ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12031 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi InnoHealth Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun AMK Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Marjale von Schantz Sähköpostiosoite marjale.von.schantz@turkuamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Jaana Heinonen Sähköpostiosoite jaana.heinonen@turkuamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana on ajatus, että kestävää terveydenhuoltojärjestelmää ja ihmisten terveyttä sekä hyvinvointia paremmin ja turvallisemmin edistäviä ja ylläpitäviä palveluita on jatkuvasti kehitettävä. Se on välttämätöntä alati kasvavien kustannusten hillitsemiseksi. InnoHealthissa kehittymisen edellytyksenä nähdään hyvinvointiteknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa ja eri alojen yhteistyö. Myös teknologian käyttäjä-/asiakaslähtöisyyttä, yrittäjyysosaamista ja keskeisen lainsäädännön ja standardien jalkautumista käytöntöön lisätään. InnoHealthin tavoite on kehittää osaamista ja koulutussisältöjä yritysten ja muiden organisaatioiden ajankohtaisia tarpeita vastaavaksi ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen oppilaitosten opettajien 1-2 kk mittaisten työelämäjaksojen sekä työelämäläheisen lyhyt- ja jatkokoulutusten, työpajojen ja opiskelijaprojektien avulla. Opettajat päivittävät osaamistaan työelämästä ja uudistavat opetusta. Työpaikkojen osaamiseen voidaan vaikuttaa yhteistyössä ja koulutuksin. Opiskelijat osallistetaan opetukseen ja projektitoimintaan. Jokaiselle työelämäjaksolle on laadittu oma toimintasuunnitelma. Projektin keskiössä on eri alojen, eri koulutusasteiden, koulutuksen ja työelämän sekä erilaisten osaajien (opiskelijat, opettajat, työntekijät yrityksissä ja muissa organisaatioissa) yhteistyö. Innovaatioiden uskotaan syntyvän erilaisten osaamisalueiden rajapinnassa. Varsinaisena kohderyhmänä ovat EURA JÄRJESTELMÄ 1/14

2 projektin toteuttajan ja osatoteuttajien toimialueen mukana olevien terveys- ja hyvinvointiteknologia -alojen yritysten ja muiden organisaatioiden toimijat sekä oppilaitosten opettajat. Kohteena on myös opetuksen kehittäminen ja sitä kautta opiskelijoiden työllistymisedellytysten parantuminen. InnoHealthin työelämäjaksojen toteutuessa seurataan erityisesti opettajien osaamisen ja opetussisältöjen kehittymistä projektin itsearvioinnin tueksi kehitetyllä Osaava opettaja -mittarilla. Yleiset tavoitteet on siinä typistetty neljään projektia keskeisesti kuvaavaan kulmakiveen: moniammatillisuus, työelämälähtöisyys, hyvinvointiteknologia ja opetuksen kehittäminen. Projektin lähtökohdan ja kohderyhmän valinta ovat hyvin onnistuneet. Tavoitteet ovat realistiset, eikä niitä ole syytä muuttaa. Yksittäisten työelämäjaksojen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset eriteltyinä eroavat toisistaan; kaikki eivät keskity kaikkeen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ InnoHealth -projektin toteutus ja yhteistyö onnistuivat hyvin ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyötä on tehty terveys- ja hyvinvointialan sekä tekniikan toimijoiden ja asiantuntijoiden kesken. Työpajat ja muut tilaisuudet ovat antaneet mahdollisuuden verkostojen ja yhteistyön laajentamiselle, ja tuoneet uusia mahdollisuuksia. Projektin hallinnoija ja osatoteuttajat ovat valikoituneet mukaan jo hakuvaiheessa. Näiden välillä on kesällä 2012 allekirjoitettu sopimukset projektin toteuttamisesta. Sopimukset projektin toteuttamisesta uusittiin alkuvuoden 2013 aikana työelämäjaksopaikkojen mennessä uudelleenjakoon kahden paikan osalta. Tämä vaikutti samassa suhteessa myös osatoteuttajien keskinäiseen rahoitukseen. TurkuAI sai yhden lisäpaikan Loikysta ja toisen Novidalta, jotka luopuivat näistä. Syynä oli ennen kaikkea Loimaan ja Uudenkaupungin pieni opettajamäärä, josta käytännössä oli mahdotonta irrottaa työelämäjaksoille kolmea opettajaa per koulu. Opettajien rekrytointi on tapahtunut erillisinä hakuaikoina. Työelämäjaksot jakautuivat eri organisaatioissa/tulosalueilla seuraavasti: 9/9 AMK/TERV, 10/10 AMK/TSK/LIB, 5/5 TurkuAI sekä 2/2 Loikky ja 2/2 Novida. Viimeiset työelämäjaksot päättyivät keväällä Rekrytoitujen opettajien valintakriteereinä on käytetty ensisijaisesti omaa halukkuutta, ehdotetun toimintasuunnitelman realistisuutta ja opettajan tarvetta työelämäjaksolle. Ao. esimiehet ovat osallistuneet rekrytointiprosessiin. Projektin työelämäjaksoista pidettiin useita tiedotustilaisuuksia opettajille kaikissa koulutusorganisaatioissa vuoden 2012 aikana (Turun AMK 4, TurkuAI 2, Novida 2 ja Loikky 2). Työelämäjaksojen yritykset ja muut organisaatiot valittiin mukaan verkostojen kautta, silmälläpitäen koulutusohjelmien laajempia strategisia painotuksia. Terveysalalla AMK- ja toisen asteen opettajien yhdessä toteuttamat jaksot tarkoittavat usein temaattisia yhteneväisyyksiä, minkä vuoksi jaksot ovat joissain tapauksissa toteutettu samoissa kohdeorganisaatioissa. Työelämäjaksot toteutuivat seuraavissa organisaatioissa/yrityksissä: LM-Instruments Oy, Lingsoft Oy, Dato Systems Ay, Evondos Oy, Rediteq Oy, CGI, Labrox Oy, VSSHP/TYKS:n PET-keskus, BCB Medical Oy (2 työleämäjaksoa), PerkinElmer Oy / Wallac (2 työelämäjaksoa), Dato Systems, Ihattula Oy, Turun Hyvinvointitoimiala (3 työelämäjaksoa), Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, VSSHP/TYKS Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, TYKS 03 toimialue, TYKS aikuisten teho-osasto, Kotisairaala Luotsi Oy, Palvelukoti Ilolansalo, Petrimed Oy, KTO ; kehitysvamma-alan tuki ja osaamiskeskus, Koski TL:n palvelukeskus, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus ja Laitilan terveyskoti. Kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa solmittiin sopimukset yksittäisen työelämäjakson toteutuksesta, tehtävistä, vastuista, ajankohdasta ja toteutussuunnitelmasta EURA JÄRJESTELMÄ 2/14

3 tavoitteineen, sisältöineen ja tehtävineen. Allekirjoittajina olivat asianosainen opettaja, koulun edustaja sekä yrityksen tai muun organisaation edustaja. Projektin hallinnoijan ja osatoteuttajien kesken työ- ja vastuunjako toimi koko projektin ajan suunnitelman mukaisesti. Opettajien työelämäjaksojen kautta mukaan tulevien työelämäjaksopaikkojen yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa sovittiin jakson sopimuksessa työn- ja vastuunjaosta niiden ja opettajien kotiorganisaatioiden kesken. Jaksokohtaisesti sovittavia asioita olivat aikataulut, toteutussuunnitelmat sekä toimenpiteet. Yhteistyö toteutui kaikkia osapuolia hyödyttävästi. Työelämäjaksojen osalta kerättiin arvioinnit ja palautteet myös kaikilta yritysten edustajilta. Palautteet olivat erinomaisia. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana seitsemän kertaa, kerran kunkin maksatuskauden aikana. Novidan rehtori Merja Koski jättäytyi pois varsinaisesta ohjausryhmän jäsenyydestä ja hänet korvattiin Loimaan ammatti- ja aikuisopiston vararehtori Petri Lähteellä. Puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laineen siirtyi Turun yliopistosta VSSHP/TYKS:n kehittämisylihoitajaksi, mutta hän jatkoi ohjausryhmän puheenjohtajana edustaen sekä Turun yliopistoa että sairaanhoitopiiriä. Professori Sanna Salanterä Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta jatkoi varahenkilönä, VSSHP:n hallintoylihoitaja Päivi Nygrén varsinaisena jäsenenä. Lisäksi ohajusryhmään kuuluivat rahoittajan edustaja sekä Turun AMK:n koulutuspäälliköt kummaltakin tulosalueelta. Projektiryhmä kokoontui noin kerran kuussa. Lisäksi projektipäällikkö ja hankesuunnittelija (TSK, myöhemmin LIB) tapasivat noin kerran kahdessa viikossa. Tarvittaessa on oltu yhteydessä tai tavattu useammin. Aamukahvitilaisuuksia pidetiin projektin aikana yhteensä viisi (2012:1, 2013:2, 2014:2). Verkostoitumistapahtumien teemoja ovat olleet projektin keskeiset kulmakivet; hyvinvointiteknologia, moniammatillisuus, työelämälähtöisyys ja opetuksen kehittäminen. Näiden lisäksi on esitelty työelämäjaksojen tuloksia. Puhujiksi on kutsuttu alueellisia terveyden ja hyvinvointiteknologian ammattilaisia eri organisaatioista, muun muassa TT Heljä Laine-Lundgrén Turun yliopistosta, TKI-päällikkö Janne Lahtiranta Turku Science Park Oy:stä, Tom Ståhlberg FIHTA:sta, palvelupäällikkö Paula Nokkala Medbit Oy:stä, sairaalaylihoitaja Tuija Lehti TYKS:sta ja ylihoitaja Minna Ylönen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta. Osaava opettaja -mittari suunniteltiin projektin tarpeisiin ja sitä käytettiin opettajien työelämäjaksojen itsearvioinnissa. Mittarilla kerättiin tietoa projektin tavoitteiden toteutumisesta ennen ja jälkeen -mittaus periaatteella. Vastaukset analysoitiin touko-elokuun 2014 aikana ja tulokset käsiteltiin InnoHealthjulkaisussa. Projektin aikana merkittäviksi yhteistyökumppaneiksi ovat tulleet muun muassa Terveysteknologian Liitto - FiHTA ry, Turku Science Park Oy, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä IKITIK-konsortio. EURA JÄRJESTELMÄ 3/14

4 Projektin aikana toteutettiin seuraavia koulutuksia ja seminaareja: -Keväällä 2013 järjestettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa, Turun ja Kuopion välillä etäyhteydellä, ESR-rahoitteisen Lupaosaaja- projektin "Terveydenhuollon laitteiden tie ideasta tuotteeksi" -seminaarisarja yhteiskoulutuksina, yhteensä 6 kertaa. -Uutena avauksena yhteistyölle toteutettiin "Hyvinvointiteknologia - Moniammatillista yhteistyötä", 3 op - koulutus insinööri- ja terveysalan opiskelijoille. Opintojakson toteutus tapahtui syksyllä Tavoitteena oli hyvinvointiteknologian ja terveysalan ydinosaamisalueiden yhdistäminen kahden eri koulutusalan välillä. -Käytettävyys osana riskienhallintaa -seminaari ja työpaja järjestettiin yhteistyössä FiHTAn kanssa, (Terveysteknologian liitto) toukokuussa HL7 eli Health Level 7 - kurssi järjestettiin syksyllä 2012 yhteistyössä Turun yliopiston Informaatioteknologian; johtamisen - sekä hoitotieteen laitosten kanssa. HL7 keskittyi kliinisen terveydenhuollon ja terveydenhuollon hallinnon tietojärjestelmien standardien kehitykseen ja tutkimukseen. Kurssille osallistui 72 henkilöä, joista noin puolet tuli Turun AMK:sta (opiskelijoita sekä opettajia). Mukana oli myös Varsinais-Suomen alueen yrityksiä. -Seminaarit ja työpajat "Miten saan MD/IVD-laitteelleni CE-hyväksynnän EU:ssa ja mikä sen merkitys on muualla maailmassa" sekä "Miten toimin US FDA:n kanssa - hyväksynnät ja laatujärjestelmävaatimukset" - seminaarit toteutettiin yhteistyössä FiHTAn kanssa syksyllä 2013, tuoden yhteen alueen yritysten edustajia sekä opiskelijoita että opettajia. Seminaarien teemat valikoituivat alan yritysten toivomuksesta ja lisäkoulutustarpeesta. -Mobile Medical Apps - milloin joudun sääntelyn piiriin -seminaaripäivä toukokuussa 2014 kokosi yhteen useita terveys- ja teknologia-alan yrityksiä. Lisäksi tietotekniikan hyvinvointiteknologian suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat osallistuivat seminaariin osana hyvinvointi-teknologian opintojaan. Seminaari toteutettiin yhteistyössä FiHTA ry:n sekä alan asiantuntijoiden kanssa. InnoHealth -projekti osallistui Monitori seminaarien toteuttamiseen, yhteistyössä Turku Science Park Oy:n ja Turun yliopiston kanssa. Molempiin seminaareihin osallistui noin 100 henkilöä, terveys- ja teknologia-aloilta.seminaarit pidettiin ICT-talossa. Lisäksi projektissa toteutettiin terveys- ja insinöörialojen asiantuntijaverkkojen uudenlaisen toimintamallin kehittämistä ja käytännön toteuttamista yhteistyössä hyvinvointiteknologian yritysten (esim. Lingsoft, Fujitsu, Medbit, Ocuspect, BCB Medical) ja loppukäyttäjien (esim. VSSHP) kanssa. VSSHP:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa aloitettiin opiskelijaprojekti, jonka tarkoituksena oli entisestään kasvattaa hyvinvointikoulutuksen työelämälähtöisyyttä. Fujitsun ja BCB Medicalin kanssa työstettiin aktiivisesti "Terveydenhuollon lähiesimiehen tilannekuva akuuttihoidossa" -teemaa useissa työpajoissa. Työelämäjaksojen ulkopuolella toteutunut muu yritysyhteistyö projektin aikana: - VSSHP / EPLL: Opiskelijat tekivät tarvekartoituksen hoitohenkilökunnan ja potilaiden tiloissa sijaitsevien Info-TV -näyttöjen sisällöstä. Tämän jälkeen määritelty sisältö toteutettiin, jonka jälkeen lisäksi tehtiin myös EURA JÄRJESTELMÄ 4/14

5 henkilökunnan käyttötarpeita palveleva ylläpito käyttöliittymä, jonka avulla he helposti voivat hallita Info- TV-näyttöjen sisältöä tulevaisuudessa. - Ocuspecto: Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat ajokorttinäöntarkastukseen suunnitellun laitteen käyttöliittymän. Liittymä toteutettiin mobiilille kosketusnäytölle. Sitä testattiin laajasti eri käyttäjäryhmillä ja kehitettiin saadun palautteen mukaisesti. Tekniikan opiskelijoiden (Teppo Saarenpään opiskelijat) lisäksi testaukseen osallistuivat 16 terveysalan opiskelijaa. (Riitta-Liisa Lakanmaan opiskelijat). - BCB Medical Oy ja Fujitsu Oy: Elina Kontio osallistunut useisiin tapaamisiin liittyen yritysyhteistyöhön - ideana "tulevaisuuden sairaalan kehittäminen". - Corefox: Elina Kontio on osallistunut tapaamisiin aiheena uudet yhteistyömahdollisuudet ja niiden suunnittelu. - Vaasan keskussairaala: Benchmarking-vierailu Vaasan keskussairaalan ensiapuun ja siellä käyttöönotettuun logistiikkajärjestelmään. Muuta yhteistyötä hyvinvointiteknologian kehittämiseen ja hanke-toimintaan liittyen on tehty seuraavien korkeakoulujen kanssa (Elina Kontio): Turun yliopisto; hoitotieteen laitos, IT -laitos ja Turun kauppakorkeakoulu sekä Abo Akademi; IT-laitos. Kansainvälistä yhteystyötä on tehty kahdenkeskisissä keskusteluissa, kuten Riikassa, Latviassa pidetyssä Baltic Sea Region -rahoitteisen ImPrim-projektin (Improvement of public health by promotion of equitably distributed high quality primary health care systems) loppuseminaarissa ja käymällä sähköpostikeskusteluja Hogeschool Utrechtin (NL) edustajien kanssa. ImpPrim-projektin loppuseminaarissa virolaiset ja tanskalaiset olivat vaikuttuneita nimenomaan InnoHealth-projektin keskittymisestä opettajien osaamiseen ja opetuksen uudistamiseen väylänä parantaa terveydenhuollon tilaa teknologian avulla. He näkivät lähestymistavan kannattavana pitkäjänteisen kehittämistyön ja uudistusten, myös valmiuksien ja halukkuuden käyttää teknologiaa, kannalta hyödyllisenä. Hogeschool Utrechtin kanssa tavoitteena on ollut vahvistaa kumppanuutta Turun AMK:n CARPE-verkostossa (Consortium on Applied Research and Professional Education), ja pohjustaa InnoHealth-projektin ideaa kansainvälistävän projektisuunnitelman tekoa Suomen, Hollannin ja vähintään yhden lisämaan välillä. Lisäksi asiantuntijaopettaja TtT Elina Kontion osallistui Medinfo2013-konferenssiin (the 14th World Congress on Medical and Health Informatics) Kööpenhaminassa, Tanskassa InnoHealth-projekti on ollut esillä Turun AMK:n opetushenkilöstön kansainvälisellä viikolla vuonna JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin viestintäsuunnitelma käytiin läpi ohjausryhmän kokouksessa Silloin todettiin, että se on noudattamiskelpoinen, mutta sitä on konkretisoitava projektin kuluessa. Sisäinen tietoisuus projektista oli ensimmäisellä maksatuskaudella fokuksessa. Tällöin avattiin mm. suljettu työtila projektiin rekrytoiduille keskeisimpien dokumenttien löytämiseen. Projektia esiteltiin yhteistyötahoille, kuten Terve!-foorumi, , joka kokoaa ko. alojen toimijoiden edustajia. Lisäksi tiedotusta tehtiin RAY:n rahoittaman Yksi Elämä -hankkeen varsinaissuomalaisen osahankkeen Tunne pulssisi -toimijoille , Turun AMK:n opiskelijoille TKI-päivässä sekä muuten mm. avaamalla nettisivut sekä painattamalla esite jakoon sekä muistitikkuja seminaareihin ym. osallistuville. InnoHealth mainittiin nimeltä avauspuheenvuorossa ja EURA JÄRJESTELMÄ 5/14

6 sen opettajia oli mukana järjestetyssä ICT-foorumissa. Yhteisopetuksia Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen sekä Turun AMK:n TSK:n ja TERV:n välillä suunniteltiin InnoHealthin puitteissa. Lisäksi loostettiin artikkeli V-S ELYn hankejulkaisuun. Tiedotus projektin tapahtumista on välitetty pääsääntöisesti projektin nettisivujen kautta. Seminaarit, tapahtumat, julkaisut: Riitta-Liisa Lakanmaa osallistui VOT-konferenssiin, jossa hänellä oli abstrakti ja suullinen esitys Helsingissä (Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla, II terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi). Aiheena projektin lisäksi yleensä erityisesti sen itsearviointiin keskittyvä InnoHealth Osaava opettaja -mittari. Suomen Tehohoitoyhdistys ry:n Tehohoitopäivät : Riitta-Liisa Lakanmaa esitteli omaan työelämäjaksoonsa perustuvaa InnoHealth ICU Medicationia. Siinä tullaan kehittämään perehdytysohjelmaa lääkehoito-osaamiseen teho-osastolle ja sairaanhoitajakoulutukseen. Roll-up ja esitteet ovat olleet esillä Monitori 2013-seminaarissa, järjestetyssä InnoHealth-työpajassa sekä Lupaosaaja- projektin "Terveydenhuollon laitteiden tie ideasta tuotteeksi" - seminaarisarjassa maalis-huhtikuussa Opettajat tai muut hankkeen avainhenkilöt ovat tiedottaneet mukaan kutsuttuja yrityksiä tai muita organisaatioita projektista esimerkiksi.ppt-diaesityksin. InnoHealthmuistitikkuja on myös jaettu järjestetyissä tilaisuuksissa. InnoHealth-projektia on esitelty: TERVE-SOS -messut Turun messu- ja kongressikeskuksessa, Terveydenhuollon ATK-päivät Turun Logomossa, VOT Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla (asiantuntijaopettaja TtT Riitta-Liisa Lakanmaa), TUAS International Week Roll-up ja esitteet ovat lisäksi olleet esillä Lupaosaaja -projektin "Terveydenhuollon laitteiden tie ideasta tuotteeksi" -seminaarisarjassa toukokuussa ja pidetyssä Työelämäjaksot esittelyssä -tilaisuudessa. InnoHealth-projektin sähköinen posteri oli esillä kansainvälisessä CARPE (Consortium on Applied Research and Professional Education) konferenssissa Syksyllä 2013 ( ) Riitta-Liisa Lakanmaa esitteli InnoHealth hanketta ja oman työelämäjakson kehittämishanketta InnoHealth ICU medication - lääkehoidon osaamisen kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja teho-osaston henkilökunnan kanssa kansainvälisessä tehohoidon asiantuntijoiden workshopissa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. (Summer school, 3rd work shop, TURKU, VSSHP). Suullisessa esityksessä kuvattiin hankkeen tarkoitus ja tavoite sekä toimijat (opettaja, tehohoidon asiantuntijat, sairaanhoitajaopiskelijat ja toisen koulutusalan asiantuntijaopettajat). Erityisen kiinnostuneita oltiin opettajan työelämäjakson mahdollisuudesta, opiskelijoiden mukanaolosta ja konkreettisesta vuoteenvierustyöskentelystä lääkehoidon osaamisen hyväksi. Lääkehoidon osaamisen kehittäminen tehohoitotyössä on erittäin tärkeää ja ajankohtaista. Terhyn TKI-päivät Ruiskadun toimipisteessä. InnoHealth -projekti oli mukana ja sen toimintaa esiteltiin terveyden- ja hyvinvointialan opiskeiljoille ja opettajille. Turun AMK:n nettisivuilla julkaistiin Kari Haajasen haastattelu työelämäjaksoon liittyen: Monialaista mittalaitteen tuotekehitystä Turussa ( ). Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylässä toukokuussa Elina Kontio, Reetta Raitoharju ja Teppo EURA JÄRJESTELMÄ 6/14

7 Saarenpää osallistuivat. Levitettiin tietoutta projektista sekä verkostoiduttiin alan toimijoiden kanssa. Mobile Medical Apps -seminaarista julkaistiin tiedote sekä haastattelu Turun AMK:n nettisivuilla toukokuussa XIII Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi : Perhe, yhteiskunta ja hoitotiede Tampeella Otsikkona Riitta-Liisa Lakanmaan suullisessa esityksessä oli "InnoHealth ICU medication: tehohoitotyön lääkehoidon osaamisen kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja teho-osaston henkilökunnan kanssa". Lakanmaan ja muiden samassa aiheessa mukana olleiden vetäjien työryhmäsessioon osallistui yhteensä 15 terveysalan ammattilaista Nursing Education and Nursing Care: Which Future? Nancy, France. Abstrakti InnoHealthprojektista, esittelijänä Marjale von Schantz. InnoHealth-julkaisu: Työelämäjaksot terveysalan ja hyvinvointiteknologian kehittämisen menetelmänä: InnoHealth-projekti julkaisu toteutettiin syksyn 2014 aikana. Kirjoittamiseen osallistui enemmistö projektin opettajista sekä useita työelämäkumppaneita. Julkaisu sisältää kuvaukset kaikista työelämäjaksoista ja suuresta osasta työelämäjaksoja yksityiskohtaisemman kuvauksen. Julkaisua painettiin 120 kappaletta ja elektroninen julkaisu on ladattavissa ilmaiseksi Turun ammattikorkeakoulun julkaisukauppa Lokista ( 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite innohealth.fi 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmana oli projektin viivästyminen alkuperäisestä aikataulusta ja sitä myötä suunnitellusta budjetin kulumisesta. Haasteita ollut myös opettajien palkkojen kohdentamisessa oikealla maksatuskaudelle johtuen Tilipussi-järjestelmän ominaisuuksista sekä monimutkaisesta palkkojenmaksu-prosessista.lisäksi haastavaksi koettiin opetustyön ja työelämäjaksojen yhteensovittaminen aikataulullisesti. Joillekin opettajille opetustyöstä irrottautuminen kesken lukukauden oli vaikeaa ja töiden kasautuminen jakson jälkeen koettiin raskaaksi. Näitä pyrittiin helpottamaan esimerkiksi työelämäjakson jakamisella pienempiin jaksoihin kerrallaan. Opettajarekrytoinnit venähtivät viimeisten paikkojen täytön osalta vuoden 2013 loppuun. Projektin toteutukseen haettiin lisäaikaa saakka. Kaikki luvatut toimenpiteet ja tulokset saatiin toteutettua. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tavoitteet ovat toteutuneet projektisuunnitelman mukaisesti. Käytössä on ollut projektihenkilöstön työnkuvien mukainen työpanos projektin yleisiin asioihin kuten koordinointiin, hallinnointiin, viestintään ja arviointiin sekä erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Mukaan rekrytoitavat opettajat toimivat omien työelämäjaksojensa vastuuhenkilöinä ja toimijoina yhdessä yhteyshenkilönsä kanssa yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Opiskelijat otettiin soveltuvin osin mukaan projektin toimintaan. InnoHealth-projektissa toteutettiin yhteensä 28 pientä kehittämisprojektia (työelämäjaksoa), jotka palvelivat projektin yhteisiä tavoitteita. EURA JÄRJESTELMÄ 7/14

8 Terveysalalla opettajien väliset työparit olivat yhteydessä toisiinsa myös jaksojen aikana. Muutama työelämäjaksokokonaisuus nivoutui alusta saakka toisiinsa, mutta myös muut työelämäjaksoilla olleet opettajat tekivät enemmän temaattisen tason yhteistyötä ja pitivät toisensa ajan tasalla oman jaksonsa etenemisestä. Sähköinen Osaava opettaja -mittari oli täytettävänä työelämäjaksojen alussa ja päättyessä alkaen. Mittarilla kerättiin tietoa projektin tavoitteiden toteutumisesta ennen ja jälkeen -mittaus periaatteella. Vastaukset analysoitiin touko-elokuun 2014 aikana. Myös työelämäkumppaneille laadittiin ja toteutettiin sähköinen kysely. Sekä Osaava opettaja-mittarin että työelämäkumppaneille suunnatun kyselyn tulokset esiteltiin InnoHealth-julkaisussa: Asiantuntijaopettajaresurssilla projektissa työskennelleet henkilöt ovat olleet avainasemassa esimerkiksi yhteisopetusten sekä työelämäjaksoille tarjottavan lisäosaamisen järjestäjinä (kuten sähköiset oppimisalustat, perehdytyskansiot). Asiantuntijaverkkojen uudenlaiset toimintamallit, terveys- ja hyvinvointialojen sekä tekniikan alan yhteistyö, ajankohtainen työelämälähtöinen ja työelämää kehittävä opetus, työpaikkaoppiminen ja opetus, lyhyt- ja täydennyskoulutukset, seminaarit, työpajat, toimiva moniammatillisuus, asiakaslähtöisyys, yrittäjyysosaaminen, tuotekehitysosaaminen, tietohallinto-osaaminen sekä osaava työvoima olivat projektissa tavoiteltavia tuloksia. Naitä tuloksia saavutettiin projektin aikana erittäin laajasti. InnoHealth-projektissa on mallinnettu eri alojen yhteistyössä kehitettyä osaamista ja tuotettu opetus- ja kehittämismateriaalia, lyhyt- ja täydennyskoulutuspaketteja (esim. sähköinen kirjaaminen, terveyttä suojelevat direktiivit lääkinnällisissä laitteissa, etiikka), esityksiä ja julkaisuja sekä tunnistettu opiskelijaprojektitarpeita. Projektissa on tuotettu yksi englanninkielinen artikkeli Osaava opettaja-mittarista sekä loppujulkaisu projektin tuloksista: Työelämäjaksot terveysalan ja hyvinvointiteknologian kehittämisen menetelmänä; InnoHealth-projekti ( ) Tarkempi kuvaus yhteistyössä tuotetuista koulutuksista, seminaareista ja työpajoista loppuraportin kohdassa "Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus". TYÖELÄMÄJAKSOT Jaksot toteutuvat seuraavasti: TurkuAMK/ TERVEYS - Sari Asteljoki, Dato Systems Oy: terveyden omaseurantapeli, yrittäjyys. - Leena Walta, Petrimed Oy: potilaan säteilyaltistuksen optimointi. - Minna Hyötilä, LM-Instruments Oy: suun terveydenhuollon tuotekehitys, ergonomiaosaaminen, opetusmateriaalin tuottaminen - Annukka Mattinen, Turun Hyvinvointitoimiala: hoitajan osuus ravitsemuksessa, erityisesti vanhustenhoidossa, perehdytyskansio. - Jari Säämänen, V-S:n aluepelastuslaitos ja VSSHP/Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos: hoitoteknologia eri ammattiryhmien välisessä yhteistyössä ensi- ja akuuttihoidossa, harjoitukset, potilasskenaariot, simulaatiot. - Riitta-Liisa Lakanmaa, VSSHP, TYKS, aikuisten teho-osasto: lääkehoito-osaamisen sähköinen oppimisympäristö, potilastapausten keruu. EURA JÄRJESTELMÄ 8/14

9 - Riikka Teuri, Kotisairaanhoito Luotsi Oy: mobiililaitteet lääkehoidossa ja kirjaamisessa yksityisellä avoterveydenhuollon sektorilla. - Camilla Strandell-Laine, Rediteq Oy mobiilityökalu ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjaukseen ja tiedonkulkuun - Katja Heikkinen, BCB Medical Oy, potilasohjaus mobiileissa ympäristöissä Turun AMK / LIB -Markku Rajala, Evondos Oy toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen sekä lääkeannostelijan tuotannon suunnittelu ja ylösajaminen. - Patric Granholm, PET-keskus, PET kuvauksiin tarkoitetun, radionuklidin kehitystyöhön osallistuminen, kuvaukseen osallistuminen, tulosten analysoiminen - Mauri Suhonen, Perkin Elmer (Wallac), RoHS-direktiivin vaikutukset lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa ja tuotekehityksessä, CE merkintä - Teppo Saarenpää, BCB Medical Oy, tuotekehitysprosessit, käyttäjäl-ähtöisyys ja käytettävyys (valmis) - Tiina Ferm, Palvelukeskus Ilolansalo, (palvelukoti), perehdytys ohjelmaan, kotipalveluohjaajan työhön sekä organisaation projekteihin tutustuminen. Myös Seniorsurf-tapahtuman organisointi. - Elina Kontio, TYKS, ensiapu (EPLL), uuden kirjaamisalustan, Merlot Medic:n, käyttöönoton havainnointi sekä potilaaseen liittyvän tiedon kertymisen havainnointi ja evaluointi. Lisäksi eri teknologisten laitteiden käytettävyyteen ja hyödyntämiseen liittyvää havainnointia. - Osmo Eerola, Lingsoft Oy,Lingsoftin toimintaan tutustuminen erityisesti terveydenhoitosektorin alueella. Toimintaprosessien, projektitoiminnan ja palveluiden analysointi ja kehittäminen. - Jani Pelkonen, PerkinElmer Oy, (Wallac), Datan visualisointiin ja raportointiin käytettävän ohjelmiston integrointia olemassa olevaan ohjelmistotuotteeseen. Kyseistä ohjelmistoa käytetään laitteissa, joilla tehdään raskaudenaikaisia seulontoja. - Reetta Raitoharju, CGI, tutustuminen CGI:n laatujärjestelmään, sen prosesseihin ja periaatteisiin. Lisäksi perehtyminen GAP -analyysiin ja lokaaleihin ohjeisiin, sekä jalkautussuunnitelman laatiminen. Aikataulun rajoissa osallistuminen suunnitelman toteutukseen. Projektitiimissä toimiminen; nimeltään "GAP analysis aligment between CGI processes and local laws concerning medical software". - Kari Haajanen, Labrox Oy, on kehittänyt uudenlaisen monileimalaskimen, jolla voidaan mitata useita eri mittausteknologioita, liittyen esim. potilasdiagnostiikan tutkimustyöhön. Yhteistyötä mm. laboratorioopetuksen muodossa, käyttäjänäkökulmaa yritykseen ja vastavuoroisesti AMK:lle lisänäkemystä ko. kehitystyöstä. Yrityksellä ei ole vahvaa käyttäjäosaamista teknologiaosaamisen lisänä. Tavoitteena oli saada yhdistettyä jollakin konkreettisella tasolla AMK:n IT-opetusta ja laitekehitystä yhteen. TAI - Tuija Räsänen, Turun Hyvinvointitoimiala: ravitsemushoitoketjun saumaton jatkuminen laitoshoidosta kotihoitoon siirryttäessä, menetelmät, ohjaus, seuranta. - Hanna Heinonen, Turun Hyvinvointitoimiala: mobiilipalvelut kotihoidon asiakkaiden hoidon laadussa ja kotona pärjäämisessä, rakenteinen kirjaaminen mobiiliksi, hyvinvointiteknologian tuominen opetukseen. - Marjo Arola, VSSHP/TYKS, 03-toimialue, vatsaelinkirurgia: koulutussisältöjen vastaavuus työelämän EURA JÄRJESTELMÄ 9/14

10 vaatimuksiin, lähihoitaja-opiskelijoiden ohjausprosessi, osastoesittelyjen päivittäminen ja verkkoon vieminen. - Mikko Haapala, Kehitysvamma-alan tuki ja osaamiskeskus, V-S erityishuoltopiirin ky kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukipalveluihin perehtyminen, omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta edesauttavien ratkaisujen tarvekartoitus, lyhytkoulutukset, työpajat, opiskelijaprojektit - Sari Havia, Maskun neurologinen kuntoutuskeskus neurologisten sairauksien hoito ja hoitoon liittyvät apuvälineet ja teknologia osaksi opetusta LOIKKY - Mirja Laiho-Nyman, Koski TL / vanhusten palvelukeskus sähköinen rakenteinen kirjaaminen,käyttöönoton tukeminen, käytäntöjen ja lääkehoito-osaamisen kehittäminen - Vilma Lotta Talka, VSSHP / Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos saumattoman hoitoketjun varmentaminen ensihoidosta päivystyksen jatko-hoitopaikkoihin, harjoitukset NOVIDA - Tea Keskitalo, Laitilan terveyskoti ergonomiaosaamisen opetuksen ja oppimisen mallin kehittäminen,ergonomiakoulutukset - Anni Heinonen, Ihattula Oy asiakaslähtöisyys hoito- ja kuntoutustyössä, opetuksen ja ohjaamisen menetelmiä monidiagnoosiasiakkaille. Tarkemmat kuvaukset ja raportit ovat saatavilla InnoHealth-projektin arkistoista, Turun AMK:sta. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Työelämäjaksot olivat InnoHealth-projektin ydin. Erityisesti terveysalaa ja hyvinvointiteknologiaa yhdistävät elementit ovat tuoneet uusia kehittymissuuntia molempien alojen edustajille. InnoHealthprojektissa toteutetut työelämäjaksot ovat siis yhtäältä työelämän kehittämisen menetelmä ja toisaalta myös vahvasti kytköksissä opetuksen kehittämiseen: hyöty on ollut molemminpuolinen. Terveys- ja insinöörialojen eroavaisuudet ovat turhaan olleet esteenä tai haasteena yhteistyölle, sillä loppujen lopuksi molemmilla käytettävyys ja asiakas ovat keskiössä - ja todistettavasti keskustelu näiden kahden alan välillä onnistuu. Tästä InnoHealth on hyvä todiste. Osaava opettaja -mittarin tuloksiin perustuvaa Interprofessional collaboration and lecturers working life periods: Evaluation of the outcomes and pilot study of Competent Teacher Scale (CTS) -artikkelia on tarjottu Journal of Interprofessional Care -julkaisuun. Artikkelissa on kuvattu projektin pilottitestauksen tulokset. Mittariin vastasi ennen työelämäjaksoa 20 opettajaa ja työelämäjakson jälkeen 21 opettajaa. Suurin osa vastaajista oli naisia, vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta, suurin osa oli koulutukseltaan terveystieteiden maistereita ja terveysalalta. Vastaajien alan työkokemus oli yli 16 vuotta ja kokemus opettajana oli noin 12 vuotta. Aikaisemmin työelämäjaksolla oli ollut alle puolet vastaajista. Projektin keskeisistä teemoista muodostettujen summamuuttujien tunnuslukuja tarkasteltiin ennen ja jälkeen työelämäjakson. Kahdessa teemassa; hyvinvointiteknologia ja moniammatillinen yhteistyö; tapahtui paranemista opettajien itsearvioinnin mukaan. Molempien edellä mainittujen teemojen osalla työelämäyhteistyö nähtiin välttämättömäksi. Erityisesti moniammatillisuuden tarve koettiin suureksi, mutta myös aikaa vieväksi. EURA JÄRJESTELMÄ 10/14

11 Vastaavasti opetuksen kehittäminen -teemassa tapahtui laskua työelämäjakson jälkeen. Tässä teemassa haasteeksi opettajille osoittautui sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä. Työelämäkumppaneille kohdistetussa kyselyssä vastauksia saatiin 14 eli vastausprosentti oli 50. Tärkeimpinä tuloksina esiin nousi asiantuntijuus ja tiivis yhteistyö. Työelämäjaksolle tulevan opettajan osaaminen nähtiin kohdeorganisaatioissa voimavarana. Tällä oli vastaajien mukaan vaikutusta henkilöstön osaamisen ja prosessien kehittämiseen. Tiivis yhteistyö koulutusorganisaation ja työelämäkumppanin välillä puolestaan sai molemmat tahot näkemään laajemmin mahdollisuudet opiskelijoiden harjoittelujen ja opinnäytetöiden saralla. Lopuksi voidaan mainita vielä, että yksi vaikuttava syy työelämäkumppaneiden projektiin mukaan lähtemiseen oli se, ettei siitä tullut lisäkustannuksia tai hallinnollista työtä yrityksille tai muille organisaatioille. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin toteutuksessa on ollut mukana sekä miehiä että naisia. Alojen yhdistämisellä ja raja-aitojen kaatamisella voidaan nähdä olevan tasa-arvoa lisääviä välillisiä vaikutuksia: terveys- ja hyvinvointiteknologia-alojen tai laajemmin terveys- ja insinöörialojen nais-/miesvaltaisuudet voivat ajan mittaa tasaantua. Samalla oppilaitosten opiskelijat valmistuvat entistä paremmin varustettuina työelämän tarpeisiin, myös valmiuksiltaan omaksua eri aloille perinteisinä pidettyjä arvoja ja tapoja toimia. Yritykset, muut organisaatiot ja oppilaitokset voivat kannustaa hakeutumaan aloille. Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia voivat olla terveysalan opettajien työelämäjaksot hyvinvointiteknologiayrityksissä ja insinöörialojen opettajien jaksot terveysalan organisaatioissa. Lisäksi niitä ovat yhteisopetukset alojen välillä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Osaava opettaja -itsearviointimittari kehitettiin tuomaan julki hyviä käytäntöjä opetuksen ajantasaisen kehittämisen, moniammatillisuuden, hyvinvointiteknologian sekä työelämälähtöisen osaamisen osalta. Mittari tuottaa arviointitietoa siitä, minkälaista hyötyä työelämäjaksoista on oppilaitosten ja työelämän välisessä yhteistyössä, työelämäorganisaation osaamisen kehittämisessä sekä yksittäisten opettajien osaamisen kannalta. Tulevaisuudessa mittaria ollaan kehittämässä edelleen laajentaen osaamisalueita muun muassa opettajien kansainvälisyys-, verkosto- ja julkaisutoimintaosaamiseen. Näemme, että mittari on jo sellaisenaan potentiaalinen arviointityökalu vas 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektista voidaan saattaa muiden toimijoiden käyttöön sen julkiset tulokset. Joihinkin työelämäjaksoihin sisältyi mukanaoloa esim. tuotekehitysprosesseissa, jolloin aikanaan varsinainen myyntiin tarkoitettu tuotteen tekijänoikeudet kuuluvat yritykselle. Työelämäjaksojen tulokset palvelevat suoraan yritysten ja muiden organisaatioiden tarpeita kehittämällä koulutussisältöjä ja henkilöstön osaamista kohdeorganisaatiossa. Yhteisopettajuutta aiheesta "Hyvinvointiteknologia - ammatillinen yhteistyö" viedään eteenpäin opetussuunnitelmassa sekä terveyden että insinööritieteen aloilla. Tämän lisäksi työelämäkumppanit ovat EURA JÄRJESTELMÄ 11/14

12 olleet kiinnostuneita jatkamaan yhteistyötä harjoittelujen ja opinnäytteiden kautta. Myös muita, projektin aikana esille tulleita uusia yhteistyömuotoja kehitellään projekteiksi tai otetaan muulla tavoin käytäntöön. Lokakuussa projektin päätösristeilyllä ( ) keskityttiin työelämäjaksoilta yhteenvetona löydettyihin teemoihin, joista ajateltiin tulevaisuudessa kehitettävän jatkohankkeita ja muunlaista osaamisen integrointia. Risteilylle osallistui 18 henkilöä, joista 3 henkilöä oli työelämäkumppaniorganisaatioista. Risteilyn teemat liittyivät simulaatiomenetelmän ja pelillistämisen yhdistämiseen kriittisesti sairaan potilaan hoidossa esimerkiksi tehohoidossa, kehitysvammaisten ICT-taitoihin ja niiden opettamiseen sekä saattohoidon palvelujärjestelmän kehittämiseen Turun alueella. Tavoitteena laivaseminaarissa oli kerätä yhteen työelämäjaksojen kontaktit, osaamiset sekä mahdollistaa tiedonsiirtoa ja yhteistyötä. Tällä hetkellä näistä kolmesta teemasta ainakin yksi on edennyt rahoitushakuvaiheeseen. On ollut mielenkiintoista huomata miten kiinteästi terveys- ja teknologia liittyvät toisiinsa. Uusia projektisuunnitelmia tehdessämme emme enää lähtisi ideoimaan hankkeita pelkästään teknologialähtöisesti. Vastaavasti terveysalalla on tiedostettu tekniikan ja esimerkiksi ehealth- telelääke-tieteen mahdollisuudet ja tarpeet. InnoHealth -tarina jatkuu: Projektin hyvät tulokset ja käytänteet jatkuvat ja parhaista syntyvät uudet projektit. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 83 % ,26 83 % Kuntien rahoitus ,00 17 % ,46 17 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 500,00 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA InnoHealth -projektin tavoitteena oli hyvinvointiteknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa, moniammatillisella yhteistyöllä. Tässä projektissa moniammatillinen yhteistyö on ollut pääasiallisesti terveys- ja insinöörialojen entistä tiiviimpää yhteistyötä, sekä potilas ja / tai loppukäyttäjän, että tekniikan näkökulmat huomioiden. Hankkeen kulmakiviksi ja samalla keskeisiksi tavoitteiksi nimettiin moniammatillisuus, opetuksen kehittäminen, työelämälähtöisyys sekä hyvinvointiteknologia. Tavoitteena on ollut valmentaa terveys- ja hyvinvointiteknologia-alojen ja eri koulutusasteiden toimijoita aktiiviseen yhteistyöhön koulutuksen ja työelämäkäytäntöjen kehittämiseksi. Keskeisenä välineenä tässä ovat olleet opetushenkilöstön 1-2 kuukauden mittaiset työelämäjaksot yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Työelämäjaksoille järjestettiin tulosalueilla avoimet haut, jotka arvioitiin projektihakemuksessa määriteltyjen tavoitteiden avulla. LIB-tulosalueelta työelämäjaksolle valittiin 10 opettajaa ja Terveyden tuloaslueelta 9. Lisäksi Turun ammatti-instituutista osallistui 5, Novidasta 2 ja Loikystä 2 opettajaa omille työelämäjaksoilleen. Hakemuksessa tuli määritellä jakson tavoitteet, kytkentä hyvinvointiteknologiaan sekä EURA JÄRJESTELMÄ 12/14

13 opetuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi. InnoHealth -projektin työelämälähtöisyyttä on toteutettu insinöörikoulutuksessa erityisesti lääkinnällisiä laitteita (medical device) koskevan, lainsäädännön ja sekä standardien vaatimukset täyttävän osaamisen kehittämisessä. Yhteistyötä on tehty Terveysteknologian Liiton (FiHTA ry) kanssa, järjestäen seminaareja sekä työpajoja, maan johtavien asiantuntijoiden toimiessa puhujina ja työpajojen vetäjinä. Näihin tilaisuuksiin on projekti antanut mahdollisuuden myös opettajien ja opiskelijoiden osallistua ja samalla verkostoitua alan yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö on antanut opiskelijoille osaamista, joka ei kuulu normaaliin opetukseen piiriin, mutta jolle on erityistä tarvetta yrityksissä. Projekti on mahdollistanut myös muiden maksullisten koulutusten hankinnan. Työelämäjaksot käynnistyivät projektin alkuvaiheessa 2012 syksyllä, toteutuen päänsääntöisesti vuoden 2013 aikana, viimeisten päättyessä keväällä Opetushenkilöstö on itse hankkinut työelämäjakson paikkansa, olemassa olevien tai uusien yhteistyökontaktien kautta, hyvinvointiteknologiakytkennän ollen keskeisimpänä valintakriteerinä. Jaksot toteutettiin joko osissa tai yhtenäisenä kuukauden jaksona, miten opetuksen ja työelämän yhdistäminen onkin parhaiten saatu kunkin opettajan kohdalle toimimaan. Työelämäjaksosta on kirjoitettu raportit, joista koostettiin julkaisu syksyn 2014 aikana. Työelämäjaksot on esitelty projektin aamukahvitapaamisissa, joissa mukana ovat olleet LIBin, Terhyn sekä toisen asteen opettajia ja työelämäjakson yrityskumppaneita. Yhteistyötä on tehty paljon yli tulosaluerajojen, jolloin käytännössä samoissa yrityksissä on voinut olla sekä terveyden että tekniikan alan opettajia, eri aikaan, ja eri tehtävissä, kuitenkin toisiaan täydentäen. Moniammatillisuus on toteutunut useilla jaksoilla paremmin, kuin projektin alkaessa uskallettiin toivoa. Eikä yhteistyö suinkaan tähän pääty, vaan se jatkuu esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelu-, opinnäytetyö sekä projekti- ja kehittämisyhteistyön merkeissä, useissa yrityksissä. Opettajat ovat kokeneet pääsääntöisesti työelämäjaksot erittäin hyviksi; jaksolta saatua osaamista ja kokemusta von voitu hyödyntää omassa opetuksessa ja yhteistyö yritysten suuntaan jatkuu edelleen. Myös yrityksistä saatu palaute on ollut positiivista. Vaikka aika on lyhyt, myös yritykset ovat saaneet paljon hyötyä, uusia näkökulmia sekä osaamista opettajilta. Hankkeessa on kehitetty lisäksi opettajien työelämäjaksojen arviointia varten Osaava opettaja-mittari, jonka tarkoituksena on mitata itsearviointiin perustuen moniammatillisuutta, hyvinvointiteknologian hyväksikäyttöä ja kehittämistä, opetuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä opettajan työelämäjakson aikana. Mittarin avulla pyrittiin siis tarkastelemaan, miten työelämäjaksot vaikuttivat opettajien kompetenssiin ja mitkä tekijät ovat yhteydessä kompetenssin kehittymiseen. Mittari kuuluu projektin sisäiseen tuloksellisuuden arviointiin ja sisältö muodostui neljästä eri teemasta. Saadut tulokset raportoitiin sekä kansallisesti että kansainvälisesti työelämäjaksojen päättymisen jälkeen. InnoHealth -hankkeessa yhdistyivät erittäin hyvin sekä opettajien kompetenssin kehittäminen että opiskelijoiden integrointi TKI -hankkeisiin. Osana hanketta suunniteltiin ja toteutettiin yhteisopetus. Yhteisopetuksen tavoitteena oli yhdistää hyvinvointiteknologian ja terveysalan ydinosaamisalueet kahden eri koulutusalan välillä. Tavoitteena oli opettaa ja vahvistaa molempien alojen opiskelijoiden osaamista EURA JÄRJESTELMÄ 13/14

14 yhteisopetuksen keinoin moniammatillisesti. On ollut mielenkiintoista huomata miten kiinteästi terveys- ja teknologia liittyvät toisiinsa 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin toteutukseen liittyvät asiakirjat ja arkisto säilytetään osoitteessa: Turun AMK, Joukahaisenkatu 3C, Turku. Päiväys ja allekirjoitus Jaana Heinonen Projektipäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 14/14

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ ELLILÄ HEIKKI, ELORANTA SINI, FRANCK TEIJA, LAKANMAA RIITTA-LIISA, MYLLYMÄKI ANNUKKA, MÖRT SUSANNA, NUMMELIN MERJA JA WALTA LEENA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Milla Roininen, Riitta-Liisa Lakanmaa, Jaana Heinonen, Elina Kontio & Reetta Raitoharju (toim.)

Milla Roininen, Riitta-Liisa Lakanmaa, Jaana Heinonen, Elina Kontio & Reetta Raitoharju (toim.) OPPIMATERIAALEJA PUHEENVUOROJA 86 RAPORTTEJA TUTKIMUKSIA Milla Roininen, Riitta-Liisa Lakanmaa, Jaana Heinonen, Elina Kontio & Reetta Raitoharju (toim.) TYÖELÄMÄJAKSOT TERVEYSALAN JA HYVINVOINTITEKNOLOGIAN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta. Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE Heljä Lundgrén-Laine, esh, TtT Kehittämisylihoitaja Kehittämispalvelut, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä, Tyks, 13.10.2015 1 MIKÄ IHMEEN

Lisätiedot

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke 1.3.2018-31.12.2020. Yhteistyökumppaneita Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja sen kautta European

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti

Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti Mikä minä olen? Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti Laatua laineilla -seminaarin vierailu Polamkissa Joanna Kalalahti, tutkija Taustaa Sisäinen kehittämisprojekti Polamkin työelämäläheinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 12.3.2015 Marja Veikkola. koordinoija Väliraportin tietojen kerääminen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17

SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17 SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Opetuksen johdon foorumi

Opetuksen johdon foorumi Opetuksen johdon foorumi 6.6.2017 helenatompuri Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto www. t y y l i h a n

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ohjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja

Ohjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 09.09.2011 Diaarinumero POHELY/2210/04.00.05.0/2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero 040 531 8809 Projektikoodi

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/2017 1 LISÄLISTA ON TARKASTAMATON JA ALLEKIRJOITTAMATON AIKA 26.09.2017 16:00 PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere KÄSITELLYT ASIAT Asia

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin #foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Vastaanottaja: Opetushallitus HAKEMUS Hakaniemenranta 6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN 0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän tiedot Koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Ohjausryhmä. Petri Veijalainen

Ohjausryhmä. Petri Veijalainen Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot