ProAgria Keski-Suomi ry

Transkriptio

1 ProAgria Keski-Suomi ry 1Vuosikertomus 2014

2 Sisältö Avaintiedot Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus 2 Johtajan katsaus 3 Hallinto ja organisaatio 5 Jäsenet 6 Henkilöstö 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9 Palveluryhmäkatsaukset Maito- ja naudanliha palveluryhmä 10 Kasvi- ja puutarha palveluryhmä 16. Tili- ja yrityspalvelut 20 Rakennuspalvelut 22 Tapahtumat 23 Maa- ja kotitalousnaiset 24 Talouden tunnusluvut ProAgria keskukset valtakunnallisesti 30 Yhteystiedot 33 Kuvat: Tomi Tuuliranta (kansi, 9, 23, 25), Pixhill.com (s. 1, 2, 20), Juha Vääräkangas (s. 4), ProAgria Keski-Suomi kuvapankki (s. 7, 10, 15, 22, 32), Irene Mäkinen (s. 14), Marjo Marttinen (s. 16, 17), Eeva-Liisa Neuvonen (s. 19), Mirja Pummila (s. 24), Paula Salonen (s. 26), Ari Pummila (s. 27), istock.com (s. 30) 2 Paino: Grano Oy, 2015

3 Avaintiedot 2014 Vuoden aikana valmistauduttiin uuteen maaseudun ohjelmakauteen, sen mukanaan tuomaan uuteen maatalouden korvausjärjestelmään ja Neuvo maatilojen neuvontajärjestelmään kouluttamalla henkilöstöä. Uusia hankkeita suunniteltiin yhdessä sidosryhmien kanssa. ProAgrian uuteen lypsykarjatilojen tuotannonohjaus- ja tuotannonseurantapalveluihin valmistauduttiin. Saarijärven Kalmariin avattiin ProAgrian tilipalveluiden palvelupiste. Suurin osa hankkeista loppui ohjelmakauden vaihteeseen mennessä. Hankkeilla saatiin näkyvyyttä järjestölle. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla oli juhlavuosi, koska toiminnan alkamisesta oli kulunut 80 vuotta. KoneAgria-näyttely oli onnistunut ja toi tuottoa vaikka kävijämäärä jäi aiempaa vuotta vähäisemmäksi. 1

4 Toiminnan perusteet Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus Missio ProAgria Keski-Suomen tehtävänä on maaseudulle sijoittuvan liiketoiminnan kehittäminen sekä maaseudun ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Toimialana on maaseudun ja maaseutuelinkeinojen asiantuntija- ja kehitystoiminta. Missio tiivistettynä on Maaseudun puolesta. Visio ProAgria Keski-Suomi on jatkuvasti uudistuva maaseudun liiketoiminnan kehittäjä sekä haluttu yhteistyökumppani. ProAgria Keskusten Liiton ja ProAgria Keski-Suomen sekä muiden ProAgria Keskusten yhteinen visio on luoda valtakunnan paras asiantuntijaverkosto, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Arvot ProAgria Keski-Suomen arvot ovat: Asiakkaan menestyminen. Osaava, innostunut henkilöstö. Maaseudun puolesta. Kestävä kehitys. Riippumattomuus. Ydinosaaminen Ydinosaamista on maaseudun liiketoiminnan kehittäminen. Osaamistamme tukevat muut ProAgria Keskukset, kotimaiset ja ulkomaiset sekä maakunnalliset kumppanit. Ydinosaamista tukevat järjestötoiminta, tapahtumat sekä sidosryhmille ja jäsenille tarjottavat palvelut ja tuotteet. Strategia ProAgria Keski-Suomi kehittää ja tuottaa palveluja niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn. ProAgria Keski-Suomi on osa uudistuvaa asiantuntijaverkostoa. 2

5 Haasteet on tehty voitettaviksi Vuosi 2014 oli ProAgria Keski-Suomen 121. toimintavuosi. Toimintaympäristöömme vaikutti vuoden aikana koko suomalaisessa talouspolitiikassa ja myös elintarviketaloudessa vaikuttaneet häiriöt: maidon vientiin kohdistuneet pakotteet sekä viljan alhainen hinta ja heikko viljan tuotannon kannattavuus. Myös EU:n uuden maaseuturahoituskauden vaihdos sattui hankalaan aikaan, mikä aiheutti epävarmuutta maatalous-, yritys- ja investointitukien maksuaikatauluissa sekä hakuprosessien käynnistymisessä. Vuoden 2014 kriiseistä johtuen maatiloille vuosi 2015 tulee olemaan maksuvalmiuden ja talouden hallinnan kannalta haasteellinen. Näistä negatiivisista uutisista huolimatta on tärkeä muistaa, että ruuan tarve maailmassa kasvaa koko ajan, mikä takaa maataloustuotteiden tuottamisen ja jalostamisen tarpeen Suomessa myös tulevaisuudessa. Apua taloudenhallintaan Matalan suhdanteen aikana maatilan tai maaseutuyrityksen keskeinen tavoite on kassan hallinta. Jos tulot tilapäisesti vähenevät, on maksuvalmiuden ja mahdollisten investointien ja hankintaaikataulujen suunnittelussa oltava entistä tarkempi. Silloin on tärkeää, että yrittäjän tukena tuotannon eri osa-alueita tarkastelemassa on asiantuntijoita, joilla osaaminen vastaa asiakkaan tarpeita. Erityisesti investointien suunnittelussa ja toteutuksessa on monipuolisen asiakastiimin asiantuntemuksesta merkittävästi hyötyä asiakkaalle. Tulevaisuudessa ProAgria Keski-Suomen tavoitteena on lisätä tiimimäistä toimintatapaa ja sparrata asiakasta muutostilanteessa. ProAgria kehittää aktiivisesti tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen liittyviä palvelujaan. Palveluja on tarjolla sekä talouden ja tuotannon seurantaan että niiden kehittämiseen. Kun taloustilanne on selvillä, sitä voidaan yhdessä kehittää haluttuun suuntaan. Uudistuva tuotosseuranta sekä tuotannonohjauspalvelu tarjoavat asiantuntija-apua, joka tähtää maitoyrityksen parempaan tulokseen, kannattavuuteen ja arjen helpottumiseen. Palvelujen muodostumista ja uudistumista ovat ohjanneet maidontuottajien ilmaisemat tarpeet. Neuvo järjestelmä Merkittävä osa ProAgria Keski-Suomen asiantuntijoista on kouluttautunut vuoden 2014 aikana Neuvo maatilojen neuvontajärjestelmään, jonka puitteissa on mahdollista antaa uuden neuvontajärjestelmän mukaista neuvontaa vuodesta 2015 alkaen. Neuvo järjestelmän palvelutarjonta korvaa entisen tilaneuvontajärjestelmän. Samalla se laajenee merkittävästi. Neuvontaa tarjotaan Neuvo järjestelmän puitteissa esim. luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituksiin ja uusien ratkaisujen testaamiseen, innovaatioihin sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Hanketoiminta antoi näkyvyyttä Vuonna 2014 saatettiin loppuun aiempina vuosina alkaneita hankkeita. ProAgria Keski-Suomi toteutti yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa MaitoPisnes-koulutushanketta. Lisäksi luomuja lähiruokaasioihin painottuva Kasvi-idea Keski-Suomessa -tiedonvälityshanke organisoi luomu- ja lähiruokaan liittyviä tilaisuuksia. Maa- ja kotitalousnaisilla oli käynnissä Keruutuotteet Keski-Suomessa -esiselvityshanke, jossa selvitettiin luonnon keruutuotteisiin liittyviä mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä. ProAgria Etelä-Savon kanssa toteutettiin yhdessä Mahdollisuutena maisema, MAMA - hanketta, joka jatkui vielä vuoden 2015 alkupuolelle. Uuden ohjelmakauden hankkeita suunniteltiin vuonna 2014 ja suunnitellaan edelleen eri yhteistyötahojen kanssa vuonna Sähköiset palvelut tulevat ProAgria on aktiivisesti mukana sähköisen palvelutuotannon kehittämisessä. EU-tukihakemusten jättäminen sähköisesti on jo monelle hyvin tuttu toimenpide. Veroilmoitusten jättäminen tapahtuu yhä useammin sähköisesti. Myös viljelysuunnittelu siirtyy verkkoon kun WebWisu otetaan käyttöön tulevan kasvukauden viljelysuunnittelussa. 3Johtajan katsaus

6 Johtajan katsaus Asiakasmäärä kasvoivat ProAgria Keski-Suomi saavutti vuodelle 2014 asetetut tavoitteet sekä laadullisesti että määrällisesti. Taloudellinen tulos muodostui olosuhteisiin nähden hyväksi. Vuoden 2014 toiminnan tuotot olivat ,94 euroa. Tulos yhteensä oli ,88 euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, koska toimihenkilöiden lukumäärä oli suurempi, mutta tässäkin pysyttiin budjetoidussa. Toimintaa tehostettiin matkakuluja ja matka-aikoja vähentämällä. Näyttelytoiminta onnistui hyvin ja FKS Tapahtumat Oy jakoi osinkoa. KoneAgria näyttelyn kävijämäärä kuitenkin laski edellisvuoteen verrattuna. Osaamisen kehittämiseen asiantuntijat käyttivät runsaasti aikaa. Keski-Suomen Maataloussäätiö tuki vuonna 2014 uusien asiantuntijoiden kouluttautumista, sähköisten palvelujen käyttöönottoa sekä asiantuntijoiden markkinointi- ja viestintäosaamisen kehittämistä. Vuoden 2014 lopulla oli nähtävissä toimintaympäristön nopean muutoksen vaikutukset palvelukysynnän vähenemisenä joidenkin palveluiden osalta. Lisäksi vuoden 2014 lopulla vähentynyt hanketoiminta laski myös laskutetun työajan osuutta kokonaistyöajasta hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Uusien asiakkaiden hankinta onnistui kuitenkin hyvin ja asiakasmäärä kasvoi 3,1 %, vaikka peruspalvelujen palvelumyynti pieneni 3,5 %. Kun huomioidaan maitotilaneuvonta-asiakkaiden väheneminen, niin kokonaisasiakasmäärän kasvu oli huomattava. Asiakasmäärän kasvuun vaikutti osaltaan tilipalvelutoiminnan laajeneminen Saarijärven Kalmariin perustetun palvelupisteen kautta. Kirjanpito- ja veroneuvonnan laskutus kasvoi 9,0 % ja asiakasmäärä 8,8 %. Tilipalvelutoiminta vakiinnutti asemansa keskeisenä osana toimintaa. ProAgria Keski-Suomen asiakaspeitto on alhainen verrattuna muihin ProAgrioihin. Asiakaspeiton kasvattaminen vaatii lisää markkinointia sekä resursseja neuvontatoimintaan. Suuntaus asiakaspeitossa on kuitenkin suotuisa, viime vuosina on asiakaspeittoa kasvatettu 33 %:sta 38 %:iin. ProAgria Keski-Suomi toimii osana ProAgria-ryhmää. Ryhmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet olla osaltaan neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tarjoaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkaille. Haluan esittää lämpimät kiitokset jäsenille, asiakkaille, henkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneille rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä. Vesa Laitinen johtaja ProAgria Keski-Suomi ry. 4

7 Hallinto ja organisaatio ProAgria Keski-Suomi ry on jäsenten hallitsema järjestö, joka toimii maaseutuneuvontajärjestön maakuntatason yhdistyksenä. Ylintä päätösvaltaa käyttää varsinainen kokous. Varsinainen kokous valitsee hallituksen. Hallitus kuulee päätöksiä tehdessään Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten johtokuntaa ja maitotilavaliokuntaa. Operatiivisesta toiminnasta vastaa johtaja. ProAgria Keski-Suomen johtaja Vesa Laitinen valittiin ProAgria Keskusten Liiton hallituksen jäseneksi. ProAgria Keski-Suomen hallituksen varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja maa- ja metsätalousyrittäjä Pirjon Luotola valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen jäseneksi. Hallitus Puheenjohtaja Hannu Jokinen, Saarijärvi Varapuheenjohtaja Pirjo Luotola, Saarijärvi Jäsenet Sirpa Pekkarinen, Viitasaari Antti Ilomäki, Jämsä Antero Lamminniemi, Äänekoski (Sumiainen) Samuli Murtoperä, Pihtipudas Mikko Oikarinen, Petäjävesi Varajäsenet Heidi Hakkarainen, Toivakka Kukka Keto, Jyväskylä Tero Lahti, Karstula Riitta Nukarinen, Laukaa Ari Pirttiniemi, Saarijärvi Mervi Säynätmäki, Jyväskylä (Korpilahti) Esittelijänä toimi johtaja Vesa Laitinen ja johtajan sijaisena Hannu Laitinen. Tilin- ja toiminnantarkastajat KHT Petri Korkiamäki, Ernst & Young tilintarkastustoimisto, Jyväskylä toiminnantarkastaja Heikki Puustinen, Muurame Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta Puheenjohtaja Pirjo Luotola, Saarijärvi Varapuheenjohtaja Viola Fredin, Joutsa Jäsenet Leena Vesterinen, Laukaa; Nanne Peuhkurinen, Äänekoski; Aino Puurula, Pihtipudas; Tuula Merisalo, Jämsä; Hanna Hautamäki, Petäjävesi Sihteeri Eeva-Liisa Kivimäki, Jyväskylä Keski-Suomen maitotilavaliokunta alkaen Puheenjohtaja Pekka Mäkinen, Laukaa Varapuheenjohtaja Sari Häkkinen, Saarijärvi Jäsenet Heini Heikkilä, Pihtipudas; Heini Hakkarainen, Kivijärvi; Miia Juudin, Hankasalmi; Sirkku Kuukkanen, Petäjävesi; Piia Airasto, Viitasaari; Anne Koskinen, Kyyjärvi; Mervi Säynätmäki, Jyväskylä 5Hallinto ja organisaatio 5

8 Jäsenet Jäsenet ProAgria Keski-Suomi on rekisteröity yhdistys. Jäseninä ovat yhdistykset, yritykset ja henkilöt, jotka haluavat edistää ProAgria Keski-Suomi ry:n toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestö, silloinen maanviljelysseura, perustettiin Keski-Suomeen Toimintavuonna ProAgria Keski-Suomella oli 62 jäsenyhdistystä: 32 maamiesseuraa, 8 pienviljelijäyhdistystä, 10 maa- ja kotitalousseuraa, 3 maaseutuseuraa, 5 kyläyhdistystä, 2 maa- ja kotitalousnaisten yhdistystä, 1 maatalousseura ja 1 maaseutuyhdistys. Jäsenyhdistyksissä jäsentalouksia oli Henkilö- ja yritysjäseniä oli 96 ja kannattajajäseniä 5 sekä 4 kunniajäsentä. Maa- ja kotitalousnaisten jäseniä ovat näiden yhdistysten naispuoliset jäsenet sekä naispuoliset henkilö- ja yritysjäsenet. Kunniajäsenet Maanviljelysneuvos Marja Kallio, Laukaa Maanviljelysneuvos Heikki Leivonen, Viitasaari Pitäjäneuvos Pekka Hytönen, Joutsa (Leivonmäki) Maanviljelijä Jukka Pöyhönen, Hankasalmi Vuonna 2014 ProAgria Keski-Suomessa jatkettiin järjestöuudistuksen valmistelua valtakunnallista uudistusta seuraillen. Huomionosoitukset Vuonna 2014 Keski-Suomessa jaettiin yksi uusi sukutilakunniakirja. Sen sai Pirkko ja Aarne Kautto, Pynnönahon tila, Äänekoski. Lisäksi uusittiin yksi sukutilakunniakirja: Merja Vekki, Kyntöahon tila, Hankasalmi. Kultaisen järjestömerkin saivat Minkkinen Anna-Maija, Hankasalmi Pummila Mirja, Keuruu Viinikainen Matti, Hankasalmi Uusitalo Eija, Pihtipudas Hopeisen järjestömerkin sai Toivakka Marko, Jyväskylä 6

9 Henkilöstö ProAgria Keski-Suomen palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 29 toimihenkilöä. Vuoden aikana työnsä aloitti ProAgria Keski-Suomessa 1 toimihenkilö ja 3 toimihenkilöä lopetti työnsä. Henkilöstön muutokseen vaikutti useiden hankkeiden loppuminen vuoden loppuun mennessä. Omakohtaiseen henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2014 yhteensä tuntia, mikä on noin 7,0 % työajasta. 1 toimihenkilö opiskeli vuoden 2014 aikana ammattiin johtavaa tutkintoa työn ohessa. Henkilöstölle yhteisiä asioita käsiteltiin kaksilla toimihenkilöpäivillä ( Laukaa ja Jyväskylä). ProAgrian yhteisille kesäpäiville Elokas-tapahtumaan Imatralla osallistui kahdeksan toimihenkilöä. Heinäkuussa 2014 Pihtiputaan Muurasjärven Maalaismaratoniin osallistui ProAgria Keski-Suomen toimihenkilöistä kuusi juoksijaa. Toimihenkilöt ovat saaneet käyttöönsä liikunta/ kulttuuriseteleitä. Opiskelusta lisäpuhtia asiakastyöhön Henkilöstötyövuodet yhteensä 27,4 Henkilöstömuutos , %/vuosi -3,6 Tuotantotoimintaan jäänyt aika, % 71,7 Sairastavuus yhteensä, % 7 Keski-ikä, v joista alle 35-vuotiaita, kpl 8 - joista yli 55-vuotiaita, kpl 4 Keskim. työsuhteen kesto, v. 15,3 - määräaikaiset työsuhteet, % 3 - toistaiseksi voimassa olevat, % 97 Ammattikorkeakoulu- tai opistotaso, % 76 Korkeakoulutaso, % 17 Henkilöstökoulutukseen, % työajasta 7,3 Tulovaihtuvuus, % 3,4 Lähtövaihtuvuus, % 13,8 - Halusin päivittää olemassa olevan osaamiseni ja hankkia uutta tietoa, joten opiskelin Savonia AMK:ssa Iisalmen yksikössä aikuislinjalla agrologiksi. Koulutus kesti 4 vuotta ja opiskelin työn ohella. - Käytin hyväkseni työnantajan myöntämää palkallista opintovapaata 2 pv/kk - Opiskelu toi uusia tuttavuuksia ja laajensi ammattiverkostoa. Parasta antia minulle oli maatilayrityksen johtamiseen liittyvät kurssit. Opinnäytetyöni käsitteli yhteisnavettayritysten johtamista. - Palasin toimivapaalta takaisin neuvontatöihin Asiakastyö sujui kuten ennenkin ja oli hauska nähdä vanhat asiakkaat tauon jälkeen. Nyt on hyvä keskittyä asiantuntijatehtäviin uusilla ulottuvuuksilla höystettynä. - Opiskelu antoi minulle neuvotatyöhön syvyyttä ja toivottavasti myös uskottavuutta asiakkaiden silmissä. Koulutuksen myötä osaan paremmin soveltaa olemassa olevaa tietoa. Anna-Maija Minkkinen maidontuotannon asiantuntija Henkilöstötilinpäätöksen yhteenveto Henkilöstö

10 Henkilöstö Henkilöstö vuonna 2014 Kasvi- ja puutarha palveluryhmä Laitinen Vesa kasvinviljelyagronomi Marttinen Marjo erikoisviljelyasiantuntija Neuvonen Eeva-Liisa hankevetäjä Maito- ja naudanliha palveluryhmä Hukka Anni maidontuotannon asiantuntija Laitinen Hannele maidontuotannon asiantuntija Leinonen Hanna maidontuotannon asiantuntija Makkonen Elina maidontuotannon asiantuntija Minkkinen Anna-Maija maidontuotannon asiantuntija Mäkinen Irene palvelupäällikkö Peltola Juhani maidontuotannon asiantuntija Sonninen Ulla hankevetäjä (Keski-Suomen alue) Timonen Leila maidontuotannon asiantuntija Uusitalo Eija maidontuotannon asiantuntija Viinikainen Matti valtakunnallinen huippuosaaja Tili- ja yrityspalvelut Janhonen Esko talousasiantuntija Kalmukoski Hanna-Kaisa talousasiantuntija , Kinnunen Tanja-Reetta talousasiantuntija vanhempainvap Kivisalmi Reijo talousasiantuntija Laahanen Maija omistajanvaihdosasiantuntija Laitinen Hannu palvelupäällikkö Paltamaa Kai talousasiantuntija Pohjanpalo Heidi talousasiantuntija Rakennuspalvelut Heinälä Timo rakennusinsinööri , osa-aikaeläkkeellä Liski Juho palvelupäällikkö Myllylä Tapio rakennusinsinööri Maa- ja kotitalousnaiset Huovilainen Kati kotitalousneuvoja Kivimäki Eeva-Liisa elintarvike- ja yritysasiantuntija, vs. toiminnanjohtaja toiminnanjohtaja Pummila Mirja hankevetäjä elintarvike- ja yritysasiantuntija Rantanen Paula projektisuunnittelija Hallinto- ja tukipalvelut Laitinen Vesa johtaja Martinmäki Helena talouspäällikkö Elina Mattola taloussihteeri Tapahtumat Toivakka Marko näyttelypäällikkö

11 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ProAgria Keskusten Liitolla ja alueellisilla ProAgria Keskuksilla on merkittävä vaikutus koko maaseudun kehittymiseen osana ProAgria -ryhmää. ProAgrian asiakkaana on n. 85 % Suomen maatiloista. ProAgria-ryhmässä maaseudun kehittämistä toteuttaa noin toimihenkilöä, joista ProAgria keskuksissa on noin 50%. ProAgria Keski-Suomen yhteiskunnallisen roolin perusta on suora vaikutus maatilojen ja muiden maaseutuyritysten toimintaan. Yrittäjät tavataan useaan kertaan vuoden aikana henkilökohtaisesti ja yhä enenevässä määrin sähköisten välineiden kautta. ProAgria Keski-Suomi on ollut aktiivisesti mukana edistämässä maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Sukupolvenvaihdokset ovat keskeisessä roolissa maaseudun tulevaisuuden kannalta ja vastaavasti investoinnit luovat pohjan tulevalle toiminnalle. ProAgria Keski-Suomen alueella asiakaspeitto on 39 % maatiloista vuonna Keski-Suomen alueella noin 70 % karjoista ja 82 % lehmistä on tuotosseurannassa. ProAgria Keski-Suomi on ollut aktiivisesti mukana laatimassa Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvää Keski-Suomen alueellista kehittämissuunnitelmaa. Myös kehittämissuunnitelman toteuttamisessa ProAgria Keski-Suomi on mukana hanketoiminnan kautta. ProAgria Keski-Suomi on merkittävin Keski-Suomen maakunnan alueella toimiva maatila- ja maaseutuyrityksiä palveleva asiantuntijaorganisaatio. ProAgria Keski-Suomen toimintatapana on sekä sisäisesti että sidosryhmien kanssa tiivis verkottuminen ja tavoitteena on sitä kautta tuottaa asiakkaille mahdollisimman suuri hyöty. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 9

12 Palveluryhmäkatsaukset Maitoyritykset Keski-Suomen maakunnan alueen maidontuotanto kasvoi 1,5 % vuonna 2014 päättyneellä kiintiökaudella verrattuna sitä edelliseen kiintiökauteen ja noin prosentin verran 2015 päättyneellä viimeisellä kiintiökaudella. Kiintiökaudella 2013/2014 maakunnassa tuotettiin maitoa 109 miljoonaa litraa ja 2015 päättyneellä kiintiökaudella noin 110 miljoonaa litraa. Koko maassa kahden viimeisen kiintiökauden aikana maidontuotanto kasvoi noin 5 %. Yhteensä maitoa tuotettiin koko maassa vuonna 2015 päättyneellä kiintiökaudella miljoonaa litraa meijereille jalostettavaksi. Maidontuottajien määrä väheni Keski-Suomessa 6,2 %, mikä oli lievästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (5,7 %). Tuotosseurannan palvelut Tuotosseurannassa valmistauduttiin tuotosseurannan ohjesäännön uudistumiseen vuoden 2015 alusta ja tuotannon ohjauspalvelun käyttöönottoon. Asiantuntijat osallistuivat uudistuksiin liittyviin koulutuksiin Kuopiossa tai Seinäjoella ja internetin välityksellä toteutetuissa webex-klinikoissa. Osalla automaattilypsytiloista otettiin viivakoodilliset näytepullot käyttöön vuoden aikana näytteenoton nopeuttamiseksi. Viivakoodillisten pullojen käyttö yleistynee vuonna 2015 valiolaisilla tuottajilla, joille tulee mahdolliseksi lehmän tiineyden määrittäminen tuotosseurantanäytteestä. Tuotosseurannan tulokset vuodelta 2014 Tuotosseurannan sopimusasiakkaiden määrä väheni vuoden 2014 aikana 11 asiakkaalla. Tuotosseurannan tulokset laskettiin 317 karjalle vuodelta 2014 ja kyseisillä tiloilla oli yhteensä lehmää. Alueen lehmistä kuului tuotosseurantaan 82,1 %. Pääasiallinen rotu karjoissa oli ayshire 64 %, holsteinia oli 34,3 %, suomen karjaa 1,4 % ja muita rotuja alle 1 % alueen lehmistä. Holsteinin osuus karjoissa kasvaa ja ayshiren vähenee. Keski-Suomessa on maakunnista eniten ayshire-lehmiä ja vähiten holstein-lehmiä. Tuotosseurantakarjojen keskituotos nousi ensi kerran yli kg koko maan tasolla ja myös Keski- Suomessa. Koko maassa keskituotos oli kg maitoa ja Keski-Suomessa kg. Tuotostasojen 10

13 nousuun positiivisesti vaikuttivat kesän 2014 suhteellisen hyvä säilörehusato sekä määrältään että laadultaan mutta myös ostorehujen hintojen alempi taso vuoteen 2013 verrattuna. Keskilehmäluku nousi koko maan tuotosseurantakarjoissa 2,2 lehmällä 37,7 lehmään karjaa kohden. ProAgria Keski-Suomen alueella karjakoko kasvoi 1,7 lehmällä 31,6 lehmään karjaa kohden. Vain Lapissa on Keski-Suomea pienemmät karjat (kuvio alla). Keski-Suomen maakunnassa karjakoko on kasvanut muuta maata hitaammin jo usean vuoden ajan: Vuodesta 2000 Keski-Suomessa 15,3 lehmällä ja koko maassa 19,9 lehmällä. Tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku ProAgria -keskuksittain vuonna 2014 Lehmiä/karja Etelä- Suomi Nyland ja åboland Länsi- Suomi Etelä- Savo Pohjois- Pohjois- Savo Karjala Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Lähde: ProAgria Keskusten Liitto, Tuotosseuranta 2014, tulokset ProAgria-alueittain Österbotten Keski- Pohjanmaa Kainuu Tuotosseurantalehmien poikimaväli ja siemennyksiä/poikiminen vuosina Poikimaväli, pv , , ,89 1, Poikimaväli Lähde: ProAgria Keskusten liitto, Tuotosseuranta 2014 lehmien hedelmällisyys ja kestävyys Lypsylehmien poikimavälin piteneminen pysähtyi ja kääntyi lievään laskuun (kuvio yllä). Vuonna 2014 keskisuomalaisten lehmien poikimaväli oli keskimäärin 415 päivää ja koko maassa 416 päivää. Siemennyksiä tarvittiin Keski-Suomen lehmillä 2,01 kpl poikimista kohden ja koko maassa keskimäärin 1,94 kpl. Ruokinnan ohjauksen palvelut Ruokinnan ohjauksen taustatietoina ovat karjakohtaiset tuotosseurannan tulokset ja ruokinnan seurannan laskelmien tulokset, jotka yhdistetään navettahavaintoihin sekä rehutietoihin tulevaa ruokintaa suunniteltaessa , Siemennyksiä Oulu Lappi Åland Siemennyksiä/poikiminen 2, , ,00 2,01 2,01 1,95 1,94 1,90 1,85 1,80 1, ,70 11Maito- ja naudanliha palveluryhmä

14 Palveluryhmäkatsaukset Ruokinnan ohjauksen vaikuttavuus asiakaskarjojen keskituotoksiin koko maan tasolla Maitoa, kg/lehmä/v aloittaneet 2014 aloittaneet 2013 aloittaneet Muut kuin RO-as. Ruokinnan ohjausta toteutetaan Seuranta-, Toiminta-, Tuotto- ja Kasvu-palvelupakettien kautta. Lisäksi osalle karjoista ruokinnan suunnittelua ja seurantaa tehdään kertapalveluina. Ruokinnan seurannan päivälaskelmia vuoden 2014 aikana tehtiin Keski-Suomessa 78 %:lle ja jaksolaskelmia 32 %:lle tuotosseurantakarjoista. Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin 224 karjaan eli 70,7 %:lle tuotosseurantakarjoista. Vastaavat luvut koko maassa olivat 72 %, 30 % ja 70 %. Nuorkarjan teemavuotena 2014 saatiin hiehoille ja vasikoille laadittujen ruokintasuunnitelmien määrä nousuun. Työtä pitää jatkaa, koska hiehojen ruokintaa suunniteltiin pienemmälle osuudelle karjoja kuin lehmien: Keski-Suomessa 41 %:lle ja koko maassa 34,5 %:lle tuotosseurantakarjoista. Koko maan tasolla tilojen lukumäärä, joille tehtiin myös hiehojen ruokintasuunnitelma, kasvoi 20 %:lla ja eri suunnitelmaversioiden määrä 75 %:lla. Tuottoennusteen käyttöä investoivan tilan toiminnan suunnittelussa on toistaiseksi rajoittanut sen käyttömahdollisuus vain vuosi eteenpäin nykyhetkestä. Tuottoennusteita tehtiin Keski-Suomessa 9,7 %:lle tuotosseurantakarjoista ja koko maassa 3,8 %:lle Maitotilojen ruokinnan ja talouden seurannan tuloksia Väkirehujen osuus lehmien ruokinnassa oli keskimäärin 44 % kuiva-aineesta koko maassa ja Keski- Suomessa noin 46 %. Lehmien ruokinnan keskimääräinen korjattu energiaväkevyys oli 10,9 MJ/kg kuiva-ainetta ja valkuaisväkevyys 97 g OIV/kg kuiva-ainetta. Rehujen energiaa käytettiin keskimäärin 5,42 MJ energiakorjattua maitokiloa kohden. Keskimäärin maitotuotto miinus rehukustannus keskisuomalaisilla ruokinnanseurantatiloilla oli 8,8 euroa lehmää ja päivää kohden. Tämä on noin euron edellisvuotta korkeampi mm. alkuvuoden hyvän maidon hinnan ja edellisvuotta alemman rehukustannuksen ansiosta. Vaihtelua tilojen välillä on runsaasti. Parhaimmilla yli 10 euron maitotuoton ja rehukustannuksen erotukseen pääsevillä tiloilla keskituotos on usein yli kg, hiehojen poikimaikä on alle 26 kk, rehujen energiahyötysuhde maidoksi (MJ/EKM kg) on muita korkeammalla tasolla, säilörehun syönti-indeksi on keskimäärin yli 105, säilörehuanalyysejä tehdään kattavammin ja rehukustannus maitolitraa kohden on alhaisempi kuin muilla. Maitotilan tulosanalyysejä tehtiin vuodelta kpl. Maidon tuotantokustannus vuonna 2013 oli näillä tiloilla 48 snt/l, kun tuet huomioidaan tuotantokustannusta alentavana tekijänä. Maidosta maksettiin näille tulosanalyysitiloille ilman tukia vuonna 2013 keskimäärin 46 snt/litra. Kannattavuuskerroin oli Keski-Suomen tulosanalyysin teettäneillä maitotiloilla 0,92 ja koko maan maitotiloilla 0,85. Vuoden 2014 tulosanalyysejä tehdään vuoden 2015 aikana. Alustavien tietojen mukaan taloudellinen tulos vuodelta 2014 on vuotta 2013 parempi. 12

15 Ruokinnan seurannan tuloksia erillis- ja seosrehuruokintatiloilla koko maan tasolla Ominaisuus Yhteistyö muiden ProAgria Keskusten kanssa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueella toimivassa ylimaakunnallisessa MaitoPisnes-koulutushankkeessa on tehty yhteistyötä sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan että Työtehoseuran kanssa. Alueen kaikki meijerit ovat mukana hankkeen yksityisessä rahoituksessa. Lehmä-, nuorkarja- ja hedelmällisyyshavaintoja -luentoja ja -harjoituksia on toteutettu ProAgria Länsi-Suomen ja ProAgria Etelä-Suomen maitotiloille kohdistuville hankkeille. MaitoPisnes-hanke erillis/ ruokinta seosrehuruokinta seosrehu+ väkirehut Tuot. seur. maidon valk.-% 3,49 3,47 3,45 Keskilehmäluku 31,1 86,2 82,1 Keskituotos, kg/lehmä Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä Väkirehu % ka:sta ME, MJ/kg ka lyps. lehmät 10,9 10,8 10,8 OIV, g/kg ka lyps. lehmät Energiahyötysuhde MJ/EKM kg, lyps. 5,33 5,42 5,51 Maitotuotto - rehukust., e/le/pv 8,9 9,3 9,0 Rehukustannus, snt/l 14,9 13,5 13,7 Ostorehukust. snt/l 9,0 8,0 8,0 Väkirehukustannus, snt/myyty maitolitra 10,7 9,3 9,5 Lähde: Tilakunto ruokinta 2014 MaitoPisnes-koulutushanketta toteutettiin yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry:n ja Työtehoseura ry:n kanssa Keski-Suomen alueella Hankkeen pääasiallinen vastuutaho oli ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maitotilayrittäjät sekä Pohjanmaan alueen suomenkieliset maitotilayrittäjät, jotka olivat ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimialueella. MaitoPisnes-hanke oli koulutushanke, jossa koulutusta tarjoamalla parannettiin hankkeeseen osallistuneitten maitotilayrittäjien ammatillista osaamista erityisesti talousnäkökulmaa painottaen. Alueen maitotilayrittäjille tarjottiin koulutusta maakunnallisissa päivissä, pienryhmissä eri puolilla maakuntaa sekä tilakoulutuksina viljelijöiden valitsemista aiheista. Koulutuksia järjestettiin neljässä eri moduulissa: 1. Investoinnit ja tekniikka, 2. Ruokinta ja rehustus, 3. Elintarvikelaatua kannattavasti terveillä eläimillä ja 4. Neuvojakoulutus Koko hankkeessa järjestettiin 296 eri koulutustilaisuutta, jotka sisälsivät 165 koulutustilaisuutta Etelä-Pohjanmaalla ja 109 koulutustilaisuutta Keski-Suomessa sekä 11 kotimaan opintoretkeä, 10 neuvojakoulutusta ja yhden ulkomaan opintomatkan ammattikohteisiin Ruotsiin. Osallistujatiloja oli Pohjanmaalta 304 kpl, Keski-Suomesta 164 kpl ja alueen ulkopuolelta 13 kpl. 13Maito- ja naudanliha palveluryhmä

16 Palveluryhmäkatsaukset Lihayritykset Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,5 miljoonaa kiloa. Tämä on 5,5 % koko maan naudanlihantuotannosta. Tuotanto on vähentynyt vuodesta ,4 miljoonalla kilolla eli 23,7 %. Koko maan tasolla naudanlihantuotanto vuonna 2014 oli 82,3 miljoonaa kiloa, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 1,8 miljoonaa kiloa. Vuodesta 2004 koko maan tuotanto on vähentynyt 8,9 miljoonaa kiloa eli 9,8 %. Keski-Suomen alueella eniten naudanlihaa tuotettiin Pihtiputaalla ( kg, teuraita kpl), toiseksi eniten Kinnulassa ( kg, teuraita kpl) ja kolmanneksi eniten Saarijärvellä ( kg, teuraita kpl). Emolehmien lukumäärä maakunnassa on pysynyt viime vuodet hiukan vajaana kappaleena. Sianlihan tuotannon väheneminen maakunnassa jatkui. Tuotanto oli Keski-Suomessa vuonna ,4 miljoonaa kiloa. Keski-Suomen kunnista eniten sianlihaa tuotetaan Karstulassa (0,15 milj. kg). Koko maan sianlihantuotanto väheni 8,4 milj. kg edellisestä vuodesta ja oli 186,1 milj. kg. Huipussaan viimeisen 20 vuoden aikana sianlihantuotanto oli 216,9 miljoonaa kiloa vuonna Lampaanlihantuotanto on nosteessa koko maan tasolla ja tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta noin 13 %. Keski-Suomessa lampaiden kokonaismäärä kävi vuonna 2010 noin kappaleessa ja on sen jälkeen vähentynyt vuoden 2014 noin eläimeen. Vaikka maakuntamme lampaiden kokonaismäärässä ei näy nousua, niin kehittyvät lammastilat laajentuvat ja tehostavat tuotantoaan. 14

17 Lihatilojen palvelut vuonna 2014 Lihanautaneuvontaa tehtiin maitotiloilla ja muutamalla erikoistuneella lihanautatilalla. Pääasiallisin neuvonnan muoto oli ruokinnan suunnittelu. Sonnien ruokintasuunnitelmia tehtiin 12 tilalle. Investoiville lihanautatiloille on lisäksi tehty rakennus- ja taloussuunnittelua. ProAgria Keski-Suomella on lammastilojen tuotosseurannasta, ruokinta- ja jalostusneuvonnasta sopimus ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Tuotosseurannassa on 26 lammastilaa ja niillä on yhteensä noin uuhta tai pässiä. Karitsoineita tuotosuuhia on keskimäärin 63,2 kpl tuotosseurantatilaa kohden. Vanhemmille uuhille syntyi maakunnan katraissa keskimäärin 2,54 karitsaa ja ensimmäistä kertaa karitsoineille 1,78 karitsaa. Maakunnan tuotosseurantalampolat ylsivät näissä luvuissa maan keskiarvojen (2,29 ja 1,74) yläpuolelle. Sikatilojen ruokinnan ja tuotannon ohjauksen sekä tuotos- ja talousseurantaan liittyvän neuvonnan hoitaa ProAgria Liha Osaamiskeskus. 15Maito- ja naudanliha palveluryhmä

18 Palveluryhmäkatsaukset Kasvi- ja puutarhayritykset Talvi oli hyvin vähäluminen ja koko kevättalven ajan pellot olivat pääosin lumettomia. Lumettomuuden pelättiin aiheuttavan mm. syysviljoille vahinkoa, mutta kevään tultua voitiin todeta, että talvehtiminen oli onnistunut normaalisti. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että kovia pakkasia ei talven aikana ollut. Kevään säät vaihtelivat runsaasti. Huhtikuu oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Aivan ensimmäisiä kylvöjä tehtiinkin poikkeuksellisen aikaisin jo ennen vappua. Sää kuitenkin vaihteli epävakaisen hyvin viileän ja helteen välillä toukokuussa. Tämän myötä kylvökausi venyi hyvin pitkäksi ja kylvöjä tehtiin aina pitkälle kesäkuuta asti. Maakunnan itäosissa jäi joitakin yksittäisiä peltolohkoja jopa kylvämättä kosteuden takia. Viljapelloilla kasvinsuojelutoimenpiteiden tekeminen ja ajoittaminen oli vaikeaa peltojen märkyyden takia. Viileä ja sateinen sää viivästytti ja hankaloitti myös säilörehun korjuuta. Säilörehun korjuu siirtyi usealla tilalla juhannuksen jälkeisiin päiviin. Onneksi viileä sää myös hidastutti nurmen kehitystä ja myöhäisestä korjuuajankohdasta huolimatta rehu saatiin ravintoarvoltaan kohtalaisessa kunnossa talteen. Juhannus oli kylmin miesmuistiin. Esimerkiksi juhannusyönä mitattiin Jyväskylässä vain + 3 astetta lämmintä. Mansikan kukinnan aikaan esiintyi myös yleisesti hallaa. Varsinainen mansikkakausi alkoi heinäkuun alkupäivinä. Kukinnan aikaisista halloista huolimatta satoakin saatiin, mutta hallojen aiheuttamat vioitukset verottivat monen mansikanviljelijän tilipussia. Yleisesti ottaen mansikan satotaso ylsi normaaliin. Heinäkuun alussa alkoi pitkä hellekausi, jonka ansiosta kasvukauden jälkeenjääneisyyttä kirittiin kiinni. Säätyyppi muuttui ennen elokuun puoltaväliä juuri puintien kynnyksellä sateiseksi, eikä puintityöt juurikaan edennyt. Syyskuun alussa päivälämpötila nousi useana päivänä reippaasti yli +20 asteeseen. Sateissa kärsinyt vilja saatiin korjattua vaikkakin monin paikoin sadon laatutappiot muodostuivat merkittäviksi. Erityisesti leipäviljan osalta jouduttiin toteamaan, että sato kelpasi ainoastaan rehuksi. 16

19 Liiketoimintaympäristö ja sen muutokset Tuotannon heikko kannattavuus loi epävarmuutta pitkän aikavälin suunnitteluun koko maataloussektorilla. Kasvintuotannossa erityisesti viljan alhainen hinta aiheutti viljatilojen talouden hallintaan haasteita. Ukrainan kriisin seurauksena kotieläintiloille tulleet ongelmat heijastuivat myös kasvintuotantotiloille. Lisäksi myös EU:n ohjelmakauden muutos hiljensi investointeja ja epävarmuus uuden tukijärjestelmän sisällöstä ja maksuaikatauluista vaikeutti mm. viljelysuunnitteluun liittyvää päätöksentekoa vuoden 2014 lopulla. Markkinatilanne Kasvintuotannon peruspalvelujen käyttömäärissä tai markkinatilanteessa ei tarkasteluajanjaksona tapahtunut merkittäviä muutoksia: viljelysuunnitelmien määrä säilyi lähes entisellään ollen 481 kpl. Kasvinviljelyneuvonnan asiakkaiden osalta asiakaspeitto on Keski-Suomessa melko alhainen. Maatiloja on noin kpl, joten esim. viljelysuunnitelman tarvitsevia tiloja on paljon, mutta monessa tapauksessa suunnittelu tapahtuu jonkun muun kuin ProAgrian asintuntijan toimesta. Kasvinviljelyneuvonnan palveluiden osalta asiakaspeitto ProAgria Keski-Suomen alueella on hyvinkin alhainen ja osuuden kasvattamiseen olisi mahdollisuuksia. Tuotekehitys Tuotekehitystä tehtiin esim. valmistautumalla Neuvo järjestelmän palvelutuotantoon. Maatilojen ympäristöasioilla on keskeinen rooli vuonna 2015 käyttöönotettavassa Neuvo järjestelmässä. Syksyllä 2014 suoritettiin myös mittava uudistus viljelysuunnittelun osalta kun PC Wisusta luovuttiin ja siirryttiin käyttämään WebWisua. Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuudessa on jälleen odotettavissa runsaasti muutoksia toimintaympäristössä rakennekehityksen jatkuessa. Viljanviljelylle etsitään vaihtoehtoja, mutta todennäköisesti viljapinta-ala tulee edelleen pysymään suurena. 17Kasvi- ja puutarha palveluryhmä

20 Palveluryhmäkatsaukset Luonnonmukainen tuotanto jatkaa kasvuaan tasaisesti. Tilat tarvitsevat neuvontaa ja koulutusta erilaisista vaihtoehtoisista lannoitusmenetelmistä, jotta tarvittavia kustannussäästöjä saadaan tiloilla aikaan. Luonnonmukainen tuotanto on nostettu hallitusohjelmassa Suomen maatalouden strategisesti tärkeäksi asiaksi. Myös lähiruuan käyttö yleistyy ja sen tuottaminen antaa tuottajille uusia mahdollisuuksia. Maatilojen ympäristöasiat tulevat entistä näkyvämmin esille. Uusi maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 käynnistyy vuoden 2015 keväällä. Tämä mahdollistaa entistä paremman ympäristöasioiden esille nostamisen neuvonnassa esim. viljelykierron suunnittelussa tai kasvinsuojelun toteutuksessa. Kasvintuotantopalvelut Sertifioitua nurmen- ja viljansiementä tuotettiin vuonna 2014 noin ha alalla. ProAgria Keski- Suomen asiantuntijat tekivät yhteensä 51 siementuotantotarkastusta. Toimintavuonna ProAgrian valtuutetut siemennäytteenottajat ottivat 100 siemenerästä viralliset näytteet. Viljelysuunnitelma-asiakkaita oli yhteensä 481 kpl tavoitteen ollessa 500 kpl. Viljelijöitä kannustettiin omatoimiseen maanäytteiden ottoon ja ProAgrian asiantuntijat ottivat maanäytteet 11 tilalla. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuului 174 maatilaa tai muuta alkutuotannon toimijaa. ProAgria Keski-Suomen luomutarkastajat tekivät 80 luonnonmukaisen tuotannon tarkastusta. Keski-Suomessa oli menneellä kasvukaudella luonnonmukaisessa tuotannossa tai siirtymävaiheessa luonnonmukaiseen tuotantoon yhteensä ha, mikä on yli 6,8 % maakunnan peltoalasta. Monessa muussa maakunnassa luomun suhteellinen osuus on jonkin verran suurempi, joten aktivoitumista luomuun siirtymisen suhteen odotetaan Keski-Suomeenkin. Luomuviljelysuunnitelmia tehtiin 11 kpl (tavoite 20 kpl). Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimus on viidellätoista keskisuomalaisella tilalla. Luonnonmukainen emolehmätuotanto onkin ollut viime vuosina kasvava tuotantosuunta, moni emolehmätila on valinnut luonnonmukaisen tuotantotavan viime vuosina. Erikoisviljelyasiantuntija toimi Hedelmän ja marjanviljelijäin Liiton K-S:n piirin sihteerinä. Yhteistyö HML:n K-S piirin kanssa painottui viestintään. Puutarhaneuvonnassa tehtiin yhteistyötä yli maakuntarajojen yrttiasioissa ja Laatutarha-auditoinneissa. Erikoisviljelyasiantuntija osallistui loppuvuonna Itä-Suomen marjahankkeen valmisteluun. Vuoden 2014 aikana osallistui kasvinsuojelukoulutukseen 178 kasvinsuojeluruiskutuksia tekevää viljelijää ja kasvinsuojelututkinnon suoritti yksi viljelijä. Ympäristötuen vaatimuksena olevia kasvinsuojeluruiskujen testauksia tehtiin 151 kpl. Työterveystilakäynnit ovat tärkeä osa tiloilla tapahtuvaa ennaltaehkäisevää toimintaa; ProAgrian asiantuntijat olivat mukana 74 tilakäynnillä. EU-tukineuvontaa tehtiin ja EU-tukihakemuksia täytettiin 694 tilalla. Vuonna 2014 ProAgrian asiantuntijat kävivät kehityskeskustelun 15 tilalla. Kehityskeskusteluja laajenpia tulevaisuuskeskusteluja käytiin 60 tilalla. Laatujärjestelmien auditointeja tehtiin 11 kpl. Tilaneuvontajärjestelmän puitteissa asiakkaalla oli mahdollisuus saada neuvontaa eri neuvontaosioista Mavin maksamana. Tilaneuvontajärjestelmän hyödyntäminen vuonna 2014 oli kuitenkin valitettavan vähäistä. Tilaneuvontajärjestelmän eri osioiden neuvontapalveluja tehtiin seuraavasti: Hyvä maatalous ja ympäristön vaatimus 13 kpl, Ympäristösäädökset 0 kpl, Kasvinsuojeluaineet 1 kpl, Eläinten rekisteröinti 0 kpl, Elintarvikkeet 0 kpl, Rehut 22 kpl ja Eläinten hyvinvointi 3 kpl. 18

21 Kasvi-idea Keski-Suomessa -tiedonvälityshanke Hanke toteutettiin Varsinaisesti hanke käynnistyi maaliskuussa 2012 hankevetäjän aloittaessa työnsä. Hankkeen toimenpiteinä olivat tiedottaminen luomutuotannon sekä erikoiskasvituotannon mahdollisuuksista lähiruuan tuottamisen näkökulmasta. Hanke tiedotti myös kotimaisen ruuan, erityisesti luomu- ja lähiruuan mahdollisuuksista sekä maatalouden tukijärjestelmän muutoksista. Hanke järjesti erilaisia infotilaisuuksia sekä avointen ovien päiviä. Hankkeen puitteissa pidettiin yhteensä 87 infotilaisuutta. Luomutuotannon infotilaisuuksia pidettiin 33 kpl ja järjestettiin yksi KoneAgria-luomuseminaari. Erikoiskasvituotannon infotilaisuuksia pidettiin 16 kpl. Tuottajien ja kuluttajien yhteistilaisuuksia pidettiin tai oltiin osallisena 11 tilaisuudessa. Luomu- ja lähiruokaa käyttäville tahoille tarjottiin tietoa 11 tilaisuudessa. Kasviidea -tiedotushanke oli pääjärjestäjä Keski-Suomen vuoden 2013 kuudessa viljelijätuki-infossa ja vuoden 2014 kahdessa kasvihuonetuki-infossa. Viimeisenä hanke järjesti 7 luomusitoumusinfoja eri puolilla Keski-Suomea. Vuonna 2014 Kasvi-idea Keski-Suomessa -hankkeessa julkaistiin puutarhatuotantopainotteinen tietolehtinen. Koko hankkeen aikana luomuinfoihin osallistui noin 420 ja erikoiskasvi-infoihin noin 150 henkilöä. Tuottajien ja kuluttajien yhteistilaisuuksiin osallistui yli 600 henkilöä. Viljelijätuki- ja kasvihuonetukikoulutuksissa kävi 204 viljelijää. Luomusitoumusinfoihin osallistui 49 luomuviljelijää tai luomusta kiinnostunutta. Kasvi-idea -tiedotushankkeen toteuttaminen ajoittui sellaiseen aikaan, että oli olemassa tilaus luomu- ja erikoiskasvitiedotukselle sekä tuottajien että kuluttajien parissa. Hankkeen tavoitteet saavutettiinkin hyvin, monelta osin tavoitteet jopa ylitettiin. 19Kasvi- ja puutarha palveluryhmä

22 Palveluryhmäkatsaukset Tili- ja yrityspalvelut Maatilojen ja maaseutuyritysten tulevaisuuden odotukset olivat varovaiset vuonna Loppuvuodesta odotukset lähiajan suhdannekehityksestä synkkenivät edelleen. Tämä näkyi investointipalvelujen kysynnän vähäisyytenä. Varovaisuus levisi maidon hinnanalennusten myötä myös maitotiloille. Keskisuomalaiset kasvinviljelytilat ovat jo ennestään pääsääntöisesti jääneet julkisen kehittämisrahoituksen ulkopuolelle. Suhdannenäkymien arvioidaan kiihdyttävän maatalouden rakenteellista muutosta. Julkisen investointirahoituksen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksen rooli on rakenteen kehittämisessä ratkaiseva. Maatalouden tukijärjestelmässä odotettavissa olevat muutokset toivat huolen maatalouden maksuvalmiustilanteen kiristymisestä. Eu-tukineuvonnan merkitys on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Syksyllä ennakoitiin maatilojen talouden hallintaan liittyvien palvelujen tarpeen kasvavan jatkossa. Venäläisten matkailijoiden kato heikensi maaseudun matkailuyritysten tulevaisuuden näkymiä, vaikka kadon odotetaankin olevan vain tilapäinen. Maaseutuyritysten julkisen rahoituksen rahoituskausi päättyi kesken vuoden, joka osaltaan lykkäsi investointien toteutusta. Edes poikkeuksellisen alhaiset lainojen korot eivät houkutelleet yrittäjiä tässä tilanteessa. Suhdanteista huolimatta maaseutuyrittämisen rooli on Keski-Suomessa merkittävä. Vähintään kolmasosalla keskisuomalaisista maatiloista harjoitetaan jo nyt muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalla. Yleisimpiä ovat koneurakointi, hevostalous, erikoiskasvien viljely, matkailu ja polttopuiden teko. Joka kymmenes maatila harkitsee aloittavansa muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden ohessa. Tutkimustulokset osoittavat, että maatilayritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa niiden tarpeista lähteviä tuki- ja rahoitusmuotoja, monialaisuutta tukevaa neuvontaa ja verkostohankkeita joissa on mahdollisuus oppia uutta oman liiketoiminnan tai elinkeinon kehittämiseksi. (Niemelä, Karjaluoto, Töllinen 2012) 20

23 ProAgria Keski-Suomen resurssit maaseutuyritysten kehittämiseen ovat olleet vähäiset. Sukupolvenvaihdossuunnittelua tehtiin 44 tilalla. Keski-Suomen tuottajajärjestön Tarkka-hankkeen tuki sukupolvenvaihdosten edistämiseen on edelleen ollut merkittävää. Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa oli vuonna 2014 mukana 30 keskisuomalaista maatilaa. ProAgria Keski-Suomi Tilipalvelut Tilipalvelut avasi syyskuulla uuden toimipisteen Saarijärven Kalmarissa yhteistyössä Maa-Kalmari Oy:n kanssa. Toimipisteessä (Kalmarintie 175) on päivystys kahtena päivänä kuukaudessa. Yrittäjien vastaanotto on ollut myönteinen ja toimipisteen asiakastavoitteet saavutettiin. Tilipalvelujen kysyntä jatkoi kasvuaan myös Viitasaaren ja Hankasalmen toimipisteissä. Tilipalveluasiakkaita toimipisteillä oli vuonna 2014 yhteensä noin 240 kpl. Tilipalvelut on ProAgrioiden yhteinen palvelu, joka yhdistää talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. ProAgria Tilipalvelujen erikoisosaamista on maa- ja metsätalousyrittäjille tarjottavat kokonaispalvelut. Palveluina ovat maa- ja metsätalouden kirjanpito, välitilinpäätös, tilipäätös, veromäärän laskenta, veroehdotuksen tarkastaminen sekä sen täydennys, verotuspäätöksen tarkastaminen ja palkanlaskenta. Olennaista on, että kirjanpidon ja verotuksen ammattilaisten rinnalla ovat tuotannon osaajat, jolloin taloudesta saatavista tunnusluvista päästään käytännön tekemiseen. Tilipalveluasiakkaiden lisäksi ProAgria Keski-Suomella on perinteisiä veroasiakkaita noin 140 tilaa, joille palvelu tuodaan tilalle paikan päälle. Tili- ja yrityspalvelut Palvelujen myynti Euroa Veroneuvonta Yrityksen liiketoimintasuunnitelma Maatilan taloussuunnitelma Tukihakuneuvonta Yritysasiakkaiden toimialajakauma 2014, koko maa 4 % 2 % 2 % 6 % 10 % 15 % 11 % 4 % 2 % 2 % 6 % 6 % 15 % 21 % Lähde: ProAgrian asiakasrekisteri, n= % 10 % % 6 % 21 % 3 % 19 % Erikoiskasvintuotanto ja jalostus Erikoiskasvintuotanto Elintarvikkeiden ja jalostus jalostus Elintarvikkeiden Hevostalous jalostus Hevostalous Kasvihuonetuotanto Kasvihuonetuotanto Koneurakointi Koneurakointi Matkailu, majoitus-, ateria- ja ohjelmapalvelut Matkailu, majoitus-, Palvelutoiminta ateria- ja ohjelmapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelutoiminta Mekaaninen puunjalostus Sosiaali- ja terveyspalvelut Erikoiseläinten kasvatus ja tuotejalostus Mekaaninen puunjalostus Muut toimialat Erikoiseläinten kasvatus ja tuotejalostus Muut toimialat 21

24 Rakennuspalvelut Rakennuspalvelut ProAgria Keski-Suomessa työskenteli kolme rakennusinsinööriä. Vuoden alusta palkattiin Tapio Myllylä rakennus- ja rakennesuunnitteluun. Vuonna 2013 tehdyt suunnitelmat, kpl liha- ja lypsykarjanavetat tai pihatot konehallit /varastot 20 5 Lisäksi lanseerattiin uusi Vastaava lämpökeskukset 2 mestari -palvelu. Lisäksi ruuhkahuippuapuna asuinrakennukset ja loma-asunnot 7 työskenteli rakennusmestari. muut maatalouden rakennukset 21 Rakennussuunnittelun kysyntä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi saatiin isoja ra- rakennesuunnitelmat 37 kennesuunnitelmia muiden suunnittelijoiden kohteisiin. Erityisesti ProAgria Länsi-Suomen Yhteensä 92 kanssa tehtiin yhteistyötä. Suunnitelmia valmistui yhteensä 92 kpl, joista rakennesuunnitelmia oli 37 kpl. Merkille pantavaa on, että navetta- ja rakennesuunnitelmat lisääntyivät. Näistä suunnitelmista noin puolessa oli ELY-keskuksen rahoitus. Rahoitettavat suunnitelmat tehtiin yhteistyössä talousasiantuntijoiden kanssa. Maatalousrakentamisen näkymät Keski-Suomessa on viime aikoina rakennettu navetoiden laajennuksia lehmän kokoluokasta lehmän navetoihin. Näyttäisi, että tämä trendi jatkuu myös tulevaisuudessa. Usein rakennetaan lypsylehmille uusi eläinhalli, johon tulee poikimatilat ja paikat juottovasikoille. Nuorkarjapaikat kunnostetaan olemassa olevaan navettaan. Uusien insinöörien myötä pystytään tekemään rakennesuunnitelmia ja laskelmia isoihin pihattoym. rakennuksiin. Näitä tullaan jatkossa tekemään enenevässä määrin. Rakennesuunnittelua pyritään markkinoimaan muihinkin ProAgrioihin. 22

25 Tapahtumat ProAgria Keski-Suomi on toiminut tapahtumajärjestäjänä yli 20 vuotta. Mutta miksi niitä järjestetään? Ohjaavana periaatteena on omistajan etu: maatalouden ja maaseutuyrittäjien toiminnan tukeminen. Markkinat antavat pienyrittäjille mahdollisuuden tuoda tuotteitaan kuluttajien saataville, samalla kun tapahtumalla luodaan positiivista mielikuvaa. Monipuoliset konenäyttelyt puolestaan pitävät yllä tervettä kilpailua myyjien välillä, tästä hyötyy ostava asiakas. ProAgria Keski-Suomessa tapahtumien vastuullisena järjestäjänä toimii FKS-Tapahtumat Oy. Tapahtumien järjestämisessä työllistetään ProAgrian henkilöstöä ja tarjotaan järjestön yhdistyksille mahdollisuus talkootöihin. Ween maan wiljaa Kala- ja elomarkkinat keräsivät jälleen runsaasti kävijöitä. Myyjiä paikalla oli 169, joista noin 60 keskisuomalaisia. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla oli perinteinen puuroteltta, jossa tarjottiin hitaasti haudutettua ruispuuroa. Markkinat järjestettiin nyt 21. kerran. KoneAgria Kymmenes KoneAgria järjestettiin tutussa ympäristössä Jyväskylän Paviljongissa. Tapahtuma laajeni edelleen, sillä suuren kysynnän vuoksi telttahalleja hankittiin neliön edestä. Näyttelyn kävijämäärä oli Kävijöiden kiinnostus tapahtuman antiin oli edelleen ammatillinen: 28 % oli liikkeellä tekniikan kehityksen seuraamisen vuoksi, 16 % hankkimassa tietoa ja 16 prosentilla oli ajankohtainen laitetai koneinvestointi. Rakennusinvestointia suunnitteli 3 % kävijöistä. Tyytyväisyys tapahtumaan pysyi edellisten vuosien tasolla, sillä haastatelluista 98 % oli valmis suosittelemaan tapahtumaa toisille. Kävijätutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy. Tapahtuman aikana tehtiin lopullinen päätös järjestää vuoden 2015 KoneAgria Tampereella. Jatkossa näyttely tulee vuorottelemaan Jyväskylän ja Tampereen välillä vuosittain. Jyväskylässä näyttely painottuu karjatalouteen sekä nurmen tuotantoon, Tampereella yksimahaisiin ja viljanviljelyyn. 23

26 Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaiset Vuosi 2014 oli Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten 80. toimintavuosi. Juhlavuosi oli työntäyteinen erilaisten neuvontatilaisuuksien, vuosittaisten tapahtumien KoneAgrian ja Ween Maan Wiljaa -markkinoiden sekä hanketoiminnan ansioista. Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonnassa heijastui EU-ohjelmakauden vaihdos, yritysasiakkaat odottivat uusien maaseudun yritysrahoitusten tuomia mahdollisuuksia. Maisemanhoidon neuvonnassa keskityttiin Mahdollisuutena maisema MAMAhankkeen tehtäviin ja uuden ohjelmakauden ympäristösopimuksiin tarvittavien suunnitelmien maastokäynteihin. Juhlavuotta vietettiin myös Metsästä voimaa -järjestökampanjan merkeissä. Vuoden aikana järjestettiin useita teemaan liittyviä tilaisuuksia ja retkiä. Piirikeskuksen toiminnanjohtajana toimi Eeva-Liisa Kivimäki ja ruoka- ja kotitalousasiantuntijana Kati Huovilainen toukokuun loppuun saakka. Mirja Pummila toimi Keruutuotteet Keski-Suomessa -esiselvityshankkeen hankevetäjänä kesäkuuhun saakka ja siirtyi tämän jälkeen elintarvikeja yritysasiantuntijaksi. Paula Rantanen toimi projektisuunnittelijana Mahdollisuutena maisema MAMA -hankkeessa. Piirikeskuksen johtokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Puheenjohtaja Pirjo Luotola valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallitukseen vuosiksi Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistyksissä toiminta oli vilkasta erilaisten Metsästä voimaa - kampanjan tapahtumien, muonitusten, talkoiden ja retkien myötä. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta Metsästä voimaa -teemaan liittyen toteutettiin villiyrtti- ja sienikoulutuksia. Muista ruokakursseista suosituimpia olivat makkara- ja leivontakurssit. Vuoden aikana järjestettiin neljätoista erilaista ruokaan liittyvää koulutusta ja opintoretkeä. Kolme HEVI-etsivä ja kasvisaarteen arvoitus -tilaisuutta pidettiin alakouluissa ja lapsiperheiden tapahtumissa. Osallistujia näissä tapahtumissa oli 330. Tilaisuuksissa kasviksista nautittiin kaikilla aisteilla ja tämä oli sekä lasten sekä aikuisten mieleen. Älä ruoki hukkaa Biojäte paastolla -koululais- 24