PTT-ennuste. Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla 2/2013 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PTT-ennuste. Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla 2/2013 (1.10.2013)"

Transkriptio

1 PTT-ennuste MAA- JA ELINTARVIKETALOUS 2/2013 ( ) Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla Viljan ennätyssato sulatti viime kesän hintapiikin. Viljan hintojen lasku jatkuu sekä Suomessa että maailmalla. Maataloustuotteiden kysynnän kasvu jatkuu hitaana. Siitä huolimatta sekä maitotuotteiden että lihan hintojen nousu jatkuu. Taustalla on tarjonnan pienentyminen. Suomessa kotieläintuotteiden hintataso on suhteessa kansainvälisiin markkinoihin niin korkea, että meillä hintojen nousu hidastuu. Ensi vuonna myös ruuan kuluttajahintojen nousu hidastuu selvästi. Lisätietoja: maatalousekonomisti Tapani Yrjölä, puh maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, puh

2 MAATALOUS Markkinoilla suhdannekäänne Maatalousmarkkinoiden kehitys Suomessa ja Euroopassa kulkee samaan suuntaan. Tahti on kuitenkin eri. Suomessa tuottajahintojen nousu on kääntänyt sianlihan tuotannon kasvuun. Muualla Euroopassa käänne nähdään vasta ensi vuonna. Maitotuotteissa ero näkyy hinnoissa. Suomen ja muun EU:n välinen ero maidon hintatasossa on kaventunut. Suomessa hintataso on suhteessa niin korkea, että hintataso ei nykyisessä markkinatilanteessa ainakaan nouse. EU:n hintataso nousee maitojauheen ja juuston viennin kasvun vetämänä. Kotieläintuotteiden hinnat nousussa Kotieläintuotteiden hinnat ovat maailmalla ja Euroopassa kovassa nousussa. Maitotuotteissa etenkin maitojauheen maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet nopeasti. Hintojen nousun taustalla on hidas, mutta vakaana jatkunut kysynnän kasvu ja samanaikainen tuotannon lasku etenkin Uudessa-Seelannissa. Lihan hintoja nostaa tarjonnan pienentyminen EU:n sisämarkkinoilla. Hintojen nousu jatkuu sisämarkkinoiden kulutuksen ja vientikysynnän laskusta huolimatta. Toteutunut kehitys osoittaa, että sisämarkkinoiden kysyntä-tarjonta tilanne on kauttaaltaan erittäin tiukka. Naudanlihan tuotanto laskee hieman sianlihan tuotantoa hitaammin. Tuotanto kääntyy nousuun Hintojen nousu kääntää kuitenkin sianlihan tuotannon kasvuun jo ensi vuonna. Siipikarjanlihan markkinoiden kasvu hidastuu. EU:ssa tuotantoa on rajoitettu tuotantokustannusten nousun seurauksena. Korkea hintataso näkyy jatkossakin siipikarjanlihan kulutuksen kasvun hidastumisena. Viljan hinnan lasku helpottaa tuotantokustannuksia ensi vuonna. Siitä huolimatta tuotanto kasvaa vain hitaasti. Myös tuonnin odotetaan kasvavan edelleen ensi vuonna. 2

3 Suomessa palataan sianlihan ylituotantoon Tuottajahintojen nousu on kääntänyt sianlihan tuotannon uudelleen kasvuun myös Suomessa. Tuotanto on tänä vuonna kulutusta suurempaa. Näyttääkin siltä, että viimevuotinen alituotantotilanne jäi ainoastaan väliaikaiseksi. Tuotannon kasvun seurauksena sianlihan tuottajahintojen nousu pysähtyy. Naudanlihan tuotannon lasku jatkuu lievänä tuottajahintojen noususta huolimatta. Maidon hinnat nousuun Maidon tuotanto kääntyy maailmalla nousuun parempien rehusatojen mahdollistaman keskituotoksen kasvun seurauksena. Rehusadot ovat kuivuuden hellittämisen jälkeen kasvaneet ainakin Uudessa-Seelannissa. Oseanian tuotannon kasvu piristää maitotuotteiden maailmankauppaa etenkin nyt, kun kesällä huomiota herättänyt Kiinaan vietyjen maitotuotteiden väärennösskandaali osoittautui vääräksi hälytykseksi. Syksyn ja talven aikana maitotuotteiden kysyntää maailmanmarkkinoilla vahvistaa etenkin Kiinan kotimaisen tuotannon lasku ja siitä johtuva tuontitarpeen kasvu. Maitojauheen vienti vetää EU:ssa maitotuotteiden hinnat nousevat sekä sisämarkkinoiden kysynnän että vientikysynnän siivittämänä. Sisämarkkinoilla etenkin juuston kysyntä kasvaa. Vientimarkkinoilla suurin kasvu kohdistuu maitojauheisiin. Samaan aikaan tuotannon kasvu on edelleen hidasta. Jälkitili pienentyy Suomessa maidontuotanto jatkuu vakaana. Tuotanto pysyy nykyisellä tasolla. Tilityshinnat nousivat tänä syksynä. Kiristynyt kilpailu ja vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen syövät kuitenkin teollisuuden maksukykyä. Tilityshintojen noususta huolimatta tuottajahintataso jää tänä vuonna viime vuoden tason alapuolelle. Tämä johtuu siitä, että tuottajille maksettava jälkitili pienenee. Hintaero Suomen ja EU:n välillä kaventuu Vientitulojen kasvun hidastuminen ja kotimarkkinoiden heikko ostovoima johtavat siihen, että maidon tuottajahinnat pysyvät ensi vuonna tämän syksyn tasolla. Keskimääräinen hintataso nousee hieman. Suomen hintataso on eron kaventumisesta huolimatta kuitenkin edelleen selvästi EU:n keskimääräistä hintatasoa korkeampi. Vehnäsato ennätyksellinen Viljamarkkinoiden muutokset ovat päinvastaisia kotieläinmarkkinoihin verrattuna. Tuotanto kasvoi ja hinnat lähtivät laskuun. Syksyllä korjattiin vehnää kaikkien aikojen ennätyssato. Myös maissin tuotanto kasvoi viime vuoteen verrattuna selvästi. Soijan tuotanto kasvoi, mutta jäi hieman kesän optimistisimpia arvioita pienemmäksi. Syksyllä korjattu vilja riittää kattamaan kulutuksen ensi talvena myös rehuviljojen osalta. Samalla myös varastot kasvavat hieman. Viljan hintapiikki sulaa Tuotannon kasvu tasoittaa päättyneen satovuoden 12/13 hintapiikin. Yleisesti ottaen maailman viljamarkkinoiden hintataso laskee piikkiä edeltäneelle tasolle. Vehnän kysynnän kasvu hidastaa hintojen laskua. Vastaavasti maissin ky- 3

4 synnän kasvu on tarjonnan kasvuun suhteutettuna niin hidasta, että hintataso laskee viime talveen verrattuna selvästi. Suomessa voimakkaammat hintavaikutukset Suomessa vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta rajummat. Myös meillä korjattu sato on selvästi viime vuotta suurempi. Kasvu on seurausta sekä vilja-alan että hehtaarisatojen noususta. Kaikkia viljoja viljeltiin enemmän ja paremmin. Viljan tuottajahinnat laskevat meillä maailmanmarkkinahintojen imussa. Viljan kulutus ei Suomessa kasva, joten yhdessä tuotannon kasvun kanssa hintojen lasku kiihtyy muuta Eurooppaa nopeammaksi. Etenkin rehuviljan tarjonta kasvaa taas huomattavasti. Tämä näkyy etenkin rehuohran hinnan rajuna laskuna. Hinnan lasku kohdistuu voimakkaimmin rehuohraan, koska sitä voidaan rehukäytössä helposti korvata vehnällä ja kauralla. Samalla vehnälle ja kauralle on myös vaihtoehtoista käyttöä. Tuotannon kasvu nostaa yrittäjätuloa Kevään korkeat myyntitulot ja tuotannon kasvu nostavat maatalouden yrittäjätuloa tänä vuonna. Kasvua korostaa se, että tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tänä vuonna maltillisesti. Kasvaneet tulot kannustavat investoimaan parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Etenkin koneinvestointeihin on odotettavissa kasvua. Energian hinta laskee Tuotantopanosten hintojen nousu on tasaantunut. Energian hinta on jopa laskenut. Viljan hintojen lasku vetää rehun hinnat alaspäin ensi vuonna. Myös lannoitteiden hintaan on odotettavissa lievää laskua. Maailmalla lannoiteraakaaineiden hinnat ovat laskussa. Tuotantokapasiteetin kasvun ja hidastuvan kysynnän kasvun seurauksena kysyntätarjontatilanne löystyy. Tämä näkyy lannoitteiden hintojen nousu hidastumisena jo tänä vuonna. Hintojen lasku syö kasvinviljelyn tulot Viljan hintojen lasku pienentää rehukustannuksia ensi vuonna. Kotieläintuotteiden hintataso pysyy tämänvuotisella tasolla. Tästä seuraa, että kotieläintuotannon näkymät ensi vuodelle ovat kohtuullisen hyvät. Kasvinviljelyn osalta tilanne on heikompi. Lannoitteiden hintatason lievä lasku ei riitä kompensoimaan viljan hinnan rajua laskua. Maatalouden keskeiset ennustemuuttujat Suomessa 2013e 2014e Muutos, % Muutos, % Vehnän tuottajahinta Ohran tuottajahinta Viljan tuotanto Sianlihan tuottajahinta 9-2 Sianlihan tuotanto 3-2 Maidon tilityshinta 2 3 Tuotantopanosten hinnat 2 0 Maatalouden yrittäjätulo Muutos satovuonna 2013/14 ja 2014/15 4

5 Onko elintarvikkeiden ylijäämäinen kauppatase utopiaa? Elintarvikkeiden kauppatase on ollut Suomessa perinteisesti alijäämäinen. Koko EU-jäsenyytemme ajan elintarvikekaupan alijäämä on kasvanut. Elintarvikkeiden ulkomaankaupan arvo on samaan aikaan 2,5-kertaistunut. Vientiin verrattuna elintarviketuonnin arvo oli ennen EU-jäsenyyttä 1,5-kertainen. Viime vuonna ero oli 2,5-kertainen. Kokonaistason lukujen muutokset eivät kerro elintarvikekaupan rakenteesta. Hyvin suuri osa tuonnista on sellaisia tuotteita, joita Suomessa ei tuoteta. Niissä tuotteissa, joissa tuontituotteet kohtaavat kotimaista kilpailua, kilpailu on lähinnä nimellistä. Etenkin lihan osalta tuotavien tuotteiden yksikköhinta on korkeampi kuin vietävien tuotteiden. Esimerkiksi siasta viedään ulkomaille suomalaiseen ruokapöytään kelpaamattomia osia ja tilalle tuodaan ulkomailta fileitä. Valtaosa alijäämästä rakenteellista Alijäämältään selvästi suurin tuoteryhmä on hedelmät ja kasvikset. Ne muodostavat reilun kolmasosan koko alijäämästä. Suomessa hedelmät ja kasvikset tuotetaan kotimarkkinoille. Suuri osa tuonnista puolestaan on hedelmiä, kuten viinirypäleitä ja banaaneja, joita Suomessa ei tuoteta. Muita keskeisiä alijäämäisiä tuoteryhmiä ovat kahvi, tee, kaakao ja mausteet sekä liha ja lihatuotteet. Kahvi, tee, kaakao ja mausteet on tuoteryhmänä itsestään selvä. Kahvi on tämän ryhmän tuonnista reilusti yli puolet. Lihan alijäämästä leijonanosan muodostaa naudanliha. Tuontitarve johtuu hyvin pitkälti siitä, että suomalaiset haluavat syödä vain fileitä ja niitä on maailmanmarkkinoilla tarjolla edulliseen hintaan. Maitotuotteet on ainoa tuoteryhmä, jonka kauppatase on ylijäämäinen. Tähän on kolme syytä: Suomessa juodaan maitoa selvästi muuta maailmaa enemmän, maitotuotteiden lisäarvon rakentamiseen on panostettu ja Venäjän läheisyys tarjoaa ainakin toistaiseksi kasvavat markkinat maitotuotteille. Lisäarvolla lähemmäksi tasapainoa Elintarvikkeiden kauppataseessa on siis rakenteellinen alijäämä. Alijäämä voi pienentyä, jos elintarvikeviennin arvoa kasvatetaan. Arvon kasvu on mahdollista sekä viennin määrän että vientituotteiden hintojen nousun kautta. Panostamalla vientituotteiden selvästi tuontia korkeampaan lisäarvoon elintarvikkeiden kauppataseen alijäämää voidaan pienentää myös kotimaisen tuotannon määrää lisäämättä. Toinen teoriassa mahdollinen keino olisi karsia kauppojen tuotevalikoimia. Suomalaiset liian hyvään tottuneet kuluttajat tuskin kuitenkaan ovat tähän halukkaita. Elintarvikkeiden kauppatase tuoteryhmittäin 2012 Erinäiset elintarvikkeet Rehuaineet Kahvi, tee, kaakao, mausteet Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja Hedelmät ja kasvikset Vilja ja viljatuotteet Kalat ja kalavalmisteet Maitotaloustuotteet ja munat Liha ja lihatuotteet Elävät eläimet Milj. Vienti Tuonti 5

6 ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarvikkeiden ulkomaankauppa vilkasta Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu jatkuu hintojen nousun siivittämänä. Lihan tuotannon kasvu ei riitä kääntämään teollisuuden kokonaistuotantoa kasvuun. Tämä johtuu ennen kaikkea viennin kasvun hidastumisesta. Ensi vuonna hintojen nousun hidastuminen katkaisee liikevaihdon kasvun. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, koska kotimarkkinoiden kysyntä pysyy suhteellisen virkeänä heikosta yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Lihan vienti kasvaa Lihan vienti kasvaa tänä vuonna reippaasti. Viennin kasvu on seurausta sian- ja siipikarjanlihan tuotannon kasvusta. Kokonaisuudessa elintarvikkeiden viennin arvo laskee tänä ja ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että lihan viennin kasvu kohdistuu ensi sijassa sian- ja siipikarjan vähempiarvoisiin osiin. EU:n sisämarkkinoiden hintojen nousu ei näin ollen näy viennin arvon kehityksessä täysimääräisesti. Elintarvikeviennin osalta merkittävä muutos koskee viljan vientiä. Kotimaisen viljan vienti jää tänä vuonna selvästi viime vuotta pienemmäksi. Syksyllä korjatun hyvän sadon seurauksena viljaa kuitenkin viedään jälleen ensi vuonna. Venäjän vienti vetää Maitotuotteiden osalta vientinäkymät ovat edelleen hyvät. Vientihintojen taso pysyy korkeana, mutta viennin määrä on kääntynyt laskuun. Maitotuotteiden keskeiset vientimarkkinat ovat Venäjällä. Venäjällä kuluttajien ostovoima kehittyy edelleen hyvin ja kysynnän kasvu kohdistuu suomalaisen maitoteollisuuden kannalta tärkeisiin juustoihin ja jogurtteihin. Maitotuotteiden tuonti kasvaa Tuonnin kasvu on hieman rauhoittunut. Tuontihinnat eivät ole tänä vuonna nousseet. Maitotuotteiden tuonnin kasvu näkyy etenkin juuston kulutuksessa. Tuontijuuston osuus on noussut jo yli 50 prosenttiin kotimaisesta kulutuksesta. Muutos on merkittävä, sillä osuus oli vielä pari vuotta sitten selvästi alle 40 prosenttia. Myös jogurtin tuonti on kasvanut hieman. Tuonnin kautta tuleva kilpailu kiristää ensi vuonna lihan lisäksi myös maitomarkkinoita. Vaikutukset ovat kuitenkin maltillisempia, koska kotimaan tarjonta on laadullisesti ja määrällisesti enemmän kotimarkkinoiden kysynnän mukaista. Tuontilihan hintataso nousee Lihan tuonnissa näkyvät edelleen kotimaisen kulutusrakenteen haasteet. Sian- ja siipikarjanlihan tuotannon kasvusta huolimatta lihan tuonnin kasvu jatkuu. Kotimaan tuotantorakenteella ei pystytä vastaamaan laadullisesti kulutukseen, vaikka kokonaistuotanto on selvästi kulutusta suurempaa. Tuottajahintojen nousu Euroopassa ja maailmalla näkyy myös tuontihinnoissa. Lihan tuonnin arvon nousu on lähes kokonaan seurausta meille tuotavien lihan arvo-osien hintojen noususta. RUUAN HINTA JA KULUTUS Ruuan hinnan nousu tasaantuu Alkuvuoden tasokorotuksen jälkeen ruuan hinnan nousu on pysähtynyt. Toteutunut hintojen kertakorotus oli kuitenkin niin suuri, että hintojen nousuvauhtia kuvaava inflaatioluku on pysynyt korkeana koko vuoden. Ruuan hinnan nousu on tänä vuonna selvästi yleistä kuluttajahintojen nousua nopeampaa. Samalla hinnat ovat nousseet selvästi EU27:n maiden keskiarvoa nopeammin. Ensi vuonna Suomessa palataan pitkästä aikaa tilanteeseen, jossa ruu- 6

7 an hintakehitys noudattelee yleistä hintakehitystä. Samalla erot tuoteryhmien välisessä hintakehityksessä tasoittuvat. Tarjonnan kasvu tasoittaa hintojen nousun Lihan hintojen nopeana jatkunut nousu hidastuu alkuvuonna. Tuottajahintojen nousu Euroopassa nostaa tuontilihan hintaa. Tuotannon kasvu kuitenkin kasvattaa lihan tarjontaa myös Suomessa. Tarjonnan kasvu yhdessä ostovoiman pieneksi jäävän kasvun kanssa hidastavat lihatuotteiden kuluttajahintojen nousua ensi vuonna. Maitotuotteet porskuttavat Maitotuotteiden toteutunut hintojen nousu johtuu osin Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksestä, jonka seurauksena nestemäisten maitotuotteiden hinnat päivittäistavarakaupassa nousivat keskimäärin vajaan viidenneksen. Maitotuotteiden hintojen nousu maailmalla ja Euroopassa nostaa tuontituotteiden hintoja. Hintavaikutus näkyy etenkin juustoissa, joiden tuonnin kasvu jatkuu nopeana. Myös muiden maitotuotteiden tuontihintojen nousu jatkuu. Kuluttajahintojen nousun seurauksena kulutuksessa siirrytään hyväkatteisista lisäarvotuotteista enemmän perustuotteisiin. Hyvä sato näkyy kasvisten hinnoissa Muissa tuoteryhmissä merkittäviä muutoksia on odotettavissa kasvisten ja alkoholittomien juomien hinnoissa. Kasvisten hintataso on ollut alkuvuoden huomattavan korkea. Kesän ja syksyn hyvät sadot hillitsevät kuluttajahintojen nousua tulevana talvena. Alkoholittomien juomien osalta merkittävin tekijä on virvoitusjuomavero. Vero nostaa tuoteryhmän hintatasoa laskennallisesti yhdellä prosentilla. Rahkaa kuluu Maitotuotteiden kulutuksessa suurin muutos on jogurtin kulutuksen kasvun taittuminen. Jogurtin hinnan nousu on vahvistanut rahkan kulutuksen trendiomaista kasvua. Rahkan kulutus selittää suuren osan juustoiksi luettavien tuotteiden kulutuksen kasvusta. Myös kypsytettyjen juustojen kulutuksen kasvu jatkuu. Tuontijuustojen osuus kotimaisesta kulutuksesta on noussut yli 50 prosenttiin. Voin kulutuksen kasvu on pysähtynyt. Taso näyttää kuitenkin toistaiseksi vakiintuneen selvästi parin vuoden takaista korkeammalle tasolle. Siipikarja ylläpitää lihan kulutuksen kasvua Hintasuhteiden muutokset näkyvät lihan kulutuksen rakenteessa. Sianlihan kulutuksen lasku jatkuu. Samaan aikaan siipikarjanlihan kulutus kasvaa edelleen vakaasti. Vaikka myös naudanlihan kulutus pienenee, siipikarjanlihan kulutuksen kasvu vetää lihan henkilöä kohden lasketun kokonaiskulutuksen edelleen lievään kasvuun. Hintamuutokset näkyvät myös kulutuksen rakenteessa. Kysyntä kohdistuu aikaisempaa enemmän edullisimpiin lihanosiin. 7

8 Elintarviketeollisuuden ja -kaupan kehitys 2012 milj. euroa 2012 % 2013e % 2014e % Kotimaisen myynnin arvo ,1 2,0-0,5 liha ,2 6,4 0,0 maitotuotteeet ,0-1,2 0,5 Kotimaisen myynnin hinnan muutos, % 4,8 2,0-0,5 liha 7,3 6,4 0,0 maitotuotteet 5,0-1,2 0,5 Kotimaisen myynnin volyymin muutos, % 0,0-1,0-1,0 liha -1,4-0,7 0,2 maitotuotteet -0,1-0,4 0,0 Viennin arvo ,4-3,7 0,5 liha 113 0,5 7,7 0,8 maitotuotteet 482 6,2-9,6 0,4 Vientihinnan muutos, % 25,2 0,0 0,1 liha 14,7 0,2 1,0 maitotuotteet 6,1 0,0 2,0 Viennin volyymin muutos, % -20,4-3,7-0,5 liha -12,4 7,6 0,3 maitotuotteet 0,0-9,6-1,6 Tuonnin arvo ,5 1,4 0,8 liha ,0 2,3 0,6 maitotuotteet ,5 9,4 4,7 Tuontihinnan muutos, % 1,6-0,1 0,1 liha 4,3-1,3 1,7 maitotuotteet 4,2-3,3 3,4 Tuonnin volyymin muutos, % -20,4 2,0 0,1 liha 20,8 3,5-1,1 maitotuotteet 6,0 13,1 1,3 Kuluttajahinnat, muutos, % 5,2 6,0 1,2 liha 7,7 7,2 1,1 maitotuotteet 4,8 5,9 2,6 leipä- ja viljatuotteet 3,0 4,2 0,8 Lähde: Tilastokeskus ja Tulli, ennuste PTT Tekijät: Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä Kuviot tehty Macrobondilla PTT julkaisee maa- ja elintarviketalouden ennusteen lisäksi myös metsäsektorin ja kansantalouden ennusteet 34. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti:

PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA. Maatalous. Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research

PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA. Maatalous. Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research PTT-katsaus 3 / 2010 SUHDANNEKUVA Maatalous Pellervon taloustutkimus PTT Pellervo ekonomisk forskning Pellervo Economic Research PTT-katsaus 3/2010 Suhdannekuva MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori,

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 2005 2015 (1-6) Milj. e 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjä satsaa elintarviketeollisuuteen Venäjän elintarviketuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Silti tuontitarve

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Euroalueen kallein maa 3 Euroalueen kallein maa 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus

Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA Myymälä-messut 17.3.2010 1 Projektin tavoite -Rahoittaja: työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) -Tutkijaryhmä:

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vuosi halpuuttamista välitilinpäätöksen aika

Vuosi halpuuttamista välitilinpäätöksen aika Vuosi halpuuttamista välitilinpäätöksen aika Lehdistötilaisuus 19.1.2016 1 Tilaisuuden kulku Pääjohtaja Taavi Heikkilä: Halpuuttamisen tausta Kenttäjohtaja Arttu Laine: Halpuuttamisen tuloksia ja vastauksia

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Suomen ja Brasilian välinen kauppa

Suomen ja Brasilian välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v. 2002 2015 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Lisätiedot