Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus"

Transkriptio

1 Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus Kaisa Haavisto Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Haavisto Kaisa. Matsku on hyvää mut aina voi parantaa Suomen Lähetysseuran kirjojen lukijatutkimus. Järvenpää, syksy 2008, 67 s., 2 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonian suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen toimintaa lukijaystävällisemmäksi sekä seurakunnissa tehtävää lähetystyötä sekä lähetys- ja kansainvälisyyskasvatusta tukevaksi. Samalla selvitettiin seurakuntien lähetystyöstä vastaavien työntekijöiden mielikuvia Lähetysseurasta kustantajana sekä heidän mielipiteitään tuotannon vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin työntekijät haluaisivat, että kirjatuotantoa markkinoidaan heille. Tutkimus oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa lähetettiin kyselylomake 480: le seurakuntien lähetystyöstä vastaavalle työntekijälle kaikkiin suomenkielisiin hiippakuntiin. Kysely sisälsi sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avokysymyksiä. Kyselylomakkeista palautui 106, mikä on 22 % kaikista lähetetyistä lomakkeista. Vastaukset analysoitiin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) for Windows ohjelman avulla, vertailemalla saatuja vastauksia keskenään sekä syventämällä niitä avovastauksien avulla. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijät toivovat erityisesti sellaista materiaalia, joka tukee lasten ja nuorten parissa tehtävää lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus työtä. Vastaajat tunsivat Lähetysseuran tähän mennessä julkaisemaa lasten ja nuorten materiaalia ja se sai heiltä kiitosta. Lähetyskasvatusta tukemaan toivottiin erityisesti helppoa materiaalia, joka sopii esimerkiksi lähetyspiireihin. Vastaajat toivoivat myös DVD materiaalia sekä sellaista materiaalia, jota saa internetistä. Tärkeänä asiana vastaajat pitivät myös käytännön lähetystyön esillä pitämistä. Käytännön lähetystyö nousi tutkimuksessa eniten toivotuksi aiheeksi. Vastaajat arvostivat aitoja kuvauksia lähetyskentiltä sekä ihmisten elämästä siellä. Lisäksi työntekijät toivoivat, että olemassa olevaa materiaalia markkinoitaisiin enemmän sähköpostin välityksellä sekä internetissä. Yleisesti Lähetysseura sai tuotannostaan hyvät arvostelut lukijoiltaan. Useat vastaajat arvostivat tuotannon monipuolisuutta sekä laatua. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että kirjojen kustantaminen kuuluu Suomen Lähetysseuran tehtäviin. Kirjat olivat myös yleisesti tunnettuja vastaajien keskuudessa. Tutkimuksen perusteella Lähetysseuran kustannusliikkeen tämän hetkiseen linjaan ollaan tyytyväisiä ja laadussa kannattaa edelleen pitäytyä. Haasteena tutkimuksen perusteella on suoran markkinoinnin kehittäminen lukijoiden sähköpostiin sekä uuden lähetyskasvatusmateriaalin tuottaminen erityisesti lapsille ja nuorille. Asiasanat: Suomen Lähetysseura, lähetystyö, kristillinen kustannustoiminta, kvantitatiivinen tutkimus, lähetyskasvatus

3 ABSTRACT Haavisto Kaisa, Parish workers images of the books of the Finnish Evangelical Lutheran Mission, 67 pages, 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to develop the publishing in the Finnish Evangelical Lutheran Mission (FELM). The purpose of this study was to find out how FELM could better support the workers in parishes and mission work and mission education which they do. The aim of the thesis was also to research the opinions of the parish workers about the Finnish Evangelical Lutheran Mission as a publisher. The thesis is especially focused on the opinions of the strengths and weaknesses of the books of FELM. It was also studied how the parish workers would like the books to be marketed to them. The research was quantitative and was done with questionnaires. The questionnaires were sent to 480 parish workers who were responsible for the mission work of their parishes. The questionnaires were sent in every diocese. 106 parish workers answered which is 22 % of all the people the questionnaire was sent to. The material was analyzed with SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) for the Windows program. The research indicates that the workers wish especially material for the children and youth. They were familiar with the material for the children and youth of the Finnish Evangelical Lutheran Mission. They also appreciated that kind of material. The parish workers wish material about practical missionary work and DVD material for the groups and real stories of the countries where mission work is done. The parish workers preferred with marketing the books of FELM. It can be said that FELM got good estimation about their books. The workers like especially the quality and multiplicity of the material. Mainly the respondents thought that publishing of the books is a task of FELM. According to this study it is important to maintain the quality of the books. The Finnish Evangelical Lutheran Mission has chosen the right way to publish books. The challenges in the future are marketing with and producing material for the children and youth. Key words: the Finnish Evangelical Lutheran Mission, mission work, mission education, Christian publishing, quantitative study

4 SISÄLLYS 1 LUKIJATUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT LÄHETETTY KIRKKO Lähetystyön perusteita Kolmiyhteisen Jumalan lähetys Seurakuntien lähetysvastuu Lähetys ja diakonia Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus SUOMEN LÄHETYSSEURA Suomen Lähetysseuran tehtävä Suomen Lähetysseuran kustannusliike Kustannustoiminnan perusteita Kristillinen kirja sekä kristillinen kustannustoiminta TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuskysymykset Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmä Aineiston analyysi TULOKSET Vastaajien taustatiedot Suomen Lähetysseura on työntekijän yhteistyökumppani Hyödyllinen lähetyskirjallisuus Internet tärkeä tiedonsaannin paikka Lähetysaiheiselle kirjallisuudelle käyttöä seurakunnissa Suositut lastenkirjat Tarpeellinen lähetysteologia Paljon ostetut Lähetysseuran kirjat Suomen Lähetysseurasta positiivinen kuva kustantajana JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Kustannusliikkeen strategia tukee lukijoiden toiveita Helppous ei korvaa laatua Tutkimuksen onnistuminen ja luotettavuus Pohdinta...47

5 LÄHTEET...49 LIITE 1: Kyselylomake seurakuntien työntekijöille...54 LIITE 2: Lukijatutkimuskyselyn saatekirje seurakuntien työntekijöille...67

6 1 LUKIJATUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tämän opinnäytetyöni prosessointi on alkanut joulukuussa 2007, jolloin huomasin opinnäytetöiden aihepankissa Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen toiveen kehittää omaa toimintaansa. Tartuin aiheeseen, koska minua kiinnosti tutustua paremmin kirkkomme lähetystyöstä vastaavaan organisaatioon. Lisäksi halusin uudenlaisen näkökulman opintoihini, mikä voisi tukea kasvuani kirkon työntekijäksi. Lähetyksen teema on näkynyt opintojen aikana vain vähäisessä määrin ja siksi tartuin Suomen Lähetysseuran antamaan haasteeseen. Aihe tuntui mielekkäältä jo ensimmäisellä vierailullani Suomen Lähetysseuraan joulukuun puolivälissä Kustannustoimintaan keskittyvä aihe on siksi mielenkiintoinen, että kustannusliikkeiden ja niissä tehtävän työn ansiosta tieto on saatavilla kenelle tahansa. Työ on usein lukijan kannalta näkymätöntä ja harvemmin tulee ajatelleeksi, että juuri kustannustoiminta on se väylä, minkä kautta on mahdollista saada tietoa lähetystyöstä, erilaisista kulttuureista ja uskonnoista sekä monista muista aiheista, joita ei omassa arjessa kohtaa. Kustannustoiminnan ollessa eräänlainen pohja sille, miten kirkkoon, sen missioon ja kristinuskoon vaikuttavista asioista kerrotaan laajalle yleisölle, on tärkeää, että kristillinen kustannustoiminta on laadukasta, ajankohtaista ja lukijoiden mielenkiinnon herättävää. Uskon, että kristillisen kustannustoiminnan merkitys ei ole vähäinen omana aikanamme, jolloin erityisesti nuoret aikuiset eroavat kirkosta. Laadukkaalla kristillisellä materiaalilla voidaan kirkostamme ja sen tekemästä lähetystyöstä kertoa lukijoita kiinnostavalla tavalla. Tulevana kirkon työntekijänä on myös tärkeää tiedostaa, mistä saa omassa työssä tarvittavaa materiaalia ja että esimerkiksi Suomen Lähetysseuran kustannusliike on omalta osaltaan palvelemassa sitä laajaa työkenttää johon itsekin olen opintojeni aikana suuntautunut. Kustannustoiminta ei ole todellisuudessa näkymätöntä työtä, mitä tehdään vain sen itsensä takia. Toiminnalla on omat päämääränsä ja sillä halutaan palvella sekä kirkon työntekijöitä että seurakuntalaisia.

7 7 Lähtökohtana tässä tutkimuksessa käytän lähetystyön perusteita ja kerron yleisesti kirkon, seurakuntien sekä Suomen Lähetysseuran missiosta, eli tehtävästä. Nämä ovat pohja myös sille, miksi Suomen Lähetysseura harjoittaa myös kustannustoimintaa. Lisäksi avaan yleisesti kustannustoiminnan perusteita ja määrittelen, mitä on kristillinen kustannustoiminta. Toivon, että tämä tutkimus voisi omalta osaltaan valottaa kristillisen kustannustoiminnan merkitystä sekä kirkollemme että yksittäisille seurakunnille ja niille henkilöille, jotka tekevät lähetystyötä kotimaassa.

8 8 2 LÄHETETTY KIRKKO 2.1 Lähetystyön perusteita Lähetystyö määritellään kirkossa komiyhteisen Jumalan pelastavaksi toiminnaksi koko maailmassa sekä seurakunnan osallistumiseksi tähän toimintaan. Kirkon lähetystehtävä perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni; kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matteus 28: 19 20) Lähetykseen kuuluu muun muassa palvelu, inhimillisen kehityksen edistäminen, oikeudenmukaisuuden puolustaminen, sanallinen todistus sekä resurssien jakaminen toisten kirkkojen kanssa. Lähetyksen painopiste on siellä, missä kristillistä kirkkoa ei ole tai missä kristityt ovat vähemmistönä. (Jussila, Oinonen, Unkuri & Valtanen 2004, 229; Kirkkohallitus 1994.) Lähetys on nykykäsityksen mukaan kontekstuaalista. Tämä tarkoittaa, että sitouduttaessa lähetykseen, on otettava huomioon aika ja olosuhteet, missä lähetys toteutuu. Kirkko ei voi olettaa, että näkemykset toisista ihmisistä ja Jumalasta olisivat samanlaisia kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että kirkko pyrkii tunnistamaan, analysoimaan ja nimeämään ympäristöönsä vaikuttavat tekijät. Kontekstuaalisuuteen kuuluu myös vuorovaikutus. Ulkopuolisten avulla kirkon on mahdollista havaita paremmin kontekstinsa. Kokonaisvaltaiseen lähetykseen vaikuttavat muun muassa globalisaation tuomat haasteet, teknologia, terveysolot sekä erilaiset väkivallan ilmenemismuodot. Lähetys kuuluu kirkon olemukseen, sillä se on kirkon olemassaolon syy. Kirkon tekemään lähetystyöhön ei kuulu oman edun ajaminen, siksi se voi tehdä yhteistyötä muiden kirkkojen kanssa. Lähetyskumppanuuteen toisten kirkkojen kanssa voi kuulua muun muassa hengellisten, aineellisten sekä henkilöstö resurssien jakaminen. Yhteistyö auttaa säilyttämään kirkkojen välisen ykseyden, jolloin kirkot voivat jakaa asioita keskenään ja ne oppivat toisiltaan. Omalle ajallemme on tyypillistä myös eräänlainen lähetystyön suunnan muutos, jolloin evankeliumi leviää myös takaisin

9 9 maihin, jotka ovat olleet kauan kristittyjä. Samaan aikaan Afrikan ja Aasian kirkot kasvavat vahvasti. Tämä johtuu siitä että monissa maissa kirkkoon kuuluminen ja kristinuskon tuntemus eivät pelkästään nouse, vaan myös laskee. (Luterilainen maailmanliitto, 2005, 14 24, 32 34; Vasko 2003, ) Kirkot ovat kaikkialla lähetystilanteessa. Elämä yhteiskunnassa järjestyy usein ilman kristillisten arvojen huomioimista. Lisäksi kirkot ovat kadottaneet yhteyden muun muassa työikäisiin ja nuoriin. Maailmanlaajuisen lähetysvastuun lisäksi on huomioitava myös lähetysvastuu kotimaassa. Toisaalta maailman pieneneminen saattaa synnyttää tiedon ja virikkeiden jakamisen eri puolilla maailmaa elävien kristittyjen välillä. (Vasko 2004, ) Kristillinen usko kuuluu kaikille ihmisille. Sen tähden kirkon on lähetystehtävää toteuttaessaan kunnioitettava jokaista ihmistä Jumalan luomana olentona sekä kunnioitettava toisia kulttuureja ja uskontoja. Kirkon tulee lähetystyötä tehdessään pyrkiä uskontodialogiin, mikä vahvistaa uskontojen välistä ymmärrystä ja mahdollistaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämisen konkreettisesti heidän kanssaan. Kirkon tehtävä ei rajoitu kielen, kulttuurin tai rodun mukaan, vaan sen tehtävä on löytää keinot inhimillisten rajojen ylittämiselle. (Kirkkohallitus 2004, 9 16.) 2.2 Kolmiyhteisen Jumalan lähetys Lähetys liittyy vahvasti Jumalan kolminaisuuteen. Käsitys lähetystyöstä on muuttunut toisen maailmansodan jälkeen. Kolonialismin aikakauden päättyminen ajoi pohtimaan uudestaan lähetyksen ja siirtomaavallan suhdetta. Lähetys haluttiin tällöin erottaa ihmiskeskeisistä tavoitteista luvulla ajateltiin lähetyksen lähtevän ennen kaikkea Jumalasta itsestään eikä ihmisistä. Tällöin alettiin lähetystä korostaa kirkon perustehtävänä. Lähetyksen yhdistäminen Jumalan kolminaisuuteen tarkoittaa sitä että Jumala rakkaudessaan lähetti Poikansa sovittamaan maailman ja yhdistämään ihmiset Pyhän hengen kautta Jumalaan. Ainoastaan Jumalan käsissä lähetys tulee siksi, miksi se on tarkoitettu. Lähetys perustuu tällöin kokonaisuudessaan Jumalan omaan olemukseen. Jumalan

10 10 rakkaus on lähetystyön perusta, se on lähettämisen syy, voima ja tavoite. Tämän rakkauden osallisuuteen halutaan saattaa. Lähetyksen tarkastelemista Jumalan kolminaisuudesta käsin käytetään termiä Missio Dei. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sekä kirkon että kristittyjen elämä on osallistumista Jumalan rakkauden lähetykseen. Koko kirkon elämää leimaa tällöin lähetettynä oleminen. Kirkko itse on myös lähetyksen seuraus ja hedelmä. Kirkon olemassaolo johtuu lähetyksestä eikä lähetys kirkon olemassaolosta. Missio dei käsite ei ole välttämätön lähetykselle, mutta sen trinitaarinen eli kolmiyhteinen perusta on. Jumala on lähetyksessä tällöin mukana jokaisella persoonallaan; luojana, lunastajana ja pyhittäjänä. (Ahonen 2000, 44 49; Luterilainen maailmanliito 2005, 2 31.) 2.3 Seurakuntien lähetysvastuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolaki määrää, että toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakuntien on huolehdittava muun muassa diakoniasta, lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (Kirkkolaki 1993/1054, 1.) Tämän lain nojalla jokainen seurakunta on velvollinen toteuttamaan lähetystyötä paikallisesti. Lähetystyöhön seurakuntia velvoittaa myös kirkkojärjestyksen neljäs luku 4. Sen mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä, jonka tarkoituksena on evankeliumin levittäminen niiden keskuuteen jotka eivät ole kristittyjä (Kirkkojärjestys 1993/1054, 4.) Kirkkolaki ja kirkkojärjestys osoittavat näin ollen että lähetystehtävä ei yksin kuulu Lähetysseuralle. Lähetysjärjestö voi rikastuttaa seurakuntaa ja kasvattaa sen lähetys itsetuntoa pitämällä lähetystyön asiaa esillä toistuvasti. Lähetysseura pystyy tähän muun muassa tekemällä seurakuntavierailuja sekä tuottamalla ja jakamalla tiedotusmateriaalia. Olennaisena osana tähän kuuluu opetus lähetyksen keskeisistä perusasioista (Korpiaho 2002, 133.) Lähetysjärjestöt on perustettu omana aikanaan tukemaan seurakuntien lähetystyötä. Lähetysseuran tarkoitus ei ole olla seurakuntien kilpailija. Se ei myöskään

11 11 ole perustettu tekemään lähetystyötä seurakuntien sijaan. Lähetys kuuluu olennaisena osana seurakuntaa ja sen tulee palvella kaikkea seurakunnan toimintaa (Rissanen 2002, ) Tähän rikastuttavaan yhteistyöhön keskityn tutkimuksessani. Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeellä on oma osuutensa yhteistyön syventämisessä. Lähetyksessä ei ole aina kyse ainoastaan vain maailmanlaajuisista näkökulmista, vaan sitä voidaan tarkastella myös paikallisesta näkökulmasta. Lähetys ei ole pelkästään jossain kaukana. Se on myös paikallisesti läsnä. Seurakunta voi tällöin tehdä evankeliumia tunnetuksi myös lähellä oleville ihmisille. Globalisaation myötä seurakunta joutuu miettimään, miten kohdata pakolaisia, siirtolaisia ja opiskelijoita, jotka eivät ole kristittyjä. Omat haasteensa tuovat myös monet ideologiat ja yleinen kristinuskosta vieraantuminen. Seurakuntien suuri merkitys näkyy myös Lähetysseuran sisällä, sillä kaikki seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä ja ne osallistuvat päätöksentekoon lähettämällä yhteyshenkilönsä Lähetysseuran vuosikokoukseen. Seurakunnilla ja Lähetysseuralla on keskenään satoja nimikkosopimuksia. Näin lähetystyö on konkretisoitunut seurakunnissa ja yhteydenpito eri puolille maailmaa on mahdollistunut (Ahonen 2003, ) Tiivis yhteydenpito ei kuitenkaan aina riitä tyydyttämään seurakuntien tarpeita. Tietoliikenneyhteydet ovat mahdollistaneet seurakuntien yhteydenpidon muihin seurakuntiin maailmassa ilman välikäsiä. Suomen Lähetysseura on globaali järjestö, joka toimii neljällä mantereella. Siksi sen toiminnan kannalta on tärkeää pysyä ajan hermoilla jatkuvasti ja olla valmiina tekemään muutoksia toiminnassaan (Ahonen 2003, 174.) 2.4 Lähetys ja diakonia Sekä lähetys että palvelu kuuluvat kirkkojen olemukseen. Kirkon missiolla tarkoitetaan sen kokonaistehtävää maailmassa. Tämä tehtävä jaetaan julistukseen, yhteyteen ja palveluun. Siinä missä lähetys painottaa julistusta, keskitytään diakoniassa palveluun. Lähetyksen on toisin sanoen ajateltu olevan sanoja

12 12 ja diakonian tekoja. Käytännön kokemukset ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että sanojen ja tekojen ajatellaan kuuluvan yhteen. Kuitenkaan diakoniaa ei voida valjastaa yksin lähetystyön tarpeisiin. Lähetystyö tähtää ensisijaisesti uusien seurakuntien perustamiseen. Diakonia taas suuntautuu ensisijaisesti hädän mukaan riippumatta henkilön uskonnollisesta kannasta. Lähimmäisen auttamisen perusteena ei voi olla se, haluaako henkilö ottaa vastaan evankeliumin julistusta vai ei. Diakonian tulisikin keskittyä ihmisen hätään vastaamiseen. Tämä ei toteudu, jos diakonia nähdään pelkästään lähetystyön avustajana (Malkavaara 2007, ; Häkkinen 2007, 216.) 2.5 Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus Lähetyskasvatus on seurakuntalaisten ohjaamista ja tukemista siten, että he sen seurauksena osallistuvat lähetystyöhön. Se on ennen kaikkea saattamista Jumalan rakkauden piiriin ja se tähtää kristityn varustamiseen tehtävään, johon hänet on jo kasteessa kutsuttu. Kuten lähetystyö yleensä, ei lähetyskasvatuskaan ole yksittäinen työmuoto, vaan sitä voidaan toteuttaa kaikissa työmuodoissa ja kaikkien ikäryhmien kanssa. Lähetyskasvatus ei myöskään eroa muusta seurakunnan tekemästä kasvatustyöstä. Tässä työssä lasta autetaan ymmärtämään muiden maiden erilaisia tapoja ja että toisaalta lapsi itse on monessa suhteessa samanlainen kuin toiset ihmiset muualla maailmassa. Toisaalta, lapsi oppii myös ymmärtämään, että ihmiset tarvitsevat toisiaan. Lähetyskasvatuksella voidaan antaa lapselle perusvalmiudet toisen ihmisen kunnioittamiseen ja myötätunnon kokemiseen. (Hämynen 2008, 1 4; Kilpi & Lehtonen-Inkinen 1997, ) Rinnakkainen käsite lähetyskasvatukselle on kansainvälisyyskasvatus, joka on käsitteenä laaja. Sen tarkoitus on saada ihmiset pysähtymään ja miettimään ympäröivän maailman ja oman itsen suhdetta. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus voi olla sekä aktiivista että passiivista. Passiivista lähetys- ja kansainvälisyyskasvatusta voivat olla esimerkiksi mainokset tai oppikirjojen kuvat. Aktiivisella lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksella pyritään herättämään empatia ja ymmärrys elämän moninaisuuteen. (Hämynen 2008, 1 4.)

13 13 Nykypäivän Suomessa yhteiskunnan muuttuminen monikulttuurisemmaksi asettaa uudenlaisia haasteita kasvatustyölle. Yhteiskuntamme katsotaan muuttuneen monikulttuurisemmaksi 1990-luvulta lähtien, jolloin ulkomaalaisten määrä kolminkertaistui maassamme. Monimuotoistuminen näkyy myös uskonnollisuudessa. Samaan aikaan yhä suurempi osa suomalaisista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen ei tarkoita välttämättä voimakasta sitoutumista sen oppiin. Sen sijaan kirkkoon kuulumisen voidaan katsoa olevan osa suomalaista identiteettiä. Yhteiskunnan moninaistuminen on tuonut suomalaisen varhaiskasvatuksen piiriin lapsia, joilla on erilainen uskonnollinen tausta. Tämä on lisännyt tarvetta pohtia, miten uskonnollinen kasvatus tulisi uudessa tilanteessa toteuttaa. (Kallioniemi 2005, ) Pohjana kirkon tekemälle kasvatukselle voidaan pitää uskontokasvatuksen termiä. Uskontokasvatuksen tavoite on kristillisen uskon omaksuminen. Kirkon antama uskontokasvatus eroaa tältä osin yhteiskunnan antamasta uskontokasvatuksesta, joka painottaa enemmän virikkeiden antamista oman elämänkatsomuksen muodostumiseen. Uskontokasvatuksessa näkökulma on viime vuosikymmeninä muuttunut. Kun ennen kasvatus määriteltiin kirkosta käsin, nyt se painottaa uskonnon merkityksen tarkasteluksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lasta kannustetaan pohtimaan omaa elämäänsä; kuka minä olen ja mistä minä tulen. (Kallioniemi 2004, 52 53; Kallioniemi 2005, ) Uskontokasvatuksessa korostetaan myös kokonaisvaltaisuutta. Tällöin pyritään jokaiselle ihmiselle luomaan positiivisia oppimiskokemuksia. Opittavat asiat pyritään myös säilyttämään avoimina, jolloin aikuinen ei vaikuta liikaa lapsen ajatusmaailmaan. Tärkeää on yhdessä ihmettely ja avoimuus. Lapsena saadut positiiviset kokemukset ovat merkittäviä myöhemmälle uskonnolliselle ajattelulle. Jos uskontoon on lapsuudessa liittynyt negatiivinen lataus, se saattaa vaikeuttaa perimmäisten kysymysten pohtimista aikuisena. Oman tradition avoin pohtiminen auttaa kohtaamaan toisin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Lopulta on muistettava, että vaikka spirituaalinen kasvu tapahtuu yhteisössä, on se kuitenkin yksilön omaa sisäistä kasvua. (Luodeslampi 2005, 193, )

14 14 3 SUOMEN LÄHETYSSEURA 3.1 Suomen Lähetysseuran tehtävä Suomen Lähetysseura perustettiin vuonna 1859 tavoittamaan ne kansat, jotka eivät olleet kristittyjä. Syntyessään se oli kirkon ensimmäinen seurakuntatyötä varten tarkoitettu järjestö. Tällöin lähetystyö organisoitui yhdistyspohjalle ja Lähetysseura otti toiminnasta vastuun. Lähetysseura on tunnustautunut Suomen evankelis- luterilaisen kirkon tunnustukseen ja se tekee laaja-alaista yhteistyötä hiippakuntien ja seurakuntien kanssa. Kaikki kirkkomme seurakunnat ovat olleet Lähetysseuran jäseniä vuodesta Hiippakuntien toimintaa Lähetysseura tukee palkkaamalla jokaiseen hiippakuntaan oman lähetyssihteerin. Sillä on ollut merkittävä rooli kirkkomme kansainvälistymisessä. (Rissanen 2005, 36; Ahonen ym 2001, ) Tässä tutkimuksessa käytän Suomen Lähetysseurasta sen itse hyväksymää lyhennettä SLS. Suomen Lähetysseuran toiminta-ajatuksena on osallistua Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimijana, sanoin ja teoin lähetykseen maailmassa yhdessä maailmanlaajan kirkon kanssa. (Suomen Lähetysseuran toiminta-ajatus, i.a). Lähetysseuran työ vahvistaa toivon näköalaa. SLS on sitoutunut kirkkomme tunnustukseen, kirkkolakiin sekä kirkon solmimiin ekumeenisiin sopimuksiin. Se on kirkkomme kansainvälinen toimija, joka vahvistaa palvelun ja todistuksen yhteyttä sekä koko kirkossa että seurakunnissa. Suomen Lähetysseuran toimintaan kuuluu myös kestävän kehityksen periaate. Se tarkoittaa, että SLS pyrkii toiminnallaan edistämään inhimillisen elinympäristön säilymisen myös tuleville sukupolville. Kotimaassa toiminnalla pyritään palvelemaan seurakuntia ja muita Suomen Lähetysseuran jäsenjärjestöjä. (Suomen Lähetysseuran toimintaperiaatteet, i.a.) Ulkomaantyössä SLS keskittyy tavoittamaan ne, jotka eivät tunne Kristusta. SLS toimii yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton ja alueellisten kirkkojen kanssa. (Suomen Lähetysseuran toiminnan päämäärät, i.a.)

15 Suomen Lähetysseuran kustannusliike Suomen Lähetysseura on harjoittanut kustannustoimintaa aina perustamisestaan asti. Tällöin se alkoi julkaista sekä suomen- että ruotsinkielistä lähetyslehteä. Vuoden 1859 jälkeen kustannusliike on käynyt läpi monia vaiheita. Välillä sillä on ollut myös kausia, jolloin se on luopunut omasta kustannustoiminnastaan ja tehnyt sen yhteistyössä Sisälähetysseuran kanssa. Vuonna 1995 Suomen Lähetysseuraan perustettiin erillinen yksikkö kustannustoimintaa varten. Tuolloin yhteistyösopimuksia ei purettu, mutta omaa tuotantoa lisättiin tuntuvasti. Vuonna 1998 kustannusliike muutettiin yhdeksi SLS:n osastoksi. Nykyisin se on SLS:n hallinto-osaston alainen yksikkö. Kustannusliike kustantaa noin kirjaa vuodessa. Syitä siihen, miksi Suomen Lähetysseuralla on itsenäinen kustannusliike, on useita. Ensinnäkin julkaisutoiminta on elimellinen osa SLS:ää ja se tukee seuran työtä ja strategiaa. Julkaistulla materiaalilla on tärkeä osa seuran tunnettavuuden lisäämisessä. Lisäksi, kustannusalalla voi pärjätä erikoistumalla omaan alaan. Toista, erityisesti lähetyksen teemaan keskittynyttä kustantajaa ei Suomessa ole. Tämä auttaa Suomen Lähetysseuran kustannusliikettä löytämään oman paikkansa monien muiden kustantamojen joukossa. (Saarelma 2004, 3 10.) Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen visio on olla laadukas ja merkittävä kustantaja, joka on erikoistunut lähetystyöhön ja kulttuurien väliseen kohtaamiseen liittyvien tuotteiden kustantamiseen. Kustannusliikkeen tuotteet edistävät sekä lähetystyön kasvua että kirkon tekemää kansainvälisyyskasvatusta. Lisäksi sen tuotteet tukevat SLS:n imagoa. Tämä on myös yksi niistä tekijöistä, joka saa kustannusliikkeen menestymään jatkossa. Menestymiseen tarvitaan myös asiakkaiden tarpeiden tiedostamista ja että oikeat tuotteet saavuttavat oikeat kohderyhmät. Strategian onnistumiseksi on ehdottomasti saavutettava sekä yksittäisten asiakkaiden että seurakuntien luottamus. SLS:n strategian mukainen toiminta ja hyvä asiakaspalvelu kuuluvat myös niihin asioihin, joissa kustannusliikkeen on onnistuttava. (Suomen Lähetysseuran kustannusliike 2008.) Suomen Lähetysseuran kirjatuotanto voidaan karkeasti jakaa kuuteen ryhmään: hengelliset kirjat, musiikkikirjat, lasten- ja nuortenkirjat, oppikirjat, romaanit sekä

16 16 lähetystyöhön, kulttuurien kohtaamiseen ja globaaleihin kysymyksiin liittyvät tietokirjat. Kirjojen lisäksi kustannusliike julkaisee musiikkia, erilaisia kortteja ja adresseja sekä kampanjatuotteita. Erikoistumisestaan huolimatta SLS:n kustannusliike on yksittäisten kirjojen kanssa kilpailutilanteessa muiden kustannusliikkeiden kanssa. Lahja- ja hartauskirjat sekä osa lasten- ja nuortenkirjoista ovat kilpailutilanteessa muiden kustantajien vastaavien kirjojen kanssa. Näiden kirjojen osalta onkin tärkeää selvittää, mitä muilta kustantajilta on tullut tai on tulossa. Suomen kristillisten kustantajien joukossa SLS on pieni kustantaja. Suurin luterilainen kustantaja maassamme on Kirjapaja. Muita luterilaisia kustantajia maassamme ovat muun muassa SLEY, Lasten keskus, Pipliaseura, Karas-Sana, Uusi tie ja Perussanoma. Näiden lisäksi helluntailaisilla on Aika kustannusosakeyhtiö ja vapaakirkolla Päivä osakeyhtiö. Maamme kaikesta kirjakustannustoiminnasta kristillisten kirjojen osuus on noin 4-6 prosenttia. (Saarelma 2004, ) Organisaationa Suomen Lähetysseuran kustannusliike jakautuu markkinointi- ja myyntitiimiin sekä tuotantotiimiin. Kirjat, Lähetyssanomat sekä muut tuotteet kuuluvat tuotantotiimin vastuulle. Markkinointi- ja myyntitiimi vastaa kustannusliikkeen markkinointimateriaalista, suoramarkkinoinnista eri kohderyhmille sekä lehti-ilmoituksista ja muista mediasuhteista. Suomen Lähetysseuralla on myös myyntipiste Basaari, joka välittää kustannusliikkeen tuotteita. Lisäksi Suomen Lähetysseuralla on oma verkkokauppa, jonka kautta sen tuotteita myydään (Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen johtoryhmä 2008.) 3.3 Kustannustoiminnan perusteita Kustantajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka valitsee, mitkä tarjolla olevista käsikirjoituksista julkaistaan tai hankkii tekijän sellaiselle teokselle, minkä se on päättänyt julkaista. Kustantajan tehtävä on huolehtia kaikista niistä resursseista, joita tarvitaan käsikirjoituksen muokkaamiseksi sellaiseen muotoon, jossa lukija haluaa käyttää teosta huvikseen tai hyödykseen. Kustannuspäätöstä tehdessä kustantajan on sisältöjen ohella otettava huomioon myös kohderyhmä, jolle tuotanto on suunnattu. Kustantajan on huomioitava myös lii-

17 17 ketaloudelliset seikat, sillä sen on oltava myös taloudellisesti kannattava. Kustannustoiminnassa kustantajalla on hyvä olla mielessä kohderyhmä, mille sen teokset on suunnattu. Tarkkailemalla ympärillä olevia ilmiöitä ja toisaalta aiempaa menekkiä, kustantaja voi ottaa huomioon asiakkaidensa toivomuksia. (Saarinen, Joensuu & Koskimaa 2001, ) Menestyäkseen kustantaja tarvitsee uskottavuutta. Uskottavuus on asia, joka kustantajan on ansaittava. Uskottavuutta voidaan lisätä ennen kaikkea huolehtimalla sisällön luotettavuudesta sekä hyvästä ja eriytyneestä ammattitaidosta. Internetin ja muiden nopeiden medioiden maailmassa tekijänoikeuksien huomioiminen rakentaa uskottavuutta sekä lukijoiden että tekijöiden keskuudessa. Kuitenkaan nopeammat välineet eivät ole syrjäyttäneet kirjaa. Opetuksen välineenä kirja on edelleen markkinajohtaja. Myöskään kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjojen suosio ei ole vähentynyt. (Arrakoski 2004, 27,44 45.) Kirjakaupalla on Suomessa pitkä perinne. Kirjakauppa on vakiintunut maassamme 1800-luvun puolessa välissä. Tällöin kirjailijat alkoivat tehdä työtään ilman hallitsevan tukijan vaikutusta. Uusi tekniikka mahdollisti suurien nidemäärien painamisen pienemmin kustannuksin. Kirjoissa kansankieli syrjäytti latinan. Tällöin myös kustantajan, kirjapajan, kustantajan sekä kirjakauppiaan työt eriytyivät. Lukijakunta laajeni sivistyneistöstä koko kansan kattavaksi. (Hakapää 2008, ) Suomalaisella kustannustoiminnalla on myös kristillisiä juuria. Alun perin kustannustoiminnan juuret ulottuvat aina 1600-luvulle, jolloin merkittävä kustantaja oli Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi. Vuonna 1858 perustettiin Suomen kustannusyhdistys edistämään kirjallisuuden levittämistä ja julkaisemista Suomessa luvun alussa huomattavin uskonnollisen kirjallisuuden julkaisija oli pastori Henrik Renqvist, hänen julkaisunsa Huutavan ääni korvessa sekä muut teokset saavuttivat huomattavia painoksia. (Reenpää 2003, 11; Stockmann, Bengtsson & Repo 2000, )

18 Kristillinen kirja sekä kristillinen kustannustoiminta Kristilliselle kustannustoiminnalle ei ole olemassa varsinaista yleisesti hyväksyttyä määritelmää eikä aihetta ole Suomessa vielä tutkittu. Eräs tapa lähestyä käsitettä voisi olla kirkon näkökulma. Tällöin kristillisen kustantamisen voidaan ajatella olevan kirkollista peruskirjallisuutta, virsikirjoja, katekismuksia ja muita kirjoja, joita kirkko tarvitsee omaan työhönsä. Toiseksi kristillisen kirjallisuuden voidaan ajatella olevan hartauskirjallisuutta, eli kirjallisuutta joka rakentaa ihmisen omaa hengellistä elämää. Oma osa-alueensa ovat taas kristilliset tietokirjat, mitkä sisältävät tieteellisiä tutkimuksia sekä muuta asiapitoista tekstiä mikä liittyy kristinuskoon. Kristillinen lasten- ja nuorten kirjallisuus sisältää kirjoja, joiden tarkoitus on olla kristinuskoon kasvattavia ja joiden avulla lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään kristillistä arvomaailmaa. Vielä erikseen voidaan mainita kristillinen kaunokirjallisuus, mitä on kuitenkin hankala määritellä. Eräs ryhmä kristillistä kirjallisuutta on taas luonteeltaan voimakkaasti evankelioivaa ja vahvasti kristinuskoa esille tuovaa. Näiden kirjojen kenttä on moninainen. (Minna Saarelma, henkilökohtainen tiedonanto ) Kristillisen kustannusliike voi erota muista kustannusliikkeistä siten, että se tukee taustajärjestönsä toimintaa. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura haluaa julkaista sellaisia kirjoja, mitkä tukevat lähetystyötä ja mitkä auttavat lukijoita mieltämään lähetystyön tärkeyden ja synnyttävät heissä halua olla mukana lähetystyössä. Suomessa on usein kristillisen kustannusliikkeen taustalla jokin yhteisö. Myös herätysliikkeillä on omaa kustannustoimintaa. Varsinaisten kristillisten kustantajien ohella Suomessa on paljon kustantajia, jotka muun tuotantonsa ohella julkaisevat myös kristillistä kirjallisuutta. Suuretkin kustantamot julkaisevat kristillistä kirjallisuutta. Ne tekevät sitä kuitenkin valikoidummin ja painottavat enemmän sellaista kristillistä kirjallisuutta, mikä tuottaa mahdollisimman hyvin. Suomessa kristillisillä kustantajilla on oma yhteistyöelin nimeltään kristilliset kustantajat. Näille kustantajille on tyypillistä sellainen tuotanto, joka valtaosin on kristillisestä maailmankatsomuksesta nousevaa. (Minna Saarelma, henkilökohtainen tiedonanto )

19 19 Kristillisellä kirjalla on epäilemättä ollut tärkeä merkitys, ei vain kirkollemme, vaan myös tapakulttuurille Suomessa. Kirja on ollut eräänlainen tukipylväs läntisessä kirkkoperinteessä jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Uskonpuhdistuksen myötä taas muodostui ajatus siitä, että jokaisen on ymmärrettävä mihin uskoo. Omaan, luterilaiseen kirkkokulttuuriimme on vaikuttanut eniten ehkä Lutherin Vähä katekismus. Se oli aikanaan ensimmäisiä kirjoja, joiden avulla tavallinen kansanihminen opetteli lukemaan. Katekismuksen rinnalla tärkeä kansankirja oli virsikirja. Raamattu yleistyi kansan kirjana vasta myöhemmin. Luterilaisilla peruskirjoilla oli aikanaan merkitys ihmisten maailmankuvan muodostumisessa, elämän ymmärtämisessä sekä käsityksen luomisessa siitä mikä on oikeaa ja väärää. Herätysliikkeiden ansiosta kristillisen kirjallisuuden taso nousi 1800-luvulla ja sen käytetty alue laajeni. Herätyksellä oli merkitys lukemismotivaation kasvussa. Enää ei kirjoja luettu pelkästään sisältä, vaan myös sisältöön haluttiin syventyä ja se haluttiin omaksua. Hartauskirjallisuuden yleistyminen 1800-luvulla antoi myös uudenlaisen mahdollisuuden suoraan yhteyteen myös Euroopan hengelliseen elämään. Nykyään seurakunnilla on monenlaisia kirjoja, joita ne tarvitsevat käytännön työssä. Sen lisäksi on teologisia perusteoksia ja teologisia julkaisusarjoja, kirkkokäsikirjoja, virsikirjoja sekä erilaisia virallisjulkaisuja. (Laasonen 2000, 14 15; Tiensuu 2000, 25; Nuorteva 2000, ) Toisin kuin Suomessa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kristillinen kirjallisuus rakentuu yleensä julkisuudesta tunnettujen kirjoittajien ja suurien menestyskirjojen varaan. Yhdysvalloissa kristillistenkin kirjojen osalta kustantajat odottavat löytävänsä suuren menestyskirjan, josta saa mahdollisimman hyvän tuoton. Viime vuosina Yhdysvalloissa onkin julkaistu muutamia tällaisia kirjoja. Yhdysvalloissa pohditaankin, onko tällainen isojen vetonaulojen odottaminen hyväksi kristilliselle kustannustoiminnalle. Yhdysvaltojen kirjamarkkinoilla pärjäävät pääasiassa kristilliset elämäntapa kirjat. Yhdysvalloissa haasteena on julkaista kirjoja, joiden suosio perustuu laatuun eikä suosittuun kirkkoon tai televisio ohjelmaan. Myös Isossa-Britanniassa kristilliset kirjat liitetään usein tunnettuihin pastoreihin tai kirkkoihin. Isossa-Britanniassa kristillisten kirjojen myyntiä tapahtuu laajemmassa skaalassa kuin Suomessa. On sellaisia kristillisiä kirjakauppoja, mitkä ovat suunnattu liberaalimmin ajatteleville kristityille ja on Roomalais- katolisia kirjakauppoja. Toisin kuin Suomessa Isossa-Britanniassa kus-

20 20 tantajan logo on tärkeä asia ja jo se kertoo lukijalle kirjan sisällöstä. (Smietana 2007, 44 47; Bartholomew 2006, 1 2.)

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen Missio Rasti 1. Kirkon uusi lähetyksen peruslinjaus on nimeltään Yhteinen todistus. Kuinka monta lähetysjärjestöä kirkossamme toimii? A. Kaksi B. seitsemän C. yhdeksän Mene puhelimellasi osoitteeseen www.sakasti.evl.fi/yhteinentodistus

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN

KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE Helmikuu 2013 Lähetystyö Tutkimustapa Tutkimuksen teki Radio Dei yhteistyössä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Kysely osoitettiin sähköpostin välityksellä 6 100

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Ehkä et näe kaikkia MAHDOLLISUUKSIA! Herätysvinkit tarjoaa @Someleontti Saa kuvata & somettaa! Viestintätyyli: Lulu Manhattan HENKILÖ

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot