ICT YES

Transkriptio

1 Osavuosiraportti touko-elokuu 2009

2 Sisällys 1 Toimitusjohtajan katsaus KOSEKin tilastot touko-elokuu Tilanne vastuutoimialoilla touko-elokuu Elintarviketeollisuus Hyvinvointiala ICT Kaivosala Kemia Mekaaninen puuteollisuus Metalli ja laser Palveluala Turkistuotanto Veneteollisuus Hanketoiminta touko-elokuu Rekrytointi- ja tulomuuttohanke Omistajanvaihdospalvelu YES- yrittäjyyskasvatuskeskukset projekti Kannus-kehittyvä kaupunki -projekti Viestintä touko-elokuu Tapahtumat KOSEK mediassa Verkkoviestintä Työllisyyskatsaus elokuu

3 1 Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2009 toinen kolmannes on ohitettu ja vuosi on jatkunut haastavissa merkeissä. Taloudellinen taantuma on jatkunut. Positiivista on kuitenkin se, että muutamalla toimialalla menee seudullamme edelleen hyvin. Alueemme pitkäjänteinen kehitystyö monipuolisen elinkeinorakenteen saavuttamiseksi kantaa nyt siis hedelmää. Kuluneen kesän suurin yksittäinen tapahtuma oli Farmari-maatalousnäyttely Kokkolassa. ProAgria Keski-Pohjanmaa onnistui järjestelyissä erinomaisesti. KOSEK oli mukana koordinoimassa Keskipohjalaista Yrittäjätoria, jossa oli mukana alueen yrityksiä sekä toimijoita. Yhteisteltta osoittautui onnistuneeksi kokonaisuudeksi ja näyttely huipentui Tasavallan Presidentin Tarja Halosen vierailuun osastollamme. Jakson lopussa varmistui myös Tapiola-ryhmän asiakaspalvelukeskuksen perustaminen Kokkolaan. Palvelukeskus tulee sijaitsemaan entisessä Vaakunan kiinteistössä Rantakadulla ja se tulee työllistämään henkilöä. Palvelukeskuksesta käsin hoidetaan muun muassa Tapiola-ryhmän ruotsinkielinen asiakaspalvelu. Tämä työpaikkalisäys on merkittävä asia seudullemme. KOSEKin henkilökunnassa on tapahtunut muutoksia kauden aikana. Yritysasiamies Arto Ikola on siirtynyt KOSEKista muihin tehtäviin. Haluan tässä kiittää Artoa seudun eteen tehdystä työstä! Arton tilalle on yritysasiamieheksi valittu Jari-Heikki Laitinen, joka vastaa KOSEKissa ICT-, metallija kuljetusaloista. Jari-Heikki on aikaisemmin työskennellyt erilaisissa myynti- ja markkinointitehtävissä, lisäksi hänellä on yrittäjätaustaa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Jo alkanut syksy on monella tapaa haasteellinen. Myönteistä on se, että alueemme yritykset ovat ryhtyneet laajamittaiseen kehitystoimintaan, mikä heijastuu projektien määrän kasvuna. Tämä on positiivinen merkki ja hyvä asia, kun varaudutaan seuraavaa nousukautta varten. KOSEK on yrityksesi käytössä eri kehittämisasioissa. Hyvää alkaneen syksyn jatkoa! Toimitusjohtaja Jonne Sandberg 2

4 2 KOSEKin tilastot touko-elokuu 2009 KOSEKin henkilökunnalle kertyi touko-elokuussa 2009 yhteensä 369 tapaamista yrityksien, alueen muiden toimijoiden ja kuntien edustajien kanssa sekä eri projekteihin liittyen. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona käyntejä kertyi yhteensä 447 kappaletta. Käynteihin ei ole laskettu mukaan lyhyitä puhelimitse tapahtuvia yhteydenottoja tai neuvontaa. Mukaan ei ole myöskään laskettu KO- SEKin projektihenkilöstön käyntejä. Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli 52 prosenttia eli 192. Viime vuoden touko-elokuussa yrityskäyntejä oli vajaa 60 prosenttia eli 266 käyntiä. Uusia yrityskontakteja tarkastelujakson aikana solmittiin 22 kappaletta. Viime vuonna vastaava luku oli 17. Touko-elokuun aikana Kokkolan seutukunnassa perustettiin 25 yritystä ja asiakaskäyntejä Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxilla oli yhteensä 100 kappaletta seutukunnan alueella. Edellisvuonna vastaavana ajanjaksona perustettiin 37 yritystä ja asiakaskäyntejä oli 99. Seuraavissa kuvioissa esitellään käynnit kuluvalta vuodelta. Taulukossa esitellään käynnit sekä kuluvalta vuodelta että edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Kuvio 1. KOSEKin käynnit kunnittain touko-elokuu Seutukunnalla tarkoitetaan koko Kokkolan seutukuntaa koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan seutukunnan ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Lähestulkoon kaikki lohkoon Muu jaoteltavat käynnit koskettavat Kaustisen ja Pietarsaaren seutukuntia tai Keski-Pohjanmaan maakuntaa kokonaisuudessaan. KUNTA 2009 Määrä % KUNTA 2008 Määrä % Kokkola Kokkola Seutukunta Seutukunta Kannus Kälviä 4.9 Himanka Kannus Muu Himanka Lohtaja Muu Taulukko 1. KOSEKin käynnit kunnittain kappalemäärinä ja prosentteina touko-elokuu 2009 ja

5 Kuvio 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin touko-elokuu Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittämisorganisaatioita ja KOSEKin yhteistyöorganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntia eli Kokkolan seudun kuntia. TOIMIJA 2009 Määrä % TOIMIJA 2008 Määrä % Toimija Toimija Projekti Projekti Yritys Yritys Omistaja Omistaja Taulukko 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin kappalemäärinä ja prosentteina touko-elokuu 2009 ja

6 Kuvio 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin touko-elokuu Tervehdyskäynnillä tarkoitetaan ensimmäisiä yrityksiin tai muihin organisaatioihin suuntautuvia esittäytymiskäyntejä, joihin ei liity varsinaisesti kehittämistoimintaa. Lisäksi tervehdyskäynteihin lasketaan erilaiset onnittelu- ja muistamiskäynnit kuten yrityksen tai yrittäjän merkkipäivät. KÄYNNIN TYYPPI 2009 Määrä % KÄYNNIN TYYPPI 2008 Määrä % Tervehdyskäynti Tervehdyskäynti Hanke Hanke Kehittäminen Kehittäminen Ohjausryhmä Ohjausryhmä Messut Messut Koulutus Koulutus Taulukko 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin kappalemäärittäin ja prosentteina touko-elokuu 2009 ja

7 KOSEKin henkilöstön työtunnit Tapahtumat 8 % Mess ut 6 % Koulutus 3 % Työajo 2 % Yritykset 15 % Omistajat 1 % Toimijat 5 % Hankkeet 5 % KOSEKin projektit 9 % Toimistotyö 46 % Kuvio 4. KOSEKin varsinaisen henkilöstön työtunnit Työtunteihin ei ole laskettu mukaan KOSEKin hallinnoimien hankkeiden henkilöstön työtunteja. Uusyritysneuvonta käynnit kpl % käynnit kpl % Himanka 5 5,0 4 4,0 Kannus 8 8, ,2 Kokkola 87 87, ,8 Kokkolan seutukunta asiakkaat kpl % asiakkaat % Himanka 2 3,0 2 3,1 Kannus 8 11, ,4 Kokkola 57 85, ,5 Kokkolan seutukunta perustetut kpl % perustetut kpl % Himanka 1 4,0 2 5,4 Kannus 2 8,0 3 8,1 Kokkola 22 88, ,5 Kokkolan seutukunta Taulukko 4. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan. Mukana myös vastaavat luvut

8 3 Tilanne vastuutoimialoilla touko-elokuu Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden yrityksillä ei ole ollut Kokkolan seudulla oleellisia ongelmia. Yritykset ovat pärjänneet taantumasta huolimatta varsin hyvin. Monet ovat kehittäneet toimintaansa ja jopa investoineet tuotantoprosesseihin ja koneisiin. Erityisesti kalanjalostuslaitokset ovat kehittäneet toimintaansa voimakkaasti. Ainoastaan lihanjalostuspuolella on ollut vaikeuksia. Lomautuksia ja henkilökunnan vähennyksiä on myös KOSEKin toiminta-alueella ollut. Toisaalta samaan aikaan Kokkolassa on kesän aikana käynnistänyt toimintansa uusi teurastamo. Elintarvikepuolelle valmistellaan laajapohjaista, kolmivuotista pk- yritysten kansainvälistymishanketta Nature Craftia. Tällä hetkellä mukana valmisteluissa on mukana yhteensä viisi maakuntaa. 3.2 Hyvinvointiala Kevään työvoima- ja koulutustarveselvityksessä esiin tulleita tarpeita on otettu huomioon tämän kauden työssä. Yrityksille on Työ- ja elinkeinotoimiston kautta järjestetty koulutusta ja useita kehityshankkeita on viety eteenpäin yhdessä yrittäjien kanssa. Kehitystarpeita ja kehityshalukkuutta löytyy, mutta haasteena on edelleenkin rahoituksen saanti. Kehitysprojektien alkuvaiheiseen on vaikea löytää sopivaa rahoitusta. KOSEK tekee aktiivisesti yhteistyötä rahoittajien kanssa. Rahoitukseen liittyvä haaste on tuotu esiin, mutta vielä löytyy paranemisen varaa. Toukokuussa Kokkola City Runin yhteydessä järjestettiin yhteinen seminaari Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n KePLin kanssa. Teemana oli Työmotivaatio ja Työilo. Puhujina tilaisuudessa olivat soudun Olympia-hopeamitalistit Sanna Stén ja Minna Nieminen sekä heidän valmentajansa Ilona Hiltunen ja urheilupsykologi Christoph Treier. Tilaisuuden suosio osoitti, kuinka ajankohtainen teema on nykypäivän työelämässä. Kesäkuussa KOSEK osallistui Kannuksen Vapaa-aikakeskuksessa Taiteiden ja hyvinvoinnin yö - tapahtumaan. Hyvinvointiyrittäjyydestä tietoa tapahtumassa jakoi KOSEKin yritysasiamies Jennie Elfving. KOSEKin tehtäviin kuuluu myös valvoa yrittäjien etuja aluekehityksessä. Keski-Pohjanmaan liiton johdolla laaditaan parhaillaan maakunnalle oma hyvinvointistrategia. Strategia on tärkeä alan yrittäjille ja tulevan kauden aikana on tarkoitus aktivoida yritykset mukaan strategiatyöhön. 3.3 ICT Kevään aikana toteutettiin yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteinen kartoitus ICT - alan yritysten näkymistä. Kartoituksen perusteella alueen yritykset jakautuivat selkeästi niihin, jotka ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja hakevat myös uusia toimintoja, jotta pystyvät jatkossa edelleen työllistämään koko henkilökuntansa. Toinen ryhmä koostuu selkeästi yrityksistä, jotka kehittävät uusia tuotteita ja hakevat tuotteilleen uusia julkaisukanavia ja ovat halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä. 7

9 3.4 Kaivosala Kauden aikana panostettiin erityisesti litiumin jatkojalostukseen liittyvän toiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvien selvitysten tekemiseen. Litiumin jatkojalostuksen synnyttämiseksi mahdollisuuksia selvitettiin konsultin tekemän työn pohjalta. Konsulttityönä kartoitettiin potentiaaliset yritykset viidestä eri maasta. Työn tulokset hyödynnetään syksyn aikana. 3.5 Kemia Kokkolan Suurteollisuusalueen etablointien edistämiseen tähtäävä projekti jatkuu. Jakson aikana keskityttiin markkinointimateriaalien ja -toimintojen kehittämiseen. Projekti osallistui Chembio Finland ja Chemspec Europe -messuille, joissa KIP (Kokkola Industrial Park) oli mukana näytteilleasettajana. Lisäksi vierailtiin Achema -messuilla. Toimialaan liittyvien projektien toiminta on jatkunut vilkkaana ja projektit etenevät suunnitelmien mukaisesti. Muun muassa nahkateollisuuden jätteiden käsittelyhankkeen sekä komposiittijätteen kierrätyshankkeen toteutus etenee suunnitellusti. On myös valmisteltu uusia julkisia projekteja, jotka todennäköisesti lähtevät liikkeelle loppusyksystä. Taloudellinen tilanne heijastuu kuitenkin toimialan uusiin investointeihin. Investointeja valmistellaan huolellisesti ja niiden toteutuminen venyy usein epävarmuuden vuoksi. Talouden ennusmerkit antavat kuitenkin viitteitä paremmasta ja toimialalla on säästytty suuremmilta irtisanomisilta. 3.6 Mekaaninen puuteollisuus Mekaanisen puutuotealan yrityksissä kulunut kesä oli kaksijakoinen. Pienet puusepänliikkeet, joiden asiakkaina on kuluttajia, ovat menestyneet oikein hyvin. Heidän asiakaskuntansa ja liikevaihtonsa ovat kasvaneet. Nämä puusepänliikkeet ovat myös panostaneet kehittämiseen ja investoineet koneisiin ja laitteisiin ja jopa lisänneet henkilöstöään. Taantuman aikana kuluttajat ovat panostaneet enemmän olemassa olevien kiinteistöjensä remontteihin ja korjauksiin ja tämä on työllistänyt suorassa kuluttajakontaktissa olevia puusepänliikkeitä. Talopakettien kauppa elpyi kesän aikana lähes normaaliksi ja useimmat keväällä tehdyt lomautukset on peruttu. Puualan yritysten kehittämishanke R & D Wood toimii myös Kokkolan seudun yrityksissä aktiivisesti ja muutama alueen yritys on hankkeen kehittämisosioissa mukana. 3.7 Metalli ja laser Metalliteollisuus oli loppukevään aikana odottavalla kannalla. Keväällä ei vielä ollut selkeää suuntaa, minne markkinat ovat menossa. Osa yrityksistä on joutunut supistamaan tuotantoaan. Energiasektorille suuntautuneilla yrityksillä on selkeästi enemmän kyselyitä ja tilauskantaa kuin perinteisellä konepaja- ja alihankintateollisuudella. KOSEK järjesti toukokuussa alueen metalli- ja venealan yrityksille tutustumismatkan Jepualle KWH Mirka Ltd:lle sekä Ylihärmään perheyritys MSK Groupiin kuuluvaan Maaseudun Kone Oy:hyn. Matkalle osallistui noin 20 yritysten ja eri toimijoiden edustajaa. Vierailun aikana tutustuttiin molempien yritysten tuotantoon sekä Maaseudun Koneella lisäksi palkkausjärjestelmään sekä tuotannon ja laadun raportointiin. 8

10 Jakson aikana valmisteltiin messuosallistumisia syyskuun Alihankintamessuille sekä lokakuun Teolliset Palvelut messuille. 3.8 Palveluala KOSEK järjesti yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymän opistojen kanssa Äidin rooli nuoren ammatinvalinnassa -tilaisuuden äitienpäivän aattona toukokuussa. Tilaisuuden tavoitteena oli antaa nuorten vanhemmille ajankohtaista tietoa työelämän ja ammatinvalinnan kysymyksistä leppoisassa ilmapiirissä sekä auttaa vanhempia tukemaan omia nuoriaan heidän kohtaamissaan haasteissa. Tilaisuuteen kutsuttiin Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun 8-luokkalaisten vanhempia. Suomen maatalousnäyttely Farmari järjestettiin Kokkolassa KOSEKin ja Kase Yrityspalvelun yhdessä järjestämällä näyttelyosastolla, Keskipohjalaisella Yrittäjätorilla tuotteitaan esitteli ja myi 17 käsityö- ja elintarvikealan mikroyritystä Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista. Keskipohjalainen yrittäjätori sijaitsi samassa teltassa Kokkolan ja Kannuksen kaupunkien sekä Kaustisen seutukunnan kanssa. Mukana olleilta yrittäjiltä saatu palaute on ollut myönteistä ja yritykset ovat kiinnostuneita osallistumaan vastaaville yhteisosastoille myös jatkossa. Yrittäjien sijaispalvelutoiminnan käynnistämistä on kehitetty yhteistyökumppaneiden kesken. Tavoitteena on käynnistää toiminta viimeistään vuoden 2010 alussa. Kuluneella kaudella KOSEK järjesti yhteistyössä Ytyä naisyrittäjyyteen II hankkeen kanssa naisyrittäjäillan Himangalla Illan teemana oli itsensä johtaminen. 3.9 Turkistuotanto Turkisalalla tuli jo alkukesästä parempia uutisia varsinkin minkin hintojen kääntyessä nousuun. Loppukesästä uutiset ovat edelleen vahvistuneet. Lisäksi Kiinasta tulleiden uutisten mukaan Kiinan ketunnahkojen tuotanto on kääntynyt voimakkaaseen laskuun. Tämä tarkoittaa käytännössä alueemme kannalta sitä, että kiinalaisia ketunnahkojen ostajia tulee entistä enemmän Vantaan huutokauppoihin ja kysynnän lisääntyessä ketunnahkojen hinnat kääntynevät väistämättä nousuun. Haasteena turkisalalla on se, että omistajanvaihdostilanteissa uusia turkistuottajia ei tahdo löytyä riittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että turkistuottajien lukumäärä vähenee ja jäljelle jääneet tuottajat kasvattavat tuotantomääriään. Kesän aikana on myös voimistuvassa määrin keskusteltu turkistuotannon jatkuvuudesta EU:n alueella. Muutamissa vanhoissa EU- maissa ketun tarhakasvatusta ollaan kieltämässä. Viime aikoina myös Suomessa nämä kieltokeskustelut ovat lisääntyneet. Tällainen ilmapiiri saattaa heikentää alan tulevaisuudenuskoa ja on omiaan muun muassa hankaloittamaan uusien turkisalan yrittäjien löytämistä omistajanvaihdostilanteissa Veneteollisuus Venealalla mennyt kausi oli haastava. Taloudellinen tilanne on edelleen epävarma, mutta suuri osa yrityksistä uskoo tulevaisuuteen ja kehittää jatkuvasti omaa yritystänsä. Toukokuussa järjestettiin vene- ja metallialan yhteinen fact finding -matka. Matkan aikana vierailtiin Jepualla KWH Mirka Ltd:llä sekä Ylihärmässä perheyritys MSK Groupiin kuuluvissa Maaseudun Kone Oy:ssä. Tutustumiskäynnit tarjosivat mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa venealan yrittäjille. 9

11 Aluekeskusohjelman (AKO) toiminta jatkuu vielä tämän vuoden loppuun saakka ja KOSEK on ollut tiiviisti mukana tässä työssä. KOSEKin yritysasiamies Jennie Elfving toimii Vene-AKOn puheenjohtajana. Kauden aikana on muun muassa kehitetty alueellinen veneportaali, missä tullaan esittämään alueemme kaikki venealan yritykset. Portaali lanseerataan talven aikana. Vuoden vaihteessa AKO muuttuu koheesio- ja kilpailukykyohjelmaksi (KOKO). KOSEK on ollut aktiivisesti mukana myös KOKO -ohjelman valmisteluissa. 4 Hanketoiminta touko-elokuu 2009 Kuluneen tarkastelujakson aikana KOSEK on ollut mukana yhteensä 40 hankkeessa. Seuraavan sivun taulukossa on selvitetty kaikki ne hankkeet, joissa KOSEK on tämän toimintajakson aikana ( ) ollut kuntarahoitusosuudella mukana. KOSEK hallinnoi näistä Rekrytointi ja tulomuuttopalvelu-, Kokkolan suurteollisuusalueen etablointien edistämis-, Kannus- kehittyvä kaupunki- sekä YES keskus -hanketta. KOSEK toteuttaa myös Lentokentän kehittämishanketta yhteistyössä Oy Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordian kanssa. KOSEKin hallituksen päätöksellä kuntarahoitusta on tarkastelujakson aikana myönnetty Ketekin hallinnoimille Nanosovelluskeskus Napce- hankkeelle ja Ympäristöystävällisen materiaalitekniikkaosaamisen ja verkostojen kehittämishankkeelle, Keski-Pohjanmaan aikuisopiston hallinnoimalle Gateway -hankkeelle, Firmaxin toteuttamalle Kakkosvaihde- hankkeelle sekä Viexpon Vientineuvoja- hankkeelle. 10

12 Hankkeet Projekti Org. Aika Päärahoittaja TL Budjetti KOSEK KIP Kosek Liitto/Te-kesk EAKR KP-Lento Concordia Liitto mkr Huomio Myyntiin Centria Liitto EAKR EBusiness Chydenius Liitto EAKR Hyvinvointi framille Centria Liitto EAKR YES-Keskus Posek Opetushallitus MSESR PETO Chydenius Te-keskus EAKR Wimotech Chydenius LSLH EAKR Hyvinvoiva työikäinen Centria Liitto EAKR Minepolis KPAIKK Liitto EAKR Multipolistoiminnan.. Ketek Liitto EAKR Poski Liitto Liitto EAKR Welmed labs Chydenius Liiitto EAKR Mobilepoint Centria Liitto EAKR Ytyä2 KPAIKK Liitto EAKR Kasku Centria Liitto EAKR R&D Wood Centria Liitto EAKR Laatuoske Koulutusyht LSLH EAKR Palvelualojen liiketoim KPAIKK Liitto EAKR Konepaja 2010 KPAIKK LSLH EAKR Teollisuuuden komp Ketek LSYK EAKR Tulevaisuuden e-oppia Centria LSLH EAKR VERKOTUT Chydenius LSLH EAKR The wonder of fur Centria LSLH MSESR Maakunnallinen pals Centria Liitto EAKR Mittaava käynnissäpito2 Centria LSLH ESR Chemplant 2 Centria LSLH EAKR Start Up KPAIKK Te-keskus MSESR Natursten i BA GTK Muu Botnia Atlantic Treenataan KPAIKK Te-keskus ESR Vaihtovalmennusohj. KPAIKK Te-keskus ESR E-PAKKI KPAIKK LSLH EAKR LuTek Chydenius Liitto EAKR OSKE 2009 Ketek Muu Muu Rekrytointi ja tulomuutto Kosek Liitto EAKR Nahkajäteselvitys Ketek Ympäristökes EAKR Venemestarin talo Ketek Muu Muu Viexpon vientineuvoja Viexpo Muu Muu North Rull Chydenius Liitto EAKR Kannus-kehittyvä kpki Kosek Liitto Muu KTT Luova KP Koulutusyht Liitto MKR Yhteensä Taulukko 5. Hankkeet touko-elokuu

13 4.1 Rekrytointi- ja tulomuuttohanke Tarkastelujakson aikana rekry -palvelussa on panostettu aluemarkkinointiin. Jakson aikana projekti osallistui Äidin rooli nuoren ammatinvalinnassa -tapahtuman järjestämiseen. Tapahtumassa tuotiin esiin seutukunnan elinkeinoelämän tulevaisuuden näkymiä 8-luokkalaisten äideille. Tapahtumassa esiteltiin alueen kärkitoimialojen tilannetta nyt sekä ennakoitiin tulevaisuuden työvoimantarpeita. Projekti osallistui myös Kokkola-Pietarsaari lentokentällä järjestettyyn Ilmailupäivään. Toukokuun loppupuolella oltiin mukana alueen yhteisosastolla Chembio -messuilla Helsingissä. Osastolla esittäytyi alueen kemianalan yrityksiä sekä alueen toimijoita. Heinäkuun lopulla Kokkolassa järjestettiin Farmari-maatalousnäyttely, missä projektilla oli iso rooli yhteisosaston järjestämisessä. Yhteisosastolla esittäytyivät Kokkolan kaupunki, KOSEK, Kannuksen kaupunki, Kaustisen seutukunta sekä seutukuntien pienyrittäjistä koottu yrittäjätori. Yhteisosastolla haettiin näkyvyyttä alueelle. Pienille käsityö- ja elintarvikeyrityksille yrittäjätori loi mahdollisuuden esittäytymiseen sekä markkinointiin. Farmari-viikonlopun kruunasi presidentti Tarja Halosen vierailu yhteisosastolla. Tarkastelujakson aikana CV-klinikan toiminta on jatkunut yhteistyössä TE -toimiston kanssa. CVklinikalle on osallistunut 90 henkilöä. Urasuunnittelukoulutus on alkanut yhteistyössä yliopistokeskuksen kanssa ja siihen on osallistunut 23 henkilöä. Osaajapankin saldo tarkasteluhetkellä on 320 cv:tä. 4.2 Omistajanvaihdospalvelu Toukokuussa jatkettiin yhteisen Omistajanvaihdoskeskus NEXTIAn muodostamista koskevia neuvotteluita. Projektille päädyttiin hakemaan rahoitusta. Projektiin osallistuvat KOSEK ja Oy Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia, aiemmin kaavaillun KASEn jättäytyessä tässä vaiheessa pois yhteistyöstä. Budjetin ja toimintarungon hahmotuttua projektihakemus jätettiin Keski- Pohjanmaan liittoon, joka suhtautui hakemukseen myönteisesti. Lopullista päätöstä odotellaan saatavaksi lokakuun alussa. Samanaikaisesti käytiin läpi jäljelle jääneet Omistajanvaihdosrenkaan jäsenehdokkaat. Näiden kesken tullaan järjestämään seudullisen omistajanvaihdosyhteistyöelimen perustava kokous vuoden jälkimmäisellä kolmanneksella. Omistajanvaihdosrenkaalle laadittiin kirjallinen yhteistyösopimus. Elokuussa järjestettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa yrityksille ja yrityskehittäjille suunnattu yhtiömuotokoulutus. Lokakuussa tullaan järjestämään omistajanvaihdosaiheinen koulutusilta, joka keskittyy erityisesti yrityksen myyntikunnon kehittämiseen. Toinen vuosikolmannes oli varsin hiljaista aikaa varsinaisten omistajanvaihdosyritysten suhteen. Puhelimitse seurattiin säännöllisin väliajoin käynnissä olevia 67 omistajanvaihdostapausta. Yrityskäyntejä kertyi ainoastaan 24. Tämä johtui osaksi siitä, että omistajavaihdosyrityksien keskuudessa oli passiivisuutta viedä omia vaihdosprosesseja eteenpäin. Kesän jälkeen uusia, yrittäjälähtöisiä kontakteja on kuitenkin tullut noin yksi viikossa, mikä tarkoittanee toisaalta markkinoiden piristymistä ja toisaalta omistajanvaihdospalvelun tunnettuuden kasvua. 12

14 4.3 YES- yrittäjyyskasvatuskeskukset projekti Toukokuun alussa YES- keskuksen toimintamallia esiteltiin Opetushallituksen järjestämässä Yrittäjyysfoorumi -seminaarissa Helsingissä. Toukokuun alussa valmistui Kokkolan sivistystoimeen uusi yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma. Siinä pyritään painottamaan Opetusministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoja julkaisun periaatteita ja maamme yrittäjyyskasvatuksen tutkijoiden mietteitä tämän päivän koulujen yrittäjyyskasvatuksesta. YES- keskukset ovat tehneet yhteistyötä Työ ja Elinkeinoministeriön kanssa ja olivat mukana rekrytoimassa nuoria yhteispohjoismaiselle emax yrittäjyysleirille, joka järjestettiin elokuussa Örebrossa, Ruotsissa. Suomesta leirille valittiin 50 nuorta, joista kolme oli Kokkolasta. Hankkeen kumppanuuskoulun, Torkinmäen kanssa tehty tiivis yhteistyö huipentui NY- 6h -leiriin keväällä. Länsipuiston koulun koulutetut 8.- ja 9.- luokkalaiset oppilaat toimivat opettajina/leiriohjaajina. Kaikki Torkinmäen 6.- luokkalaiset osallistuivat leirille. Yhden koulupäivän aikana luotiin oma tuote, jota markkinoitiin leirin loppuhuipentumassa. Opetushallitukselta saatiin lisärahoitusta, joka mahdollisti starttirahan kuudelle uudelle YES- keskukselle. Kehittämishankkeen nimi on YES- yrittäjyyskasvatuskaupunkikeskukset. Sen puitteissa perustettiin YES- keskukset Ouluun, Jyväskylään, Tampereelle, Espooseen, Vantaalle ja Helsinkiin. YES- keskukset tuottavat konkreettisesti yrittäjyyskasvatusta tukevia palveluja perusopetukseen ja toiselle asteelle. Palveluina ovat koulutukset, materiaalit, opetussuunnitelmien kehittämispalvelut, koulu-yritysyhteistyön mentoroinnit ja Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimistopalvelut. Toukokuun ja kesäkuun aikana työstettiin uusia YES- keskuksen koulutusmateriaaleja. Uusi YES- Box yrittäjyyskasvatuksen opetusmateriaali saatiin valmiiksi toimitettavaksi kouluille sopivasti Yrittäjän päivän materiaaliksi. Elokuussa järjestettiin YES- projektipäälliköiden syystreenit Tampereella. Aiheena oli muun muassa YES- brändin luominen. Yhteistyötä on viritelty Vaasassa toimivan Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen koordinointiprojektin kanssa. Nuori yrittäjyys -toimintaan, erityisesti Vuosi yrittäjänä ohjelmaan mukaan lähtevät koulut ovat olleet yhteydessä YES- keskukseen ja toivoneet ideoita uusille yrityksille. Maakunnan kouluille on järjestetty yritysvierailuja YES- vierailujen yhteyteen. 13

15 4.4 Kannus-kehittyvä kaupunki -projekti Projektin toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti Kannuksen olemassa oleviin yrityksiin. Kehittämisja investointihankkeiden myötä tavoitteena on kehittää yritystoimintaa siten, että yritysten rekrytointitarpeet lisääntyvät. Toimenpiteitä kohdennetaan myös uuden liiketoiminnan saamiseksi liiketoimintaedellytyksiä selvittämällä. Aluemarkkinointi elinkeinoelämän näkökulmasta on yksi osa projektia. Tavoitteena on positiivisen mielikuvan luominen. Touko-elokuussa oli yhteensä 11 toimija- ja sidosryhmätapaamista ja yrityskäyntejä 24 kappaletta. Yrityskäynnit kohdistuivat pääasiassa palvelualan yrityksiin johtuen niiden aktiivisista yhteydenotoista. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston PLU- hankkeen (Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishanke) kanssa keväällä alkanutta yhteistyötä päätettiin jatkaa kesälomien jälkeen kartoittamalla yritysten kehittämistarpeet yrityskohtaisesti yrityskäynneillä. Yrityskäynneillä esille tulleet investointi- ja kehittämistarpeet vietiin tiedoksi jatkotoimenpiteitä varten KOSEKin yritysasiamiehille tai muille toimijoille. Projektin alusta lukien on käynnistynyt reilut 20 jatkotoimenpidettä. Kannus kehittyvä kaupunki projekti oli mukana järjestämässä Kannuksen Vapaaaikakeskuksessa kesäkuussa toteutunutta Taiteiden ja Hyvinvoinnin Yö -tapahtumaa. KOSEKilla oli tapahtumassa esittelypöytä. Toukokuussa käynnistyi yhteistyö Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n kanssa. Yrityksille tarjottiin mahdollisuutta sähköiseen markkinointiin KauppaTori/Kannustorilla, missä yritys voi blogityökalun avulla kertoa tuotteistaan ja palveluistaan. Mukana on 12 yritystä. Kannus ihan hyvä paikka asua ja viihtyä te moituksia julkaistiin maakuntalehdessä ja paikallislehdissä. NYT -hankkeen kanssa yhteistyössä toteutui toukokuussa Lestijoki- ja Perhonjokilaakso -lehtien liitteessä Kannus-sivu. Lehdet jaettiin muun muassa paikkakunnalta pois muuttaneille. Farmari -maatalousnäyttelyyn osallistuttiin omalla näyttelyosastolla sekä yhteistyössä Kannustalo Oy:n kanssa näyttävillä ulkomaitolaitureilla Keskipohjalaisen Yrittäjätorin yhteydessä. Messuosastolla oli mukana myös Kannuksen kaupungin johdon edustajia. Projekti on mukana suunnittelemassa Kannusta laulaen -kuorofestivaaleja vuodeksi 2010 sekä Maaseutuasumisen messuja vuodeksi

16 5 Viestintä touko-elokuu 2009 KOSEKin ulkoisen viestinnän tehtävänä on informoida eri sidosryhmiä KOSEKin toiminnasta ja toimintaympäristöön vaikuttavista asioista sekä lisätä KOSEKin ja KOSEKin palveluiden tunnettuutta sidosryhmien keskuudessa. Samalla tehtävänä on lisätä seutukunnan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tunnettuutta niin seutukunnan sisällä kuin seutukunnan ulkopuolellakin. KOSEK osallistuu ja vaikuttaa alueen elinkeinoelämää koskevaan keskusteluun aktiivisena toimijana. Omalla toiminnallaan ja viestinnällään KOSEK pyrkii vahvistamaan verkostoitumista ja yhteistyötä alueen eri kehittäjäorganisaatioiden välillä sekä vahvistamaan toimijoiden välistä viestintää. 5.1 Tapahtumat KOSEK järjestää sekä itse että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa elinkeinoelämän tilaisuuksia ja tapahtumia. Näiden tilaisuuksien ja tapahtumien tarkoituksena on alueen yrittäjien, elinkeinoelämän toimijoiden, aluekehittäjien ja kuntapäättäjien informointi uusimmista elinkeinoelämän palveluista, muutoksista toimintakentässä sekä muista ajankohtaisista elinkeinoelämään ja kehittämistoimintaan liittyvistä asioista. Tilaisuuksien ja tapahtumien tarkoituksena on nostaa keskusteltavaksi elinkeinoelämän ajankohtaisia teemoja, lähentää eri toimijoita sekä edistää yrityksien ja muiden toimijoiden verkottumista. Osa tilaisuuksista on suunnattu jonkin tietyn toimialan yrityksille ja toimijoille, kun taas osa tilaisuuksista on yleisiä, toimialasta riippumattomia. KOSEKin järjestämistä tilaisuuksista tiedotetaan yleensä KOSEKin nettisivuilla, Yritystalo Evaldin uutiskirjeessä, alueen nettipohjaisessa Tapahtumakalenterissa sekä alueen sanoma- ja paikallislehdissä. Lisäksi tietyissä tapauksissa yrittäjille lähetetään kutsu suoraan sähköpostitse ja/tai postitse. Touko-elokuussa järjestettiin neljä tilaisuutta. Tilaisuuksissa oli lähes 170 osallistujaa. Toukokuun alussa Kokkola City Runin yhteydessä järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan kauppakamarin ja KePLin (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n) kanssa luentotilaisuus aiheesta Työmotivaatio ja työilo. Äitienpäivän kynnyksellä järjestettiin jo neljättä kertaa Äitien rooli nuoren ammatinvalinnassa tapahtuma yhdessä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston kanssa. Toukokuussa järjestettiin myös tutustumismatka vene- ja metallialan yrityksille sekä Osaava naisyrittäjäilta te ta Himangalla yhteistyössä Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen kanssa. Tilaisuuksien lisäksi KOSEK osallistui näyttelyosastolla toukokuussa suuren suosion saaneeseen Ilmailupäivään Kokkola-Pietarsaari lentokentällä sekä ChemBio Finland 09 messuille Helsingin messukeskukseen. Kesäkuussa KOSEK oli esillä Kannuksen Vapaa-aikakeskuksessa Taiteiden ja hyvinvoinnin yössä sekä heinä-elokuun vaihteessa Farmari-näyttelyssä Keskipohjalaisella Yrittäjätorilla. Keskipohjalaisella Yrittäjätorilla järjestettiin paneelikeskustelu aiheesta Suomalainen ruoka tuottajalta ruokapöytään. Paneelissa keskusteltiin muun muassa suomalaisen ruuan nykytilasta: mistä hinta koostuu, ruuan alkuperästä, tuotantotavoista ja menetelmistä, jakelusta sekä tulonjaosta ruokaketjussa. Paneelin juontajana toimi toimittaja Outi Airola, Keskipohjanmaa/MTV3 ja panelisteina olivat alueemme kansanedustajat sekä elinkeinoelämän edustajat. Tervaporvari 2009 julkistettiin perinteisesti kesäkuun alussa Kokkolan kesän avauksen ja Kauppahuoneen markkinoiden yhteydessä. Tervaporvariksi valittiin Eino Laukka. 5.2 KOSEK mediassa Keskipohjanmaan toimialateemanumeroihin liittyen KOSEKilla oli ilmoitukset Kuljetus ja Veneilyja Erä teemanumeroissa jakson aikana. Keskipohjalaiseen Yrittäjätoriin liittyen KOSEKilla oli 15

17 ilmoitukset Keskipohjanmaan ja Österbottens Tidningin/Vasabladetin Farmari liitteissä sekä Kokkola-lehdessä ja Kokkolan Sanomissa. Keskipohjalaiseen Yrittäjätoriin liittyen julkaistiin myös kiitosilmoitukset Kokkola-lehdessä ja Lestinjokilehdessä. Yritysasiamies Arto Ikolan siirtyessä toisiin tehtäviin hänelle seuraajaa haettiin kolmella työpaikkailmoituksella. KOSEK oli touko-elokuussa esillä lähes 16 uutisjutussa. Jutuissa käsiteltiin KOSEKin järjestämiä tapahtumia kuten Työmotivaatio ja työilo luentotilaisuutta, Äitien rooli nuoren ammatinvalinnassa tapahtumaa, Keskipohjalaista Yrittäjätoria sekä siellä järjestettyä paneelia suomalaisesta ruuasta. Osa jutuista liittyi KOSEKin uuteen toimitusjohtajaan Jonne Sandbergiin, venealan näkymiin ja Kokkolan Suurteollisuusalueeseen. 5.3 Verkkoviestintä KOSEKin viestinnän yhtenä tärkeänä painopisteenä on verkkoviestintä. KOSEKin www-sivujen kautta tiedotetaan KOSEKin ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Lisäksi sivujen tarkoituksena on tarjota perustietoutta ja linkkejä yrityskehittämiseen liittyen. Sivuilla sijaitsevat myös Kokkolan seudun yritysrekisteri ja toimitilarekisteri. Touko-elokuun aikana KOSEKin www-sivuilla vieraili yhteensä yksilöityä kävijää. Käyntejä oli yhteensä Yritysrekisteri, yritysrekisterin yrityshaku sekä toimitilarekisteri pitävät edelleen paikkansa KOSEKin www-sivujen suosituimpina sivuina. KOSEKin www-sivujen kävijämäärät on esitetty taulukossa 6. Käynnit KOSEKin www-sivuilla Käynnit Absoluuttiset yksilöidyt kävijät (henkilöä kävi tässä sivustossa) Näyttökerrat Keskimääräiset näyttökerrat 4,57 4,38 4,23 5,54 (sivua/käyntikerta) Taulukko 6. KOSEKin www-sivujen käynnit touko-elokuussa 2009 KOSEKin nettisivuilla on marraskuusta 2004 lähtien julkaistu kuukausittain esittely jostakin alueemme yrityksestä otsikolla Kuukauden yritys. Juttujen tavoitteena on nostaa esiin Kokkolan seudun monipuolista elinkeinorakennetta ja yrityksiä eri toimialoilta sekä osoittaa konkreettisesti, kuinka monipuolista osaamista alueen yrityksistä löytyy. Touko-elokuussa esiteltiin Karpin Viherkeskus, Oy TradingESS Ab, Oy Trio Trading Ab sekä Tmi Marianne Uusitalo. Yritystalo Evaldin sähköisellä uutiskirjeellä Yritystalo Evaldin toimijat tiedottavat kerran kuukaudessa asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen ajankohtaisista tapahtumista, koulutuksista sekä muista ajankohtaisista asioista kuten uusista palveluista, hankkeista, hakuajoista, nimityksistä ja muusta ajankohtaisesta toiminnasta. Uutiskirje lähetetään sidosryhmille sähköpostitse ja se on luettavissa muun muassa KOSEKin www-sivuilta. Tarkastelujakson aikana uutiskirje julkaistiin kolme kertaa. 16

18 6 Työllisyyskatsaus elokuu 2009 Työllisyys näytti Pohjanmaan TE-keskuksen tilastojen mukaan alueellamme tarkastelujakson lopussa, elokuussa 2009 seuraavalta (taulukko 7). Kunta Työttömyys Työttömyysaste Työttömien muutos 2009 elokuu (-väh./+lis) % % Himanka 40 10,0 42,1 Kannus 78 8,7 51,0 Kokkola 753 9,9 55,3 Yhteensä 871 Keski-Pohjanmaa ,3 51,0 Kokkolan seutukunta 871 9,8 54,1 Kaustisen seutukunta 159 7,8 38,9 Pietarsaaren seutukunta 849 8,3 82,0 Keski-Pohjanmaan työvoima Kokkolan seutukunnan työvoima Kaustisen seutukunnan työvoima Pietarsaaren seutukunnan työvoima Taulukko 7. Työllisyysluvut Kokkolan seutukunnassa elokuussa Kuntien kaikkien lukujen summa ei välttämättä ole yhtä suuri kuin työvoimatoimiston (seutukunnan), joissa mukana on lomautetut, ja työtön voi myös olla toimiston alueen ulkopuolella. 17