Yhteenveto Nunnanlahden Uuni Oy:n MammuttiKivi-kaivoksen materiaalitutkimusten tuloksista vuosilta
|
|
- Pauliina Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto Nunnanlahden Uuni Oy:n MammuttiKivi-kaivoksen materiaalitutkimusten tuloksista vuosilta Kivitieto Oy Aulis Kärki ja Seppo Gehör Nunnanlahti 1km Sintef, Norway 1994 XRAL, Canada 2000 University of Oulu, Finland, Institute of Electron Optics
2 VUOLUKIVET MAANKUOREN HARVINAISIA RAKENNEOSIA Vuolukivi, englanniksi soapstone eli saippuakivi on metamorfinen kivilaji. Se on syntynyt korkeahkossa paineessa ja lämpötilassa tapahtuneiden mineraalireaktioiden kautta. Maailmanlaajuisesti vuolukivet ovat harvinaisia, ja maankuoressa ne ovat vieraita muodostumia, sillä niiden lähtömateriaalit ovat peräisin maan vaipasta eli maankuoren alapuolella olevan kehän kivimateriaaleista. Maan vaippa on kemialliselta koostumukseltaan ultraemäksinen eli se muodostuu kivilajeista, joissa piin määräosuus verrattuna muihin pääalkuaineisiin on huomattavasti pienempi kuin maankuoren tyypillisimmissä kivilajeissa. Piin sijalla ultraemäksisissä kivissä on magnesiumia ja rautaa, minkä takia niiden ominaispainot ovat merkittävästi tavallisia kivilajeja suurempia. Maankuoren tavanomaisia kivilajeja suurempi tiheys, noin 3,0 t/m 3, on myös ultraemäksisille vuolukiville luonteenomainen ominaisuus. Vuolukivinimitystä käytetään mineraalikoostumuksen ja muiden ominaisuuksien osalta hyvinkin eriluonteisista kivilajeista. Ainut yhteinen piirre kaikille vuolukivilajikkeille on se, että ne ovat talkkipitoisuutensa ansiosta suhteellisen helposti työstettäviä. Muut ominaisuudet esimerkiksi lämmönkestävyys ja lämmönvarauskyky vaihtelevat paljon, ja kaikilla vuolukiviksi kutsutuilla kivilajeilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, joita edellytetään tulisijan valmistusmateriaaleilta. Nunnanlahden Uuni Oy:n MammuttiKivi-esiintymän vuolukivet ovat ajautuneet maan kuoriosaan vaipan syntysijoiltaan jo arkeeisena aikana, noin 2700 miljoona vuotta sitten. Tällöin kappale valtameren pohjaa ja sen alapuolista vaippaa, ns. ofioliittikompleksi, työntyi vuorenpoimutuksen ajamana itselleen vieraaseen ympäristöön, maankuoren graniittien ja muiden kivilajien joukkoon. Tarkasti rajattu osa ofioliittikompleksista eli tietty ultraemäksinen kivilajiyksikkö muuttui vuolukiveksi korkeassa paineessa ja lämpötilassa tapahtuneiden muutostapahtumien kautta. Alkuperäiseen kivimassaan tuli ulkopuolisesta lähteestä hiilidioksidia, mikä teki vuolukiven toisen pääkomponentin, magnesiitti-nimisen karbonaattimineraalin syntymisen mahdolliseksi. Toisen päämineraalin, talkin synty liittyi tähän samaan muuttumistapahtumaan. Tässä yhteydessä alkuperäinen kivi laji MammuttiKiven 15 milj. m 3 :n emäkallio. Tähän mennessä avattu kaivos. Nunnanlahden Uuni Oy:n kaivospiirin rajat on merkitty katkoviivalla. Kuva 1. MammuttiKivi-esiintymä ja kaivospiirialue. 2 MammuttiKivi
3 muuttui ratkaisevasti kemialliselta koostumukseltaan, mitä ilmiötä kutsutaan metasomatoosiksi. Lopullisen asunsa MammuttiKivi-esiintymän vuolukivet saivat useiden vuorenpoimutustapahtumien myötä. Näiden tektonisten, koko maankuorta muovanneiden tapahtumien vaikutuksesta materiaalia puristettiin ja hierrettiin useita kertoja prosesseissa, jotka kestivät kymmeniä miljoonia vuosia. MammuttiKivi-esiintymän vuolukivet muodostavat pitkänomaisen, linssimäisen kivilajiesiintymän, jonka pitkänomaiseksi venytetty geometrinen muoto on syntynyt edellä mainittujen tektonisten liikuntojen seurauksena. MammuttiKiveksi nimetty, poikkeuksellisen korkealuokkainen, pääosin magnesiitista ja suuntautuneesta talkista koostuva vuolukivimuunnos, muodostaa merkittävän osan tästä esiintymästä. Kuvassa 1 on esitetty MammuttiKivi-esiintymää rajaavan kaivospiirin ja kaivoksen paikka. Esiintymän paikkatiedot perustuvat Nunnanlahden Uuni Oy:n tekemiin selvityksiin. MammuttiKiven läpikotainen suuntaus eli lustarakenne noudattaa esiintymän pituusakselin suuntaa. Viimeisessä kehitysvaiheessaan kiven talkkilustat ovat pohjois-eteläsuuntaisen tektonisen puristuksen ansiosta rypyttyneitä. Näiden kaikkien tapahtumien yhteisvaikutuksesta MammuttiKivi on nyt voimakkaasti suuntautunutta, ns. lustarakenteista kiveä. MammuttiKivi on harvinaislaatuinen vuolukivimuunnos, jonka mikrorakenne tekee sen poikkeuksellisen hyvin tulisijan rakennusmateriaaliksi sopivaksi. MammuttiKivi tulisijamateriaalina MammuttiKivi on valtaosin magnesiitista ja suomumaisesta, suuntautuneesta talkista koostuvaa talkki-magnesiittityypin vuolukiveä, joka soveltuu hyvin käytettäväksi tulisijamateriaalina. MammuttiKivi-esiintymä ei ole kivilajiensa osalta tasalaatuinen, koko esiintymän laajuudessa tarkasti samasta vuolukivityypistä koostuva, vaan siitä on rajattavissa erilaisia ja erilaisiin käyttökohteisiin parhaiten soveltuvia muunnoksia. Esiintymän MammuttiKivistä on rakennettavissa pitkään käyttökuntoisia ja vaativatkin tarpeet tyydyttäviä tulisijarakenteita, kun kuhunkin tulisijarakenteeseen valitaan vaatimukset täyttävä ja rakenteeseen soveltuva MammuttiKivi-muunnos. Tulisijassa korkeimmat termiset rasitukset kohdistuvat tiettyihin tulipesän rakenneosiin. Näissä Mammutti- Kivi on oikein käytettynä kestävä ja hyvin toimiva materiaali, kun rakenteet on valmistettu oikein suunnatusta, pienirakeisesta ja suomumaista, suuntautunutta talkkia sisältävästä MammuttiKivi-tyypistä. Karkearakeista magnesiittia sisältävät muunnokset soveltuvat parhaiten tulipesän ja savukanavien vähemmän kuumien rakenteiden materiaaleiksi, jotka eivät lämpene yli 500 C:een. Karkearakeiset MammuttiKivet soveltuvat luonnollisesti myös tulisijan ulkokuoreen, jonka lämpötila jää normaalikäytössä alle 200 C:een. MammuttiKivi lämmönvaraajana ja lämmönjohteena Tulisijamateriaaleilta edellytetään hyvää lämmönvarauskykyä ja niiden on sovelluttava lämmönjohtavuutensa osalta tulisijakäyttöön. Lämmönvarauskyky ja ominaislämpökapasiteetti määräytyvät sellaisissa kivimateriaaleissa, joissa on niukasti huokostilaa, suoraan kiven mineraalikoostumuksen perusteella. Magnesiitilla ja talkilla on tietyt, kokeellisesti määritettävissä olevat ominaislämpökapasiteetit. Kyseisiä mineraaleja kumpaakin puoliksi sisältävän MammuttiKiven ominaislämpökapasiteetti on laskettavissa puhtaiden komponenttien ominaisuuksien perusteella. MammuttiKiven ominaislämpökapasiteetti on määritetty kokeellisesti kolmesta tuotantomateriaaleja edustavasta näytekappaleesta, ja se on 0 C lämpötilassa J/kgK nousten J/kgK:iin +50 C:ssa. Lämmönjohtavuuden osalta suuntautuneisuus tekee MammuttiKivestä anisotrooppisen, eli lämmönjohtavuus on kivessä eri suuntiin erilainen. Se on suoraan verrannollinen mm. kiven sisäiseen rakenteeseen ja suuntautuneisuuteen. Tasomaisesti voimakkaasti suuntautuneilla eli liuskeisilla, viivauksellisiksi rypyttyneillä ja vähemmän suuntautuneilla MammuttiKivillä (kuva 2) on kullakin oma tyypillinen karakteristiikkansa lämmönjohtavuus- ja kuumuudenkesto-ominaisuuksissa. Lustarakenteisen, tasomaisesti suuntautuneen MammuttiKiven lämmönjohtavuus on lustan tasossa suurimmillaan ja sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa pienimmillään. Absoluuttinen lämmönjohtavuusarvo on lämpötilasta riippuva ja määräytyy MammuttiKiven mineraalikoostumuksen sekä keskimääräisen raekoon perusteella. Talkki-magnesiittityyppisen, lustarakenteisen, +50 celsius-asteisen MammuttiKiven lämmönjohtavuusarvo on kohtisuorasti lustasuuntaa vastaan 2 4 W/mK ja lustan tasossa tyypillisesti 4 5,5 W/mK. Tasomaisesti suuntautunut MammuttiKivi soveltuu näin ollen rakenteisiin, joissa lämmönjohtavuuden ja kiven suuntauksen välistä suhdetta voidaan hyödyntää. Suuntautunut, pienirakeinen magnesiittia sisältävä MammuttiKivi-muunnos, on kokeiden perusteella myös voimakasta lämpörasitusta hyvin kestävä. Viivauksellisten, kiharaiseksi rypyttynyttä talkkia sisältävien MammuttiKivi-muunnosten lämmönjohtavuus on hyvä yhdessä viivasuunnassa ja selvästi pienempi tätä vastaan kohtisuorissa suunnissa. Tässäkin tapauksessa lämmönjohtavuuden absoluuttiset arvot ovat suoraan verrannollisia materiaalin lämpötilaan ja kiven raekokoon. Lämmönjohtavuusarvoksi on mitattu +50 celsiusasteisen MammuttiKiven viivauksen suunnassa MammuttiKivi 3
4 A. B. Kuva 2. A. Viivauksellinen MammuttiKivi, joka soveltuu parhaiten ankarimpiin termisiin rasitusoloihin, esimerkiksi tulipesässä liekin kuumimman osan lähelle. B. Suuntautunut, hieno- tai karkearakeinen MammuttiKivi. Tuli sijassa se soveltuu parhaiten rakenteisiin, joissa voidaan hyödyntää kiven suuntauksen ja lämmönjohtavuuden välistä riippuvuutta. C. C. Karkearakeinen, vähemmän suuntautunut MammuttiKivi, joka soveltuu nopeasti varautuvana tulisijan viileimpien osien rakenteisiin ja ulkokuorirakenteisiin. Hyvän lämmönjohtamisen ansiosta kivi kierrättää lämpöä kuumista kohden kylmempiin kiviin ja siten hidastaa lämmönluovutusta. 4 5,5 W/mK ja sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa 2 3 W/mK. Pienirakeiset MammuttiKivet, joissa tasomainen lustarakenne on pienoispoimuttunutta tai rypyttynyttä, ovat korkealaatuisimpia, ja juuri ne kestävät voimakasta lämpörasitusta parhaiten. Ne soveltuvat hyvinkin ankariin termisiin rasitusoloihin sijoittettaviin rakenteisiin. Tästä hyvänä osoituksena ovat MammuttiKivi-tyypistä määritetyt korkeat pirstoluvut. Vähemmän suuntautuneet MammuttiKivi-tyypit ovat ominaisuuksiltaan lähes isotrooppisia. Niiden lämmönjohtavuuksien absoluuttiset arvot määräytyvät edellä kerrotun mukaisesti materiaalin lämpötilan, koostumuksen ja keskimääräisen raekoon perusteella. Suuri raekoko saa aikaan hyvän lämmönjohtavuuden. Karkearakeinen MammuttiKivi ei ole jyrkkiä lämpötilamuutoksia parhaiten kestävää, mutta se soveltuu hyvin esimerkiksi tulisijan ulkokuorirakenteisiin, joita ei kuumenneta yli 500 C lämpötilaan ja joissa kiven pinnan suuntainen hyvä lämmönjohtavuus kierrättää lämpöä ja näin jakaa sitä koko tulisijan massaan. Lämpörasituksen ja nopeiden lämpötilamuutosten kesto 4 MammuttiKivi Standardin DIN (part1) mukainen pirstolukukoe on yleisesti hyväksytty menetelmä testattaessa materiaalin kykyä kestää toistuvia, jyrkkiä lämpötilamuutoksia. Pirstokokeessa vuolukivi joutuu selvästi ankaramman lämpörasituksen kohteeksi, kuin milloinkaan uunikäytössä. Koe antaa kuitenkin hyvän kuvan materiaalin soveltuvuudesta termisesti ankarimpiin rasitusolosuhteisiin. Koe tapahtuu siten, että kuiva kivisylinteri asetetaan 950 C lämpötilaan 15 minuutiksi, upotetaan sen jälkeen viideksi minuutiksi juoksevaan, 20 C lämpöiseen veteen, minkä jälkeen näytekappaleen annetaan kuivua eksikaattoriuunissa. Käsittelyä toistetaan niin monta kertaa, että näytesylinteri lohkeaa kahdeksi tai useammaksi kappaleeksi. Tämän kokeen tulosten perusteella MammuttiKiven sisäinen rakenne eli tekstuuri on osoittautunut mineraalikoostumuksen ohella keskeiseksi kestävyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Hienorakeisesta magnesiittista ja pienisuomuisesta, rypyttyneesti suuntautuneesta talkista koostuva MammuttiKivi antaa kokeesta lähes maksimaalisen tulosarvon. Karkearakeiset, epähomogeeniset ja muita komponentteja, esimerkiksi talkin sijalla runsaasti kloriiittia sisältävät vuolukivityypit voivat murentua jauheeksi jo muutaman käsittelykerran jälkeen. Kuvassa 3 on MammuttiKivestä valmistettu näytesylinteri testin jälkeen. Näyte on lohkeillut ja haljennut kahtia, mutta materiaali on vielä lähes kolmenkymmenen kuumennuskerran jälkeen varsin kovaa. Koesylinteri on lohjennut kahdeksi kappaleeksi 28 kuumennuskerran jälkeen, eli se on saavuttanut pirstolukuarvon 28. Huomattakoon, että korkein arvo, minkä materiaali voi tässä kokeessa saavuttaa, on 30. Standardiohjeen mukaisesti koe keskeytetään, jos materiaali kestää murtumatta kolmekymmentä kuumennuskertaa.
5 Kuva 3. Hienorakeisesta, suuntautuneesta ja rypyttyneestä MammuttiKivestä koostuva näytesylinteri pirstokokeen jälkeen. Kokeessa näytemateriaali on saavuttanut lähes maksimaalisen arvon eli pirstoluvun 28. Mitä vuolukivelle tapahtuu korkeissa lämpötiloissa? tarkastelemalla TG/DT-analyysien tuloksia. Kuvassa 4 on esitetty tyypillisen, noin puolet talkkia ja puolet magnesiittia sisältävän MammuttiKiven TG/ DT-analyysin tulos. Kuvassa violetti TGA-käyrä kuvaa massamuutoksia ja referenssikorjaamaton, vihreä DTAkäyrä tapahtuneiden faasimuutosten vaatimia tai tuomia reaktiolämpöjä. Kuvaajasta käy hyvin selville, että mitään merkittäviä muutoksia ei tapahdu ennen, kuin MammuttiKivi saavuttaa C lämpötilan. Kyseisessä lämpötilassa alkaa endoterminen, ulkopuolista lämpöenergiaa vaativa reaktio, joka muuttaa magnesiitin magnesiumoksidiksi, eli periklaasiksi ja kaasuna vapautuvaksi hiilidioksidiksi. Hiilidioksidi poistuu kaasuna, ja koko kiven massa pienentyy noin 20 %. On huomattava, että kokeessa koko MammuttiKivimassa on kuumennettu yli 520 C lämpötilaan. Tulisijassa tämä massamuutos koskee luonnollisesti vain sitä osaa kiveä, joka on kuumentunut periklaasiklaasireaktion edellyttämään lämpötilaan, eli tavallisesti 5 10 mm:n syvyyteen kuumimmista pinnoista. Syntynyt periklaasi on pysyvä vielä hyvin korkeissa lämpötiloissa, eli vielä 1600 C:ssa. Tulisijassa ei ole käytännössä mahdollista saavuttaa niin korkeita lämpötiloja, että periklaasi muuttuisi tai korvautuisi jollakin uudella mineraalilajikkeella. Toinen MammuttiKivelle tyypillinen reaktio alkaa 840 C lämpötilassa. Kyseinen reaktio sitoo energiaa, ja samalla MammuttiKiven massa pienentyy noin kahdella prosentilla. Käytännössä tässä reaktiossa vapautuvat talkkiin sitoutuneet hydroksyyliryhmät. Jäljelle jää kiinteä ja perusrakenteensa osalta vielä kestävä kivimateriaali, ja vain vesi poistuu massasta. Koe osoittaa yksiselitteisesti, että talkki säilyy vielä näin korkeassa lämpötilassa pysyvänä ja MammuttiKiven rakennetta koossapitävänä sekä yhä lämpöä johtavana materiaalina (kuvat 3 ja 5). Tulisijaa lämmitettäsessä puun palamislämpötila on korkeimmillaan C, mutta tulipesän kuumimmat kivet lämpenevät Nunnanlahden Uuni Oy:n tekemien selvitysten perusteella pintaosastaan normaalikäytössä korkeintaan 650 C:een lämpötilaan. Jokaisella mineraalilajilla on tarkasti tunnetut ja termodynaamisesti määrätyt pysyvyysalueet erilaisissa paine-lämpötilaolosuhteissa. Tulisijoissa käytännössä ainut merkittävä muuttuja on lämpötila ja erityisesti se maksimilämpötila, jonka tietyssä tulisijan rakenneosassa oleva kivi voi koskaan saavuttaa. Materiaalin käyttäytymistä ja siinä tapahtuvia reaktioita eri lämpötiloissa voidaan tutkia ns. termogravimetrisella analyysillä (TGA) ja differentiaalitermisellä analyysillä (DTA). Ensin mainitun avulla selvitetään massamuutoksia eri lämpötiloissa tapahtuvissa mineraalireaktioissa ja toisella näiden tuottamia tai kuluttamia reaktiolämpöjä. Vuolukivien käyttäytymisestä korkeissa lämpötiloissa saadaan hyvä kuva Kuva 4. Talkkia ja magnesiittia sisältävän MammuttiKiven TGA/DTA-analyysin tulos. Ensimmäinen terminen reaktio tapahtuu 520 C läpötilassa, missä magnesiitti muuttuu periklaasiksi (piste A). Toinen reaktio (piste B) on talkin dehydroksylaatioreaktio tai reaktio, jossa OH-rymät poistuvat talkista noin 840 C lämpötilassa. MammuttiKivi 5
6 Kuva 5. Polarisaatiomikroskooppikuva hienorakeisesta, 850 C lämpö tilassa uudelleenkiteytyneestä MammuttiKivestä. Mustana erottuva mineraali on periklaasia. Kuva osoittaa että vaaleana tai punasävyisenä erottuva talkki on hydroksyyliryhmien poistumisen jälkeenkin yhtenäistä ja rakennetta koossapitävää massaa. Tulisijassa materiaalin saavuttamat maksimilämpötilat ovat jälkikäteen helposti arvioitavissa, sillä periklaasiksi muuttuneiden karbonaattimineraalien esiintymisalueet voidaan tunnistaa yksiselitteisesti jo tavallisen mikroskooppitutkimuksen avulla. Periklaasiutuneen vyöhykkeen vahvuus pitkään käytössä olleen tulipesän rakenteissa on enimmillään noin 30 mm, jolloin tutkitun leivinuunin paistolämpötila oli kohotettu tutkimustarkoituksessa yli 400 C:een. Kyseinen lämpötila on huomat- tavasti korkeampi kuin mikä käyttöohjeiden mukaisesti lämmitettäessä on saavutettavissa. Tavallisimmissa tulipesän ja savukanavien rakenteissa (kuva 6) periklaasia sisältävän vyöhykkeen vahvuus on muutamia millimetrejä kuumimmista pinnoista, mikä osoittaa, että vain pieni osa tulisijan koko massasta on saavuttanut magnesiitti periklaasireaktion edellyttämän lämpötilan. Kuva 6. Normaalisti lämmitetyn tulisijan tulipesässä ollut MammuttiKivi. 6 MammuttiKivi Kuva 7. Polarisaatiomikroskooppikuva voimakkaasti suuntautuneesta MammuttiKivestä, jossa harmaana ja tummana erottuvat magnesiittirakeet. Rakeet ovat noin 0,5 mm halkaisijaltaan. Suuntautuneet talkkisuomut erottuvat sinivihreinä.
7 MammuttiKiven rakenneosaset, mineraalit Vuolukiven niin kuin tosiasiassa kaikkien muidenkin kivilajien ominaisuudet ovat kiven perusrakenneosasten, mineraalien ominaisuuksista riippuvaisia. Jotkut mineraalit ovat kovia ja jotkut taas pehmeitä, joillakin on kyky kestää korkeita lämpötiloja kun taas toiset ovat pysyviä vain muutaman sadan celciusasteen lämpötilaan. Vuolukivet voivat koostua erilaisista, ominaisuuksiltaan toisistaan paljonkin poikkeavista mineraaleista, ja erityyppisten vuolukivien ominaisuudet saattavat poiketa toisistaan ratkaisevastikin. Voidakseen ymmärtää erilaisten vuolukiven ominaisuudet kokonaisuutena on välttämätöntä tuntea ja ymmärtää kivien perusrakenneosasten, mineraalien ominaisuudet. Mineraali on kiinteä, kiteinen materiaali, joka on synty-ympäristössään tasapainoinen ja pysyvä. Sillä on tietty, mineralogisesti tarkasti määriteltävä kemiallinen koostumus ja kiderakenne, eli mineraalin sisällä mineraalin hilassa jokaisella alkuaineella on tarkasti määrätty paikkansa. Vain tietyt, rajalliset koostumusvaihtelut ovat mahdollisia. MammuttiKivi-esiintymän kuumuudenkestävyydeltään paraslaatuisin kivi koostuu pääosin vain kahdesta mineraalilajikkeesta, magnesiitista ja talkista. MammuttiKiven lämmittäminen yli 520 ºC lämpötilaan voi synnyttää uuniolosuhteissa uuden mineraalilajikkeen, periklaasin. Seuraavassa on lyhyt esitys näiden mineraalilajien ominaispiirteistä. Magnesiitti Magnesiitti, MgCO 3 magnesiumkarbonaatti, on väriltään valkoinen, harmahtava tai keltaisenruskea mineraali, jonka kovuus on hieman ihmisen kynttä suurempi. Mohsin asteikolla sen kovuus on 3,5 4,5, kun esimerkiksi ikkunalasin kovuus on tällä logaritmisella asteikolla 7. Magnesiitin ominaispaino vaihtelee välillä 2,96 3,1, eli se on yli kolme kertaa painavampaa kuin vesi. Kemialliselta koostumukseltaan ideaalinen magnesiitti sisältää MgO:a 47,8 % ja CO 2 :a 52,2 %. Mineraalin hilassa magnesiumin paikalle voi sitoutua myös rautaa, ja MammuttiKivi-esiintymän MammuttiKiven raudasta valtaosa on sijoittunut juuri magnesiittiseen karbonaattimineraaliin korvaten noin kymmenesosan magnesiumkationeista mineralin hilassa. Kuvassa 8 on esitetty malli magnesiittisen karbonaatin kiderakenteesta. Kiderakenteensa takia magnesiitin ominaisuudet ovat jossain määrin suunnasta riippuvaisia. Esimerkiksi lämpölaajentuminen on mineraalin C-akselin suunnassa hieman suurempaa kuin sitä vastaan kohtisuorissa suunnissa. C-akselin suuntainen lämpölaajentumisvakio on 22,9*10-6 / C ja sitä vastaan kohtisuorissa suunnissa 6,75*10-6 / C. Ominaisuuksiin vaikuttaa myös se, missä määrin rauta on korvannut magnesiumia mineraalin rakenteessa. Esimerkiksi ominaispaino kasvaa lineaarisesti raudan määräsuhteen kasvun myötä. Mammutti- Kiven magnesiitissa raudan ja magnesiumin suhde on noin 1:9, ja sen takia mineraalin ominaispaino on ideaalista magnesiittia suurempi, noin 3,05. Mineraalin hilassa kaikki rakenneosaset ovat asettuneet massapisteinä kolmeen, toisiaan vinosti leikkaavaan tasoon. Tämä perusrakenne toistuu suurtenkin mineraalirakeiden muodoissa (kuva 8), ja karbonaatin hyvä lohkeavuus kolmessa, omamuotoisen rakeen kidepintojen suuntia noudattavassa tasossa seuraa tarkasti em. perusrakenteen tasosuuntia. Hiili Magnesium tai rauta Happi C-akseli C-akseli Kuva 8. Magnesiitin kidekemiallinen perusrakenne (yläkuva), omamuotoinen magnesiittirae (alla vasemmalla) ja C-kideakselin geometrinen asema magnesiittirakeessa. MammuttiKivi 7
8 Periklaasi Periklaasi eli magnesiumoksidi, MgO, syntyy magnesiitista kuumennettaessa seuraavan reaktion mukaisesti: MgCO 3 + lämpö (T > 520 C) -> MgO + CO 2 Periklaasi on kiinteänä varsin kovaa, Mohsin asteikolla sen kovuus on 6 ja ominaispaino vaihtelee välillä 3,58 3,90. Magnesiitista syntyneet periklaasirakeet ovat kuitenkin erittäin pieniä, ja silmin yksittäisiä rakeita ei ole mahdollista erottaa. Muuttumistuloksena on nähtävissä ruskehtava tai musta, mikrokiteinen massa (kuva 5). Talkki Talkki kuuluu mineralogisessa luokituksessa ns. verkkosilikaattien ryhmään, ja kaikki sen ominaisuudet on helpointa ymmärtää tarkastelemalla lähemmin sen kidekemiallista perusrakennetta. Talkin ideaalinen kemiallinen kaava on muotoa: Mg 3 Si 4 O 10 (OH) 2. Pii ja happi muodostavat verkkomaisen rakenteen (kuva 9), jossa komponentit ovat lujimpien mahdollisten kemiallisten sidosten, ioni- ja kovalenttisidosten yhdistämiä. Tämän johdosta talkin pii-happirunko on erittäin kestävä ja mikroskooppisen pienet suomumaiset talkkirakeet ovat perusverkkonsa osalta lujia. Talkin kovuus on Mohsin asteikolla kuitenkin vain 1, eli se on eräs pehmeimmistä tunnetuista mineraaleista. Pehmeys aiheutuu siitä, että pii-happiverkkojen väleihin sijoittuvat magnesiumkationit ovat vain heikkojen kemiallisten sidosten avulla kiinni pii-happiverkossa. Hydroksyyliryhmät (OH) ovat myös heikosti mineraalin hilaan sidottuja. Tämän seurauksena yksittäiset, mikroskooppisen pienet talkkisuomut lohkeavat helposti irti toisistaan ja ovat hyvin toisiaan vasten luistavia. Tästä aiheutuu yksi talkin tyypillisimmistä tunnuspiirteistä, mineraali pinta tuntuu rasvaisen liukkaalta. Talkin ominaispaino vaihtelee välillä 2,7 2,8, eli sen tiheys on jossain määrin pienempi kuin magnesiitin, mutta kuitenkin suurempi kuin maankuoren kivilajien keskitiheys. Kiderakenteen sivuprojektio Pii-happirunko päältäpäin pii magnesium happi OH-ryhmä Kuva 9. Talkin kidekemiallinen rakenne, pii-happirungon projektiokuva päältäpäin ja kideakseleiden (X, Y ja Z) sekä optisten akseleiden (a, b ja c) geometrinen asema talkkisuomussa. 8 MammuttiKivi
9 MammuttiKiven sisäinen rakenne tekstuuri Mineraalirakeiden muodot, koot ja suuntautuneisuus vaihtelevat MammuttiKivi-esiintymän kivityypeissä. MammuttiKivessä talkki on tyypillisesti pienisuomuista ja se voi muodostaa magnesiittirakeita ympäröivän suuntautuneen, yhtenäisen verkoston. Magnesiitti voi sen sijaan esiintyä pitkänomaisina jyväsinä tai pyöreäpiirteisinäkin rakeina suuntautuneessa talkkimassassa. Magnesiittirakeiden läpimitat voivat vaihdella alle 0,5 mm:stä aina mm:iin saakka. Yksittäiset hajarakeet voivat olla vielä tätäkin suurempia. MammuttiKivi-esiintymän kivi on rakenteensa perusteella luokiteltavissa kolmeen eri päätyyppiin, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Voimakkaan liuskeisuuden tai lustarakenteen omaavien MammuttiKivien kaikki rakeet ovat selvästi tiettyyn tasoon suuntautuneita. Etenkin suomumaiset mineraalit ovat varsin systemaattisesti tietyn tason suuntaan asettuneita. Tällaiset MammuttiKivi-muunnokset ovat parhaiten yhteen suuntaan lohkeavia ja esimerkiksi lämmönjohtavuus on merkittävästi parempi lustan tasossa kuin sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Tekstuuriltaan tällainen, pienirakeinen MammuttiKivi on oikean suuntaisesti aseteltuna hyvin voimakasta lämpörasitusta kestävä. Voimakkaasti viivauksellisten, rypyttyneiden MammuttiKivien viivamaisesti symmetrinen rakenne aiheutuu pitkänomaisten magnesiittirakeiden asettumisesta systemaattisesti tiettyyn viivasuuntaan, ja siitä, että talkkisuomupinkat ovat rypyttyneet poimuiksi. Tällaiset poimurakenteiset MammuttiKivet ovat kaikissa suunnissa mekaanisesti lähes yhtä lujia, mutta lämmönjohtavuus on poimuharjan suuntaan parempi kuin muihin suuntiin. Tällaiset pienirakeiset, rypytetyt MammuttiKivi-muunnokset ovat termistä rasitusta, esimerkiksi toistuvaa, voimakasta kuumennusta ja jäähdytystä parhaiten kestäviä. Talkki muodostaa magnesiittirakeita kehystävän verkoston tai sisäänsä sulkevan mineraalimassan (kuva 10), joka lisää MammuttiKiven kykyä kestää korkeita lämpötiloja ja suuria lämpörasituksia. Tämä vuolukivimuunnos edustaa korkealuokkaisinta MammuttiKiveksi nimettyä vuolukivityyppiä. Edellisiä massamaisemmat ja heikommin suuntautuneet MammuttiKivet ovat talkin osalta satunnaisesti suuntautuneita mutta kiven magnesiittirakeet saattavat ovat dimensioiltaan kaikkiin suuntiin samanlaisia. Massamaisten MammuttiKivi-muunnosten lämmönjohtavuus on kaikkiin suuntiin likimain samanlainen ja se on lämpötilan lisäksi suoraan verrannollinen kiven keskimääräiseen raekokoon. Kuva 10. Pienirakeinen talkki-magnesiittityypin MammuttiKivi polarisaatiomikroskooppikuvassa. Pienisuomuinen talkki erottuu kuvassa vihreänä. Siitä muodostuva massa ympäröi noin puolen mm:n läpimittaisia, harmaana eroottuvia magnesiittirakeita. Valokuva on otettu kiven viivauksen suunnasta, eli harmaina erottuvien magnesiittirakeiden ja talkin pisimmät dimenssiot ovat kuvan ottosuuntaan. MammuttiKivi 9
10 MammuttiKivi-esiintymän MammuttiKivi-tyypit MammuttiKivi-esiintymän kivi on voimakkaasti suuntautunut, päämineraaleinaan parhaimmillaan vain talkkia ja magnesiittia sisältävä liuske. Lisäkomponentteina siihen sisältyy pieniä määriä muita silikaattimineraaleja, serpentiiniä ja kloriittia sekä rautapitoisia oksidimineraaleja. MammuttiKivi-esiintymän hyvälaatuisessa MammuttiKivessä näitä lisämineraaleja on enimmilläänkin vain muutamia prosentteja kiven tilavuudesta, eli se mineraalikoostumuksen perusteella luokittuu yksiselitteisesti talkki-magnesiittityyppiseksi kiveksi. Mikroskooppimääritysten mukaan MammuttiKiviesiintymän kivien mineraalikoostumus on talkin osalta jokseenkin vakio. Sen tyypillinen MammuttiKivi sisältää talkkia %, magnesiittia % ja lisämineraaleina satunnaisesti kloriittia, serpentiiniä sekä oksidisia malmimineraaleja (kuva 11). Serpentiiniä sisältyy analysoituihin näytteisiin alle kymmenen prosenttia, ja kloriittipitoisuus jää poikkeuksetta alle kahteen prosenttiin. MammuttiKivi-esiintymän MammuttiKivistä teetettiin kemiallista koostumusta koskeva selvitys kanadalaisessa analyysilaboratoriossa, XRAL:ssa. Esiintymän MammuttiKivet osoittautuivat kemialliselta koostumukseltaan keskenään samankaltaisiksi (kuva 12), eli niihin sisältyy piitä SiO2:na noin 30 %, magnesiumia MgO:na 35 % ja rautaa FeO:na 10 % sekä karbonaattin rakenneosaksi hiilidioksidia hieman yli 20 %. Kuva 11. MammuttiKivi-esiintymän MammuttiKivien modaalisia mineraalikoostumuksia. 100% 80% Pitoisuus 60% 40% 20% 0% Hir Ker Kar S3 SiO 2 Al 2O3 CaO MgO Na 2 O K 2 O Fe O 2 3 CO 2 Kuva 12. MammuttiKivi-esiintymän MammuttiKivien kemiallisia koostumuksia. 10 MammuttiKivi
11 MammuttiKivissä hiilidioksidi on sitoutunut karbonaattimineraaleihin, ja hiilidioksidipitoisuus indikoi suoraan kiven magnesiittipitoisuutta. Muita alkuaineita esiintymän MammuttiKiviin sisältyy vain pieniä määriä, esimerkiksi alumiinipitoisuus on keskimäärin vain 0,6 % Al 2 O 3 :a ja muiden alkuaineiden määrät vielä tätäkin pienempiä. Alumiinipitoisuus on merkittävä parametri MammuttiKiven kemiallisessa koostumuksessa siksi, että alumiini on yksi keskeinen alkuaine esimerkiksi kloriiteissa ja kiillemineraaleissa. Näiden kummankaan mineraalin liiallinen esiintyminen ei ole tulisijakäytön kannalta vuolukiville eduksi. Mainittujen alumiinia sisältävien mineraalilajikkeiden syntyminen ei ole mahdollista, jos kiviaines ei sisällä alumiinia, ja siksi pieni alumiinipitoisuus on edullinen ominaisuus hyvälaatuiselle Mammutti- Kivelle. Vuolukivimääritelmän mukaisesti kaikkiin vuolukiviin on sisällyttävä merkittävä määrä talkkia, mutta muiden mineraalien määräsuhteet ja lajit voivat vaihdella hyvinkin laajasti. Talkin lisäksi yleisimmissä vuolukivityypeissä päämineraaleina esiintyvät mineraalilajit ovat kiillemineraaleja, kloriittia, amfiboleja, pyrokseeneja ja serpentiinimineraaleja. Tähän perustuen vuolukivet voidaan ryhmitellä kiillepitoisiksi vuolukiviksi, kloriittipitoisiksi vuolukiviksi jne. Magnesiittia sisältävät muunnokset ovat vuolukivinä verrattain harvinaisia, mutta magnesiitilla on kuitenkin tärkeä rooli vuolukiven lämmönvarauskyvyn lisääjänä. Tekemiemme selvitysten perusteella MammuttiKivi-esiintymä koostuu talkki-magnesiittyypin kivistä, jotka ovat kemiallisen- ja mineraalikoostumuksensa osalta varsin tasalaatuisia. MammuttiKiven sisäisen rakenteen perusteella MammuttiKivi-esiintymästä on rajattavissa erityyppisiä muunnoksia, joiden kunkin ominaispiirteitä parhaalla tavalla hyödyntäen voidaan MammuttiKivimateriaalille saada tulisijakäytössä merkittävää materiaaliteknistä lisäarvoa. Oulussa Kivitieto Oy Seppo Gehör Fil. tri, geologi Aulis Kärki Fil. tri, geologi Tässä uusintapainoksessa on otettu käyttöön Nunnanlahden Uuni Oy:n rekisteröimä tuotenimi, MammuttiKivi, jolla tarkoitetaan Nunnan lahden Uuni Oy:n kaivospiirin kaikkia vuolukivimuunnoksia. Uutta nimityskäytäntöä lukuun ottamatta tämä selostus vastaa sisällöltään alkuperäistä, vuonna 2001 julkaistua tutkimusraporttia. Oulussa Kivitieto Oy Seppo Gehör Fil. tri, geologi Aulis Kärki Fil. tri, geologi MammuttiKivi 11
12
Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista
Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotKOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA
1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan
LisätiedotMOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS
MOOTTORIÖLJYJEN LÄMMÖNKESTÄVYYDEN TESTAUS Johdanto Puukaasulla käytettäessä moottori on alttiina lähinnä lämpörasituksille. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, millaisia eroja moottoriöljyjen lämmönkestävyydessä
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotFaasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1
Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotPiikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi
Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi c/o Cerablast GmbH & Co.KG Gerhard-Rummler-Str.2 D-74343 Sachsenheim / Saksa Puhelin: 0049 7147 220824 Faksi: 0049 7147 220840 Sähköposti: info@korutec.com
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotOMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT
OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotViipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa
Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat
Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotFaasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta
Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
LisätiedotTUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
Lisätiedot69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET
69 RYHMÄ KERAAMISET TUOTTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään kuuluvat ainoastaan muotoilun jälkeen poltetut keraamiset tuotteet. Nimikkeisiin 6904-6914 kuuluvat ainoastaan muut kuin nimikkeisiin 6901-6903
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotKiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
Lisätiedot5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.
JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia
LisätiedotMT Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op)
MT-0.6101 Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op) 6. Luento - Ke 11.11.2015 Reaktiotermodynamiikan käyttö tulenkestävien valinnassa Marko Kekkonen MT-0.6101 Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotBetonin korjausaineiden SILKOkokeet
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...
Lisätiedot2. Koska f(5) > 8 ja yhdeksän pisteen varaan voidaan virittää kupera viisikulmio, niin f(5) = 9.
Dimension 1/2018 pulmasivu Ratkaisuja 1. Viiden pisteen joukosta voidaan aina valita neljä, jotka ovat kuperan monikulmion kärkipisteitä, mutta neljästä pisteestä ei muodostu aina kuperaa monikulmiota.
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA
(1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen
Lisätiedot13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotMIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -
MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut
Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen
LisätiedotFysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotHIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi
HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS Kandidaatintyö Matti Kauppi Johdanto Hiljaiset päällysteet vähentävät liikenteen melua Normaalin asfalttipäällysteen kiviaineksen nastarengaskulutuskestävyyttä
LisätiedotKoksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011
Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
Lisätiedotkertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma
infoa kertausta Boltzmannin jakauma Huomenna itsenäisyyspäivänä laitos on kiinni, ei luentoa, ei laskareita. Torstaina laboratoriossa assistentit neuvovat myös laskareissa. Ensi viikolla tiistaina vielä
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotChem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotRuostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.
Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Binääriset tasapainopiirrokset To 30.10.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia lukemaan ja tulkitsemaan binäärisiä tasapainopiirroksia 1 Sisältö Hieman kertausta - Gibbsin vapaaenergian
LisätiedotMineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA
Lisätiedot