TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2006 Menot Tulot Netto (1 000 euroa)

Transkriptio

1 61 KÄYTTÖTALOUSOSA

2 62 TALOUS MÄÄRÄRAHOITTAIN 2006 Menot Tulot Netto (1 000 euroa) Konsernihallinto , , ,1 01 Kaupunginvaltuusto 244,0 0,0-244,0 04 Kaupunginhallitus ,9 741, ,4 05 Elinkeinopolitiikka 4 224,1 160, ,1 07 Avustukset 227,4 0,0-227,4 20 Hallintokeskus 4 453,3 102, ,2 Liiketoimintatoimiala 9 925, ,5-609,9 24 Johto ja hallinto 193,5 0,0-193,5 25 Tietohallintotoimisto 4 200, ,0 456,0 26 Talous- ja hankintapalvelukeskus 3 896, ,4 0,0 27 Erillispalvelut 1 635,5 763,1-872,4 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , ,7 32 Johto ja hallinto 3 176,5 4, ,6 34 Sosiaali- ja perhepalvelut , , ,5 35 Avoterveydenhuollon palvelut , , ,7 36 Erikoissairaanhoito ,0 0, ,0 37 Lasten päivähoitopalvelut , , ,8 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,1 Sivistystoimiala , , ,6 47 Johto ja hallinto 1 169,6 0, ,6 Opetustoimi , , ,8 48 Opetuspalvelukeskus 687,5 0,0-687,5 50 Perusopetus , , ,3 51 Lukio-opetus 9 409,0 40, ,0 Kulttuuritoimi , , ,0 56 Kulttuuripalvelukeskus 2 026,0 147, ,0 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto 4 764,0 328, ,0 58 Museot 2 950,0 238, ,0 61 Kuvataidekoulu 356,0 97,0-259,0 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 394,0 225, ,0 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 4 364,0 846, ,0 65 Nuorisotoimi 1 186,0 162, ,0 Liikuntatoimi , , ,2 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus , , ,2 Yhdyskuntatoimen toimiala , , ,5 83 Johto ja hallinto 1 786, ,0-168,0 85 Yhdyskuntatekniikka , , ,1 90 Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 258, ,8-880,7 91 Joukko- ja palveluliikenne 2 280,0 718, ,0 92 Pelastuspalvelut 4 557,7 0, ,7 93 Maan myyntivoitot 0, , ,0 KAIKKI YHTEENSÄ , , ,8

3 63 KÄYTTÖMENOT TP TA/M TA Muutos (1 000 euroa) euroa % Konsernihallinto , , ,7-814,2-3,5 % 01 Kaupunginvaltuusto 319,9 334,0 244,0-90,0-26,9 % 04 Kaupunginhallitus , , ,9-395,3-2,9 % 05 Elinkeinopolitiikka 4 821, , ,1-296,9-6,6 % 07 Avustukset 401,3 797,6 227,4-570,2-71,5 % 20 Hallintokeskus 3 261, , ,3 538,2 13,7 % Liiketoimintatoimiala 8 912, , , ,9 33,8 % 24 Johto ja hallinto 0,0 157,0 193,5 36,5 23,2 % 25 Tietohallintotoimisto 4 354, , ,0-148,0-3,4 % 26 Talous- ja hankintapalvelukeskus 3 004, , , ,1 179,7 % 27 Erillispalvelut 1 553, , ,5 117,3 7,7 % Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , , ,4 4,3 % 32 Johto ja hallinto 1 926, , , ,6 60,1 % 34 Sosiaali- ja perhepalvelut , , , ,1 13,8 % 35 Avoterveydenhuollon palvelut , , ,9 990,9 3,4 % 36 Erikoissairaanhoito , , ,0 563,0 1,0 % 37 Lasten päivähoitopalvelut , , ,9 102,6 0,3 % 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,7 123,2 0,2 % Sivistystoimiala , , , ,1 7,1 % 47 Johto ja hallinto 0,0 186, ,6 982,9 526,5 % Opetustoimi , , , ,0 2,2 % 48 Opetuspalvelukeskus 1 055, ,6 687,5-635,1-48,0 % 50 Perusopetus , , ,3 909,9 2,1 % 51 Lukio-opetus 8 374, , ,0 893,2 10,5 % Kulttuuritoimi , , ,0 169,1 0,9 % 56 Kulttuuripalvelukeskus 2 190, , ,0-79,9-3,8 % 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto 4 699, , ,0 54,8 1,2 % 58 Museot 2 994, , ,0 20,2 0,7 % 61 Kuvataidekoulu 360,6 360,7 356,0-4,7-1,3 % 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 2 344, , ,0 40,4 1,7 % 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 4 075, , ,0 129,2 3,1 % 65 Nuorisotoimi 1 169, , ,0 9,1 0,8 % Liikuntatoimi 7 650, , , ,1 45,9 % 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 7 650, , , ,1 45,9 % Yhdyskuntatoimen toimiala , , ,6 835,9 3,0 % 83 Johto ja hallinto 1 704, , ,0-215,3-10,8 % 85 Yhdyskuntatekniikka , , ,4 539,1 3,1 % 90 Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 214, , ,5 155,3 7,4 % 91 Joukko- ja palveluliikenne 1 669, , ,0 205,0 9,9 % 92 Pelastuspalvelut 4 261, , ,7 151,8 3,4 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,1 4,9 % Organisaatiomuutokset Työväenopisto 1 992,5 0,0 0,0 0,0 0,0 % Suunnittelu ja mittauspalvelut (Jycon) 1 842,3 0,0 0,0 0,0 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,1 4,9 %

4 64 KÄYTTÖTULOT TP TA/M TA Muutos (1 000 euroa) euroa % Konsernihallinto 1 232,6 744, ,6 258,9 34,8 % 01 Kaupunginvaltuusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 04 Kaupunginhallitus 746,2 545,6 741,5 195,9 35,9 % 05 Elinkeinopolitiikka 131,5 167,0 160,0-7,0-4,2 % 07 Avustukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 20 Hallintokeskus 354,9 32,1 102,1 70,0 218,1 % Liiketoimintatoimiala 5 329, , , ,2 73,6 % 24 Johto ja hallinto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 25 Tietohallintotoimisto 4 481, , ,0 158,0 3,5 % 26 Talous- ja hankintapalvelukeskus 71,8 223, , ,0 1644,1 % 27 Erillispalvelut 776,3 645,9 763,1 117,2 18,1 % Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , , ,4 7,3 % 32 Johto ja hallinto 76,2 27,8 4,9-22,9-82,4 % 34 Sosiaali- ja perhepalvelut , , , ,2 20,8 % 35 Avoterveydenhuollon palvelut 4 401, , ,2 57,2 1,4 % 36 Erikoissairaanhoito 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 37 Lasten päivähoitopalvelut 3 540, , ,1 35,0 0,9 % 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,6-800,1-6,5 % Sivistystoimiala 8 074, , ,0 473,5 7,9 % 47 Johto ja hallinto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Opetustoimi 2 141, , ,0 15,0 1,0 % 48 Opetuspalvelukeskus 17,5 0,0 0,0 0,0 0,0 % 50 Perusopetus 1 972, , ,0 14,0 1,0 % 51 Lukio-opetus 151,7 39,0 40,0 1,0 2,6 % Kulttuuritoimi 2 536, , ,0-149,5-6,8 % 56 Kulttuuripalvelukeskus 193,4 146,5 147,0 0,5 0,3 % 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto 489,1 396,6 328,0-68,6-17,3 % 58 Museot 410,3 235,7 238,0 2,3 1,0 % 61 Kuvataidekoulu 115,1 102,3 97,0-5,3-5,2 % 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 297,6 221,6 225,0 3,4 1,5 % 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 855,9 927,9 846,0-81,9-8,8 % 65 Nuorisotoimi 175,3 161,9 162,0 0,1 0,1 % Liikuntatoimi 3 396, , ,0 608,0 25,4 % 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 3 396, , ,0 608,0 25,4 % Yhdyskuntatoimen toimiala , , , ,0-21,6 % 83 Johto ja hallinto 807,4 544, , ,2 197,0 % 85 Yhdyskuntatekniikka 9 631, , ,3 156,0 1,6 % 90 Rakennus- ja ympäristövalvonta 1 303, , ,8 127,8 10,2 % 91 Joukko- ja palveluliikenne 702,5 711,0 718,0 7,0 1,0 % 92 Pelastuspalvelut 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 % 93 Maan myyntivoitot 4 942, , , ,0-52,6 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,0 2,5 % Organisaatiomuutokset Työväenopisto 843,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % Suunnittelu ja mittauspalvelut (Jycon) 1 931,9 0,0 0,0 0,0 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,0 2,5 %

5 65 KÄYTTÖTALOUS NETTO TP TA/M TA Muutos (1 000 euroa) euroa % Konsernihallinto , , , ,1-4,8 % 01 Kaupunginvaltuusto -319,9-334,0-244,0 90,0-26,9 % 04 Kaupunginhallitus , , ,4 591,2-4,5 % 05 Elinkeinopolitiikka , , ,1 289,9-6,7 % 07 Avustukset -401,3-797,6-227,4 570,2-71,5 % 20 Hallintokeskus , , ,2-468,2 12,1 % Liiketoimintatoimiala , ,2-609, ,3-70,2 % 24 Johto ja hallinto 0,0-157,0-193,5-36,5 23,2 % 25 Tietohallintotoimisto 127,2 150,0 456,0 306,0 204,0 % 26 Talous- ja hankintapalvelukeskus , ,9 0, ,9-100,0 % 27 Erillispalvelut -777,6-872,3-872,4-0,1 0,0 % Sosiaali- ja terveystoimen toimiala , , , ,0 3,8 % 32 Johto ja hallinto , , , ,5 62,1 % 34 Sosiaali- ja perhepalvelut , , , ,9 10,4 % 35 Avoterveydenhuollon palvelut , , ,7-933,7 3,7 % 36 Erikoissairaanhoito , , ,0-563,0 1,0 % 37 Lasten päivähoitopalvelut , , ,8-67,6 0,2 % 39 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala , , ,1-923,3 2,2 % Sivistystoimiala , , , ,6 7,0 % 47 Johto ja hallinto 0,0-186, ,6-982,9 526,5 % Opetustoimi , , , ,0 2,2 % 48 Opetuspalvelukeskus , ,6-687,5 635,1-48,0 % 50 Perusopetus , , ,3-895,9 2,1 % 51 Lukio-opetus , , ,0-892,2 10,5 % Kulttuuritoimi , , ,0-318,6 2,0 % 56 Kulttuuripalvelukeskus , , ,0 80,4-4,1 % 57 Kaupungin - Keski-Suomen maakuntakirjasto , , ,0-123,4 2,9 % 58 Museot , , ,0-17,9 0,7 % 61 Kuvataidekoulu -245,5-258,4-259,0-0,6 0,2 % 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri , , ,0-37,0 1,7 % 64 Jyväskylän kaupunginteatteri , , ,0-211,1 6,4 % 65 Nuorisotoimi -993, , ,0-9,0 0,9 % Liikuntatoimi , , , ,1 56,8 % 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus , , , ,1 56,8 % Yhdyskuntatoimen toimiala , , , ,9 248,0 % 83 Johto ja hallinto -897, ,5-168, ,5-88,5 % 85 Yhdyskuntatekniikka , , ,1-383,1 5,1 % 90 Rakennus- ja ympäristövalvonta -911,7-853,2-880,7-27,5 3,2 % 91 Joukko- ja palveluliikenne -966, , ,0-198,0 14,5 % 92 Pelastuspalvelut , , ,7-151,8 3,4 % 93 Maan myyntivoitot 4 942, , , ,0-52,6 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,1 5,5 % Organisaatiomuutokset Työväenopisto ,9 0,0 0,0 0,0 0,0 % Suunnittelu ja mittauspalvelut (Jycon) 89,6 0,0 0,0 0,0 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ , , , ,1 5,5 %

6 66 KONSERNIHALLINTO

7 67 Konsernihallinto yhteensä Taloudelliset tavoitteet: TALOUS TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Kaupunginhallitus 746,2 545,6 741,5 195,9 35,9 % Elinkeinopolitiikka 131,5 167,0 160,0-7,0-4,2 % Hallintokeskus 354,9 32,1 102,1 70,0 218,1 % Toimintatulot yhteensä 1 232,6 744, ,6 258,9 34,8 % Kaupunginvaltuusto 319,9 334,0 244,0-90,0-26,9 % Kaupunginhallitus , , ,9-395,3-2,9 % Elinkeinopolitiikka 4 821, , ,1-296,9-6,6 % Avustukset 401,3 797,6 227,4-570,2-71,5 % Hallintokeskus 3 261, , ,3 538,2 13,7 % Toimintamenot yhteensä , , ,7-814,2-3,5 % TULOSSUUNNITELMA euroa Toimintatulot 1 232,6 744, ,6 258,9 34,8 % Myyntitulot 174,6 32,1 102,1 70,0 218,1 % Tuet ja avustukset 684,5 308,6 697,0 388,4 125,9 % Muut toimintatulot 373,5 404,0 204,5-199,5-49,4 % Toimintamenot , , ,7-814,2-3,5 % Henkilöstömenot 3 686, , ,7 332,3 9,2 % Palvelujen ostot , , ,3 308,7 3,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 187,7 139,2 133,9-5,3-3,8 % Avustukset 8 160, , , ,0-13,0 % Muut toimintamenot 799, , ,5-364,9-25,0 % Toimintakate , , , ,1-4,8 % Henkilöstömäärän kehitys: Vakinaiset (koko aikaiset) Vakinaiset (osa-aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä Työllistetyt Vanhuuseläkkeelle Arvio muusta poistumasta Tunnusluvut: TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos % Tilat m , , ,5 25,0 0,6 % Tilakustannukset (1 000 euroa) 385,4 408,8 432,5 23,7 5,8 %

8 68 Konsernihallinto 01 Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus: Kaupunginvaltuusto linjoittaa kaupunkiyhteisön toimintaa ja jakaa voimavarat. Perustana on Kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä huolehtimisesta. Oman strategian mukaan kaupungin toteuttaa tasapainoista kaupunkipolitiikkaa, jonka kulmakiviä ovat seudun kilpailukyky, kestävä kehitys ja sosiaalinen eheys. Vuonna 2005 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian, joka ohjaa kaupungin kehittämistä. Strategian pohjalta on laadittu koko kaupunkia ja toimialoja koskevat strategiset tavoitteet, kehittämistavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet. Valtuusto vahvistaa toiminnalliset tavoitteet sitoviksi. Tavoitteiden avulla toimintaa ohjataan strategian suuntaisesti. Valtuusto seuraa tavoitteiden toteutumista. Valtuusto tulee pitämään varsianisten kokousten lisäksi seminaaritilaisuuksia, joissa käsitellään kaupungin kehittämistä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Toimintamenot 319,9 334,0 244,0-90,0-26,9 % Henkilöstömenot 129,6 167,0 167,1 0,1 0,1 % Palvelujen ostot 111,4 73,5 66,7-6,8-9,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11,2 8,7 9,1 0,4 4,6 % Muut toimintamenot 67,7 84,8 1,1-83,7-98,7 % Toimintakate (sitova taso) -319,9-334,0-244,0 90,0-26,9 % Kaupunginvaltuuston toimintamenot vuosina eivät ole vertailukelpoisia, koska vuoden 2006 talousarviossa kaupungintalon vuokrat ja muut yhteiset kustannukset on keskitetty Hallintokeskukseen erillisenä kokonaisuutena. Tunnusluvut: Suoritetavoitteet: Kaupunginvaltuuston kokoukset kpl ,0 % Käsitellyt asiat kpl ,0 % Kaupunginvaltuuston seminaarit kpl ,0 % Voimavarat: Valtuutettujen lukumäärä ,0 % Toimitilat, m ,0 %

9 69 Konsernihallinto 04 Kaupunginhallitus Toiminnan kuvaus: Kaupunginhallitus keskittyy kaupunkikonsernin kokonaisohjaukseen sekä toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Vuoden 2006 painopistealueina ovat talouden tasapainottaminen, seudullinen yhteistyö, uuden organisaation toimivuuden varmistaminen ja strategisten riskien hallinta. Työllistämisen kaupunginosuus Kaupungin nettomenot työllistämisessä ovat euroa ( euroa vuonna 2005), joka on talousarviossa kaupunginhallituksen menona. Keskitetyllä työllisyysmäärärahalla rahoitetaan 1. tapauskohtaisesti sopien työllistyminen kaupungin tarjoamiin työllistämistukipaikkoihin, 2. nk. sijoitusyksikön työntekijöiden palkat, 5 henkilöä, 3. ostopalvelusopimukset Tekevä-säätiön, Katulähetys ry:n, Jyvälän, Jyvässeudun Työttömät ry:n ja Autosynergia ry:n kanssa, 4. työllisyysprojektien ja yhteistyöhankkeiden rahoitus (mm. ArsLab -projekti, Huhtasuon Asa:n Opas -projekti, Wire-projekti, Romanit työelämään -hanke, Työkompassi -projekti, TEkeskuksen Palapeli-projekti, Keljon järjestöyhdistyksen Talkkari-projekti), 5. KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY:n perusrahoitus, 6. kesätyöllistäminen kaupungille, projektien kautta työllistäminen ja kesätyöpaikkatuki yrityksiin sekä kolmannelle sektorille 6) kuntouttavan työtoiminnan (L189/2001) kustannukset, 7. Jyväskylän työvoiman palvelukeskus sekä 8. työllisyyspalvelujen hallinto. Ostopalveluista tehdään vaikuttavuusselvitys. Työllisyysmäärärahaan on tehty ohjeistettu 10 % vähennys, joka vaikuttaa mm. siten, että Nuorten taidetyöpajan jatkorahoitusta ei ole mahdollista toteuttaa vaan projekti päätetään. Tällöin valtion tukityöllistämisen ja ESR-rahoitusta jää saamatta. Lisäksi kesätyöllistämisen määrä ja ja järjestöille ja yhteisöille suunnattua kuntalisää pienennetään vuoden 2005 tasosta 180 päätöstä á 336 euroa 100:aan päätöstä à 300 euroa. Uusia projekteja ei voida rahoittaa. Työllisyyspalvelujen suoritetiedot ovat talousarvion kohdassa Sosiaali- ja perhepalvelut (MR 34). Käyttösuunnitelma tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Tässä esitetyn työllistämisen kaupungin osuuden lisäksi työmarkkinatuen passiivitukea saavien ja alle 25-vuotiaiden henkilöiden aktivointiin kohdennetaan euroa. Määrärahan lisäys katetaan sosiaali- ja terveystoimen määrärahoista. Työmarkkinatukilainsäädännön muutoksen ja aktivoinnin vaikutuksia arvioidaan ja niistä raportoidaan kesäkuun 2006 loppuun mennessä. Kunnallisverotuksen määräraha määräytyy verohallintolain mukaisesti sisältäen kaupungin osuuden verotuskustannuksiin. Työterveyshuolto Jyväskylän kaupunki ostaa henkilöstölleen työterveyshuollon palvelut Jyväskylän Seudun Työterveydestä. Palvelujen piiriin kuuluu koko henkilökunta. Tavoitteena on henkilöstön fyysisen ja psyykkisen terveyden säilyttäminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Palvelut sisältävät lakisääteisen työterveyshuollon sekä työhyvinvoinnin tukemisen ja edistämisen. Terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Kansaneläkelaitos korvaa kaupungille työterveyshuollon kokonaismenoista noin 50 %.

10 70 Jäsenmaksut, erittely tähän kohtaan kuuluvista jäsenmaksuista löytyy sivulta 72. Hallintokunnat budjetoivat omaan ammattialaansa liittyvät jäsenmaksut. Tilinpäätöskirjaukset Tilinpäätöskirjaukset sisältävät mm. eläkevakuutus-, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutusmaksujen edellisen vuoden tasauslaskut, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ennakot ja edellisen vuoden tasauslasku, lomapalkkajaksotuksen muutos, eläkevastuuvarauksen muutos, vähennys työnantajan sotu-maksusta. Menot kirjataan yhdelle kustannuspaikalle menoksi, koska jakaminen hallintokuntien useille kustannuspaikoille ja toiminnoille vaatisi kohtuuttoman suurta työtä automaattisen jakomahdollisuuden puuttuessa. Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyy kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan toimintamenot. EU ja muut strategiset hankkeet Määrärahalla rahoitetaan sekä talousarviossa erikseen nimettyjä että vuoden aikana esille nousevia hankkeita, joilla varmistetaan strategioiden toteutuminen. Määräraha on myös tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjen EU-hankkeiden omarahoitusosuus. Lisäksi sillä toteutetaan mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä koko kaupunkiseudun kannalta tärkeitä kehittämisprojekteja, tehdään suunnitelmia elinkeinoalueiden kehittämiseksi ja luodaan edellytyksiä yritysten toimitilahankkeille kaupungissa. Presidentinvaali Tasavallan presidentin vaalit järjestetään tammikuun 15 päivänä 2006 ja mahdollinen toinen vaali Vaalien kustannukset on arvioitu vuoden 2004 vaalien perusteella. Kysymyksessä on valtiolliset vaalit ja osa vaalien tehtävistä hoidetaan valtion toimesta. Kunta joutuu huolehtimaan ennakkoäänestyksen järjestämisestä kokonaisuudessaan joko ostamalla palvelun tai järjestämällä sen itse. Näissä vaaleissa ennakkoäänestyspalvelut osaksi ostetaan Suomen Posti Oyj:ltä ja osaksi hoidetaan itse. Valtio maksaa kunnille korvausta näiden vaalien järjestämisestä oikeusministeriön myöhemmin vahvistaman euromäärän suuruisena per kunnassa asuva äänioikeutettu. Keski-Suomen Liiton kehittämisrahasto Keski-Suomen liiton hallinnoimalla kehittämisrahastolla edistetään kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukykyä ja varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen. Sen kautta varaudutaan myös uusiin avauksiin sekä tuetaan maakuntien välisiä hankkeita. Sisäiset kehittämishankkeet Määräraha on tarkoitettu konsernin sisäisten, strategisesti tärkeiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Talousarviota laadittaessa tiedossa olleet hankkeet on mainittu strategisten hankkeiden luettelossa, muista päätetään vuoden aikana erikseen. Tapahtumat ja suhdetoiminta -määräraha Tapahtumien ja suhdetoiminnan avulla kaupunki vahvistaa vetovoimaisuuttaan, kansainvälistä ja kotimaista tunnettavuuttaan, osoittaa vieraanvaraisuutta ja kertoo omasta toiminnastaan. Määräraha sisältää: vuosittaisia kaupungin itse järjestämiä tilaisuuksia ja tärkeitä tapahtumia (mm. Jyväskylän kaupungin syntymäpäiväviikon juhlallisuuksia) vuosittaisia muiden toimijoiden järjestämiä merkittäviä tapahtumia, joiden yhteydessä kaupunki järjestää tilaisuuksia ja harjoittaa suhdetoimintaa (mm. Jyväskylän Kesä ja Neste Ralli) vuosittaisia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviä merkittäviä tapahtumia (mm. Ahtisaari-luento, veteraani- ja itsenäisyyspäivän tilaisuudet)

11 71 merkittäviä ko. vuodelle osuvia muiden toimijoiden tapahtumien yhteyteen järjestettyjä vastaanottoja tai muita tilaisuuksia (mm. valtakunnalliset ja kansainväliset kongressit ja messut) merkittäviä ko. vuodelle osuvia muiden toimijoiden suurtapahtumia, joiden yhteydessä kaupunki järjestää tilaisuuksia ja osoittaa vieraanvaraisuutta (mm. EUpuheenjohtajuusvuoden tilaisuudet, Ruotsin ja Suomen pääministereiden huippukokous, Kalevan Kisat, Itsenäisyyspäivän paraati, Lähetysjuhlat) poikkeuksellisen merkittäviä kansainvälisiä ja valtakunnallisia vierailuja (mm. valtioiden päämiehet, ministerit, Suomen valtiovallan edustajat) Ulkoisen tarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Kuntalain mukaan tilintarkastaja on valittava valtuustokaudeksi. Aluekeskus ja seutuyhteistyö -määräraha on tarkoitettu elinkeinopolitiikkaa laajempaan seutuyhteistyöhön. Määräraha toimii kansallisen aluekeskusohjelman paikallisen vastinrahana. Jyväskylän kaupungin historia Vuodesta 1965 nykypäivään ulottuvan kaupungin historian tekeminen alkoi vuonna Historian kirjoittamisesta tehtiin sopimus Jyväskylän yliopiston etnologian ja historian laitoksen kanssa. Työtä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä toimikunta. Historian valmistuu vuonna Varamääräraha on tarkoitettu kaupunginhallituksen käyttöön vuoden aikana ilmeneviä arvaamattomia menoja varten. Määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Määrärahasta maksetaan kaupunginvaltuuston ja hallituksen asettamien toimikuntien ja työryhmien sekä muiden tilapäisten toimielinten menot. Vuonna 2005 toimii historiatoimikunta, joka jatkuu myös vuonna Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 746,2 545,6 741,5 195,9 35,9 % Myyntitulot 8,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tuet ja avustukset 548,8 308,6 697,0 388,4 125,9 % Muut toimintatulot 189,3 237,0 44,5-192,5-81,2 % Toimintamenot , , ,9-395,3-2,9 % Henkilöstömenot 1 629, , ,9 214,8 18,8 % Palvelujen ostot 4 956, , ,1 273,1 5,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 86,2 55,3 63,8 8,5 15,4 % Avustukset 7 011, , ,6-752,1-11,1 % Muut toimintamenot 404,3 765,1 625,5-139,6-18,2 % Toimintakate (sitova taso) , , ,4 591,2-4,5 % Kaupunginhallituksen toimintamenot vuosina eivät ole vertailukelpoisia, koska vuoden 2006 talousarviossa kaupungintalon vuokrat ja muut yhteiset kustannukset on keskitetty Hallintokeskukseen erillisenä kokonaisuutena.

12 72 Tunnusluvut: TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa % Suoritetavoitteet: Kaupunginhall.kokoukset kpl ,0 % Käsitellyt asiat kpl ,0 % Kaupunginhall.iltakoulut kpl ,0 % Iltakoulu: käsitellyt asiat kpl ,7 % Laajuustiedot: Työterveyshuolto 558,9 475,6 477,0 1,4 0,3 % Aluekeskus ja seutuyhteistyö 47,5 40,0 44,5 4,5 11,3 % Meidän Jykä+Nuorten osallisuushanke 0,3 30,0 0,0-30,0-100,0 % Vaalit 119,1 0,0 220,0 220,0 100,0 % Muut yhteensä 20,4 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tulot yhteensä 746,2 545,6 741,5 195,9 35,9 % Työllistämisen kaupungin osuus 6 571, , ,9-657,1-10,0 % Kunnallisverotus 1 795, , ,5 60,5 3,4 % Työterveyshuolto 1 152, , ,0 0,0 0,0 % Jäsenmaksut 992, , ,2 14,9 1,5 % Tilinpäätöskirjaukset 563,3 656,9 750,0 93,1 14,2 % Kaupunginhallitus 1 042,6 741,0 679,7-61,3-8,3 % EU ja muut strategiset hankkeet 565,9 500,0 400,0-100,0-20,0 % Vaalit 314,8 0,0 359,0 359,0 100,0 % K-S:n liitto / kehittämisrahasto 303,1 303,2 303,2 0,0 0,0 % Tapahtumat ja suhdetoiminta 132,6 205,0 280,0 75,0 36,6 % Sisäiset kehittämishankkeet 118,6 262,0 250,0-12,0-4,6 % Ulkoinen tarkastus 189,6 215,0 204,4-10,6-4,9 % Aluekeskus ja seutuyhteistyö 136,3 122,8 137,0 14,2 11,6 % Jyväskylän historia 60,0 60,0 60,0 0,0 0,0 % Varamäärärahat 56,5 113,0 37,0-76,0-67,3 % Meidän Jykä+Nuorten osallisuushanke 92,5 95,0 0,0-95,0-100,0 % Menot yhteensä , , ,9-395,3-2,9 % Keski-Suomen liitto 730,6 745,8 747,7 1,9 0,3 % Suomen kuntaliitto 233,9 242,2 249,5 7,3 3,0 % Keski-Suomen kauppakamari 14,0 15,0 16,0 1,0 6,7 % Helsinki-Finland of Conference B 10,7 11,0 12,0 1,0 9,1 % European Federation of Conference 2,0 2,0 2,0 0,0 0,0 % Turveteollisuuslitto 0,3 0,3 0,0-0,3-100,0 % Union of Baltic Cities 0,0 0,0 1,0 1,0 100,0 % Nelostieyhdistys ry 1,0 1,0 1,0 0,0 0,0 % Varaus muihin jäsenmaksuihin 0,0 0,0 3,0 3,0 100,0 % Jäsenmaksut yhteensä 992, , ,2 14,9 1,5 % Nuorten osallisuushanke on siirretty Sivistystoimen talousarvioon kohtaan MR50 Perusopetus ( euroa).

13 73 Konsernihallinto 05 Elinkeinopolitiikka Jykes Oy: Omistajakuntien elinkeinopoliittinen kokonaisrahoitus on vuonna 2006 yhteensä euroa, mistä perusrahoituksen osuus on euroa ja yhteisöveron tuotto-osuus euroa. Omistajakuntien asukaslukuun suhteutettuna elinkeinopoliittinen rahoitus on 38 euroa/asukas. Jykesin osuus on 20 euroa ja Jykesin yhteistyö-organisaatioiden toimintaan budjetoitu osuus 18 euroa/asukas. Elinkeinopoliittinen rahoitus kohdennetaan elinkeinostrategiassa linjatuille painopistetoimialoille toimenpiteisiin, joilla lisätään yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja kasvua. Jyväskylän kaupunki haluaa terävöittää omistajapolitiikkaansa myös kehittämisyhtiöitä koskien. Tavoitteena on vähentää resurssien käyttöä kehittämisinfrastruktuuriin, hallintoon ja hallinnointiin ja kohdistaa sitä elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden parantamiseen. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet löytyvät liitetiedoista sivulta 268. Jykes Kiinteistöt Oy Kaupunki on laatinut omistajapolitiikkaa koskevan tarkastelun mm. Jykes Kiinteistöjen osalta. Siinä on todettu mm. että yhtiön omavaraisuusasteen tavoite, noin 30 % on syytä säilyttää. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyisellä investointitasolla kaupungin jatkuvaa noin 1 2 milj. euron osakepääoman sijoitusta. Nykytilanteessa tämä ei ole mahdollista. Vuonna 2006 kaupunki lähtee siitä, että yhtiö hoitaa pääoman tarpeensa realisoimalla omistamiaan kiinteistöjä. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja sen elinkeinopoliittinen vaikuttavuus KIHUn toiminta jakautuu soveltavaan tutkimustyöhön, kehittämistoimintaan ja palvelutoimintaan. KIHUn osaamista on käytetty laajasti myös urheiluvälineteollisuuden, hyvinvointiteknologian ja urheilun ulkopuolisen elinkeinoelämän tuotekehitysprojekteissa. Tämä on tapahtunut suoraan KIHUn toimintana tai KIHUn 100%:sti omistaman Sports Research and Development SRD Oy:n kautta. KIHUn toiminnan pohjalta on Jyväskylään syntynyt myös yritystoimintaa, viimeisimpänä Firstbeat Technologies Oy, joka vuonna 2005 voitti InnoSuomi palkinnon ja valittiin vuoden hautomoyritykseksi. Viime vuosina KIHUn/SRD:n asiakkaina ovat olleet mm. Nokia, Suunto, VTI, PolasElectro, Exel, Lääkärikeskus Mehiläinen ja Berner. KIHU toimii projektipohjaisesti. Opetusministeriön vuotuisella toiminta-avustuksella vuokrataan Jyväskylän kaupungilta työtilat, hankitaan tutkimuslaitteet ja annetaan avustavan henkilökunnan ja tutkijoiden tuki projekteille, joita rahoittavat pääsääntöisesti opetusministeriön liikuntatieteellinen jaos, Suomen Olympiakomitea, urheilun lajiliitot, TEKES ja yritysasiakkaat. Viime vuosien aikana yhteistyö on ollut tiivistä myös Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n ja Welness Dream Labin kanssa. KIHU/SRD on osallistunut Jyväskylän hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitykseen. KIHU/SRD:n vuotuinen 1,3-1,4 milj. euron budjetti rakentuu lähes kokonaan Jyväskylän seudun ulkopuolelta tulevalle rahoitukselle. Vuonna 2004 KIHUn ja SRD:n henkilöstökulut olivat yhteensä euroa. KIHU:ssa, SRD:ssa ja Firstbeat Oy:ssä työskentelee henkilöä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämisäätiö LIKES LIKES-tutkimuskeskus muutti Viveca-rakennukseen, jossa sillä on noin 750 m²:n ajanmukaiset laboratorio-, tutkimus- ja toimistotilat.

14 74 LIKESin toiminta perustuu opetusministeriön vuosittaiseen harkinnanvaraiseen toimintaavustukseen ja Jyväskylän kaupungin tukeen. LIKESin liikuntatieteellinen toiminta kohdistuu hyvinvointiteknologian alan tutkimustyöhön ja alan kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin. Nykyisestä kokonaisrahoituksesta lähes 80 % koostuu erillisistä julkisella rahoituksella toteutettavista kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeista. Suurin yksittäinen hanke on opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama, vuonna 1995 alkanut Kunnossa kaiken ikää (KKI)-ohjelma. Palvelutoimintoina säätiö ylläpitää kahta liikuntalääketieteeseen erikoistunutta klinikkaa (Rautpohjankatu 8a ja Yliopistonkatu 20), joiden palvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla. Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt AKK Sports Oy kilpailutti Jyväskylän ja Lahden kaupungit rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestämisestä vuosina Jyväskylä voitti kilpailun. Kaupunki sitoutui tässä yhteydessä lisäpanostuksiin rallien toimintaympäristön kehittämiseksi. Kustannukset kaupungille muodostuvat rallien käyttöön annettujen tilojen vuokrista, investoinneista erityisesti Killerin super-erikoiskokeen kehittämiseen sekä järjestely- yms. töistä erityisesti Lutakon alueella. Näihin kustannuksiin osallistuvat kaupungin lisäksi Keski-Suomen liitto, Jykes Oy, Keskimaa ja muutamat muut keskisuomalaiset yhteisöt, jotka saavat vastineeksi osuutensa ralleihin liittyvästä näkyvyydestä. Järjestelykustannukset ovat arviolta euroa ja kumppaneilta saatavat tulot arviolta euroa, joten kaupungin osuudeksi jää euroa. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Jyväskylän kaupunki maksaa Paviljonkisäätiölle tehdyn sopimuksen perusteella tukea kiinteistökustannuksiin 500 tuhatta euroa vuodessa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 131,5 167,0 160,0-7,0-4,2 % Muut toimintatulot 131,5 167,0 160,0-7,0-4,2 % Toimintamenot 4 821, , ,1-296,9-6,6 % Palvelujen ostot 3 787, , ,8-362,2-10,0 % Avustukset 1 034,4 899,0 964,3 65,3 7,3 % Toimintakate (sitova taso) , , ,1 289,9-6,7 % Tunnusluvut: Perusrahoitus/Jykes 3 420, , ,5-363,5-10,9 % Yhteisöveron tuotosta/jykes 297,0 298,3 1,3 0,4 % KIHU 32,0 32,0 32,0 0,0 0,0 % LIKES 138,0 160,0 160,0 0,0 0,0 % Rallin MM-osakilpailu 168,7 207,0 272,3 65,3 31,5 % Jyväskylän Paviljonki 500,0 500,0 500,0 0,0 0,0 % Yhteensä 4 259, , ,1-296,9-6,6 % Lentoaseman matkustajaterminaali 562,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Yhteensä 4 821, , ,1-296,9-6,6 %

15 75 Konsernihallinto 07 Avustukset Perustelut: Hallintokunnat päättävät oman toimintansa avustuksista määrärahojensa puitteissa. Alvar Aalto Akatemia Kansainvälisten arkkitehtuuritapahtumien järjestäminen. Architecture+Art- Arkkitehtuurin tutkimuskonferenssi, Alvar Aalto- arkkitehtuurisymposiumin 2006 suunnittelutyö, Soundings for Architecture- arkkitehtiworkshopin järjestäminen. Alueellinen toiminta Vuonna 2006 alueellisen toiminnan avustusmääräraha keskitetään konsernihallintoon. Siihen sisältyvät myös Säynätsalon ja JAPAn toiminta-avustukset. Asukasyhdistykset ovat hakeneet toimintakuluavustuksia sekä kulttuuritoimelta että kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallitus linjaa avustusten myöntämisperiaatteet ja valtuudet erikseen. Liikunta- ja kulttuuritoimi vastaavat edelleen omien toimialojensa avustusten myöntämisestä. Jyvälän setlementti ry Toimintaa on kansalaisopisto, lastentarha, kuudella koululla toimivat Jälkkärit ja nuorisotyö. Lisäksi yksi RAY:n rahoittama ja yksi TE-keskuksen rahoittama projekti. Avustus on projektien omarahoitusosuuksiin. Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry Kesäyliopiston toiminta-avustus erityisesti avoimen yliopisto-opetuksen kehittämiseen. Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö Kaupungin omistama taide- ja tiedesäätiö, joka tukee tieteen ja taiteen uutta luovia hankkeita ja tapahtumia. Avustus on toiminta-avustus. Pohjoismainen tiedotustoimisto, Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piiri ry. Toimintatuki on vuodelle Jyväsriihi ry Nykyisen alueellisen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskausi on päättymässä vuonna Siirtymäajan tarkoitus on turvata maaseudun kehittämisen hanketoiminta uuden rahoituskauden alkuun. Jyväsriihi ry:n kehittämistoimintaan saadaan valtion rahoitusta euroa, joka edellyttää 20 %:n kuntarahoitusvastinetta. Jyväskylän kaupungin rahoitusosuus on euroa. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa % Toimintamenot Avustukset 401,3 797,6 227,4-570,2-71,5 % Toimintakate -401,3-797,6-227,4 570,2-71,5 %

16 76 Tunnusluvut: TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa % Avustusten määrät ovat sitovia kohteittain. Alvar Aalto Akatemia 90,0 100,0 100,0 0 0,0 % Alueellinen toiminta 8,4 50,0 50,0 0 0,0 % Jyvälän setlementti ry 30,0 30,0 30,0 0 0,0 % Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry 20,0 20,0 20,0 0 0,0 % Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 10,0 15,0 15,0 0 0,0 % Pohjoismainen tiedotustoimisto 15,0 15,0 7,5-7,5-50,0 % JyväsRiihi ry 0,0 19,5 4,9-14,6-74,9 % Jkl:n yliopiston ylioppilaskunta 10,0 10,0 0, ,0 % Karttatutkimus 0,0 45,0 0, ,0 % Keski-Suomen luontomuseo/palvelut 42,0 42,0 0, ,0 % Tanssisali Lutakko 48,9 451,1 0,0-451,1-100,0 % Muut 127,0 0,0 0,0 0 0,0 % Yhteensä 401,3 797,6 227,4-570,2-71,5 % Karttatutkimus ja Keski-Suomen luontomuseo siirretty Sivistystoimen talousarvioon.

17 77 Konsernihallinto 20 Hallintokeskus Toiminnan kuvaus: Hallintokeskus toimii kaupunginjohtajan alaisena kaupunkikonsernin strategisena hallinto-, ohjausja suunnitteluyksikkönä. Hallintokeskus muodostuu seuraavaista vastuualueista: Säynätsalon kaupunginosalautakunta on Säynätsalon aluedemokratiaelin. Kaupunginosalautakunta toimii väylänä asukkaiden, yritysten ja kaupungin eri toimialojen välillä kehittäen Säynätsaloa Jyväskylän saaristokaupunginosana. Lautakunta järjestää vuoden aikana 1 2 asiantuntijavetoista foorumia/asukkaiden keskustelutilaisuutta. Kaupunginkanslian vastuualue huolehtii kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä kaupunginjohtajien asioiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä ja kaupunginvaltuuston ja hallituksen sihteeritehtävistä hallintoasioiden ohjauksesta konsernitasolla lakiasioiden hoidosta ja vaalien järjestämisestä kaupungin arkistotoimesta ja asiakirjahallinnosta kaupungin edunvalvonnasta verotuksessa muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä. Vastuualueella toimii kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa avustava johdon tuki, joka huolehtii viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin koordinoinnista ja kehittämisestä sekä hallintokeskuksen viestinnästä kansainvälisen toiminnan koordinoinnista ja kansainvälisistä yhteyksistä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan sihteeritehtävistä muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä. Suunnittelu ja kehittäminen vastuualue huolehtii strategisesta suunnittelusta kaupunkikonsernin talousohjauksesta ja palveluista talousarvion valmistelusta, rahoituksesta, taloussuunnittelusta ja tilinpäätöksestä rahoitussuunnittelusta ja rahoituksen seurannasta taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista henkilöstön suunnittelusta, kehittämisestä ja koulutuksesta keskitetystä henkilöstöhallinnosta, työmarkkinapalveluista ja työsuojelusta sekä työterveyshuollon järjestämisestä kaupungin organisaation kehittämisestä muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä. Kaupunkipolitiikan vastuualue huolehtii elinkeinopolitiikan strategian valmistelusta, kaupunkipolitiikkaa tukevan tiedon kokoamisesta ja tuottamisesta, verkostokaupunkikehittämisen ohjauksesta ja verkostokaupunkihankkeiden koordinoinnista, EU-hankkeista ja niihin liittyvän tiedon jakamisesta sekä muista kaupunginjohtajan määräämistä tehtävistä.

18 Strategiset perustehtävät: kuntalaisia palvelevat hallintotehtävät luottamuselimiä ja kaupungin johtoa palvelevat hallinto- ja tukitehtävät toimialojen ja kaupunkikonsernin toimintaa tukevat kehittämis- ja ohjaustehtävät kaupunkiseudun ja toimintaympäristön kehittämis- ja ohjaustehtävät 78 Hallintokeskuksen tehtävänä on koko kaupungin kehittämistavoitteiden koordinointi ja ohjaus, vuoden 2006 kehittämishankkeet: 1. talouden tasapainottaminen 2. kaupunkistrategia 3. henkilöstösuunnittelu ja -raportointi 4. kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet 6. asiakirjahallinnan yhtenäistäminen ja ohjeistus 7. julkaisujärjestelmä 8. toiminnanohjausjärjestelmä Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2007 loppuun mennessä. Toimittajaksi valittiin WM-data Oy ja järjestelmäksi SAP. Käyttöönotto tapahtuu useana projektina: henkilöstöhallinto, suunnittelu- ja raportointi, operatiivinen taloushallinto sekä hankinta. Henkilöstöhallinto(HR) otetaan käyttöön henkilöstön perustietojen osalta keväällä Muut HR:n osat otetaan käyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä. Taloussuunnittelu valmistuu kesäkuussa 2006, jolloin uudella järjestelmällä laaditaan vuoden 2007 talousarvio. Taloushallinnon pääosat mm. kirjanpito, laskutus, reskontrat, otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2007 alussa. Hankinnan, ostamisen ja logistiikan osajärjestelmä toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Integroidulla toiminnanohjausjärjestelmällä tavoitteena on päällekkäisen työn poistaminen, prosessien virtaviivaistaminen, tiedon laadun parantaminen sekä toimintatapojen yhdenmukaistaminen. Nämä puolestaan saavat aikaan palvelun nopeutumista ja paranemista sekä kustannusten alenemista. Vuoden 2008 loppuun mennessä tavoitteena on saada aikaan 15 henkilötyövuoden säästöt Talousja hankintapalvelukeskuksessa. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä muiden verkostokaupungin kuntien kanssa erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Järjestelmän käyttöoikeudet mahdollistavat konsernin sisäisen ja seudullisen yhteistyön. Hankinnat ja kilpailuttaminen Hankintojen ja kilpailuttamisen periaatelinjauksesta vastaa Hallintokeskus. Toimialat vastaavat toteuttamisesta yhdessä Talous- ja hankintapalvelukeskuksen kanssa. Kaupungin strategiaan perustuvat hankintojen periaatelinjaukset valmistuvat vuoden 2005 aikana. Periaatelinjauksessa korostetaan hankintojen taloudellisia vaikutuksia sekä kaupunkikonsernin ja seudun yhteistoimintaa ja synergiaetuja. Talous- ja hankintapalvelukeskus on luetteloinut vuoden 2006 aikana aloitettavat merkittävät tuotteiden ja palveluiden kilpailutukset.

19 79 Taloudelliset tavoitteet: TALOUS TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Suunnittelu ja kehittäminen 0,0 7,1 77,1 70,0 985,9 % Kaupunkipolitiikka 0,0 25,0 25,0 0,0 0,0 % Toimintatulot yhteensä 0,0 32,1 102,1 70,0 218,1 % Kanslia 0, , ,2-50,8-2,7 % Kaupunginosalautakunta 0,0 88,8 29,6-59,2-66,7 % Kaupunkipolitiikka 0,0 195,2 199,9 4,7 2,4 % Sisäinen tarkastus 0,0 205,9 203,8-2,1-1,0 % Suunnittelu ja kehittäminen 0, , ,0-195,2-12,9 % Toiminnanohjausjärjestelmä 0,0 0,0 500,0 500,0 100,0 % Yhteiset kustannukset 0,0 0,0 340,8 340,8 100,0 % Toimintamenot yhteensä 0, , ,3 538,2 13,7 % TULOSSUUNNITELMA euroa Toimintatulot 354,9 32,1 102,1 70,0 218,1 % Myyntitulot 166,5 32,1 102,1 70,0 218,1 % Tuet ja avustukset 135,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Muut toimintatulot 52,7 0,0 0,0 0,0 0,0 % Toimintamenot 3 261, , ,3 538,2 13,7 % Henkilöstömenot 1 928, , ,7 117,4 5,1 % Palvelujen ostot 836,2 882, ,7 596,6 67,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 90,3 75,2 61,0-14,2-18,9 % Avustukset 79,3 42,0 22,0-20,0-47,6 % Muut toimintamenot 327,8 610,5 468,9-141,6-23,2 % Toimintakate (sitova taso) , , ,2-468,2 12,1 %

20 80 LIIKETOIMINTA- TOIMIALA

21 81 Liiketoimintatoimiala Liiketoimintatoimiala yhteensä Toiminnan kuvaus: Liiketoimintatoimiala huolehtii keskitettyjen palveluiden ja kaupungin liikelaitosten laadukkaasta ja kustannustehokkaasta palvelutuotannosta. Toimialan rakenne: Liiketoimintatoimialaan kuuluvat seuraavat vastuualueet: 1. keskitetyt palvelut; tietohallinto, talous- ja hankintapalvelukeskus sekä erillispalvelut (kuluttajaneuvonta, nikolainkulman neuvonta, Säynätsalon aluetoimisto ja yleinen edunvalvonta) 2. tuotannollisten tukipalveluiden johtokunta ja sen alaiset liikelaitokset, 3. Kylän Kattauksen johtokunta ja sen alainen liikelaitos; 4. Keski-Suomen pelastuslautakunta ja sen alainen Keski-Suomen pelastuslaitos Strategiset tavoitteet: 1. Tukipalveluiden järjestäminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. 2. Konserniohjauksen selkeyttäminen ja tehostaminen liikelaitoksissa ja tytäryhtiöissä. Kehittämistavoitteet: 1. Tukipalvelujen kehittämisohjelma , tavoitteena kilpailukykyinen tuotanto ja vaiheittainen avaaminen kilpailulle. 2. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden liiketoimintastrategioiden ohjeistaminen ja omistusintressien määrittely. Taloudelliset tavoitteet: TALOUS TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Tietohallinto 4 481, , ,0 158,0 3,5 % Talous- ja hankintapalvelukeskus 71,8 223, , ,0 1644,1 % Erillispalvelut 776,3 645,9 763,1 117,2 18,1 % Toimintatulot yhteensä 5 329, , , ,2 73,6 % Johto ja hallinto 0,0 157,0 193,5 36,5 23,2 % Tietohallinto 4 354, , ,0-148,0-3,4 % Talous- ja hankintapalvelukeskus 3 004, , , ,1 179,7 % Erillispalvelut 1 553, , ,5 117,3 7,7 % Toimintamenot yhteensä 8 912, , , ,9 33,8 %

22 82 TULOSSUUNNITELMA TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Toimintatulot 5 329, , , ,2 73,6 % Myyntitulot 4 097, , , ,4 85,7 % Maksutulot 364,9 234,0 312,0 78,0 33,3 % Tuet ja avustukset 78,0 78,0 80,0 2,0 2,6 % Muut toimintatulot 789,5 646,4 737,2 90,8 14,0 % Toimintamenot 8 912, , , ,9 33,8 % Henkilöstömenot 3 382, , , ,3 49,8 % Palvelujen ostot 2 275, , ,8 286,1 13,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 243,7 199,0 238,1 39,1 19,6 % Avustukset 15,0 0,0 3,9 3,9 100,0 % Muut toimintamenot 2 996, , ,2 401,5 26,9 % Toimintakate , ,2-609, ,3-70,2 % Tunnusluvut: TILAT Neliöt Johto ja hallinto 0,0 38,0 38,0 0,0 0,0 % Tietohallinto 789,0 978,0 953,0-25,0-2,6 % Talous- ja hankintapalvelukeskus 706, ,0 984,0-891,0-47,5 % Erillispalvelut 1 575, , ,6-30,9-1,9 % - Nikolainkulman neuvonta 538,5 526,5 526,5 0,0 0,0 % - Kuluttajaneuvonta 45,3 45,5 57,3 11,8 25,9 % - Säynätsalon aluetoimisto 559,0 590,5 460,5-130,0-22,0 % - Yleinen edunvalvonta 433,0 433,0 520,3 87,3 20,2 % Yhteensä 3 070, , ,6-946,9-21,1 % Kustannukset (1 000 euroa) Johto ja hallinto 0,0 3,3 3,5 0,2 6,9 % Tietohallinto 87,1 105,1 108,2 3,1 2,9 % Talous- ja hankintapalvelukeskus 75,8 192,0 190,2-1,8-0,9 % Erillispalvelut 156,5 152,2 139,7-12,5-8,2 % - Nikolainkulman neuvonta 47,1 46,1 48,9 2,8 6,1 % - Kuluttajaneuvonta 3,7 3,9 4,9 1,0 26,7 % - Säynätsalon aluetoimisto 42,6 39,1 37,2-1,8-4,7 % - Yleinen edunvalvonta 63,2 63,2 48,7-14,5-22,9 % Yhteensä 319,4 452,6 441,6-11,0-2,4 %

23 83 Henkilöstömäärän kehitys: YHTEENSÄ Vakinaiset (koko aikaiset) Vakinaiset (osa-aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä Työllistetyt Vanhuuseläkkeelle Arvio muusta poistumasta TIETOHALLINTO Vakinaiset (koko aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä TALOUS- JA HANKINTAPALVELUKESKUS Vakinaiset (koko aikaiset) Vakinaiset (osa-aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä Vanhuuseläkkeelle Arvio muusta poistumasta NIKOLAINKULMAN NEUVONTA Vakinaiset (koko aikaiset) Vakinaiset (osa-aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä Työllistetyt Vanhuuseläkkeelle KULUTTAJANEUVONTA Vakinaiset (koko aikaiset) Yhteensä SÄYNÄTSALON ALUETOIMISTO Vakinaiset (koko aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä YLEINEN EDUNVALVONTA Vakinaiset (koko aikaiset) Määräaikaiset Yhteensä

24 84 Liiketoimintatoimiala 24 Johto ja hallinto Toiminnan kuvaus: Liiketoimintatoimialaa johtaa apulaiskaupunginjohtaja, jonka valitsee kaupunginvaltuusto. Apulaiskaupunginjohtajan hallinnollisena esimiehenä toimii kaupunginjohtaja. Toimialajohtajan tulee huolehtia toimialansa henkilöstön tarkoituksenmukaisesta rekrytoinnista ottaen huomioon eläköitymisen ja muun poistuman tarjoama mahdollisuus toiminnan tehostamiseksi. Henkilöstön palkkaaminen edellyttää aina toimialajohtajan luvan. Toimialajohtajan tehtävät Apulaiskaupunginjohtaja: 1. vastaa toimialan toiminnan tuloksellisuudesta ja suunnittelusta; 2. johtaa, valvoo ja kehittää toimialan hallintoa ja toimintaa; 3. vastaa keskitettyjen palveluiden asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta ja raportoinnista; 4. seuraa hänen tehtäväalueeseensa määrättyjen kuntayhtymien, yhtiöiden, säätiöiden ja muiden yhteisöjen toimintaa; ja 5. suorittaa kaupunginhallituksen määräämät muut tehtävät. Toimialajohtajan ratkaisuvalta Apulaiskaupunginjohtaja: 1. päättää ratkaisuvallan antamisesta viranhaltijalle tai työntekijälle toimialaan kuuluvissa erityislainsäädännön mukaisissa asioissa, ellei niistä ole toisin säädetty tai määrätty; 2. päättää viran tai työsuhteen nimikkeen ja virka- ja työehtosopimuksen mukaisen palkkahinnoittelukohdan muuttamisesta; 3. päättää viranhaltijan sekä työntekijän siirtämisestä toiseen toimintayksikköön asianomaista yksikönjohtajaa kuultuaan, kyseisen viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella ja siten kuin asiasta on toisen toimintayksikön kanssa sovittu; sekä 4. päättää viranhaltijaa tai työntekijää sekä asianomaista yksikönjohtajaa kuultuaan viranhaltijan tai työntekijän siirtämisestä toiseen toimintayksikköön, ellei viranhaltija tai työntekijä ole antanut siihen suostumustaan 5. apulaiskaupunginjohtaja voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle. Toimialajohtajan tulee huolehtia siitä, että toimialan määrärahojen tai toimintakatteen yhteismäärä ei ylity. Toimialajohtajan tulee tämän varmistamiseksi tehdä toimialueensa lautakunnille tarvittavat esitykset määrärahojen muuttamiseksi. Muutokset tulee tehdä siten, että valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ei vaarannu. Taloudelliset tavoitteet: TULOSSUUNNITELMA TP 2004 TA/M 2005 TA 2006 Muutos euroa euroa % Toimintamenot 0,0 157,0 193,5 36,5 23,2 % Henkilöstömenot 0,0 127,2 140,4 13,2 10,4 % Palveluiden ostot 0,0 23,6 51,3 27,7 117,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 6,2 1,8-4,4-71,0 % Toimintakate (sitova taso) 0,0-157,0-193,5-36,5 23,2 %

25 85 Liiketoimintatoimiala 25 Tietohallinto Toiminnan kuvaus: Tietohallinnon tehtävänä on tukea kaupungin johtamista ja palvelujen tuottamista, turvata päätöksenteon ja palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus ajantasaisin ja luotettavin tiedoin sekä toimia tuloksekkaasti. Tietohallinto tuottaa tietotekniikka- ja telepalveluja kaupunkikonsernille, kunnille ja kuntayhteisöille. Tietohallinto vastaa tietohallintostrategioiden toteuttamisesta ja koordinoinnista. Tietohallinnon toimintaa ohjaa kaupunkikonsernin ict-ohjausryhmän hyväksymät toimintaohjeet. Toimintaohjeessa määritellään tarkemmin yksikön vastuut, organisaatio ja ratkaisuvalta. Tietohallinto käyttää palvelutuotannossaan apuna ulkoisia toimittajia sen ollessa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevää. Kilpailutettuja ohjelmisto- ja laitetoimittajia on tällä hetkellä yhteensä noin 50. Tietohallinnon kustannuksista alihankinnan osuus on arviolta ensi vuonna 62 % ja puhelinvaihteen osalta noin 76 %. Sisäiset veloitukset pidetään vuoden 2005 tasolla. Tietohallinnossa on vuoden 2005 aikana toteutettu työajanseuranta ja toimintolaskenta projekti, joiden seurauksena tuotteistus ja hinnoittelu muuttuvat vuoden 2006 alusta alkaen. Tämä aiheuttaa muutoksia asiakaskohtaisiin veloituksiin. Kustannukset ovat kohdistettu toimintojen kautta tuotteille siinä suhteessa kuin tuotteet kutakin toimintoa tarvitsevat. Tietohallinnon asiakaskohtaiset veloitukset kootaan palvelupaketeista, joihin sisältyvät verkkoyhteydet (pöytäkone, kannettava tietokone, asiakasmikro, pääte ja verkkokirjoitin), mobiiliteknologiapalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja järjestelmien vaatimat konesalipalvelut. Telepalveluiden puolella paketti pitää sisällään puhelinvaihteen palvelut sekä työajanseurannan. Asiakkaiden kanssa tehdään vuosittain ict- ja telepalvelusopimukset, joiden laitemäärät tarkastetaan kolme kertaa vuodessa. Palvelukuvaukset ja tietohallinnon hinnasto sisältyvät palvelusopimukseen. Osan suorista kustannuksista esim. puhelinluettelot, puhelinten siirrot ja asennukset, tulevat toimittajat vastaisuudessa laskuttamaan suoraan asiakkailta. Uuden hinnoittelumallin tarkoituksena on vyöryttää kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaan asiakkaille sekä ohjata asiakkaiden toimintaa järkeviin ict-hankkeisiin. Strategiset tavoitteet: 1. Valtakunnallinen KuntaTime-hanke (kuntien ja valtion tietohallinnon yhteisten menettelytapojen ja koordinoinnin kehittäminen) keskittyy neljään kärkihankkeeseen, joiden vaikutus kaupungin tietohallintoon selvitetään: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen sähköinen asiakastietojen hallinta- ja arkistointijärjestelmä. Julkisen hallinnon strategisen- ja operatiivisen hankintatoimen prosessien keskittämisen, yhtenäistämisen ja sähköistämisen tuki. Julkisen hallinnon yhteisen sähköisen asioinnin ja kansallisen sähköisen arkistoinnin kehittäminen. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen. 2. Maakunnallisina hankkeina tietohallinto on mukana: Terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen keskittäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alaiseen liikelaitokseen