No 7. työ ja perhe s. 14. ulkomaat s x. minun tarinani kiusaamisesta. Lelupäivä lumoaa hoitajankin

Transkriptio

1 No omaishoitajan työpaikka joustaa työ ja perhe s. 14 päivystyksessä saudi-arabiassa ulkomaat s x minun tarinani kiusaamisesta saga hagelberg Lelupäivä lumoaa hoitajankin

2 Lue uusin tarjouslehti verkkokaupasta Myös aurinkotuotteille oma tarjouslehti Terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden oma verkkokauppa Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt toukokuun etusi? Rekisteröidy heti TARJOUKSET VOIMASSA saakka Avène Gentle Purifying Scrub ja Gentle Body Scrub -kuorintatuotteet -10 % Biorion 120 kaps. ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Aqualan matkapakkaus Lysi Omega-3 Forte 120 kaps. ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Lysi Omega-3 Forte 64 kaps. REKISTERÖIDY TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISENA, jolloin varmistat edullisimmat hinnat ja edut, joita et muualta saa! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkko kaupastamme. Asiakaspalvelu: info@oriolashop.fi, puh ke pe TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: LIISA TAKALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Minna Lindgren 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Norjan työt piilossa 14 kansi Lakeuden kutsu 20 Ammatissa: Ratkaisuja arjen arvoituksiin 23 Kolumni 24 kansi Oman kodin palasia 28 Sairaus: Kohtalokas kiertyminen 30 Väärin korjattu 31 Terveys 32 Lisäpotkua laihdutukseen 35 Kirjat 36 Hyvinvointi: Vahvuuksien varassa 42 Järki ja tunteet 44 Tästä se alkaa 46 kansi Ulkomaat: Kontrollin paahteessa tehyläinen 52 Me kaikki 54 Ensiapu 56 kansi Pysäytä kiusaaja 59 Homma hoidossa 60 Näin jaksotyö uudistuu 62 Tieni tähän 64 Tarkastaja 65 Keskustelua 67 Tehy-uutiset 68 Jäsentapahtumat 73 Ristikko 74 Ihana arki 14 työ ja perhe Paula Hohenthal huolehtii isästään työn ohella. vaikeita yhtälöitä 20 aikapula Muutosagentti kesyttää kiireen ja kaaoksen. Naisten ja siirtolaisten asema oli käytännössä nolla. Saudi-Arabiassa työskennellyt Sanna Kivistö sivulla kiusaaminen Työkaveri puhuu pahaa. Miten puutun asiaan? TEHY t

4 Lapsen JÄRJESTÖSI NEUVOTTELEMA jäsenetu TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 /kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

5 pääkirjoitus Tulevaisuus on jo täällä Päätoimittaja minna hietakangas suomessa istui huhtikuun loppuun saakka sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, joka pohti kansallista genomistrategiaa. Siitä puhuttiin hämmästyttävän vähän. Kannattaisi, sillä geenitieto voisi säästää rahaa. Sen luulisi kiinnostavan varsinkin nyt, kun mietitään, miten terveyspalveluihin pinnistetään rahat tulevaisuudessa. Genomitiedolla tarkoitetaan koko ihmisen perimästä saatavaa tietoa. Suomessa geeniperimän kartoittamisessa on painottunut tähän saakka sairauksien hoito. Toisinkin voisi ajatella. Dna-rihmoista auki kiertyvä tieto voisi auttaa ehkäisemään sairauk sia, esimerkiksi sydäntauteja ja samalla säästyisi miljoonia euroja vuodessa. Hoitoa voisi räätälöidä yksilölliseksi. Tiedettäisiin, mikä lääke sopii tiettyyn sairauteen tietyllä ihmisellä. Geenitieto voisi säästää rahaa. kilpajuoksu terveysdatasta kiihtyy ja sen arvo kasvaa nopeasti tulevaisuudessa. Perimän tutkimisessa ja genomitiedon käytössä Suomi voisi olla kansainvälisesti houkutteleva huippumaa. Muun muassa Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa siihen on jo lohkaistu suuria summia. Tuntuisi siltä, että pienen maan kannattaisi olla kipittämässä mieluummin etujoukoissa. Meillä on sitä paitsi verraton etu: maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen kattavat terveydenhuollon rekisterit. Genomitiedon ja sairauksien erityispiirteet voisi yhdistää tavalla, joka vain harvassa maassa on mahdollista. Suomalaisen perimän ytimen paketoivaa geenisirua on jo puuhattu Helsingin yliopistossa ja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (HS 28.4.). Tuo tulitikkuaskin pituinen, ohkainen lasilevy sisältäisi hurjan määrän perimän vaihteluun liittyvää tietoa. kyllä, geenitiedon käyttämiseen liittyy paljon eettistä pohdintaa, samoin yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, jotta tietoa käytetään vastuullisesti. Ei, päätä ei pidä työntää pensaaseen ja nähdä perimän arvoituksen aukeamisessa mörköjä, jotka estäisivät tiedon hyödyntämisen hyvään tarkoitukseen. Yksi on varma: terveydenhuollossa tarvitaan entistä laaja-alaisemmin työnsä taitavia ihmisiä. Tehy on ennakoinut tulevaisuutta hyvissä ajoin. Vuonna 2013 hahmoteltiin tulevaisuusasiakirja, joka listasi suuria tulevaisuuden trendejä. Kun asiakirjaa lukee, huomaa, että tulevaisuus on jo täällä. Historialliset vaalit Tehy-lehti 8/1985 raportoi historiallisista ay-tietokonevaaleista, joissa tulos laskettiin Valtion tietokonekeskuksessa. Ensimmäisenä ammattiliittona Tehy käytti jäsenvaalinsa tulosten laskennassa 30 VUOTTA SITTEN atk:ta. Tietokone raksutti yön myöhäisinä tunteina maan eri puolilta tulleita vaalituloksia. --- Vaalista kirjoitettiin uutisia samana yönä ja tietoja tivattiin kaiken aikaa puhelimitse. TEHY t

6 itse asiassa Vanhuuden ylistäjä Yli 90-vuotiaalle Suomi on satiiri, sanoo kirjailija-toimittaja Minna Lindgren. teksti Vesa Turunen kuva Liisa Takala 1 Kolmas Ehtoolehto-dekkarisi ilmestyi. Miksi kirjoitat humoristisia jännitysromaaneita vanhusten palvelutalosta? Valitsin kaunokirjallisuuden, kun journalistiset keinot eivät enää riittäneet. On vapauttavaa, kun ei tarvitse miettiä, voinko tuoda tämän vanhuksen asiat julkisuuteen vai en. Haluan lukijan ajattelevan, että ai kauheaa, voisiko tämä olla totta. Yli 90-vuotiaan näkökulmasta suomalainen yhteiskunta on valmis satiiri. Ikänsä työntekoon uskoneet ovat eläkkeellä ja tarvitsisivat nyt hyvinvointivaltion palveluita. Maa on vauraampi kuin koskaan, mutta palveluihin ei ole varaa. Kolmannen kirjan piti olla hulvaton farssi. Kun perehdyin terveysteknologiaan, tajusin, että tekniikka on jo olemassa. 2 Mikä on pitkän iän salaisuus? Lääkäri Jukka Louhija tutki 1990-luvulla tekemässään väitöstyössä Suomessa silloin eläneet 100-vuotiaat. Pitkään eläneillä oli hyvin erilaisia taustoja. Vain kaksi tekijää yhdisti kaikkia: itseironinen huumori ja uteliaisuus. 3 Millaista vanhuus on? Seitsemänkymppinen ei ole nykyään vanhus. Tilastojen mukaan 75 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ei tarvitse mitään päivittäistä apua. Huonokuntoisuus ja sairaudet ajoittuvat usein kahteen viimeiseen elinvuoteen. Siksi kirjoitan iloisista, aktiivisista vanhuksista, jotka näkevät elämässä kivaa. Väitän, että enemmistö vanhuksista on sellaisia. Vanhuksena voi vapautua ja tehdä, mitä haluaa. 4 Koti vai laitos? Laitos on tilapäinen kuntoutumiseen tarkoitettu paikka. Se ei ole koti. Siksi kenenkään ei pitäisi asua laitoksessa. Palvelutalot, hoivakodit ja senioritalot eivät ole laitoksia, mutta niiden ongelma on vakituisen henkilökunnan puute. Kun hoitajat eivät tunne hoidettavaansa, tästä tulee huoneen numero seitsemän ihminen, joka köytetään liinoilla tai lääkkeillä. Ihmisen kunnioitukselle ei jää tilaa, mutta se ei ole hoitajien vika. 5 Vanhuksena voi vapautua ja tehdä, mitä haluaa. Mikä on paras paikka kuolla? Sillä ei ole merkitystä, onko paikka oma koti vai terveyskeskuksen saattohoitohuone. Olennaista on ymmärtää, että vanhus kuolee ja se sallitaan. Yhä useampi kuolee silkkaan vanhuuteen. On järkyttävää, että tilastojen mukaan vanhuuteen kuolevaa siirrellään paikasta toiseen keskimäärin kolme kertaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Siirtoihin ei ole tarvetta, vaan saattohuoneen voi järjestää minne tahansa. 6 Mikä toisi vakautta hoitotyöhön? Rakastan sote-uudistusta. Olisi korkea aika poistaa hoivan ja hoidon välinen raja-aita, jonka takia kiistellään siitä, maksaako palvelun sosiaali- vai terveyspuoli. Hoitajien työpaikkojen pitäisi olla vakituisia, koska työssä on kyse hoitosuhteesta. Hoitajat voisivat pitää suurempaa mekkalaa siitä, että määräaikaiset ja keikkatyösuhteet eivät vastaa heidän käsitystään hyvästä hoitotyöstä. 7 Onko musiikista lääkkeeksi? Jo pelkkä lempimusiikin kuuntelu on aivojumppaa. Parasta on kuitenkin aktiivinen musisointi. Yhteisöllisyyden huippu on laulaa kuorossa. Nykytutkimuksen mukaan musiikki on ainoa toiminto, joka vaikuttaa kaikkialla aivoissa. Se selittää, miksi vaikeasti dementoituneet voivat laulaa lapsuuden laulujaan. 6 TEHY t

7 penkkejä vanhuksille. Kauppamatkan varrelle tarvitaan levähdyspenkkejä, jotta vanhus pystyisi käymään kaupassa itse, sanoo Minna Lindgren. Minna Lindgren, 52 Kirjailija-toimittaja, musiikkitieteilijä. Sai Bonnierin journalistipalkinnon 2009 artikkelista, joka käsitteli isänsä elämän loppuvaiheita. Kaunokirjallisia julkaisuja: Kuolema Ehtoolehdossa (2013), Ehtoolehdon pakolaiset (2014) ja Ehtoolehdon tuho (2015). Muita julkaisuja: Pianon palkeilta orkesterin koskettimille, Leif Segerstam nyt! ja Sivistyksen turha painolasti. Perheeseen kuuluu kolme tytärtä. Harrastaa klassista musiikkia. TEHY t

8

9 puheenjohtajalta Tehyläistä työttömyyttä Tehyn II varapuheenjohtaja Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan puheenjohtaja anna-leena brax suomen työttömyyskassat maksoivat viime vuonna työttömyyspäivärahoja runsaat 2,3 miljardia euroa. Maksettu summa kasvoi noin 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös tehyläisten työttömyys kasvoi. Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa maksoi viime vuonna etuuksia henkilölle yhteensä yli 49 miljoonaa euroa. Saajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia ja maksettujen etuuksien määrä 26,5 prosenttia. Vaikka kasvuprosentit ovat suuria, onneksi olemme niiden harvojen toimialojen joukossa, joissa työttömyys on vielä vähäistä. Kassamme jäsenten työttömyysaste oli 1,7. Se pysyi työttömyyden lisääntymisestä huolimatta varsin kohtuullisena, koska työttömyyskassan jäsenmäärä kasvoi samaan aikaan. Etuuksien määrän lisääntymistä selittävät osaltaan myös lainsäädäntömuutokset, joilla pyrittiin parantamaan työttömien taloudellista turvaa. Eniten työttömiä oli fysioterapeuteissa, lähihoitajissa ja päivähoitajissa. ammattiosastojen jäsenmäärään suhteutettuna tehyläisiä oli eniten työttöminä Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kun suhteellista työttömyyttä tarkastellaan ammattinimikkeittäin, vähiten työttömiä oli bioanalyytikoissa ja lääkintävahtimestari/sairaankuljettajissa. Vastaavasti eniten työttömiä oli fysioterapeuteissa, lähihoitajissa ja päivähoitajissa. Hämmentävää työttömyystilastoissa on mielestäni lähihoitajien runsas määrä ja toisaalta se, että työnantajat sekä etenkin työ- ja elinkeinoministeriö haluavat pikakouluttaa hoiva-avustajia juuri näihin tehtäviin. meille tehyläisille tärkeään vuorotteluvapaaseen tuli viime syksynä muutoksia. Vuosittain vuorotteluvapaalla on ollut runsaat kaksi tuhatta Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan jäsentä. Vaikka vuorott eluvapaan ehdot tiukentuivat, sen käyttö ei ole ainakaan tämänhetkisten tilastojen mukaan vähentynyt. toivottavaa on, että tuleva sote-ratkaisu ei lisää alamme työttömyyttä. Toinen tärkeä asia on, että me työssä olevat muistutamme opiskeluohjauksen yhteydessä, kuinka tärkeää on kuulua sekä Tehyyn että Terveydenhuoltoalan työttömyyskassaan. Molemmat jäsenyydet ovat tärkeä osa ammatillisuutta. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, SARI KOIVUNIEMI vientituote. Filippiinit kouluttaa sairaanhoitajia tietoisesti yli oman maan tarpeen. Töihin polkuhintaan suomalainen rekrytointiyritys Opteam ja hoiva-alan yritys Esperi Care ovat tuomassa filippiiniläisiä sairaanhoitajia Suomeen hoiva-avustajiksi. Tehy pitää rekrytointia eettisesti arveluttavana, jos tulijoita ei ole tarkoitus laillistaa terveydenhuollon ammattihenkilöiksi. Heidän koulutuksensa halutaan hyödyntää, mutta siitä ei haluta maksaa asianmukaista palkkaa, sanoo Tehyn ensimmäinen varapuheenjohtaja Marjut McLean. Opteamin mukaan ulkomaalaisten sairaanhoitajien pääsy Suomen työmarkkinoille on tehty lähes mahdottomaksi. Tulija tarvitsee kolmen kuukauden työharjoittelun julkisella sektorilla, ja Valvira edellyttää säännönmukaisesti tutkinnon täydentämistä. Täydennysopintojen järjestyminen kestää vuosia, sanoo Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Tehy on yhtä mieltä siitä, että kielenopetukseen ja laillistamiseen liittyvät ongelmat pitäisi vihdoin ratkaista. Tehy-lehti ei tavoittanut Esperi Caren toimitusjohtajaa kommenttia varten. vt filippiineiltä suomeen 1 Vuonna 2010 Opteam suunnitteli tuovansa Suomeen filippiiniläistä sairaanhoitajaa. 2 Tähän mennessä yritys on tuonut noin sata henkilöä muun muassa sairaanhoitajiksi Husille ja lähihoitajiksi Attendolle. 3 Kansainvälinen työjärjestö ILO on pitänyt Opteamia esimerkillisen eettisenä rekrytoijana. Kiitosta henkilökunnalle potilaat ovat aiempaa tyytyväisempiä suurten kaupunkien terveysasemiin. Terveysasemat saivat kyselyssä yleisarvosanan 4,3 asteikolla 1:stä 5:een. Kiitosta sai erityisesti henkilökunnan ammattitaito. Eniten parantamista on puhelinyhteyden saamisessa. Kuntaliitto toteuttaa terveysasemien asiakastyytyväisyysmittauksen joka toinen vuosi. Viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku Vantaa, Hämeenlinna, Tampere ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. vt Kesäduunari, kysy työstä maksuton Kesäduunari-info neuvoo nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. SAK:n, STTK:n ja Akavan ja yhteinen Kesäduunari-info on toiminut jo kymmenenä kesänä. Palveluun on tullut joka vuosi satoja yhteydenottoja. rh tehy-lehden työelämäpaketti numerossa 2/2015, Keikkatöitä mobiilisti kuntarekry on julkaissut mobiilipalvelun, joka helpottaa keikkatyön tekemistä. Palvelussa on käytettävyyskalenteri, jolla sijaiset voivat ilmoittaa työnantajalle, milloin he ottavat keikkatöitä vastaan. Kuntarekry.fi-palvelua käyttää yli 200 kaupunkia, kuntaa, kuntayhtymää tai kuntien omistamaa yritystä. vt mobiilipalvelu: m.kuntarekry.fi 10 TEHY t

11 ajankohtaista Kuka pääsee kuntoutukseen? aslak-kuntoutuksen tehoa on arvosteltu. On väitetty, että kuntoutukseen osallistuvat ne, jotka pitävät terveydestään muutenkin hyvää huolta. Kelan uusi tutkimus antaa apua kuntoutettavien valintaan. Eniten kuntoutuksesta näyttävät hyötyvän ne, joilla on jokin perussairaus, mielialaoireita ja jotka tiedostavat terveysongelmansa. Ikä, sukupuoli tai elintavat eivät ole ratkaisevia tekijöitä. Kelan Aslak- ja Tyk-kuntoutuksen korvaa ensi vuonna Aura-kuntoutus. Se on tarkoitettu työssä oleville, joiden sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä selviytymiseen. Kyllä ei pidä sairautta hävetä kirjailija Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja-hahmo saa seinäkalenterin. Kalenterissa esiintyy 12 tunnettua suomalaista, jotka edustavat eri ikäluokkia, työnkuvia ja elämänvaiheita. Mukana ovat muun muassa Kaisa Mäkäräinen, Iina, Minka ja Mikko Kuustonen, Pirjo Heikkilä, Arvi Lind sekä Tuomas Kyrö itse. Osa kalenterin tuotosta lahjoitetaan Mielenterveyden keskusliitolle. Toivomme humoristisen kalenterin arkipäiväistävän mielenterveyden häiriöitä ja poistavan mielen sairauksiin liittyviä ennakkoluuloja, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Seinäkalenteri tulee kauppoihin syksyllä. rh Työkyvyn heikkenemistä ennakoivat ikä, naissukupuoli, vähäinen koulutus, pienet tulot, sairaudet sekä elämäntapariskit. Työn riskitekijöitä ovat vuorotyö, ruumiillinen työ, osa-aikaisuus ja aikaisemmat työttömyysjaksot. Itä- ja Pohjois- Suomi ovat työkyvyn heikkenemisen suhteen suuren riskin alueita. tm eläkkeet e Keskimääräinen kuukausieläke viime vuonna. eläketurvakeskus ja kela MIKA TUOMINEN kättä päivää. Kirjailija Tuomas Kyrö ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Mediatähystys Valveutunut äänestäjä ei tuijota silmät kipeinä päättäjän sukupuoleen. Viisas mies on typerää naista parempi vaihtoehto, ja järkevä nainen päihittää leikiten hölmön miehen. ilta-sanomat, pääkirjoitus Lääkkeiden käytön lisääntyessä myös niiden väärinkäyttö lisääntyy. Medikalisaation aikana lääkkeistä haetaan helppoja ratkaisuja. a-klinikkasäätiön lääkäri margareeta häkkinen, duodecim 8/2015 On vaikea nähdä, että rahoitusmarkkinoiden luottamus Suomen kaltaiseen talouteen häviäisi, koska tuotantorakenteemme on kunnossa, kansa on koulutettua, ja meillä on kaikki edellytykset pärjätä tulevaisuudessa. sosten pääekonomisti jussi ahokas, motiivi 5/2015 Taipumuksemme muodostaa tapoja ja halumme pitäytyä niissä tekee arjestamme sujuvaa. Meidän ei tarvitse jatkuvasti tehdä päätöksiä, vaan toimimme kuten olemme ennenkin toimineet. Ongelmaksi tämä taipumus muodostuu, kun olemme itsellemme haitaksi. tutkijatohtori anu katainen, tiimi 2/2015 Hitto, en halunnut ottaa mitään selfieitä itsestäni. Jäin koukkuun oravien elämään. luontokuvaaja konsta punkka, voi hyvin 4/2015 TEHY t

12 ajankohtaista Auta Nepalin maanjäristysuhreja suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK kannustaa osallistumaan Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Lahjoituksen voi tehdä esimerkiksi SPR:n Katastrofirahastoon. Tehy on lahjoittanut Katastrofirahastoon tuhat euroa. vt Rokotuspuhelin lakkautetaan terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu rokotusohjelman puhelinneuvonta lopetetaan säästösyistä. Vastaisuudessa rokotuskysymyksiin saa apua osoitteesta oman toimipisteen rokotustoiminnasta vastaavalta lääkäriltä sekä oman alueen tartuntataudeista vastaavilta lääkäreiltä ja hoitajilta. Rokotteiden säilytykseen ja tilaamiseen saa ohjeita farmaseutilta THL:n Rokotelähettämöstä. Ulkomaanmatkoihin liittyvissä rokotuskysymyksissä ammattilaisia neuvoo Matkailuterveysneuvonta. tm Nettivihje vähentää lapsipornoa nettivihje-palvelun taistelu rikollista kuvamateriaalia vastaan tuottaa tulosta. Pelastakaa lapset ry:n ylläpitämä Nettivihje on osa kansainvälistä INHOPE-verkostoa, jonka tavoitteena on nopeuttaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien kuvien poistamista verkosta. Verkostoon kuuluu yli 50 vihjepalvelua 45 maasta. Viime vuonna verkosto käsitteli lähes vihjettä. Vuotta aiemmin vihjeitä oli yli rh Muoniossa pohdittiin elämän peruspilareita hyvä lapsuus, hyvä elämä. Tämä oli mottona, kun terveydenhuollon ammattilaiset kokoontuivat huhtikuun puolivälissä Lastenneuvolapäiville Muonioon. Samaan aikaan Lastenneuvolapäivien kanssa järjestettiin minisymposium lasten kaltoinkohtelusta. Tapahtuman suojelijana toimi arkkiatri Risto Pelkonen. Päivillä esiintyi yli 20 asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Useat luennoitsijoista olivat syntyjään muoniolaisia tai heillä oli jokin muu yhteys Muonioon. Vastaava hoitaja Airi Sinikumpu ehdotti, että lapsilisän ehtona pitäisi olla lastenneuvolassa käynti. Äitiysraha on jo sidottu äitiysneuvolakäynteihin. Näin voitaisiin puuttua entistä varhaisemmin niiden perheiden avuntarpeisiin, jotka ovat jättäytyneet neuvolan ulkopuolelle. vt Proteeseilla halki Suomen SAMI TIRKKONEN sosiaaliturva 4 % suomalaisista elää pelkän perusturvan varassa. sosiaalibarometri 2015, soste ry kuopioon kotiutunut entinen Scotland Yardin rikosetsivä Terry Caunter kävelee proteeseilla Rovaniemeltä Helsinkiin. Lähes tuhannen kilometrin matka alkoi vappuna, ja perillä on tarkoitus olla kesäkuun puolivälissä. Caunter kävelee parikymmentä kilometriä päivässä. Kävelylle voi liittyä mukaan kuka tahansa. Tempauksella kerätään rahaa Uudelle Lastensairaalalle ja Pohjois-Savon Syöpäyhdistykselle. rh jalkapatikka. Terry Caunter on menettänyt onnettomuudessa molemmat jalkansa osittain. 12 TEHY t

13 ajankohtaista Norjan työt piilossa Miksi ette julkaisetyöpaikkailmoituksiani? kysyy Anne Marie Kristensen. Kysymyksiin vastaa työmarkkinaneuvos Jarmo Palm työ- ja elinkeinoministeriöstä. teksti Vesa Turunen kuvat Annika Rauhala Välitän Norjassa olevia hoitoalan työpaikkoja suomalaisille hoitajille. Miksi rekrytointiyritykseni ei voi ilmoittaa netissä te-toimistojen työnhakusivuilla? Te-palvelut.fi on kansallinen sivusto. Ulkomaisten EU- ja Eta-alueen työpaikkojen ilmoittelua varten on Eures-portaali. Eures (European Employment Services) on verkosto, joka edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan laajuisesti. Eikö tässä ole ristiriita? Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n kansalaisten oikeuksista. Norja ei ole EU-maa, mutta miksi hoitajien tiedonsaantia vaikkapa Ruotsin ja Britannian työpaikoista vaikeutetaan? Niitä työpaikkoja varten on juuri tuo Euresportaali. Tavoite on, että työnhakijat kaikkialla Euroopassa pääsevät tutustumaan samoihin työpaikkoihin. Eikö Suomen työ- ja elinkeinoministeriö halua kannustaa hankkimaan työkokemusta ulkomailta? Osa lähtijöistä palaa Suomeen entistä ammattitaitoisempina. Tutustu työpaikat suomessa: eures-portaali: ec.europa.eu/eures Jos suomalainen sairaanhoitaja haluaa työskennellä vaikkapa Norjassa, hän voi perehtyä maan avoimiin työpaikkoihin Euresportaalissa tai kääntyä lähimmän te-toimiston puoleen. Tarvittaessa työnhakija voi saada henkilökohtaista neuvontaa työnhaun tueksi. TEHY t

14 isä ja tytär. Paula Hohenthal on yksi monista, jotka huolehtivat läheisestään työn ohella. 14 TEHY t

15 työ ja perhe Lakeuden kutsu Helsinkiläinen Paula Hohenthal käy auttamassa Pohjanmaalla asuvaa isäänsä. Pitkä matka ei ole este, sillä työnantaja joustaa työajassa. teksti Ulla Ojala kuvat Mikko Lehtimäki ja Annika Rauhala TEHY t

16 työ ja perhe TEHY t

17 Ruoanlaittoa, pyykinpesua, siivoamista, seurustelua. Kesällä puutarhanhoitoa ja talvella lumitöitä. Tällaiset puuhat odottavat Paula Hohenthalia, 60, kun hän menee 91-vuotiaan isänsä luokse Ilmajoelle. Vaikka Eelis Petäjämäki on vielä hyvässä kunnossa ja hoitaa asiansa pääosin itse, välillä tytärtä painaa huoli. Jos vanhemmat ovat elossa ja asuvat kotona, jokaisella minun ikäiselläni alkaa olla huoli, kuinka he pärjäävät ja miten pitkään. Hohenthal on töissä anestesiahoitajana Helsingissä. Päästäkseen käymään riittävän usein isänsä luona hän tekee lyhennettyä, 78-prosenttista työaikaa. Pelkäksi viikonlopuksi on turha lähteä Pohjanmaalle, sillä ajomatka yhteen suuntaan on 370 kilometriä. Hohenthalin kasvattiveli asuu onneksi isänsä lähellä ja kuljettaa tätä autolla kauppa-asioille, elleivät naapurit ennätä ensin. 1 kiitollinen. Anestesiahoitaja Paula Hohenthal on tehnyt 78-prosenttista työaikaa kahden vuoden ajan. 2 virkeä 91-vuotias. Eelis Petäjämäki on tyttären mukaan hyväjuttuunen seuramies. 3 talkooapua. Polttopuut on pilkottu isolla sukulaisporukalla naapurin tuomista rangoista. 4 isän tiskiä. Pitkän viikonlopun aikana ehtii auttaa monissa askareissa. 5 muistoja. Eelis Petäjämäki hoiti kotona vaimoaan ennen kuin tämä muutti hoitokotiin. Petäjämäki itse oli silloin yli kahdeksankymppinen. 6 kukin vuorollaan. Osastonhoitaja Petra Ylikukkonen oli osittaisella hoitovapaalla, kun lapset olivat pieniä. 7 filosofia. Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla suositaan työaikajoustoja. TEHY t Ilman hyviä naapureita ei tulisi mitään. Jos kasvattiveljeni autoa ei näy lauantaina isän pihassa, lähellä asuva ystäväni käy kävelylenkillään tarkistamassa, että isä on päässyt pihasaunasta pois. Paula Hohenthal on yksi noin suomalaisesta, joka huolehtii ansiotyönsä ohella iäkkäästä tai sairaasta läheisestä. Useimmiten huolehdittava on oma tai puolison vanhempi. Moni asuu autettavansa lähellä, mutta osa hoitaa asioita etänä satojenkin kilometrien päästä. Yksi hoitaa läheistään joka päivä, toinen muutaman kerran viikossa, kolmas harvemmin. Ruuhkavuosina huolehdittavina ovat sekä jälkikasvu että omat tai puolison vanhemmat. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan väsymys ja stressioireet ovat läheisiään hoitavilla yleisempiä kuin muilla. Myös ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen houkuttaa. Silti moni haluaa huolehtia ikääntyvistä omaisista mahdollisimman pitkään perhepiirissä. Tulevaisuudessa Hohenthalin kaltaisia on yhä enemmän. Vanhuusväestö lisääntyy ja vanhukset halutaan hoitaa kotona. Samaan aikaan Suomessa on tavoitteena pidentää työuria ja saada yhä useampi työelämään. i Maksutonta neuvontaa Työ- ja perheelämä -ohjelma tarjoaa työpaikoille maksutonta palvelua työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Työpaikkakäynti voi sisältää esimerkiksi infotilaisuuden työpaikan johdolle, esimiehille, työsuojeluhenkilöille tai koko henkilöstölle. Ohjelmaa koordinoi Työterveyslaitos. paula hohenthalin työpaikalla Hyksin neurokirurgian klinikalla on käytössä monia työaikajärjestelyitä, jotka helpottavat työn ja perheen yhdistämistä. Esimerkiksi klinikan tehovalvontaosastolla työntekijöitä on ollut osa-aikaeläkkeellä, osittaisella hoitovapaalla, säästövapaalla ja vuorotteluvapaalla. Jokunen on hyödyntänyt työaikapankkia ja mahdollisuutta tilapäiseen poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pitkällä sairauslomalla ollut henkilö on palannut osa-aikatyöhön työkyvyttömyysaikana osasairauspäivärahan turvin. Maaliskuussa tehovalvontaosaston 72 työntekijästä reilu kolmannes teki työtä erilaisin joustavin työaikajärjestelyin. Käytetyin oli osittainen hoitovapaa. Sen turvin vanhempi voi lyhentää työaikaansa ja hoitaa lastaan peruskoulun toisen luokan loppuun saakka. Husin muissa yksiköissä on lisäksi mahdollisuus liukuvaan työaikaan, lyhennettyyn työaikaan, omaishoitajien hoitovapaaseen, ylityövapaaseen ja etätyöhön. Paula Hohenthal merkitsee vapaapäivätoiveensa kolmen viikon työvuorolistaan. Yleensä hän yrittää saada vapaaksi kerran kuussa joko maanantain tai perjantain tai molemmat. Jos päivystysvuoro osuu keskiviikolle, hän pääsee lähtemään kohti Ilmajokea jo torstaiaamuna. Hohenthal on tehnyt lyhennettyä työaikaa nyt parin vuoden ajan. Yhtälö ei toiminut, kun tein täyttä työaikaa. En ennättänyt olla tarpeeksi isän luona, neurokirurgian klinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä Hohenthal sanoo. tehovalvontaosaston osastonhoitaja Petra Ylikukkonen kertoo, että työaikajärjestelyitä tehdään monesta eri syystä, esimerkiksi oman jaksamisen edistämiseksi, pienten lasten tai lastenlasten hoitojärjestelyiden takia, iäkkäiden vanhempien tai appivanhempien hoivaamiseksi ja perheen äkillisen kriisitilanteen vuoksi. Ylikukkonen pitää työaikojen joustoa osana työhyvinvointia. Työntekijän on pystyttävä pitämään elämän eri osa-alueet hallinnassa. 17

18 työ ja perhe TYÖTERVEYSLAITOS, TILASTOKESKUS, OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT, MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET i Apua arkiaskareissa 28% työssäkäyvistä eli suomalaista huolehtii omaisesta tai läheisestä ansiotyönsä ohella suomalaista hoitaa omaistaan etänä. Yli 90-vuotiaiden määrä nyt ja tulevaisuudessa vuotta on ikä, jonka jälkeen miltei jokainen tarvitsee apua arkiaskareissaan. 25% on miesten osuus omaishoitajista. Miehet huolehtivat tavallisimmin omasta puolisostaan Työ neurokirurgian tehovalvontaosastolla on raskasta. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja uskon, että tämä on valtti rekrytointitilanteissakin kyse on myös työpaikan imagosta. Ylikukkonen on huomannut, että kun työnantajapuoli joustaa, myös työntekijät joustavat. Hyvä on tullut hyvän luokse. Joustot saavat ihmiset sitoutumaan tähän osastoon, ja se on minulle esimiehenä tärkeää. Tälle osastolle ei voi ottaa sijaisia ulkopuolelta työn vaativuuden takia, vaan oma henkilökuntamme hoitaa työvuoropaikkaukset. Esimieheltä erilaisten toiveiden huomioon ottaminen vaatii paljon. Työaikajärjestelyt vaativat paljon keskusteluita työntekijöiden kanssa, ja toiveiden huomioiminen on kuin palapelin kokoamista. Ylikukkonen painottaa, että työaikajärjestelyitä tehdessä kaikkia työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja asiat on hoidettava avoimesti. Silloin ei synny kateutta. Työntekijät ymmärtävät, että vaikka itse ei tarvitsisi joustoja juuri sillä hetkellä, tarve voi tulla myöhemmin. vaikka omaistaan hoitavien taakkaa voidaan helpottaa monin tavoin, työpaikoilla on asiasta vähän tietoa. Työnantaja saattaa olla myönteinen asialle, mutta käytännön toimenpiteitä ei ole välttämättä mietitty tarkemmin. Pienten lasten hoitoon liittyviä käytäntöjä osataan soveltaa paremmin, sanoo Lamppu-hankkeen projektivastaava Annastiina Vesterinen. Omaishoitajajärjestöjen Lamppu-hankkeessa on selvitetty omaishoidon ja työn yhteensovittamista Etelä-Savossa. Hankkeessa on tuotettu muun muassa opaskirjat ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta työnantajille ja läheistään hoitavalle. Vaikka projektissa on löytynyt monia esimerkillisiä työpaikkoja, myös vastakkaisia tapauksia on tullut vastaan. Eräs sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt kouluikäisen erityislapsen äiti oli sopinut esimiehensä kanssa arkea helpottavista joustoista. Hänelle esimerkiksi järjestettiin kolmivuorotyön sijaan kaksivuorotyö. Työyhteisön muut jäsenet tulivat järjestelyistä kateellisiksi ja valittivat niistä esimiehelle, joka alkoi vähitellen purkaa sovittuja joustoja. Työyhteisön paine ja joustojen heikkeneminen kuormittivat erityislapsen äitiä 18 TEHY t

19 niin, että hän irtisanoutui. Sittemmin hän on löytänyt perhetilannetta tukevan työpaikan. Vesterisen mukaan Isossa-Britanniassa on havaittu, että omaishoitajien huomioiminen kannattaa myös taloudellisesti. Maahan perustettu Employers for Carers -verkosto tarjoaa työnantajille palveluja, joiden kautta he saavat tietoa omaishoidon tukemisen muodoista ja lainsäädännöstä. Toivottavasti työnantajat innostuisivat verkostoitumaan meilläkin vastaavalla tavalla, Vesterinen sanoo. Esimieheltä toiveiden huomioon ottaminen vaatii paljon. omaishoivan ja työssäkäynnin yhdistämistä on selvitetty Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Sen mukaan suurin osa on tyytyväisiä työnantajan kanssa sopimiinsa työaikajärjestelyihin, mutta sosiaali- ja tervey denhoitojärjestelmää pidetään byrokraattisena ja kuormittavana. Hoidon tai palveluiden hankkiminen vammaiselle tai iäkkäälle omaiselle saattaa muodostua taisteluksi. Tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi kertoo, että kaikista työn ja hoivan yhdistämisen mahdollisuuksista ei tiedetä. Esimerkiksi palkaton, tilapäinen poissaolo pakottavista perhesyistä kirjattiin vuonna 2011 työsopimuslakiin, mutta se on edelleen outo useille työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille. Laki mahdollistaa työntekijän palaamisen vanhaan työpaikkaansa poissaolon jälkeen. Tutkimuksen mukaan omasta tilanteesta uskalletaan puhua työpaikalla. Kaikki tutkimukseen haastatellut olivat kertoneet esimiehelleen hoivaavansa omaistaan. Tutkimuskyselyynkin vastanneista asiasta oli kertonut 94 prosenttia. Silfver-Kuhalammen mukaan tutkijoita kauhistuttaa, kuinka pienillä tuloilla osa omaisiaan hoitavista perheistä joutuu elämään. Esimerkiksi vammaista lastaan hoitava vanhempi voi joutua jäämään kokonaan työelämästä, kun työn ja perheen yhdistäminen ei onnistu. Perhe saattaa saada toisen vanhemman palkan lisäksi pelkästään omaishoidon tukea, joka on tavallisimmin euroa kuukaudessa. Joustavien käytäntöjen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää jo taloudellisista syistä. Lisäksi työssä käyminen on monelle tärkeää henkisen hyvinvoinnin kannalta. t LAMPPU-HANKKEEN OPPAAT TYÖNANTAJILLE JA LÄHEISTÄÄN HOITAVILLE: i Petra Ylikukkosen vinkit esimiehelle Kuuntele työntekijää: tarvitaanko 1 häntä omaisensa hoivaajana? Huolehdi työntekijän jaksamisesta 2 etenkin perhetilanteen muuttuessa. Kysele vointia ja kuulumisia, ole aidosti kiinnostunut jaksamisesta. Arvioikaa tarvittaessa työterveyshuollon kanssa, tarvitaanko työkykyä tukevia toimia. Jaksamista tulee seurata sovituin väliajoin. Kohtele työntekijöitä tasapuolisesti. 3 Jokaiselle tulee antaa tarpeen mukaan mahdollisuus tehdä välillä osa-aikaisuutta olipa kyseessä pienten lasten tai omien vanhempien hoitamisjärjestelyt. Puhu työaikajoustoista kaikkien 4 kuullen ja kahden kesken. Asioita on hyvä kerrata osastotunneilla, jotta kaikki tietävät joustojen mahdollisuudesta. Sovi sijaisjärjestelyistä hyvissä ajoin. Muista, että joustot maksavat itsensä 5 takaisin. Työntekijät ovat entistä sitoutuneempia ja työ sujuvampaa. TEHY t