää kontekstia. Esimerkiksi paperien lukeminen (yksintyöskentely) junassa on erilaista kuin vastaava työ kotona työympäristön julkisen/yksityisen luonteen takia. TYÖPISTEEN OSAT TYÖPISTE TYÖTILA TYÖYMPÄRISTÖ tuoli kirjoituspöytä neuvottelupöytä arkistointikaappi kirjahylly huonekasvi sähköpistoke seinä väliseinä yleisvalo kohdevalo puhelin tietokone näyttö verkkoyhteys valkotaulu dataprojektori printteri kopiokone FYYSINEN L-muotoinen pöytä & tuoli pieni neuvottelutila suuri neuvottelutila sohva puhelinkoppi istuin VIRTUAALINEN videokonferenssi pikaviestintä Chat room E-valkotaulu sähköposti virtuaalimaailma/ avatar tekstiviesti puheposti TIIMI/PROJEKTITILA BUSINESS LOUNGE KLUBI KAHVILA KOKOUSHUONE KOKOUSALUE YKSITTÄINEN TOIMISTO TOIMISTO TOIMISTOHOTELLI BUSINESS PARK LENTOKENTTÄ RAUTATIEASEMA KAUPUNKI PUISTO LIIKENNEVÄLINE KOTI WORKSCAPE Kuva 4: Workscapen rakenne ja osatekijät. (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004) Työympäristöllä viitataan niihin fyysisiin ympäristöihin, joissa työtä tehdään. Näitä ympäristöjä ovat esimerkiksi toimisto, koti, asiakkaan toimisto sekä julkiset ja puolijulkiset tilat, kuten kahvilat, lentoasemien lounge-tilat ja kirjastot. Aikaisemmin työympäristöt ovat poikenneet toisistaan erityisesti tietotekniikkainfrastruktuurinsa osalta: suojattua internet-yhteyttä ei ole ollut saatavilla kaikissa ympäristöissä. 10

11 Teknologian kehitys on nopeasti muuttanut näiltä osin työympäristöjen ominaisuuksia. Työtila on yhdistelmä yhdestä tai useammasta työpisteestä, jonka käyttäjät ovat merkityksellistäneet paikaksi. Paikalla tarkoitetaan sitä, että tila ja sen käyttötarkoitus ymmärretään yhteisössä suhteellisen samalla tavalla. Työtilalle, kuten esimerkiksi toimistohuoneelle, neuvotteluhuoneelle tai konferenssisalilla, on yhteisön historian kuluessa syntynyt tietyt kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt, jotka yhteisön jäsenet tunnistavat ja joita he noudattavat. Paikka on tila, jolla on jaettu kulttuurinen merkitys (Hatch & Cunliffe, 2006). Sitä välitöntä ympäristöä, jonka kanssa työntekijä on vuorovaikutuksessa, voidaan kutsua työpisteeksi. Tätä tasoa voidaan pitää työympäristöanalyysin pienimpänä analyysitasona. Hajautetussa tietotyössä työpisteet voivat olla fyysisen tai virtuaalisen maailman olioita tai näiden yhdistelmiä. Fyysisen työpisteen osia ovat huonekalut ja (fyysiset) työvälineet. Virtuaalisen työpisteen osatekijöitä ovat esimerkiksi tietokoneen näytöllä sijaitseva työpöytä tai avatarin virtuaalimaailmassa hyödyntämät sovellukset. Hybridi työpiste toteutuu esimerkiksi kokouksessa, jossa osa osanottajista on läsnä verkon välityksellä ja osa on kokoontunut fyysisesti samaan tilaan. Workscape -käsitettä voi hyödyntää sekä organisaatiossa tehtävän hajautetun tietotyön edellytysten ja esteiden analysoimiseen että organisaation työympäristöjen ja työvälineiden kehittämiseen. Workscapen avulla voidaan muodostaa lista tai kartta niistä paikoista, joissa työtä tällä hetkellä tehdään. Näiden paikkojen määrittelyn jälkeen on mahdollista arvioida missä ja miten tehtävää työtä organisaatio tukee omilla tilallisilla ja tietoteknisillä valinnoillaan ja voidaanko näitä valintoja muuttamalla parantaa hajautetun tietotyön tehokkuutta. Paikkojen sopivuutta organisaatiossa tehtävän hajautuneen tietotyön tekemiseen voi arvioida seuraavan kuuden piirteen avulla (Harrison, Wheeler ja Whitehead, 2004). 1. Yhteydenpidon helppous muihin yhteisön jäseniin: tukeeko paikka mahdollisuutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa? 2. Helppopääsyisyys organisaation tietokantoihin: onko paikasta pääsy organisaation olennaisiin tietolähteisiin, dokumentteihin, referenssimateriaaleihin? 3. Oman yksityisyyden säätelyn mahdollisuudet: voiko työntekijä säädellä ja rajata muiden yhteydenpitoa häneen näin halutessaan? 4. Soveltuvuus ryhmä- ja yhteistyöhön: tukeeko paikka toimintaa, jossa moni henkilö työstää yhteistä työn kohdetta samanaikaisesti? 5. Luottamuksellisuuden turvaamisen mahdollisuudet: salliiko paikka ulkopuolisten pääsyn käsiteltävään materiaaliin ja informaatioon? 6. Paikan mahdollistaman läsnäolon aste: miten yksityiskohtaista paikasta toteutuva yhteydenpito on? 11

12 Hajautetun työympäristön suunnittelukriteerit Edellisessä luvussa tarkasteltiin niiden tilojen ja ympäristöjen piirteitä, joissa hajautettua työtä tehdään. Workscape-ajattelu tarjosi mallin, jonka avulla yritys voi analysoida missä tiloissa ja ympäristöissä työtä tehdään ja mitä tekijöitä on huomioitava arvioitaessa tilojen sopivuutta hajautetusti työskentelyyn. Organisaation jo hyödyntämien ja vielä hyödyntämättömien potentiaalisten työtilojen ja - ympäristöjen tunnistaminen ja varustaminen hajautetussa kontekstissa työskentelyä tukevaksi onkin keskeinen työympäristösuunnittelun sisältöalue. Hajautetun tietotyön soveltamista ei voi kuitenkaan pitää itsetarkoituksena organisaatiolle. Milloin hajautetut työjärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia organisaatiolle? Miksi organisaatio hajauttaisi toimintaansa? Mitä etuja se tavoittelee työn hajauttamisella? Entä liittyykö työn hajauttamiseen riskejä? Mitä muita tekijöitä organisaation on huomioitava sen arvioidessa hajautetun työn sopivuutta sen toimintaan? Roper ja Kim (2007) ovat vastanneet näihin kysymyksiin kehittämällä viitekehyksen, jota hyödyntämällä yritykset voivat arvioida hajautetun toimintamallin soveltuvuutta omaksi työn organisointitavakseen. Roper ja Kim esittävät, että neljä osatekijää ja niiden väliset suhteet ovat keskeisiä arvioitaessa onko hajautettu työn organisointitapa sopiva organisaation tilanteeseen (kuva 5). Nämä neljä osatekijää ovat työ, organisaatio, työntekijät ja teknologia. ORGANISAATIO Tavoitteet, rakenne, kulttuuri TYÖ Työn piirteet, työprosessit TYÖNTEKIJÄ Henkilökohtaiset toiveet ja kyvyt TEKNOLOGIA ICT-välineet, tietokantoihin pääsy, tietoturva Kuva 5: Hajautetun työn onnistumiseen vaikuttavat tekijät (soveltaen Roper ja Kim, 2007) 12

13 Ensimmäinen osatekijöistä on työ. Kaikki työt ja työtehtävät eivät ole yhtä soveltuvia hajautuneesti toteutettavaksi. Näitä työhön ja sen piirteisiin liittyviä vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin tässä artikkelissa aiemmin työn autonomiatason ja vuorovaikutustarpeen avulla. Erityisen sopiviksi hajautetusti toteutettavaksi olivat vaativat, pääasiallisesti yksilötyönä toteutettavat asiantuntijatehtävät. Nämä tehtävät työt tai työvaiheet vaativat keskittymistä, joka edellyttää visuaalista ja auditiivista yksityisyyttä, häiriötekijöiden poistoa. Työn hajauttaminen esimerkiksi kotona tehtäväksi voi mahdollistaa keskittymistä tukevan ympäristön. Toinen työn analysoinnin taso liittyy työprosessien luonteeseen. Millaisia keskinäisriippuvuuksia työprosessin vaiheilla on, ja millaisia koordinaatiomekanismeja niiden organisointi vaatii? Ovatko tehtävät kytkeytymättömiä (tehtäviä voidaan hoitaa rinnakkain toisista riippumatta), ketjuttuneita (tehtävät ovat peräkkäisiä, edellinen työvaihe on saatava valmiiksi, ennen kuin seuraava voi alkaa) vai intensiivisiä (useampi toimija työstää samaa työn kohdetta yhtäaikaisesti, joutuen sovittamaan oman työskentelynsä muiden tekemiseen)? (Thompson, 1967). Mikäli eri henkilöille vastuutetut tehtävät ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä, lisääntyvät erilaiset yhteistyö- ja vuorovaikutustarpeet. Osa näistä tarpeista on mahdollista tyydyttää asynkronisia viestintätapoja käyttäen (esimerkiksi sähköposti), jatkuvaan tehtävien sovittamiseen vaaditaan synkronisia viestintätapoja (esimerkiksi chat, puhelin, kasvokkainen vuorovaikutus). Täten työtehtävien koordinoinnin mahdollistamiseen vaikuttaa se millaisia viestintä- ja yhteistyötyövälineitä työntekijöillä on käytettävissään. Toinen osatekijöiden joukko liittyy organisaatioon. Organisaatiotason tekijät vaikuttavat hajautetun työn onnistumismahdollisuuksiin. Keskeinen tekijä on hajautetun työn lähtökohta ja tavoite: mitä organisaatio pyrkii hajautetulla työn organisoinnilla saavuttamaan? Tyypillisesti nämä tavoitteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kustannussäästöjen tavoitteluun ja työn tuottavuuden parantamiseen (Roper & Kim, 2007). Voidaan myös ajatella, että maantieteellisesti hajautunut organisaatio, joka pystyy toimimaan reaaliaikaisesti, mahdollistaa aikaisemmin esimerkiksi taloudellisesti mahdottomien tavoitteiden saavuttamisen. Toinen organisatorinen tekijä liittyy organisaatiokulttuuriin. Organisaation kulttuuri voi suosia tai väheksyä hajautettua työtä. Hajautettu työ voi lisätä joustavuutta työskentelytapoihin ja täten parantaa työn tuottavuutta. Toisaalta joissain organisaatioissa työn hajauttamiseen voidaan reagoida henkilöstön syrjäyttämisenä ja sivuun siirtämisenä. Joissain yhteyksissä hajautettua toimintamallia on pidetty riskinä yhteisen organisaatiokulttuurin syntymiselle ja ylläpitämiselle (Harrison, 2002): kun henkilöstö ei enää kohtaa toisiaan säännöllisesti kasvokkain, ei organisaatiolle synny yhteistä identiteettiä ja me-henkeä, ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti organisaation toimintaan. Myös organisaation rakenteeseen ja hierarkiaan liittyvät tekijät on huomioitava: miten esimies-alaissuhteet toteutuvat hajautuneessa työkontekstissa, miten työntekijöiden työtapoja ja tuloksia kontrolloidaan ja miten ratkaistaan monet juridiset työsuhteeseen liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi organisaation jäsenten vakuutusehdot. Kolmas huomioitava osatekijöiden joukko on työntekijöihin liittyvät tekijät. Työntekijöiden suhtautuminen hajautettuun työhön vaihtelee; joustavuutta kaipaavat työntekijät voivat kokea sen myönteiseksi, toisaalta toiset arvostavat omaa, pysyvää 13

14 työpistettä. Myös työntekijöiden kyvyt vaihtelevat, toiset ovat valmiimpia organisoimaan itse työtään ja tekemistään, toiset odottavat esimerkiksi esimieheltään suoria ohjeita työn toteuttamisen suhteen. Hajautettuun työhön siirtyminen edellyttää joka tapauksessa työntekijöiden ohjeistamista ja kouluttamista. On mahdollista, että hajautetussa toimintamallissa työntekijöiden keskinäisen epävirallisen sosiaalisen ja teknisen tuen antamisen ja saamisen mahdollisuudet vähenevät. Tällaisessa tilanteessa organisaation virallisten toimintaohjeiden ja tukikäytäntöjen merkitys voi olla aikaisempaa suurempi. O Neill (2010) onkin esittänyt, että työympäristön hallinnalla on positiivinen vaikutus sekä yksittäisten työntekijöiden että organisaation tuottavuuteen. Hänen mukaansa työympäristön hallintaan vaikuttavat sekä työtilojen soveltuvuus ja käytettävissä oleva teknologia, mutta myös työntekijöiden koulutus ja yrityksen soveltamat toimintaohjeet ja -käytännöt. O Neill n (2010) mukaan koulutuksella voidaan parantaa työntekijöiden ymmärrystä siitä kuinka he voivat muokata työtilojensa elementtejä tai kuinka valita tehtäviinsä sopivia työtiloja. Yrityksen toimintaohjeet vahvistavat työntekijöiden uskoa siihen, että heillä on lupa valita työhönsä sopivimmat työtilat ja -käytännöt. Neljäs huomioitava osatekijä on teknologia. Hajautetun työn toteutustapaan vaikuttaa merkittävästi millaisia tieto- ja viestintäteknologisia työvälineitä työntekijöillä on käytettävissään. Tänä päivänä Internet-yhteydestä on muodostunut lähes välttämättömyys työn tekemiselle. Kannettavia päätelaitteita on myös ladattava lähes päivittäin, joten asiantuntijatyön tekeminen esimerkiksi tunturivaelluksen yhteydessä ei ole realismia kaikissa organisaatioissa. Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä liittyy myös siihen, miten työn kannalta olennainen tieto on organisaatiossa dokumentoitu. Onko organisatorinen tieto digitaalisessa muodossa ja onko siihen saatavissa yhteys organisaation fyysisten tilojen ulkopuolelta? Keskeisiä tekijöitä ovat myös ne ohjelmistot, joita työntekijöillä on käytettävissään ja niiden käytön vaatima tietotaito ja tottumus. Roper ja Kim liittävät tähän yhteyteen myös fyysisen ympäristön tarjoaman tuen hajautetulle työlle. Mainittuja fyysisen ympäristön piirteitä on tarkasteltu tässä artikkelissa aikaisemmin. Yhteenveto Tämä artikkeli on tarkastellut hajautetun tietotyön työympäristöilleen asettamia vaatimuksia. Artikkeli aloitti käsittelyn esittelemällä mitä hajautetulla työllä tarkoitetaan. Hajautuneisuutta tarkasteltiin sekä yksilön, organisaation että tilan näkökulmista. Tämän jälkeen määriteltiin tietotyö ja kuvattiin yksityiskohtaisemmin tietotyön erilaisten toimintamoodien luonnetta. Tietotyön luonnetta tarkasteltiin kahden muuttujan eli autonomian ja vuorovaikutustarpeen avulla. Seuraavaksi artikkeli käsitteli tietotyön tuottavuuden ja toimistoympäristön suhdetta. Työn tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä nimettiin viisi. Nämä tekijät olivat viihtyisyys, toimiston layout, vuorovaikutus ja häiriötekijät. Tämän jälkeen tarkastelu kohdistettiin hajautetun työn työympäristöihin ja -tiloihin (workscape) ja niiden piirteisiin. Viimeisenä sisältöalueenaan artikkeli kuvasi niitä tekijöitä, joita organisaation on huomioitava suunnitellessaan siirtymistä hajautettuun työn organisointimalliin. Nämä tekijät olivat työ, organisaatio, työntekijät ja teknologia. 14

15 Kuinka sitten kiteyttää fyysisen ympäristön ja sen käyttäjien suhde? Mitkä työympäristön piirteet vaikuttavat merkittävimmin käyttäjien tuottavuuteen? Haynes on käsitellyt tätä artikkelissaan (2008) ja hänen mukaansa käyty keskustelu liittyy kahteen teemaan, jotka ovat toimistolayout ja toimiston viihtyisyys. Toimistolayouttia käsittelevässä kirjallisuudessa on esiintynyt kaksi keskeistä väittelyn aihetta: avokonttori vs. koppikonttori ja työprosessien ja toimistoympäristön yhteensovittaminen. Haynesin mukaan avokonttorista on tullut vallitseva toimistotyön tilaratkaisu ja tämä kehitys on johtanut kustannussäästöihin. Knapp ym. (2009) mukaan BOMA International laski toimistomitoituksen suositusta 25 neliömetriin henkilöä kohden (225 neliöjalkaa/hlö) 2000-luvun alussa. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa tämä tasoarvo on usein ylitetty, mutta viime aikoina yritykset ovat kiinnittäneet tähän erityistä huomiota ja avokonttoriratkaisuja on suosittu kustannussäästöjä tavoiteltaessa. Knapp ym. tutkimustulos, jonka mukaan yhdeksässä suuressa yhdysvaltalaisessa yrityksessä vain kahdeksan prosenttia toimistotilasta oli allokoitu omiin työhuoneisiin, tukee Haynesin väitettä. Knappin ym. mukaan toimistohankkeille asetetaan tyypillisesti tavoitteeksi n. 20 prosentin pienennys toimistoneliöitä/henkilö -tunnusluvussa ja n kasvu toimistotilan käyttöasteessa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan uusia, joustavien toimitilaratkaisujen soveltamista. Toimistotyön ja työprosessien yhteensovittaminen on Haynesin mukaan vielä vajavaista ja siinä sovellettavat mallit ja välineet kehittymättömiä. Hänen mukaansa tutkimuksessa ei vielä ole saavutettu kovin hyvää ymmärrystä siitä mitä ihmiset tekevät toimistoympäristössä. Tätä väitettä tukee tämänkin kirjallisuustutkimuksen tarkastelu: useat käytetyt lähteet esittelevät pikemminkin alustavia ajatuksia ja malleja kuin laajojen empiiristen tutkimusten tuloksia. Toimiston viihtyisyyteen liittyvä keskustelu käsittelee Haynesin mukaan (2008) pääasiassa toimistoympäristössä työskentelyyn liittyvää yksilötyön ja ryhmätyön välistä jännitettä. Jotta toimisto voisi toimia uuden tiedon tuottamisen ja välittämisen hautomona, täytyy sen löytää käytännöllisiä ratkaisuja, joilla se tukee sekä yksilö- että ryhmätyön tehokasta tekemistä ja rinnakkaista olemassaoloa. Tämä samaisen väitteen ovat tunnistaneet myös muut tässä kirjallisuustutkimuksessa siteeratut tutkijat (Peterson & Beard, 2004; Warren, 2008). Artikkelissa on tarkasteltu työn tuottavuuteen liittyviä tekijöitä pääasiassa toimistoympäristössä. Hajautettua työtä tehdään kuitenkin monessa muussakin ympäristössä. Ovatko eri ympäristöjen tuottavuuskriteerit erilaisia? Ng (2010) on verrannut kotona työskentelyä ja toimistossa työskentelyä ja tullut lopputulokseen, jonka mukaan kotona työskentelyltä toivotaan samoja hyvyyskriteerejä kuin toimistossa työskentelyltä, eli keskittymisen mahdollistavaa hiljaisuutta ja toimivia työkaluja. Tämän perusteella voidaan olettaa, että myös muilta työympäristöiltä kuin kodilta ja toimistolta odotetaan edelleen samoja tietotyön toteuttamista edistäviä asioita. 15

16 Lähteet Becker, F. & Steele, F. (1995) Workplace by Design. San Francisco, CA: Jossey-Bass Publishers. Belanger, F. & Collins, R.W. (1998) Distributed work arrangement: a research framework. The Information Society. Vol. 14, pp Bootle, R. & Kalyan, S. (2002) Property in Business A Waste of Space? The Royal Institution of Chartered Surveyors, London. Bosch-Sijtsema, Ruohomäki, V. & Vartiainen, M. (2009) Knowledge work productivity in distributed teams. Journal of Knowledge Management. Vol. 13, No. 6, pp Castells, M. (2000) The Rise of the Network Society, 2 nd. Ed. The Information Age: Economy, Society and Culture Vol. 1. Cambridge, MA; Oxford, UK: Blackwell. Davenport, T.H. (2005) Thinking for Living. Boston, MA: Harvard Business School Press. Duffy, F. (1997) The New Office. London: Conran Octopus Limited. Harrison, A. (2002) Accommodating the new economy: the SANE space environment model. Journal of Corporate Real Estate. Vol. 4, No. 3, pp Harrison, A., Wheeler, P. & Whitehead, C. (Eds.) (2004) The Distributed Workplace. Abingdon: Spon Press. Hatch, M.J. & Cunliffe, A.L. (2006) Organization Theory Modern, Symbolic and Postmodern perspectives. 2nd Ed. Oxford University Press. Haynes, B.P. (2008) An evaluation of the impact of the office environment on productivity. Facilities. Vol. 26, No. 5, pp Huczynski, A. & Buchanan, D. (2007) Organizational Behaviour. Harlow: Pearson. Knapp, C., Vickroy, K., De Bruyn, L. & Kwong, D. (2009) Are the myths of space utilization costing you more than you know? Journal of Corporate Real Estate. Vol. 11, No. 4, pp Laing, A., Duffy, F., Jaunzens, D. & Willis, S. (1998) New Environments for Working: The Redesign of Offices and the Environmental Systems for New Ways of Working. London: E.& F.N. Spon. Ng, C. F. (2010) Teleworker s home office: an extension of corporate office? Facilities. Vol. 28, No. 3, pp

17 O Neill, M. J. (2010) A model of environmental control and effective work. Facilities. Vol. 28, No. 3, pp Peters, L.H. & O Connor, E.J. (1980) Situational constraints and work outcomes: the influence of a frequently overlooked construct. Academy of Management Review. Vol. 5, No. 3, pp Peterson, T.O. & Beard, J.W. (2004) Workspace technology s impact on individual privacy and team interaction. Team Performance Management. Vol. 10, No. 7, pp Roper, K.O.& Kim, J.H. ((2007) Successful distributed work arrangements: a developmental approach. Journal of Facilities Management. Vol. 5, No. 2, pp Stone, P.J. & Luchetti, R. (1985) Your office is where you are. Harvard Business Review. Vol. 62, March-April, pp Thompson, J. (1967) Organizations in action. New York: McGraw-Hill. Van Meel, J. & Vos, P. (2001) Funky offices: Reflections on office design in the new economy. Journal of Corporate Real Estate. Vol. 3, No. 4, pp Vartiainen, M, Hakonen, M., Koivisto, S., Mannonen, P., Nieminen, M.P., Ruohomäki, V. & Vartola, A. (2007) Distributed and Mobile Work: places, people and technology. Helsinki: Yliopistokustannus University Press. Vartiainen, M. (2007) Teams in globalised collaborative working environments and their coping mechanism. Globalisation and New Collaborative Working Environments. Conceptual Framework incl. Review of State-of-the-art in Research and Practice. New Global, European union Report. WP1 deliverable: D1.2, pp Ventakesh, A. & Vitalari, N.P. (1992) An emerging distributed work arrangement. Management Science. Vol. 38, No. 12, pp Ware, J. (2003) Understanding distributed work, The Future of Work, available at: [viitattu ] Warren, C.M.J. (2008) New working practice and office space density: a comparison of Australia and the UK. Facilities. Vol. 21, No. 13, pp

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 7: Organisaatio ja fyysinen rakenne Jouni Virtaharju, 15.11.2016 KOTITEHTÄVÄ 1. Miksi fyysisen rakenteen tarkastelu on ollut marginaalista organisaatioteoriassa?

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO 17.5.2006 Workplace-seminaari Virpi Ruohomäki & Satu Koivisto Distributed Workplace (dwork) BIT Tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu Miksi organisatorinen näkökulma?

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Elisa Toimisto 365. Toimisto ja yhteydet pilvestä

Elisa Toimisto 365. Toimisto ja yhteydet pilvestä Elisa Toimisto 365 Toimisto ja yhteydet pilvestä Elisa Toimisto 365 Tutut toimistotyökalut käytössäsi missä vain Uusimmat versiot aina mukanasi Ei kiinteitä kustannuksia Korkea käytettävyysaste Ei päivityksistä

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Matkalla työn tulevaisuuteen

Matkalla työn tulevaisuuteen Matkalla työn tulevaisuuteen Luovuus ja työhyvinvointi Riitta Eiskonen Johtaja, Palvelut Microsoft Oy Mistä työssä on kyse? Työn kokonaistuloksen kaava, tehdyn työn tulos ja tase, on funktio kiinnostuksesta

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

UTOPIA* 2016 Aalto ARTS/ SISUSTUSARKKITEHTUURI Venla Rautajoki/Markus Holste/Reetta Vartiala

UTOPIA* 2016 Aalto ARTS/ SISUSTUSARKKITEHTUURI Venla Rautajoki/Markus Holste/Reetta Vartiala UTOPIA* * 1.mahdoton haavekuvitelma 2. haaveellinen (maailmanparannus)suunnitelma. esim. Sydämensiirrot eivät enää ole utopiaa. Utopia ikuisesta rauhasta. Archigram 60-luvulle sijoittunut lehti, joka esitteli

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osoitteena O365. Toimisto ja yhteydet pilvestä

Osoitteena O365. Toimisto ja yhteydet pilvestä Osoitteena O365 Toimisto ja yhteydet pilvestä Mitä sisältää O365 Tutut toimistotyökalut käytössäsi missä vain Uusimmat versiot aina mukanasi Ei kiinteitä kustannuksia Korkea käytettävyysaste Ei päivityksistä

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA

PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA Rautatieasema KESKUSTA PAASI BUSINESS HOUSE Kauniaistentie KEHÄ 2 Bensowinkuja Kaupungintalo SIJAINTI TURUNVÄYLÄ Out-of-the-box Out-of-the-box on Lujatalon

Lisätiedot

08/02/2012. Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa

08/02/2012. Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa 1 08/02/2012 Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa 1. Ekologinen: energia, jätteet, hiilijälki Energiapihirakentaminen yleistyy Suomessakin, Euroopassa rakennetaan jo plusenergiataloja Työkalut rakennusten

Lisätiedot

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö

You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö You don t get an office. You get cargo pants. Tilat, käyttäjät ja ympäristö Päivi Hietanen, Työympäristöpäällikkö Energiatehokkuuskoulutus 7.10.2014 Kestävä kehitys Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

SoberIT. Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko Nieminen, Jaakko Oksanen, Mikko Kovalainen

SoberIT. Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko Nieminen, Jaakko Oksanen, Mikko Kovalainen Collaborationand InteractionFunctionsof Future Process Control Systems Tulevaisuuden prosessinohjausjärjestelmien yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta tukevat piirteet Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!

Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Pontus Kihlman Rapal afterwork tilaisuus 12.3.2015 BRIIM Center / Kontoret @ Kamppi, Helsinki Vertailututkimus 2015 23.1.2015 11 suurta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Palveluprosessien kehittäminen

Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen Katriina Valminen Innovation Management Institute (IMI) BIT Tutkimuskeskus 18.3.2010 Sisält ltö 1. Prosessilähtöinen palvelumääritelmä 2. Palveluprosesseista 3. Palveluprosessien

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Sustainable Ways of Working

Sustainable Ways of Working Sustainable Ways of Working Kestävän, asiantuntijatyötä tukevan työympäristön rakentaminen TTY:n alumniseminaari Älykäs työ 11.11.2011 Anna-Leena Ikkala 1 1) Rapal Oy lyhyesti 2) Työympäristön kehitys

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä

KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Arto Rauta 1, Maarit Kahila 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 Helsinki arto.rauta@saint-gobain.com 2 Mapita Oy Kanavaranta

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN VALTIOLLA Lähde: Veli-Matti Lehtonen (2014) Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

SCREENS FOR FOCUSING 1

SCREENS FOR FOCUSING 1 SCREENS FOR FOCUSING 1 Ympäristöä kunnioittavaa designia Seinäkejärjestelmä, joka mahdollistaa viihtyisän avoimuuden tunteen yhdistämisen eheän oman tilan tunteeseen. Lukuisat mahdollisuudet yhdistellä

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot

KÄYTTÖTAPAUSLUETTELO. Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään.

KÄYTTÖTAPAUSLUETTELO. Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään. KÄYTTÖTAPAUSLUETTELO Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään. Yammer-käyttötapausluettelo Yammer on sosiaalinen työtila se helpottaa päivitysten

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa TENANT REPRESENTATION 2016 Vuokralaisedustus Suomessa VUOKRALAISEDUSTUS SUOMESSA Tenant Representation (TenRep) eli vuokralaisedustus on palvelu, jossa kiinteistöalan ammattilainen edustaa vain vuokralaista

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS TOIMINTALÄHTÖISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

HYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS TOIMINTALÄHTÖISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ HYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS TOIMINTALÄHTÖISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ 27.01.2015 @MaijuVuolle RAKLIn toimitilat-johtoryhmän kokous (Kuva - Daniel Torrelló / chqs.net) KUKA? Kiinnostus: Tietotyön suunnittelu ja johtaminen,

Lisätiedot