Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus"

Transkriptio

1 Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus Kaisa Haavisto Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Haavisto Kaisa. Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus. Järvenpää, syksy 2008, 67 s., 2 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonian suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen toimintaa lukijaystävällisemmäksi sekä seurakunnissa tehtävää lähetystyötä sekä lähetys- ja kansainvälisyyskasvatusta tukevaksi. Samalla selvitettiin seurakuntien lähetystyöstä vastaavien työntekijöiden mielikuvia Lähetysseurasta kustantajana sekä heidän mielipiteitään tuotannon vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin työntekijät haluaisivat, että kirjatuotantoa markkinoidaan heille. Tutkimus oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa lähetettiin kyselylomake 480: le seurakuntien lähetystyöstä vastaavalle työntekijälle kaikkiin suomenkielisiin hiippakuntiin. Kysely sisälsi sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avokysymyksiä. Kyselylomakkeista palautui 106, mikä on 22 % kaikista lähetetyistä lomakkeista. Vastaukset analysoitiin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) for Windows ohjelman avulla, vertailemalla saatuja vastauksia keskenään sekä syventämällä niitä avovastauksien avulla. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijät toivovat erityisesti sellaista materiaalia, joka tukee lasten ja nuorten parissa tehtävää lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus työtä. Vastaajat tunsivat Lähetysseuran tähän mennessä julkaisemaa lasten ja nuorten materiaalia ja se sai heiltä kiitosta. Lähetyskasvatusta tukemaan toivottiin erityisesti helppoa materiaalia, joka sopii esimerkiksi lähetyspiireihin. Vastaajat toivoivat myös DVD materiaalia sekä sellaista materiaalia, jota saa internetistä. Tärkeänä asiana vastaajat pitivät myös käytännön lähetystyön esillä pitämistä. Käytännön lähetystyö nousi tutkimuksessa eniten toivotuksi aiheeksi. Vastaajat arvostivat aitoja kuvauksia lähetyskentiltä sekä ihmisten elämästä siellä. Lisäksi työntekijät toivoivat, että olemassa olevaa materiaalia markkinoitaisiin enemmän sähköpostin välityksellä sekä internetissä. Yleisesti Lähetysseura sai tuotannostaan hyvät arvostelut lukijoiltaan. Useat vastaajat arvostivat tuotannon monipuolisuutta sekä laatua. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että kirjojen kustantaminen kuuluu Suomen Lähetysseuran tehtäviin. Kirjat olivat myös yleisesti tunnettuja vastaajien keskuudessa. Tutkimuksen perusteella Lähetysseuran kustannusliikkeen tämän hetkiseen linjaan ollaan tyytyväisiä ja laadussa kannattaa edelleen pitäytyä. Haasteena tutkimuksen perusteella on suoran markkinoinnin kehittäminen lukijoiden sähköpostiin sekä uuden lähetyskasvatusmateriaalin tuottaminen erityisesti lapsille ja nuorille. Asiasanat: Suomen Lähetysseura, lähetystyö, kristillinen kustannustoiminta, kvantitatiivinen tutkimus, lähetyskasvatus

3 ABSTRACT Haavisto Kaisa, Parish workers images of the books of the Finnish Evangelical Lutheran Mission, 67 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to develop the publishing in the Finnish Evangelical Lutheran Mission (FELM). The purpose of this study was to find out how FELM could better support the workers in parishes and mission work and mission education which they do. The aim of the thesis was also to research the opinions of the parish workers about the Finnish Evangelical Lutheran Mission as a publisher. The thesis is especially focused on the opinions of the strengths and weaknesses of the books of FELM. It was also studied how the parish workers would like the books to be marketed to them. The research was quantitative and was done with questionnaires. The questionnaires were sent to 480 parish workers who were responsible for the mission work of their parishes. The questionnaires were sent in every diocese. 106 parish workers answered which is 22 % of all the people the questionnaire was sent to. The material was analyzed with SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) for the Windows program. The research indicates that the workers wish especially material for the children and youth. They were familiar with the material for the children and youth of the Finnish Evangelical Lutheran Mission. They also appreciated that kind of material. The parish workers wish material about practical missionary work and DVD material for the groups and real stories of the countries where mission work is done. The parish workers preferred with marketing the books of FELM. It can be said that FELM got good estimation about their books. The workers like especially the quality and multiplicity of the material. Mainly the respondents thought that publishing of the books is a task of FELM. According to this study it is important to maintain the quality of the books. The Finnish Evangelical Lutheran Mission has chosen the right way to publish books. The challenges in the future are marketing with and producing material for the children and youth. Key words: the Finnish Evangelical Lutheran Mission, mission work, mission education, Christian publishing, quantitative study

4 SISÄLLYS 1 LUKIJATUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT LÄHETETTY KIRKKO Lähetystyön perusteita Kolmiyhteisen Jumalan lähetys Seurakuntien lähetysvastuu Lähetys ja diakonia Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus SUOMEN LÄHETYSSEURA Suomen Lähetysseuran tehtävä Suomen Lähetysseuran kustannusliike Kustannustoiminnan perusteita Kristillinen kirja sekä kristillinen kustannustoiminta TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuskysymykset Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmä Aineiston analyysi TULOKSET Vastaajien taustatiedot Suomen Lähetysseura on työntekijän yhteistyökumppani Hyödyllinen lähetyskirjallisuus Internet tärkeä tiedonsaannin paikka Lähetysaiheiselle kirjallisuudelle käyttöä seurakunnissa Suositut lastenkirjat Tarpeellinen lähetysteologia Paljon ostetut Lähetysseuran kirjat Suomen Lähetysseurasta positiivinen kuva kustantajana JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Kustannusliikkeen strategia tukee lukijoiden toiveita Helppous ei korvaa laatua Tutkimuksen onnistuminen ja luotettavuus Pohdinta...47

5 LÄHTEET...49 LIITE 1: Kyselylomake seurakuntien työntekijöille...54 LIITE 2: Lukijatutkimuskyselyn saatekirje seurakuntien työntekijöille...67

6 1 LUKIJATUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tämän opinnäytetyöni prosessointi on alkanut joulukuussa 2007, jolloin huomasin opinnäytetöiden aihepankissa Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen toiveen kehittää omaa toimintaansa. Tartuin aiheeseen, koska minua kiinnosti tutustua paremmin kirkkomme lähetystyöstä vastaavaan organisaatioon. Lisäksi halusin uudenlaisen näkökulman opintoihini, mikä voisi tukea kasvuani kirkon työntekijäksi. Lähetyksen teema on näkynyt opintojen aikana vain vähäisessä määrin ja siksi tartuin Suomen Lähetysseuran antamaan haasteeseen. Aihe tuntui mielekkäältä jo ensimmäisellä vierailullani Suomen Lähetysseuraan joulukuun puolivälissä Kustannustoimintaan keskittyvä aihe on siksi mielenkiintoinen, että kustannusliikkeiden ja niissä tehtävän työn ansiosta tieto on saatavilla kenelle tahansa. Työ on usein lukijan kannalta näkymätöntä ja harvemmin tulee ajatelleeksi, että juuri kustannustoiminta on se väylä, minkä kautta on mahdollista saada tietoa lähetystyöstä, erilaisista kulttuureista ja uskonnoista sekä monista muista aiheista, joita ei omassa arjessa kohtaa. Kustannustoiminnan ollessa eräänlainen pohja sille, miten kirkkoon, sen missioon ja kristinuskoon vaikuttavista asioista kerrotaan laajalle yleisölle, on tärkeää, että kristillinen kustannustoiminta on laadukasta, ajankohtaista ja lukijoiden mielenkiinnon herättävää. Uskon, että kristillisen kustannustoiminnan merkitys ei ole vähäinen omana aikanamme, jolloin erityisesti nuoret aikuiset eroavat kirkosta. Laadukkaalla kristillisellä materiaalilla voidaan kirkostamme ja sen tekemästä lähetystyöstä kertoa lukijoita kiinnostavalla tavalla. Tulevana kirkon työntekijänä on myös tärkeää tiedostaa, mistä saa omassa työssä tarvittavaa materiaalia ja että esimerkiksi Suomen Lähetysseuran kustannusliike on omalta osaltaan palvelemassa sitä laajaa työkenttää johon itsekin olen opintojeni aikana suuntautunut. Kustannustoiminta ei ole todellisuudessa näkymätöntä työtä, mitä tehdään vain sen itsensä takia. Toiminnalla on omat päämääränsä ja sillä halutaan palvella sekä kirkon työntekijöitä että seurakuntalaisia.

7 7 Lähtökohtana tässä tutkimuksessa käytän lähetystyön perusteita ja kerron yleisesti kirkon, seurakuntien sekä Suomen Lähetysseuran missiosta, eli tehtävästä. Nämä ovat pohja myös sille, miksi Suomen Lähetysseura harjoittaa myös kustannustoimintaa. Lisäksi avaan yleisesti kustannustoiminnan perusteita ja määrittelen, mitä on kristillinen kustannustoiminta. Toivon, että tämä tutkimus voisi omalta osaltaan valottaa kristillisen kustannustoiminnan merkitystä sekä kirkollemme että yksittäisille seurakunnille ja niille henkilöille, jotka tekevät lähetystyötä kotimaassa.

8 8 2 LÄHETETTY KIRKKO 2.1 Lähetystyön perusteita Lähetystyö määritellään kirkossa komiyhteisen Jumalan pelastavaksi toiminnaksi koko maailmassa sekä seurakunnan osallistumiseksi tähän toimintaan. Kirkon lähetystehtävä perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni; kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matteus 28: 19 20) Lähetykseen kuuluu muun muassa palvelu, inhimillisen kehityksen edistäminen, oikeudenmukaisuuden puolustaminen, sanallinen todistus sekä resurssien jakaminen toisten kirkkojen kanssa. Lähetyksen painopiste on siellä, missä kristillistä kirkkoa ei ole tai missä kristityt ovat vähemmistönä. (Jussila, Oinonen, Unkuri & Valtanen 2004, 229; Kirkkohallitus 1994.) Lähetys on nykykäsityksen mukaan kontekstuaalista. Tämä tarkoittaa, että sitouduttaessa lähetykseen, on otettava huomioon aika ja olosuhteet, missä lähetys toteutuu. Kirkko ei voi olettaa, että näkemykset toisista ihmisistä ja Jumalasta olisivat samanlaisia kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että kirkko pyrkii tunnistamaan, analysoimaan ja nimeämään ympäristöönsä vaikuttavat tekijät. Kontekstuaalisuuteen kuuluu myös vuorovaikutus. Ulkopuolisten avulla kirkon on mahdollista havaita paremmin kontekstinsa. Kokonaisvaltaiseen lähetykseen vaikuttavat muun muassa globalisaation tuomat haasteet, teknologia, terveysolot sekä erilaiset väkivallan ilmenemismuodot. Lähetys kuuluu kirkon olemukseen, sillä se on kirkon olemassaolon syy. Kirkon tekemään lähetystyöhön ei kuulu oman edun ajaminen, siksi se voi tehdä yhteistyötä muiden kirkkojen kanssa. Lähetyskumppanuuteen toisten kirkkojen kanssa voi kuulua muun muassa hengellisten, aineellisten sekä henkilöstö resurssien jakaminen. Yhteistyö auttaa säilyttämään kirkkojen välisen ykseyden, jolloin kirkot voivat jakaa asioita keskenään ja ne oppivat toisiltaan. Omalle ajallemme on tyypillistä myös eräänlainen lähetystyön suunnan muutos, jolloin evankeliumi leviää myös takaisin

9 9 maihin, jotka ovat olleet kauan kristittyjä. Samaan aikaan Afrikan ja Aasian kirkot kasvavat vahvasti. Tämä johtuu siitä että monissa maissa kirkkoon kuuluminen ja kristinuskon tuntemus eivät pelkästään nouse, vaan myös laskee. (Luterilainen maailmanliitto, 2005, 14 24, 32 34; Vasko 2003, ) Kirkot ovat kaikkialla lähetystilanteessa. Elämä yhteiskunnassa järjestyy usein ilman kristillisten arvojen huomioimista. Lisäksi kirkot ovat kadottaneet yhteyden muun muassa työikäisiin ja nuoriin. Maailmanlaajuisen lähetysvastuun lisäksi on huomioitava myös lähetysvastuu kotimaassa. Toisaalta maailman pieneneminen saattaa synnyttää tiedon ja virikkeiden jakamisen eri puolilla maailmaa elävien kristittyjen välillä. (Vasko 2004, ) Kristillinen usko kuuluu kaikille ihmisille. Sen tähden kirkon on lähetystehtävää toteuttaessaan kunnioitettava jokaista ihmistä Jumalan luomana olentona sekä kunnioitettava toisia kulttuureja ja uskontoja. Kirkon tulee lähetystyötä tehdessään pyrkiä uskontodialogiin, mikä vahvistaa uskontojen välistä ymmärrystä ja mahdollistaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämisen konkreettisesti heidän kanssaan. Kirkon tehtävä ei rajoitu kielen, kulttuurin tai rodun mukaan, vaan sen tehtävä on löytää keinot inhimillisten rajojen ylittämiselle. (Kirkkohallitus 2004, 9 16.) 2.2 Kolmiyhteisen Jumalan lähetys Lähetys liittyy vahvasti Jumalan kolminaisuuteen. Käsitys lähetystyöstä on muuttunut toisen maailmansodan jälkeen. Kolonialismin aikakauden päättyminen ajoi pohtimaan uudestaan lähetyksen ja siirtomaavallan suhdetta. Lähetys haluttiin tällöin erottaa ihmiskeskeisistä tavoitteista luvulla ajateltiin lähetyksen lähtevän ennen kaikkea Jumalasta itsestään eikä ihmisistä. Tällöin alettiin lähetystä korostaa kirkon perustehtävänä. Lähetyksen yhdistäminen Jumalan kolminaisuuteen tarkoittaa sitä että Jumala rakkaudessaan lähetti Poikansa sovittamaan maailman ja yhdistämään ihmiset Pyhän hengen kautta Jumalaan. Ainoastaan Jumalan käsissä lähetys tulee siksi, miksi se on tarkoitettu. Lähetys perustuu tällöin kokonaisuudessaan Jumalan omaan olemukseen. Jumalan

10 10 rakkaus on lähetystyön perusta, se on lähettämisen syy, voima ja tavoite. Tämän rakkauden osallisuuteen halutaan saattaa. Lähetyksen tarkastelemista Jumalan kolminaisuudesta käsin käytetään termiä Missio Dei. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sekä kirkon että kristittyjen elämä on osallistumista Jumalan rakkauden lähetykseen. Koko kirkon elämää leimaa tällöin lähetettynä oleminen. Kirkko itse on myös lähetyksen seuraus ja hedelmä. Kirkon olemassaolo johtuu lähetyksestä eikä lähetys kirkon olemassaolosta. Missio dei käsite ei ole välttämätön lähetykselle, mutta sen trinitaarinen eli kolmiyhteinen perusta on. Jumala on lähetyksessä tällöin mukana jokaisella persoonallaan; luojana, lunastajana ja pyhittäjänä. (Ahonen 2000, 44 49; Luterilainen maailmanliito 2005, 2 31.) 2.3 Seurakuntien lähetysvastuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolaki määrää, että toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakuntien on huolehdittava muun muassa diakoniasta, lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (Kirkkolaki 1993/1054, 1.) Tämän lain nojalla jokainen seurakunta on velvollinen toteuttamaan lähetystyötä paikallisesti. Lähetystyöhön seurakuntia velvoittaa myös kirkkojärjestyksen neljäs luku 4. Sen mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä, jonka tarkoituksena on evankeliumin levittäminen niiden keskuuteen jotka eivät ole kristittyjä (Kirkkojärjestys 1993/1054, 4.) Kirkkolaki ja kirkkojärjestys osoittavat näin ollen että lähetystehtävä ei yksin kuulu Lähetysseuralle. Lähetysjärjestö voi rikastuttaa seurakuntaa ja kasvattaa sen lähetys itsetuntoa pitämällä lähetystyön asiaa esillä toistuvasti. Lähetysseura pystyy tähän muun muassa tekemällä seurakuntavierailuja sekä tuottamalla ja jakamalla tiedotusmateriaalia. Olennaisena osana tähän kuuluu opetus lähetyksen keskeisistä perusasioista (Korpiaho 2002, 133.) Lähetysjärjestöt on perustettu omana aikanaan tukemaan seurakuntien lähetystyötä. Lähetysseuran tarkoitus ei ole olla seurakuntien kilpailija. Se ei myöskään

11 11 ole perustettu tekemään lähetystyötä seurakuntien sijaan. Lähetys kuuluu olennaisena osana seurakuntaa ja sen tulee palvella kaikkea seurakunnan toimintaa (Rissanen 2002, ) Tähän rikastuttavaan yhteistyöhön keskityn tutkimuksessani. Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeellä on oma osuutensa yhteistyön syventämisessä. Lähetyksessä ei ole aina kyse ainoastaan vain maailmanlaajuisista näkökulmista, vaan sitä voidaan tarkastella myös paikallisesta näkökulmasta. Lähetys ei ole pelkästään jossain kaukana. Se on myös paikallisesti läsnä. Seurakunta voi tällöin tehdä evankeliumia tunnetuksi myös lähellä oleville ihmisille. Globalisaation myötä seurakunta joutuu miettimään, miten kohdata pakolaisia, siirtolaisia ja opiskelijoita, jotka eivät ole kristittyjä. Omat haasteensa tuovat myös monet ideologiat ja yleinen kristinuskosta vieraantuminen. Seurakuntien suuri merkitys näkyy myös Lähetysseuran sisällä, sillä kaikki seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä ja ne osallistuvat päätöksentekoon lähettämällä yhteyshenkilönsä Lähetysseuran vuosikokoukseen. Seurakunnilla ja Lähetysseuralla on keskenään satoja nimikkosopimuksia. Näin lähetystyö on konkretisoitunut seurakunnissa ja yhteydenpito eri puolille maailmaa on mahdollistunut (Ahonen 2003, ) Tiivis yhteydenpito ei kuitenkaan aina riitä tyydyttämään seurakuntien tarpeita. Tietoliikenneyhteydet ovat mahdollistaneet seurakuntien yhteydenpidon muihin seurakuntiin maailmassa ilman välikäsiä. Suomen Lähetysseura on globaali järjestö, joka toimii neljällä mantereella. Siksi sen toiminnan kannalta on tärkeää pysyä ajan hermoilla jatkuvasti ja olla valmiina tekemään muutoksia toiminnassaan (Ahonen 2003, 174.) 2.4 Lähetys ja diakonia Sekä lähetys että palvelu kuuluvat kirkkojen olemukseen. Kirkon missiolla tarkoitetaan sen kokonaistehtävää maailmassa. Tämä tehtävä jaetaan julistukseen, yhteyteen ja palveluun. Siinä missä lähetys painottaa julistusta, keskitytään diakoniassa palveluun. Lähetyksen on toisin sanoen ajateltu olevan sanoja

12 12 ja diakonian tekoja. Käytännön kokemukset ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että sanojen ja tekojen ajatellaan kuuluvan yhteen. Kuitenkaan diakoniaa ei voida valjastaa yksin lähetystyön tarpeisiin. Lähetystyö tähtää ensisijaisesti uusien seurakuntien perustamiseen. Diakonia taas suuntautuu ensisijaisesti hädän mukaan riippumatta henkilön uskonnollisesta kannasta. Lähimmäisen auttamisen perusteena ei voi olla se, haluaako henkilö ottaa vastaan evankeliumin julistusta vai ei. Diakonian tulisikin keskittyä ihmisen hätään vastaamiseen. Tämä ei toteudu, jos diakonia nähdään pelkästään lähetystyön avustajana (Malkavaara 2007, ; Häkkinen 2007, 216.) 2.5 Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus Lähetyskasvatus on seurakuntalaisten ohjaamista ja tukemista siten, että he sen seurauksena osallistuvat lähetystyöhön. Se on ennen kaikkea saattamista Jumalan rakkauden piiriin ja se tähtää kristityn varustamiseen tehtävään, johon hänet on jo kasteessa kutsuttu. Kuten lähetystyö yleensä, ei lähetyskasvatuskaan ole yksittäinen työmuoto, vaan sitä voidaan toteuttaa kaikissa työmuodoissa ja kaikkien ikäryhmien kanssa. Lähetyskasvatus ei myöskään eroa muusta seurakunnan tekemästä kasvatustyöstä. Tässä työssä lasta autetaan ymmärtämään muiden maiden erilaisia tapoja ja että toisaalta lapsi itse on monessa suhteessa samanlainen kuin toiset ihmiset muualla maailmassa. Toisaalta, lapsi oppii myös ymmärtämään, että ihmiset tarvitsevat toisiaan. Lähetyskasvatuksella voidaan antaa lapselle perusvalmiudet toisen ihmisen kunnioittamiseen ja myötätunnon kokemiseen. (Hämynen 2008, 1 4; Kilpi & Lehtonen-Inkinen 1997, ) Rinnakkainen käsite lähetyskasvatukselle on kansainvälisyyskasvatus, joka on käsitteenä laaja. Sen tarkoitus on saada ihmiset pysähtymään ja miettimään ympäröivän maailman ja oman itsen suhdetta. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus voi olla sekä aktiivista että passiivista. Passiivista lähetys- ja kansainvälisyyskasvatusta voivat olla esimerkiksi mainokset tai oppikirjojen kuvat. Aktiivisella lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksella pyritään herättämään empatia ja ymmärrys elämän moninaisuuteen. (Hämynen 2008, 1 4.)

13 13 Nykypäivän Suomessa yhteiskunnan muuttuminen monikulttuurisemmaksi asettaa uudenlaisia haasteita kasvatustyölle. Yhteiskuntamme katsotaan muuttuneen monikulttuurisemmaksi 1990-luvulta lähtien, jolloin ulkomaalaisten määrä kolminkertaistui maassamme. Monimuotoistuminen näkyy myös uskonnollisuudessa. Samaan aikaan yhä suurempi osa suomalaisista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen ei tarkoita välttämättä voimakasta sitoutumista sen oppiin. Sen sijaan kirkkoon kuulumisen voidaan katsoa olevan osa suomalaista identiteettiä. Yhteiskunnan moninaistuminen on tuonut suomalaisen varhaiskasvatuksen piiriin lapsia, joilla on erilainen uskonnollinen tausta. Tämä on lisännyt tarvetta pohtia, miten uskonnollinen kasvatus tulisi uudessa tilanteessa toteuttaa. (Kallioniemi 2005, ) Pohjana kirkon tekemälle kasvatukselle voidaan pitää uskontokasvatuksen termiä. Uskontokasvatuksen tavoite on kristillisen uskon omaksuminen. Kirkon antama uskontokasvatus eroaa tältä osin yhteiskunnan antamasta uskontokasvatuksesta, joka painottaa enemmän virikkeiden antamista oman elämänkatsomuksen muodostumiseen. Uskontokasvatuksessa näkökulma on viime vuosikymmeninä muuttunut. Kun ennen kasvatus määriteltiin kirkosta käsin, nyt se painottaa uskonnon merkityksen tarkasteluksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lasta kannustetaan pohtimaan omaa elämäänsä; kuka minä olen ja mistä minä tulen. (Kallioniemi 2004, 52 53; Kallioniemi 2005, ) Uskontokasvatuksessa korostetaan myös kokonaisvaltaisuutta. Tällöin pyritään jokaiselle ihmiselle luomaan positiivisia oppimiskokemuksia. Opittavat asiat pyritään myös säilyttämään avoimina, jolloin aikuinen ei vaikuta liikaa lapsen ajatusmaailmaan. Tärkeää on yhdessä ihmettely ja avoimuus. Lapsena saadut positiiviset kokemukset ovat merkittäviä myöhemmälle uskonnolliselle ajattelulle. Jos uskontoon on lapsuudessa liittynyt negatiivinen lataus, se saattaa vaikeuttaa perimmäisten kysymysten pohtimista aikuisena. Oman tradition avoin pohtiminen auttaa kohtaamaan toisin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Lopulta on muistettava, että vaikka spirituaalinen kasvu tapahtuu yhteisössä, on se kuitenkin yksilön omaa sisäistä kasvua. (Luodeslampi 2005, 193, )

14 14 3 SUOMEN LÄHETYSSEURA 3.1 Suomen Lähetysseuran tehtävä Suomen Lähetysseura perustettiin vuonna 1859 tavoittamaan ne kansat, jotka eivät olleet kristittyjä. Syntyessään se oli kirkon ensimmäinen seurakuntatyötä varten tarkoitettu järjestö. Tällöin lähetystyö organisoitui yhdistyspohjalle ja Lähetysseura otti toiminnasta vastuun. Lähetysseura on tunnustautunut Suomen evankelis- luterilaisen kirkon tunnustukseen ja se tekee laaja-alaista yhteistyötä hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Kaikki kirkkomme seurakunnat ovat olleet Lähetysseuran jäseniä vuodesta Hiippakuntien toimintaa Lähetysseura tukee palkkaamalla jokaiseen hiippakuntaan oman lähetyssihteerin. Sillä on ollut merkittävä rooli kirkkomme kansainvälistymisessä. (Rissanen 2005, 36; Ahonen ym 2001, ) Tässä tutkimuksessa käytän Suomen Lähetysseurasta sen itse hyväksymää lyhennettä SLS. Suomen Lähetysseuran toiminta-ajatuksena on osallistua Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimijana, sanoin ja teoin lähetykseen maailmassa yhdessä maailmanlaajan kirkon kanssa. (Suomen Lähetysseuran toiminta-ajatus, i.a). Lähetysseuran työ vahvistaa toivon näköalaa. SLS on sitoutunut kirkkomme tunnustukseen, kirkkolakiin sekä kirkon solmimiin ekumeenisiin sopimuksiin. Se on kirkkomme kansainvälinen toimija, joka vahvistaa palvelun ja todistuksen yhteyttä sekä koko kirkossa että seurakunnissa. Suomen Lähetysseuran toimintaan kuuluu myös kestävän kehityksen periaate. Se tarkoittaa, että SLS pyrkii toiminnallaan edistämään inhimillisen elinympäristön säilymisen myös tuleville sukupolville. Kotimaassa toiminnalla pyritään palvelemaan seurakuntia ja muita Suomen Lähetysseuran jäsenjärjestöjä. (Suomen Lähetysseuran toimintaperiaatteet, i.a.) Ulkomaantyössä SLS keskittyy tavoittamaan ne, jotka eivät tunne Kristusta. SLS toimii yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton ja alueellisten kirkkojen kanssa. (Suomen Lähetysseuran toiminnan päämäärät, i.a.)

15 Suomen Lähetysseuran kustannusliike Suomen Lähetysseura on harjoittanut kustannustoimintaa aina perustamisestaan asti. Tällöin se alkoi julkaista sekä suomen- että ruotsinkielistä lähetyslehteä. Vuoden 1859 jälkeen kustannusliike on käynyt läpi monia vaiheita. Välillä sillä on ollut myös kausia, jolloin se on luopunut omasta kustannustoiminnastaan ja tehnyt sen yhteistyössä Sisälähetysseuran kanssa. Vuonna 1995 Suomen Lähetysseuraan perustettiin erillinen yksikkö kustannustoimintaa varten. Tuolloin yhteistyösopimuksia ei purettu, mutta omaa tuotantoa lisättiin tuntuvasti. Vuonna 1998 kustannusliike muutettiin yhdeksi SLS:n osastoksi. Nykyisin se on SLS:n hallinto-osaston alainen yksikkö. Kustannusliike kustantaa noin kirjaa vuodessa. Syitä siihen, miksi Suomen Lähetysseuralla on itsenäinen kustannusliike, on useita. Ensinnäkin julkaisutoiminta on elimellinen osa SLS:ää ja se tukee seuran työtä ja strategiaa. Julkaistulla materiaalilla on tärkeä osa seuran tunnettavuuden lisäämisessä. Lisäksi, kustannusalalla voi pärjätä erikoistumalla omaan alaan. Toista, erityisesti lähetyksen teemaan keskittynyttä kustantajaa ei Suomessa ole. Tämä auttaa Suomen Lähetysseuran kustannusliikettä löytämään oman paikkansa monien muiden kustantamojen joukossa. (Saarelma 2004, 3 10.) Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen visio on olla laadukas ja merkittävä kustantaja, joka on erikoistunut lähetystyöhön ja kulttuurien väliseen kohtaamiseen liittyvien tuotteiden kustantamiseen. Kustannusliikkeen tuotteet edistävät sekä lähetystyön kasvua että kirkon tekemää kansainvälisyyskasvatusta. Lisäksi sen tuotteet tukevat SLS:n imagoa. Tämä on myös yksi niistä tekijöistä, joka saa kustannusliikkeen menestymään jatkossa. Menestymiseen tarvitaan myös asiakkaiden tarpeiden tiedostamista ja että oikeat tuotteet saavuttavat oikeat kohderyhmät. Strategian onnistumiseksi on ehdottomasti saavutettava sekä yksittäisten asiakkaiden että seurakuntien luottamus. SLS:n strategian mukainen toiminta ja hyvä asiakaspalvelu kuuluvat myös niihin asioihin, joissa kustannusliikkeen on onnistuttava. (Suomen Lähetysseuran kustannusliike 2008.) Suomen Lähetysseuran kirjatuotanto voidaan karkeasti jakaa kuuteen ryhmään: hengelliset kirjat, musiikkikirjat, lasten- ja nuortenkirjat, oppikirjat, romaanit sekä

16 16 lähetystyöhön, kulttuurien kohtaamiseen ja globaaleihin kysymyksiin liittyvät tietokirjat. Kirjojen lisäksi kustannusliike julkaisee musiikkia, erilaisia kortteja ja adresseja sekä kampanjatuotteita. Erikoistumisestaan huolimatta SLS:n kustannusliike on yksittäisten kirjojen kanssa kilpailutilanteessa muiden kustannusliikkeiden kanssa. Lahja- ja hartauskirjat sekä osa lasten- ja nuortenkirjoista ovat kilpailutilanteessa muiden kustantajien vastaavien kirjojen kanssa. Näiden kirjojen osalta onkin tärkeää selvittää, mitä muilta kustantajilta on tullut tai on tulossa. Suomen kristillisten kustantajien joukossa SLS on pieni kustantaja. Suurin luterilainen kustantaja maassamme on Kirjapaja. Muita luterilaisia kustantajia maassamme ovat muun muassa SLEY, Lasten keskus, Pipliaseura, Karas-Sana, Uusi tie ja Perussanoma. Näiden lisäksi helluntailaisilla on Aika kustannusosakeyhtiö ja vapaakirkolla Päivä osakeyhtiö. Maamme kaikesta kirjakustannustoiminnasta kristillisten kirjojen osuus on noin 4-6 prosenttia. (Saarelma 2004, ) Organisaationa Suomen Lähetysseuran kustannusliike jakautuu markkinointi- ja myyntitiimiin sekä tuotantotiimiin. Kirjat, Lähetyssanomat sekä muut tuotteet kuuluvat tuotantotiimin vastuulle. Markkinointi- ja myyntitiimi vastaa kustannusliikkeen markkinointimateriaalista, suoramarkkinoinnista eri kohderyhmille sekä lehti-ilmoituksista ja muista mediasuhteista. Suomen Lähetysseuralla on myös myyntipiste Basaari, joka välittää kustannusliikkeen tuotteita. Lisäksi Suomen Lähetysseuralla on oma verkkokauppa, jonka kautta sen tuotteita myydään (Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen johtoryhmä 2008.) 3.3 Kustannustoiminnan perusteita Kustantajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka valitsee, mitkä tarjolla olevista käsikirjoituksista julkaistaan tai hankkii tekijän sellaiselle teokselle, minkä se on päättänyt julkaista. Kustantajan tehtävä on huolehtia kaikista niistä resursseista, joita tarvitaan käsikirjoituksen muokkaamiseksi sellaiseen muotoon, jossa lukija haluaa käyttää teosta huvikseen tai hyödykseen. Kustannuspäätöstä tehdessä kustantajan on sisältöjen ohella otettava huomioon myös kohderyhmä, jolle tuotanto on suunnattu. Kustantajan on huomioitava myös lii-

17 17 ketaloudelliset seikat, sillä sen on oltava myös taloudellisesti kannattava. Kustannustoiminnassa kustantajalla on hyvä olla mielessä kohderyhmä, mille sen teokset on suunnattu. Tarkkailemalla ympärillä olevia ilmiöitä ja toisaalta aiempaa menekkiä, kustantaja voi ottaa huomioon asiakkaidensa toivomuksia. (Saarinen, Joensuu & Koskimaa 2001, ) Menestyäkseen kustantaja tarvitsee uskottavuutta. Uskottavuus on asia, joka kustantajan on ansaittava. Uskottavuutta voidaan lisätä ennen kaikkea huolehtimalla sisällön luotettavuudesta sekä hyvästä ja eriytyneestä ammattitaidosta. Internetin ja muiden nopeiden medioiden maailmassa tekijänoikeuksien huomioiminen rakentaa uskottavuutta sekä lukijoiden että tekijöiden keskuudessa. Kuitenkaan nopeammat välineet eivät ole syrjäyttäneet kirjaa. Opetuksen välineenä kirja on edelleen markkinajohtaja. Myöskään kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjojen suosio ei ole vähentynyt. (Arrakoski 2004, 27,44 45.) Kirjakaupalla on Suomessa pitkä perinne. Kirjakauppa on vakiintunut maassamme 1800-luvun puolessa välissä. Tällöin kirjailijat alkoivat tehdä työtään ilman hallitsevan tukijan vaikutusta. Uusi tekniikka mahdollisti suurien nidemäärien painamisen pienemmin kustannuksin. Kirjoissa kansankieli syrjäytti latinan. Tällöin myös kustantajan, kirjapajan, kustantajan sekä kirjakauppiaan työt eriytyivät. Lukijakunta laajeni sivistyneistöstä koko kansan kattavaksi. (Hakapää 2008, ) Suomalaisella kustannustoiminnalla on myös kristillisiä juuria. Alun perin kustannustoiminnan juuret ulottuvat aina 1600-luvulle, jolloin merkittävä kustantaja oli Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi. Vuonna 1858 perustettiin Suomen kustannusyhdistys edistämään kirjallisuuden levittämistä ja julkaisemista Suomessa luvun alussa huomattavin uskonnollisen kirjallisuuden julkaisija oli pastori Henrik Renqvist, hänen julkaisunsa Huutavan ääni korvessa sekä muut teokset saavuttivat huomattavia painoksia. (Reenpää 2003, 11; Stockmann, Bengtsson & Repo 2000, )

18 Kristillinen kirja sekä kristillinen kustannustoiminta Kristilliselle kustannustoiminnalle ei ole olemassa varsinaista yleisesti hyväksyttyä määritelmää eikä aihetta ole Suomessa vielä tutkittu. Eräs tapa lähestyä käsitettä voisi olla kirkon näkökulma. Tällöin kristillisen kustantamisen voidaan ajatella olevan kirkollista peruskirjallisuutta, virsikirjoja, katekismuksia ja muita kirjoja, joita kirkko tarvitsee omaan työhönsä. Toiseksi kristillisen kirjallisuuden voidaan ajatella olevan hartauskirjallisuutta, eli kirjallisuutta joka rakentaa ihmisen omaa hengellistä elämää. Oma osa-alueensa ovat taas kristilliset tietokirjat, mitkä sisältävät tieteellisiä tutkimuksia sekä muuta asiapitoista tekstiä mikä liittyy kristinuskoon. Kristillinen lasten- ja nuorten kirjallisuus sisältää kirjoja, joiden tarkoitus on olla kristinuskoon kasvattavia ja joiden avulla lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään kristillistä arvomaailmaa. Vielä erikseen voidaan mainita kristillinen kaunokirjallisuus, mitä on kuitenkin hankala määritellä. Eräs ryhmä kristillistä kirjallisuutta on taas luonteeltaan voimakkaasti evankelioivaa ja vahvasti kristinuskoa esille tuovaa. Näiden kirjojen kenttä on moninainen. (Minna Saarelma, henkilökohtainen tiedonanto ) Kristillisen kustannusliike voi erota muista kustannusliikkeistä siten, että se tukee taustajärjestönsä toimintaa. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura haluaa julkaista sellaisia kirjoja, mitkä tukevat lähetystyötä ja mitkä auttavat lukijoita mieltämään lähetystyön tärkeyden ja synnyttävät heissä halua olla mukana lähetystyössä. Suomessa on usein kristillisen kustannusliikkeen taustalla jokin yhteisö. Myös herätysliikkeillä on omaa kustannustoimintaa. Varsinaisten kristillisten kustantajien ohella Suomessa on paljon kustantajia, jotka muun tuotantonsa ohella julkaisevat myös kristillistä kirjallisuutta. Suuretkin kustantamot julkaisevat kristillistä kirjallisuutta. Ne tekevät sitä kuitenkin valikoidummin ja painottavat enemmän sellaista kristillistä kirjallisuutta, mikä tuottaa mahdollisimman hyvin. Suomessa kristillisillä kustantajilla on oma yhteistyöelin nimeltään kristilliset kustantajat. Näille kustantajille on tyypillistä sellainen tuotanto, joka valtaosin on kristillisestä maailmankatsomuksesta nousevaa. (Minna Saarelma, henkilökohtainen tiedonanto )

19 19 Kristillisellä kirjalla on epäilemättä ollut tärkeä merkitys, ei vain kirkollemme, vaan myös tapakulttuurille Suomessa. Kirja on ollut eräänlainen tukipylväs läntisessä kirkkoperinteessä jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Uskonpuhdistuksen myötä taas muodostui ajatus siitä, että jokaisen on ymmärrettävä mihin uskoo. Omaan, luterilaiseen kirkkokulttuuriimme on vaikuttanut eniten ehkä Lutherin Vähä katekismus. Se oli aikanaan ensimmäisiä kirjoja, joiden avulla tavallinen kansanihminen opetteli lukemaan. Katekismuksen rinnalla tärkeä kansankirja oli virsikirja. Raamattu yleistyi kansan kirjana vasta myöhemmin. Luterilaisilla peruskirjoilla oli aikanaan merkitys ihmisten maailmankuvan muodostumisessa, elämän ymmärtämisessä sekä käsityksen luomisessa siitä mikä on oikeaa ja väärää. Herätysliikkeiden ansiosta kristillisen kirjallisuuden taso nousi 1800-luvulla ja sen käytetty alue laajeni. Herätyksellä oli merkitys lukemismotivaation kasvussa. Enää ei kirjoja luettu pelkästään sisältä, vaan myös sisältöön haluttiin syventyä ja se haluttiin omaksua. Hartauskirjallisuuden yleistyminen 1800-luvulla antoi myös uudenlaisen mahdollisuuden suoraan yhteyteen myös Euroopan hengelliseen elämään. Nykyään seurakunnilla on monenlaisia kirjoja, joita ne tarvitsevat käytännön työssä. Sen lisäksi on teologisia perusteoksia ja teologisia julkaisusarjoja, kirkkokäsikirjoja, virsikirjoja sekä erilaisia virallisjulkaisuja. (Laasonen 2000, 14 15; Tiensuu 2000, 25; Nuorteva 2000, ) Toisin kuin Suomessa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kristillinen kirjallisuus rakentuu yleensä julkisuudesta tunnettujen kirjoittajien ja suurien menestyskirjojen varaan. Yhdysvalloissa kristillistenkin kirjojen osalta kustantajat odottavat löytävänsä suuren menestyskirjan, josta saa mahdollisimman hyvän tuoton. Viime vuosina Yhdysvalloissa onkin julkaistu muutamia tällaisia kirjoja. Yhdysvalloissa pohditaankin, onko tällainen isojen vetonaulojen odottaminen hyväksi kristilliselle kustannustoiminnalle. Yhdysvaltojen kirjamarkkinoilla pärjäävät pääasiassa kristilliset elämäntapa kirjat. Yhdysvalloissa haasteena on julkaista kirjoja, joiden suosio perustuu laatuun eikä suosittuun kirkkoon tai televisio ohjelmaan. Myös Isossa-Britanniassa kristilliset kirjat liitetään usein tunnettuihin pastoreihin tai kirkkoihin. Isossa-Britanniassa kristillisten kirjojen myyntiä tapahtuu laajemmassa skaalassa kuin Suomessa. On sellaisia kristillisiä kirjakauppoja, mitkä ovat suunnattu liberaalimmin ajatteleville kristityille ja on Roomalais- katolisia kirjakauppoja. Toisin kuin Suomessa Isossa-Britanniassa kus-

20 20 tantajan logo on tärkeä asia ja jo se kertoo lukijalle kirjan sisällöstä. (Smietana 2007, 44 47; Bartholomew 2006, 1 2.)

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TAMPEREEN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TAMPEREEN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TAMPEREEN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN Mikä on järjestönne visio ja toiminta-ajatus? Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tehtävä on viedä evankeliumi median

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011).

KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). KRISTINUSKO JA JUUTALAISUUS Lähetysteologinen aikakauskirja Journal of Mission Theology. Volume 14 (2011). Kaikille kristinuskon ja juutalaisuuden suhteesta kiinnostuneille on nyt hyviä uutisia. Kirkon

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

SANASTA SALKUKSI. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksen materiaalipaketti Hollolan seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyölle

SANASTA SALKUKSI. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksen materiaalipaketti Hollolan seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyölle SANASTA SALKUKSI Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksen materiaalipaketti Hollolan seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyölle Petri Ijäs Opinnäytetyö, Kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot