Arvioita sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä

Transkriptio

1 Tulopoliittinen selvitystoimikunta Julkinen klo Arvioita sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä Sisällys: sivu 1. Yleinen talouskehitys 3 2. Työllisyys 5 3. Ansiot 9 4. Hinnat Palkansaajien ostovoima Kustannuskilpailukyky Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissa Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky 15 Liitteet 17

2 2 Vuosia koskevan tulopoliittisen sopimuksen lähtökohtina todetaan, että sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehitystä. Sopimukseen sisältyvän tarkastelulausekkeen (2.5) mukaan sopimuksen allekirjoittaneet työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat toukokuussa 2006 tarkastelemaan sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä. Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2004-IV/2005 tai sitä vastaava tilastojakso. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Tarkastelussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen ansiot ovat tämän sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen kehittyneet sopimuskauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitysten kattavuudesta sopivat tulopoliittisen sopimuksen sopijaosapuolet. Jos palkkatilastoaineistoa ei ole, voidaan käyttää muuta luotettavaa selvitystä. Osapuolet sopivat mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut em. tarkastelulausekkeen mukaisia neuvotteluja varten työmarkkinakeskusjärjestöille oheisen arvionsa sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä.

3 3 1. Yleinen talouskehitys Neuvottelut uusista tuloratkaisuista syksyllä 2004 käytiin tilanteessa, jossa lyhyen aikavälin kasvunäkymät olivat vahvana jatkuneen kansainvälisen talouskasvun myötä kohenemassa. Riskeinä kasvun jatkumiselle nähtiin lähinnä korkealle kohonnut öljyn hinta sekä julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet Yhdysvalloissa. Kansainvälisen talouden vahva kasvu jatkui v kuitenkin suunnilleen odotusten mukaisesti, ja korkealle kohonneen öljyn hinnan kielteiset vaikutukset jäivät suhteellisen vähäisiksi. Meillä kokonaistuotannon kasvu jäi v ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttiin, kun kasvun arvioitiin tuloratkaisuja tehtäessä yltävän lähes 3 prosenttiin. Kasvua hidastivat eniten paperiteollisuuden lakot sekä niitä seurannut pitkä työsulku, joiden seurauksena metsäteollisuuden tuotanto supistui kymmeneksen. Kasvua pitivät yllä lähinnä kotitalouksien kulutus sekä yksityiset talonrakennusinvestoinnit. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työvoiman kysyntä v edelleen vilkastui, ja työllisten määrä lisääntyi yli hengellä. Työpaikat lisääntyivät erityisesti rakennustoiminnassa ja palvelualoilla, mutta myös teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi lievään nousuun. Työllisyysaste nousi lähes prosenttiyksiköllä 68 prosenttiin. Kun työvoiman tarjonta lisääntyi ja rakennetyöttömyys pysyi suurena, työttömyysaste aleni edellisen vuoden 8,8 prosentista kuitenkin vain 8,4 prosenttiin. Alueellisesti monilla toimialoilla esiintyi työvoiman saatavuusongelmia. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi v arvion mukaan 3,8 % eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Kokonaisnoususta sopimuskorotusten osuus oli 2,5 prosenttiyksikköä; palkkaliukuman sekä rakenteellisten tekijöiden osuus pysyi 1,3 prosenttiyksikössä eli suunnilleen viime vuosina vallinneella keskimääräisellä tasolla. Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v hitaammaksi kuin tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin sisältyvän indeksikynnyksen. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuuhun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain hieman edellisvuotista enemmän. Vuonna 2005 keskimäärin indeksi kohosi 0,9 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy korkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella keskimäärin indeksin nousu oli vastaavana aikana 2,2 %.

4 4 Palkansaajien ostovoima lisääntyi viime vuonna 3 % eli enemmän kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mukaisesti, mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen keventämisestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi. Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuuden hintakilpailukyky heikkeni viime vuonna. Paperiteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden nousu pysähtyi, ja tuoteyksikköä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita enemmän. Muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa hintakilpailukyky painui hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Vuonna 2006 maailmantalouden kasvun odotetaan pysyvän suhteellisen vahvana, joskin selvästi odotettua korkeammalle kohonnut öljyn hinta on muodostumassa kasvun jatkumisen kannalta yhä vakavammaksi riskitekijäksi. Yhdysvalloissa kasvu hidastunee hieman, kun rahapolitiikkaa on kiristetty, eikä finanssipolitiikka enää tue kasvun jatkumista samaan tapaan kuin aikaisemmin. Euroalueella kansainvälinen taloustilanne ja kohentunut kannattavuus vauhdittanevat investointeja; lisäksi kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ennakoi kulutuksen kasvun nopeutumista. Kokonaistuotannon arvioidaan euroalueella lisääntyvän 2 %. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kasvun arvioidaan olevan hieman nopeampaa. Aasiassa ja Venäjällä kasvu jatkuu vahvana. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston tuoreimman ennusteen (Suhdannekatsaus 1/2006, ) mukaan kokonaistuotannon kasvu voisi tänä vuonna nopeutua 3,7 prosenttiin. Osin nopeutuminen johtuu viime vuoden alkupuoliskon matalasta vertailutasosta, mutta kasvua tukee myös vahvana pysyvä kotimainen ja ulkomainen kysyntä. Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna yli hengellä ja työllisyysasteen kohoavan lähes 69 prosenttiin. Työttömyysaste alenee vajaaseen 8 prosenttiin. Alueelliset työvoiman saatavuusongelmat pahenevat monilla toimialoilla. Eri tutkimuslaitosten kokonaistuotannon kasvuarviot kuluvalle vuodelle vaihtelevat Suomen Pankin 3,4 prosentista PTT:n 3,9 prosenttiin. ETLA:n ja PT:n arvio on 3,8 %. Työttömyysasteeksi kaikki arvioivat noin 8 %.

5 2. Työllisyys 5 Koko työllisyys Työvoiman kysyntä vilkastui vuoden 2004 loppupuoliskolla, ja on sen jälkeen pysynyt vahvana. Viimevuotiset työmarkkinahäiriötkään eivät juuri vaikuttaneet työpaikkamääriin edes välillisesti. Aluksi työpaikat lisääntyivät etenkin osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa, mutta vähitellen työvoiman kysyntä on suuntautunut yhä enemmän jatkuvaa kokoaikatyötä tekeviin. Suurin osa työllisyyden lisäyksestä on kohdistunut yli 55-vuotiaisiin lähinnä vilkkaan työvoiman kysynnän ja näissä ikäluokissa olevien henkilöiden tuntuvan määrän kasvun sekä työssä pysymistä edistäneiden eläkeratkaisujen takia. Nuorten työnsaantimahdollisuudetkin ovat selvästi parantuneet suotuisan suhdannetilanteen ansiosta. Hallituksen asettama tavoite vähintään uuden työpaikan syntymisestä toimikaudellaan, jota pidettiin jo täysin mahdottomana, on tämänhetkisen tilanteen mukaan vielä liki saavutettavissa. Työllisiä oli kuluvan vuoden maaliskuussa kausitasoitettuna (Tilastokeskuksen trendi) henkeä enemmän kuin lähtötilanteessa huhtikuussa 2003, ja koko vuonna työpaikkoja on keskimäärin enemmän kuin v Työllisyysaste nousee tänä vuonna lähes 69 prosenttiin Työlliset vuotiaat, 1000 henkeä trendi 2500 b) 2400 a) a) Lähtökohtatilanne hallituskauden alussa. b) Tavoite /VM/KO/UL (2006:3) xls

6 6 Toimialoittainen työllisyys Työpaikkoja syntyi v etenkin rakennusalalla sekä yksityisissä palveluissa (esim. kauppa, liike-elämää palveleva toiminta, lasten päivähoito, muut sosiaalipalvelut). Myös teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi usean vuoden alamäen jälkeen lievään nousuun, vaikka suuria yksittäisiä irtisanomisia oli yhä joko tuotannon tehostamisen tai ulkomaille siirtämisen vuoksi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työpaikkojen lisääntyminen voimistui edelleen teollisuudessa ja jatkui rakentamisessa, liike-elämää palvelevissa toiminnoissa, lasten päivähoidossa sekä muissa sosiaalipalveluissa. Sitä vastoin kaupassa työvoiman kysynnän kasvu on pysähtynyt. Kuluvan vuoden aikana toimialoittaisessa suhdannekuvassa ei tapahdu suuria muutoksia. Työvoiman kysyntä jatkuu vilkkaana erityisesti rakentamisessa ja yksityisissä palveluelinkeinoissa sekä osin myös teollisuudessa. Työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät kuluvana vuonna monilla aloilla, erityisesti rakentamisessa, ja hidastavat osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä. Työministeriön välittämien avoimien työpaikkojen määrä oli kuluvan vuoden maaliskuun lopussa , viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja jopa suurempi kuin enimmillään luvun lopun korkeasuhdanteessa. Yli kaksi kuukautta avoinna olleiden työpaikkojen määrä (noin 15 % kaikista avoimista työpaikoista) lisääntyi jopa 45 % vuodentakaisesta.

