ISSN DOKUMENTTI. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISSN 1456-0852 2005 DOKUMENTTI. ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta"

Transkriptio

1 ISSN DOKUMENTTI ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta

2 D o k u m e n t t i ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2005

3 D o k u m e n t t i ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2005 Sisällys: Hyvät kollegat, Erkki Anttonen...2 Monta kertaa kaupunkiin - Kuvia suomalaisesta kaupungista, Riikka Haapalainen ja Elina Heikka...3 Elämää Nallenpolulla - Tapiolan ateljeetalo 50 vuotta, Erkki Anttonen...4 Julkaisuseminaari, Erkki Anttonen...7 Kirjankuvituksen huippu saavutetaan 1700-luvulla - alkuperäisgrafiikkaa Helsingin yliopiston kirjastossa, Sirkka Havu...8 Varhaismodernia luokittelun filosofiaa, Anne Aurasmaa...11 Ateneumin kokoelmaluetteloiden kehitys, Irmeli Isomäki...12 Porin taidemuseon julkaisutoiminta , Esko Nummelin...16 Kyselytutkimus Albert Edelfelt -juhlanäyttelyn julkaisusta, Riitta Ojanperä...19 Kommentti Albert Edelfelt -luettelon kyselytutkimukseen, Timo Huusko...21 webhaku, Tellervo Yli-Hallila...23 Mediataiteen arkistointistrategiasta, Perttu Rastas...24 KKA yhteystiedot...27 Kuvataiteen keskusarkiston ja Valtion taidemuseon kirjaston tutkijapalvelu sekä kuvapalvelu on suljettu joulunaikaan ISSN Dokumentti on Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston julkaisu, joka postitetaan ilmaisjakelulehtenä sidosryhmille. Dokumentti ilmestyy kerran vuodessa ja vuodesta 1998 alkaen myös sähköisenä versiona (ISSN ) Kuvataiteen keskusarkiston www-sivuilla Toimittaja Erkki Anttonen sähköposti Kansi, taitto ja kuvankäsittely Pirje Mykkänen Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto Kannen kuva: Markku Keräsen ateljeen vesipiste. Kuva Susanna Heiska/KKA Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu Helsinki puh DOKUMENTTI

4 HYVÄT KOLLEGAT Hyvät kollegat Erkki Anttonen tutkija, lehden toimittaja Kulunut vuosi on ollut touhukasta aikaa Kuvataiteen keskusarkistossa. Kaiken hiljaisen arkistotyön ohessa olemme saaneet päätökseen - tai ainakin lähes päätökseen - eräitä pitkäaikaisia projekteja, jotka näkyvät myös ulospäin täältä arkistojen uumenista. Dokumentti-lehti on ollut samoin jo kymmenen vuoden ajan yksi keskusarkiston kanavista kertoa toiminnastamme ulkomaailmalle. Käsissä on siis 10-vuotisjuhlanumero, mikä on saavutus sinänsä. Niin se aika rientää ja vuodet vierivät! Kesäkuussa julkaistiin Monta kertaa kaupunkiin - Kuvia suomalaisesta kaupungista -sivusto internetissä (www. montakertaakaupunkiin.fi), tosin osittain keskeneräisenä tekijänoikeuslainsäädännön viiveiden johdosta. Valtion taidemuseo käynnisti hankkeen vuonna 2002, ja sitä johti Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys yhdessä KKA:n kanssa. Lisäksi mukana oli useita muita taidemuseoita, kuten Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Turun taidemuseot sekä Wäinö Aaltosen Museo. Kolmivuotinen projekti sai aineistojen digitointiin ja multimediatuotantoon avustusta OPM:n tietoyhteiskunta-ohjelmasta. Verkkosivusto tarjoaa tällä hetkellä käyttäjilleen yli kaupunkiteemaan liittyvää taideteoskuvaa, satoja dokumenttivalokuvia ja urbaaneja tekstejä suomeksi ja englanniksi. Ensi vuoden helmikuun 15. päivänä sivusto on tarkoitus julkaista koko laajuudessaan, jolloin se sisältää yli teoskuvaa, eli huomattavan otoksen kaupunkiaiheisia taideteoksia maamme taidemuseoista. Jo nyt, osittain keskeneräisenäkin, Monta kertaa kaupunkiin -sivusto valittiin MINDTREK Grand Prixin viiden finalistin joukkoon, vaikka ei voittanutkaan pääpalkintoa tällä kertaa. MINDTREK-kilpailussa palkitaan vuosittain Suomen parhaita digitaalisia tuotantoja. Finaaliin valinnan perusteluina todettiin mm.: Työ toteuttaa hienosti kaikki digitaalisen median ideat. Runsas, taidolla koottu ja hiottu sisältö, dynaaminen kulttuuripaketti, hienosti taideteosten ympärille koottu on-line työ. Eteneminen assosiaatioiden myötä on palkitsevaa ja samalla sivistävää. Arkiston puolesta kiitokset kaikille yhteistyömuseoille! Tänä syksynä valmistui vuoden intensiivisen työskentelyn tuloksena myös kirjaston uusi -webhakutietokanta. Nyt Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmat ovat viimein kaikkien haettavana internetissä (ks. tästä tarkemmin jäljempänä tässä lehdessä). Sekä Monta kertaa kaupunkiin -projektin Wandoraaineistonhallintajärjestelmän että -tietokannan ohjelmoinnista on vastannut Gripstudios Interactive Oy. Lokakuussa keskusarkisto organisoi yhdessä VTM:n julkaisutyöryhmän kanssa valtakunnallisen, ensisijaisesti taidemuseoiden henkilökunnalle tarkoitetun Taidemuseoiden julkaisutoiminta -seminaarin. Aihe herätti kiinnostusta ja osanottajia oli runsaasti. Mielenkiintoiset esitelmät nostattivat myös keskustelua osallistujien keskuudessa. Yhden päivän seminaarissa ehdittiin kuitenkin vain hieman raapaisemaan pintaa tästä laajasta teemasta, joten suunnitelmissamme on järjestää myöhemmin eräänlainen syventävä jatkoseminaari aiheesta. Dokumentti-lehti julkaisee tässä numerossa lyhennelmät osasta seminaarin esitelmiä. Marraskuussa ilmestyi uusin kirja, Elämää Nallenpolulla - Tapiolan ateljeetalo 50 vuotta, arkiston julkaisusarjassa (no: 11). Siinä tarkastellaan Nallenpolun taiteilijatalon syntyvaiheita ja sen 50-vuotista historiaa. Kirja liittyy omalla tavallaan samaan tematiikkaan kuin sarjassa viime vuonna ilmestynyt Taiteilija kuvassa -julkaisu, sillä molemmissa kartoitetaan ja pohditaan taiteilijoiden työtilaproblematiikkaa. Julkaisuun liittyy lisäksi keskusarkiston kokoama Nallenpolun rakennusta ja sen elämää esittelevä näyttely Ateneumin uudessa Taka-ajatus -tilassa. Kuvataiteen keskusarkisto toivottaa teille kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 2 DOKUMENTTI 2005

5 MONTA KERTAA KAUPUNKIIN - KUVIA SUOMALAISESTA KAUPUNGISTA Monta kertaa kaupunkiin - Kuvia suomalaisesta kaupungista Riikka Haapalainen vastaava museolehtori, KEHYS Näyttelytoiminnasta museomaailmassa on yli sadan vuoden kokemus, mutta yhteistyössä toteutettavien verkkosivustojen tuotantorakenteita ollaan vasta luomassa. Kuvataiteen keskusarkisto ja Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys lähtivät yhdessä leikkiin, jossa Kehyksen multimedia- ja verkkokokemus yhdistettiin KKA:n digikuva- ja tietojärjestelmätuntemukseen. Verkkosivusto on suomalaisten taidemuseoiden tähän mennessä mittavin sisältötuotantohanke. Projektin yhteistyömuseot eri puolilta Suomea ovat aktiivisesti osallistuneet sisältötuotantoon kirjoittamalla ja tarjoamalla kokoelma-aineistojaan digitoitaviksi. Kolmivuotinen hanke on saanut aineistojen digitointiin ja multimediatuotantoon avustusta opetusministeriön tietoyhteiskunta-ohjelmasta. Aihe täsmentyi suomalaiseksi kaupungiksi, sekä kaupungistumisen historiana että koettuna kaupunkilaisuutena. Ei vain ainoastaan kaupunkimaisemia vaan kaupunkinäkökulma moninaiseen kuvastoon ja kaupunki eri medioiden kautta esitettynä: kuvataiteen kautta välittyvän kaupunkikuvan peilausta muihin representaatioihin. Sisältötuotannon päämääränä oli hakukelpoinen digitaalinen massa-arkisto sekä sitä hyödyntävät käsikirjoitetut osuudet. Kaupunkia haluttiin kuvata sekä historiallisesti että kokemuksena, mitä kautta syntyi ajatus kahdesta käsikirjoitetusta reitistä, lineaarisesta ja assosiatiivisesta. Kaupunkeja ajassa -osiossa tarkastellaan yhä uudelleen ja aina uusin painotuksin tapahtunutta kaupungistumista historiallisesti, kun taas tunnereitin metrokartalla tapaillaan kaupunkikokemusta assosiatiivisesti kuvia ja tekstejä yhdistellen. Kaikkien yhteistyökumppaneiden kokoelmia haluttiin digitoida ja esittää, mutta muuten yhteistyö rakentui hankkeen kuluessa, museokohtaisesti mielenkiinnon ja resurssien mukaan. Sivuston käyttäjälle aihekarttateknologia (topic map) tuottaa loputtoman tiheää aiheiden välistä polustoa, jossa voi seikkailla - ja eksyä - linkkejä klikkaillen. Taidehistoriaa tuntemattomalle tai laiskalle hakijalle sivusto on palkitseva, sillä aineisto tulee intensiivisesti käyttäjää vastaan. Minkä tahansa kuva- tai tekstilinkin klikaten avautuu tuloslistoja, joista voi jatkaa kiertomatkaa. Meille tekijöille koko hankkeen eräänä tavoitteena oli luoda museoiden digitaaliseen sisältötuotantoon ohjeistuksia sekä rakentaa sellaista teknologista ja sosiaalista infrastruktuuria, jolla museoiden jatkuva sisältötuotanto olisi yleisölähtöistä ja kustannustehokasta. Sen rinnalla että Museo Suomen tapaisissa hankkeissa kehitetään teknologiaa suurten aineistojen automaattiselle saataville saattamiselle, tarvitaan arjen museotyöhön työkaluja sisältöpainotteiseen julkaisuun. Mikäli kehitystyölle olisi varoja, monet Kaupunki-hankkeen ratkaisut, esimerkiksi Wandoran ja Iconclassin osalta ja ylipäänsä hankkeessa syntynyt tietotaito, voisivat johtaa käytännöllisiin sisältötuotannon työkaluihin, joilla museot voisivat helposti julkaista aineistojaan ja niistä karttunutta tietämystä. Toiveenamme on, että Kaupunki-hanke jäisi pysyväksi hyödyksi resurssivajetta poteville museoille. Osa kestoratkaisua odottavista tulevaisuuden kysymyksistä ovat museoille kalliit tekijänoikeudet. Taidemuseoiden verkkohankkeissa tilanne on ollut hämmentävä, sillä toisaalta virallinen tahto on ollut saada kulttuuriperintöä verkkoon. Kaupunkihankkeen tekijänoikeusmaksujen rahoitusta ryhdyttiin ratkomaan vanhan ja uuden lain hankalassa välivaiheessa, niin että sivuston julkaiseminen viivästyi. Projektin yhteistyömuseoita olivat: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Jyväskylän taidemuseo, Kuopion taidemuseo, Oulun taidemuseo, Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo, Museovirasto, Suomen rakennustaiteen museo ja Suomen valokuvataiteen museo. Elina Heikka erikoistutkija, KKA Monta kertaa kaupunkiin -webbisivu löytyy ennen virallista julkaisua osoitteesta DOKUMENTTI

6 ELÄMÄÄ NALLENPOLULLA - TAPIOLAN ATELJEETALO 50 VUOTTA Elämää Nallenpolulla - Tapiolan ateljeetalo 50 vuotta Erkki Anttonen Tapiolan asuntoalueella Espoossa Helsingin kainalossa on viheralueiden ja korkeiden kerrostalojen keskellä pitkä matala rakennus. Erikoista tässä talossa on harvinaisen suuret ikkunat. Taiteilijakolhoosiksi voisi leikillisesti nimittää Tapiolan taiteilijataloa, sillä asukkaiden nimiluettelo on todella edustava leikkaus suomalaisen taiteen alalta: maalarit Yrjö Verho, Pentti Melanen, Olavi Valavuori, Helge Dahlman, kuvanveistäjät Heikki Konttinen ja Raimo Utriainen kuuluvat esimerkiksi talon asukkaisiin. Warkauden Lehden artikkeli Tapiolan taiteilijakolhoosista ja siellä asuneesta kuvanveistäjä Heikki Niemisestä on kirjoitettu syksyllä 1963, kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun talo valmistui ja ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne. Kyseinen rakennus on ensimmäinen Suomen Taiteilijaseuran toimesta pystytetty ateljeerivitalo taiteilijoille. Se kohosi Tapiolan Nallenpolulle 1955 arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnittelemana. Hän on soveltanut siinä Suomessa tällöin vielä harvinaista moduuleihin perustuvaa kokonaisratkaisua. Rakennus käsittää kaikkiaan kymmenen ateljee-asuntoa, joista kuusi on suurempia perheasuntoja ja loput pienempiä, lähinnä taiteelliseen työskentelyyn tarkoitettuja tiloja, missä asumismahdollisuudet ovat rajoitettuja. Heikki Konttisen ateljee Nallenpolulla, n Kuva Heikki Nieminen. Heikki Niemisen arkisto Nallenpolun ateljeetalo lintuperspektiivistä, etualalla pohjoispäädyn ateljeet. Kuva Heikki Havas. Asuntosäätiön arkisto. Nallenpolun ateljeetalo valmistui huutavaan tarpeeseen, sillä 1950-luvulla taiteilijoilla oli suuri pula kunnollisista työtiloista. Se helpotti osaltaan hieman pääkaupunkiseudun tilatarvetta, ja myöhemmin vastaavia rakennuksia pystytettiin lisää niin Helsinkiin kuin muualle Suomeenkin. Vuosien mittaan Nallenpolun tiloissa on asunut ja työskennellyt lukuisia maalareita, kuvanveistäjiä ja graafikkoja. Edellä mainittujen taiteilijoiden lisäksi heitä ovat mm. Erkki Koponen, joka oli yksi ateljeetalon keskeisistä puuhamiehistä, sekä Anitra Lucander, Unto Koistinen, Kauko Räsänen, Erik Enroth, Erkki Hervo, Ernst Mether-Borgström, Nina Terno, Kimmo Pyykkö, Kari Juva, Laila Pullinen, Aarno Salosmaa, Martti Aiha, Osmo Valtonen, Pekka Kauhanen, Marjatta Hanhijoki, Markku Keränen, Pekka Jylhä, Tapani Mikkonen, Päivi Siren, Liisa Heikkilä ja Petr Rehor. Tapiolan ateljeetalon valmistumisesta tuli marraskuussa kuluneeksi 50 vuotta, minkä johdosta Kuvataiteen keskusarkisto on julkaissut yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön ja Suomen rakennustaiteen museon kanssa kirjan rakennuksesta. Siinä 4 DOKUMENTTI 2005

7 ELÄMÄÄ NALLENPOLULLA - TAPIOLAN ATELJEETALO 50 VUOTTA Pekka Kauhanen ja Outi Pienimäki ateljeepalaverissa, keskellä Kauhasen Kuusi ja viisi kättä -veistos, Kuva Petri Virtanen/KKA tarkastellaan Nallenpolun taiteilijatalon syntyvaiheita ja historiaa sekä luodaan katsaus ateljeetalojen rakentamiseen Suomessa yleisemminkin. Myös rakennuksen arkkitehtuuria ja sen merkitystä Blomstedtin suunnittelijan uralla pohditaan erillisessä artikkelissa. Tämän lisäksi kirjassa esitellään Nallenpolulla asuneita ja asuvia taiteilijoita sekä heidän elämäänsä ja taiteellista työskentelyään siellä. Runsaasti kuvitetun teoksen on kustantanut Kustannus Oy Taide. Tapiolan ateljeetalon 50-vuotisjuhlaan ja juhlakirjan julkaisuun liittyy lisäksi rakennusta ja sen elämää esittelevä näyttely Ateneumin uudessa Taka-ajatus -tilassa. Se on avoinna huhtikuun loppuun Kirjan julkistamisen ja näyttelyn avajaisten yhteydessä 22. marraskuuta 2005 Ateneum-salissa järjestettiin myös kuvataiteilijoiden työtiloja pohtiva Tilaa taiteelle -seminaari. Pentti Melanen perheineen Nallenpolun ateljeekodissa Kuva Otso Pietinen. Asuntosäätiön arkisto DOKUMENTTI

8 ELÄMÄÄ NALLENPOLULLA - TAPIOLAN ATELJEETALO 50 VUOTTA Heikki Konttinen (oik.) ja Pentti Melanen (vas.) kalastavat Otsolahdella, Kuva Heikki Nieminen. Heikki Niemisen arkisto. Arjen ohjelmointia Päivi Sirénin perheessä. Alla lasten Ilmarin ja Auran neulomat lapaset. Kuva Susanna Heiska/KKA 6 DOKUMENTTI 2005

9 Julkaisuseminaari Erkki Anttonen Keskusarkisto järjesti valtakunnallisen Taidemuseoiden julkaisutoiminta -seminaarin Kiasman seminaaritilassa yhdessä Valtion taidemuseon julkaisutyöryhmän kanssa. On oikeastaan hämmästyttävää, että museoiden julkaisutoimintaa ei ole pohdittu tai tarkasteltu laajemmin juuri missään yhteyksissä maassamme, vaikka museot ovat tuottaneet ja kustantaneet erilaisia painotuotteita reilusti yli sadan vuoden ajan. Taidemuseoiden tyypillisiä julkaisuja ovat olleet kokoelma- ja näyttelyluettelot, joissa on esitetty perustiedot esillä olevista taideteoksista. Varhaisista, puhtaasti teosluettelo-tyyppisistä painatteista on vähitellen siirrytty yhä paksumpiin, myös tutkimuksellisia artikkeleita sisältäviin opuksiin, vaikka pienimuotoisempiakin näyttelyluetteloita yhä tuotetaan. Useimmiten kysymys on taloudellisista resursseista kun tehdään päätöksiä museon julkaisupolitiikasta. Joka tapauksessa painotuotteiden merkitys on aina vaan kasvanut huolimatta internetistä ja muista digitaalisen median luomista uusista mahdollisuuksista. Tätä osoittaa sekin, että parin viime vuosikymmenen aikana monet taidemuseot ovat alkaneet tuottaa omia julkaisusarjojaan. Itse asiassa maamme taidemuseot ovat varmaankin kokonaisuutena suurin kuvataiteeseen liittyvää kirjallisuutta julkaiseva instituutio Suomessa. Seminaaripäivä alkoi keskusarkistonjohtaja Ulla Vihannan avauspuheenvuorolla, minkä jälkeen kirjastonhoitaja Sirkka Havu Helsingin yliopiston kirjastosta loi katsauksen vanhaan eurooppalaiseen kirjankuvitukseen aina 1400-luvulta lähtien. Esityksen painopiste oli 1700-luvun kuvituksissa, mutta samalla nähtiin hieno kuvakavalkaadi HYK:n omistamista vanhoista kuvitetuista kirjoista aina Anton Kobergerin julkaisemasta Nürnbergin Raamatusta (n. 1460) François Boucher n kuvittamiin Ovidiuksen Metamorfooseihin ja William Hogarthin satiirisiin kaiverruksiin. Tämän jälkeen FT Anne Aurasmaa Helsingin yliopistolta esitelmöi varhaisista museoaiheisista julkaisuista ja luokittelun filosofiasta, joka heijasteli lukujen maailmankuvaa. Esimerkiksi Raamattu oli myös luokittelun kannalta ajan keskeisiä auktoriteetteja, mutta kuriositeettikabinetit, joihin taideteoksiakin aluksi kerättiin, järjestettiin usein ilmentämään maailmankaikkeuden neljään elementtiin perustuvaa rakennetta. Aamupäivän lopuksi VTM:n kirjaston kirjastonhoitaja Irmeli Isomäki loi katsauksen Ateneumin kokoelmaluetteloiden kehitysvaiheisiin. Tämäntyyppistä historiallista kartoitusta ei aikaisemmin ole tehty, ja laajasta aiheesta voisi varmaankin jatkossa kehittää monenlaisia kiinnostavia näkökulmia esimerkiksi museon kokoelmanhallintakäytäntöihin. Seminaarin alkupuolella keskityttiin siis pääasiallisesti museojulkaisujen historiallisiin taustoihin. Isomäen esitys päättyi Valtion taidemuseossa tänä päivänä käytössä olevaan teoskokoelmien hallintajärjestelmään eli atk-pohjaiseen Muusaan. Siten se toimi eräänlaisena siltana iltapäivän esitelmille, joissa pohdittiin enemmänkin nykypäivän julkaisuproblematiikkaa. Aluksi Kiasman intendentti Marja Sakari loi katsauksen ARS-näyttelyiden luetteloiden kehitysvaiheisiin alkuaikojen suppeista teosluetteloista nykyisiin artikkelipainotteisiin ja paljon informaatiota sisältäviin opuksiin. Salon taidemuseon johtaja Laura Luostarinen kertoi museonsa julkaisupolitiikasta ja niistä erilaisista ratkaisumalleista, joilla suhteellisen pienellä määrärahalla toimiva museo voi harjoittaa julkaisutoimintaa. Samoja kysymyksiä pohti myös Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin, joka esitteli museonsa poikkeuksellisen laajamuotoista ja monipuolista julkaisutarjontaa. Hän sitoi kirjojen ja luetteloiden kustantamisen muuhun museotoimintaan ja pohti museolaitoksen roolia sivistyspääoman tuottajana suhteessa taloudellisen tuloksellisuuden vaatimuksiin. Amanuenssi Timo Huusko Ateneumin taidemuseosta esitteli tämän jälkeen kahta museossa tehtyä yleisökartoitusta, viime vuoden Edelfelt-näyttelyyn liittyvien julkaisujen lukijatutkimusta ja Kokoelmat verkkoon -käyttäjätutkimusta. Päivän lopuksi kirjastonhoitaja Tellervo Yli-Hallila Valtion taidemuseon kirjastosta esitteli uuden ja kertoi sen eri hakuominaisuuksista. Seuraaville sivuille on koottu joitakin lyhennelmiä näistä seminaarin esitelmistä. DOKUMENTTI

10 Kirjankuvituksen huippu saavutetaan 1700-luvulla - alkuperäisgrafiikkaa Helsingin yliopiston kirjastossa Sirkka Havu kirjastonhoitaja, Helsingin yliopiston kirjasto Diana kylvyssä nymfiensä kanssa. Metsästäjä Aktaion yllättää jumalattaren, Diana rankaisee Aktaionia tirkistelystä muuttamalla tämän hirveksi. François Boucher n kuvitusta, kaiverrus Augustin de Saint-Aubin. Ovidius, Les Métamorphoses d Ovide gravées sur les desseins... Paris: Basan & Le Mire, 1700-luku. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat. Helsingin yliopiston kirjaston historialliset kokoelmat ovat, etenkin 1700-luvulta, erittäin korkeatasoiset. Kokoelmien loistokkuus ilmenee muun muassa siinä, että monista teoksista kirjastoon on päätynyt niin sanottu ruhtinaspainos, Prachtexemplar, joka usein sisältää myös hienoa kuvitusta. Kokoelmien yläluokkainen taso on seurausta Turun palosta (1827). Palon tuhottua Turussa sijainneen kirjaston kokoelmat lähes täydellisesti ja yliopiston muutettua Helsinkiin, alkoi kirjastoon virrata kirjalahjoituksia eri puolilta Eurooppaa. Arvokkaimmat kokoelmat saatiin Pietarista, josta tuli kymmeniä tuhansia niteitä länsimaista kirjallisuutta. Pietarilaisten lahjoitusten joukosta erottui kaksi kulttuurihistoriallisesti erittäin kiinnostavaa kokonaisuutta: Pietarin tiedeakatemian lahjoitus (4.000 nidettä) ja Paul Alexandroffin ( ), suuriruhtinas Konstantin Pavlovitšin luonnollisen pojan lahjoitus ( nidettä). Tiedeakatemian lahjoitukseen sisältyneet laajimmat kirjastokokonaisuudet olivat Kuurinmaan herttuoiden kirjasto ja puolalais-liettualaisen Radziwillien ruhtinassuvun kirjasto. Sivusta-adjutantti Paul Alexandroffin lahjoitus sisälsi kaksi keisarillista palatsikirjastoa: Hatšinan palatsin ja Marmoripalatsin kirjastot. Kumpikin kirjasto oli syntynyt osana Katariina Suuren ohjelmaa kerätä länsimaisia kokoelmia Venäjälle. Helsingin yliopiston kirjaston kulttuurihistoriallisten peruskokoelmien ohella kirjastossa on useita erikoiskokoelmia, joista 1700-luvun kirjankuvituksen ja alkuperäisgrafiikan kannalta merkittävin on Monrepos n kartanon kirjasto. Puupiirroksista kuparikaiverrusliitteisiin ja 1700-luvun etsattuihin vinjetteihin Kirjankuvituksen tutkimus liittyy läheisesti kirjallisuudentutkimukseen, sillä parhaimmillaan kuvitus tukee tekstin tietosisältöä tai tulkitsee sitä. Taide- ja kirjallisuushistoriallisesti mielenkiintoisinta on kaunokirjallisuuden kuvitus. Tietokirjallisuudessa kuvien ensisijainen 8 DOKUMENTTI 2005

11 tehtävä on selventää ja lisätä tekstin välittämää informaatiota. Varhainen painettu kuvitus toteutettiin puupiirrostekniikalla. Puupiirros kehittyi Alppien etelä- ja pohjoispuolella eri tavoin; jykeviä, täyteläisiä ja staattisia pohjoisia kuvia vastasivat etelässä keveät, sulavat viivapiirrokset. Saksassa hienoimpia kuvitettuja kirjoja julkaisi nürnbergiläinen Anton Koberger ja Italiassa venetsialainen Aldus Manutius. Puupiirrokset olivat yleensä signeeraamattomia. Puupiirroksen suurin mestari, Albrecht Dürer kuitenkin signeerasi monogrammillaan aina teoksensa. Dürer myös yhdisti pohjoisen tradition Italian renessanssin saavutuksiin, perspektiiviin ja muodon plastiseen hallintaan. Helsingin yliopiston kirjaston Monrepos n kokoelmaan kuuluvat Dürerin taideteoreettiset julkaisut, 1520-luvulla postuumisti ilmestyneet Underweisung der Messung ja Vier Bücher von menschlicher Proportion. Tieteellisessä kuvituksessa siirryttiin jo 1500-luvulla tarkkaan kuparikaiverrukseen, ja 1600-luvulla kuparikaiverrus syrjäytti kuvitusmetodina vähitellen puupiirroksen kokonaan. Puupiirrosta käytettiin enää vain kansalle tarkoitetuissa hartaus- tai opaskirjoissa. Syväpainoa edellyttävät kuparikaiverrukset painettiin tekstin kanssa eri aikaan, ja ne liitettiin kirjaan erillisinä kuvaliitteinä. Kustannusten minimoimiseksi yhteen kuvaan sijoitettiin mahdollisimman paljon tekstin eri kohtia selventäviä kuvia. Tavaksi tuli keskittää allegoriset, tekstiä tulkitsevat kuvat teoksen alkuun, niin sanottuun frontispiisiin. Frontispiisi lisättiinkin 1600-luvulla useimpiin kirjoihin, tai ainakin osaan painoksen kirjoista. Frontispiisi oli barokin luomus, se sopi myös täydellisesti barokin maailmankuvaan. Frontispiisi ei ollut pelkkää tekstin kuvitusta, se oli pikemminkin tekstin merkityksiä heijastava tai tulkitseva peili tai portti, jota kautta siirryttiin toiseen todellisuuteen luvun frontispiisin suurin mestari oli Plantin-Moretus kustantamolle työskennellyt Peter Paul Rubens. Keveiden vinjettien vuosisata 1700-luvulle tultaessa graafiset tekniikat hallittiin jo erinomaisesti ja kuvittajat saattoivat luottaa hyvin koulutettuihin kaivertajiin. Tyylillisesti kirjankuvitus oli edellistä vuosisataa kevyempää ja ilottelevampaa. Barokin raskaat muodot sekä vaalenivat että yksinkertaistuivat. Vuosisadan puolenvälin jälkeen kirjankuvituksessa alkoi myös näkyä selkeä uusklassinen estetiikka. Lawrence Sternen teos Tristram Shandy oli kirjoitettu kuvitetuksi romaaniksi, ja se innosti useita Sternen oman ajan taiteilijoita. Tuotteliaimpiin englantilaisiin kuvittajiin kuuluneen Thomas Stothardin ( ) Tristram Shandyn tulkintaa. Stothard kaiversi itse kuvalaattansa. Lawrence Sterne, Tristram Shandy. London: Harrison and Co Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat. DOKUMENTTI

12 Kirjataiteesta tuli yksi vuosisadan hienostuneimmista harrastuksista, ja Euroopan hoveissa Versaillesista Pietariin harrastettiin kirjanpainamista. Versaillesin hovin vaikutus eurooppalaiseen kirjataiteeseen oli näkyvä, ja parhaimmilla ranskalaisilla kuvittajilla oli ylhäisiä suosijoita hovissa. Jean-Baptiste Oudry kuului Ludvig XV:n puolison Marie Lezsczynskan suosikkeihin. Oudry kannatti kuningattaren tavoin fysiokraattista yhteiskuntakäsitystä, ja hänen kuvituksistaan heijastuu luonnon ja maaseudun idealisointi. Ludvig XV:n rakastajatar Mme Pompadour taas suosi libertiinin seurapiirielämän kuvaajia Charles Eisenia ja François Boucher ta. Lähellä hovia liikkui myös muun muassa Bourbonin kuningashuonetta vinjeteillään kunnioittanut Pierre-Philippe Choffard. Kirjankuvitustyylit kuitenkin vaihtelivat Euroopan maissa suuresti heijastaen omalta osaltaan kansallisissa kulttuureissa jo 1700-luvulla selvästi havaittavia eroavuuksia. Kuvataiteen tavoin myös kuvitus dokumentoi kulttuuriympäristöään hämmästyttävän tarkasti. Tämän kuvataiteelle tyypillisen kyvyn on todennut myös Hermann Broch. Teoksessaan Unissakulkijat 3 hän toteaakin: Kuvataiteella on niin omituinen etusija historiasssa! [ ] sen kyky luonnehtia jotain aikaa on suurempi kuin minkään muun taiteen alan. Kuvataideteos kestää halki vuosituhanten, se ilmentää omaa epookkiaan ja sen tyyliä. Saksalaisessa kuvituksessa korostui pikemminkin porvarillinen kodikkuus ja tunteellisuus, Empfindsamkeit, kuin yläluokkainen ylellisyys, joka oli niin tyypillistä ranskalaiselle kuvitukselle. Vuosisadan huomattavimpia saksalaisia kuvittajia olivat Salomon Gessner, Daniel Nikolaus Chodowiecki ja Johann Heinrich Ramberg. Salomon Gessner, kuvataiteilija ja antikisoivien idyllien runoilija, omaksui vinjettiensä aiheet antiikin maailmasta, sijoittaen unenomaiset dolce far niente -vinjettinsä saksalaiseen maisemaan. Englantilainen kuvitustaide alkoi kehittyä vasta 1700-luvulla, ja varsinaisesti englantilaisen kuvitustyylin perustajana pidetään taiteilija William Hogarthia, joka kuvasi tarkoin englantilaista elämää 1700-luvulla. Hogarthin ensimmäinen kuvitustyö oli Samuel Butlerin Cromwellin kannattajia ivaava satiiri Hudibras. Hogarth ei ollut ensisijaisesti kirjankuvittaja, mutta on paljolti hänen ansiotaan, että Englannissa kehittyi omintakeinen kirjankuvitustyyli. Muita tyypillisesti englantilaisia kuvittajia olivat taiteilijat Isaac Taylor, Thomas Kirk ja Thomas Stothard. Stothard oli tuotteliain 1700-luvun lopun englantilainen kuvittaja, hän oli myös taiteilijana aikalaistensa suuresti arvostama. Stothardin tyylissä on piirteitä ranskalaisesta rokokoosta, vaikkakin se on huomattavasti jäykempää ja pidättyvämpää. Eniten kirjankuvitusta uudistanut englantilainen on Thomas Bewick. Hän kehitti uudenlaisen puupiirrosmetodin, puukaiverruksen eli xylografian, jossa kuva kaiverretaan puun katkaisupintaan, ei halkaisupintaan. Helsingin yliopiston kirjaston rikkaat kokoelmat tarjoavat mahdollisuuden tarkastella laajasti eurooppalaista kirjankuvitusta. Kuvitus välittää jotain erittäin olennaista ja konkreettista Euroopan 1700-luvun aate- ja kulttuurihistoriasta, siinä heijastuvat yleiseurooppalainen antiikki-innostus ja orientalismi, Ranskan johtava asema taideelämässä, saksalainen porvarillisuus ja haikeus, sekä englantilainen maaseutuelämä, talonpoikaisuus, uustunteellisuus ja satiiri. Kaikki tämä myös esteettisesti nautittavassa muodossa. 10 DOKUMENTTI 2005

13 Varhaismodernia luokittelun filosofiaa Anne Aurasmaa amanuenssi, Helsingin yliopisto, taidehistorian oppiaine Museoaiheisen julkaisutoiminnan käsite on hankala aikana, jolloin itse museon käsitekään ei oikein ole muotoutunut. Puhuttaessa keräilystä 1500-luvun lopulta 1700-luvun alkupuolelle yksi luokittelun keskeisiä auktoriteetteja on Raamattu. Taidekirjoittelu on tärkeältä osin taiteilijaelämäkertoja ja myöhemmin taiteen luokkaan erotettavat esineet olivat usein yhtä muiden kokoelmien kanssa. Kokoelmien välisiä eroja voi tosin osoittaa filosofisin perustein luvulla alettiin pohtia minkälaisia esineitä ja teoksia jokaisessa kokoelmassa tuli olla. Esineet eivät olleet vain näytteitä materiaalien käytöstä vaan symboleja, allegorioita ja merkkejä, joten kuvatut aiheet nousivat tärkeään asemaan. Niin myös antiikin veistosten attribuutteja vaihdettiin asianmukaisiksi koetun jumalkaartin kokoamiseksi. Taide ja luonto kulkivat monille käsi kädessä. Kirkon hyväksymän ajatuksen mukaan taide jäljitteli Jumalan elämää tuottavaa luomistoimintaa. Ero ihmisen ja Jumalan tekemän välillä nähtiin selkeästi. Metafyysisemmin taiteen lähtökohtia tulkinneet kirjoittajat, kuten Giorgio Vasari, liittivät taiteen tekemiseen henkisiä kokemuksia tuottavia, eli elämän perimmäiseen olemukseen liittyviä aspekteja. Ne saivat perustansa toisenlaisista maailmankuvallisista käsityksistä, kuten Platonilta ja hänen seuraajiensa ajatteluun kietoutuneesta firenzeläisestä uusplatonismista. Tässä ajattelussa hengen ja aineen rajat hämärtyivät. Kaikilla kokoelmilla oli tehtäviä maailmankuvien hahmottamisessa. Ne avustivat mietiskelyssä ja maailman ominaisuuksien tutkimisessa sekä hyväksikäytössä. Keräilyn perustaksi yleisesti esitetty Plinius vanhemman teos Historia naturalis vaikutti erityisesti katolisen kirkon kokoelmien järjestämiseen. Tämän takia sen merkitys onkin suuri. Historia Naturalis jakaa maailman luokkiin lähtien suurista kysymyksistä kuten maailman olemuksesta ja perusvoimista päätyen siihen miten ihminen voi käyttää maailmaa hyväkseen. Plinuksella oli sellaisia luokkia kuin maantiede ja etnografia; antropologia ja ihmisen fysiologia; eläinoppi; kasvioppi; lääketieteellinen eläinoppi ja mineralogia (mukaan lukien hopeatyöt, muovailu, pronssi ja marmoriveisto). Pliniuksen tapa ottaa maailma haltuun konkreettisina kokonaisuuksina sopi hyvin sen fyysisen todellisuuden järjestämiseen ja ryhmittelyyn, jonka Jumala oli kristillisen käsityksen mukaan antanut ihmiselle hallittavaksi ja jota tutkittiin Aristoteleen perusteella. Pliniuksen arvoa tuolloisille käyttäjille lisäsi se, että siihen oli koottu tuhansien antiikin lähteiden tietoja. Se noudatti auktoriteetteja kunnioittavaa ja niihin vetoavaa perinnettä, jota keskiajalla arvostettiin. Toisto ja vanhat kirjoittajat lisäsivät pysyvässä maailmassa väitteen vakuuttavuutta. Paavillisilla ja yliopistojen kokoelmilla oli yhteyksiä ajan kirjastojen järjestelyyn ja niistä on helpohko löytää myöhempää tieteellistä luokittelua muistuttavia piirteitä jo keskiajalla luvun lopussa kokoelmien ripustaminen seinille ja vitriineihin yleistyi kaappeihin piilottamisen sijaan ja tilanne vaikuttaa kaoottisemmalta kuin aiemmin. Se on kuitenkin eräässä mielessä todellisempi luomakunnan kuva kuin edeltäjänsä. Esille asetetun kokoelman järjestys oli tilallinen merkki, joka viittasi Jumalan luomassa maailmassa vaikuttavaksi uskottujen voimien suhteisiin tekemällä luomakunnan järjestyksen näkyväksi ja mahdollistamalla monimuotoisuuden ja yhteysverkostojen opiskelun ja hyväksikäytön. Osana 1500-luvulla lisääntyvää luonnonfilosofian opetusta ja kansainvälisen keskustelun tarpeisiin sekä täydellisimmän mahdollisen kokoelman luomisen innoittamana 1600-luvun alussa alkoi ilmestyä näyttäviä kuvitettuja luonnonhistorioita. Niistä ja säilyneistä esineistä käy selväksi, että yliopistojen luonnonfilosofisissa kokoelmissa naturaliaa ja artificialiaa ei juurikaan erotettu. Voidaan puhua theatrum naturae -periaatteesta eli maailman asettamisesta katsojan arvioitavaksi. Merkitykset syntyivät kulloisestakin käyttökelpoisuudesta ja kiinnostavuudesta. Tällöin jatkuvasti muuttuvan jäsentämisen auktoriteettina voidaan pitää lähinnä Raamatun ihmiselle lupaamaa hallitsijan asemaa suhteessa muihin luotuihin. Platon pääsee tarjoamaan uuden vanhan näkökulman Aristoteleen ja raamatullisen luonnon hallitsemisen rinnalle jo 1400-luvulla. Historiallisella tilanteella on myös vaikutuksia muuttuvaan ajatteluun. Erityisesti 1500-luvulla rajanveto erilaisten maailmankuvien välillä kiristyy ja vaatii ideologioiden selkeyttämistä kaikilla tasoilla; leirejään määrittelevät protestantit ja katoliset. Ympäröivää maailmaa koskevan tiedon muutokset asettavat myös omia uudelleenarviointivaatimuksiaan. Vuonna 1565 ilmestyi ensimmäinen kokoelmien esillepanon periaatteisiin opastava kirja. Sen tekijä on belgialainen Samuel Quiccherberg. Teoksen DOKUMENTTI

14 esittämässä maailmassa ruhtinas on keskipiste ja hierarkian huippu. Quiccherberg pyrki luomaan kokoelmallisen rakenteen, jossa hierarkia laajeni hallitsijan persoonan ympäriltä sosiaalista ja raamatullista hierarkiaa noudattaen yhä monimuotoisempiin ja yhä alkeellisempana pidettyihin elämänmuotoihin. Kukin luokka jakaantui edelleen alaluokkiin, joissa oli oma sisäinen hierarkiansa esimerkiksi materiaalien jalostusasteen mukaan, mikä asettaa taideteokset luokkiensa kärkeen. Sosiaalinen ja ihmisen teot kytkeytyivät - sanan suorimmassa merkityksessä - luonnollistuneina elementtien ja temperamenttien aristoteeliseen hierarkiaan. Moderni subjekti, erityisesti 1600-luvun ruhtinaiden maailmankuvaan liittyvä aurinkokuningas-ajatus, saa kokoelmien katsojaomistaja-hallitsijana yhden varhaisen ilmauksensa. Tällä, samoin kuin okkulttisiakin piirteitä omaksuneella ajan uusplatonilaisella filosofialla, näyttää olleen keskeinen asema ruhtinaiden parissa varsin laajasti Euroopassa. Sama ajattelu näyttää vaikuttaneen erityisesti muodostumassa olleeseen tapaan arvioida taidetta. Tieteelliseksi kutsutun luokittelun historiassa keskeisessä asemassa on 1660 Lontoossa perustettu Royal Society. Sen toiminnan tavoitteena oli tulla käytetyksi huomattaviin filosofisiin ja hyödyllisiin tarkoituksiin kuten D. Colwall kirjoitti Philosophical Transactions -teoksessa vuonna Nehemiah Grew sai valmiiksi Royal Societyn ensimmäisen kokoelmaluettelon vuonna Muutoin perinteisen moniulotteisia yhteyksiä osoittavassa luettelossa simpukat on luokiteltu muodon ja kuvioaiheiden mukaan. Jokainen voi todeta osoitetut erot ja samanlaisuudet oikeiksi tai vääriksi. Tästä ei ole enää pitkä matka Linnaeuksen hyvin rajoittuneeseen katseeseen, joka lopullisesti poisti arvottamisen ja tulkitsijakeskeisyyden luonnon luokittelusta. Linnaeuksen vain muutamaan yksityiskohtaan keskittyvä luokittelu osoittautui Royal Societyn Tyynenmeren kokoelmien valossa universaaliksi ja sai siksi tuoreeltaan vahvan aseman. Jos 1500-luvulla rajoja oli yritetty luoda ääripäitä etsien - kuten luonnon kummajaisten tai taidokkaiden ihmeiden keräily osoittaa luvulle tultaessa mittaaminen ja tavallisuuden tunnistaminen tulivat yhä useammin erottelun ja luokittelun periaatteeksi. Henkilökohtainen kokemus, jolla oli tärkeä osuus 1500-luvulla merkityksiä tulkittaessa, ei enää ollut sama kuin se universaali objektiivinen, katsojasta riippumaton totuus, jota nyt tavoiteltiin. Taiteen luokittelu erosi omille urilleen, koska siinä arvottaminen pysyi keskeisenä. Taiteesta puhuminen eroaa yhä luonnon luokittelusta merkittävimmin siinä, että se nojaa renessanssin myötä kehittyneeseen minä-tulkitsijaan ja rinnastuu tekijyyttä ja taiteen kokemisen erityisyyttä korostavana kertomuksena ihmisen historiallisuuteen ensisijaisesti platonilaiselta, henkistä kasvua korostavalta, ja jo varhain progressiiviselta pohjalta. Tällaisessa maailmassa hengen ja aineen vuorovaikutus on jatkuvaa; onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy muille vasta arvioinnin jälkeen merkityksensä löytävinä tekoina ja teoksina. Ateneumin kokoelmaluetteloiden kehitys Irmeli Isomäki kirjastonhoitaja Kuvataiteen keskusarkisto Suomen Taideyhdistys perustettiin 1846 keskeisenä tarkoituksenaan kouluttaa maahan taiteilijoita. Yhdistyksen pysyvä taidekokoelma muodostui lähinnä sivutuotteena ja sen perustamisvuodesta onkin runsaasti tulkintoja. Selkeä ja arvokas kertalahjoitus varmaankin suuntasi toimintaa museotyötä kohti. Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II lahjoitti 1851 taideyhdistykselle sen 5-vuotisjuhlan kunniaksi poikansa H. K. K. suuriruhtinas Aleksanterin, myöhemmin Aleksanteri III:n nimissä 28 teosta, jotka olivat kuuluneet edesmenneen vapaaherra Klinkowströmin kokoelmaan. Kokoelmien luettelointikin seurasi haparoiden niiden muodostumista. Hankinnat merkittiin aluksi vain pöytäkirjaan, mutta ilmeisesti B.O. Schaumanin vaikeaselkoisuudestaan tunnetulla käsialalla on 1854 kirjoitettu ensimmäinen yhtenäinen 60 teoksen kokoelmaluettelo. Suomen Taideyhdistyksen kokoelma oli karttunut vuoteen 1863 mennessä niin paljon, että sitä päätettiin pitää auki yleisölle Margelinin talon kolmannessa kerroksessa alkaen joka perjantai klo Helsingfors Tidningar kirjoitti kokoelman 12 DOKUMENTTI 2005

15 avaamista koskevan uutisen lopussa: En permanent katalog öfver samlingarne kommer längre fram att vara tillgänlig. Luetteloa saatiin kuitenkin odottaa kymmenen vuotta. B.O. Schaumanin (intendenttinä ) toimittama Katalog öfver Finska Konstföreningens samling af taflor och skulpturarbeten (1873) sisältää tiedot 210 maalauksesta ja 25 veistoksesta. Tämä on tyypiltään systemaattinen catalogue raisonné, suhteellisesti katsoen perusteellisin Ateneumin kokoelmien painettu luettelo, koska se sisälsi tietoja myös taiteilijoista ja teosten vaiheista. Huonejärjestyksestä on implisiittisesti luettavissa, mitä on ollut nähtävillä ja missä järjestyksessä teoksia on ollut tarkoitus katsoa. Silloiset museotilat sijaitsivat Unioninkatu 20:ssa, ja salit on merkitty luetteloon kirjaimin A-K. Ensimmäisessä ripustuksessa originaalit taideteokset ja 50 kopiota olivat tasavertaisia. Vuonna 1888 ilmestyneen ruotsinkielisen luettelon esipuheessa mainitaan anonyymisti intendentin tittelin takaa: Mångahanda göromål hafva gjort det omöjligt att redan nu få färdig en fullständig katalog öfver Konstföreningens samlingar [ ]. Uuden kokoelmaluettelon laatimista vaikeuttivat mm. Ateneum-rakennuksen B. O. Schaumanin työkappale vuoden 1873 luettelon uudeksi painokseksi. Kuva Kirsi Halkola/KKA viimeistelyvaiheet, taideteosten puhdistus- ja restaurointityöt sekä uuden ripustuksen suunnittelu. Esipuheessa mainittu intendentti oli ilmeisesti Thorsten Waenerberg, joka toimi virassa Kun Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat avattiin Ateneum-rakennuksessa , intendentin tehtäväksi annettiin suomenkielisen luettelon toimittaminen niistä. Ruotsinkielisen luettelon mukaan taideteoksia oli tässä vaiheessa 344 maalausta ja 80 veistosta. Waenerberg teki kuitenkin ulkomaanmatkan, jolloin hänen sijaisenaan toimi J.J. Tikkanen. Tämä onkin luultavasti toimittanut ensimmäisen, 1889 ilmestyneen suomenkielisen luettelon. Sen esipuheessa luvataan allekirjoituksella Hoitaja : [ Isompi luettelo, jossa tarkoitus on ilmoittaa taiteilijain syntymä- ja kuolemanvuosi, taideteosten suuruus ja ainekset, ostohinta, jos se on tunnettu, ja lyhyt aiheen selitys, ilmestynee talven kuluessa ]. Lupaus ei kuitenkaan toteutunut. Waenerberg otti käyttöön kokoelmien inventaariokirjan Hankinnat kirjattiin käsin vielä kun kokoelmaluettelo oli siirtynyt atk-pohjaiseksi maaliskuussa Vasta Soili Sinisalon aikana 1992 manuaalisesta inventaariokirjasta luovuttiin kokonaan. Seuraavaksi ilmestynyt kokoelmiin liittyvä julkaisu Förteckning på mästare inom målarekonsten, hvilka äro afsedda att representeras i den blifvande kopiesamlingen i Helsingfors (1891) nivoutui suunnitelmaan kartuttaa senaatin antamin vuotuisin varoin yhdistyksen hallussa olevien maalausten kokoelmaa eurooppalaisten taiteilijamestareiden teosten kopioilla. Kopioitavaksi suositeltujen teosten luettelo ilmaisee, mitkä maalaukset olivat Suomen kuvataiteen auktoriteettien silmin arvostetuimpia 1890-luvulla. Julkaisu on mielenkiintoinen myös siksi, että siitä ilmenee näiden huipputeosten tarkka sijainti silloisen Euroopan keskeisissä museoissa ja joissakin muissa julkisissa rakennuksissa. Luettelo on eräänlainen hyperlinkki eurooppalaisiin kokoelmiin. Sen lähdeluettelo ulkomaisista kokoelmaluetteloista oli aikanaan myös hyvin ajantasainen. Toivottavasti Valtion taidemuseon kirjaston kokoelman takautuvan luetteloinnin yhteydessä löytyisi näitä luetteloita. DOKUMENTTI

16 Taideyhdistyksen toimintapolitiikalle oli 1900-luvun alussa ominaista yleisön sivistämiseen tähtäävät pyrkimykset. Haluttiin mm. selittäen esitellä taidekokoelmia työtätekevälle luokalle. Toimitettiin kuvajulkaisu ja suomenkielisiä luetteloita ilmestyi aiempaa tiheämmin. Taideteoksia koskeva informaatio oli kuitenkin ensimmäistä luetteloa lukuun ottamatta minimaalista vuoteen 1911, jolloin Suomen Taideyhdistyksen sihteeri J.J. Tikkanen toimitti suomen- ja ruotsinkieliset luettelot ja otsikoi ne Ateneumin kokoelmiksi. Vasta nyt luettelosta löytyy 1888 luvatut tiedot taiteilijan elinajasta ja lyhyt teoksen provenienssitieto. Esipuheessa on myös J.J. Tikkasen laatima yhdistyksen kokoelmatoiminnan historiikki. Luettelosta julkaistiin täydentäviä painoksia, koska kokoelmat karttuivat vuoteen 1915 mennessä 1180 nimekkeeseen. Suhtautuminen taidekokoelmien luettelointiin osoittautui tärkeäksi intendentinvaalissa Uudeksi intendentiksi valitun Gustaf Strengellin erityiseksi ansioksi katsottiin se, että hän oli toimittanut Suomen Taideteollisuusyhdistyksen kokoelmaluettelon tieteellisen asiantuntevasti. Lieneekö Ateneumin museonjohtajan valinnassa syksyllä 2005 tarkasteltu hakijoiden kiinnostusta kokoelmien asianmukaista luettelointia kohtaan? Strengellin aikana (intendentti ) museota uudistettiin ja kokoelmat karttuivat mm. suomalaisella ja pohjoismaisella nykytaiteella sekä ranskalaisella modernismilla. Tikkasen esipuhe vuodelta 1914 kelpasi vielä Torsten Stjernschantzin intendenttikaudella ( ) 1920 ilmestyneeseen katalogiin täydennettynä luettelolla lahjoitusten tekijöistä. Kokoelmaluetteloita julkaistiin yleensä ruotsiksi ja suomeksi. Vuoden 1912 saksankielisen laitoksen esipuhe on ensimmäinen vieraskielinen esittelyteksti Ateneumin kokoelmista. Venäjänkielinen laitos saatiin aikaan Ateneumin kokoelmien ensimmäinen englanninkielinen luettelo julkaistiin ilman kuvia Fanny Sinebrychoff kuoli huhtikuussa Suomen valtiolle testamentatut Paul ja Fanny Sinebrychoffin kokoelmat otettiin vastaan. Luettelon esipuhe on kuin hengästyneenä kirjoitettu eikä ihme, sillä vajaassa puolessa vuodessa oli käsitelty yli 700 teosta tai esinettä. Vanha ulkomainen taide ja eri materiaalit taide-esineissä vaativat kokonaan uudenlaista ammattitaitoa, ja tuntui varmasti pahalta hyväksyä luetteloon virheellisiä attribuointeja. Uusi luettelo kuvitettuna neljällä interiöörikuvalla ilmestyi 1936, mutta Sinebrychoffin taideteosten attribuointi on jatkuva prosessi. Sodan takia museo oli suljettuna viisi vuotta ja se avattiin uudelleen järjestettynä maaliskuussa Stjernschantzin intendenttikaudella amanuenssi Aune Lindström toimitti vielä 1948 luettelot samalla formaatilla kuin 1938, tosin uusin kuvaliittein. Pienet Ateneum-oppaat ilmestyivät vuosina suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Niissä kuvailtiin taiteilijoita ja teoksia saleittain. Aune Lindströmin intendenttikaudella ( ) julkaisujen ilme muuttui radikaalisti. Niistä tuli siroja, elegantteja ja niukkatekstisiä kuvitettuja painotuotteita. Kokoelmien numeromerkinnät jäivät pois. Kansikuvat toivat esille kokoelmien monipuolisuutta. Myös englanninkielistä informaatiota lisättiin. Laajan näyttelysarjan Kaksi vuosisataa Suomen taidetta I-V ( ) tutkimukselliset näyttelyluettelot kirjallisuusviitteineen kompensoivat kokoelmaluetteloiden niukkuutta. Ateneumin taidemuseo -luettelon (suomi-ruotsi-englanti, 1968) selailu herättää monia kysymyksiä: missä tämä teos on nyt, miksi näitä teoksia ei juuri näe Suomen museoissa? Yksi vastaus on, että jotkut teoksista olivat vain deponoituina Ateneumissa 1968 ja nyt pysyvästi Sara Hildénin museossa Tampereella, vaikka irrallinen lehti luettelon välissä ilmoittaa, että tietyt teokset olisivat Ateneumissa ainaistalletuksina! Sakari Saarikiven kausi (intendentti ) oli sähkökirjoituskoneen ja monisteiden kulta-aikaa. Informatiiviset salitekstit kertovat kokoelmien ripustuksesta. Kokoelmaa valottavia tekstejä julkaistiin myös venäjäksi, sillä Ateneum oli neuvostoturistien vakiokäyntikohde. Olli Valkosen kaudella ( ) 1980 Sinebrychoffin rakennus otettiin museokäyttöön, mutta kokoelma oli edelleen osa Ateneumia. Sitä hoiti amanuenssi Marja Supinen, joka toimitti kolmikielisen teosluettelon ja lisäksi pienet kuvaluettelot Ruotsalaiset muotokuvat ja Miniatyyrit = Miniatyrer vuosina 1983 ja DOKUMENTTI 2005

17 Ateneum-rakennus saneerattiin vuosina Kokoelmatietojen syöttö Polydoctietokantaan alkoi maaliskuussa 1986 Kansakoulukadun väliaikaistiloissa. Tietokannan suunnittelusta vastasivat Helmiriitta Sariola, Marja Supinen ja Raija Vuorinen. Ensimmäiset tietokannan tiedoista toimitetut kokoelmaluettelot koskivat Suomen taiteen vanhinta osaa vuosilta ja Sinebrychoffin kokoelmia, jotka esiteltiin luettelossa nyt ensimmäistä kertaa koulukunnittain. Italian taiteen tutkimusprojektin julkaisu tuotettiin vielä 1992 samalla formaatilla. Luetteloissa oli pieni tunnistekuva jokaisesta teoksesta mutta turvallisen mustavalkoisena. Ateneumin taidemuseo Aukeama osastosta kansainvälistä nykytaidetta. Kuva Kirsi Halkola/KKA Varsinaisten luetteloiden ohella on julkaistu muitakin kokoelmia käsitteleviä teoksia, kuten Marjatta Levannon toimittamat, kokonaan värikuvin kuvitetut Ateneum-oppaat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tämä Suomen taidehistorian yleisesitys muodostui best-selleriksi. Julkaisut löytyvät edelleen tietoverkosta (http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/guide/ default.htm). Myös lapset on otettu huomioon kokoelmien kirjallisessa esittelyssä. Suomen taideakatemian kokoelmat valtiollistettiin syksyllä Valtion taidemuseon museoyksiköt Kiasma, Ateneum ja Sinebrychoff tallensivat kokoelmatietoja hajautetusti vuodesta 1992 lähtien VATI-järjestelmään. Vuodesta 2003 on VTM:n yksiköissä kehitetty Muusa-ohjelmistoa taideteosten ja valokuvien luettelointiin. Kuvataiteen keskusarkiston osuus oli huomattava Muusan tietosisältöjen suunnitteluvaiheessa ja nyt varsinkin teosten asiasanoitukseen valitun Iconclassin käyttöönotossa. Kokoelmia koskevia painettuja julkaisuja ilmestyy jatkuvasti. Ateneum on julkaissut pari kertaa hienoja uushankintojensa näyttelyluetteloita, ja vuosi sitten pienikokoisen kolmiosaisen värikuvateoksen, Kiasma taas on esitellyt kokoelmiaan laajoina teemanäyttelyinä, joihin on liittynyt julkaisu. Sinebrychoffin miniatyyreistä ilmestyi tutkimuksellinen luettelo Kokoelmaluettelo on paradoksaalinen julkaisutyyppi, se on jo ilmestyessään vanhentunut, se sisältää osittain epäluotettavia tietoja, mutta on silti virallinen auktoriteetti. Kokoelmaluettelo tallentaa jonkun tilanteen museon ja taideteoksen historiasta. Vuosikymmeniä vanhaa laitosta voidaan tarvita teostietojen täsmentämiseen, ja usein siihen käsin tehdyt merkinnät nostavat juuri tällaisen työkappaleen merkityksen korvaamattomaksi. Vanhimpiin painettuihin luetteloihin sidottiin irtolehtiä, joihin tehtiin lisäyksiä ja korjailutietoja. Näin luettelon työkappale toimi seuraavan laitoksen tallennusalustana. Käsin tehdyt lisäykset ja korjaukset, palovakuutusmerkinnät, yms. ovat tärkeitä tietolähteitä. Ateneumin kokoelmaluetteloita voi myös tarkastella kirjan ja kirjapainotaidon historian näkökulmasta. DOKUMENTTI

18 Porin taidemuseon julkaisutoiminta Esko Nummelin taidemuseonjohtaja Porin taidemuseo Porin taidemuseolla on monen muun museon tavoin oma julkaisusarjansa. Sarjan viimeisimpänä, numerolla 76 ilmestyi keväällä 2005 Kimmo Sarjen toimittama 356-sivuinen kirjajärkäle Briefe aus Nirgendwo / Kirjeitä kadonneesta maasta / Letters from Nowhere, joka sai vakiintuneeseen tapaan nimensä taidemuseolla järjestetyn näyttelyn mukaan. Helsingin Sanomat arvioi kirjan heti sen ilmestyttyä eikä kiinnostus ole laantunut. Edesmennyttä Saksan demokraattista tasavaltaa ja siihen kytkeytyviä mielikuvia käsittelevää julkaisua on lähtenyt aina Yhdysvaltoihin asti. Saksassa kirja on onnistunut nostamaan esiin myös maan 1900-luvun traumojen käsittelyyn liittyvät ongelmat ja menneisyyden tulkintojen kulttuurisidonnaisuuden konkreettisella tavalla. Pienkustannustoimintaa vaatimattomassa mittakaavassa harjoittava museo ei ole tottunut pohtimaan vaikkapa sitä, miten ja millä foorumilla Saksassa niin arkaa Stasi-problematiikkaa voisi käsitellä pahoittamatta oikaisupyynnön esittänyttä saksalaista akatemiatutkijaa entistä enempää. Kulttuuripääoman tuottaminen ja välittäminen Taidemuseon julkaisusarja käynnistyi vuonna 1982 valtakunnallisten taidemuseopäivien puheenvuorot dokumentoineella 122-sivuisella niteellä. Saman vuosikymmenen kuluessa ilmestyi vielä 28 nimikettä ja seuraavalla vuosikymmenellä nimikkeiden määrä kohosi 66:een. Tällä vuosituhannella on tähän mennessä ilmestynyt 31 kirjaa, minkä myötä julkaisujen kokonaismäärä nousee kaikkiaan 97:ään. Näistä 21 on julkaistu taidemuseon julkaisusarjan ulkopuolella. Julkaisutoiminnan merkitys on entisestään vain korostunut parin viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Perinteinen ajattelu lähti liikkeelle näyttelyesineestä ja sitä tukevasta näyttelyripustuksesta, josta se eteni näyttelykävijään ja mahdolliseen näyttelykatalogiin. Tänä päivänä tämä on korvautunut kokonaisvaltaisella analyysillä museon tehtävistä ja näiden tehtävien hoitoon liittyvien asiakasrajapintojen kehittämisestä. Porin taidemuseon osalta linjaus on kirjattu museon toiminta-ajatukseen, jonka mukaan museo toimii tietoa ja elämyksiä tuottavana taide- ja tiedelaitoksena yhtenä tavoitteenaan kulttuuripääoman tuottaminen ja välittäminen. On helppo nähdä miten paljon laajemman yleisön museo voi omalle sisällön- ja tiedontuotannolleen tavoittaa kun katse avataan aikaan ja paikkaan tiukasti sidotusta näyttelyhuoneistosta perinteisen ja sähköisen julkaisutoiminnan suuntaan. Samalla joudutaan myös uusien kysymysten eteen. Mitä sellaista kiinnostavaa sanottavaa museolla on, joka ylittää kotipaikkakunnan turvallisen horisontin? Luonnon ja kulttuurin kerrostumia Sisällön perusteella Porin taidemuseon julkaisut voidaan karkeasti jakaa teemalähtöisiin ja näyttelylähtöisiin julkaisuihin, kokoelmia käsitteleviin julkaisuihin ja tutkimuksiin sekä mietintöihin ja museon maakunnallisesta roolista nousevaan julkaisutuotantoon. On itse asiassa hämmästyttävää, kuinka harvoin perinteinen näyttelyjulkaisu yhä edelleen tänä päivänä dokumentoi itse näyttelyn, johon se viittaa ja jonka yhteydessä julkaisu on syntynyt. Katalogin, näyttelyyn kuuluvien teosten teosluettelon merkityksessä näyttelyjulkaisut ovat toki tarkkoja ja täsmällisiä - ja sama koskee taiteilijoita ja heidän perustietojaan. Vanhemman taiteen osalta on lähinnä ikävää, että lukija ei pääse näyttelyn päättymisen jälkeen tutustumaan kulloiseenkin ripustukseen sekä sen sisällöllisiin ja tilallisen hahmon saaneisiin tulkintoihin. Uudemman taiteen, performanssien ja katoavan taiteen osalta tämä on kuitenkin selvä ongelma. Kun näyttelyjulkaisu ilmestyy viimeistään näyttelyn avajaisiin, sille on mahdollista saada laajin mahdollinen yleisö. Samalla kuitenkin lähes menetetään tilaisuus rakentaa näyttelyjulkaisu tavalla, joka dokumentoi kulloisenkin ainutkertaisen näyttelyn, sen ripustuksen, installaatiot ja performanssit. Edesmenneen valtiollisen identiteetin esteettisten ulottuvuuksien ja niihin liittyvien mielikuvien ohella Porin taidemuseo on käsitellyt mm. ikijäätä, muukalaisia arktisessa, luonnon ja kulttuurin kerrostumia, empatiaa, muistia ja muistinmenetystä sekä suomalaisten etnisten vähemmistöjen kulttuuria ja taidetta. Kokoelmajulkaisut ovat kartoittaneet Maire Gullichsenia, hänen rooliaan ja taidekokoelmiaan. Vuonna 2000 käynnistyi taidemuseon omiin kokoelmiin kuuluvia yksittäisiä teoksia esittelevä sarja OMAT. Neljä vuotta myöhemmin saatiin liikkeelle Porin taidemuseon tutkimuksia TUTKA-sarja, joka on ehtinyt jo neljänteen julkaisuunsa. Varsinaisten tutkimusten ohella sarjan tavoitteet liittyvät museologian ja museopedagogiikan kysymyksiin sekä laajemmin ymmärrettynä kulttuurin, kulttuurintutkimuksen ja -kulttuuripolitiikan kentälle. Yhteistyössä Porin kaupungin kanssa Porin taidemuseo on julkaissut kaupunkisuunnittelusarjaan kuuluvan lastenkulttuuripoliittisen mietinnön. JULKAISUSEMINAARI 16 DOKUMENTTI 2005

19 Taiteilijoita käsittelevät julkaisut rakentavat kaarta tšekkiläisistä František Kupkasta ja Otto Gutfreundista Fluxuksen taiteilijoihin sekä yhdysvaltalaisesta Alan Sonfistista ja tanskalaisesta Per Kirkebystä Egyptissä tällä hetkellä asuvaan, Beirutissa syntyneeseen Lara Baladiin. Porin taidemuseon julkaisuja, kuva: Esko Nummelin Häntä heiluttaa koiraa? Julkaisupäätös on monen tekijän summa eikä rahoitus ole vähäisempiä. Näyttelyiden osalta taidemuseolaitoksen piirissä on noudatettu sivistyksellisen pääoman tuottamisen periaatetta. Näyttelypolitiikka ei rakennu ensisijaisesti oletettavissa olevien yleisöjen ja näiden myötä muodostuvan tulovirran varaan. Museotoimintaan liittyvän kulttuurivarallisuuden ylläpidon, dokumentoinnin ja tutkimuksen rahoittaminen näyttelyiden tuomien pääsylipputulojen avulla on sula mahdottomuus. Pääkaupunkiseudun vahvan väestöpohjan ulkopuolella jo pelkkä näyttelyiden toteuttaminen kävijöiltä kerätyin pääsymaksuin on vähintäänkin hankalaa, vaikka lipputuloilla saattaakin tapauskohtaisesti olla merkitystä. Julkaisun rahoituspohja on rakennettavissa näyttelytoimintaa laajemmaksi. Hyvällä kirjalla on ostajansa vaikka kuvakirjoja lukuun ottamatta suuria myyntivolyymeja ei pienellä kielialueella olekaan mahdollista saavuttaa. Useimmissa tapauksissa julkaisun on oltava mahdollisimman pitkälle itse itsensä kannattava. Voidaan ajatella, että sovelletaan aiheuttamisperiaatetta; so. julkaisutoiminnan kustannukset lankeavat niille, joita uusi tieto kiinnostaa ja jotka osaavat sitä käyttää. Yksittäisen museon tai julkaisijan kannalta ratkaisu tuntuu luontevalta ja useimmassa tapauksessa ainoalta mahdolliselta. Maamme museoalan kokonaisuuden näkökulmasta jää kuitenkin kaipaamaan keskustelua, jossa pohdittaisiin kokoelmapolitiikan tavoin tehtäväjakoa. Samassa yhteydessä olisi syytä arvioida laajemminkin taidemuseolaitoksen profiilia ja roolia mm. uuden tiedon tuottajana ja välittäjänä sekä taidepedagogisen tietotaidon tarjoajana mm. koululaitoksen käyttöön. Kyse ei voi olla vain yksittäisen hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta. Kyse on museolaitoksen roolista sivistyspääoman ja innovaatiopääoman kansallisena tuottajana tavalla, jossa käytetään kaikkia mahdollisia ja tehokkaita välineitä. Kyse on kokonaisuudesta, jossa paikkaan sidottu näyttelytoiminta ja laajoja yleisöjä helposti tavoittava julkaisutoiminta - sähköinen tai perinteisen muotoinen - täydentävät tehokkaasti toisiaan. DOKUMENTTI

20 Perustavaa laatua olevat kysymykset kuuluvat: - Mitä sanottavaa museolla on ja pitääkö sillä olla? - Millä tavoin taidemuseolaitoksen kaltainen kulttuuri-instituutio on vuorovaikutuksessa yleisönsä ja yhteisönsä kanssa? - Mitä välineitä museolla on vuorovaikutustilanteen/-tilanteiden tuottamiseen ja sanomansa välittämiseen? - Mikä rooli julkaisutoiminnalla tässä yhteydessä on? - Miten varmistetaan se, että julkaisu tavoittaa lukijansa, viesti - jos sellaisesta voidaan puhua - vastaanottajansa? Tehokkuus Suuret volyymit mahdollistavat julkaisutoiminnan tuloksellisuuden. Ne eivät sitä kuitenkaan takaa, jos tulos, siis onnistuminen, tarkoittaa muutakin kuin suuria volyymejä ja sitä, että toiminta kannattaa itse itsensä taloudellisesti. Mikäli ei ole muuta tavoitetta kuin se, että toiminta kannattaa itse itsensä, voidaan kysyä onko toimimisesta sinänsä tullut itsetarkoitus tavalla, joka kyseenalaistaa sen mielekkyyden. Jos kyse on innovaatiopääoman, sivistyspääoman tuottamisesta, painosmäärällä tai kirjojen tuomalla taloudellisella tuotolla ei voi mitata kaikkia niitä tavoitteita, joita taidemuseon kaltaisen kulttuuritoimijan julkaisutoiminnalla tulee olla. Ja lopuksi: onko mahdollista tarkastella museo- tai taidemuseolaitosta kokonaisuutena tavalla, jossa arvioidaan julkaisutoimintaa (kansallisen/eu-kansallisen?) sivistyspääoman tuottamisen näkökulmasta? Porin taidemuseon kirjakaupassa museon omilla julkaisuilla on merkittävä rooli, kuva: Esko Nummelin GRANUM-verkkokirjakaupasta löytyy 56 Porin taidemuseon julkaisua osoitteesta: Porin taidemuseon oma verkkokauppa löytyy osoitteesta: 18 DOKUMENTTI 2005

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke 2013 2015 Loppuraportti 21.10.2015 Laura Yli-Seppälä Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke käynnistyi

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2001

Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2001 D o k u m e n t t i Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 1/2001 Minne ja mitä tieto kantaa? -Liisa Lindgren...2 Nykytaiteen virtuaalikirjasto - qu est-ce que c est? -Tellervo Yli-Hallila...3 Valtakunnallisen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Näyttelyprosessin monet kasvot

Näyttelyprosessin monet kasvot Näyttelyprosessin monet kasvot Pohdintaa museonäyttelyiden toteutuksesta Ringa Takanen Jokaisen museossa esitettävän näyttelyn suunnittelu ja toteutus on pitkällinen projekti, jolla on omat erityispiirteensä.

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja 1200 1800-luvulta

Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja 1200 1800-luvulta Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja 1200 1800-luvulta Vanhoina vuosisatoina Suomessa julkaistiin kahdenlaisia kalentereita. Ensinnäkin rukous- ja virsikirjoissa oli kalentereita,

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan

Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 1(5) Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan Samuli Naamangan ekologinen COMPOS mallisto vakuutti materiaalin innovatiivisuudella

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot