Projektiryhmän työraportti. Julkinen EduCloud Alliance projektiryhmän työraportti projektin etenemisestä

Transkriptio

1 Projektiryhmän työraportti Julkinen EduCloud Alliance projektiryhmän työraportti projektin etenemisestä Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee alan toimijoiden pyrkimystä sopia yhteisistä standardeista ja käytänteistä jotka liittyvät digitaalisten työvälineiden hankintaan ja yhtyeentoimivuuteen. Foorumina yhteistyölle perustettiin toimijoiden välinen konsortio EduCloud Alliance, jossa sovitaan yhdessä kehitettävistä standardeista koskien muun muassa hankintaa, tunnistautumista ja tiedon siirtoa järjestelmien välillä. EduCloud Alliance ylläpitää ja omistaa avoimella lähdekoodilla julkaistavaa esimerkkitoteutusta alustasta, joka toteuttaa sovitut standardit - esimerkiksi hankintastandardien esimerkkitoteutusta EduCloud Bazaaria on jo pilotoitu syksyllä EduCloud Alliancen ratkaisujen myötä digitaalisia oppimisen työvälineitä on helpompi tuottaa, hankkia ja ottaa käyttöön. Työvälineet voivat olla esimerkiksi materiaaleja, pelejä, sovelluksia tai palveluita. Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kansallisesta palveluarkkitehtuurista vastaavien ministeriöiden ja virastojen sekä Viron kanssa. Tavoitteena on, että uusien opetussuunnitelmien painottaessa entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja ymmärtämistä, koulutyön vaatimat välineet olisivat entistä helpommin oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien käytössä. Tässä työraportissa käydään läpi EduCloud Alliance projektin vaiheita syksystä 2013 aina sen nykytilaan. Työ on edennyt ketterästi eteenpäin mukautuen sitä mukaan mitä on koettu tarkoituksenmukaiseksi edesauttamaan projektin tavoitteiden toteutumista. Nämä vaiheet on kuvailtu raportin kolmessa luvussa jotka on nimetty sen mukaan, mitä nimeä projektista on kulloinkin käytetty. Ensimmäinen luku käsittelee projektin taustoja, toinen luku käsittelee opetus- ja kulttuuriministeriöön perustetun projektiryhmän työskentelyä ja sen eri vaiheita pääasiassa vuonna 2014 ja kolmas luku tämän työn perusteella kirkastunutta päämäärää ja projektin nykytilaa. Projektin ympärillä on tehty muidenkin tahojen toimesta paljon työtä jota tässä raportissa ei yksityiskohtaisesti käydä läpi. Raportti on kirjoitettu sisäiseksi raportiksi jossa projektiryhmä selostaa omasta näkökulmastaan projektin etenemistä ja omaa työskentelyään. Raportin luonteesta huolimatta se on luonnollisesti julkinen. Raporttiin on listattu alaviitteisiin linkit alkuperäisiin lähteisiin ja lisätietoihin. Niiden lukuaika on tammikuu Muutama lähde, jota ei löydy avoimesti verkosta, on lisätty raporttiin liitteeksi. Helsingissä , Kehittämispäällikkö Opetusneuvos Opetusneuvos Jarkko Moilanen Thomas Vikberg Merja Lehtonen

2 2 (31) Sisällysluettelo Koulutuspilvi Koulutuksen digitalisoitumisen tukeminen osana valtion sähköisen infran kehittämistä... 3 Kansallinen palveluarkkitehtuuri... 3 Tarkoitus käynnistää, kansallinen julkisen sektorin pilvipalveluhanke... 4 Koulutuksen pilviväylä yhteinen tapa ottaa käyttöön digitaalisia työkaluja... 8 Ensimmäisiä suunnitelmia... 8 Yhteistyö alkaa... 9 Projektisuunnitelma valmistuu kommentoitavaksi Koulutuspilvijaoston loppuselvitys valmistuu Kohti konsortiota Kohti pilottia EduCloud Alliance yhdessä kehitettävä standardi helpottamaan opetuksen digitalisoitumista. 20 Lyhyesti suuri perspektiivi (yleissivistävän) koulutuksen digitalisoitumiseen Yhteistyö Viron kanssa EduCloud Alliance konsortio ja ECA-standardi Esimerkkialustasta tuotteeksi Alaikäisten tunnistautumisen ratkaisut EduCloud Alliance tunnistus- ja valtuutusratkaisu Liite 1: Kutsu EduCloud-konsortioon Liite 2: EduCloud Alliance - peruskirja Liite 3: Liittymissopimus EduCloud Allianssiin vuodelle 2015

3 3 (31) Koulutuspilvi Koulutuksen digitalisoitumisen tukeminen osana valtion sähköisen infran kehittämistä Kansallinen palveluarkkitehtuuri Vuonna 2013 Suomen ja Viron sähköisten palveluiden kehittämisestä vastaavien viranomaisten välille syntyi yhteisymmärrys siitä, että yhteistyötä valtioiden välillä tulisi lisätä. Neuvottelut johtivat pääministereiden Andrus Ansipin ja Jyrki Kataisen allekirjoittamaan yhteistyöpöytäkirjaan, jossa sovitaan muun muassa, että Suomeen otettaisiin käyttöön Viron mallin mukainen julkisten palveluiden tiedonvälityskerros X-road, josta Suomessa ruvettiin käyttämään nimitystä Kansallinen palveluväylä 1. Palveluväylä määrittelee ainoastaan sen, miten tieto liikkuu palveluista toiseen. Vaikka sen määrittelyssä on kuvattu tiettyjä palveluita, kuten keskusrekisterit, joiden perusteella eri palvelut kirjautuvat palveluväylään väylä itsessään ei sisällä palveluita, vaan lisäarvo syntyy siitä, että yhteentoimivien julkisten palveluiden kehittämisestä tulee helpompaa, kun tiedonvälityskerros on yhtenäinen. Kokonaisuutta jossa eri julkiset ja yksityiset palvelut voivat hyödyntää palveluväylään liittyneitä palveluita ja tietovarantoja kutsutaan Kansalliseksi palveluarkkitehtuuriksi 2. Kansallinen palveluarkkitehtuuri on valtionvarainministeriön johtama hanke ja se on vuoden 2015 alussa järjestäytynyt neljään eri alihankkeeseen ydintoiminnallisuuksien ja palveluiden ympärille alla kuvatun kaavion mukaisesti: (1) palveluväylä -hanke, (2) palvelunäkymät hanke, (3) tunnistus hanke, (4) roolien hallinta ja valtuutus hanke. 1 Prime Ministers Ansip and Katainen: co-operation in the field of e-services will help us a lot in practical issues of life: 2 esuomi.fi Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava:

4 4 (31) Tarkoitus käynnistää, kansallinen julkisen sektorin pilvipalveluhanke Viestintäministerin tehtävistä opetusministerin tehtäviin kesällä 2013 siirtyneellä Krista Kiurulla oli visio, että osana uutta strategista suuntaa jonka kansallinen palveluarkkitehtuuri toisi mukanaan, koulutuksen toimialan tulisi olla mukana selvittämässä mahdollisuuksia käyttää entistä enemmän digitaalisia työvälineitä. Taustalla olivat tuoreet tutkimukset joiden mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö suomalaisessa opetuksessa oli kansainvälisessä vertailussa vähäistä. Esimerkiksi European Schoolnetin toteuttama kyselytutkimus 3 eurooppalaisissa kouluissa oli havainnut, että asenteet digitaalisuutta hyödyntävää opetusta kohtaan oli suomalaisten peruskoulun rehtoreiden keskuudessa eurooppalaisia vertaisiaan keskimääräistä negatiivisemmat 4. Peruskoulun opettajien keskuudessa luottamus omiin taitoihin tieto- ja viestintätekniikan käytön oli heikoimpien maiden joukossa. Tutkimuksen mukaan Suomessa on suhteessa eniten peruskoulun oppilaita, jotka viimeisen vuoden aikana eivät ole käyttäneet tietokonetta koulussa koskaan tai vain harvoin on. 3 Survey of schools: ICT in Education: 4 Survey of schools: ICT in Education tutkimuksen validiteettiin liittyy joitakin huomioita. Tutkimuksessa maan tuloksia pidetään luotettavana jos 20 % otoksen kouluista tai vähintään 40 koulua 300:sta on vastannut kyselyyn. (Vertailuna sama luku PISAssa on 80 %). Suomen osallistuneiden otoskoulujen määrät ovat noin 50 %, mikä antaa suhteellisen luotettavan kuvan maan tilanteesta. Kuitenkin esim. Ruotsin (9 %) ja Tanskan (19 %) Norjan (19 %) vastausprosentit jäävät 20 % tienoille ja näiden maiden tuloksia tulisi tulkita suurin varauksin. Liian pienestä vastausprosenteista johtuen Saksa (2 %), Hollanti (6 %), Islanti ja UK (4 %) jätettiin pois analyysistä. Kaiken kaikkiaan vain 15 maata 31:stä täyttävät täysin tutkimuksentekijöiden aineistokriteerit kaikilla luokka-asteilla. Otoksen ollessa kansallinen ja koulujen määrän ollessa näinkin vähäinen suhteessa otokseen, olisi osallistuneet ja osallistumatta jättäneet voinut tarkastella tarkemmin. Tutkimuksessa ei tehdä katoanalyysiä: Onko osallistuneet koulut isoja/pieniä? Maaseutu/kaupunkikouluja? Todetaan vain yhdellä lauseella aineisto luotettavaksi tietyin varaumin: Such levels of participation from randomly sampled schools make confidence levels in the validity and reliability of results high. However, results at certain levels for certain countries, although included, should be interpreted with relatively more care, i.e. Austria grade 11 general, Denmark at grades 4, 8 and 11 general, France at all grades, Greece at grade 11 vocational, Luxembourg at grade 11 general, Norway at grade 11 general and vocational, Slovenia at grade 11 vocational, Sweden all grades and Turkey grade 4 and 8. Jokaisesta osallistuneesta koulusta valittiin 3 opettajaa ja yksi luokka vastaamaan. Erikoisena voidaan pitää sitä, että valinnan osallistuvasta luokasta ja opettajasta/opettajista teki koulun rehtori.

5 5 (31) Valikoituja diagrammeja tutkimuksesta European Schoolnet (2013): Survey of Schools: ICT in Education, Final Study Report, Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe s Schools.

6 6 (31) Opetushallituksen Digitaalisen oppimisen neuvottelukunta asetti elokuussa 2013 jaoston selvittämään ja visioimaan koulutussektorin digitaalisuutta hyödyntävän opetuksen nykytilaa sekä tarpeita kansalliselle ratkaisulle, joka tukisi opetuksen uudistamista 5. Koulutuspilvijaoston toimintakaudeksi määriteltiin Jaostoon kutsuttiin Opetushallituksen virkamiehien lisäksi yrityksien, OAJ:n ja opetuksen järjestäjien edustajia. Koulutuspilvijaosto rupesi mandaattinsa mukaisesti tilaamaan laajoja kyselytutkimuksia, raportteja tutkijoilta ja yrityksiltä sekä toteuttamaan yhteisiä kokoontumisia toimeksiannon toteuttamiseksi. Syyskuussa 2013 pitämässään puheessa ministeri Kiuru esitteli ajatuksiaan pilvipalveluhankkeesta joka kytkeytyisi Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin 6 : Osana kansallisen palveluväylän perustamista on tarkoitus, opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, käynnistää kansallinen, julkisen sektorin pilvipalveluhanke, joka tukee muun muassa digitaalisten oppimateriaalien kehitystä ja jakelua ja siihen liittyvien uusien toimintamallien kehittämistä. Toimenpiteellä pyritään luomaan käytännöllinen ja edullinen ratkaisu, joilla parhaita digitaalisia oppimateriaaleja ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kyetään ottamaan käyttöön koko maassa ja mahdollisimman esteettömästi. Koulutuspilvi tulisi osaksi kansallista palveluväylää. Osana Kataisen hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa määritettiin marraskuussa 2013, että lukiokoulutuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kehitetään osana kansallista koulutuspilveä 7. Koululutuspilvi-projektiin nähtiin kohdistuvan koulutuksen toimialan ja muiden valtiollisten toimialojen kesken merkittäviä yhtymäkohtia. Varmistaakseen ministeriön vahva ohjaava rooli, jolla haluttiin varmistaa projektin linkittyminen keskeisiin strategisiin tietoteknistä kehitystä ohjaaviin suuntaviivoihin, kuten kansallisen palveluarkkitehtuuriin, päätettiin projekti asettaa tiukkaan ministeriön ohjaukseen rekrytoimalla ulkopuolista osaamista virkasuhteisiin ministeriöön. Tällä tavoin varmistettiin jatkuva raportointi ministeriön poliittiselle ja virkamiesjohdolle. Organisatorisesti projektin projektipäällikkö sijoitettiin koulutuspolitiikan osaston strategia ja ohjausryhmään. Toteuttaakseen Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite, opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisen osaston strategia ja ohjausryhmään rekrytoitiin joulukuusta alkaen virkasuhteisiin projektipäälliköksi Jarkko Moilanen ja erikoissuunnittelijaksi Thomas Vikberg. Lisäksi projektiryhmään kiinnitettiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä opetusneuvos Merja Lehtonen, joka oli osallistunut projektin alkuselvityksiin. Jotta työryhmä saisi lentävän lähdön, järjestettiin Gosei Oy:n fasilitoimana kaksi ideointityöpajaa sidosryhmien kanssa ja Tieteiden talolla Helsingissä 8. 5 Digitaalisen oppimisen neuvottelukunta: 6 Millaista osaamista tarvitaan digitaalimaailmassa? seminaarin puhe: 7 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta: 8 Pajoihin osallistuivat Merja Lehtonen (OKM), Sami Niinimäki (OKM/CSC), Jouni Kangasniemi (OKM), Vesa Äyräs (Koulumestarin koulu), Pauliina Venho (InnoOmnia), Teuvo Sankila (Otava), Johannes Pernaa (E-oppi Oy), Tero Rynkä (Ubiikki), Mikko Jordman (Nurmijärven yhteiskoulu), Allan Schneitz (Kasavuoren koulu), Janne Cederberg (Ope-

7 7 (31) tus.tv), Leena-Maija Niemi (Kasavuoren koulu), Merja Rytsy (Kuninkaantien lukio), Jarkko Moilanen (Hermia Group), Thomas Vikberg (Helsingin yliopisto), Ari Tikka (Gosei Oy), Ari Tanninen (Gosei Oy), Marko Taipale (Gosei Oy).

8 8 (31) Koulutuksen pilviväylä yhteinen tapa ottaa käyttöön digitaalisia työkaluja Ensimmäisiä suunnitelmia Projektiryhmä aloitti työnsä Sidosryhmien kanssa käytyjen ideointipajojen jälkeen, projektiryhmä esitti ensimmäiset hahmotelmansa projektin tavoitteista ja toimintaperiaatteista Alustava hankesuunnitelma Pilviväylä helpottamaan digitaalisten palveluiden käyttöä oppimisessa valmistui jossa määriteltiin projektin keskeinen tavoite 10 : Pilviväylä projektin (työnimi) tavoitteena on helpottaa erilaisten pilvipalveluiden syntymistä, hankintaa ja käyttöönottoa oppimisympäristöissä. Tarkoituksena on edesauttaa työtä jota tehdään uudenlaisen tiedon saannin ja käsittelyn, tietokäytäntöjen ja oppimisympäristön kehityksessä kouluissa. Tavoite ei ole luoda uutta oppimisympäristöä, vaan luoda luotettava väylä erilaisiin pilviteknologioihin perustuviin materiaaleihin ja palveluihin. Eri tahojen kanssa tapahtuva tiivis yhteisöllinen tapa kehittää eri osa-alueita kohti yhteistä tavoitetta on projektin kantavia voimia. Eri tahoilla viitataan niin viranomaisiin, oppilaisiin, opettajiin kuin myös yksityiseen sektoriin. Projektin tavoitteessa haluttiin erikseen painottaa, että projektissa ei ole kyseessä valtion tekemä, tilaama tai hankkima oppimisympäristö joka tarjottaisiin tai pakotettaisiin koulujen käyttöön. Työskentelyn ohjenuoraksi valittiin ekosysteeminen lähestymistapa, jolla viitattiin siihen, että pyrittäisiin helpottamaan olemassa olevien ja tulevien digitaalisten oppimistyövälineiden saamista koulujen arkeen. Tärkeäksi koettiin nimenomaan olla rakentamatta valtiollista kokonaisratkaisua, vaan ottaa yksityiset toimijat mukaan kehitystyöhön: Suomessa on nykyisin olemassa yritystoimintaa koulutus- ja oppimisteknologian sektorilla (edutech), mutta eri toimijat ovat hajallaan. Projektissa kehitettävä Pilviväylä luo puitteet, jonka ympärille syntyvän ekosysteemin osapuolet voivat yhdessä tehdä ratkaisuja, jakaa kokemuksia ja tietoa. Projektin läpinäkyvyyden ja yhteistyön takia avoimen lähdekoodin ja avoimien rajapintojen käyttö teknisessä kehitystyössä nähtiin keskeisenä: Kehitystyö perustuu avoimen lähdekoodin komponenttien käyttöön aina kun se on mahdollista. Avoimuus ja avoimien rajapintojen (API) käyttö on toinen kehitystyötä ohjaava arvo.[ ] Visiona on luoda avoin väylä oppimista tukeville palveluille ja materiaaleille, joita voi tuottaa syntyvän koulutus ekosysteemin eri osapuolet kuten esimerkiksi yritykset, yhdistykset, opettajat ja oppilaat. Avoimien rajapintojen avulla eri palveluita voidaan integroida uudenlaisiksi palveluiksi ja kehittää täysin uusia palveluita ennalta kehitetyn päälle. Alustavan hankesuunnitelman yhteydessä tehtiin myös ministeriön viestintäosaston kanssa projektille viestintäsuunnitelma. Suunnitelmassa päädyttiin siihen, että suurista projektiin liittyvistä uutisista laadittaisiin normaalien käytäntöjen mukaan lehdistötiedotteet, mutta muuten projektin päivit- 9 Pilviväylä-hankkeen esittely: 10 Pilviväylä helpottamaan digitaalisten palveluiden käyttöä oppimisessa:

9 9 (31) täisessä viestinnässä hyödynnettäisiin sosiaalista media ja muita verkkopalveluita. Päivittäiseksi viestintäkanavaksi luotiin projektille Twitter-tili 11 ja projektin dokumentaation säilytyspaikaksi valittiin CSC:n Confluence wiki-ympäiristö, joka myöhemmin vaihdettiin GitHubin versionhallintapalveluun 12. Päädyttiin myös siihen, että Facebookiin suljetun luonteen takia sitä ei käytettäisi varsinaisena tiedotuskanavana, mutta että siellä käytävään keskusteluun reagoitaisiin projektiryhmän jäsenten omien tunnuksien välityksellä. Eteenkin Facebook-ryhmässä Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ict in Education on projektista käyty pitkiä ajatustenvaihtoja, johon työryhmän jäsenet ovat osallistuneet. Yhteistyö alkaa Yhteistyö Opetushallituksen Koulutuspilvijaoston sihteeristön kanssa alkoi välittömästi projektiryhmän aloitettua työnsä joulukuussa. Projektin työryhmä sai pääsyn jaoston sähköiseen työympäristöön ja pääsyn valmistuneisiin selvityksiin sitä mukaa kun niitä luovutettiin jaoston käyttöön. Jaoston sihteeristön kanssa sovittiin koordinaatioryhmästä joka kokoontui joka toinen viikko vuorotelleen Opetushallituksessa ja ministeriössä. Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnassa Opetushallituksen ja ministeriön edustajat esittelivät yhteisiä kuulumisia ja ensimmäinen yhteinen esiintyminen oli Educa-messuilla otsikolla Koulutuspilven hahmo näkyvissä 13, jossa myös esitettiin kutsu tulla mukaan yhteistyöhön. Joulukuussa aloitettiin keskustelut siitä miten teknisen kehityksen vaatima infrastruktuuri järjestettäisiin. Lähtökohtana oli, että selvitettäisiin julkiselle ICT-kehitykselle soveltuvia ratkaisuja joita oltaisiin käyttämässä kansallisen palveluarkkitehtuuriin liittyvien palveluiden kehittämisessä. Projektia käytiin myös esittelemässä Avoimen tiedon ohjausryhmän kokouksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy 15 (CSC) oli käynyt neuvotteluita valtiovarainministeriön kanssa julkisten palveluiden kehittämiseen tarkoitetun kehittämisalustan pystyttämisestä. Tämän JulkICTLabiksi ristityn kehittämisalustan tavoitteita ja vastuita oli kuvattu sen projektisuunnitelmassa versio seuraavasti: JulkICTLab on VM:n asettama projekti, jonka tavoitteena on palveluinnovaatioiden ekosysteemin toteuttaminen. Projektin koordinoinnista vastaa CSC. [ ] JulkICTLabin tekninen toteutus ja palveluinfrastruktuuri toteutetaan LVM:n rahoituksella osana FORGE:n toteutusta. VM:n JulkICT-toiminto ja DIGILE tekevät sopimuksen JulkICT-Labiä koskevasta osuudesta FORGE -ympäristössä tarjottavien infrastruktuurin ja palveluiden käyttöön liittyen. JulkiICTLabin kautta projekti saisi käyttöönsä palvelimia ja palveluita maksuttomasti Pilviväylän prototyypin rakentamiseen. Valtionvarainministeriön ja CSC:n saatua rahoitusneuvottelunsa pää- 11 EduCloud Alliancen Twitter-tili: 12 EduCloud Alliancen GitHub-repositoriot: Avoimen tiedon ohjelman ohjausryhmän pöytäkirja data/dataportaali/avoin-tieto-ohry/kokous /avoimen-tiedon-ohjelman-ohjausryhman-poytakirja /view 15 CSC - Tieteen tietotekniikan keskus: 16 JulkICTLab projektisuunnitelma v

10 10 (31) tökseen voitiin Pilviväylä julkistaa JulkiICTLabin pilotiksi sen ohjausryhmän kokouksessa , jossa 17 [JulkICT Labin projektipäällikkö Kirsi] Pispa kertoi lyhyesti Pilviväylä pilotin suunnitelmista. Hankkeessa on tarkoitus luoda palveluväylän yli pääsy jo olemassa oleviin eri tyyppisiin oppimateriaaleihin ja palveluihin, sekä edesauttaa työtä jota tehdään uudenlaisen pedagogiikan, tietokäytäntöjen ja oppimisympäristön kehityksessä kouluissa. JulkICTLab tarjoaa pilotille kehitysympäristön, sekä toteuttaa tarvittavat palveluväylään liittymisen pilotointiin tarvittavat secure serverit, sekä tarjoaa autentikontimallin testattavaksi. Pilotin tavoitteena on tuottaa ohjeistusta ja dokumentaatiota muille palveluväylään liittyville tahoille. Projektissa haluttiin pikaisesti päästä konseptoimaan kehitettäviä toiminnallisuuksia ja saada ministeriön ulkopuolisia ajatuksia mukaan projektiin. Perinteisen konsultti- tai tutkimusselvityksen sijaan päädyttiin esittämään haaste opiskelijaprojektille, osittain siitä syystä, että perinteisiä selvityksiä oli jo tilattu Koulutuspilvijaoston toimesta. Tammikuun 7. päivä 2014 pidetyn neuvottelun jälkeen päätettiin pyrkiä mukaan Demola Tampereen kevään opiskelijahaasteprojekteihin. Demola on kansainvälinen konsepti innovaatioalustasta jossa yritys tai muu taho esittävät poikkitieteellisille ja usein monikansallisille opiskelijatiimeille haasteen. Tiimi, yhdessä heitä valmentavien ohjaajien kanssa pyrkii ratkaisemaan haasteen kolmessa kuukaudessa. Haasteen esittäjä ei sitoudu hyödyntämään tiimin lopputuotosta, mutta voi halutessaan lunastaa itselleen oikeuden tiimin tuotoksiin. Demola on lähtöisin Tampereelta jossa se tuo yhteen kaupungin korkeakoulujen opiskelijoita. Tammikuun 13. päivä julkaistiin Pilviväylä-projektin haaste, joka leikkisästi sai nimekseen Skynet for Education 18 : Task is two folded. Firstly, identifying and defining core practices and business models for the Finnish edutech ecosystem, which will be cloud computing based. Ecosystem will contain service providers such as game companies, publishers, teachers, students, parents. In brief, it will involve all that are related to learning. Secondly, based on the above information, implement light weight alpha version of the education app store on selected technology. Tammikuussa alkoi myös oppimisteknologiakentän edustajien kanssa yhteiset tapaamiset. Tapaamisten avulla haluttiin saada suoraa palautetta kunkin tahon näkemyksestä oppimisteknologia-alan kipupisteistä, toiveista ja tulevaisuuden näkymistä. Samalla haluttiin viestiä projektista ja sen kuulumisista kulloisenakin ajanhetkenä. Avoimuuden hengessä, jokaisesta tapaamisesta kerrottiin projektin Twitter-tilillä. Projektisuunnitelma valmistuu kommentoitavaksi Muutaman kuukauden sisällä toimintansa aloittamisesta ensimmäinen varsinainen projektisuunnitelma valmistui kommentoitavaksi. Suunnitelman muotoilussa suureksi avuksi projektiryhmälle toimi Otso Kivekäs, joka tutustui projektiin ministerin erityisavustajan kautta. Otakantaa.fipalvelussa kommentoitavana ollut suunnitelma sisälsi samoja keskeisiä tavoitteita 17 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 1/2014: 18 Koko teksti osoitteessa

11 11 (31) kuin aiemmat suunnitelmat sillä erotuksella, että se sisälsi konkreettisemmat suunnitelmat projektin pilotoinnista ja siihen liittyvistä organisaatioista 19 : Järjestelmää kehitetään ketterästi, perustuen pilotteihin ja kokeiluihin ja oppien niistä saaduista kokemuksista. Vuoden 2014 toteutetaan prototyyppi, jota pilotoidaan joukossa kouluja. Pilotissa demonstroidaan muutamien palveluiden ja tuotteiden kautta koko prosessi tuotteen tai palvelun lisäämisestä pilviväylän kauppapaikalle, tuotteen tai palvelun valinta ja hankinta (ilman maksuliikennettä) ja käyttöönotto valituilla digitaalisilla oppimisalustoilla. Pilotoivat palvelut valitsee projektiryhmä yhdessä yritysten ja opettajien kanssa. Samoin projektiryhmä valitsee digitaaliset oppimisalustat, joita vasten pilotin tuotteet ja palvelut testataan. Esillä on ollut ainakin seuraavat oppimisympäristöt: Peda.net, Sanoma Pro alusta, Dreamschool ja Moodle. Kohdealustoja vasten on tarkoitus pilotoida sekä oppimismateriaalin hankintaa että sovellushankintaa. Kevään aikana Tampereen Demola-alustalla toteutetaan aliprojekti, jonka tarkoituksena on hahmotella hankintamalleja sekä hankintaportaalin toiminnallisuuksia ja käytettävyyttä. Tässä työssä kuunnellaan niitä toimijoita jotka kouluissa tekevät hankintoja sekä yritysmaailmaa. Pilviväylän kauppapaikan implementointia varten perustetaan Demola Summer innovaatioalustaa hyväksikäyttäen scrum kehitystiimi kesän 2014 ajaksi. Tämän prosessin lopputuloksena syntyy yhteinen koulutuspilven verkkokauppa. Ennen lopullista organisoitumista sateenvarjo-organisaationa voisi toimia esimerkiksi Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry, joka on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii avoimen lähdekoodin, avoimen datan, avoimien rajapintojen sekä avoimen standardien edistämiseksi. Projektisuunnitelma sai hyvin huomiota osakseen. Keskusteluun osallistui 38 kommentoijaa, viestiketjuja syntyi 38 ja viestejä 61. Yleisesti voidaan todeta, että koulutuksen ja opetuksen pilviväylä hanke (silloinen työnimi) nähtiin hyvin positiivisena, mahdollisuuksia antavana ja koulutuksen yhteistyötä eteenpäin vievänä toimena. Varsinaisissa kannanotoissa opetussuunnitelmatyön ja Koulutuksen pilviväylän välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä ja siihen viitattiin useissa kannanotoissa. Todettiin, että Opetushallitus on rakentamassa uutta opetussuunnitelmaa sähköiseen eperusteet ympäristöön tarkoituksena tehdä rakenteistettu opetussuunnitelma. Materiaalin löytämisen ja helppoon käyttöönoton kannalta pidettiin tärkeänä, että palvelussa oleva sisältö linkittyy opetussuunnitelmissa mainittuihin keskeisiin sisältöihin. Todettiin, että myös paikalliset opetussuunnitelmat tulee voida rakentaa samaan ympäristöön, johon liittyy myös sovelluksia, ohjeita, vinkkejä, materiaaleja, resursseja jne. Tekijänoikeudet saivat usean ottamaan kantaa. Osa piti tärkeänä lähteä siitä, että kaikki on avointa. Keskustelu sisälsi useita lisensointimalleja ja pohdintoja muokkaamisen ja rikastamisen vaikutuksista. Todettiin myös, että omistajuus säilyy tekijällä, mutta lisensseillä tekijä voi antaa muille laveammat käyttö- ja muokkausoikeudet mitä ilman lisenssiä olisi. 19 Koulutuksen ja opetuksen pilviväylä - Tiivis suunnitelma: FI/Selaa_hankkeita/Koulutuksen_ja_opetuksen_pilvivayla

12 12 (31) Koulutuksen pilviväylän todettiin tukevan kansainvälisyyttä ja Suomen kilpailukykyä. Mukaan pilviväylään haluttiin otettavan myös mm. vapaasivistystyö ja korkeakoulut. Tutkimuksen mukanaolo ja tutkimuksen saama aineisto pilviväylän kautta tuotiin myös esille. Koulutuksen pilviväylälle ehdotettiin erilaisia huomioon otettavia mekanismeja kuten esimerkiksi, että aineistot saavat automaattisesti pysyvän tunnisteen ja viittauslinkin sekä ehdotettiin kansallista kuvapankin perustamista. Joissain kannanotoissa oltiin huolissaan oppimateriaalin laatuvaatimuksista ja lisäksi Euroopan neuvoston kannanotto langattomiin verkkoihin tuotiin esille. Tunnistautuminen ja sen nykyiset mahdollisuudet mutta myös riskit olivat myös kannanottojen aiheena. Avoimen lähdekoodin käyttämistä pidettiin useimmissa kannanotoissa välttämättömänä. Katsotuimpiin (yli 200 katsojaa) kuuluivat kannanotot, jotka koskivat pilviväylän materiaalin kytkemistä opetussuunnitelmatyöhön, opetussuunnitelmatyön ja pilviväylän integraatio sekä sähkömagneettikenttiä koskeva kanta. Kaikki keskusteluiden viestit ovat edelleen luettavissa osoitteessa FI/Selaa_hankkeita/Koulutuksen_ja_opetuksen_pilvivayla/Vapaasana_suunnitelmaan_liittyen(2786 5). Koulutuspilvijaoston loppuselvitys valmistuu Koulutuspilvijaoston loppuselvitys valmistui aikataulussa Jaoston loppuselvitys sisälsi tiivistelmät sen tilaamista selvityksistä, hankkeen taustoja, sekä pohdintaa digitaalista oppimisen nykytilasta sekä kuvauksia digitaalisten oppimisratkaisuja kansainvälisestä perspektiivistä. Selvitykset sisälsivät myös pohdintaa mahdollisesta teknisestä toteutuksesta, käyttöönoton strategioista sekä vaatimusmäärittelyä yleisellä tasolla. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Tässä alaluvussa sitaattien sivunumerot viittaavat raporttiin. Jaoston näkemys toteutettavasta koulutuspilviratkaisusta on hyvin laaja (s. 4): Jaosto on työnsä yhteydessä päätynyt siihen, että suomalaisen kansallisen koulutuspilven tulee olla muutakin kuin sellainen digitaalinen oppimateriaalipankki, joksi koulutuspilvi jossain maissa mielletään. Koulutuspilven tulisikin sisältää kattavasti opetushallinnon toteuttamat tai välittämät koulutusta ja oppimista tukevat sähköiset palvelut oppijoille ja opettajille. Suomalainen ratkaisu voisi olla ns. ekosysteemimäinen hybridiratkaisu, jossa valtakunnallisesti ei päätetä käytettävää oppimisympäristöä eikä käytettäviä sisältöjäkään, mutta luodaan koulujen ja opettajien valintoja tukeva metatason jakelu- ja vertaissuosittelujärjestelmä, joka on avoin sekä sisältöjen että teknologian kehitykselle. Jaosto on kokouksissaan sekä työpajoissaan määritellyt tällaisen Koulutuspilven käyttäjäkokemuksia ja käyttöliittymää, tavoitteenaan helppokäyttöisyys, laiteriippumattomuus ja tasa-arvoisuus, sisältöjen saatavuus ja hyödynnettävyys sekä helppoon mutta turvalliseen tunnistautumiseen liittyvät kysymykset. Tiivistettynä jaoston kuvaus hahmotellusta palvelusta on (s. 94):

13 13 (31) Opetushallinnon toteuttamat tai välittämät koulutusta ja oppimista tukevat sähköiset palvelut oppijoille ja opettajille. Tyypillinen käyttötilanne koulutuspilvelle olisi seuraavanlainen (s ): Oppilaalla / opiskelijalla on käytössään päätelaite, johon hän voi tunnistautua tarvittaessa itsenäisesti, hän löytää tunnin alussa itse oman äidinkielisen sähköisen perusoppimateriaalinsa, hän pystyy helposti tarkistamaan mihin kohtaan on oppimisessaan jäänyt, hän voi tehdä muistiinpanoja ja saa koulutuspilven kautta välitöntä palautetta oppimisestaan, myös opettajariippumattomasti. Lisäoppimateriaalia on saatavissa moninaisista lähteistä. Vanhemmille/huoltajille tuodaan uudet digitaaliset mahdollisuudet seurata ja osallistua lapsensa oppimiseen, eli kasvatuskumppanuus siis digitalisoituu yhä tiiviimmin. Jatkon kannalta jaosto ehdotti yhdeksän kehittämisaihion kehittämisen aloittamista, jotka liittyvät kolmeen kokonaisuuteen: digitaaliset sisällöt, osaamisen kehittämisen palvelut ja teknologiapalvelut. Tämä kehittämistoiminta nivoutuu OKM:n Pilviväylä-hankkeen etenemiseen (s. 79). Jaoston ehdottamat kehittämisaihiot ovat seuraavat (kokonaisuudessaan luettavissa luvussa 10.1, alkaen s. 79): - Kehittämisaihio 1 A: Digitaaliset sisällöt opetussuunnitelman ja oppimisen tukena - Kehittämisaihio 1B: Digitaaliset sisällöt opetussuunnitelman ja yksilöllisen oppimisen tukena - Kehittämisaihio 2A: Oppilaan sekä opettajan ja rehtorin sähköinen työpöytä - Kehittämisaihio 2 B: Opetushallinnon sähköinen työpöytä - Kehittämisaihio 3: Kannustus-vuorovaikutusympäristö - Kehittämisaihio 4: Vuorovaikutusympäristö - Kehittämisaihio 5: Mobiilikoulu - Kehittämisaihio 6: Opetussuunnitelmaosaamisen kehittäminen - Kehittämisaihio 7A: Analytiikan hyödyntäminen oppimisen tukena - Kehittämisaihio 7B: Analytiikan hyödyntäminen opetushallinnossa - Kehittämisaihio 7C: Analytiikan hyödyntäminen sisällöntuotannossa - Kehittämisaihio 8: Käyttäjä-, vuosiluokka- ja ryhmätietojen tiedonsiirrot - Kehittämisaihio 9: Oma digitaalinen portfolio Jaosto arvioi, että koulutuspilven vuotuiset kustannukset Opetushallitukselle olisivat 1,15 miljoonaa euroa ja kuluvalle vuodelle ,5 miljoonaa euroa. Valtion talousarviosta ei ole tätä kirjoittaessa löytynyt lisärahoitusta jota Opetushallitukselle olisi voinut ohjata koulutuspilven kehittämistyöhön. Jaosto arvioikin, että rahoitusta tulisi tarkastella tulevissa hallitusneuvotteluissa 20 (s ): Jaosto katsoo tässä loppuraportissa kuvailemansa laajan ja monipuolisen kansallisen koulutuksen pilvipalvelun kehittämisen keskeiseksi kansalliseksi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi, joka tulisi pitkäjänteisen rahoituksen ja toimintamallinsa osalta pyrkiä ratkaisemaan hallitusohjelmassa kevät-kesällä Loppuraporttia kirjoittaessa ei vielä tiedetty, että ns. mini-hallitusneuvottelut käytiin kesällä 2014 Jyrki Kataisen hallituksen vaihduttua Alexander Stubbin hallitukseen.

14 14 (31) Opetushallitus käytti myöhemmin myöntämäänsä valtionavustusta oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen toteuttaakseen raportin tavoitteita 21 : [Uusien, matalankynnyksen laitteistojen, palvelujen ja ohjelmointiympäristöjen käytön kehittäminen sekä niitä koskevien teknologian kehittäminen hakuosioon] toivotaan hankkeita, jotka tukevat kansalliselle koulutuksen pilvipalvelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisätietoja koulutuspilvestä ja sen käytännön toteutusta tukevista kehittämisaihioista: [viite raporttiin] Kohti konsortiota Pitkin kevättä käytyjen kahdenvälisten keskusteluiden perusteella oli selvää, että monet tahot olisivat halukkaita lähtemään kehittämään yhteisiä standardeja ja käytänteitä, mutta myös etsimään synergioita esimerkiksi viennin edistämisessä. Tällainen yhteistyö koettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä tarpeelliseksi ja hallitusohjelman mukaiseksi 22, joten sen edistämiseen päädyttiin ryhtyä. Reunaehdoiksi ministeriön mukanaololle määritettiin, että tahojen välisen yhteistyön tulisi olla konkreettista ja yhdessä tehtävien ratkaisuiden rahoituksen tulisi osallistua yhteistyössä mukana olevat tahot. Perusteluna oli se, että tällä tavalla voitaisiin paremmin varmistaa tahojen sitoutuminen projektiin ja varmemmin ajauduttaisiin edistämään asioita joista oikeasti olisi lisäarvoa. Tarkoitus ei myöskään ollut ajautua tilanteeseen missä ministeriö ottaisi kokonaisvastuun yhteistyön kehittämisestä. Keskusteluissa ministeriö nähtiin neutraalina tahona ilman business-intressiä oppimisteknologian levittämisessä ja sen takia se pystyisi toimimaan yhteistyön fasilitaattorina. Ministeriössä kuitenkin linjattiin, että tavoitteena olisi luoda toimintamalleja jossa yhteistyötä voitaisiin jatkossa tehdä vähemmän ministeriövetoisesti. Ehdoksi yhteistyölle asetettiin myös sen avoimuus ja se, että kaikki sen tuotokset tulee olla avoimesti kaikkien käytössä. Myöskään koulutusviennin edistämisessä ei haluttu lähteä tekemään päällekkäisiä toimia muiden, jo olemassa olevien toimien kanssa 23. Yhteistyön formalisoimiseksi ja siihen liittyvien maksujen keräämistä varten tarvittiin alkuvaiheessa jokin ministeriön ulkopuolinen yhteistyötaho. Neuvotteluiden jälkeen projektisuunnitelmassa mainittu Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry (COSS) otti vastuukseen kahdenvälisten esikonsortiosopimuksien tekemisen yhteistyötahojen kanssa ja näiden kanssa varsinaisen konsortiosopimuksen neuvottelemisesta vuoden loppuun mennessä. Konsortion kokoajaksi päädyttiin COSS:n koska se on puolueeton toimija (Microsoft ja sen yhteistyökumppanit eivät omissa kannanotoissaan jakaneet tätä näkemystä 24 ), joka pystyisi varmistamaan, 21 Hakutiedote 2014 Yleissivistävä koulutus: 22 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma: 52ead83e5f1a 23 Koulutusviennin toimenpideohjelma: 24 Microsoft Oy:n kannanotto FI/Selaa_hankkeita/Koulutuksen_ja_opetuksen_pilvivayla/Vapaasana_suunnitelmaan_liittyen(27865)?threadId=8579 ja Microsoftin osaajakumppanien yhdistyksen kannanotto( FI/Selaa_hankkeita/Koulutuksen_ja_opetuksen_pilvivayla/Vapaasana_suunnitelmaan_liittyen(27865)?threadId=8519

15 15 (31) että kehitetty työ säilyisi avoimen lähdekoodin lisenssillä eikä mikään yksittäinen taho kykenisi monopolisoimaan yhteistä kehitystä. COSS on toiminut vuodesta 2003, itsenäisesti yhdistysmuotoisena vuodesta 2011 ja sillä on yli 130 yhteisöjäsentä, joista reilut 20 toimii opetus- ja koulutusalalla. Sillä on vahva kontaktipinta alan yrityksiin ja kansainväliset kontaktit vastaaviin järjestöihin muualla maailmassa. Huhtikuun 24. päivänä COSS julkisti avoimen kutsun osallistua konsortioon, joka on kokonaisuudessaan liitteessä 2. Kutsussa ilmeni konsortion tarkoitus ja toiminta, hyödyt konsortioon kuulumisesta ja maksut, jotka konsortioon kuuluminen edellyttää. Maksut olivat välillä riippuen konsortion jäsenen koosta ja muodosta. Konsortion tavoitteista vuodelle 2014 linjattiin: Konsortion perustamisvaihe kestää vuoden 2014 loppuun. Konsortio kokoontuu 9.5. ja määrittämään toimintalinjoja ja periaatteita. Tarkemmat tiedot lähetetään liittyville organisaatioille erikseen. Vuoden 2015 alusta toiminta pyritään vakiinnuttamaan ja konsortion jäsenorganisaatiot määrittelevät jatkossa käytettävät hallinnointi- ja toimintaperiaatteet sekä EduCloud-konsortiolle että yhteisölle. Konsortion ensitapaamiset pidettiin Tieteiden talolla ja Tapaamisissa linjattiin tulevaa yhteistyötä. Yksi suuri ratkaistava asia oli yhteistyön aikana syntyvän kaikille avoimen esimerkkitoteutuksen hallinta. Tukea tähän saatiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä (VTT) joka osana JulkICT:n toimintoja oli kehittänyt avoimen tuotteen hallintamallia 27. VTT:n avulla projektiin syntyvälle tuotokselle luotiin ensimmäinen versio hallintamallista, jossa on etenkin pohjustettu tulevaa tuotteen elinkaaren hallintaa 28. Mukaan konsortion synnyttämiseen lähti 27 tahoa: yrityksiä, yhdistyksiä ja korkeakouluja: - Alfasoft Oy - Arcusys Oy - Discendum Oy - e-oppi Oy - Edita Publishing Oy - Gemilo Oy - Gofore Oy - Haltu Oy - Häme Municipal Federation for Professional Higher Education - Kuntien Tiera Oy - Lahti University of Applied Sciences - Laurea University of Applied Sciences - Mediamaisteri Group Oy 25 Ohjelma ja linkit esityksiin: Ohjelma ja linkit esityksiin: Avoimen tuotteen hallinta: 28 Pilviväylä Product Management Plan:

16 16 (31) - Otavan Opisto / Otava Folk High School - Otava Publishing Company Ltd - Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy - Rovio Entertainment Oy - Sampo Software Oy - Sanoma Pro Oy - Schildts & Söderströms Ab & Ab Edukustannus Oy - Tabletkoulu Oy - The Association of Finnish elearning Centre - The National Library of Finland (University of Helsinki) - Ubiikki Oy - University of Jyväskylä - University of Turku - UpCloud Oy Projektin edetessä pidettiin myös huolta siitä, että poliittiset toimijat pysyivät projektin etenemisestä tietoisina. Eduskunnan sivistysvaliokunta esitteli Pilviväylän muiden hankkeiden lisäksi tulevaisuusvaliokunnalle koulutuksen digitalisoitumista käsittelevässä kannanotossaan Kesällä neuvotellussa Stubbin hallitusohjelmassa on maininta projektista 29 : Digitalisoituminen on Suomelle keskeinen mahdollisuus tuottavuuden lisäämiseen, ja se on hyödynnettävä täysimääräisesti. Digitalisoitumiseen liittyvä teollinen murros edellyttää tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista. Opetuksen ja oppimisen digitaalista murrosta edistetään voimakkaasti mm. koulutuksen pilviväylän kehittämisen ja käyttöönoton avulla. Kohti pilottia Tammikuun Demola-haaste onnistui ja projektin ympärille saatiin monikansallinen opiskelijatiimi pohtimaan Pilviväylän toiminnallisuuksia. Demola-tiimi lähti ratkomaan heille asetettua haastetta muun muassa haastattelemalla Pirkanmaan alueen opettajia. Tiimi sai ohjausta paikan päällä projektiryhmältä viikoittain ja he osallistuivat projektityöryhmän kanssa omalla osastolla Interaktiivinen teknologia koulutuksessa -päiville (ITK) , missä heillä oli mahdollisuus kuulla ja vaihtaa ideoita messujen vieraiden kanssa. Osaston lisäksi, projektiryhmä osallistui ITK-päiville alustuksen ja webinaarin 30 kanssa. Helmikuussa projekti sai JulkICTLabin kautta pääsyn FORGE:n palvelimiin ja ensimmäisten palveluiden kehittäminen ja pystyttäminen pystyttiin aloittamaan. Teknistä kehitystä varten tehtiin sopimus Sampo Software Oy:n kanssa, jonka myötä projektiryhmä sai teknisen kehittäjän käyttöönsä. Ensimmäiset pystyyn saadut palvelut olivat avoimen lähdekoodin kysy-vastaa-palvelu (StackOverflow-klooni) sekä Drupal sisällönhallintapalvelu, joidenka avulla päästiin testaamaan JulkICTLabin palveluita. 29 Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle nimitetyn pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmasta:

17 17 (31) Maaliskuun loppupuolella lähetettiin kutsu kiinnostuneille tahoille osallistua vuoden 2014 pilotin suunnitteluun. Samalla lähetettiin myös kutsu osallistua yhteiseen palveluväyläkoulutukseen. Pilotti ja konsortion muodostaminen haluttiin pitää tässä vaiheessa erillään ja kutsun sai myös tahoja, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan, mutta eivät vielä tässä vaiheessa halunneet osaksi konsortiota. Pilot Design Day:ksi ristittyjen työpajojen tarkoitus oli aloittaa konkreettinen työ kohti syksyn pilottia liittyen tuotteiden ja alustojen integrointiin. Design Day tapahtumat saattoivat yhteen syksyn pilotissa mukana olevat tahot; verkko-oppimisalustojen toimittajat, palveluiden ja sovellusten toimittajat sekä oppimateriaalien toimittajat. Työpajoissa ja niiden välissä tapahtuvan työskentelyn aikana oli tarkoitus sopia yhdessä pilotoinnin yksityiskohdat ja miettiä käytännön toimet, jotka pilotin aikana haluttiin saada tehdyiksi. Työpajoja fasilitoimaan hankittiin Gosei Oy. Pilot Design Day:t pidettiin 7.4. ja Tieteiden talolla. Ensimmäinen tilaisuus meni yhteisten tavoitteiden kartoittamiseen ja toisessa tapaamisessa keskusteltiin konkreettisista kehitystoimista. Jälkimmäisessä päivässä keskustelu oli kiivasta ja eteenkin ministeriön rooli hankkeessa herätti paljon kysymyksiä. Toivottiin, että ministeriö olisi tarkemmin linjannut mitä ryhdytään yhdessä tekemään. Kun ministeriö ei näitä linjauksia esittänyt, vaan vaati että kehityslinjaukset tulevat toimijoilta oltiin umpisolmussa. Umpisolmun avasi onnistunut fasilitaattorin toiminta jossa hän muistutti niistä hyödyistä mitä yhteistyö toisi tullessaan ja konkreettinen ehdotus yhdeltä osapuolelta. Osapuoli oli kyllästynyt kustomoitujen rajapintojen tekoon jokaisen tuotteen kanssa johon hänen järjestelmää piti integroida ja toivoi, että näistä rajapintojen määrittelyistä voitaisiin sopia. Tämä ehdotus sai vastakaikua ja oli ensimmäinen asia josta sovittiin yhdessä ja josta rupesi muodostumaan pilotin tavoite. Yhteisen pohdinnan jälkeen pilotille asetettiin seuraavat tavoitteet: Jos olisi olemassa verkkokauppa josta voisi hankkia digitaalisia työvälineitä kouluun, niin 1. siinä pitäisi olla avoimet rajapinnat joiden avulla kuka tahansa voisi viedä hankintatiedot omasta digitaalista sisällöstä kauppaan; 2. siinä pitäisi olla avoimet rajapinnat joiden avulla hankinnan tapahduttua mikä tahansa oppimisympäristö voisi saada tiedon hankinnasta ja upottaa sen osaksi palveluaan; 3. verkkokauppaan pitäisi päästä usealla tunnuksella (sosiaalisen median tunnukset, oppimisympäristöjen tunnukset, mobiilivarmenne jne.) Projektiryhmä otti vastuulleen tällaisen esimerkki-verkkokaupan luomisen ja yhteistyötahot ottivat vastuulleen tavoitteissa määrättyjen avoimien rajapintojen määrittelyn. Määrittelytyön vastuutahoksi sovittiin Ubiikki Oy. Toteuttaakseen avoimen lähdekoodin esimerkki-verkkokaupan projektiryhmä sopi Tampereen Demolan kanssa kehitystiimin pystyttämiseksi kesäksi. Demolan kesäprojektit eroavat syys- ja kevät projektiesta siinä, että siihen osallistuvat opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat Demolalta palkkaa. Avittaakseen kesätiimin toimintaa COSS palkkasi konsortion varoilla kokeneen Scrum-masterin ohjaamaan tiimin toimintaa. Tekninen kehitystyö tapahtui JulkICTLabin palveluiden päällä. Kevään Demola-tiimi sai työnsä valmiiksi aikataulussa Oikeudet työn käyttämisestä kesän Demola-tiimin työn pohjana hankittiin kevään tiimiltä. Kesän tiimin varsinainen työskentely

18 18 (31) alkoi käynnistystilaisuudella 2.6. Tampereen Demolassa. Pian tämän jälkeen valmistuivat yhteistyötahojen rajapintamäärittelyt 31, joidenka pohjalta verkkokauppaa ruvettiin rakentamaan. Kehitystiimin työskentelytapana käytettiin Scrum-tekniikka käyttäen viikon mittaista kehitysiteraatiojaksoja (sprint). Käytännössä tämä tarkoitti kehitystiimin työn pilkkomista viikon mittaisiin pätkiin, joita reflektoitiin viikon lopussa ennen kuin seuraavan viikon tavoitteet lyötiin lukkoon. Tiimin Scrum-master piti huolen siitä, että kaikkia pilotin osapuolia pidettiin ajan tasalla sprinttien sujumisesta. Useat yhteistyötahot kävivät useaan otteeseen auttamassa ja tutustumassa kehitystiimin toimintaan. Projektiryhmän projektipäällikkö vietti kesäkuun Tampereen Demolassa kehitystiimin kanssa. Kaikki kehitystiimin tuottama lähdekoodi löytyy GitHub-versionhallintapalvelusta verkkokaupan nimen, EduCloud Bazaar, mukaan nimetystä repositoriosta 32. Kesän lopussa kehitystiimin Scrum-master Vesa Härkönen summasi viimeisessä sprinttitiedotteessaan kesän aikaansaannokset 33 : Hello, Demola Summer has finished last sprint. Last sprint was more scrum ban then scrum, since we just finished all in order to get web shop in good enough condition for demo that was hold for consortium, and also for pilot use. Part of the last sprint was a coding camp in a cottage: Basaar can be found now from ' MePin login is working at the moment. Free material purchasing is working, also search. There were number of items fixed in order to get demo working on Monday, and Basaar to work for the pilot. What we did not achieve this summer was single sign login, and tested integration to LSM systems. However we have clear plan for those, and small team is continuing with those. This week the new smaller team is working only with SimpleSAMLphp in order to get it working soon. After SimplaSAMLphp is working, we can proceed to LMS integration. Any questions or comments, please contact me! Regards, Vesa Kuten viestistä käy ilmi, kesän kehitystiimin jälkeen kehitystyö jatkui pienemmän tiimin voimin. Opetus- ja kulttuuriministeriö kilpailutti tiimin hankinnan ja tämän toiminnallista arkkitehtuuripalvelua tarjoavan kilpailutuksen voitti Sampo Software Oy. Tiimin tehtävä oli auttaa oppimisympäristötoimittajia integroitumisessa EduCloud Bazaariin sekä siihen liittyvän kevyen tunnistusratkaisun 31 CMS Basaar API Definition: LMS Basaar API Definition: 32 EduCloud Bazaar: 33 Lisätty Härkösen luvalla

19 19 (31) kehittäminen avoimen lähdekoodin SimpleSAMLphp tekniikalla 34. Tämän lisäksi Haltu Oy:ltä hankittiin avoimena lähdekoodina roolienhallintaratkaisu 35. Projektin pilotti julkaistiin ministeri Kiurun toimesta Tampereella 36. Samalla luovuttiin Koulutuksen pilviväylä nimityksestä ja siirryttiin kutsumaan projektia EduCloud Alliance:ksi, jolla haluttiin korostaa sitä, että keskeistä projektissa on yhteistyötahojen kanssa tehtävä yhteistyö ja siihen tähtäävä konsortio koulutuksen digitalisoitumisen helpottamiseksi. 34 EduCloud SSO: 35 Role database for EduCloud: 36 Oppimateriaaleille oma pilvipalvelu:

20 20 (31) EduCloud Alliance yhdessä kehitettävä standardi helpottamaan opetuksen digitalisoitumista Edellisissä luvuissa käsiteltiin miten nykytilanteeseen on päädytty alun vielä hahmottumasta ideasta koulutuspilvestä oli jalostunut yhteistyössä monen tahon kanssa käsitys siitä mikä konkreettisesti edesauttaisi alkuperäisen tavoitteen toteutumista, eli helpottaa erilaisten pilvipalveluiden syntymistä, hankintaa ja käyttöönottoa oppimisympäristöissä. Tämä konkreettinen toimi on yhteisin standardien ja käytäntöjen luominen digitaalisten oppimistyökalujen välille. Tämä mahdollistaisi paremmin toimivat markkinat ja loisi loppukäyttäjille helppokäyttöisempiä ratkaisuja parantamalla digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuutta. Hankintaan liittyviä alustavia yhteisiä standardeja oli päästy pilotoimaan syksyllä 2014 digitaalisten oppimismateriaalien ja oppimisalustojen standardoiduilla rajapinnoilla, joita todennettiin yhdessä toteutetulla avoimen lähdekoodin esimerkkitoteutuksella EduCloud Bazaarilla. Samalla oli aloitettu työ tämän alun perin ad hoc -yhteistyön formalisoimisella neuvottelemalla niistä rakenteista joilla yhteistä standardia ja menettelytapoja edistettäisiin. Tämä toimioiden konsortio, EduCloud Alliance ottaa vetovastuun yhteisten tavoitteiden edistämisestä, mikä vielä 2014 oli ollut opetus- ja kulttuuriministeriövetoista. Samalla selkeytyy se rooli joka ministeriöllä suhteessa näihin pyrkimyksiin on. Tässä luvussa käydään läpi mitä tämä käytännössä merkitsee. Lyhyesti suuri perspektiivi (yleissivistävän) koulutuksen digitalisoitumiseen Perusopetuslain 2 (Opetuksen tavoitteet) määrää, että 37 Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille Yhteiskunnan digitalisoituessa näihin elämässä tarpeellisiin tietoihin ja taitoihin liittyy enenevissä määrin digitaalisten työvälineiden käytön hallinta ja niiden toiminnan ymmärtäminen. Tästä syystä yleissivistävää opetusta tulle kehittää, jotta se voi olla mukana tukemassa oppilaiden digitaalisten taitojen kehittymistä sekä auttaa heitä ymmärtämään digitaalisten välineiden toimintaa. Tällä hetkellä monen oppilaan digitaaliset taidot kehittyvät koulun sijasta vapaa-ajalla ja on luonteeltaan viihdekäyttöä. Vaikka nykyään on ollut paljon puhetta diginatiiveista, mikä sinällään on ihan hyvä termi kuvaamaan sitä, että nuorten sukupolvi ei muista sellaista aikaa jolloin tietotekniikka ei olisi ollut jatkuvasti ympärillä, mutta diginatiivi-käsitettä ei pidä sekoittaa käsitteeseen digitaalisesti kompetentti. Perusopetuksen valtakunnallinen yhtenäinen ohjenuora on Opetushallituksen määräämä perusopetuksen perusteet, joita kaikkien opetuksen järjestäjien tulee noudattaa omissa paikallisissa opetussuunnitelmissaan. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa, jotka tulevat voimaan 2016 digitaaliset työtavat ja tieto- ja viestintätekniikan ymmärtäminen ovat keskeisessä osassa /628 Perusopetuslaki:

21 21 (31) Opetussuunnitelman tavoitteet ovat jaoteltu seitsemään laaja-alaiseen osaamiskokonaisuuteen: 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito, 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys ja 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista: Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla ja nämä välineet ovat nyky-yhteiskunnassa enenevimmissä määrin digitaalisia. Tieto- ja viestintäteknologisesta osaamisesta: 1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tieto ja viestintäteknologisia taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2. Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. 5. Digitaalisten työvälineiden käyttö ja niiden ymmärtämisen tulee siis tulevaisuuden peruskoulussa näyttäytymään esimerkiksi monipuolisena medialukutaitona ja ohjelmoinnin alkeiden ymmärtämisenä. Lukiokoulutuksessa yksi merkittävä strateginen linjaus on ollut ylioppilaskirjoituksien digitalisoituminen. Ylioppilastutkinto on reilut 150 vuotta vanha instituutio (ylioppilastutkinto sidottiin ensimmäistä kertaa lukion oppimäärään vuonna 1852) ja sillä on merkittävä ohjaava vaikutus lukioopintoihin. Päämääränä ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektilla on siirtää ylioppilaskokeet täysin sähköisiksi asteittain vuoteen 2019 mennessä alkaen 2016 pienemmistä kielistä. Koulutuksen digitalisoitumisesta päävastuun kantavat opetuksen järjestäjät, jotka pääsääntöisesti perusopetuksessa ovat kuntia. Heillä on päävastuu järjestää sellaiset oppimisympäristöt ja osaava henkilökunta joka kykenee antamaan opetussuunnitelman mukaista opetusta oppilailleen. Valtio on kuitenkin halunnut tukea koulutuksen järjestäjiä muun muassa rahoittamalla täydennyskoulutusta, jakamalla valtion erityisavustuksia digitaalisiin hankkeisiin sekä kehittämällä yhteisiä sähköisiä palveluita. Tässä kontekstissa EduCloud Alliance on opetus- ja kulttuuriministeriö projekti, jossa on tuonut yhteen digitaalisten työvälineiden kehittäjiä muodostamaan EduCloud Alliance nimistä konsortiota, jonka tavoitteena on yhteisien standardien ja käytäntöjen luominen digitaalisten oppimistyökalujen välille, joka mahdollistaisi paremmin toimivat digitaalisten oppimistyökalujen markkinat ja loisi loppukäyttäjille helppokäyttöisempiä ratkaisuja ja parantaisi digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuutta.

22 22 (31) Kuvassa joitakin valtiollisten tahojen toimia ja toimijoita koulutuksen digitalisoitumisen edistämisessä. EduCloud Alliance ja alaikäisten kevyen tunnistamisen ratkaisu EduCloud Auth sijoitettu kohtaan Välineiden käyttöönoton mahdollistaminen. Yhteistyö Viron kanssa Samana päivän kuin projektiryhmä esitti ensimmäisiä hahmotelmiaan projektista, ministeri Kiuru keskusteli virolaisen virkaveljensä koulutus- ja tiedeministeri Jaak Aaviksoon kanssa yhteistyöstä digitaalisen koulutukseen liittyen 38. Ministereillä oli yhteinen näkemys siitä, että molemmat maat hyötyisivät yhteistyöstä, jossa yhdessä kehitettäisiin mallia digitaalisten oppimistyövälineiden saamiseksi koulutyöhön sekä kokemuksien jakamiseen niiden käytöstä. Ministerit sopivat ryhtyvänsä toimiin yhteistyöpöytäkirjan laatimiseksi maiden välille, jonka puitteissa yhteinen kehitystyö voisi toimia. Kuten aiemmin todettiin, pääministerit Andrus Ansip ja Jyrki Kataisen allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjaan, jossa sovitaan, että Suomeen otettaisiin käyttöön Viron mallin mukainen ICT-palveluiden tiedonvälityskerros. Projektiryhmä osallistui neuvotteluihin Viron opetus- ja tiedeministeriön edustajien kanssa, joiden lopputuloksena ministerit Kiuru ja Aaviksoo allekirjoittivat 38 Ministerit keskustelivat Viron ja Suomen yhteisestä koulutuspilvestä:

23 23 (31) yhteistyöpöytäkirjan Suomen ja Viron välisen yhteistyön lisäämisestä koulutusteknologian saralla Eteenkin yhteistyöpöytäkirjan artiklan 2 kohdat 1 ja 2 määrittävät molempien maiden halua kehittää Koulutuksen pilviväylän (viroksi hariduspilv) konseptia yhdessä: 1. encourage technological cooperation between the two countries in the development and adoption of the cloud technology in primary and secondary education; 2. cooperate and exchange information on setting up a learning ecosystem based on digital resources by agreeing on standards, ensuring interoperability and developing a shared concept; Keväällä pidettiin Viro-Suomi-yhteistyön merkeissä joitakin suunnittelutapaamisia, mutta yhteistyö yhteisten tavoitteiden edistämiseksi konkretisoituivat syksyllä. Suomi on ottanut tehtäväkseen vetää tunnistautumis ja roolien hallintaratkaisun toteuttamisen. Vaikka Virolla on palveluväylä (X-road) jo käytössä on heillä samanlainen tarve ratkaista koulutussektorin tunnistautuminen jossa heikoilla menetelmillä (sosiaalisen median tunnukset, yms.) on keskeinen rooli. Suomessa CSC:lle on annettu vastuu ratkaisun kehittämisestä. Viro puolestaan on edennyt sisällön ja sovellusten metatieto profiilien määrittämisessä. Projektin myötä tutkitaan tarkasti miten palveluväylää voidaan hyödyntää ja miten eri palvelut saataisiin siihen liittymään. Tästä johtuen projektiryhmä on ollut aktiivinen ja alkuun saattava tekijä siinä miten Viro ja Suomi yhdessä kehittävät joitakin osia palveluväylästä, kuten resurssipohjaisten ohjelmointirajapintojen käyttöä palveluväylässä. Kehitys tapahtuu avoimena lähdekoodina alan de facto alustan eli GitHubin päällä avoimesti 41. Kehityksessä on mukana Virosta RIA (Information System Authority) ja Estonian ehealth Foundation. Suomesta opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö vastuutahona sekä Väestörekisterikeskus toteuttajana. Viron ja Suomen yhteistyö on konkreettista usein kooditasolle vietyä yhteistyötä. Tähän asti Suomi on ollut yhteistyön veturi osaltaan siitä syystä, että Suomessa on enemmän kokemusta avoimeen lähdekoodiin perustuvasta kehitystyöstä. Samalla onkin syntynyt konkreettisia toimintatapoja miten valtioiden välinen avoimen lähdekoodin yhteistyö tapahtuu. EduCloud Alliance konsortio ja ECA-standardi EduCloud Alliance on opetus- ja kulttuuriministeriön alullepanema hanke avoimen koulutuspilvipalvelun standardin toteuttamiseksi. Hankkeen myötä Suomen on synnytetty EduCloud Alliance konsortio, joka on kansainväliseksi tähtäävää oppimispalveluiden käyttäjät ja ostajat sekä kehittäjät ja palveluntarjoajat yhdistävä yhteistyöelin. EduCloud Alliancen jäsenet edistävät koulutuksen digitaalisten työvälineiden ekosysteemiä määrittelemällä avointa standardia oppimisympäristöille, materiaaleilla ja toiminnallisuuksille mahdollistamaan koulutuksen pilvipalvelutuotteiden ja sisältöjen avointa tarjontaa, myymistä, löytämistä, hankkimista, vertailua ja käyttämistä. Selkeyden vuoksi todettakoon, että EduCloud Alliance ei kehitä, valmista, tuota tai myy palvelua tai tuotetta. 39 Suomi ja Viro sopivat tiiviistä yhteistyöstä koulutuspilvipalveluiden kehittämisessä: 40 Memorandum of Understanding in the Field of Technology in Education between the Ministry of Education and Research of the Republic of Estonia and the Ministry of Education and Culture of the Republic of Finland: 41 Joint X-Road REST Gateway development:

24 24 (31) Näin ollen allianssin toiminnasta ja siihen kuulumisesta ei siirry mukana oleville tahoille tuote- tai palveluvastuita. EduCloud Alliancen peruskirja on kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vuonna 2014 jäseninä konsortion esiasteessa on ollut Suomen keskeisimmät julkaisutalot, yleisimpien digitaalisten oppimisympäristöjen tuottajat, muutamia yliopistoja ja yhdistyksiä sekä joukko muita yrityksiä. Kokonaisuudessaan jäseniä on ollut liki 30. Vuonna 2014 jokainen osapuoli teki oman sopimuksen konsortion sateenvarjo-organisaationa toimineen COSS ry:n kanssa. Jokainen sopimus neuvoteltiin erikseen ja tästä syystä sopimusneuvottelut olivat pitkät. Näin varmistettiin että saadaan mukaan mahdollisimman laaja pohja, joka oli jatkon edellytys. Vuoden 2015 osalta tehtiin tekemään yksi ja sama sopimus kaikkien osapuolten välillä ja näin olleen voidaan katsoa, että EduCloud Alliance yhtenäisenä konsortiona sai alkunsa Helsingin Tieteiden talolla, jonne konsortiosopimuksen halukkaat allekirjoittajat kokoontuivat Sopimusosapuoli konsortion jäsenien kanssa on edelleen COSS ry. Liittyminen EduCloud Allianceen tapahtuu allekirjoittamalla liittymissopimus (liite 4). Liittymissopimuksessa viitataan peruskirjaan (liite 3), jonka hyväksyminen on yksi liittymisen edellytys. Sopimusosapuoli on avoimuuskoordinaattori, joka vuonna 2015 on COSS ry. Avoimuuskoordinaattorin rooli ja vastuut on määritelty peruskirjassa. Periaatteena on, että avoimuuskoordinaattori on ECA johtoryhmän työrukkanen. Lisenssisopimus sisältää klausuulin, jossa sanotaan eksplisiittisesti että kaikki sisältö mukaan lukien koodi tarjotaan as is ja mitään vastuuta EduCloud Alliance tai sen jäsenet eivät ota koodin turvallisuudesta tai toimivuudesta. Tämä on normaali käytäntö avoimen lähdekoodin jakelussa. EduCloud Alliancella on johtoryhmä, johon kuuluvat strategiset jäsenet, johtoryhmän valitsemat puheenjohtaja ja avoimuuskoordinaattori, kunkin EduCloud Allianceen liittyneen yhteisön valitsema yhteisöä edustava jäsen ja johtoryhmän mukaan kutsumat toiminta ja/tai Edujäsenet. Puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa. EduCloud Allianceen voi kuulua seuraavia jäseniä: Strateginen jäsen EduCloud Alliancen määrittämä jäsenmaksu kalenterivuosittain Jäsenyyteen kuuluu paikka EduCloud Alliancen johtoryhmässä Suunnattu yrityksille, yhteisöille ja viranomaisille joiden keskeiseen strategiaan konsortio kuuluu Toimintajäsen EduCloud Alliancen määrittämä jäsenmaksu kalenterivuosittain Paikka työryhmissä ja prioriteetti työryhmien vedossa Voidaan kutsua mukaan johtoryhmään Suunnattu yrityksille ja yhteisöille jotka hyötyvät EduCloud Alliancesta ja aktiivisesti kehittävät sitä Yhteisöjäsen Jäsenyys myönnetään tahoille tai henkilöille, jotka ovat kontribuoineet EduCloud Allianceen ja hakeneet yhteisöjäsenyyttä Voidaan kutsua työryhmiin Yhteisö äänestää EduCloud Alliancen johtoryhmään yhden edustajan jäseniensä joukosta ECAn kontribuoivat henkilöt

25 25 (31) Edujäsen EduCloud Alliancen määrittämä jäsenmaksu kalenterivuosittain tai jäsenmaksua vastaava kontribuutio ECA-standardiin ja/tai arkkitehtuuriin. EduCloud Alliancen johtoryhmä voi kutsua Edujäsenen työryhmiin. Suunnattu käyttäjille, asiakkaiden edustajille ja muille sidosryhmille, jotka ovat mukana määrittelemässä EduCloud Alliancen tavoitteita ja pilotoimassa konsortion ja sen jäsenten tuotoksia ja materiaaleja. Jäsen voi koska tahansa irtisanoutua EduCloud Alliancesta. EduCloud Alliancen tahtotila on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana strategisena jäsenenä. Strategisen jäsenen vuoden 2015 jäsenmaksu on Tarkemmat tiedot jäsenmaksuista löytyy liitteestä 4. EduCloud Alliancen organisaatio ja opetus- ja kulttuuriministeriön asema siinä on kuvattu alla olevassa kuvassa: Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu vuonna 2015 strategisina jäsenenä EduCloud Alliance konsortioon, minkä myötä se on edustettuna konsortion johtoryhmässä. Esimerkkialustasta tuotteeksi EduCloud Alliance yhteisö kehittää ja ylläpitää avoimeen lähdekoodiin perustuvaa esimerkkitoteutusta avoimen koulutuspilvipalvelun arkkitehtuurista todentaakseen arkkitehtuurin toiminnan, tehokkuuden ja tavoitteenmukaisuuden. Kaikki EduCloud Alliancen itsenäisesti kehittämät tuotokset liittyen avoimen koulutuspilvipalvelun standardiin lisensioidaan ja tarjotaan julkisesti EduCloud

26 26 (31) Alliancen johtoryhmän päättämällä avoimella lisenssillä. Esimerkkitoteutusta on myös nimitetty referenssialustaksi, referenssitoteutukseksi, kehitys- tai demoympäristöksi. Kehitettävä referenssitoteutus on tässä tapauksessa avointa lähdekoodia ja sen tarkoitus on todentaa, että kehityksen pohjana oleva kokoelma standardeja on toteutettavissa ja eri osat toimivat yhdessä. Avoimen lähdekoodin tarkoitus on jakaa tietoa, osaamista ja koodia, jotta pyörää ei tarvitse keksi montaa kertaa. Lisäksi jakamalla lähdekoodi avoimesti saadaan ohjelmistovirheet paremmin ja nopeammin korjattua. Emme voi rajoittaa mihin koodia käytetään, mutta tämä pätee kaikkeen avoimeen lähdekoodiin eli siis myös Suomessa käyttöönotettavaan palveluväylään joka perustuu virolaisten kehittämään X-tee ratkaisuun. Kuten aiemmin on tullut ilmi, sisältää ECA-standardin käyttämä lisenssiklausuulin, jossa sanoudutaan irti vastuista ja kaikki sisältö tarjotaan as is. Käytännössä ei ole mitään normaalista poikkeavaa. Johtoryhmän valitsemat avoimet lisenssit antavat muille osapuolille (myös konsortion ulkopuolisille tahoille) oikeuksia käyttää EduCloud Alliancen hallinnoimia tuotoksia. EduCloud Alliance hallinnoi kontribuutioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koodi säilytetään Githubversionhallintapalvelussa samoin kuin koodin dokumentaatiot. Github-palvelu takaa sen, että jokainen kontribuutio on jäljitettävissä, joten epämääräisiä lisäyksiä koodiin tai muuhun sisältöön ei voi tulla. Konsortion palkkaama pääarkkitehti vastaa kontribuutioiden hyväksymisestä. Referenssialusta itsessään on kyllä toimiva versio kokonaisuudesta, mutta se tyypillisesti on minimaalinen toteutus kokonaisuudesta (Minimum Viable Product). Se ei sisällä yhtään mitään ylimääräistä ja jättää tilaa liiketoiminnan kehittämiselle sen päälle. Referenssialustassa on yleensä sellaiset komponentit joita jokainen osapuoli tarvitsee ja jotka on järkevä kehittää yhdessä ja jatkaa niiden ylläpitoa yhdessä. Jossain vaiheessa joku taho, yritys tai rypäs yrityksiä, päättää että tästä voi tehdä tuotteen / palvelun ja myydä sitä asiakkaille. Tässä kohdin tapahtuu tuotteistus. Tuotteistus voi tarkoittaa ulkoasun muokkaamista omanlaisekseen vastaamaan jonkin toisen tuoteportfolion ulkoasua. Tuotteistus voi tarkoittaa myös sitä, että alustaan liitetään uusia ominaisuuksia, jotka ovat yrityksen omaa tuotekehitystä eikä osa EduCloud Alliance yhteistyötä. Lisäksi pitää tehdä markkinointia ja päättää missä palvelua pyöritetään (palvelimet). Lisäksi pitää tehdä monia muita asioita, mutta tästä prosessista syntyy tuote. Koska kyseessä on avoin lähdekoodi, voi tuotteistuksia tapahtua useita eri tahojen toimesta. Tuotteen nimi on jokin muu kuin EduCloud tai EduCloud Alliance. Tuote tuo mukanaan vastuuta. Asiakas varmaankin halua jonkin takuun sille että palvelu toimii ja vastaa pyyntöihin. Lisäksi löydettyjä bugeja tulisi varmaankin korjata. Tuote on referenssialusta tuotantoympäristössä. EduCloud Alliancen kehitys- tai demoympäristöt eivät ole tuotteita. Kuka tahansa voi tehdä tuotteistuksen riippumatta siitä onko mukana EduCloud Alliancessa vai ei. Olemalla mukana konsortiossa pääsee vaikuttamaan yhteisten komponenttien sisältöön ja kehitykseen sekä määrittämään kaiken pohjana olevaa standardia.

27 27 (31) Tuotteistusta on havainnollistettu alla olevassa kuvassa: Alaikäisten tunnistautumisen ratkaisut Opetus- ja koulutusympäristöjen siirtyessä entistä voimakkaammin sähköiseen ympäristöön, tulisi poikkihallinnollisesti huolehtia siitä, että mahdollisuus tunnistautua sähköisesti ja käyttää tunnistautumista edellyttäviä palveluja olisi järjestetty tarkoituksenmukaisesti myös alaikäisten osalta. Voidaan arvioida, että lähitulevaisuudessa esimerkiksi oppivelvollisuuden suorittaminen edellyttää sähköistä tunnistautumista, jonka tulee olla perustuslain mukaan maksutonta. Henkilökohtainen ensitunnistautuminen palveluntarjoajalle passin tai henkilökortin avulla saattaa osoittautua käytännön opetustoimen kannalta haastavaksi. Näihin ja useisiin muihin useita ikäluokkia koskeviin kysymyksiin joulukuussa 2014 lausunnolla ollut hallituksen esitysluonnos HE 272/ ei tuo ratkaisua. Tässä kirjoituksessa asiaa käsitellään aika puhtaasti opetussektorin näkökulmasta, mutta osa asioista pätee myös muille yhteiskunnan sektoreille sekä yhteiskunnan vanhempaan väestönosaan. Tähän asti tunnistautumista on kehitetty ja tarkasteltu aina yli 15 -vuotiaiden näkökulmasta: pankkitunnukset, mobiilivarmenne, HAKA-verkosto yms. Pankkitunnuksia ei oikein voi millään nähdä alaikäisten (kuten 7-vuotias ekaluokkalainen) käytössä jo pelkästään niiden heikon käytettävyyden vuoksi. Muutenkin nykymuotoinen erilaisten lippusiin ja lappusiin perustuva tunnistautuminen on tulemassa tiensä päähän. 42 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta:

28 28 (31) Mobiilivarmennetta ei ainakaan tällä hetkellä myönnetä alle 15-vuotiaalle. Mobiilivarmenteen ikäraja on tietojemme mukaan pankkisektorin käytänteistä siirtynyttä perua. Operaattoreista Elisa on kuuleman mukaan valmis keskustelemaan ikärajan laskemisesta. Jotkut pitävät mobiilivarmenteen antamista alle 15- vuotiaille mahdottomana, koska vasta siinä vaiheessa ihminen alkaa vastaamaan tekemistään päätöksistä. Mobiilivarmenne nähdään siis riskinä, riskinä muille kuin sitä käyttävälle henkilölle tai hänen identiteetilleen ja sen suojaamiselle. Mobiilivarmennetta pitäisi periaatteessa pystyä käyttämään muun muassa sopimuksien allekirjoittamiseen, mutta sitä ominaisuutta ei tarvitse jokaiseen mobiilivarmenteeseen liittää. Riittäisi että sitä pystyy käyttämään tunnistautumiseen. HAKA-verkosto puolestaan ei lähtökohtaisesti kosketa peruskoululaisia tai edes toista astetta. HA- KA on korkeakoulujen federoitu tunnistautumisratkaisu joka perustuu luottamusverkostoon, jonka kautta voi tehdä tunnistautumisen. Näiden vahvojen (pois lukien HAKA) tunnistautumistapojen lisäksi puhetta riittää sosiaalisen median tunnusten käytöstä, mutta niissäkin on monesti ikärajana 13 tai 15 vuotta, johtuen amerikkalaisesta oikeuskäytännöstä. Kaikilla ei ole kännykkää ja siten ei voida olettaa että kaikki käyttäisi mobiilivarmennetta tai vastaavaa menetelmää. Käyttäjätunnus-salasana pari on nyt käytössä monessa koulussa digitaalisissa oppimisympäristöissä ja koulujen tietoverkoissa, mutta ne puolestaan aiheuttaa lisätyötä opettajille, keskeyttävät tai häiritsevät opetusta ja muuta toimintaa koska ne unohtuvat ja niitä pitää uusia. Lisäksi koulunsa aloittavien lasten ei voida olettaa osaavan lukea ja kirjoittaa. Salasanan muistaminen näppäimistön kirjainten ja numeroiden paikan muistamisen kautta toimii joillekin, muttei kaikkien kohdalla. Muutenkin käyttäjätunnus-salasana-paritoteutus on käytettävyydeltään ja turvallisuudeltaan kyseenalainen. Toisin sanoen, tarvitaan uusia ajattelumalleja ja tapoja tunnistautumiseen. Alaikäisten tunnistautuminen ei voi perustua vain yhteen menetelmään tai tapaan. Ratkaisuja voidaan lähteä tekemään erilaisten aikataulujen mukaan. Suomessa on tarve ratkaista alaikäisten tunnistautuminen mielellään siihen mennessä kun uusi opetussuunnitelma tulee voimaan Mikään pakko se ei ole, mutta tuossa kohdassa se tuntuisi luontevalta kaiken muunkin muuttuessa. Joka tapauksessa ratkaisuja pitää lähteä etsimään kahdella tavalla. Ensiksikin tarvitsemme yhteisen mallin ja siihen liittyvät perusratkaisut kohtalaisen nopeasti, jotta pääsemme eteenpäin ja tunnistautuminen voidaan tehdä. Toisaalta pitää ruveta rakentamaan tulevaisuuden ratkaisuja; etsiä niitä keinoja joilla Suomi tekee tiikerinloikan tunnistautumisessa. On sanomattakin selvää että yksi tunnistautumisratkaisu ei tule toimimaan kaikille kaikkiin käyttötarkoituksiin eikä tule tyytyä vain siihen mikä on tällä hetkellä mahdollista. Kehitys tällä saralla tulee tehdä yhteistyössä valtionvarainministeriön ja väestörekiisterikeskuksen kanssa, jotka kehittävät kansallista tunnistautumisratkaisua osana kansallista palveluarkkitehtuuria. Tunnistautumisratkaisun tulee sisältää riittävästi tunnistautumismenetelmiä jotta saadaan tarvittava käyttötapauspeitto. Tavoitteen ei pitäisi olla kattaa kaikkia mahdollisia käyttötapauksia yhdellä kehitystoteutuksella, vaan siitä, että määritellään ja sovitaan yhdessä minimitoteutus (minimum viable product) alaikäisten tunnistautumiseen, joka kattaa noin 80 % käyttötapauksista ja toteutetaan se Tämä työ on jo aloitettu EduCloud Alliancen kehitystyössä luomalla peruskehikko johon on integroitunut tai integroitumassa useat oppimisympäristötoimittajat ja johon voidaan lisätä tunnistautumismenetelmiä joustavasti. Lisäksi on sanomattakin selvää että pelkkä tunnistautuminen ei riitä miellyttävän asiakaskokemuksen aikaan saamiseen vaan siihen tarvitaan myös roolitietoa. Sekä tunnistautumista että roolienhallintaa tuleekin kehittää yhdessä. Tästä on saatu jo alustavia koke-

29 29 (31) muksia syksyn 2014 pilot yhteydessä kun tunnistautumisen ja roolienhallinnan proof of concept:ia on pilotoitu. EduCloud Alliance tunnistus- ja valtuutusratkaisu 2015 EduCloud Alliancen tarkoitus on luoda de facto -standardi (ECA), jonka avulla opettajat eri koulutusasteilla löytävät ja saavat helposti käyttöönsä opetusta tukevat pilvipalvelut ja digitaaliset oppimateriaalit. Alkuvaiheessa projekti on keskittynyt perusopetuksen tarpeisiin. Vuoden 2014 aikana on koottu yhteen koulutussektorin keskeisiä palveluntarjoajia sisällöntuottajia sekä muita toimijoita, joiden kanssa on alettu luoda yhdessä kansainvälistä de facto -standardia digitaalisen oppimateriaalin saatavuuden parantamiseksi, ja ratkaisun open source -referenssitoteutusta. Alla oleva kaavakuva esittää hahmotelman EduCloud-arkkitehtuurin toiminnallisista osista. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön keskeisin tavoite yhteistyössä EduCloud Alliancen kanssa on ratkaista miten opettajat ja oppilaat tunnistetaan ja miten heidän käyttövaltuutensa hallinnoidaan ja tarkistetaan. Yllä olevassa kuvassa tämä kokonaisuus on kuvattu vaaleansinisellä laatikolla, jolle on annettu nimeksi EduCloud Auth. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ollut käytössä jo kymmenen vuoden ajan oppilaitosrajat ylittävä tunnistamisen ja valtuuttamisen ratkaisu, HAKAluottamusverkosto, jonka avulla oppilaitoksen ylläpitämiä tunnistus- ja valtuutustietoja voi välittää EduCloudin kaltaiseen pilvipalveluun. Sen sijaan perus- ja toisen asteen oppilaitoksilla ei ole vastaavaa järjestelmää. Perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelee n oppijaa, opettajia sekä henkilökuntaa on yhteensä yli henkeä, joten perus- ja toisen asteen käyttäjämäärä ylittää miljoonan käyttäjän rajan, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin korkeakoulujen HAKAluottamusverkostossa. Suuren käyttäjämäärän lisäksi käyttäjät ovat hajaantuneet tuhansiin oppilaitoksiin ja satoihin kuntiin. Käyttäjien tietoja ylläpidetään oppilaitoksissa sekä opetuksen järjestäjän, yleensä kunnan tai kuntayhtymän tietojärjestelmissä.

30 30 (31) Perusopetuksen nuorimmat ikäluokat asettavat lisävaatimuksia tunnistusvälineille. Kirjoitettava käyttäjätunnus ja salasana on hankala tunnistusväline käyttäjille, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa. Monet palveluntarjoajat kieltävät tunnistuspalvelunsa käytön alle vuotiailta käyttäjiltä (esim. mobiilitunnistus, Google tai Facebook). Toisaalta tiedetään, että sosiaalisen median ja niihin liittyvien tunnistuspalveluiden käyttö vanhemmissa ikäluokissa on erittäin yleistä. Peruskoulun päättäneistä yli 80 % käyttää ensisijaisena sähköpostiosoitteenaan tietotekniikkayritysten kuluttajille suunnattuja tunnistusvälineitä (esim. Windows Live tai Google-sähköpostiosoite). Käyttäjien näkökulmasta tunnistus ja valtuuttaminen olisi ratkaistava siten, että heille ei luotaisi uusia käyttäjätunnuksia ja salasanoja vanhojen rinnalle, vaan he voisivat käyttää heille tuttuja tunnistusvälineitä, joita he käyttävät muutenkin jokapäiväisesti. Nuorimmille oppijoille olisi tarjottava tunnistusväline, joka ei edellytä luku- ja kirjoitustaitoa. Oppilaitosten ja opetuksen järjestäjien näkökulmasta ratkaisun tulee olla mahdollisimman taloudellinen. Ratkaisu ei myöskään saa aiheuttaa tilannetta, jossa jo olemassa olevaa tietoa joudutaan kirjaamaan useaan kertaan. Kansallisesta näkökulmasta perus- ja toisen asteen tunnistuksen ja valtuutuksen ratkaisun pitäisi olla yhteensopiva opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kanssa. Ratkaisun tulee mahdollisuuksien mukaan mahdollistaa myös olemassa olevien palvelujentarjoajien tunnistusmekanismien hyötykäytön. Vuonna 2014 toteutetun EduCloud Bazaarin pilotin tunnistusratkaisu on esitetty alla olevassa kuvassa. EduCloud Bazaar -pilotin tunnistusratkaisuun on toteutettu käyttäjätietojen kyselyrajapinta (Role database), joka pilottitoteutuksessa kyselee paikalliseen tietokantaan (PostgreSQL) talletettuja tietoja 43. Tiedot on tuotu kantaan kertaluonteisena eräsiirtoina lähinnä pilottikoulujen käyttämistä oppi- 43 Role database for EduCloud:

31 31 (31) misalustoista. Keskeiset tietokannan käyttäjätiedot ovat (automaattisesti generoitu, pseudo-) oppijatunniste, käyttäjän koulun tunniste, roolitieto onko käyttäjä opettaja vai oppija ja luokka tai ryhmätieto, johon käyttäjä kuuluu. Perus- ja toisen asteen oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien suuren määrän sekä toisaalta hyvin rajallisten taloudellisten ja teknisten resurssien vuoksi samanlainen yhtä hajautettu malli kuin korkeakoulujen HAKA-luottamusverkosto ei tunnu sopivalta ratkaisulta perus- ja toiselle asteelle. Tehokkain ratkaisu olisi tietoteknisten järjestelmien kehittämisen ja ylläpidon kannalta mahdollisimman keskitetty, mutta tietojen ylläpidon kannalta mahdollisimman hajautettu. Ratkaisun on oltava yhteensopiva kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kanssa, ja muiden suunnitteilla olevien kansallisten järjestelmien, kuten kansallisen palveluväylän ja kansallisen tunnistusratkaisun kanssa. Sen toteuttamiseen tulee käyttää mahdollisimman paljon olemassa olevia palveluita ja ohjelmistokomponentteja. Alla olevaan kaavioon on hahmoteltu EduCloud Auth tunnistus- ja valtuutusratkaisun osat.

32 educloud konsortioon/ Go HEINÄ ELO SYYS 2 captures 5 5 elo elo Kutsu EduCloud konsortioon Julkaistu kirjoittajalta Anna Wilkman & luokassa EduCloud. Avainsanat: EDUCLOUD, KOULUTUS, KUTSU, OKM, PILVIVÄYLÄ Close Help EduCloud eli koulutuksen pilviväylä on uraauurtava toiminta ja teknologiamalli, jossa rakennetaan valtiontasoista, oppimispalveluiden käyttäjät ja ostajat sekä kehittäjät ja palveluntarjoajat yhdistävää ekosysteemiä. Konsepti yhdistää yhteisöllisen kehityksen mallilla avointa lähdekoodia hyödyntäen erilaiset toimijat kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Konsortion tarkoitus ja toiminta Vastaa pilviväylän ylläpidosta, hallinnoinnista ja kehityksen koordinoinnista Ohjaa avointa avoimen lähdekoodin yhteisöä, jossa koulutuksen pilviväylän kehitys tapahtuu Toimii Suomessa hajanaista EduICT kenttää yhdistävänä yhteistyöfoorumina Toimii vienninedistäjänä osana kansallisia vientitoimintoja, kuten Team Finlandia, tarjoten yhtenäisen konseptin suomalaisten koulutuspalveluntarjoajien viennin edistämiseen Hyödyt konsortioon kuulumisesta Yhteinen brandi konsortion jäsenten korkealaatuisille oppimispalveluille yhdistämällä suomalaisen koulutuksen huippuosaamisen sekä avoimen yhteisöllisen kehityksen toimintamallin Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avoimen yhteisön ja avoimen lähdekoodin avulla Mahdollisuus ohjata koulutuksen pilviväylän kehitystä oman liiketoimintastrategian mukaisesti Mukanaolo oppimispalveluiden kehittämisen eturintamassa Mukanaolo suomalaisen koulutusviennin kehittämisessä ja edistämisessä Yhteistyömahdollisuuksia Viron ja jatkossa muidenkin valtioiden kanssa Konsortion toiminta ja tulevaisuus Konsortion perustamisvaihe kestää vuoden 2014 loppuun. Konsortio kokoontuu 9.5. ja määrittämään toimintalinjoja ja periaatteita. Tarkemmat tiedot lähetetään liittyville organisaatioille erikseen. Vuoden 2015 alusta toiminta pyritään vakiinnuttamaan ja konsortion jäsenorganisaatiot määrittelevät jatkossa käytettävät hallinnointi ja toimintaperiaatteet sekä EduCloud konsortiolle että yhteisölle. Jäsenyysmallit Yritykset ja yhteisöt voivat liittyä mukaan alla esiteltyjen jäsenyysmallien kautta. Nyt maksettavalla maksulla lunastetaan paikka perustamisvaiheeseen ja sen aikaiseen päätöksentekoon (1 ääni per yritys, 5 ääntä per keskusjärjestö) sekä konsortiojäsenyys vuodeksi Startupit Korkeintaan 3 vuotta toimineet yritykset Hinta: Pienet yritykset Yli 3 vuotta toiminut yritys, jonka liikevaihto on alle 10 milj. Hinta: Isot yritykset Yli 3 vuotta toimineet yritykset, joiden liikevaihto on yli 10 milj. Hinta Suuryritykset Yli 3 vuotta toimineet yritykset, joiden liikevaihto on yli 50 milj. Hinta Keskusjärjestöt ja ammattiliitot Kansalliset keskusjärjestöt ja ammattiliitotkuten 6. Korkeakoulut Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut niihin rinnastettavat

33 VKL, AKAVA, SAK, OAJ, yms Hinta: Kunnat / kuntayhtymät Hinta: yhteisöt mukaan lukien vapaa sivistystyö. Hinta: Muut Hinta: Miten pääsen mukaan? Konsortioon haluavien tulee ottaa yhteyttä Jarkko Moilaseen tai Timo Väliharjuun mennessä. Tarkemmat yhteystiedot alla. Tarvitsemme jokaisesta jäsenorganisaatiosta seuraavat kirjalliset tiedot: 1. Yrityksen/ yhteisön koko nimi 2. Laskutustiedot 3. Y tunnus 4. Jäsenyysmalli (katso erillinen taulukko, varaamme oikeuden muutoksien tekemiseen) 5. Yhteyshenkilön nimi, ja puhelinnumero Yhteystiedot Jarkko Moilanen Projektipäällikkö, Koulutuksen Pilviväylä Opetus ja kulttuuriministeriö jarkko.moilanen@minedu.fi Timo Väliharju Toiminnanjohtaja Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry timo.valiharju@coss.fi 3 Replies 3 Comments 0 Tweets 0 Facebook 0 Pingbacks Last reply was 3 months ago 1. twitter_arongas View 3 months ago Hei, löytyisikö kategoriaa myös pienille yleishyödyllisille yhdistyksille. Tuo Muu / on liian iso kynnys. Anna Wilkmanreplied: View 3 months ago Hei! Kiitos kommentista. Otamme asian selvityksen alle ja informoimme siitä piakkoin. Tämä otetaan huomioon viimeistään konsortion tulevaisuutta suunniteltaessa. Yleisesti ottaen hinnoitteluperiaatteena on ollut, että tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa. Palataan asiaan! 2. Anna Wilkman View 3 months ago Konsortion ensimmäisen kokoontumisen tapaamispaikka on muuttunut! Aiemmasta tiedosta poiketen kokoonnumme 9.5. Opetus ja kulttuuriministeriön Jukola tilaan, osoitteena Meritullinkatu 1. Tulostettu osoitteesta COSS.fi Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry (Centre for Open Systems and Solutions) Vastaa

34 EDUCLOUD ALLIANCE PERUSKIRJA Sisältö Tausta ja tavoitteet Kehitystyö ja esimerkkitoteutus Lisenssit ja avoimuuden ehto Arkkitehtuurin osien ja lähdekoodin mukaanotto Työkalut Organisaatio ja roolit Jäsenyys Johtoryhmä Puheenjohtaja Avoimuuskoordinaattori Pääarkkitehti Tuotepäällikkö Jäsenet Strateginen jäsen Toimintajäsen Yhteisöjäsen Edujäsen Liittyminen Eroaminen Päätöksenteko Tiedotus Varainhankinta ja varojen käyttö Muutokset Termien selitykset Sivu 1 / 9 Educloud Alliance Peruskirja

35 Tausta ja tavoitteet EduCloud allianssi ( ECA ) on Suomen opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) alullepanema hanke avoimen koulutuspilvipalvelun standardin toteuttamiseksi. Hankkeessa rakennetaan valtiontasoista, kansainväliseksi tähtäävää oppimispalveluiden käyttäjät ja ostajat sekä kehittäjät ja palveluntarjoajat yhdistävää ekosysteemiä määrittelemällä avoin standardi oppimisympäristöille, materiaalille ja toiminnallisuudelle mahdollistamaan koulutuksen pilvipalvelutuotteiden ja sisältöjen avoin tarjonta, myyminen, löytäminen, hankkiminen, vertailu ja käyttäminen. ECA:n tavoitteena on: Edistää opetussektorin digitalisointia ja kehitystä Edistää opetussektorin yhteistyötä avoimuuden hengessä Luoda edellytyksiä ja edistää koulutusvientiä; toimia tarvittaessa ovien avaajana kansainvälistämishankkeissa Edesauttaa kansallisen keskitetyn käyttäjänhallinnan ja tunnistuksen aikaansaamista Kehittää ja ohjata kansallista palveluarkkitehtuuria tukemaan standardoituja opetussektorin palveluita Määritellä ECAn standardin sisältämien ja sitä täydentävien komponenttien arkkitehtuuri mukaan lukien esimerkkitoteutuksen arkkitehtuuri Kehittää esimerkkitoteutus standardin validoimiseen, demokäyttöön ja portaaliksi varsinaisiin kauppapaikkoihin ja materiaaleihin Tuoda ECAn standardin määrittely sille tasolle että kauppapaikan kehittäjä pystyy tekemään standardin mukaisen kauppapaikan ja sisällöntuottajan sisältö toimii kaikissa näissä kauppapaikoissa Edistää näin osaltaan myös kaupallista oppimateriaalien ja koulutuspalveluiden tuottamista, kansainvälistämistä ja liiketoimintaa. Toimintaperiaattena on että syntyvät ratkaisut ovat kaikille (kaupalliset ja yleishyödylliset tahot) yhtäläisiä ja avoimia eikä ECA sinänsä rajoita näiden toimintaa eikä myöskään rajoita loppukäyttäjien itsenäistä, vapaata valintaa ostopäätösten ja hankintojen tekemiseen. ECA:n tavoitteena on varmistaa, että se ei uhkaa liiketoiminnan vapautta tai opetusaineistojen jakelua. Kehitystyö ja esimerkkitoteutus ECA kehittää ja ylläpitää esimerkkitoteutusta avoimen koulutuspilvipalvelun arkkitehtuurista todentaakseen arkkitehtuurin toiminnan, tehokkuuden ja tavoitteenmukaisuuden. Kaikki ECA:n itsenäisesti kehittämät tuotokset liittyen avoimen koulutuspilvipalvelun standardiin lisensioidaan ja tarjotaan julkisesti ECAn johtoryhmän päättämällä avoimella lisenssillä. ECA voi allokoida rahaa ja/tai resursseja esimerkkitoteutuksen komponenttien ja siihen liittyvän dokumentaation kehitykseen. ECA voi ottaa osaa ja kontribuoida muihin Sivu 2 / 9 Educloud Alliance Peruskirja

36 ei kaupallisiin hankkeisiin, jotka suoraan edistävät ECAn tavoitteiden toteutumista ja kuuluvat ECAn tuottaman avoimen koulutuspilvipalvelun standardin ja/tai arkkitehtuurin piiriin (esimerkkinä tiettyjen projektien, kuten tunnistuksen valmistumisen nopeuttaminen) ECAn johtoryhmän hyväksymällä tavalla. ECAn hallinnoimaa lähdekoodia ja kehityspuuta ylläpidetään avoimesti paikassa: github.com/educloudalliance. Esimerkkitoteutukseen kuulumattomia, ECA:n jäsenille hyödyllisiä laajennuksia voidaan ottaa osaksi ECA:n tuottamaa koodikantaa siten, että ne ovat erillisenä lisäosana valinnaisesti käyttäjäorganisaation toimesta käyttöön otettavissa. Lisenssit ja avoimuuden ehto ECA käyttää [GPL v2 / LGPL v2 / MPL 2.0] lisenssiä esimerkkitoteutuksen ja arkkitehtuurimäärittelyjen lähdekoodin ja niihin liittyvän dokumentaation julkaisemiseen. Ennen ensimmäistä toimitusta ECA ja toimittaja allekirjoittavat lisenssikontribuutiosopimuksen. Lisenssikontribuutiosopimus on toimittaja ja materiaalikohtainen. Lisenssikontribuutiosopimuksella toimittaja voi toimittaa muutoksia ja lisäyksiä siinä määriteltyyn materiaaliin. Johtoryhmä päättää ECA:n hallinnoiman materiaalin säännöllisen auditoinnin järjestämisestä tekijänoikeus ja lisenssitilanteen säännönmukaisuuden varmistamiseksi ja lisenssikartan oikeellisuuden toteamiseksi. Avoimuuskoordinaattori vastaa siitä, että ECA:n jäsenille toimitetaan viimeistään 30 päivää ennen päätöksentekoa avointen lisenssien ehdot ja yhteenveto ehtojen keskeisistä käytännön vaikutuksista esimerkiksi jatkokehityksen ja kaupallistamisen kannalta. Arkkitehtuurin osien ja lähdekoodin mukaanotto ECA hyväksyy erillisellä lisenssikontribuutiosopimuksella tehdyt kontribuutiot ECAn tuottaman avoimen koulutuspilvipalvelun standardiin ja/tai arkkitehtuuriin. ECA suosii jo olemassa olevia määrittelyjä ja komponentteja, mikäli avoimuuden ehto toteutuu. Lisenssikontribuutiosopimus edellyttää ECAn voivan julkaista kontribuutiot avoimen lähdekoodin lisenssillä. ECA ei edellytä tekijänoikeuksien siirtoa kontribuutioiden tekemistä varten. Lähdekoodin teknisestä hyväksynnästä vastaa ECAn pääarkkitehti. Kontribuutioiden hyväksynnän edellytyksenä on se, että kontribuution tulee sopia ECA:n tuotekehityssuunnitelmaan (ECA:n roadmap), lisenssikontribuutiosopimuksen allekirjoittaminen ja tekninen hyväksyttävyys (arkkitehtuuri, laatu yms.). ECA:n johtoryhmä ratkaisee mahdolliset erimielisyydet. Työkalut Esimerkkitoteutukseen ja dokumentointiin liittyvät työkalut valitaan avoimista ja julkisista työkaluista. ECA:n johtoryhmä valitsee työkalut pääarkkitehdin esityksestä. ECA käyttää seuraavia työkaluja kehitystyössä: Vaatimusten hallinta: JIRA [avoin]; Ohjelmiston vaatimukset, toteutettavat ominaisuudet ja havaitut viat kirjataan yllä mainittujen osapuolten käytettävissä olevaan tietojärjestelmään, missä ne ovat eri osapuolten nähtävissä. Sivu 3 / 9 Educloud Alliance Peruskirja

37 Vikaloki/bugtracker: GitHubissa, jokaisella koodivarastolla/komponentilla omansa Tukimateriaali/wiki: Githubissa ja EduCloud Portaalisssa Integrointitestaus: Jenkins Tunnistushallinta Yksi ECA:n keskeisimmistä tavoitteista ensimmäisen toimintavuoden 2015 aikana on ratkaista, miten opettajat ja oppilaat tunnistetaan ja miten heidän käyttövaltuutensa hallinnoidaan ja tarkistetaan. Käyttäjien (opettajat ja oppilaat) näkökulmasta tunnistus ja valtuuttaminen olisi ratkaistava siten, että heille ei luotaisi uusia käyttäjätunnuksia ja salasanoja vanhojen rinnalle, vaan he voisivat käyttää heille jo entisestään tuttuja tunnistusvälineitä, joita he käyttävät muutenkin jokapäiväisesti. ECA:n tavoitteena on luoda ratkaisu, joka on yhteensopiva niin kansallisen opetushallinnon viitearkkitehtuurin kuin muidenkin suunnitteilla olevien kansallisten järjestelmien, kuten kansallisen palveluväylän ja kansallisen tunnistuksen ohjauksen, kanssa. Tunnistushallinnan toteuttamiseen käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia palveluita ja ohjelmistokomponentteja. Keskeinen tunnistushallintaratkaisun osa on käyttäjätietojen rekisteri. Käyttäjätietojen rekisterinä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Opetushallituksen kehittämää Opintopolku järjestelmää, johon siirretään vuosittain koko Suomen perusopetuksen päättöluokkalaisten ja lisäopetuksen oppilaiden tiedot. Tunnistushallinnan toteutuksen osalta on tavoitteena, että järjestelmä saatettaisiin vuoden 2015 aikana niin valmiiksi, että koko tunnistus ja käyttövaltuusketju voidaan testata sen avulla (end to end testaus). Tämän tavoitteen onnistumisen kannalta keskeisintä on julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö ECA:n sisällä. Organisaatio ja roolit Jäsenyys ECAn jäseniksi lasketaan tahot, jotka ovat allekirjoittaneet liittymissopimuksen ja ovat suorittaneet jäsenyysmaksun. Johtoryhmä ECA:n päätöksenteosta vastaa ECA:n johtoryhmä niiltä osin, kun päätös ei kuulu johtoryhmän puheenjohtajalle, avoimuuskoordinaattorille tai pääarkkitehdille. Sivu 4 / 9 Educloud Alliance Peruskirja

38 Johtoryhmään kuuluvat Strategiset jäsenet, johtoryhmän valitsemat puheenjohtaja ja avoimuuskoordinaattori, kunkin ECA:an liittyneen yhteisön valitsema yhteisöä edustava jäsen ja johtoryhmän mukaan kutsumat toiminta ja/tai Edujäsenet. Puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa. ECA:n johtoryhmä nimittää varapuheenjohtajan, avoimuuskoordinaattorin, pääarkkitehdin ja muut välttämättömäksi kokemansa roolit. Yhteisöjäsenet valitsevat keskuudestaan johtoryhmään edustajan. Johtoryhmä kutsuu kokoon tarvittavat työryhmät valitsemalla vetäjän strategisten tai toimintajäsenten, jäsenten tai ulkopuolisten joukosta tässä prioriteettijärjestyksessä. Työryhmään kuuluu jäseniä tai ulkopuolisia tahoja. Työryhmät voivat olla määritteleviä tai implementoivia. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtoryhmän jäsenistä sitä vaatii. Johtoryhmä kutsutaan koolle 10 työpäivän varoitusajalla. Johtoryhmässä käsiteltävä materiaali tulee olla saatavilla vähintään viisi työpäivää ennen kokousta. Johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ovat julkisia. Johtoryhmä on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet tai enemmän johtoryhmän jäsenistä on paikalla. Puheenjohtaja Puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa. Puheenjohtaja kutsuu ECA:n johtoryhmän koolle, laatii kokousten asialistan kuultuaan ECA:n osallistujia, sekä johtaa puhetta kokouksissa. Johtoryhmä nimittää varapuheenjohtajan. Sivu 5 / 9 Educloud Alliance Peruskirja