7 7 UV-käyrä vuosina ** Avoimien työpaikkojen aste, % 1,4 1, ** ,0 0, ,6 0, ,2 0, Työttömyysaste, % Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen tasapaino on heikentynyt. Merkittävästi lisääntynyt työn tarjonta ei ole suuntautunut niille ammattialoille ja -tehtäviin, joilla ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on vaikeinta taikka kasvukeskuksiin, joissa työvoiman kysyntä lisääntyy eniten. Tarvittaisiinkin entistä enemmän paitsi työvoiman toimialoittaista myös alueellista liikkuvuutta. Viime mainittua vaikeuttavat ikärakenteen vanhenemisen ja sosiaalisten tekijöiden (mm. puolison työ, harrasteet, ystävät) ohella muuttokustannukset sekä etenkin asumiseen liittyvät lisäkustannukset, mikäli lähtöalueella vallinneesta asumistasosta ei haluta tinkiä. Ongelma ei niinkään ole esim. pula vuokra-asunnoista, sillä etenkin suurten vuokra-asuntojen tarjonta on tällä hetkellä poikkeuksellisen laajaa myös pääkaupunkiseudulla. Kun työvoimavarantomme alkaa lähivuosina vähetä väestön ikääntymisen johdosta, edellyttää työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyden parantamista sekä lisääntyvää osaavan työvoiman rekrytointia ulkomailta. Oma ongelmansa on lisäksi väestökatoalueiden korkeampaa koulutusta edellyttävien toimintojen turvaaminen, kun avoimiin työpaikkoihin ei mm. sosiaali- ja terveydenhoidossa ole saatavissa riittävästi pysyvää työvoimaa edes keskimääräistä paremmilla työehdoilla.

8 Työttömyys 8 Työttömyys on tällä hetkellä paljolti rakenteellista. Pitkäaikais- tai toistuvaistyöttöminä oli viime vuonna keskimäärin liki 60 % työministeriön rekisteröimistä työttömistä työnhakijoista, noin henkeä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä henkeä). Vaikka työttömyysaste on korkein Itä- sekä Pohjois-Suomessa (esim. Pohjois-Karjalassa noin 13 % ja Kainuussa 16½ %) ja matalin Uudenmaan TE-keskuksen alueella (noin 6 %), pitkäaikaistyöttömiä on eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä enemmän. % 40 Pitkäaikaistyöttömät pääalueittain osuus työttömistä työnhakijoista, % 30 Uusimaa Muu Etelä-Suomi Keski-Suomi 20 Itä-Suomi Pohjois-Suomi Yli vuoden työttömänä olleet. Kun suhdannenousu jatkuu tänä vuonna, ja työvoiman kysynnän ohella myös työvoiman tarjonta lisääntyy nopeasti, työttömyysaste laskee viimevuotisesta 8,4 prosentista vain lievästi, vajaaseen 8 prosenttiin. On kuitenkin oletettavaa, että työttömyysasteen aleneminen on suuremmissa kasvukeskuksissa nopeampaa kuin muualla maassa. Siten työttömyyden alueelliset erot lisääntyvät jossain määrin.

9 9 3. Ansiot Joulukuussa 2004 solmittiin kolmas perättäinen tulopoliittinen sopimus, joka ulottuu asti. Sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli maaliskuun 2005 alusta keskimäärin 2,5 %; kesäkuun 2006 alusta korotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 2,1 %. Vuoden 2004 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2005 neljännelle neljännekselle ansioiden arvioidaan nousseen 3,9 %, josta sopimuskorotusten osuus on 2,6 prosenttiyksikköä ja liukuman 1,3 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sektorilla liukumaa nosti tulospalkkioiden kasvu erityisesti toimihenkilöillä. Kunnilla ja valtiolla liukumaa kasvattivat palkkausjärjestelmien kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Vuonna 2005 keskimäärin palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen 3,8 % edellisestä vuodesta. Tilastotietoja vuoden 2005 ansiokehityksestä on valtiolta, kuntien tuntipalkkaisista ja yksityisen sektorin teollisuusaloilta. Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavaa tilastoon perustuvaa tietoa. Yksityisten palvelualojen tiedot perustuvat toistaiseksi sopimuskorotuksiin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin. Vuonna 2006 tulopoliittisen sopimuksen mukaiset korotukset jäävät hieman viimevuotista pienemmiksi ja ajoittuvat myöhemmäksi. Tämän vuoden neljännelle neljännekselle palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan viime vuoden neljänneltä neljännekseltä keskimäärin 2,9 %, josta sopimuskorotusten vaikutusta on 2,0 prosenttiyksikköä. Vuonna 2006 keskimäärin palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 2,8 % viimevuotisesta. Tämän vuoden luvut perustuvat tiedossa oleviin sopimuskorotuksiin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.

10 10 Ansiokehitys vuosina Keskimäärin edellisestä vuodesta Edellisen vuoden viimeisestä neljänneksestä * IV/04 IV/05 IV/06* muutos, % Sopimuspalkkaindeksi 2,4 2,5 1,7 2,2 2,6 2,0 Liukuma ja rakenteelliset tekijät 1,4 1,3 1,1 1,7 1,3 0,9 Ansiotasoindeksi (2000=100) 3,8 3,8 2,8 3,9 3,9 2,9 - Yksityinen sektori 3,7 3,7 2,8 3,8 3,7 3,0 - liukuma yms. tekijät 1,3 1,2 1,1 1,6 1,1 1,0 Teollisuustyöntekijät 3,2 3,1 3,0 3,4 3,4 3,2 - liukuma yms. tekijät 0,8 0,7 1,3 1,2 0,8 1,1 - Valtio 4,0 3,7 2,7 4,0 3,7 3,0 - liukuma yms. tekijät 1,6 1,2 1,1 1,7 1,2 1,0 - Kunnat 4,0 4,2 2,9 4,2 4,5 2,6 - liukuma yms. tekijät 1,7 1,6 1,1 2,0 1,6 0,6 * Vuoden 2004 tiedot ovat lopullisia. Vuodelta 2005 on tilastotietoja valtiolta, entisen TT:n aloilta ja kuntien tuntipalkkaisista. Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavia tilastotietoja

11 4. Hinnat 11 Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v hitaammaksi kuin tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin sisältyvän indeksikynnyksen. Merkittävimmin inflaatiopaineita vähensi kireä kilpailu, joka laski erityisesti viestinnän ja tietotekniikan hintoja sekä maksuja. Myös korkotaso aleni alkusyksyyn asti. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuuhun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain hieman edellisvuotista enemmän. Bensiini ja kevyt polttoöljy nostivat indeksiä 0,5 %. Toisaalta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät hinnat ja maksut hidastivat indeksin nousua suunnilleen saman verran. Vuonna 2005 keskimäärin indeksi kohosi 0,9 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy korkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella keskimäärin indeksin nousu oli vastaavana aikana 2,2 %; inflaatio oli alhaisin Suomessa ja korkein Espanjassa (3,7 %). Kuluvan vuoden aikana raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat edelleen tuntuvasti kohonneet. Huhtikuussa hinta kohosi 75 dollariin tynnyriltä eli korkeammalle kuin hirmumyrsky Katrinan jälkeen viime syksynä ja on viime päiviin asti pysytellyt lähes samalla tasolla. Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvan vuoden aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojen nousua on jossain määrin hillinnyt euron vahvistuminen. Korot noussevat lievästi, mutta asuntohintojen nousun arvioidaan ainakin jossain määrin hidastuvan. Palkankorotukset ovat viimevuotista pienempiä, ja ne ajoittuvat tavanomaista myöhemmäksi. Lisäksi tuottavuuden nousun nopeutuminen vähentää osaltaan yksikkötyökustannusten kohoamista. Kilpailu jatkuu kireänä, mutta sen inflaatiota hidastavan vaikutuksen odotetaan jäävän hieman viimevuotista pienemmäksi. Kuluttajahintaindeksi (2005=100) 1 kohosi joulukuusta 2005 kuluvan vuoden huhtikuuhun 1,3 %. Vuoden 2005 maaliskuusta indeksi on kohonnut samoin 1,3 %. Kuluttajahintoja nostivat vuoden aikana eniten polttonesteiden sekä asuntojen hintojen kallistuminen. 1 Tilastokeskus uudisti kuluttajahintaindeksin vuoden 2006 alusta. Indeksin painorakenne ja hyödykesisältö päivitettiin. Asumiskustannusten osalta myös mittaamismenetelmiä uudistettiin. Indeksin perusvuodeksi tuli vuosi 2005=100. Indeksi laskettiin myös vuodelle 2005, joten vuosimuutokset v lasketaan uuden indeksin pohjalta. Myös yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi uudistettiin samojen periaatteiden mukaisesti.

12 Nousua hidasti merkittävästi viestinnän ja tietotekniikan hintojen sekä maksujen halpeneminen. Hintakehitystä on tarkasteltu hyödykkeittäin jäljempänä liitteessä. 12 Jos euron kurssi pysyy suunnilleen nykytasolla ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat palautuvat lähiviikkoina alkuvuoden keskimääräiselle tasolle, kuluttajahintaindeksin nousu voisi kuluvan vuoden aikana joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 rajoittua arviolta 1½ prosentin tienoille. Vuonna 2006 keskimäärin indeksi kohoaisi tällöin lähes saman verran. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousu voisi jäädä hieman hitaammaksi. 2 Kuluttajahintaindeksin arvioitu nousu joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 kaavamaisesti pääasiallisten syiden mukaan ryhmiteltynä Valtion tuloperustemuutokset 0 Asuminen (pl. kevyt polttoöljy) ¾ Tuontihinnat ½ Muut ¼ Yhteensä Vaikutus indeksin nousuun, % 1 ½ Teollisuuden tuottajahintaindeksi kääntyi vuoden 2005 aikana nousuun ja kohosi koko vuonna keskimäärin 2,1 %. Tuontihintaindeksi kohosi 6,6 %, mutta vientihintaindeksi vain 1,8 %, joten vaihtosuhde heikkeni edelleen. Kuluvan vuoden aikana tuottajahintojen nousuvauhti on kiihtynyt. Viime vuoden huhtikuusta kuluvan vuoden huhtikuuhun teollisuuden tuottajahinnat kohosivat 4,5 %, tuontihinnat 9,3 % ja vientihinnat 4,0 %. 2 Eurostatin suosituksesta Tilastokeskus on muuttanut yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentatapaa siten, että uudistettu hyödykekori otetaan ns. ketjuttamalla käyttöön vasta vuotta 2006 koskevien indeksien laskennassa. Tämän seurauksena aiemmin julkistetut inflaatioluvut muuttuvat seuraavasti: tammikuu 1,2 % (aiemmin 0,6 %) ja helmikuu 1,3 % (0,6 %). Huhtikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli 1,4 %; EMU-maissa nousu oli ennakkotietojen mukaan 2,4 %.

13 5. Palkansaajien ostovoima 13 Palkansaajien ostovoima lisääntyi 3,0 % v. 2005, eli selvästi nopeammin kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mukaisesti, mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen keventämisestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroaste kiristyi. Edelliseen vuoteen verrattuna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastui 2 prosenttiyksikköä, kun kuluttajahintojen nousuvauhti nopeutui ja palkansaajien tulonsiirrot supistuivat työttömyyden vähenemisen johdosta merkittävästi. 6,0 Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä) Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2, Palkansaajien ostovoiman arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna runsaat 3½ % eli selvästi nopeammin kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työpanoksen kasvun odotetaan olevan arvioitua nopeampaa ja verotuksen taso 3 kevenee mm. työeläkemaksujen väliaikaisen alenemisen takia ennakoitua enemmän. Merkittävimmin käytettävissä olevien tulojen kasvuun tänä vuonna vaikuttavat viime vuotta selvästi runsaammat verokevennykset ja ennakoitu työllisyyden koheneminen. Veroaste laskee tänä vuonna merkittävästi 4 vaikka noin neljännes 0,6 %/ BKT suuruisista valtion ansiotuloverokevennyksistä korvaa sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvaa sosiaaliturvamaksujen kohoamista. Sen sijaan inflaation 3 Tässä laskelmassa on otettu käyttöön kaikille vuosille uusi OECD:n palkansaaja-käsite: average worker (AW). Suomen osalta työntekijän tulotaso kohosi kymmeneksen aiemmin käytettyyn ns. APW-tulotasoon verrattuna. 4 Laskelmassa arvioitu AW-palkansaajan keskimääräisen veroasteen runsaan puolen prosenttiyksikön lasku ja toisaalta keskimääräisen kunnallisveroasteen 0,11 prosenttiyksikön nousu v Laskelmaan sisältyvät toteutetut Telmaksukevennykset ja työttömyysvakuutusmaksun korotus.

14 hienoinen kiihtyminen hidastanee reaalitulojen nousua samoin kuin keskiansioiden ennakoitu nousun hidastuminen. 14 ARVIO PALKANSAAJIEN TULOISTA * 2006** milj. milj. milj. milj. 1. Palkkasumma muutos, % 4,5 4 1/ Tuloverot, lopullinen muutos, % 2, Palkkasumma tuloverojen jälkeen muutos, % 5,5 4 1/ Saadut tulonsiirrot tuloverojen jälkeen muutos, % 4,5-1/2 3 1/2 5. Työtulot tuloverojen ja tulonsiirtojen jälkeen muutos, % 5, Kuluttajahintaindeksi, 1990= muutos, % 0, /2 7. Palkansaajien käytettävissä oleva reaalitulo 5, /2 8. Työlliset palkansaajat, tuhatta henkeä muutos, % 0,5 1 1/2 1 1/2 9. Tehdyt työtunnit, milj. tuntia muutos, % 0,7 1/2 1 1/2 10 Käytettävissä oleva reaalitulo henkeä kohti 4,8 1 1/2 2 Tulopoliittisen selvitystoimikunnan ostovoimalaskelma on tehty perinteisesti arvioimalla veroaste ns. APW -palkansaajalle (keskimääräinen kokoaikaisen teollisuustyöntekijän palkka) ja soveltamalla sitä kaikkiin palkansaajiin, mikä ei välttämättä kuvaa todellista kehitystä. Tulonsiirrot ovat toisaalta perustuneet todelliseen tulonjakotilastoaineistoon. Jos myös ostovoimalaskelmien veroasteet (keskimääräinen palkkatulon veroaste = palkoista maksetut verot/palkat) arvioidaan koeverottamalla koko tulonjakotilaston otosaineistoa, tämä muuttaa jossain määrin sekä veroasteen että ostovoiman kehityskuvaa edellä arvioidusta.

15 6. Kustannuskilpailukyky 15 Kansainvälinen kilpailukyky on käsitteenä hyvin monitahoinen. Yleisesti kilpailukykyä on kansainvälisen kaupan osalta tarkasteltu kustannusnäkökulmasta, jolloin puhutaan kustannuskilpailukyvystä tai hintakilpailukyvystä. Indikaattorina on yleensä käytetty samassa valuutassa laskettuja yksikkötyökustannuksia, koska niiden on katsottu heijastavan parhaiten eroja eri maiden kustannuskehityksessä. Kilpailukykyindikaattorin kehitykseen vaikuttavat työkustannusten ohella tuottavuuskehitys sekä muutokset valuuttakurssien keskinäisissä suhteissa Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissa Toukokuussa 2006 julkaistussa Euroopan komission raportissa European Economy on esitetty arvioita henkeä kohti laskettujen työvoimakustannusten kehityksestä EU-maissa ja eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Vuonna 2005 työvoimakustannukset nousivat Suomessa 3,2 %, kun nousu euroalueella oli 1,9 % ja koko EU-alueella 2,4 %. Vuonna 2006 työvoimakustannusten arvioidaan kohoavan euroalueella keskimäärin 2,1 % ja v keskimäärin samoin 2,1 %. Komission vastaavat luvut Suomelle ovat tälle vuodelle 2,8 % ja ensi vuodelle 2,5 % (Liite). Suurista EMU-maista Saksan luvut ovat erittäin alhaisia; 0,2 % tälle vuodelle ja -0,2 % ensi vuodelle. Saksan johtavien tutkimuslaitosten tuoreiden ennusteiden mukaan työvoimakustannukset kohoavat sekä tänä että ensi vuonna noin prosentin. Koko EU:lle työvoimakustannusten nousuarviot ovat sekä tämän että ensi vuoden osalta puoli prosenttiyksikköä EMU-maita korkeampia eli hyvin lähellä Suomen lukuja. EU:n ulkopuolisista maista mainittakoon USA:n EU-maita jonkin verran korkeammat luvut ja Japanin selvästi alhaisemmat luvut Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna koko tehdasteollisuuden keskimääräinen kustannuskilpailukyky on viime vuosina pysytellyt meillä suunnilleen ennallaan eli lähes viidenneksen pitkän aikavälin ( ) keskiarvoa parempana. Muussa kuin sähköteknisessä tehdasteollisuudessa kilpailukyvyn kehitys on ollut selvästi heikompaa.

16 16 Vuonna 2005 tehdasteollisuuden keskimääräinen kustannuskilpailukyky heikkeni. Paperiteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden nousu pysähtyi, ja tuoteyksikköä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita enemmän. Muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa kilpailukyky painui hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Vuonna 2006 kustannuskilpailukyvyn arvioidaan tuotannon ja tuottavuuden nousun nopeutumisen myötä tehdasteollisuudessa keskimäärin uudelleen kohenevan; muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa suhteellinen kilpailuasema näyttäisi edelleen jäävän hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Seuraavassa kuviossa on verrattu tehdasteollisuuden samassa valuutassa laskettujen yksikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaissa Suomen tehdasteollisuuden vastaavaan kehitykseen. Käyrän kohoaminen merkitsee Suomen tehdasteollisuuden kannalta suhteellisen kilpailuaseman kohenemista (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissa enemmän kuin Suomessa) ja lasku vastaavasti sen heikkenemistä. Suhteelliset yksikkötyökustannukset Tehdasteollisuus =100 OECD 14/ Suomi koko tehdasteoll. pl. sähkötekninen teoll. Lähteet: Kilpailijamaat: vuodet USA:n työministeriö; ennusteet Euroopan komissio. Suomi: vuodet Kansantalouden tilinpito/tilastokeskus; ennusteet VM Valuuttakurssit: Suomen Pankki

17 17 Tulopoliittinen selvitystoimikunta Liitteet Keskeiset ennusteluvut Valtiovarainministeriö, * * 2005* 2006** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 155 2,2 2,4 3,6 2,1 3,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 55 1,8 2,9 6,0 10,3 6,2 Kokonaistarjonta 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4 Tavaroiden ja palvelujen vienti 60 5,0 1,4 5,6 7,0 7,9 Kulutus 116 2,3 3,5 2,8 2,9 2,3 yksityinen 81 1,5 4,4 3,2 3,4 2,8 julkinen 35 4,3 1,5 1,6 1,5 1,0 Investoinnit 30-3,1-1,5 5,0 1,7 4,0 yksityiset 25-4,6-3,0 5,6 3,1 5,3 julkiset 4 6,6 6,7 2,1-6,2-3,9 Varastojen muutos 1) (ml. tilastollinen ero) 4-0,2 0,4 0,2 0,2 0,0 Kokonaiskysyntä 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 150 0,8 3,1 3,5 2,8 2,6 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä * 2005* 2006** Palvelut, määrän muutos, % 2,1 2,5 3,2 3,1 2,9 Tehdasteollisuus, määrän muutos, % 2,1 0,5 5,9-1,2 5,2 Työn tuottavuus, muutos, % 1,5 2,5 3,2 1,3 2,2 Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,8 Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,5 4,0 3,8 3,6 2,7 Vaihtotase, mrd. euroa 10,3 5,5 6,2 3,7 4,9 Vaihtotase, % BKT:sta 7,3 3,8 4,1 2,4 3,0 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 3,3 2,3 2,1 2,2 2,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 4,1 4,1 3,4 3,8 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,8 50,9 51,1 50,7 49,9 Veroaste, % BKT:sta 45,5 44,5 44,2 44,4 43,4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2 2,3 1,9 2,4 2,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,4 0,4 0,2 0,6 0,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 42,3 45,2 45,1 41,1 39,6 Valtionvelka, % BKT:sta 42,1 44,0 42,6 38,7 37,0

18 18 % 7 6 Suomi Bruttokansantuote ** määrän muutos, % 5 USA Euroalue Suomi Japani USA Euroalue -1-2 Japani * 05* 06** /VM/KO/UL, lähteet: TK, OECD, VM ( SK-2006:1) xls % 18 Työttömyysaste ** Suomi Euroalue * /VM/KO/UL, lähteet EU, TK, VM (SK-2006:1) xls, VM-INFO

19 henkeä Työvoima ja työlliset trendi Työvoima Työlliset Lähde: TK /VM/KO/UL (2006:3) xls % 80 Työllisyysaste vuotiaat VM/KO/UL, lähde: TK (2006:3) xls

20 henkeä Työllisyyden kasvu huhtikuusta 2003 huhtikuu maaliskuu 2006 BKT:n kuukausikuvaaja (oikea asteikko) 2000 = Työllisyyden kasvu (vasen asteikko) VM/KO/UL (Lähde:TK) xls % 20 Työttömyysaste lääneittäin Lappi Oulu Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Lähde: TK /VM/KO/UL xls

21 RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA) ENERGIA 2000=100 USD EUR Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki /2006:M3/17186.xls RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA) pl. ENERGIA 2000=100 USD EUR Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki /2006:M3/17186.xls

22 22 USD/EUR Öljyn hinta, USD vs EUR kk-keskiarvo Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli, spot (dated) Raakaöljyn EUR-hinta Lähde: Bloomberg ja Euroopan keskuspankki /VM/KO/UL % Kuluttajahintaindeksi ja rakennuskustannusindeksi 12 kuukauden muutos Rakennuskustannusindeksi Kuluttajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL (2006:4) xls

23 23 Kuluttajahintaindeksin nousu huhtikuusta 2005 huhtikuuhun 2006 Muutos-% Vaikutus indeksin nousuun 1. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 0,9 0,12 Viljatuotteet ja leipä 1,7 0,04 Liha 0,5 0,01 Kala 5,0 0,03 Maitotuotteet, juusto, kananmunat 0,9 0,02 Öljyt ja rasvat 1,1 0,00 Hedelmät ja marjat -5,6-0,06 Vihannekset 1,2 0,02 Sokeri, hillot, makeiset 1,1 0,01 Muut ruokavalmisteet 0,2 0,00 Kahvi, tee, kaakao 5,8 0,02 Kivennäisvedet, virvoitusjuomat, mehut 2,8 0,02 2. Alkoholijuomat ja tupakka 1,3 0,06 Alkoholijuomat 0,4 0,02 Tupakka 3,0 0,05 3. Vaatetus ja jalkineet -2,4-0,13 Vaatetus -2,5-0,11 Jalkineet -2,2-0,02 4. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu yms 3,8 0,80 Asuntojen vuokrat 4.1 2,4 0,18 Omistusasuminen 4.2 4,5 0,38 Asuntojen hinnat 7,0 0,32 Peruskorjauskustannukset 1,8 0,04 Asuntolainojen korot -0,6-0,01 Vesi, jätteiden keruu, jätevesi, muut asumispalvelut 2,3 0,05 Sähkö 3,6 0,06 Kevyt polttoöljy 25,5 0,12 5. Kalusteet, kotitalouskoneet, kodinhoito 0,8 0,04 Huonekalut, matot 1,0 0,02 Kodintekstiilit -2,3-0,01 Kodinkoneet 0,7 0,01 Taloudenhoitoon liityvät tavarat ja palvelut 0,9 0,01 6. Terveys 0,8 0,04 Lääkevalmisteet, hoitolaitteet -0,6-0,01 Avohoitopalvelut 3,1 0,05 Sairaalapalvelut 0,0 0,00 7. Liikenne 3,6 0,52 Ajoneuvon hankinta 7.1-2,2-0,10 Uudet autot -0,9-0,01 Käytetyt autot -3,0-0,08 Autojen poltto- ja voiteluaineet 8,7 0,36 Auton huolto ja korjaus 4,9 0,05 Julkinen liikenne 7.3 5,5 0,13 Junaliikenne 2,5 0,01 Tieliikenne 3,5 0,04 Lentoliikenne 11,2 0,06 Laivaliikenne 7,0 0,02 8. Viestintä -11,7-0,41 Postipalvelut 2,4 0,00 Puhelin- ja telekopiolaitteet -15,9-0,05 Puhelin- ja telekopiopalvelut -11,7-0,37 9. Kulttuuri ja vapaa-aika 0,1 0,02 Audiovisuaaliset ja tietojenkäsittelylaitt. -7,5-0,14 Muut kultt. ja vap.aik. liittyvät kestokulutistavarat 2,1 0,01 Urheilu- ja retkeilyvälineet -2,1-0,01 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 2,0 0,09 Kulttuuripalvelut 3,4 0,06 Rahapelit 1,2 0,02 Sanomalehdet, kirjat, paperitavarat 1,0 0,02 Valmismatkat 4,8 0, Koulutus 1,9 0, Ravintot ja hotellit 2,2 0,15 Ravintola- ja kahvilapalvelut 2,1 0,13 Majoituspalvelut 4,1 0, Muut tavarat ja palvelut 1,4 0,10 Kampaamot ja kauneushoitolat 2,7 0,02 Sosiaalipalvelut 3,5 0,05 Vakuutukset 2,2 0,01 Rahoituspalvelut 0,8 0,02 Kulutusluottojen korot 0,2 0,00 Passit, luvat ym. maksut ja palvelut 2,2 0,01 Kuluttajahintaindeksi yhteensä 1,3 1,3 Lähde: Tilastokeskus

24 24 % Vienti- ja tuontihintaindeksit 12 kuukauden muutos Vientihintaindeksi Tuontihintaindeksi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL (2006:4) xls 105 VAIHTOSUHDE 1995 = Lähde: Tilastokeskus /2006:M4/11605.xls

25 25 Kuluttajahintaindeksi ja teollisuuden tuottajahintaindeksi 1995 = Kuluttajahintaindeksi 105 Teollisuuden tuottajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL (2006:4) xls Teollisuuden tuottajahintaindeksi alaryhmittäin 1995 = Lähde: Tilastokeskus Energiatuotteet Kestokulutustavarat Kokonaisindeksi Muut kulutustavarat Raaka-aineet ja tuot. hyödykkeet Investointitavarat /VM/KO/UL, Lähde: TK (2006:4) xls

26 26 % 4 3 YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTAINDEKSI 12 kk:n muutos Suomi Saksa Ruotsi Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus /20052.xls % SEK FIM PITKÄT KOROT USD 4 3 DEM 2 1 JPY Lähde: Reuters /2006:M4/12943.xls

27 27 Työvoimakustannukset työntekijää kohti muutos, % keskim Belgia 8,4 4,6 2,3 3,6 3,8 1,7 2,1 2,4 2,4 2,2 Saksa 6,7 6,1 2,4 2,3 2,0 2,4 1,4 0,2 0,2-0,2 Kreikka 15,7 12,1 8,0 5,7 10,0 4,6 5,8 6,1 5,9 5,0 Espanja 14,9 7,2 2,6 3,6 3,3 3,4 3,3 2,5 3,3 3,2 Ranska 10,1 3,1 2,3 2,3 3,0 2,4 3,1 3,2 3,3 3,2 Irlanti 12,4 4,6 5,3 7,4 5,1 5,6 5,5 5,5 5,0 4,8 Italia 13,6 5,2 2,7 3,2 2,7 3,7 3,5 2,9 2,6 2,7 Luxemburg 7,7 4,6 2,9 3,5 3,9 1,8 4,1 3,7 3,5 3,0 Alankomaat 7,9 3,5 3,0 5,5 5,2 4,0 3,3 1,4 2,2 2,7 Itävalta 7,9 4,9 1,9 1,4 2,1 1,9 2,3 2,4 2,8 2,2 Portugal 17,0 10,6 5,9 5,3 4,4 3,1 2,4 2,9 2,7 2,5 Suomi 11,5 3,2 2,9 4,7 1,8 2,6 4,1 3,2 2,8 2,5 Euroalue 9,8 5,2 2,4 2,8 2,7 2,6 2,4 1,9 2,1 2,1 Tsekki ,2 7,6 6,2 4,9 6,3 4,0 4,8 5,1 Tanska 9,8 3,1 3,8 4,4 3,8 3,8 2,1 3,5 3,8 3,9 Viro ,8 7,6 10,3 10,9 10,8 12,0 11,7 11,1 Kypros.... 4,1 1,0 4,1 9,3 3,5 4,4 3,5 3,5 Latvia ,9 3,4 4,0 11,1 15,1 14,4 15,0 12,0 Liettua ,8 3,6 4,4 8,8 8,1 11,5 8,9 8,2 Unkari ,0 15,9 12,7 10,0 9,7 9,1 5,3 4,0 Malta.. 8,3 4,3 5,0 2,8 1,7-0,8 2,4 2,9 3,0 Puola ,6 13,1 2,0 0,8 1,9 3,0 4,6 5,2 Slovenia ,0 11,6 8,5 7,8 7,7 5,0 5,2 5,0 Slovakia ,9 6,3 9,3 6,0 10,8 9,2 7,3 6,5 Ruotsi 9,4 4,7 4,7 4,5 2,9 3,0 3,7 3,4 3,7 4,3 Iso-Britannia 10,4 4,9 4,6 5,0 3,6 4,8 4,3 4,4 4,3 4,4 EU ,4 3,9 3,2 3,1 2,9 2,4 2,7 2,7 EU-15 9,8 5,1 2,8 3,3 2,9 3,1 2,8 2,5 2,6 2,6 Bulgaria ,3 12,3 4,7 1,0 6,6 8,8 9,4 9,3 Romania.. 135,4 71,4 44,8 25,9 27,7 22,1 16,7 13,8 10,9 USA 6,2 3,5 4,2 2,4 3,6 4,2 4,8 4,6 3,8 4,1 Japani 10,1 2,0-0,1-0,6-1,6-1,6-1,6 0,6 0,8 1,0 Lähde: Komission ennuste, , Taulu 21 keskim. 5 vuotta EU, Spring 2006