Kesäisiä muistoja SAATESANAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäisiä muistoja SAATESANAT"

Transkriptio

1 SAATESANAT Kesäisiä muistoja Seisoin rantakalliolla ja seurailin myrskyn nousemista järven takaa. Voimistuva tuuli sai haapojen havinan peittymään havupuiden huminan alle ja teki laineista korkeita vaahtopäitä. Keskellä tuulen tuiverrusta lenteli lokki, joka aina uudelleen kohosi korkeuksiin, levitti siipensä ja antautui myrskytuulen kannettavaksi. Elämä on täynnä pieniä ja suurempia myrskyjä. Lokki muistutti minua siitä, että elämän tuuliin saa heittäytyä avoimin sydämin. Elämä kantaa. Välistä kuitenkin kaikki uhkaa peittyä vaahtopäiden alle eikä maata näy missään. Silloin luottamuksellinen keskustelu hyvän ystävän kanssa voi auttaa. Myös Saksan suomalaispappeihin saa rohkeasti ottaa yhteyttä. Kenenkään ei tarvitse kärsiä haaksirikkoa. An einem heißen Sommertag betrachtete ich das Weizenfeld. Still standen die Halme und streckten ihre Ähren der Sonne entgegen. Das sichtbare Wachstum war beendet, aber die Körner brauchten noch Zeit. Im unsichtbaren reifte die Ernte. Manchmal passiert auch im Leben ganz viel gerade da, wo scheinbar nichts passiert. Rainer Maria Rilke schrieb einmal einem Freund: Ich möchte Sie, so gut ich es kann, bitten, Geduld zu haben gegen alles Ungelöste in Ihrem Herzen und zu versuchen, die Fragen selbst liebzuhaben wie verschlossene Stuben und wie Bücher, die in einer fremden Sprache geschrieben sind. Forschen Sie jetzt nicht nach Antworten, die Ihnen nicht gegeben werden können, weil Sie sie nicht leben könnten. Und es handelt sich darum, alles zu leben. Leben Sie jetzt die Fragen. Vielleicht leben Sie dann allmählich, ohne es zu merken, eines fernen Tages in die Antwort hinein. Rohkeutta ja voimia syysarjen tuuliin ja virkistäviä hetkiä Renkaan parissa, Mut und Geduld für die Herausforderungen des Alltags und gemütliche herbstliche Stunden mit der vorliegenden Rengas-Ausgabe, Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin Kuva/Foto Timo Prinz Muista: Aluepäivät/Regionaltage Etelä/Süd Stuttgart Länsi ja lounas/südwest und West Köln Itä ja pohjoinen/ost und Nord Bad Bevensen Päiväkävijätkin ovat tervetulleita! Lisätietoja alueesi suomalaispapilta.

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Siirtolainen ei tule koskaan takaisin, vaikka hän palaisikin kotiin, lainasi tutkija-amanuenssi Seija Johnson Mauricio Rojasia Kirkon ulkosuomalaistyön seminaarissa Kokkolassa. Mietteitä siitä, miten siirtolaisuus muuttaa ihmistä ja muita kuulumisia Kokkolan helteisestä viikonlopusta kertoo SKTK:n puheenjohtaja Eva Otremba sivulla 4. 4 Mitä tapahtuisi, jos Jumala avaisi itselleen Facebook-profiilin? Lounaisen alueen suomalaispappi Anssi Elenius kehittelee kuukauden sanassaan sivulla 5 mielenkiintoisen ajatusleikin. Jumalaan täytyy edelleen pitää yhteyttä perinteiseen tapaan. Facebookissa voit kuitenkin vaihtaa kuulumisia vaikkapa saksansuomalaisten omassa renkaassa. 5 Voimaa vertaistuesta Syksyn sateet ja talven pimeys ajavat tupaan. Ohi ovat retket ulkoilmassa. Miten olisi viikonloppu suomalaisseurassa? Syksyn ja talven toimintakalenteri tarjoaa naisten seminaareja, kaksikielisyyspäivää ja jatkorippikoulua. Etsi oma tapahtumasi sivuilta 6 ja 8 ja ilmoittaudu! 6 Voiko ystävyys päättyä ruisleipään? Humoristisen näkökulman leivän merkityksestä suomalaisessa kulttuurissa tarjoaa nimimerkki Reissumies kirjoituskilpailun voittaneessa jutussaan (s ). Raadilla ei ollut runsaudenpulaa, sillä julkaistavia kirjoituksia ei tullut enempää. Koska päätös oli varsin helppo, raati sen sijaan intoutui vaihtamaan ajatuksia näkkileivästä. Sydämelliset onnittelut ja kiitos Reissumiehelle innoittavasta kirjoituksesta! 14 Schuhe aus Preiselbeerblättern? Die finnische Künstlerin Anni Rapinoja bearbeitet verschiedene Naturmaterialien zu Kunstobjekten. Zusammen mit 16 anderen Kunstschaffenden aus Nordfinnland stellt sie ihre Werke im Rahmen des Ausstellungsprojektes Arctic Heat in Berlin aus. Anniina Majanlahti gibt Ihnen weitere Informationen dazu auf Seite

3 Ajankohtaista nyt /Aktuelles 29 Missä olet, suomalainen mies? Suomalaisen kirkollisen työn aloittivat pääasiassa naiset. Mutta Saksassa asuu myös suomalaisia miehiä. Työmme puitteissa onkin tarjontaa myös only for men kantapöytää, urheilua, keskustelu- ja saunailtoja. Tarkista oman seurakuntasi tilanne seurakuntasivuilta ja tule mukaan. Tarvittaessa voi aloittaa jotain uuttakin. Mieskin. Kuva/Foto Rasmus Rasmussen 46 Wer war schon mal in Berris? Unser ältestes Familienmitglied, die finnische Gemeinde Köln, wird 40. Es gibt so viele schöne Erinnerungen rund um Berris, in mündlicher Überlieferung. Nun sollen sie schriftlich festgehalten und gesammelt werden damit nach uns auch die nachfolgenden Generationen sich daran erfreuen können. Die kleinsten Erinnerungen zählen. Weitere Informationen auf Seite 46. Aikuisten jatkorippikoulu klo Tuomaan tuvassa Hannoverissa Aikuisten jatkorippikoulussa pohditaan, mitä usko oikein on. Mitä on elämä? Liittyvätkö nämä kaksi yhteen? Aikuisella on jo aivan eri lailla elämänkokemusta kuin viisitoistakesäisellä rippikoululaisella. Uskonkysymyksetkin näyttäytyvät uudessa valossa, kun niitä peilaa oman elämän tapahtumia vasten. Kuka on vastuussa maailmasta? Mitä merkitsee johdatus tahdotonta alistumista Kaikkivaltiaan käsittämättömään tahtoonko? Vai aikuista vastuunottoa omista ratkaisuista, Jumalan rakastavan katseen alla? Pohdimme yhdessä kristinuskon keskeisiä sisältöjä omien elämänkokemustemme valossa riemullista yhdessäoloa, laulamista ja hiljentymistä unohtamatta. Jokaisella on annettavaa, jokainen voi saada jotain. Anna Jumalan yllättää!

4 Siirtolainen ei koskaan tule entiselleen Helteisenä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kokoontui noin 80 osanottajaa 27. Kirkon ulkosuomalaistyön seminaariin Kokkolaan. Tänä vuonna aiheena oli Luterilainen identiteetti ja suomalaisuus. Piispamme Wille Riekkinen piti raamattutunnin aiheesta Elämän Puu. Hän kertoi pihassaan olevasta korkeasta männystä: Tarkkaillessani puuvanhusta olen huomannut, että se pyrkii sinkoamaan käpynsä ajan koittaessa mahdollisimman pitkälle puusta. Se on elämän voiman, toivon merkki. Tähän tulisi pyrkiä myös modernin ulkosuomalaistyön: puusta pitkälle maan ääriin saakka, mutta yhteys elämän puuhun säilyttäen ja sitä vaalien. Meillä kaikilla on mahdollisuus edesauttaa tietä tasoittamalla ja maaperää valmistamalla sanoin ja sävelin, olemalla luterilaisia kristittyjä. Tärkeintä tuossa työssä on muistaa, että ei ole tarkoitus perustaa omia keitaita, versoviljelmiä saatikka kirkkoja. Tarkoitus on raivata juuritilaa elämän puulle, Jumalan viisaudelle, Kristukselle. Kokkolan kaupunki viettää tänä vuonna 390- vuotisjuhliaan. Tästä syystä kokoontumispaikaksi oli valittu juuri Kokkola, jonka kaupungintalo tarjosikin tapahtumalle hienot puitteet. Kaupunki kutsui meidät illalliselle ihanaan vanhaan museo-kivitaloon (Roosin talo). Illallisen yhteydessä saimme kuulla musiikkia ja esitelmän siirtolaisuudesta. Kokkolasta on lähtenyt vuosien välillä noin ihmistä maailmalle. Me ulkosuomalaiset sovimme siis hyvin Kokkolaan. Esitelmöitsijä, tutkija-amanuenssi Seija Johnson siteerasi mm. Mauricio Rojasia: Siirtolainen ei tule koskaan takaisin, vaikka hän palaisikin kotiin. Matka muuttaa hänet pysyvästi. Siirtolaisuudesta tulee hänen helmasyntinsä. Hänen matkansa tulee erottamaan hänet siitä, mikä aikaisemmin oli itsestään selvää, luonnollista ja yksiselitteistä. Hän tulee vastaisuudessa tarkastelemaan itseään, juuriaan ja kotimiljöötään etäisyydeltä, jota hän ei voi häivyttää. Mauricio Rojas on syntynyt 1950 Santiago de Chilessä ja tullut Ruotsiin pakolaisena Nykyään hän on Ruotsin kansalainen, kansanedustaja ja hänen erikoisalaansa ovat maahanmuuttajat ja integraatio. Seminaarin ohjelmaan mahtuivat myös esitelmät luterilaisesta identiteetistä ja luterilaisesta ABC-kirjasta, Sininauhasäätiön performanssiesitelmä, juhlajumalanpalvelus, ohjattu kaupunkikierros ja Kokkolan seurakunnan maahanmuuttajaryhmän esitys. Jumalanpalveluksessa turistipapit siunattiin tehtäviinsä. Oli antoisa kokemus kuulla uusia ajatuksia ja tavata ulkosuomalaisia eri puolilta maailmaa. Eva Otremba Kuvat: Susanna Merikanto-Timonen Ulkosuomalaisia Kokkolan auringossa Piispa Wille Riekkinen

5 kuukauden Sana Jumalan kasvot Mitä tapahtuisi, jos Jumala avaisi itselleen Facebook-profiilin? Jo pelkkä tieto siitä, että Jumala harkitsee liittymistä sosiaalisen verkoston jäseneksi internetissä saisi Hänen kannattajansa liikkeelle. Fanit perustaisivat Facebookissa erilaisia ryhmiä sen mukaan, miten he ajattelevat parhaiten ilmaisevansa totuuden kristittyjen kolmiyhteisestä Jumalasta. Facebookin käyttäjät voisivat sitten valita, mistä ryhmästä tykkäävät ja osallistua ryhmän keskusteluun odottaessaan Jumalan liittymistä Facebookiin. Sitten kun Jumala todella avaisi Facebook-profiilinsa, alkaisi suuri julkinen jännitysnäytelmä. Miljoonat käyttäjät pyytäisivät häntä heti ystäväkseen samoin kuin kaikissa sosiaalissa verkoissa etsitään kavereita ja tuttuja, joihin halutaan saada viritetyksi uusi elektroninen yhteys. Ennen ystäväksi pääsemistä Jumalan tulisi vastata jokaiseen ystävyyspyyntöön, joten mielenkiinto kohdistuisi siihen, kenet Hän klikkaisi kaverikseen. Ehkä Jumalalla olisi aikaa ja nopeutta pyytää miljoonia maailman tärkeissä asemissa olevia poliitikkoja Facebook-kavereikseen. He voisivat sitten kerskailla tärkeydellä, olisivathan he Jumalan erityisesti kaveriksi kutsumia ihmisiä. Jumalan profiilisivulla eli seinällä alkaisi välittömästi ystäväverkon vilkas keskustelu ja elämän tapahtumien vaihto kuvin ja videoin. Jumalan kaverit katsoisivat monta kertaa päivässä, mitä Hänelle on tapahtunut ja kuinka Hän kommentoi kaveriensa kirjaamia edesottamuksia. Myös henkilökohtaisten viestien määrä Jumalan ja apua tarvitsevien ihmisten välillä kasvaisi huomattavaksi. Tämä ajatusleikki Jumalan liittymisestä Facebookin käyttäjäksi kertoo, kuinka helppoa on kuvitella Kaikkivaltias ihmismäiseksi olennoksi. Vaikka juutalais-kristillinen perinne usein kuvailee Jumalaa persoonallisena ja kertoo ihmisten kohdanneen Hänet henkilökohtaisesti, eivät Raamatussa kerrotut kohtaamiset tapahtuneet kasvokkain. Luojan suuruus estää tasavertaisen tapaamisen: ihminen kuolisi, jos joutuisi kasvotusten Kaikkivaltiaan kanssa, sillä Jumala on ylivertainen voima, valta tai mahti. Suoran kontaktin sijasta Israelin kansan johtajat ja profeetat saivat tai kuulivat Jumalan tahdon sanoitettuna ja julistivat saamansa sanan toteuttamisen tärkeyttä vedoten sen antajan eli Jumalan suvereeniin kaikkivaltiuteen. Kristillinen kirkko julistaa, että kolmiyhteinen Jumala on suvereenista vallastaan huolimatta puhdas hyvyys ja rakkaus. Varhaiset kristityt ikuistivat Kristuksen mosaiikkina kirkon holvikattoon, josta Pantokrator, ylösnoussut kirkon Herra kaikkivaltiudessaan katsoo ja tervehtii siunaavalla eleellä koolle tullutta kirkkokansaa. Nasaretin mestari Jeesus eli todellisesti ihmisenä näyttäen perusmallin ihmisyydestä ja rakkaudesta. Hänen tapansa kohdata kaikenlaiset ihmiset tasavertaisesti on perusesimerkki nykyisen länsimaisen yhteiskunnan arvoperustassa. Jeesuksessa ihmisyys ja jumaluus yhdistyvät puhtaan rakkauden välityksellä. Tasaveroisen veljemme kasvoissa näyttäytyy Pantokrator eli maailman pomo. Kristukseen katsovalla on edessään lihaa ja luuta ollut veli ja Vapahtaja, joka on nyt ylösnousseena edelleen rakas ystävämme. Hänessä ihmisyyden ja rakkauden kasvot eivät ole läsnä vain virtuaalisesti, sillä Luojan luoman ihmiselämän perushahmo on ollut paras ystävämme jo ennen kuin älyämme klikata hänen profiiliinsa ja pyytää häntä kaveriksi. Rakkauden kasvojen perusmalli on päivittäin läsnä jokaisen ihmiselämässä, sillä sen mukaan Kaikkivaltias mittaa ihmiselämän toteutumista jokaisen yksilön kohdalla. Tulevaisuus ja toivo ovat Jeesuksen opettamassa uskossa Jumalaan ja rakkaudessa lähimmäisiin. Anssi Elenius

6 MoniNainen Suosittu 30+ jatkuu edelleen! Aika on - aikaa on???!!!... Aika on saapua ja aika lähteä Aika on hiljaisuudella ja aikansa laululla Aika on syödä ja aika on nukkua Aika on leikata paperia ja aika liimata palaset Aika on kuunnella ja aika puhua itse Aika on olla yhdessä ja aika on kulkea yksin Aikaa on. Oletko koskaan ajatellut minkä väristä on kivien heittely?... lepäisitkö mieluummin veden äärellä vai vuoren huipulla?... kuunteletko musiikkia vai hiljaisuutta, jos saat itse valita?... onko tie päämäärä?... voiko keskeneräinen olla valmis?... nytkö jo? Tekniset tiedot: Aloitus pe klo 18 ja päätös su klo 13:30. - Paikka: Augustinerkloster Erfurt. Majoitus 2-hengen huoneissa. - Hinta 110 / hlö (sis. majoituksen, täysihoidon, ohjelman) - Mukana myös Sanna Kiviluoto ja Päivi Lukkari - Ilmoittautuminen mennessä netissä > yleinen tapahtumakalenteri - Lisätiedot Sannalta tai sannakiviluoto@gmail.com NAISTEN SEMINAARI 50+ Sanat hukassa ja kieli solmussa? Näin voi käydä, kun on asunut vuosikymmeniä Saksassa ja oma äidinkieli alkaa ruostua. Seminaarissa puhumme suomea kuin silloin ennen ja yritämme elvyttää ja opetella uusia ilmaisutapoja. Paikka: Haus Hainstein, Eisenach ( Aika: Osallistumismaksu: EUR 135,- (kahden hengen huone) ja EUR 165,- (yhden hengen huone) SKTK:n johtokunnalta voi anoa avustusta seminaarimaksuun. Perusteltu anomus ja selvitys taloudellisesta tilanteesta liitteineen tulee lähettää osoitteeseen ZfkA e. V. / Mauri Lunnamo, Herrenhäuser Str. 12, Hannover. Ilmoittautumiset mennessä netissä > yleinen tapahtumakalenteri Kuvat/Fotos: Yuri Arcurs - Fotolia.com; Franz Pfluegl - Fotolia.com

7 Emme voi muuttaa koko maailmaa, mutta yhden ihmisen koko maailman voimme muuttaa. Hiekkadyynejä, Namibia Saksan suomalaiset seurakunnat tukevat kolehdeillaan Namibian luterilaisen kirkon omistamaa Nkurenkurun yksityiskoulua. Nkurenkurun koulu on yläkoulua ja lukiota vastaava sisäoppilaitos Koillis-Namibiassa, pienellä paikkakunnalla. Oppilaita on kolmisensataa. Suurin osa oppilaista maksaa itse koulunkäyntinsä, mutta Suomen Lähetysseuran kummitoiminnan ansiosta myös köyhemmistä oloista tulevilla on mahdollisuus tasokkaaseen koulutukseen ja sen kautta aukeavaan tulevaisuuteen. Osa kummioppilaista saapuu kouluun mukanaan ainoastaan päällään olevat vaatteet. Kaikki muu - koulu- ja majoitusmaksut, lakanat, kirjat ja vapaa-ajan vaatteet - kustannetaan kummiohjelman avulla. Suomen Lähetysseuran työntekijöinä Nkurenkurussa toimii Dahlstenin perhe. Vuosittain koululla vierailee myös harjoittelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä Suomesta. Yhteisenä kielenä on englanti, joka on Namibian virallinen kieli. Suomalaisella lähetystyöllä on pitkä historia Namibiassa. Suomen Lähetysseuran ensimmäiset lähetystyöntekijät lähtivät Ambomaalle, nykyisen Namibian pohjoisosaan Siellä syntyi Namibian evankelisluterilainen kirkko, jossa on nykyisin yli jäsentä. Itsenäistymisen jälkeinen voimakas muuttoliike maalta kaupunkeihin ja pohjoisesta etelään on haastanut myös kirkon siirtymään uusille alueille. Se tekee pääkaupungissa Windhoekissa ja sen köyhien asuttamassa esikaupungissa monipuolista yhteiskunnallista työtä, kuten lapsi- ja nuorisotyötä sekä päiväkoti- ja esikoulutyötä. Kirkko myös huolehtii aidsiin sairastuneista ja auttaa heidän omaisiaan. Suomen Lähetysseura tukee kirkon seurakuntatyötä kehittämällä musiikkityötä, tukemalla kirkon pappien ja muiden työntekijöiden koulutusta Paulinumin seminaarissa sekä avustamalla köyhimpiä seurakuntia työntekijöiden palkanmaksussa. Namibian evankelisluterilainen kirkko kehittää omaa diakoniakoulutusta ja verkostoituu kaupunkidiakonian muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskunnan muuttuessa perinteinen perhemalli on hajoamassa. Kirkossa on viime vuosina kehitetty vahvasti yhteisöpohjaista diakoniatyötä, johon on kuulunut vapaaehtoisten koulutus. Lähetysseura on lähettänyt työntekijäapua perhetyön kehittämiseen ja pohjoisen Kavangon alueen kristillisen kasvatuksen työhön. Kirkolla on yhdessä Windhoekin köyhässä kaupunginosassa, Katuturassa, kolme päiväkotia, joissa lapset saavat myös esikouluopetusta. Münchenissä järjestetään lasten lähetyspäivä lauantaina Dankeskirkossa alkaen klo 14. Laulujen, leikkien, kertomusten ja kuvien välityksellä tutustumme Nkurenkurun koulun elämään, Namibiaan ja lähetystyön mielenkiintoiseen maailmaan. Sanna Kiviluoto Kuva: SLS/Paula Heimlander

8 Don t Worry! 11. Konfirmandentreffen Lutherspass 2010, Oktober in Wittenberg Alle Konfirmandinnen und Konfirmanden sind eingeladen, in der schönen Lutherstadt 24 Stunden miteinander zu verbringen. 500 Jugendliche aus ganz Deutschland und aus dem Ausland werden auch dieses Jahr die Stadt bevölkern. Letztes Jahr waren auch Jugendliche aus Finnland dabei. Veranstalter: Ev. Akademie Sachsen- Anhalt und Geschäftsstelle Luther Jahre Reformation in Zusammenarbeit mit Kirchengemeinden und der Evangelischen Jugend vor Ort. Weitere Infos unter Lutherspaß feierte letztes Jahr den 10. Geburtstag. Foto: Christian Melms KAKSI KIELTÄ - KAKSI MIELTÄ? KAKSIKIELISYYDEN PÄIVÄ / TAG DER ZWEISPRACHIGKEIT Sunnuntaina , alkaen kello 13 Suomi-keskus, Schleiermacherstr. 24 a, Berlin-Kreuzberg Ohjelmassa alustus (logopedi Heli Horn), ryhmätyöskentelyä ja keskustelua. Lapsille omaa toimintaa. Referat, Gruppenarbeit und Diskussion, für Kinder eigenes Programm in Altersgruppen. Lisätietoja/weitere Informationen: tai Meri Siren, meri@samline.de

9 Talkoohenkeä yli sukupolvirajojen Saksassa on viime vuosina tuettu ja avattu niin sanottuja monen sukupolven taloja. Asuintaloissa ja kerhotiloissa etsitään eri-ikäisten ihmisten yhteisöllisyyttä, mikä ennen oli itsestään selvää suurperheissä ja pikkukylissä. Berliinin suomalaisilla on ollut oma kohtauspaikkansa Suomi-keskus jo 25 vuotta. Suomi-keskuksen valoisassa keittiössä tuoksuu kahville ja karjalanpiirakoille. Ruistaikinaisia riisiherkkuja kaulii viisi hyväntuulista talkoolaista. Toimintaa on pyöritetty vapaaehtoisvoimin jo 25 vuotta. Talkoot lisäävät yhteisöllisyyttä, jonka luominen on yksi tehtävistämme, keskuksen puheenjohtaja Maija Jalass pohtii rypyttäessään piirakkaa. Kun Suomi-keskus avattiin vuonna 1985, Suomen sanomalehdet uutisoivat tapahtumasta laajasti. Keskus oli Suomen ensimmäinen edustaja tuolloin vielä jaetussa Berliinissä, ja se tahtoi tarjota kurkistusikkunan kotimaahansa ja sen kulttuuriin. Nykyisinkin keskuksessa järjestetään taidenäyttelyitä ja konsertteja. Muurin jo murruttua Berliiniin avattiin kulttuuria edistävä Suomi-instituutti vuonna Suomen suurlähetystö muutti Bonnista Berliiniin viisi vuotta myöhemmin. Lähetystön ja instituutin myötä keskuksemme rooli on selkeytynyt. Olemme ruohonjuuritason kohtauspaikka, Maija Jalass sanoo. Berliinin Kreuzbergissa sijaitsevassa talossa kokoontuu muun muassa kirjapiiri, jumpparyhmä ja ompeluseura. Sinne voi poiketa kahville ja lainaamaan kirjoja. Joka toinen perjantai on sauna. Lapset ovat olleet alusta asti tärkeä osa keskuksen toimintaa. Pikkuisimmat vieraat käyvät torstaisin muskarissa. Jo vuonna 1978 perustettu kielikoulu löysi välittömästi paikkansa Suomi-yhteisöstä. Nykyisin yhteensä noin kuusikymmentä Suomi-koulun oppilasta täyttää talon salin keskiviikkoisin ja lauantaisin. Suomi-koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajan Meri Sirenin mukaan on tärkeää, että lapsi oppii äidinkieltä muiltakin kuin vanhemmiltaan, olipa näistä sitten toinen tai molemmat Suomesta. Meillä on Berliinissä se onni, että opettajamme ovat ammattilaisia. Joukossa on pedagogeja ja kieltenopettajia, Meri kiittää. Koulun kautta lapset tutustuvat suomea puhuviin ikätovereihinsa. Vanhemmat juttelevat koulutuntien aikana keskuksen kahvilassa ja pääsevät vaihtamaan kokemuksia kaksikielisyydestä ja maahanmuutosta. Tulevaisuudessa toimintaa tarvitaan yhä enemmän ikääntyville suomalaisille. Kun nykyisin moni Berliiniin muuttaja viipyy kaupungissa työkomennuksella muutaman vuoden, edelliset sukupolvet saapuivat Saksaan pysyäkseen. Tulijoita oli runsaasti jo 1960-luvulla, ja he ovat nyt eläkeiässä. Yksistään mahdollisuus omalla äidinkielellä keskusteluun on tärkeää. Diakoni Tellervo Kilpelänaho on vetänyt ikäihmisten Hiljat-keskusteluryhmää. Siellä on avauduttu elämän peruskysymyksistä kuten rakkaudesta ja kuolemasta. Mutta on niitäkin, jotka eivät enää pääse tulemaan. Ikäihmisiä pitäisi käydä katsomassa kotona, Tellervo toteaa ja toivoo lisää apua ja tukea

10 Maija Jalass ja Mikael Merenmies iloitsevat, että keskukseen poikkeaa vanhojen tuttujen ja uusien suomalaisten lisäksi myös moni kreuzbergiläinen. Suomi Keskus ry:n yhtenä tehtävänä on tukea suomalaista identiteettiä. Berliinin suomalaisen seurakunnan naapuriavulle. Moni on jo eronnut tai jäänyt leskeksi. Lapset ovat maailmalla, eikä Suomessa välttämättä ole enää sukulaisia tai ystäviä. Kuitenkin juuri äidinkieli tuo kodin tunteen, neljäkymmentä vuotta Berliinissä asunut Annikki Välimäki- Ahmadi pohtii. Myös Suomi-keskuksen nuoremmat kävijät kaipaavat juttelua omalla äidinkielellään. Tulin kaupunkiin orpona, sillä en tuntenut täältä ketään. Kun kävin ensimmäisen kerran Suomi-keskuksessa, tiesin löytäneeni turvapaikan, kertoo Kaisa Tiainen. Ensimmäisestä kerrasta on aikaa kolme vuotta. Nykyisin Kaisa on seurakunnan kirkkoraadin puheenjohtaja. Seurakunta on keskuksen näkyvin toimija. Moni mieltääkin paikan seurakuntataloksi, mutta usko ja vakaumus kuuluvat vain osaan toimintaa. Suomi-keskuksen nykyinen sijainti Kreuzbergissa on tuonut toimintaan avoimuutta ulospäin. Suuret katutason ikkunat ja niiden takainen kahvila houkuttelevat uteliaita ohikulkijoita astumaan sisään. Kynnys lähiympäristöön on matala. Tilojamme käytetään nykyisin monenlaisiin tilaisuuksiin, kiittää keskuksen entinen puheenjohtaja ja nykyinen taidevastaava Mikael Merenmies. Maija Jalass laajentaisi keskuksen palveluita entisestään, jos tekijöitä vain löytyisi. Keskuksessa voi yöpyä, ja moni matkailijoista on Suomesta. Heille keskus voisi tarjota opastusta Berliiniin. Ja kirjasto kaipaisi hoitajaa. Kirjoja on kertynyt vuosien saatossa yli kaksituhatta. Ne pitäisi järjestää ja luoda toimiva lainaussysteemi, hän suunnittelee. Vaikka tekijöitä on aina löytynyt, joukko on suhteellisen pieni. Maija Jalass haaveilee hieman unohtuneen talkoohengen uudelleen herättämisestä. Hänellä on myös resepti yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi: Tärkeää on välillä järjestää juhlat. Niissä ja niiden valmisteluissa syntyy yhteisen tekemisen ilo. Anna Kauppi (teksti ja kuvat) Teksti on julkaistu Suomen suurlähetystön nettisivuilla osoitteessa 10

11 Gemeinsam über Generationsgrenzen hinweg Mehrgenerationenhäuser sind in. Früher lebten in Großfamilien die verschiedenen Generationen selbstverständlich zusammen. Wie wichtig diese Gemeinschaft ist, wird in den letzten Jahren zunehmend erkannt. Die in Berlin ansässigen Finninnen und Finnen haben ihr Haus bereits seit 25 Jahren. Das Finnland- Zentrum wird maßgeblich durch den Einsatz von Ehrenamtlichen aus allen Generationen getragen. Als das Finnland-Zentrum 1985 gegründet wurde, war es die erste Vertretung Finnlands in dem damals noch geteilten Berlin. Entsprechend groß war die Resonanz in den finnischen Medien. Nach dem Fall der Mauer wurde 1994 das Kultur fördernde Finnland-Institut ins Leben gerufen und fünf Jahre später zog die finnische Botschaft von Bonn nach Berlin. In dem finnischen Haus in Kreuzberg wird geturnt, genäht und diskutiert. Es gibt ein Café, eine Bibliothek und eine Sauna. Zur breiten Palette der Veranstaltungen gehören auch Kunstausstellungen. Die jüngsten Gäste besuchen eine Musikgruppe für Kinder oder die Sprachschule, die 1978 gegründet wurde und in der heute ca. 60 Kinder jede Woche Finnisch lernen. In Zukunft wird der Bedarf an Aktivitäten für die ältere Generation steigen. Viele Senioren leben allein, die Kinder sind weit weg und der Wunsch nach Gemeinschaft in der eigenen Muttersprache groß. Aber nicht nur die Älteren suchen Kontakt zu Landsleuten. Ich kam nach In der Finnisch-Schule wird nicht nur Grammatik gepaukt. Wesentlich ist, dass man dort Finnisch sprechende Freunde gewinnt. Berlin wie verweist, weil ich dort niemand kannte, erzählt Kaisa Tiainen. Als ich das erste Mal ins Finnland-Zentrum kam, spürte ich, einen Zufluchtsort gefunden zu haben. Das war vor drei Jahren. Heute ist Kaisa die Vorsitzende des Kirchenrates der finnischen Gemeinde Berlin. Die Vorsitzende des Zentrums, Maija Jalass hätte noch viele Ideen, wenn es genügend freiwillige Hände gäbe. Ihr Rezept für eine gute Gemeinschaft heißt: Gemeinsam feiern. Die gemeinsame Vorbereitung und das Feiern fördert das Zusammengehörigkeitsgefühl. Deutsche Zusammenfassung: Ritva Prinz Suomi Keskus ry Finnland Zentrum e.v. juhli 25-vuotisjuhlia 11. syyskuuta Berliinin Passion-kirkossa musiikillisella ohjelmalla. Yhdistyksen perustivat Berliinin suomalainen seurakunta, Saksalais-Suomalainen Seura DFG sekä Berliinin Suomalainen kielikoulu. Nykyisin yhdistykseen kuuluu ja siihen voi liittyä myös henkilöjäseniä. Suomi-keskus avattiin vuonna 1985 Schönebergissä osoitteessa Helmstraße 2. Se muutti nykyisiin toimintatiloihinsa Kreuzbergin Schleiermacherstraße 24a:han vuonna 2004, kun entiset tilat kävivät pieniksi. Lisätietoa keskuksen toiminnasta: 11

12 In zwei Kulturen zu hause Die Lebensgeschichte von Raija und Rainer Meyder verkörpert zugleich die Geschichte der deutsch-finnischen Beziehungen und Zusammenarbeit. Das heißt über 40 Jahre gemeinsames Eheleben und gut 30 Jahre Engagement bei der Deutsch-Finnischen Gesellschaft. Die Lebensweise der Meyders ist ein schönes Beispiel dafür, wie man zwei Kulturen, Sprachen und Lebensstile harmonisch verbinden kann. Wenn man eine Ausländerin oder einen Ausländer heiratet, bekommt man das ganze neue Land dazu. Wie hat es ihr Leben beeinflusst, über vier Jahrzehnte in zwei verschiedenen Kulturen zu Leben? Raija M: Von Anfang an habe ich mich in Deutschland wohl gefühlt. Als die Kinder kamen, gab es natürlich auch Erziehungsprobleme. Mein Mann war nicht immer einverstanden mit meinen Ansichten und ich nicht mit seiner Strenge. Wahrscheinlich ist es in jeder deutsch-ausländischen Familie ähnlich zugegangen. Das Leben war immer sehr interessant hier. Ich habe viel Neues gelernt und erfahren, das hätte ich niemals in Finnland erleben können. Unser Umgang war sehr international, allein in der Nachbarschaft gab es fünf verschiedene Nationalitäten. Das war für mich sehr erstaunlich und ich war am Anfang sehr schüchtern. Mit der Zeit wurde ich sicherer in der deutschen Sprache und dann ist alles gut gegangen. Rainer M: Natürlich gibt es auch Missverständnisse wegen der verschiedenen Hintergründe. Man kann aber auch sehr viel von anderen Kulturen lernen und erkennen, dass es unterschiedliche Sommeridylle im Herzen von Savo - Raija und Rainer Meyder vor ihrem kesämökki. Denk- und Lösungsansätze für die gleiche Frage gibt. Finnland ist für uns vor allem ein Ferienland und bei den zahllosen Finnlandreisen habe ich auch die Sprache geübt. Bei unserem kesämökki in Savo gibt es immer etwas zu bauen und zu basteln. Ich selber schätze meine Finnischkenntnisse nur bescheiden, meine Frau Raija aber erinnert mich oft daran, dass ich ein ganzes Haus auf Finnisch gebaut habe. Darauf bin ich natürlich stolz. Sie haben Jahrzehnte aktiv und engagiert für deutsch-finnische Beziehungen gearbeitet. Was ist Ihre schönste Erinnerung aus dieser Zeit? Raija M: Es gibt so viele gute Erinnerungen. Schön war es, als wir alle, die Kirchengemeinde, DFG und die Sprachschule mit den Kindern Weihnachten in der Lukaskirche feierten. Wir haben das Glück, dass wir immer wunderbare finnische Sängerinnen und Sänger in Karlsruhe hatten und 12

13 haben, die in unseren Festen mitwirken und sie verschönern. Wir waren immer froh, wenn alle Finninnen und Finnen etwas miteinander getan haben. Dazu zählen auch Wanderungen, Skiwochenende, Kanufahrten usw. Die Kultur aus Finnland hierher zu holen war nicht einfach, es mangelte an Geld und leider oft auch an Publikum. Überall und immer waren die Deutschen natürlich herzlich eingeladen. Sie haben zahlreiche ehrenamtliche Aufgaben bei der DFG Karlsruhe ausgeübt. Raija Meyder war mehrere Jahre Kassenwärtin und Kulturreferentin, Rainer Meyder war sechs Jahre als Vorsitzender tätig. Wie sehen Sie die Rolle der DFG im Verhältnis zu der finnischen Gemeinde? Rainer M: Vor 40 Jahren, ohne Flatrate, oder Skype, war Finnland weit weg. Natürlich wollten die hier lebenden Finninnen und Finnen die wichtigen Feste des Jahres, vappu, juhannus und joulu, auf finnische Weise miteinander feiern und die Gottesdienste besuchen. Daneben sind sie stolze Landsleute, die gerne die Leistungen ihres Landes bekannt machen, nicht nur Sport und Handys, sondern auch das Schulsystem, Architektur und Musik. Viele Karlsruher sind daran interessiert, mehr darüber zu erfahren. Diesem Spektrum an Interessen kommen die DFG und finnische Gemeinde nach, wobei es eine große Schnittmenge gibt. Deshalb und weil die Finninnen und Finnen in Karlsruhe nicht so zahlreich sind, ist es sinnvoll, dass die beiden Organisationen eng zusammenarbeiten. Das betrifft zunächst die Absprache von Terminen für Ereignisse wie Feste, Konzerte, Lesungen oder Wanderungen, aber auch gemeinsame Nutzung von Räumen und schließlich gemeinsame Veranstaltungen, wie z.b. das Jubiläumskonzert anlässlich 90 Jahre Finnland. Sie haben immer wieder die Sommermonate in Ihrem Sommerhaus kesämökki in Finnland verbracht. Was bedeuten Ihnen die Sommer im Herzen von Savo? Rainer M: Die Nähe zur Natur ist mir wichtig. Es ist wunderbar zu fischen und Beeren und Pilze im Wald zu pflücken. Der direkte und unkomplizierte Umgang mit unseren finnischen Bekannten gefällt mir sehr. Und nicht zuletzt unsere rantasauna mit echten saunavihtoja. Raija M: Die Sommer sind natürlich schön in Finnland, trotz Mücken, die es dort so viele geben soll. Wir sind längst immun. Mir ist auch die Natur mit Blumen und Beeren, der See mit Fischen, Seerosen und unserem Schwanenpaar mit Jungen sehr lieb. Dort leben auch meine Geschwister, die wir sehr gerne treffen - entweder bei uns in Savo oder bei ihnen in Pietarsaari an der Westküste. Es gab natürlich auch ganz schlechte Sommer mit eiskaltem Wind und Regen. Der Sommer in Finnland ist halt ein Glückspiel, das wir gerne spielen. Raija und Rainer Meyder, wir danken Ihnen sehr herzlich für dieses Gespräch. Interview: Pirjo Zirra Lounaan alueen seurakuntien 30-vuotisjuhlat Karlsruhessa. Wir feiern 30 Jahre finnische kirchliche Arbeit in Baden am in Kalrsruhe. 13

14 Kirjoituskilpailun satoa: Pieleen meni kömmähdyksiä ja kommelluksia kulttuurien kohdatessa Voileipäkansan kasvatti Was ist... das?! kuulin au pair -isäni hämmästyneen huudahduksen hänen ilmaantuessaan vastakatettuun päivällispöytään. Au pair -äitini virnuili hyssyttelevästi ja kumpikin oli sen jälkeen ikään kuin katetussa, siis tarkemmin sanottuna MINUN kattamassani pöydässä ei olisi ollut mitään epätavanomaista. Kiitos saksalaisen kohteliaan ja taitavan teeskentelyn, tilanteen koomisuus on valjennut minulle vasta vuosia myöhemmin. Olin nimittäin lastannut jääkaapin sisällön päivällispöytään suomalaiseen tapaan... Näin voileipäkansan kasvattina olin luonnollisesti tottunut siihen, että ruokaympyrän tärkein osa koostuu viljasta ja suomalaisen version mukaan nimenomaisesti leivästä, jota tarjoillaan mieluiten joka aterialla. Saihan kouluruokailussakin näkkäriä vähärasvaisen ja yliterveellisen ruuan lisukkeeksi täyttämään kurnivaa mahaa. Ehkäpä siinä piileekin suomalaisen leivänsyönti-innokkuuden pointti. Suomalainen ruoka on mielestäni usein sietämättömän laihaa ja sitä syödään määrällisesti vähemmän kuin Saksassa, joten maha on kerta kaikkiaan täytettävä voileivällä, jos haluaa olla seuraavat pari tuntia kylläinen. Totuttuani saksalaiseen tuhtiin, usein kermaiseen ruokaan olen luopunut leivästä. Olisi kerrassaan harmillista täyttää maha voileivällä hyvän ruuan sijasta. Kun ruokaa laittaa tarpeeksi, se riittää ja vieraatkin saavat mahansa täyteen eivätkä kaipaa voileipää. Paitsi Suomesta tulleet vieraat... Heidän mielestään olen ilmeisen huono emäntä ja meillä eletään vallan pula-ajassa, koska katettu pöytä näyttää kerrassaan autiolta. Ei leipää, ei margariinia, ei juustoa ja makkaraa, ei edes pakollisia kurkkuviipaleita tai tomaattikuutioita. Voi meitä, kyllä Saksassa menee huonosti. Tosin maksoin suomalaisesta voileipäinnokkuudestani opiskeluaikana kovan hinnan. Ei siksi, että olisin kantanut KELA:n opintotukeni lähileipomoon, josta muuten sai vallan erinomaista ruislimppua % Roggen, vaan eräs tuttavuuteni kaatui voileipiin tai paremminkin niiden syömiseen. Palasin eräänä tammikuun kylmänä iltana joululomalta Suomesta ja opiskelukaverini oli luvannut tulla hakemaan minut lentokentältä isänsä autolla. Matka oli kerrassaan mukava, kun kumpikin kertoili kuulumisiaan ja Fazerin sininen hupeni hyvää vauhtia. Auton pysähdyttyä opiskelija-asuntolan eteen hän raahasi matkalaukkuni ja minä ruisleivän tuoksuisen kassini sisään. Oli suorastaan mukavaa olla taas kotona, omassa yhdeksän neliön kömmätissäni. Istahdin sängylle, joka täytti puolet huoneestani ja nostin Reissumiehet, poron kylmäsavusiivut sekä graavilohet kirjoituspöydälle. Ne olivat luonnollisesti olleet paketoituna kylmäpussiin kylmäkallen kera. Enhän aikonut myrkyttää ketään raahaamalla väärinsäilytettyjä ruokia puolen Euroopan halki. Pyysin opiskeluystävääni jäämään iltapalalle ja laitoin teeveden kiehumaan. Hän asettui kiinnostuneena seuraamaan suomalaisen iltapalapöydän kattamista. Arabian astiat, Marimekon lautasliinat, leikkelehaarukat ym. tuiki tarpeelliset välineet onnistuneen iltapalatunnelman virittämiseksi. Enhän luonnollisestikaan halunnut olla huono emäntä vieraalleni ja auttajalleni. Voileivät ja Liptonin tee maistuivat kerrassaan maukkailta, ja tuttavani suorastaan ihastui poronlihaan ja puhui lohen- 14

15 kin olevan Saksassa harvinaista herkkua. Olin tyytyväinen itseeni, tosin vain seuraavaan päivään saakka... Vieraani hyvästeli kellon lähennellessä kymmentä ja sovimme tapaavamme aamuluennolla yliopistolla. Aamun valjetessa rahjustin luentosalin eteen, jossa opiskelukaverini odotteli hieman kummallisen ja aavistuksen verran syyttävän näköisenä. Hän ilmaisi asiansa saksalaisen suoraan, etten ollut antanut hänelle kyytirahaa lentokenttäkuljetuksesta. Punastuin harmista, sillä olin jotenkin olettanut, että pelkkä kiitos ja tuhti iltapala olisivat riittäneet vaivan palkaksi sellaisesta palveluksesta. Ainakin meilläpäin Suomessa toimittiin juuri sillä tavalla, muttei näköjään uudessa asuinmaassani. Pahoittelin tapahtunutta ja selitin asian kulttuurillisilla näkemyseroilla ja tarjosin oitis 20 DM korvaukseksi, mutta hän ei suostunut ottamaan sitä kulttuurillisten väärinkäsitysten vuoksi vastaan. Jostain syystä loukkaus voileipätarjoiluani kohtaan istui niin syvällä, että ystävyys ei koskaan enää palautunut ennalleen. Leipä miehen tiellä pitää, joten älkäämme suotta hävetkö suomalaisia voileipätapoja. Nimimerkki Reissumies Toimitus ottaa mielellään vastaan muitakin huumori silmäkulmassa kerrottuja kulttuurikommelluksia. Lähetä tekstisi (n merkkiä) sähköpostilla 15

16 Arctic Heat Kunst aus Nordfinnland Anni Rapinoja: Change shoes. Foto Finnland-Institut Das Ausstellungsprojekt Arctic Heat präsentiert Werke von 17 Künstlern aus Lappland und der Provinz Oulu im Nordwesten Finnlands. Diese werden im Herbst 2010 in Berlin auf vier Orte verteilt zu sehen sein: in der Galerie Wedding, Galleri Heike Arndt DK, Galerie elm75 und dem Finnland-Institut. Arctic Heat ist eine vielfältige Präsentation zeitgenössischer Kunst aus dem hohen Norden. Das Finnland-Institut präsentiert fünf Künstler: Anni Kinnunen, Jaana du Toit und Anni Rapinoja aus Oulu, Tuuli Mukka und Markku Heikkilä aus Lappland. Anni Kinnunen (geb. 1978) hat Fotografie studiert und macht Videoinstallationen, von denen eine im Rahmen von Arctic Heat präsentiert wird. Jaana du Toit (geb. 1980), Tuuli Mukka (geb. 1966) und Markku Heikkilä (geb. 1959) haben sich auf Malerei spezialisiert, aber zurzeit konzentriert Tuuli Mukka sich auf Fotografie. Jaana du Toit ist nicht nur als bildende Künstlerin tätig, sondern zu ihren Arbeiten zählen auch Musikperformances. Für die Künstlerin Anni Rapinoja (geb. 1949) ist schon seit fast 20 Jahren die Natur die engste Arbeitskollegin. Die Künstlerin, die Geografie und Botanik studiert hat, begeistert sich insbesondere für die Pflanzenwelt. Unter ihren Händen entstehen vor allem Schuhe, Taschen und Mäntel aus natürlichen Materialien wie Preisel- und Heidelbeerblättern, Baumwolle und Weidenkätzchen. Anni Rapinoja verknüpft ihre Naturkunst eng mit dem Engagement in Umweltfragen. Das Hauptthema der Künstler ist ihre eigene Lebensumgebung, der Norden. Sie beschäftigen sich auch mit der Beziehung zwischen Mensch und Natur. Die Natur, besonders die Gegend um den Strom Tornionjoki, hat die Werke von Markku Heikkilä inspiriert. Anni Kinnunen untersucht den Einfluss der Umwelt auf die Entwicklung der Identität. Tuuli Mukka und Anni Rapinoja behandeln die Existenz des Menschen. Anni Rapinojas Werke lenken die Aufmerksamkeit auf die Vielseitigkeit der Natur. Die Werke von Jaana du Toit haben gesellschaftliche Bezugspunkte: Sie verdeutlichen die Rebellion gegen die Hektik und den Leistungsdrang von heute. Die beteiligten Künstler haben ihre Werke bereits in Finnland und auch außerhalb Finnlands präsentiert. Durch Arctic Heat ist die Kunst der meisten von ihnen jedoch in Deutschland erstmalig zu erleben. Anniina Majanlahti Finnland-Institut in Deutschland, Volontärin Bildende Kunst Arctic Heat. Kunst aus Nordfinnland und Lappland Finnland-Institut in Deutschland Eröffnung am Uhr Ausstellung geöffnet Mo Uhr, Di Do Uhr, Fr 9 15 Uhr geschlossen Fr bis 12 Uhr, Mi ab 15 Uhr, Fr ganztägig, Mi ab 16 Uhr Georgenstr. 24 (1. OG), Berlin-Mitte, Tel , info@finstitut.de S/U-Bahn Friedrichstraße. Weitere Informationen:

17 Syksy toi henkilövaihdoksia suurlähetystöön Suomen suurlähetystössä Berliinissä on tapahtunut 1. syyskuuta 2010 lähtien henkilövaihdoksia. Lähetystöneuvos (ministeri) Jarno Syrjälä on siirtynyt Berliinistä suurlähettilääksi Saudi-Arabiaan. Hänen tilalleen Berliiniin tuli lähetystöneuvos (ministeri) Leena Aalto ulkoministeriön koulutusyksikön päällikön paikalta. Toinen uusi kasvo Berliinissä on ulkoasiainsihteeri Anu Pulkkinen, joka tuli suurlähetystöön ulkoasiainsihteeri Marianne Mäkisen paikalle. Ajankohtaista kulttuurikalenterista Syksyn konserttikiertueita Disco Ensemble: Berliini, Schweinfurt, Stuttgart, München Helsingin kaupunginorkesteri: Nürnberg, Stuttgart, Freiburg, Friedrichshafen, Frankfurt/Main, Hannover, Köln, Düsseldorf, Bielefeld, Dortmund Huuliharppukvartetti Sväng: Leipheim, Straubing Apocalyptica: Dresden, Hampuri, Berliini, Köln Indica: Berliini, Dresden, Herford, Bochum, Köln, Stuttgart, Aschaffenburg, Kempten, München Arctic Heat tuo pohjoissuomalaista taidetta Berliiniin Arctic Heat näyttelykokonaisuus esittelee 17 kuvataiteilijaa Lapin ja Oulun läänistä, Galleri Heike Arndt DK, Finnland-Institut, Galerie Wedding, Galerie Elm 75/Savvy Contemporary, Berliini (lisää sivulla 16). Suomalaisia runofilmejä ZEBRA Poetry Film -festivaalissa mukana laaja kokonaisuus runofilmejä Suomesta, Kino Babylon, Berliini Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta Tilaa myös verkkosivuiltamme ilmainen uutiskirje Suomea koskevista aiheista, niin pysyt aina ajan tasalla. Sväng huuliharppukvartetti, Kuva Juha Reunanen 17

18 Armeijaan ei mennä nukkumaan Jukka Weigel on syntynyt Savonlinnassa, mutta asunut aina Saksassa. Hänen kotikaupunkinsa on Heidelberg, vaikka hän nykyisin asuukin Frankenthalissa (Pfalz). Jukka suoritti varusmiespalveluksen Suomessa ja kouluttautui aina jalkaväkijoukkue- ja tiedusteluryhmänjohtajaksi asti. Vuoroon varusmiespalvelusta ja opiskelua Suoritettuani ylioppilastutkinnon olin ensimmäisen kerran intissä. Minut sijoitettiin Upinniemeen, merivoimien puolustuskeskukseen. Peruskoulutuskauden jälkeen minulla oli ongelmia polveni kanssa, minkä takia jouduin keskeyttämään palveluksen kolmeksi vuodeksi. Sillä välillä aloitin oikeustieteen opiskelun Mannheimin yliopistossa. Kesällä 2006 (5. lukukauden jälkeen) astuin takaisin palvelukseen Upinniemessä. Minut sijoitettiin rannikkojalkaväki-aliupseerikurssille, josta pääsin reserviupseerikurssille Haminaan (Kirveskomppaniaan). Tulin sieltä upseerikokelaana takaisin Upinniemeen kouluttamaan alokkaita ja rannikkojalkaväkimiehiä. Viimeiset kolme kuukautta sain lisäksi vielä sissikoulutuksen. Eli toisin sanoen sain todella rankan ja vaativan, mutta myös mielenkiintoisen ja monipuolisen koulutuksen. Kesällä 2007 minut ylennettiin aliluutnantiksi ja siirrettiin reserviin. Sen jälkeen suoritin Mannheimissa oikeustieteen ensimmäisen loppututkinnon (Erstes juristisches Staatsexamen) ja olen nyt Mannheimin yliopistossa töissä ja kirjoitan väitöskirjaani. Perinteet velvoittavat Jos olen rehellinen, niin äitini oli aina sanonut, että minä menisin koulun jälkeen Suomeen suorittamaan varusmiespalveluksen. Isoisä ja eno ovat myös suorittaneet Haminan Reserviupseerikoulun. Minulle oli lopulta itsestään selvää, että minä yritän jatkaa perheemme perinnettä. Lopulta oli todella kiva nähdä ukin kuvia RUKin paraatikentällä 20-luvulta ja omat kuvani vuodelta 2006/2007. Lisäksi minä odotin Suomen puolustusvoimilta rankkaa ja korkeatasoista koulutusta. Tiesin kavereilta, jotka olivat suorittaneet palveluksen Saksassa, että heillä ei ollut kovin vaativia tehtäviä ja koulutus oli normaaleille sotilaille hyvin yksinkertainen. Ainostaan sopimussotilaat saivat korkeatasoisen ja monipuolisen koulutuksen. Suomessa tilanne oli aivan erilainen. Sen takia tein lopullisen päätöksen mennä Suomeen. Totta kai minä halusin myös viettää pidemmän ajan Suomessa ja oppia tuntemaan toisen kotimaani paremmin. RUK vuodelta Jukan ukki on eturivissä oikealla. 18

19 RUK vuonna 2006, Jukka Weigel Rankkaa, mutta palkitsevaa Rankka koulutus ei tietenkään ole aina kovin mukavaa touhua. Olin sen vuoden aikana noin 90 yötä metsässä, jossa harvoin sai yli 2 tuntia unta. Syksyllä ja talvella se ei ole kovin mielekästä Sen lisäksi oltiin monia päiviä aamusta iltaan metsässä, ja vietettiin vaan yöt kasarmilla. Rannikkojalkaväkilinjalla kasarmipäivä kesti yleensä kuudesta aamulla kymmeneen illalla, jonka jälkeen AUK:issa ja RUK:issa piti vielä lukea tentteihin noin tunti tai kaksi. Eli Rannikkojalkaväkeen ei mennä nukkumaan. Periaatteessa se oli samalla intin paras ja pahin puoli. Sai monipuolisen sotilaallisen koulutuksen, josta voi kertoa kavereille. Mutta se aika ei ole mitenkään hauskaa. Tietysti löytyy myös hyviä tovereita, mutta niillä oli totta kai sama fyysinen ja henkinen paine. Ei siis aina ollut hauskaa, tai paremmin sanottuna: oli hyvin harvoin hauskaa. Silti suosittelisin jokaiselle Saksan suomalaiselle, joka miettii, haluaako suorittaa varusmiespalveluksen Suomessa, että tekisi niin. Se on suuri mahdollisuus tutkia omaa fyysistä ja varsinkin henkistä kestävyyttä. Eli jos menee Suomen inttiin, niin kannattaa pyrkiä erikoisjoukkoihin (laskuvarjo-, rannikkojääkärit ja sukeltajat) tai ainakin rankimpaan joukkueeseen, joka löytyy siltä varuskunnalta. Esimerkiksi Upinniemessä on Rannikkojalkaväkilinja, joka on periaatteessa sama homma kuin Rannikkojääkärit, jotka saavat koulutuksen ruotsiksi. Santahaminassa on Kaupunkitaistelukomppania, ja muualla Suomessa löytyy sissi- ja tiedusteluosastoja. Jos saa mahdollisuuden suorittaa sellaisen koulutuksen, niin kannattaa ainakin yrittää. Itse olen erittäin tyytyväinen ja ylpeä. Myös kuvani Suomesta muuttui palveluksen aikana. Sain nähdä, kuinka synkkä Suomi voi olla talvella ja kuinka maa muuttuu, kun kesä alkaa. Se oli mahtava kokemus. Jukka Weigel Oletko suorittanut varusmiespalveluksen tai siiviilipalveluksen Suomessa? Oletko käynyt lukiota tai muuten opiskellut Suomessa? Kerro kokemuksistasi ja ota yhteyttä toimitukseen rengas@zfka.de! 19

20 Renkaan tilausmaksu 2011 Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat Renkaan ilmaiseksi. Jäseneksi voi liittyä jokainen joko netissä ( > etusivu > jäsenyys) tai sivulla 61 olevalla lomakkeella. Jäsenyys ei velvoita mihinkään. Mikäli et halua liittyä jäseneksi, mutta luet edelleen mielelläsi Rengasta, pyydämme sinua maksamaan vuoden 2011 tilausmaksun 25,- tilille: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v., Evangelische Kreditgenossenschaft, Konto , BLZ merkinnällä Rengastilaus 2011 marraskuun 30. päivään mennessä. Muista merkitä selvästi, että kyse on tilausmaksusta, jotta maksu kirjautuu oikein kirjanpitoomme. Kiitos! Rengas-Abonnement 2011 Die Mitglieder der finnischen Gemeinden in Deutschland erhalten Rengas kostenlos. Die Mitgliedschaft ist an keine Bedingungen geknüpft, jede/r kann Mitglied werden - im Internet unter ( > Startseite > Mitgliedschaft) oder mit dem Formular auf Seite 61. Falls Sie nicht Mitglied in einer finnischen Gemeinde werden wollen, aber trotzdem weiterhin gerne Rengas lesen möchten, zahlen Sie bitte 25,- für Ihr Abonnement bis zum 30. November auf das oben genannte Konto. Bitte vermerken Sie auf der Überweisung deutlich, dass es sich um Verwendungszweck Rengas-Abo 2011 handelt. Vielen Dank! 20

21 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA Tervetuloa uuteen Tuomaan tupaan! Im letzten November wurde der neue Raum der finnischen Gemeinde Hannover eingeweiht. Seitdem trifft man sich dort gerne zum Kaffee am Vormittag oder zu sonstigen Veranstaltungen. Schauen Sie einfach mal vorbei! Voitko kuvitella muuttavasi yksiöstäsi toiseen siten, että tavarasi ovat 1½ vuotta varastoituina muualla, mutta saat sinä aikana kyllä käyttää vuokraisäntäsi huonetta yhdessä muiden kanssa, kunhan sovit käyttöajoista? Samalla suunnit- Aamukahvit nyyttikestien tapaan. telet uuden remonttikunnossa olevan kämppäsi korjauksen ja sisustuksen, vaikka sen rahoitus uhkaa viedä viimeiset säästösi? Näin kävi meillä Hannoverissa, kun St. Thomas -isäntäseurakuntamme päätti luopua seurakuntarakennuksestaan, josta olimme saaneet oman huoneen Se oli innolla kunnostettu talkoovoimin ja palveli paitsi eri ryhmien kokoustilana myös kirjastona ja Suomi-koulun luokkana. Sitä ennenhän meillä ei omia tiloja ollutkaan, vaan vaelsimme seurakunnan perustamisesta 1977 alkaen kolmen eri hannoverilaisen isäntäseurakunnan vieraina. St. Thomaksen vanha seurakuntarakennus purettiin toukokuussa 2008, ja meidän piti siirtää tavaramme pois alta. Samalle paikalle rakennettavasta uudesta, mutta pienemmästä, rakennuksesta ei meille enää tilaa löytynyt, mutta meille luvattiin viereisestä suntion asuinrakennuksesta n. 21 m² huone, joka oli palvellut St. Thomaksen toimistona. Kunnostuksesta meidän kuitenkin piti huolehtia itse. Onneksi eräs seurakuntalainen säilytti tavaroitamme kellaritiloissaan, koska jouduimme odottelemaan tiloja lopulta 1 ½ vuotta. Maalausremontin ja myös uuden laminaattilattian jouduimme teettämään ammattilaisilla, joten olimme iloisia SKTK:n meille myöntämästä taloudellisesta tuesta. Valoisa ja kutsuvan ystävällinen piti uudesta huoneestamme tulla. Seinät saatiin valkoisiksi, samoin ikkunanpuitteet. Lattialle tuli vaahteralaminaatti. Vanhojen hyllyjen ja Suomi-koulun kaapien seuraksi löytyivät Ikeasta sopivat jatkettavat koivuiset pöydät ja valkoistuimiset päällekkäin kasattavat 12 tuolia. Oli siinä ahkerilla ja kätevillä talkooseurakuntalaisilla nikkaroimista! Kun vielä Marja ompeli Suomesta ostamastamme Marimekon koivuaiheisesta kankaasta heleät verhot, olimme varsin tyytyväisiä, vaikka menomme muuttokuljetuksineen kasvoivat näin yli 1900 yli sen, mitä SKTK oli meille myöntänyt. SKTK:lta saimmekin vielä uudesta anomuksesta lisäkustannuksiimme 1000 avustuksen. Kun kirjaston kirjat oli saatu hyllyihin ja muut tavarat paikoilleen, vietettiin tupaantulijaiset messun jälkeen. Niihin olimme kutsuneet myös isäntäseurakuntalaisia, samoin kuin sen jälkeisille kirkkokahveille ja Namibiadiaesitelmään St. Thomaksen uuteen seurakuntasaliin, joka edelleen on käytettävissämme suurempia yleisötilaisuuksia varten. Uskallanpa rohkaista muitakin Saksan suomalaisia seurakuntia harkitsemaan tilojensa parannuksia. Se kannattaa! Maija Dallmeier (teksti ja kuva) 21

22 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA Koko maailma koolla Stuttgartin suomalainen seurakunta esittäytyi Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa. Luterilaisen maailmanliiton kokous pidettiin Stuttgartissa. Saksa oli kokouksen isäntämaana nyt toista kertaa. Edellinen kokous Saksassa oli vuonna Württembergin maakirkko sai vastaanottaa osanottajia joka puolelta maailmaa, esim. 30 henkisen delegaation Suomesta. Teemana oli tällä kertaa Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme. Sivuteemoina käsiteltiin ilmastonmuutosta, maailman taloudellisia kysymyksiä, HIV:tä, Aidsia, naisteologien asemaa, homoseksuaalisuutta ja ekumeenista dialogia ortodoksisen kirkon ja roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Maailmankirkkoraati valitsi myös raadin uudet jäsenet seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Raati koostuu 48 henkilöstä, joista 22 on miehiä ja 26 naisia; 28 vihittyä pappia ja 20 maallikkoa. Uusi raadin presidentti on Jordanian ja Pyhän Maan piispa Dr. Munib Younan Jerusalemista. Piispa Yuonan on suorittanut teologian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa ja puhuu suomen kieltä. Raadin suomalainen edustaja on kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen. Koko viikon ohjelma oli osanottajille tiukka, eikä yleisö saanut olla aina läsnä. Me suomalaisen kirkon edustajat saimme ottaa osaa tervetuliaistilaisuuteen, jossa kutsutut teologit ja lehtimiehet toivotettiin omalla äidinkielellään tervetulleiksi. Lauantai-iltana vietimme kaupungin keskustassa Schiller-Platzilla kaikkien kanssa yhteistä juhlaa Abend der Begegnung. Illan järjesti Württembergin maakirkko yhdessä kaikkien Saksan evankelisen kirkon kanssa yhteistyötä tekevien ulkomaalaiskirkkojen kanssa. Meidän suomalaisten lisäksi läsnä olivat esim. Hollannin kirkko, Englannin kirkko ja Arabialainen protestanttinen kirkko. Isolla lavalla Württembergin alueen piispa Frank Otfried July toivotti vierailijat koko maailmasta tervetulleiksi. Tämän jälkeen seurakuntien monenlaiset musiikkiryhmät eri puolilta Saksaa ja maailmaa esiintyivät. Myös televisio oli paikalla kuvaten ja haastatellen paikalla olijoita. Siellä, missä tarjotaan ruokaa ja musiikkia, tulee aina paljon ihmisiä koolle! Me suomalaisen kirkon edustajat pyrimme herättämään huomiota esittelypöydällämme ja monet suomalaiset teologit löysivätkin meidät, ehkä Suomen lipun ansiosta. Saimme myös jakaa informaatiota suomalaisen kirkon työstä monille saksalaisille, joista useimmat kertoivat käyneensä Suomessa lomalla. Huomattavin tapaaminen Schiller-Platzilla oli kirkkoneuvos Risto Cantellin kanssa, joka on Suomen ev.lut. kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja. Teologit ihmettelivät yllättyneinä, kuinka paljon pienessä seurakunnassa saadaan aikaan vapaaehtoisvoimin. Niinpä saimmekin kiitosta ponnistuksistamme kirkollisen työn eteen. Juhlien lopussa lähetettiin taivaalle valkoisia ilmapalloja, joissa oli päivien aiheeseen sopivasti painatus Brot für die Welt. Wichtige Begegnungen Die diesjährige Generalversammlung des Lutherischen Weltbundes fand vom Juli in Stuttgart statt und die Finnische Gemeinde war dabei. Als Gastgeber lud die Württembergische Landeskirche Vertreterinnen und Vertreter der lutherischen Kirchen aus aller Welt nach Stuttgart ein. Die Ev.-Luth. Kirche Finnlands hat sich mit einer Delegation von 30 Personen beteiligt. Dieses Mal war das Thema der Tagung Unser tägliches Brot gib uns heute. Darüber hinaus wurden auch andere Themen wie der Klimawandel, die Globalisierung der Wirtschaft, AIDS, die Ordination von Frauen und die ökumenische Bewegung diskutiert. 22

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa 3.10.2016 Tutkintoaineen sensorikokous on tarkentanut hyvän vastauksen sisältöjä seuraavasti. Sensorikokous on päättänyt muuttaa tehtävien 15 16 pisteitystä. Pisteitys

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

Maahanmuutto Asuminen

Maahanmuutto Asuminen - Vuokraaminen Saksa Ich möchte mieten. Ilmoitat, että haluat vuokrata jotakin Norja ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä - Yleistä Kann ich in [Land] gebührenfrei Geld abheben? Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja Welche Gebühren fallen bei der Nutzung von Geldautomaten anderer Banken an?

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja - Yleistä Kann ich in [Land] gebührenfrei Geld abheben? Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja Welche Gebühren fallen bei der Nutzung von Geldautomaten anderer Banken an?

Lisätiedot

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung - Mieten Deutsch Ich möchte mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel beträgt die

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain:

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20.

Kertaustehtävät. 1 Ratkaise numeroristikko. 2 Täydennä verbitaulukko. kommen finden nehmen schlafen. du er/sie/es. Sie. a b a) 20. Kertaustehtävät 1 Ratkaise numeroristikko. a b a) 20 c b) 9 c) 11 d d) 12 e e) 40 f f) 2 g g) 3 h h) 70 i i) 30 j j) 6 k k) 100 l l) 18 m m) 17 n n) 61 o)! 2 Täydennä verbitaulukko. ich du er/sie/es kommen

Lisätiedot

Geschäftskorrespondenz

Geschäftskorrespondenz - Einleitung Deutsch Finnisch Sehr geehrter Herr Präsident, Arvoisa Herra Presidentti Sehr formell, Empfänger hat einen besonderen Titel, der anstelle seines Namens benutzt wird Sehr geehrter Herr, Formell,

Lisätiedot

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem!

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem! Lektion 4 Preiswert, sicher und bequem! ÜB. 1 Datum: 20. März Uhrzeit: 10 Uhr Von: Berlin (Operncafé) Nach: Freiburg Über: Leipzig und Stuttgart Bietet 3 freie Plätze an. Auto: Volkswagen Golf Baujahr:

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Sehr geehrte Damen und Herren, Virallinen, vastaanottajan

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat Henkilökuljetukset Personentransporte Sivistystoimi Koulukuljetukset Asiointiliikenne Perusturva Schulverwaltungsamt

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg

Lisätiedot

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 1 Hören Sie gut zu! Beantworten Sie die Fragen 1 25 und wählen Sie auf Grund des Hörtextes

Lisätiedot

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER

BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER BESCHREIBUNG: MATERIAL FÜR HUMANISTEN/GESELLSCHAFTSWISSENSCHAFTLER Allgemeines Bei der Systembeschreibung, die bei diesen Fachrichtungen üblich ist, wird wie folgt vorangegangen: 1. Schritt: Das System

Lisätiedot

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 1 Hören Sie gut zu! Beantworten Sie die Fragen 1 25 und wählen Sie auf Grund des Hörtextes

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen

MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINKI DISTRICT COURT BEZIRKSGERICHT HELSINKI MEDIENMITTEILUNG (HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS) (Frei zur Veröffentlichung am 28.11.2013 Informationssekretärin Anni Lehtonen um 10.00 Uhr)

Lisätiedot

Matkustaminen Ulkona syöminen

Matkustaminen Ulkona syöminen - Saapuminen Ich würde gern einen Tisch für _[Personenanzahl]_ Personen um _[Uhrzeit]_ reservieren. Varauksen tekeminen Einen Tisch für _[Personenanzahl]_ Personen, bitte. Pöydän varaaminen Kann ich mit

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Lektion 14. Als Studi an der Elbe

Lektion 14. Als Studi an der Elbe Lektion 14 Als Studi an der Elbe ÜB. 1 1. b 2. b 3. a 4. b 5. c 6. a 7. b 8. b 9. c 10. a ÜB. 2 (1) Opiskelijana Elben rannalla Milloin? Syyskuun puolivälissä Missä? Hampurissa Millainen asunto? Huone

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki

Lisätiedot

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2018 Nämä täydet pisteet antavan vastauksen sisällöt eivät sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisesta arvostelusta päättää tutkintoaineen sensorikunta. Kohtien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sydämen koti. saatesanat

Sydämen koti. saatesanat saatesanat Sydämen koti yhä uudelleen juuriltaan revitty sielu vereslihalla kaikkien tuolien välissä matkalaukussa sydämen koti Näin kirjoitin muutama vuosi sitten, kun taas kerran kipuilin oman itseni

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger

Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger 1 2 Enni Saarinen Das Erste Finnische Lesebuch für Anfänger Stufen A1 und A2 zweisprachig mit finnisch-deutscher Übersetzung 3 Das Erste Finnische Lesebuch für

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele

Bastian Fähnrich & Samuel Hägele Papas Bastian Fähnrich & Samuel Hägele 2012 Erinnerungsbilder Im Leben können wir nichts und niemanden auf Dauer für uns festhalten oder behalten. Dies ist uns nur in der Erinnerung möglich, solange unser

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Happy birthday SKTK! SAATESANAT

Happy birthday SKTK! SAATESANAT SAATESANAT Happy birthday SKTK! Maaliskuussa 1971 saavuin laivalla Hampuriin aloittamaan Keski-Euroopan siirtolaistyötä. Menin merimieskirkolle, jossa merimiespappi Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Mistä löydän lomakkeen varten? Fragen wo man ein Formular findet Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Hakemus Suosituskirje

Hakemus Suosituskirje - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa SAKSA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa 21.9.2016 Tutkintoaineen sensorikokous on tarkentanut hyvän vastauksen sisältöjä seuraavasti. Sisällysluettelo: Täydet pisteet antavan vastauksen sisällöt Kokeen

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J- Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain: katunumero + katuosoite kaupungin nimi + osavaltion nimi + osavaltion

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Saksa Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Suomi Mr. J- Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen

Lisätiedot

Ei yksinäinen puu valkeeta ota.

Ei yksinäinen puu valkeeta ota. SAATESANAT Ei yksinäinen puu valkeeta ota. Sen tietää jokainen, joka on joskus yrittänyt sytyttää tulta nuotioon tai saunan pesään. Yhtä lailla me ihmiset tarvitsemme yhteyttä. Kesän matkoja suvun tai

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon.

Tehtävä 4. Tehtävä 3. Saksan kielessä c, d, x, z ja q ovat yleisiä kirjaimia. Agricola hyödynsi näitä omissa teksteissään hyvin paljon. Tehtävä 1 Vieressä olevalle tuomiokirkon kartalle on merkitty neljä nuolta, etsi nuolien kohdalla olevat hautakivet kirkosta ja kirjoita niissä lukevat saksalaiset sukunimet ylös. Yritä löytää ainakin

Lisätiedot

Hallo, das bin ich! مرحبا. Hallo! Hei! Hola! Привет! Salut! Hej! Tässä kappaleessa opit: tervehdyksiä kertomaan ja kysymään kuulumisia.

Hallo, das bin ich! مرحبا. Hallo! Hei! Hola! Привет! Salut! Hej! Tässä kappaleessa opit: tervehdyksiä kertomaan ja kysymään kuulumisia. Hallo, 2 das bin ich! Hallo! Hola! Hei! Привет! Salut! Hej! مرحبا 1 Mitkä tervehdykset tunnet? Mikä on saksaa? Tässä kappaleessa opit: tervehdyksiä kertomaan ja kysymään kuulumisia. siebzehn 17 Guten Tag,

Lisätiedot

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen - Aloitus Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Hyvä Rouva, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Sehr geehrter Herr, Sehr geehrte Frau, Hyvä vastaanottaja, Sehr geehrte

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva, Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen

Haluaisin ilmaista kiinnostukseni paikkaa varten, josta ilmoititte Epämuodollinen, vastaanottaja on henkilökohtainen ystävä, melko epätavallinen - Aloitus Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Hyvä Rouva, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Sehr geehrter Herr, Sehr geehrte Frau, Hyvä vastaanottaja, Sehr geehrte

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva, Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1

Lektion 10. Basel tickt anders ÜB. 1 Lektion 10 Basel tickt anders ÜB. 1 1. väärin (Haastateltavan mukaan Baselissa on melkein 30 museota.) 2. väärin (Kemian yritykset[konsernit] rakentavat Baselissa museoita.) 3. väärin (Baselin sijainti

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN

PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN PETRI NIEMELÄ MENSCHSEIN Eine Ausstelllung der Münchner Bank eg, Frauenplatz 2 Als Gegenpol zur heute omnipräsenten digitalen Welt erschafft Petri Niemelä eine malerische Welt in Öl auf Leinwand, in der

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p.

HAKIJA ID Valvoja täyttää. yht. maks. 30 p. / min. 10 p. maks. 30 p. / min. 10 p. HAKIJA ID Valvoja täyttää HELSINGIN YLIOPISTO GERMAANINEN FILOLOGIA / SAKSAN KÄÄNTÄMINEN Valintakoe / Tasokoe SAKSAN KIELEN KOE 4.6.2010 Sivua ei saa kääntää ennen kuin siihen annetaan lupa. Merkitse kaikki

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

Pidetään yhteyttä SAATESANAT

Pidetään yhteyttä SAATESANAT SAATESANAT Pidetään yhteyttä Kolmentoista tunnin matka auttoi ymmärtämään, mitä saksalais-suomalainen seurakunta todella käytännössä tarkoittaa, totesivat JuureS-tapahtumaan osallistuneet suomalaisnuoret.

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2011 Johtokunta

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2011 Johtokunta SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2011 Johtokunta 19.02.2011 KOKOUSAIKA 19.02.2011 klo 11.07-16.34 KOKOUSPAIKKA Station-Lounge, Am Hauptbahnhof 10, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa läsnä:

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Geschäftskorrespondenz Brief

Geschäftskorrespondenz Brief - Adresse Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Amerikanisches Adressenformat: Name der Stadt + Abkürzung des Staates + Postleitzahl Mr. J- Rhodes Rhodes

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16.

1 Täydennä werden-verbillä. Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Kertaustehtävät 1 Täydennä werden-verbillä. Mira: Paul: Wie alt 1) ihr Anna, Peter und Paul? Anna 2) 18 und Peter und ich 3) 16. Laura: Frau Schumacher, wie alt 4) Sie dieses Jahr? Frau Schumacher: Ich

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Wo kann ich das Formular für finden? Fragen wo man ein Formular findet Wann wurde ihr [Dokument] ausgestellt? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Wo wurde Ihr [Dokument] ausgestellt?

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Wo kann ich das Formular für finden? Fragen wo man ein Formular findet Wann wurde ihr [Dokument] ausgestellt? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Wo wurde Ihr [Dokument] ausgestellt?

Lisätiedot

Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015

Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015 Kulttuurierot kuluttajaverkkokaupassa Suomen ja Saksan välillä Antti Grönlund 16.4.2015 Saksan kauppakamariverkosto 2 Saksan ulkomaankaupantuki Kolme pylvästä IHK eli sisämaan kauppakamarit läsnä 90 alueella

Lisätiedot

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D

ÜB. 1. a) Lektion 5. Immer geradeaus! ÜB. 1. d) ÜB. 2. a) (1) 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D ÜB. 1. a) Lektion 5 1.C 3. B 5. G 7. A 2. F 4. E 6. H 8. D Immer geradeaus! Esim. Johann Strau Herbert von Karajan Siegmund Freud Maria Theresia Franz Josef Sissi Kurt Waldheim ÜB. 1. d) Wolfgang Schüssel

Lisätiedot

Bewerbung Anschreiben

Bewerbung Anschreiben - Einleitung Hyvä Herra, Formell, männlicher Empfänger, Name unbekannt Hyvä Rouva, Formell, weibliche Empfängerin, Name unbekannt Hyvä Herra, Hyvä Rouva, Hyvä vastaanottaja, Hyvä vastaanottaja, Formell,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT

Bereit zum Aufbruch? Kiitos, Olsa! SAATESANAT SAATESANAT Bereit zum Aufbruch? Elämä on täynnä loppuja - ja uusia alkuja. Kesän ja loman loppuminen merkitsee syksyn alkamista, töihin palaamista, uutta kouluvuotta ja uutta työkautta uusine mahdollisuuksineen

Lisätiedot

Iloista synttäriä! saatesanat

Iloista synttäriä! saatesanat saatesanat Iloista synttäriä! Toukokuun 25. päivänä SKTK täyttää 40 vuotta. Järjestömme on tullut keski-ikään. Nuoruuden hullunrohkea into on löytänyt vakaat uomat elämän kulkea. Takana on muutamia kriisejä,

Lisätiedot

Oma lehti on hieno asia

Oma lehti on hieno asia SAATESANAT Oma lehti on hieno asia ja tärkeä osa suomalaista kulttuuria maassaan, kirjoitti Suomi-Seuran julkaiseman Suomen Sillan päätoimittaja Leena Isbom pääkirjoituksessaan vuosi sitten. Samaan tulokseen

Lisätiedot

Puitteet kunnossa. saatesanat

Puitteet kunnossa. saatesanat saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko

Lisätiedot

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a)

ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6. Aber bitte mit Sahne! ÜB. 1. a) ja b) (2) ÜB. 2. a) ÜB. 1. a) ja b) (1) Lektion 6 Aber bitte mit Sahne! Amaretto-Apfel-Torte Amaretto-omenakakku X Apfelstrudel Omenatorttu Bananenkuchen Banaanikakku Champagner-Torte Samppanjakakku X Erdbeerkuchen Mansikkakakku

Lisätiedot

SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz

SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz SAATESANAT Lentopallo oli ensimmäinen kontaktini suomalaiseen seurakuntaan Saksassa. Taittajallemme Marille ensimmäinen kosketus oli lapsen kielikoulusta tuoma Rengas-lehti, toimistoassistentillemme Tainalle

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot