Lapsiperheet. Barnfamiljer. Lapen uusi hallitus esittelyssä, sivut 5 6. Näin selätät uhmaiän, sivu 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsiperheet. Barnfamiljer. Lapen uusi hallitus esittelyssä, sivut 5 6. Näin selätät uhmaiän, sivu 11"

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 01/2014 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/2014 Lapen uusi hallitus esittelyssä, sivut 5 6 Näin selätät uhmaiän, sivu 11 Maria Kaisa Aula: Onko meillä perhepolitiikkaa? sivut 9 10

2 Sisällys: Tavoitteena vaikuttaa valtion budjettiin 4 Lapen uusi hallitus esittäytyy 5 Anna Kaivosoja kannustaa mukaan Lapen toimintaan 7 Lape-uutisia. Kolumni 8 Maria Kaisa Aulan haastattelu 9 Näin pärjäät uhmaikäisen kanssa 11 Yhteistyökumppanit Lastentossut.fi Lapsenvahti.fi Vekaravintti (Tuusula, kauppa ja verkkokauppa) Hallituksen yhteystiedot: PUHEENJOHTAJA Roberta Fabritius Mäntsälä HALLITUSJÄSENET Minna Mustonen Jyväskylä Eeva Salakari Kontiolahti Anna Kaivosoja Vantaa Lehden toimitus: PÄÄTOIMITTAJA Pekka Aittakumpu Lapsiperheet Barnfamiljer 01/14 Elina Seitz Salo Tiina Tähtinen Ristiina Kaarina Torkkola Haapajärvi KOTISIVUT TAITTO Edward Stewart on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. Pinjata Lelutalo Art Of Music (Espoo) Taidekehystämö Hyvärinen Condiana (verkkokauppa) Leikkien.fi (verkkokauppa) Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan ja palveluistaan Lapen jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme jasenyys/jasenedut 2 Lapsiperheet lape.fi

3 PÄÄKIRJOITUS Vuoden teemana Vapaus valita Kotihoidontuen puolittaminen asettaa perheet entistäkin eriarvoisempaan asemaan. Lapsiperheiden Etujärjestön vuosikokouksen valitsema teema tälle vuodelle sisältää paljon. Vapaus valita tarkoittaa sitä, että perheiden tulee voida kasvattaa perhettään nykyistä vapaammin ilman pelkoa toimeentulosta ja vanhemmilla tulee olla jatkossakin vapaus valita lapsilleen kotihoito. Vapaus valita sisältää myös mahdollisuuden valita laadukas päivähoito, joka tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee vapauden seuraavanlaisesti: Oikeus, valta, lupa, mahdollisuus tehdä jotakin vapaasti, esteettä. Tällä hetkellä kotihoidontukijärjestelmä on melko joustava ja perheillä on vapaus päättää, miten lastenhoito järjestetään parhaiten perheen omassa tilanteessa. Myös isovanhempi voi hoitaa lasta vanhempien ollessa töissä tai opiskelemassa. Kotihoidontuen puolittamista perustellaan usein niin, että sen myötä annetaan isille mahdollisuus. Nyt lakiin tehtävät muutokset rajoittavat kuitenkin niidenkin perheiden mahdollisuutta valita kotihoito, joissa isä hoitaa lapsiaan kotona. Jatkossa koti-isänkin on jaettava tukiaika äidin kanssa. Pienen kotihoidontuen korvamerkitsemisestä isälle ei voida puhua mahdollisuuden antamisena myöskään niissä perheissä, joissa äiti jää kotihoitajaksi taloudellisista syistä tai on ilman vakituista työpaikkaa. Kotihoidontuen puolittaminen on vapauden rajoittamista ja asettaa perheet entistäkin eriarvoisempaan asemaan. Lapsiperheiden Etujärjestön tavoitteena on vaikuttaa kotihoidontuen uudistukseen niin, ettei kenenkään vapautta rajoiteta. Tavoitteena on vaikuttaa myös päivähoidon ryhmäkokoihin niin, että lastenhoito päiväkodeissa olisi yhä laadukkaampaa, jotta perheet voisivat turvallisin mielin valita lapsilleen päivähoidon. Tuemme vanhempien parempaa mahdollisuutta osa-aikatyöhön ja otamme tarkasteluun kotivanhempien eläkeasiat. Perheille tulee myös turvata tasavertaiset lastensaantiedellytykset, ja tässä lapsilisä on olennainen tuki perheille. Lapsilisän leikkaaminen ja useat muut kehysriihen päätökset osuvat ankarasti tavallisiin lapsiperheisiin. Huonojen talousnäkymien ohella lapsilisään kajoaminen luo lapsiperheille yhden epävarmuustekijän lisää perhettä perustaessa. Hyvällä syyllä voi sanoa, että Suomen hallituksen harjoittama perhepolitiikka on pahasti ristiriidassa sekä perheiden todellisuuden että perus- ja ihmisoikeussäännösten kanssa. Se on ristiriidassa jopa hallitusohjelman kanssa, jossa luvataan muun muassa edistää syntyvyyttä kestävyysvajeen vähentämiseksi ja lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Lapsiperheiden Etujärjestössä teemme tänäkin vuonna töitä sen eteen, että perheitä ei syrjäytettäisi ja eriarvoistettaisi. Yhteiskunta ei ole rakentunut niin, että olisimme samanlaisia ja kulkisimme samanlaisia koulu- ja urapolkuja. Kaikilla ei ole luonnostaan samanlaisia mahdollisuuksia, eikä yhteiskunnan rakenteilla pidä ainakaan lisätä eriarvoisuutta ja rajoittaa entisestään kansalaisten mahdollisuuksia. Yhteiskunnan perustehtäviin kuuluu se, että heikompia tuetaan siten, että jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja vapaus valita tulee turvata kaikille kansalaisille. Se on perusoikeutemme. Muutos on mahdollista, se vaatii vain tahtoa ja tekijöitä. Toimintatarmoa ja lämmintä kesää toivottaen, Roberta Fabritius puheenjohtaja Lapsiperheiden Etujärjestö ry Lapsiperheet lape.fi 3

4 Lapsiperheiden Etujärjestön vuosikokous: Tavoitteena vaikuttaa valtion budjettiin Tulevan syksyn budjettiriihessä päätetään lapsiperheille tärkeistä asioista. Lapsiperheiden Etujärjestön tavoitteena on vaikuttaa valtion budjettiin lapsiperhemyönteisesti. Näin todettiin 29. maaliskuuta Lapen vuosikokouksessa Tampereella, jossa järjestölle muun muassa valittiin uusi hallitus. Vuosikokouksessa järjestön puheenjohtajuutta valittiin jatkamaan Roberta Fabritius Mäntsälästä. Muiksi hallitusjäseniksi valit tiin Eeva Salakari Kontionlahdelta, Tiina Tähtinen Ristiinasta, Elina Seitz Salosta, Minna Mustonen Jyväskylästä ja Anna Kaivosoja Vantaalta sekä vara jäseneksi Kaarina Torkkola Haapajärveltä. Vuosikokouksessa todettiin, että kulunut vuosi oli Lapelle vauhdikkaampi kuin miesmuistiin. Jyväskylässä perustettiin uusi paikallisjaosto. Lapselle syli -kansalaisaloitekampanja päivähoidon laadun parantamiseksi innoitti niin ammattijärjestöläisiä kuin lapelaisiakin keräämään allekirjoituksia. Kotihoidontuen lakiuudistus puolestaan vei lapelaiset syksyllä Helsingin Senaatintorille kertomaan päättäjille järjestön mielipiteen, ja samalla ministerille ojennettiin yli allekirjoitusta sisältävä adressi Kotihoidontuki perheiden päätettäväksi. Lape oli aiheen puit teis sa mukana myös videokannanotossa Miksei ne kysy lapsilta? Näkyvyyttä mediassa Vuoden aikana Lape kirjoitti useita kannanottoja hallituksen esittämistä lapsiperheitä koskevista uudistuksista ja säästötoimista. Järjestö teki myös lausunnon äitiysneuvolaoppaaseen sekä kannanoton varhaiskasvatuslain työryhmälle. Lape sai äänensä kuuluviin myös useissa tv- ja radiohaastatteluissa. Salossa järjestetty mielenilmaus paikallisen synnytysosaton säilyttämisen puolesta toi järjestölle runsaasti medianäkyvyyttä. Mikkelissä oltiin mukana järjestöjen yhteistapahtumassa Lapsen oikeuksien päivänä. Vuonna 2013 Lape vaikutti Ku luttajaliiton Kuluttajaparlamentissa yhdessä 50 muun sosiaali- ja terveysjärjestön kanssa. Lape osallistui erityisesti lapsiperheiden kotiapua käsittelevän kannanoton työstämiseen. Lape oli mukana myös Väestöliitossa ja Kelan asiakasraadissa. Lape syntyi kotiäitien ryhmästä Vuosikokouksessa innostut tiin muiste lemaan Lapen historiaa sen perustamisesta, 2001 lähtien. Kaikki sai alkunsa kotiäitien ryhmästä, ja järjestö on muotoutunut eri vaiheiden kautta nykyiseksi. Varsinkin uusille jäsenille tällainen historiakatsaus avartaa näkökulmaa työskentelyyn järjestössä. Järjestössä alkuajoista saakka mukana ollut Matti Sillanpää piti tilastoihin pohjautuvan ja syvällisen esitelmän valtion kestävyysvajeesta, sen vaikutuksista lapsiperheisiin ja laskennallisista ongelmakohdista. Materiaali on hyvää rakennusainetta aihetta käsitteleviin keskusteluihin ja kannanottoihin. Matti Sillanpään valtion kestävyysvajetta käsittelevästä esityksestä saa hyvää pohjaa esimerkiksi keskusteluihin ja kannanottoihin. Yhteishenki järjestön voimavarana Kokouksessa todettiin, että myös tulevasta toimintavuodesta tulee työntäyteinen: kevään kehysriihen ja tulevan syksyn budjettiriihen ratkaisuilla on pitkäkantoisia vaikutuksia lapsiperheiden elämään. Lapen tehtävä on vaikuttaa näihin ratkaisuihin. Vuosikokouskeskusteluissa pureuduttiin myös vaikuttamistyön pitkäjänteisyyden, sin nik kyyden ja sitoutumisen haasteeseen. Lape tarvitsee hyvää ja kannustavaa yhteishenkeä. Verkko- ja puhelinyhteyksien lisäksi vuosittaiset tapaamiset ovat yhteishengelle oiva kasvualusta. Eräs kokoustaja kertoikin vuosikokoustapaamisen vaikuttaneen voimakkaasti hänen motivaatioonsa jatkaa järjestötyötä. Minna Mustonen 4 Lapsiperheet lape.fi

5 Lapen uusi hallitus esittäytyy Lapen vuosikokous valitsi järjestön hallitukseen seuraavat kuusi henkilöä sekä Anna Kaivosojan, jonka haastattelu on sivulla 7. Kaarina Torkkola Roberta Fabritius Minna Mustonen Hallituksen puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittu mäntsäläläinen Roberta Fabritius on toiminut pitkään Lapessa erilaisissa tehtävissä. Robertan perheeseen kuuluu aviomies ja kuusi 1 12-vuotiasta lasta. Hän hoitaa puheenjohtajan tehtävää kotonaan kotiäidin työn ohessa. Tavoitteeni on tänä vuonna erityisesti edistää ja pitää esillä vuoden teeman Vapaus valita aihepiiriin kuuluvia asioita. Myös yhdistyksen sisäinen kehittäminen kuuluu henkilökohtaisiin päätavoitteisiini tänä vuonna. Haapajärvinen Kaarina Torkkola aloitti toiminnan Lapessa 2000-luvun alussa. Matti Vanhasen hallitusten aikana vaikuttaminen tuotti tulosta: Vuonna 2004 kotihoidontukea laajennettiin niin, että peruskoulun aloittavan lapsen vanhempien oli mahdollista saada osittaista hoitorahaa kahden ensimmäisen kouluvuoden ajan. Vuonna 2005 kotihoidontukea parannettiin nostamalla kotihoidontuen hoitorahaa jopa 42 euroa kuukaudessa. Lastensuojelulakiin tuli vuonna 2007 kirjaus, että kotipalveluja voi antaa myös perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Tällä hetkellä Kaarina pitää tärkeänä yhteistyön kehittämistä Väestöliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Paikallisesti hän toimii alueellisessa ALVA-järjestöyhteistyössä Lapen edustajana. Hallituksen varapuheenjohtaja, jyväskyläläinen Minna Mustonen tuli Lapen toimintaan mukaan vuonna Minnan perheeseen kuuluu aviomies ja viisi lasta. Minna on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta kotiäitinä. Uuden hallituskauden keskeiksi asioiksi Minna näkee muun muassa vaikuttamisen kotihoidontuen ja sosiaalihuoltolain uudistukseen sekä kehysbudjetin lapsiperheitä Lapsiperheet lape.fi 5

6 ,, Kipinä vaikuttamiseen syntyi, kun hän oli kuullut useilta äideiltä lukuisista lapsiperheisiin liittyvistä epäkohdista alueellaan. Elina Seitz koskeviin säästöesityksiin ja päivähoidon laadun parantamiseen. Minna pitää tärkeänä myös sitä, että Lapen sisäisen toiminnan kehittämistä jatketaan. Salolainen Elina Seitz on ollut mukana Lapessa vuodesta Elinan sydäntä lähellä ovat erityisesti lastensuojelu, lapsiperheiden palvelut ja ennaltaehkäisevä työ. Niiden puolesta hän on laittanut liikkeelle adresseja, kirjoittanut mielipidekirjoituksia, perustanut keskustelupalstoja, osallistunut mielenilmauksiin ja niin edelleen. Kannanotot, lapsiperheiden edunvalvojana toimiminen sekä erilaiset edustukset ovat mielestäni Lapen merkittävimpiä tehtäviä. Tärkeää on yrittää vaikuttaa päätöksentekoon niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla, ja pitää esillä lapsiperheiden näkökulmaa ja ääntä, Elina toteaa. Eeva Salakari Kontiolahdelta tuli mukaan Lapen toimintaan ja aloitti Pohjois-Karjalan aluevastaavana vuonna Kipinä vaikuttamiseen syntyi, kun hän oli kuullut useilta äideiltä lukuisista lapsiperheisiin liittyvistä epäkohdista alueellaan. Myös oma historiani äitinä tuki haluani puuttua näihin epäkohtiin, sillä itselläni ei ole ollut mahdollisuutta olla kotiäitinä kotihoidontuen riittämättömyyden vuoksi. Eeva on kahden erityislapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja ja kokee erityisen tärkeäksi parantaa erityislapsiperheiden asemaa. Tällä toisella hallituskaudellaan Eeva aikoo aloittaa myös perehtymisen lastensuojelun tilanteeseen Suomessa. Ristiinalainen Tiina Tähtinen on kuuden lapsen äiti ja neljän lapsen yksinhuoltaja. Kaksi hänen luonaan asuvista lapsista on erityislapsia. Tiinan mielestä tällä hetkellä olisi tärkeintä saada päättäjät ymmärtämään, että lapsiperheiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä. Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys ja eriarvoisuuden kasvaminen on huolestuttavaa. Köyhissä lapsiperheissä, joissa raha on tiukalla, voivat vanhemmat helposti uupua. Myös Tiinan sydäntä lähellä ovat erityislapset ja heidän asioidensa parantaminen. Pekka Aittakumpu Eeva Salakari Tiina Tähtinen 6 Lapsiperheet lape.fi

7 Äänessä uusi hallituksen jäsen Anna Kaivosoja kannustaa mukaan Lapen toimintaan Anna Kaivosoja aloitti uutena Lapen hallituksen jäsenenä huhtikuun vuosikokouksessa. Hän tuli Lapen toimintaan mukaan vuonna 2013 ja pääsi heti vaikuttamaan. Anna on huolissaan lapsiperheiden eriarvoistumisesta ja kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään rohkeasti järjestötyöhön. nna Kaivosojan Lape-ura alkoi A helmikuisena iltana television ääressä. Näin nykyisen Lapen puheenjohtajan Roberta Fabritiuksen esiintymisen Ylen te lassa Äidit töihin!. Hänen olemuksensa ja mielipiteensä vakuuttivat minut ja ryntäsin välittömästi googlettamaan, mikä oli tämä järjestö, josta en ollut aiemmin kuullut. Tutkin Lapen nettisivuja, ja koska olin ollut jo jonkin aikaa vanhempainvapaalla ja äitiysvapaan aikana saanut opiskelunikin päätökseen, arvelin että voisin kaivata jotakin mielekästä toimintaa lapsenhoidon lisäksi. Anna otti yhteyttä Lapen silloiseen puheenjohtajaan Kaarina Torkkolaan. Minut toivotettiin saman tien tervetulleeksi joukkoon. Pari päivää myöhemmin olin jo sekä Lapen jäsen että yhdistyksen tuore jäsensihteeri. Järjestötyö palkitsee Jäsensihteerinä Anna muun muassa huolehtii yhdistyksen jäsenrekisterin ylläpidosta ja päivittämisestä. Anna on myös kirjoittanut Lapen nettisivuille blogi- ja mielipidekirjoituksia. Nyt hän on hallituksen edustajana Lapen lehtityöryhmässä, joka kehittää Lapsiperheet-lehteä. Toiminta Lapessa on ollut Annalle monin tavoin antoisaa. Samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen on palkitsevaa itsessään. Järjestötoiminnan noviisina on myös ollut äärimmäisen kiinnostavaa päästä kurkistamaan järjestötyöhön ja toimintaan mukaan näinkin laajalla skaalalla. Anna haluaa kannustaa kaikkia mukaan järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Varsinkin pienemmillä järjestöillä kuten Lapella on aina pulaa auttavista käsistä. Monessa suuressa pitkälle organisoituneessa järjestössä mukaan liittyvän ihmisen ainoaksi panokseksi jää vuosittainen jäsenmaksu. Lapessa jokainen voi halutessaan osallistua ja tulla mukaan vaikuttamaan. Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä Annan perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi pieni lapsi. Hän toteaa, että äitiyden myötä maailmaa katselee eri tavalla kuin aiemmin. Huomaa paljon hyvää, mutta myös epäkohtia. Järjestötoiminta on oma tapani yrittää tehdä jotakin näiden epäkohtien korjaamiseksi. Olen erityisen huolissani lapsiperheiden eriarvoistumisesta ja kasvavasta pahoinvoinnista, joita nykypolitiikka mielestäni enemmän edistää kuin korjaa. Anna muistuttaa, että ennaltaehkäisevä työ on monissa tutkimuksissa todistettu sekä inhimillisimmäksi että kustannustehokkaimmaksi keinoksi hoitaa pahoinvoivia perheitä ja lapsia. Siitä huolimatta tämä ei tällä hetkellä näy poliittisessa päätöksenteossamme. Perheissä ollaan tiukoilla Suomalaisten lapsiperheiden nykytilanteesta Anna arvioi, että perheellinen keskituloinen palkansaaja alkaa olla jo aika tiukoilla. Suomessa on kuitenkin ainakin toistaiseksi turvallista elää ja kasvaa. Enemmistöllä menee hyvin, mutta heikommassa asemassa olevat perheet ja lapset voivat entistä huonommin. Anna pelkää tilanteen pahenevan, jos lapsiperheisiin liittyvän poliittisen päätöksenteon painopistettä ei muuteta ennaltaehkäisyn suuntaan. Teksti: Pekka Aittakumpu Kuva: Anna Kaivosojalta Lapsiperheet lape.fi 7

8 LAPE-UUTISIA Aluetoiminta uudistuu Lapen hallitus on jakanut aluetoiminnan pienempiin alueisiin. Etelä-, Itä- ja Keski-Suomeen on valittu yhteyshenkilö, mutta Pohjois- ja Länsi-Suomesta henkilö vielä puuttuu. Uudistuksella on tarkoitus keventää aluetoiminnan yhteyshenkilön tehtävää ja mahdollistaa entistä paremmin alueellinen yhteistyö aluevastaavien välillä. Lape mukana järjestöjen yhteistyössä Lapen edustajia on mukana Kulut tajaparlamentissa, Väestöliitossa sekä Kelan asiakasraadissa. Väestöliiton jäsenjärjestönä Lape osallistuu kaksi kertaa vuodessa liiton kokouksiin, joissa muun muassa hyväksytään liiton toimintasuunnitelma. Kuluttajaparlamentti on Ku lut tajaliiton koordinoima järjestöjen vaikuttamisfoorumi, jonka kannanotot muodostetaan eduskunnan täysistunnossa. Lapsiperheiden asiakasraadin tarkoituksena on kehittää Kelan sidosryhmätyöskentelyä ja tuoda asiakkaiden näkökulmia Kelan perhe-etuuksien kehittämistyöhön. Lapen uusi hallitus linjasi, että järjestöyhteistyötä kehitetään mahdollisuuksien mukaan eri yhdistysten kanssa paikallisesti. Lapea kehitetään työryhmissä Edellisellä kaudella hallituksen sisällä käynnistettyä työryhmätyöskentelyä jatketaan. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet lapelaiset. Varainhankintatyöryhmän vastuuhenkilönä toimii Minna Mustonen, lehti työryhmän vastuuhenkilönä Anna Kaivosoja, tehtävien kuvaukset ja hallinnon rakenne -työryhmän vastuuhenkilönä Roberta Fabritius, lasten päivähoito -työryhmän vastuuhenkilönä Kaarina Torkkola ja lastensuojelutyöryhmän vastuuhenkilönä Elina Seitz. Sisäinen tiedonkulku on tärkeää Sujuva tiedonkulku on Lapen toiminnan kannalta elintärkeää. Sen vuoksi tiedottamisessa noudatetaan sovittuja käytäntöjä. Lapen hallitus on linjannut, että yhdistyksen nimissä kannanottaminen tai virallinen tiedottaminen, esimerkiksi paikallisissa asioissa, hyväksytetään vähintään puheenjohtajalla tai sihteerillä tai heillä molemmilla sekä lisäksi yhdellä muulla hallitusjäsenellä. KOLUMNI Lehti lapsiperheiden parhaaksi Aloitin Lapsiperheet-lehden päätoimittajana tämän vuoden huh tikuun alussa. Ansiotyössäni työskentelen kristillisen viikkolehden toimitussihteerinä ja lastenlehden päätoimittajana. Tämän lehden myötä Lapsi perheet -lehden jakelu on uudistunut. Lapen hallitus päätti, että lehteä ei enää julkaista painettuna, vaan se tarjotaan pdf-muodossa. Hallituksen ni meämä lehtityöryhmä jatkaa lehden kehittämistä. Olen iloinen, että sain mahdollisuuden osallistua Lapsiperheet-lehden tekemiseen. Toivon, että voisin osaltani olla edistämässä lapsiperheiden hyvinvointia tätäkin kautta. Näen, että Lapsiperheet-lehti on ennen kaikkea etujärjestön jäsenten tiedotuskanava. Sen keskeisin tehtävä on tiedottaa jäsenistölle ajankohtaisista Lapen ja lapsiperheiden asioista. Lehti on myös kannanottaja, joka kertoo etujärjestön kannan. Lukijoiden saamiseksi lehden mark kinointi on tärkeää. Laadukas ja painava sisältö on parasta markkinointia, sillä sana mielenkiintoisista jutuista leviää nopeasti. Olisi myös hyvä, jos jäsenistö kertoisi lehdestä ystävilleen ja tuttavilleen. Hyvää mainostamista on esimerkiksi lehden linkin jakaminen sosiaalisessa mediassa. Jäsenistö voi osallistua lehden tuot tamiseen lähettämällä juttuideoita ja juttuja. Lapsiperheet-lehti on kaikkien lapelaisten yhteinen lehti. On tärkeää, että ideat ja myös käytännön apu tulevat lapsiperhe-elämän keskeltä. Toivon, että lehti innoittaisi ja rohkaisisi toimimaan lapsiperheiden parhaaksi. Tehdään se yhdessä! Pekka Aittakumpu Päätoimittaja 8 Lapsiperheet lape.fi

9 Maria Kaisa Aulan työtä lapsiasiavaltuutettuna on jatkanut 1. toukokuuta alkaen Tuomas Kurttila. Maria Kaisa Aula: Onko Suomessa lapsi- ja perhepolitiikkaa? Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 Eriarvoistuva lapsuus julkistettiin 25. huhtikuuta. Kirja on tähän mennessä kokonaisvaltaisin tilastoaineistoon perustuva katsaus suomalaisten lasten hyvinvointiin. Äskettäin lapsiasiavaltuutetun tehtävät jättänyt Maria Kaisa Aula kertoo, että vuosikirjan keskeisimpiä tuloksia on toteamus, että hyvin suurella enemmistöllä suomalaisista lapsista menee hyvin: heidän arkensa toimii, heillä on harrastuksia ja hyvät suhteet vanhempiinsa. Kuitenkin pienellä osalla lapsista, ehkä noin joka kymmenennellä, on sellaisia hyvinvoinnin haasteita, joita pitäisi kyetä paremmin ehkäisemään ja vähentämään. Aulan mukaan yhteiskunnan palvelut eivät nykyisellään tue lapsuuden eriarvoistumisen vähentämistä. Suomalaiset lapset kärsivät sekä taloudellisesta vähäosaisuudesta että hoivaköyhyydestä. Hoivaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsella ei ole aikuisia, jotka tukisivat häntä, eikä kotikasvatusta ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Palveluita parannettava Yhteiskunnan palveluiden sektoroituminen aiheuttaa haasteita. Palvelut ovat eriytyneet esimerkiksi sosiaali-, terveys-, koulu- ja vapaa-ajanpalveluihin, niin että lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen jää usein toteutumatta. Pitäisi miettiä, miten palveluja voitaisiin järjestää lapsi- ja perhelähtöisesti. Niissä toimivien osaamista lapsen Lapsiperheet lape.fi 9

10 ja nuoren kohtaamisessa pitäisi myös parantaa. Ei auta, vaikka lapsen lähellä olisi minkälaisia terveydenhoitajia, kuraattoreita ja lääkäreitä, jos he eivät kohtaa lasta kokonaisvaltaisesti. Jos yksi ammattilainen hoitaa yhtä siivua ja toinen toista, tuen vaikutus kärsii. Aulan mielestä lapsen vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa tämän hyvinvoinnista. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus saada tukea tehtäväänsä kunnilta ja valtiolta viimekätinen vastuu on julkisella vallalla. Lasten hyvinvointi on aikuisten yhteinen tehtävä.,, välinpitämättömyyttä, odotetaan että Perhepolitiikka hukassa? Aula toteaa, että perusasennoituminen lapsiin ja lapsuuteen on Suomessa myönteinen. Kaikkien mielestä lapset ovat tärkeitä; käytännön ratkaisuissa se ei näy näin kirkkaasti. Maassamme on tiettyä asiat sujuvat ilman, että niihin tarvitsee erityisesti panostaa. Myös siinä näyttää olevan parantamisen varaa, että lasten ja vanhempien välistä kohtaamista arvostettaisiin ihan oikeasti. Voi kysyä, onko meillä lapsi- ja perhepolitiikkaa vai onko vain satunnaisia päätöksiä, jotka koskevat lapsia ja perheitä. Päättäjät tarvitsevat koulutusta Lapsiasiavaltuutetun työ perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimuksen tärkein tavoite on taata kaikille lapsille perusoikeudet: terveys, koulutus, tasa-arvo ja turva. Aulan mukaan lapsen oikeuksien sopimus on otettu Suomessa kohtuullisen hyvin huomioon, jos tilannetta verrataan maailmanlaajuisesti. Parantamisen varaa on lapsen edun ja parhaan huomioon ottamisessa eri päätöksenteossa sekä siinä, että ymmärrettäisiin lapsen edun tarkoittavan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu niin hengellinen ja psyykkinen kuin sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Aula arvioi, että suomalaiset viranomaiset eivät ole kovin hyviä ajattelemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia päätöksissään ja ratkaisuissaan. Tässä on paljon koulutuksen ja ajattelutapojen muuttamisen tarvetta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous lisäsi toukokuun alussa kirkkojärjestykseensä lapsivaikutusten arvioinnin. Kirkollisten viranomaisten on jatkossa päätöstensä valmistelussa huomioitava päätösten vaikutukset lapsiin. Toivotaan, että tämä osaltaan näyt tää suuntaa myös muille yhteiskunnan päätöksentekijöille, sanoo Aula, joka kirkolliskokousedustajana oli tekemässä päätöstä. Parantamisen varaa on lapsen edun ja parhaan huomioon ottamisessa eri päätöksenteossa Etuuksien leikkaukset kirpaisevat Aula toteaa, että lapsiperheiden etuisuuksilla on suuri merkitys lasten hyvinvointiin. Kotihoidontuen jyvittämistä lapsen vanhempien kesken ja lapsilisän leikkausta hän pitää huonoina päätöksinä. Kotihoidontuki ja lapsilisät ovat osaltaan olleet tasoittamassa perheiden välisiä toimeentuloeroja. Niiden arvo on kuitenkin laskenut merkittävästi esimerkiksi 90-luvun tilanteesta. On arvioitu, että etuuksien heikennykset tulevat näkymään niin, että pienituloisten perheiden määrä lähtee taas kasvuun, kun se viime vuosina on tasaantunut ja jopa vähentynyt. Kotiapu saatava takaisin Kotiapua saavien lapsiperheiden määrä on vähentynyt viidennekseen 20 vuodessa. Vuonna 2010 kotiapua sai enää 1,5 prosenttia lapsiperheistä. Aulan mielestä valtion tulisi lähiaikoina toteutettavan sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä vahvistaa kuntien velvollisuutta antaa lapsiperheille kotiapua. Tämä koskee myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheitä. Kyse on yleisestä vanhempien jaksamisen tuesta erilaisissa elämäntilanteissa. Kotiapua pitäisi tarjota perheille neuvolan, päivähoidon ja jopa koulun kautta. Sen tulisi olla osa yleisiä palveluita eikä yksin lastensuojelun osanen. Innostava, raskas työ Aula toimi lapsiasiavaltuutettuna Tämän vuoden Vapunpäivänä valtuutetun tehtävässä aloitti Tuomas Kurttila. Aula koki lapsiasiavaltuutetun työn sisällöllisesti hyvin antoisana ja innostavana. Koin, että työtä arvostettiin eri yhteistyöverkostoissa. Ilmoittaessaan jättävänsä tehtävänsä Aula arvosteli lapsiasiavaltuutetun toimiston vähäisiä henkilöresursseja. Hänen mielestään valtuutetun on erittäin vaikea toteuttaa tehtäväänsä resurssivajauksen vuoksi. Työ olikin myös varsin rasittavaa ja kuormittavaa. Siihen kohdistui paljon kysyntää ja sellaisia odotuksia, joita toimiston pienellä henkilömäärällä oli vaikea täyttää. Aula toivoo, että kansanedustajat kiinnittävät asiaan huomiota, kun valtion budjetista keskustellaan joulun alla. Teksti: Pekka Aittakumpu Kuva: Johanna Lumijärvi 10 Lapsiperheet lape.fi

11 Kehityspsykologian professori: Uhmaikä on tahtoikä Uhmaikä koettelee vanhempien kärsivällisyyttä. Mitä uhmaikä tarkemmin ottaen tarkoittaa? Entä onko sillä lapsen kehitykselle jokin tarkoitus? Kehityspsykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta kertoo, että uhmaikä tarkoittaa kehitysvaihetta, jossa lapsi opettelee omaa tahtomista ja tätä kautta itsenäistymistä. Aunolan mukaan uhmaikää voidaankin kutsua myös tahtoiäksi. Uhmaikä esiintyy tyypillisesti 2 4 vuoden iässä. Ikävaiheelle on yleistä, että lapsi tuo voimakkaasti esiin omaa tahtoaan ja itsenäisyyttään. Hän voi esimerkiksi toistuvasti reagoida vanhempien ehdotuksiin ei-sanalla ja haluaa tehdä ja päättää itse, Aunola kertoo. Lähtökohta omantunnon kehittymiselle Aunolan mukaan uhmaiässä lapsi myös hakee rajoja toiminnalleen. Hän kokeilee, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Lapsi ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa osaa säädellä tahtomistaan ja tahtomisen ilmaisua, minkä vuoksi seurauksena voi olla esimerkiksi raivokohtauksia. Aunola kertoo, että saadessaan harjoitella tahtomista turvallisessa ympäristössä, lapsi oppii rajoittamaan voimakkaita ilmaisujaan ja rauhoittamaan itseään. Uhmaikä paitsi auttaa lasta kasvamaan omaksi yksilöksi myös antaa raamit yhteiskuntaan sosiaalistumiselle. Kehitysvaihe toimii lähtökohtana omantunnon kehittymiselle. Rutiinit auttavat Miten vanhempi tulee toimeen uhmaiän kanssa? Sitä helpottavat johdonmukaiset rajat ja rutiinit: kun esimerkiksi joka ilta nukkumaanmenorutiinit ovat täsmälleen samat, lapsi oppii, että nukkumaan menoon liittyvät tietyt säännöt, joihin ei voi itse vaikuttaa. Aunola korostaa, että vanhempi on vastuussa lapsen riittävästä unensaannista ja terveellisestä ravinnosta. Tämän vuoksi nämä ovat asioita, joista päättää vanhempi, ei lapsi. Lapselle tilaa harjoitella Uhmaa kasvattaa se, jos lapsen ei anneta lainkaan harjoitella omaa tahtomista ja vaikuttamista. On hyvä antaa harjoitusmahdollisuuksia asioissa, joissa on neuvottelunvaraa. Lapsen voi esimerkiksi antaa valita, laittaako hän päälleen punaisen vai sinisen paidan tai juoko mieluummin maitoa vai piimää. Aunola painottaa, että lapsen on hyvä saada kokemus siitä, että hänellä on omaa päätäntävaltaa. Vanhemman tehtävä on kuitenkin katsoa, mitkä ovat asioita joissa lapsen voi turvallisesti antaa päättää itse. Rajat lisäävät turvallisuutta On tärkeää, että uhmaikäinen lapsi voi kokea olonsa turvalliseksi. Uhmaikä voi pahentua, jos lapsi kokee turvattomuutta. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun lapselle annetaan päätösvaltaa asioista, joita hän ei ole riittävän kypsä päättämään. Jos rajat puuttuvat, lapsi jää yksin itselleen liian isojen asioiden kanssa. Aunola painottaa, että tässä on kuitenkin myös lapsikohtaisia eroja: toiset sopeutuvat paremmin muuttuviin olosuhteisiin, kun taas toisille rutiinit ja säännöt ovat luonnostaan tärkeämpiä. Pysy itse rauhallisena! Aunola muistuttaa, että lasta rauhoittaa, kun vanhempi pysyy rauhallisena lapsen kiukun edessä. Jos vanhempi jatkuvasti ja säännönmukaisesti itse menettää hermonsa, ei lapsi saa mallia siitä, kuinka voimakkaita kielteisiä tunteita voi käsitellä menettämättä hermojaan. Jokainen tietysti joskus menettää hermonsa eikä tästä kannata kantaa huonoa omaatuntoa. Uhmakohtauksen yllättäessä on hyvä palauttaa mieleen, kuka perheessä on kehittyvä lapsi, kuka aikuinen. On myös hyvä muistaa, että lapsi ei ole tuhma, vaan on kasvamassa omaksi, tahtovaksi, itsemääräytyväksi itsekseen. Tahtomisesta ei tulisi rangaista. Teksti: Pekka Aittakumpu Lapsiperheet lape.fi 11

12 Aluevastaavat Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse kiinnostunut ryhtymään aluevastaavaksi, ota yhteyttä puheenjohtajaan, Aluevastaava, muistathan ilmoittaa meille muuttuneet yhteystietosi! ESPOO Janne Kylli HAAPAJÄRVI Kaarina Torkkkola HELSINKI Reetta Holmberg Jaana Gardemeister JYVÄSKYLÄ, KORPILAHTI Minna Mustonen Mari Josefsson KOTKA Saila Silfvast KUOPIO Laura Hiltunen Katja Koivistoinen MÄNTSÄLÄ Roberta Fabritius MIKKELI, RISTIINA Tiina Tähtinen NURMIJÄRVI Virpi Korhonen OULU Pekka Aittakumpu PIETARSAARI Anna-Maria Pokela POHJOIS-KARJALA Eeva Salakari RAAHE Anna Pärkkä SALO Elina Seitz TYRNÄVÄ Johanna Harmainen VANTAA Johanna Happonen Sanna Hamström VIHTI Anja Kadziolka Ruotsinkielisten yhteyshenkilö Henrietta Janhonen

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 24.01.2013 Sivu 1 / 1 5 Toimintasuunnitelma 2013 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot