YRITTÄJÄN ROOLI LÄHIRUOAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISEN EDISTÄMISESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJÄN ROOLI LÄHIRUOAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISEN EDISTÄMISESSÄ"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄN ROOLI LÄHIRUOAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISEN EDISTÄMISESSÄ Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Maatalouspolitiikka Seminaaritiivistelmä Hilla Eerikäinen

2 Sisältö 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne Tutkimuksen viitekehys, keskeiset käsitteet ja näkökulmat Teoria ja tutkimuksen viitekehys Yrittäjä Yrittäjyys Yrittäjän rooli markkinoilla Tutkimusmenetelmä ja aineisto Laadullinen tutkimusote Tapaustutkimus ja -näyte Tutkimuksen laatu ja luotettavuus Aineiston analyysi Johtopäätökset Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen toimintasuositukset lähiruoka-alan tulevaisuutta varten LÄHTEET LIITTEET

3 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Lähiruoka on kasvava trendi niin Suomessa kuin muualla maailmassa ja uusia lähiruokakonsepteja syntyy jatkuvasti (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 4). Kasvavan kysyntä trendin lisäksi lähiruokaan keskittyvien yritysten syntymistä edesauttavat erilaiset julkishallinnon ohjauskeinot. Lähiruoka- ja koko ruokajärjestelmän toimintaympäristö on kuitenkin monitahoinen ja se sisältää EU-tasoisia, valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimintoja luoden niin yhteistä lainsäädäntöä, valvontaa kuin kehittämismahdollisuuksiakin. Monimuotoisella rakenteella on kuitenkin mahdollista saada aikaan myös etuja. (Kurunmäki ym ) Trendistä huolimatta, lähiruoka on kuitenkin vielä marginaalissa (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 4). Lähiruoka-alan positiivisista kehityspiirteistä huolimatta monilla lähiruokayrityksillä on vaikeuksia selviytyä alalla. Lähiruokasektorin suurimpana ongelmana nähdään kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. (Kurunmäki ym. 2012, 5.) Lähituotteiden käyttöä elintarvikeketjussa rajoittaa esimerkiksi tuotteiden saatavuus, sillä useissa tuoteryhmissä kysyntää olisi tämänhetkistä tarjontaa enemmän (Paananen & Forsman 2003, 8). Lähiruoka edustaa lyhyitä tarjontaketjuja ja lyhyimmillään lähiruoka kulkeekin suoraan tuottajalta kuluttajalle. Erilaisten lähiruokaan liittyvien tutkimusten mukaan lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi koko lähiruokaketjun tulisi toimia markkinalähtöisemmin ja keskittyä nykyistä enemmän siihen mitä kuluttaja haluaa (mm. Mäkipeska & Sihvonen 2010; Kurunmäki ym. 2012). Tämä vaatii lähiruokayrittäjältä tuntemusta omasta toimialasta, omasta arvoketjusta sekä omista asiakkaistaan. Tätä tuntemusta hyödyntäen lähiruokayrittäjän on kuitenkin mahdollista luoda itselleen kestävä kilpailuetu ja säilyttää tai parantaa omaa asemaansa lähiruokamarkkinoilla. Kurunmäki ym. (2012) mukaan julkihallinnon ohjauskeinojen voidaan nähdä edesauttavan lähiruoka-alan toimintaa, jos alalla toimijat ymmärtävät toimintaympäristön kokonaisuuden ja pyrkivät toiminnallaan edistämään oman alansa kilpailuetujen lisäksi kokonaisuuden kilpailukykyä. Tämä edellyttää myös päättäjien, rahoittajien ja alalla toimijoiden yhteistä käsitystä kokonaisuudesta ja sen osien kehittämisestä sekä tavoitteista. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne Lähtökohtana tutkimukselle on lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sekä lähiruoan kasvava kysyntä, mikä aiheuttaa haasteita markkinoiden toimivuudelle. Tarkoituksena on paneutua yrittäjyyteen ja lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, johon olennaisesti vaikuttaa lähiruoan toimintaympäristö. 3

4 Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, minkälainen on lähiruokayrittäjän rooli lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Tutkimuksen alatavoitteena on tutkia miten arvolupaus näyttäytyy lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tätä varten selvitetään miten lähiruokayritys pyrkii kehittämään liiketoimintaansa ja minkälaisia arvolupauksia lähiruokayrityksellä on sekä millä tavalla arvoa asiakkaille luodaan. Tuloksissa lähiruokayritykset jaetaan niiden tarjontakonseptin eli jakelukanavan mukaan kolmeen ryhmään: tuottaja/fasilitaattoreihin, perinteiseen yritykseen sekä lähiruokapiiriin. Monet tuottaja/fasilitaattorit edustavat yritykset toimivat lähiruoan tarjoajan roolin lisäksi joko jalostajana tai tuottajana, ja monet ovatkin monialaisia maatiloja, kun taas perinteiset yritykset toimivat pelkästään lähiruoan tarjoajina. Ruokapiireistä on syytä panna merkille niiden lähiruoan kysyntää ja tarjontaa edistävästä näkökulmasta huomioiden kuitenkin niiden toiminnan luonne, joka ei lukeudu liiketoiminnaksi. Tutkimuksen pääkysymys on: Minkälainen on lähiruokayrittäjän rooli lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä? Alakysymykset: Miten arvolupaus näyttäytyy lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä? o Miten lähiruokayritykset pyrkivät kehittämään liiketoimintaansa? o Minkälaisia arvolupauksia lähiruokayrityksillä on, eli minkälaista arvoa lähiruokayritykset tuottavat asiakkailleen? Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Luvussa kaksi esitetään tutkimuksen viitekehys, joka koostuu markkinoista, yrittäjyydestä sekä lähiruokayrityksen strategiasta. Yrittäjyyteen ja sitä kautta lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavina tekijöinä tässä työssä otetaan huomioon lähiruokamarkkinat, yrityksen resurssit sekä julkisohjaus. Lähiruoka-alan julkisohjaus otetaan huomioon yrittäjän päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä, mutta työn empiirinen osa ei sitä testaa. Markkinoiden, yrittäjyyden ja yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kautta työn teoriaosa jatkuu lähiruokayrityksen liiketoimintamalliin sekä arvolupaukseen. Yrityksen asiakassegmentit sekä jakelukanavat otetaan huomioon sen osalta kenelle arvolupaus on kohdistettu ja millä tavoin arvolupaus on kohderyhmälle toimitettu. Luku kolme esittelee tutkimusaineiston, tutkimusmenetelmät ja analyysin. Luvussa neljä käydään läpi tutkimuksen tulokset ja luvussa viisi tutkimuksen johtopäätökset. Tutkimus on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimaa ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lähiruokaohjelman rahoittamaa FOREFOOD- hanketta, jonka ydin on lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Hankkeessa tunnistetaan lähiruoan arvoketjun 4

5 liiketoimintamahdollisuuksia alan kasvun mahdollistamiseksi. Hanke edistää lähiruoan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista ja parantaa jakelukanavien toimivuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lähiruokayritysten markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelussa sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Aiemmat tutkimukset Lähiruokaa on tutkittu monelta eri kannalta ja aiheeseen liittyen on tehty tähän päivään mennessä monia erilaisia opinnäytetöitä. Lukuisten materiaalien ja tutkimusten, työryhmän kokemusten, kymmenen toimijan haastattelukierroksen ja työpajan avulla Kurunmäki ym. (2012, 51 52) ovat listanneet lähiruokasektorin kehittymistä estävät erilliset asiat neljään pullonkaulaan: 1) lähiruokakäsite sekoittaa, ei sitouta, 2) yhteisten tavoitteiden, yhteistyön ja alan koordinaation puute, 3) markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen riittämätöntä, 4) kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Nämä pullonkaulat ja niiden sisältö olivat pohjana myös maa- ja metsätalousministeriön lähiruoka-ohjelmalle Sitran julkaisemassa lähiruoka selvityksessä lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi lähiruokayrittäjiä kehotetaan siirtymään tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Tuottajien, tukun ja kaupan olisi yhdessä asetettava asiakas toimintansa lähtökohdaksi ja tarjottava yhdessä asiakkaille heidän haluamaansa palvelua. Lähiruokayritysten ollessa usein pieniä ja keskisuuria, tulisi heidän kilpailla kapean asiakassegmentin erityiseen tarpeeseen liittyvällä tiedolla sekä tarjota tälle asiakassegmentille parasta mahdollista palvelua. Tärkeää on erityisesti suurten toimijoiden kanssa kilpailtaessa sekä yrityksen selviytymisen kannalta, että lähiruokayritykset tunnistavat parhaimman mahdollisen arvonluontikeinon pitkällä aikavälillä. (Mäkipeska & Sihvosen 2010, ) Lähiruoan tulisi tarjota tuoreutta ja korkeaa laatua tuotteiden hinnan vastineeksi. Lähiruoan tunnettuuden parantuminen ja markkinoiden nopeampi kasvu edellyttäisivät vahvoja brändejä sekä merkittävien toimijoiden, kuten vähittäiskauppaketjujen, vahvempaa asemaa markkinoilla. Kuten muissakin maataloustuotteissa, myös lähiruokatuotteissa kuluttajia täytyy informoida tuotteen saatavuudesta, sen ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista sekä hinnasta. Tällaisten tietojen viestiminen on hintavaa, mutta modernissa yhteiskunnassa välttämätöntä. (Kohls & Downey 1972, 191.) Myös lähiruoan oikeanlainen asemointi asiakkaiden mielessä on tärkeää. Tässä asemoinnissa tärkeitä tekijöitä ovat lähiruoan brändäys, markkinointi ja viestintä. Uusien markkinointitapojen, kuten verkko- ja mobiilipalveluiden tai sosiaalisen median tehokas käyttö ovat ensiarvoisen tärkeitä kuluttajien ja yritysasiakkaiden asenteiden muokkauksessa, ja kysynnän luonnissa. Uusien markkinointitapojen tärkeys perustuu asiakaskeskeisyyteen tuotelupauksen rakentamisessa ja toteutuksessa. (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 76.) 5

6 MTT:n lisäarvoa laatutyöstä -hankkeessa ruokaketjusta tunnistettiin runsaasti toimintoja, joista suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä, mutta joita ei ole viestitty kuluttajille. Kuluttajista enemmistö kuitenkin kokee, ettei saa riittävästi tietoa ruokaketjun toiminnasta, kuten esimerkiksi hinnanmuodostuksesta tuotantoketjun eri vaiheissa, tuoteturvallisuudesta, alkuperästä ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kuluttajien tiedontarpeiden tyydyttäminen ja luottamuksen vahvistaminen edellyttää läpinäkyvää ja vuorovaikutteista ruokajärjestelmää, jonka toiminta voidaan luotettavalla tavalla todentaa. (Kotro & Jalkanen 2012, 4.) 6

7 2 Tutkimuksen viitekehys, keskeiset käsitteet ja näkökulmat 2.1 Teoria ja tutkimuksen viitekehys Lähiruokamarkkinat Lähiruoan julkisohjaus Liiketoimintamahdollisuus Lähiruokayrittäjä Lähiruokayritys Strategia Kustannusjohtajuus Segmentointi Erilaistuminen Liiketoimintamalli -Arvolupaus -Segmentointi - Jakelukanavat Kuva 2. Käsitteellinen viitekehys. 7

8 Kuvassa 2 on hahmotettu tämän tutkimuksen viitekehys, jonka keskiössä on lähiruokayrittäjä. Lähiruokayrittäjä johtaa lähiruokayritystä, jonka liiketoiminnan taustatekijöihin vaikuttavista tekijöistä tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähiruokamarkkinoita, lähiruoan julkisohjausta, sekä markkinoiden aikaansaamia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähiruokamarkkinat ja lähiruoan julkisohjaus tarjoavat ja mahdollistavat erilaisten liiketoimintamahdollisuuksien synnyn, jonka lähiruokayrittäjä voi havaita ja toteuttaa. Markkinat, julkisohjaus, liiketoimintamahdollisuus sekä yrittäjä määrittelevät sen millä tavoin lähiruokayrityksen liiketoimintaa kehitetään eli mikä on yrityksen strategia, ja miten markkinoille asemoidutaan. Näin ollen strategian voidaan ajatella jäsentävän liiketoimintamahdollisuutta. Strategiset vaihtoehdot ovat Porterin (1985) mukaan kustannusjohtajuus, segmentointi ja erilaistaminen. Näistä erilaistaminen täsmentää lähiruokayrityksen strategiaa. Markkinalähtöisen ajattelutavan mukaisesti myös asiakkaan arvon tulisi ohjata liiketoiminnan kehittämistä. Lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisen elementit määrittelevät edelleen yrityksen liiketoimintamallin. Liiketoimintamallin avulla toteutetaan lähiruokayrityksen erilaistumisstrategiaa ja voidaan selventää ketkä ovat lähiruokayrityksen asiakkaita, mitä heille halutaan tarjota (arvolupaus) ja miten se heille tarjotaan. Tätä käsitteellistä viitekehystä hyväksikäyttäen voidaan määritellä, miten lähiruokayrittäjät ovat asemoituneet lähiruokamarkkinoilla ja mitä ovat heidän kilpailuetunsa. Näitä tietoja hyödyntäen voidaan edistää lähiruokayrittäjän markkinalähtöisyyttä, lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä lähiruokamarkkinoita yleisesti. 8

9 2.2 Yrittäjä Markkinoiden ollessa tasapainossa eli kysynnän ja tarjonnan kohdatessa, ei yrittäjyydelle ole edellytyksiä. (Kirzner 1973) Yrittäjyys Yritystoiminnan perusedellytys on yrittäjyys (Peltonen 1986, 9). Kuisma ja Kallio (2009, 37) määrittelevät yrittäjyyden sisältävän yrityksen käynnistämistä, yrityksen omistamista ja johtamista, sekä yrittäjänä toimimista ja yrityksen kehittämistä. Peltonen (1986, 9, 36-37) määrittelee yrittäjyyden liittyvän toimintaan, jolla on tavoitteet. Ensisijaisesti yrittäjyyttä on yksilön ominaisuus sekä ajattelu-, toiminta- tai suhtautumistapa, joka ilmenee ihmisen uskomuksissa, teoissa ja tunneilmaisuissa. Yrittäjyys voi olla ulkoista, jolloin se on omistajalähtöistä eli yrityksen perustamista ja johtamista. Sisäinen yritteliäisyys on luovaa, rohkeaa, ahkeraa, tuottavaa ja määrätietoista työntekoa omassa yrityksessä tai jonkun muun palveluksessa. (Peltonen 1986, 9.) Kuisman ja Kallion (2009, 40) mukaan yrittäjäksi ryhtyminen voi toteuttaa seuraavia tarpeita: hyväksytyksi tulemisen tarve, itsenäisyyden tarve, henkilökohtainen kehittymistarve, menestymiseen liittyvät syyt, käsitys vaurastumisen eduista, verotukselliset syyt ja roolimallien seuraaminen. Peltosen (1985, 45) mukaan paitsi motiivit ja oman persoonallisuuden piirteet, myös monet ympäristötekijät vaikuttavat mahdollisten yrittäjiksi aikovien henkilöiden ratkaisuihin. Yleensä perheen perinteen jatkaminen on ratkaiseva tekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. Motivoivia tekijöitä yrittäjäksi ryhtymiselle voi olla monia, mutta yleisimmät ovat mahdollisuuden tunnistaminen tai pakko. Näiden perusteella yrittäjyys voidaankin nimetä mahdollisuusyrittäjyydeksi tai pakkoyrittäjyydeksi. Mahdollisuusyrittäjyys kuvastaa yrittäjän halua hyödyntää liiketoimintamahdollisuus perustamalla uusi yritys tai uusi hanke, joka on keskittynyt johonkin tiettyyn liiketoimintamahdollisuuteen. Pakkoyrittäjyys taas kuvastaa työmahdollisuuksien uupumista tai vain tyydyttäviä työmahdollisuuksia, mikä johtaa yksilön haluun kehittää uutta liiketoimintaa pakon edessä. Yrittäjyyden ja yrityksen tärkein tehtävä on taloudellisen tuloksen tuottaminen (Haapanen ym. 2004, 52). Yrittäjyyden vaikutusta yrityksen menestykseen on perinteisesti tutkittu kahdesta näkökulmasta, joko (1) yrittäjän piirteiden/ominaisuuksien kautta tai (2) sellaisten yrityksen toimintaympäristön olosuhteiden tai ominaisuuksien kautta, jotka selittävät yrityksen menestyksen tai epäonnistumisen markkinoilla (Sarasvathy 2008, 11; ref. Llewellyn & Wilson 2003, Thornton 1999). Ensimmäisen näkökulman mukaan yrittäjällä joko on oikeat piirteet ja ominaisuudet tai ei. Yrittäjyyden piirteitä on mahdollista kuitenkin myös kehittää. Toisen näkökulman mukaan yrittäjien tehtävä yrityksissä on kehittää strategioita ja taitoja, joilla voidaan tunnistaa ja hyväksikäyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Ardichvilin ym. (2003, 106) mukaan yrittäjän henkilökohtainen kokemus, innovatiivisuus sekä sosiaalinen verkosto ovat tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen liiketoimintamallissa. 9

10 2.2.2 Yrittäjän rooli markkinoilla Yleisesti kilpailullisilla markkinoilla toimivan yrityksen tarkoituksena nähdään voiton maksimointi, joka on seurausta kokonaistulojen ja menojen erotuksesta. Yrityksen perustamisen syynä myös nähdään voiton tuottaminen. (Mankiw & Taylor 2006, 270, 280.) Joseph Schumpeter ( ) korosti yrittäjyyttä talouden kasvun selittävänä tekijänä sekä koko yhteiskunnan kehittäjänä. Hänen mukaansa yrittäjä on innovoija, joka luo mahdollisuuksia suunnittelemalla uuden tuotteen, tuotantoprosessin tai markkinointistrategian. Yrittäjästä voidaan sanoa löytyvän yrittäjämäisyyttä hänen ymmärtäessään resurssien hyödyntämisen yritykselle parhaimmalla mahdollisella tavalla. Yrittäjyyden mahdollisuuksien tunnistaminen on subjektiivinen prosessi, kun taas markkinoiden mahdollisuudet ovat objektiivinen ilmiö. Schumpeterin mukaan yrittäjän on mahdollista tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia, joista voidaan kehittää uusia tuottoisia liiketoimintakonsepteja. Liiketoimintakonsepteista taas rakentuu liiketoimintamalleja, jotka kuvastavat markkinoiden tarpeita ja resursseja. (Lahti 2012, 13; Ardichvili ym ) Schumpeter (Lahti 2012, ref. Schumpeter 1934) painotti yrittäjän roolia pienillä markkinoilla. Innovoimalla yrittäjät pystyvät haastamaan jo olemassa olevat yritykset luovan tuhon prosessin avulla. Luova tuho nähdään selityksenä kapitalismin ja markkinoiden elinvoimaisuuteen sekä syynä siihen miksi markkinatalous on jatkuvassa muutoksessa, josta löytyy jatkuvasti uusia markkinoita ja mahdollisuuksia yrittäjille. Tämän saman logiikan mukaan yrittäjät, jotka eivät osaa hyödyntää markkinoiden mahdollisuuksia ja eivät ole kilpailukykyisiä karsiutuvat markkinoilta pois. Luova tuho on yhdistetty ennen kaikkea yrittäjien tai pienten yritysten innovaatioihin heidän siirtyessään sisään tuntemattomille markkinoille, jossa on matala markkinoille tulon kynnys. Kirznerin (1973) mukaan yrittäjän rooli markkinoilla pohjautuu yrittäjämäiseen elementtiin yksilöllisenä ihmisen toimintana. Markkinat voidaan nähdä olemassa olevina, missä ajassa tahansa toimivina ja markkinatoimijoiden eli kuluttajien, yrittäjä-tuottajien ja resurssien omistajien keskinäisiä vuorovaikutuksia ilmentävänä. Kaikki tietyllä aikajaksolla tehdyt päätökset tai ongelmien ratkaisut eivät välttämättä toteudu heti käytännössä, koska monet päätökset ovat riippuvaisia toisista päätöksistä, joita ei ehkä ole tehty vielä samalla ajanjaksolla. Jotkut toteutetut päätökset ja ratkaisut taas saattavat osoittautua huonoiksi vaihtoehdoiksi. Shanen (2003) mukaan yrittäjät tekevät päätöksiä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisestä toimialansa vaikutuspiirissä. Näin ollen kaksi ominaispiirteiltään ja taustoiltaan samanlaista yrittäjää voi tehdä täysin erilaisia päätöksiä riippuen siitä onko ala, jossa he toimivat, suotuisa liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiselle vai ei. Yrittäjän päätöksentekoon liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämisestä vaikuttaa markkinoiden lisäksi myös institutionaalinen 10

11 toimintaympäristö. Siihen lukeutuu taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen konteksti. Institutionaalinen toimintaympäristö luo toimialan säännöt, jotka vaikuttavat yrittäjien käyttäytymiseen sekä sosiaaliseen asetelmaan, joka määrittelee perustellun ja hyväksyttävän käytöksen. Markkinoiden toimintaan vaikuttaa aina näin ollen sen toimijoiden tietämättömyys markkinoista ja sen tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista. Näin ollen markkinat voidaan nähdä ikään kuin prosessina, jota vievät eteenpäin sen toimijoiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta syntyvä informaatio sekä informaation kautta tehtävät päätökset ja toimet, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Tämän perusteella markkinat ovat myös kilpailulliset, koska markkinoiden toimijat kilpailevat keskenään ja jokainen tietyllä ajanjaksolla esiintyvä liiketoimintamahdollisuus nähdään kilpailullisempana ja houkuttelevampana kuin edellinen, vaikka näin ei välttämättä todellisuudessa ole. Liiketoimintamahdollisuuden houkuttelevuuteen vaikuttaa aiempien liiketoimintamahdollisuuksien houkuttelevuus sekä markkinoiden toimijoiden tarve luoda hyödyntämästään liiketoimintamahdollisuudesta mahdollisimman houkutteleva. Markkinoilla toimijan tarkoituksena ei kuitenkaan ole luoda hyödyntämästään liiketoimintamahdollisuudesta houkuttelevampaa kuin on välttämätöntä, koska se herättää myös kilpailijoiden kiinnostuksen. Markkinoiden toimijat ovat näin ollen pakotettuja kilpailullisten markkinoiden vuoksi toimimaan koko ajan lähellä omia markkinoille osallistumisen rajojaan. Esimerkiksi kuluttajien keskinäinen kilpailu tietystä hyödykkeestä nostaa kyseisen hyödykkeen hintaa ja jokainen kuluttaja on varovainen, jotta ei kuluttaisi yhtään enempää, kuin heidän rajahyötynsä sallii. Tällä periaatteella vähiten hyödykettä kuluttavat tippuvat markkinoilta pois. Kilpailu tietyn resurssien omistajien kesken taas saa resurssin hinnat laskemaan, jolloin se resurssin omistaja, jolle liiketoiminta aiheuttaa suurempia uhrauksia, tippuu markkinoilta pois. (Kirzner 1973; Shane 2003.) Markkinoiden toimintaa voidaan luonnehtia jatkuvaksi prosessiksi kohti tasapainotilaa. Myös hintojen nähdään muodostuvan markkinavoimista, joita luo yksittäisten markkinatoimijoiden päätöksistä aiheutuva keskinäinen vuorovaikutus. (Kirzner 1973.) Yrittäjän tunnistaessa ja hyödyntäessä liiketoimintamahdollisuuden hänellä on aluksi monopoliasema markkinoilla. Yrittäjä siis hyödyntää omaa ei-julkista tietoaan tai omia erinomaisia taitojaan tunnistaa ainutlaatuinen liiketoimintamahdollisuus, jota muut eivät näe. Yrittäjä kuitenkin omalla toiminnallaan viestii ympäristölleen liiketoimintamahdollisuuden ja markkinoiden houkuttelevuudesta. Tämä edesauttaa kilpailijoiden tulemista samoille markkinoille. (Shane 2003.) Yrittäjyys liitetään talouden järjestelmien muuttumiseen ja mukautumiseen, joka usein edistää kansallista talouskasvua. Kolme mekanismia voi johtaa tällaisiin muutoksiin: uuden liiketoiminnan luominen, olemassa olevan liiketoiminnan uudelleensuuntaaminen yrittäjämäisiä tavoitteita kohti ja kansallisen institutionaalisen 11

12 infrastruktuurin uudelleensuuntaaminen, mikä nähdään tärkeimpänä ohjaavana elementtinä monissa yhteiskunnissa. Parhaiten nähtävissä olevaa yrittäjyyttä voidaan sanoa olevan uuden liiketoiminnan luominen. Toisena mekanismina taas voidaan nähdä olevan markkinoiden muutokset sekä kasvu pienten ja keskisuurten yritysten eduksi heidän yrittäessään mukautua ja vastata uusiin olosuhteisiin. Kolmas kansantalouden innovaatioiden, sopeutumisen ja kasvun lähde voi syntyä olemassa olevien institutionaalisten rakenteiden ja elementtien tuki-verkostojen ja merkittävien liikeyritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, rahoitussektorin, ja valtion virastojen yhteenliittymistä. (Reynolds ym. 2004) 12

13 3 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 3.1 Laadullinen tutkimusote Koskisen ym. (2005, 15, 23-24) mukaan laadullista tutkimusta hyödynnetään sellaisten ilmiöiden ymmärtämiseen, jotka ovat suhteellisen tunnistamattomia asioita. Tällaisia asioita voivat olla ilmiöt, joita pystytään mittaamaan tai joita on mielekästä mitata numeerisesti. Koska tässä eksploratiivisessa tutkimuksessa kartoitetaan tutkittavien omia käsityksiä heihin liittyvästä ilmiöstä, hyödynnetään tämän tutkimuksen mittauksessa laadullista lähestymistapaa. (Malhotra & Birks 2003, 63). Laadullinen tutkimus erittelee yksittäisiä tapauksia ja olennaista erittelyssä on tutkijan vuorovaikutus yksittäisen havainnon kanssa. Yksittäistapauksia eritellään niihin osallistuvien ihmisten näkökulmasta tai heidän niille antamien merkitysten kautta. Laadullinen tutkimus etenee yleensä induktiivisesti. Laadulliset tutkijat tarkentavat tutkimuskysymyksiään, he eivät yleensä johda etukäteen hypoteeseja jostain teoriasta eivätkä pyri testaamaan näitä saadakseen selville, kuvaako teoria tutkitun ilmiön ja sen dynamiikan. Laadullinen tutkimus myös suosii luonnollisesti syntyviä aineistoja ja tutkijan vaikutus aineistoon pyritään pitämään minimissään. (Koskinen ym. 2005, 31-2.) Näkökulmana tässä tutkimuksessa on näytenäkökulma, jota voidaan havainnollistaa ajattelemalla sen heijastavan aineistosta todellisuutta. Näytenäkökulman mukaan aineistoa itseään ei kuitenkaan tutkita todellisuutena. (Koskinen ym. 2005, 64; Alasuutari 2001, 90.) 3.2 Tapaustutkimus ja -näyte Tämä tutkimus on tyypiltään tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa tärkeää on haastateltavien eli informanttien (Alasuutari 2001, 49) valinta. Haastateltavat voidaan valita aiempien tutkimusten perusteella tai laajentamalla uutta teoriaa. Haastateltavat voidaan myös valita täydentämään teoreettisia luokkia tai antamaan esimerkkejä vastakkaisista tapauksista. (Eisenhardt 2011, 537.) Tässä tutkimuksessa tarkoitus oli, että haastateltavia olisi mahdollisimman erityyppisistä yrityksistä. Tavoitteena oli myös, että haastateltavat olisivat onnistuneita, uusia ratkaisuja kokeilleita yrittäjiä, joiden toiminnasta alan muut toimijat voivat oppia jotain. Haastateltavien valintaan vaikutti myös yritysten luonne ja innovatiivisuus. Otantamenetelmänä käytettiin harkinnanvaraista otantamenetelmää, jolloin tutkija voi päättää mitkä ominaisuudet tutkittavilla tulee olla ja valita tutkittavaa otantaa edustava näyte itse. (Malhotra & Birks 2003, 362.) Harkinnanvaraisen otannan tuotoksena saadaan näyte. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein melko pieneen määrään tapauksia, siksi tämä tutkimus toteutettiin 17 asiantuntijahaastattelun perusteella. Otannan ollessa pienempi kuin esimerkiksi 13

14 kvantitatiivisessa tutkimuksessa, pyritään kvalitatiivisessa tutkimuksessa kuitenkin analysoimaan tutkimustuloksia mahdollisimman perusteellisesti. Aineiston tieteellisenä kriteerinä toimii määrän sijaan laatu, käsitteellistämisen kattavuus. (Eskola & Suoranta 2001, 13 19; Malhotra & Birks 2003, 361.) Aineiston keräämiseksi haastateltiin yhteensä 17 lähiruokayrittäjää, jotka edustivat lähiruokayrityksiä erilaisista tarjontakonsepteista (liite 1). Tarkastelun kohteena tässä tutkimuksessa olivat seuraavat konseptit: 1) lähiruoan tuottajan itse organisoimat konseptit (esim. suoramyynti, tilamyymälä, oma myymäläauto) tai tuottajat, jotka valitsevat tuotteilleen sopivan konseptin, 2) ruokapiirit, 3) lähiruokamyymälät/torit ja myymäläauto, 4) lähiruoan verkkokauppa, 5) ravintolat ja matkailuyritykset, 6) vähittäiskauppa, 7) jalostaja/tukkukauppa. Julkiset ruokapalvelut eivät olleet edustettuna tässä otannassa. Osa haastateltavista toimi pelkästään lähiruoan tuottajina, osa tuottajan ja kuluttajan välissä toimivana väliportaana ja osa oli näiden yhdistelmiä. Haastatellut lähiruokayritykset toimivat Uudenmaan, Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen alueilla. Aineisto kerättiin osana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimaa ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lähiruokaohjelman rahoittamaa FOREFOOD- hanketta. Haastattelut tehtiin kevään 2013 aikana. Haastatteluista kuusi teki tutkija itse. Muut haastattelijat olivat MTT:n tutkijoita. Eri tarjontakonsepteja edustavien lähiruokayritysten haastattelut muodostavat erilliset analyysiyksiköt, joiden avulla pyritään selittämään tutkittavaa tapausta. Tutkimuksen haastattelut olivat yksilöteemahaastatteluja. Haastattelussa käytettiin apuna aihelistaa eli teemahaastattelurunkoa (liite 2). Teemahaastattelut valittiin haastattelutavaksi, koska se mahdollistaa lisäkysymysten teon aiheesta sekä odottamattomien asioiden esilletulon (Hirsjärvi & Hurme 2004, 67). Teemahaastatteluissa kiinnostuksen kohteena on tieto, jota haastateltavalla oletetaan olevan, itse haastateltava sinänsä ei ole kiinnostuksen kohteena (Eskola & Suoranta 2001, 84 87). Haastateltavat pyydettiin mukaan tutkimukseen puhelimitse. Haastattelurunkoa ei lähetetty haastateltaville etukäteen nähtäväksi, mikä osaltaan vahvisti haastateltavien vastausten spontaanisuutta. Haastattelut toteutettiin erilaisissa paikoissa kuten haastateltavan kotona, kahvilassa tai haastateltavan työhuoneessa. Kaikissa haastatteluissa kuitenkin tunnelma pyrittiin pitämään rauhallisena ja välttymään häiriötekijöiltä. Haastattelut kestivät 30 minuutista yhteen tuntiin 15 minuuttiin, ja ne nauhoitettiin. 3.3 Tutkimuksen laatu ja luotettavuus Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei suositella käytettävän perinteisiä reliaabeliuden eli luotettavuuden ja validiuden käsitteitä, koska ne perustuvat käsitykselle siitä, että tutkija voi päästä käsiksi objektiiviseen todellisuuteen ja objektiiviseen totuuteen. Kumpaakin käsitettä myös yleensä käytetään mittaamisesta puhuttaessa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa, kun kyseessä on haastattelututkimus, tulisi laatua tarkkailla tutkimuksen eri vaiheissa: aineistoa kerättäessä ja aineistoa analysoitaessa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija on avoin subjektiviteetti sekä tutkimuksensa keskeinen tutkimusväline. (Eskola & Suoranta 2000, 211.) Aineistoa kvalitatiivisesti analysoitaessa lähimmäksi perinteistä luotettavuuden käsitettä tullaan niillä 14

15 alueilla, jotka koskevat aineiston laatua. Luotettavuus koskee tällöin pikemminkin tutkijan toimintaa kuin haastateltavien vastauksia eli sitä, kuinka luotettavaa tutkijan analyysi materiaalista on (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189). Luotettavuuden voidaan siis nähdä tarkoittavan esimerkiksi sitä, onko kaikki käytettävissä oleva aineisto otettu huomioon ja onko tiedot litteroitu oikein. Tärkeää on, että tulokset heijastavat mahdollisimman hyvin tutkittavien ajatusmaailmaa, vaikka haastattelujen tulos on aina seurausta haastattelijan ja haastateltavan yhteistoiminnasta. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189.) Yksi mahdollinen validointitapa kvalitatiivisessa tutkimuksessa on osoittaa lähteiden luotettavuus (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189; ref. Dey 1993). Haastatteluaineiston luotettavuus riippuu sen laadusta (Hirsjärvi & Hurme 2004, 185). 3.4 Aineiston analyysi Tutkimuksen kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin mahdollisimman pian haastattelun jälkeen. Kvalitatiivisessa tutkimusotteessa laadullista aineistoa ajatellaan esityksenä sen ulkopuolisesta maailmasta (Alasuutari 2001, 91) ja sitä sovelletaan niin, että aineistosta muodostetaan erilaisia tyyppejä sen mukaan miten tapaukset eroavat toisistaan (Alasuutari 2001, 93). Kvalitatiivisella aineiston analyysillä ei pyritä yleistettävyyteen, mutta taustalla on ajatus siitä, että yksittäisiä tapauksia tutkimalla saadaan näkyviin myös sellaisia tekijöitä, jotka ovat merkittäviä yleisellä tasolla (Hirsjärvi & Hurme 2004, 193). Analysointitapana tässä tutkimuksessa käytetään teemoittelua. Teemoittelulla tarkoitetaan aineistossa toistuvien teemojen nostamista esille tarkempaa tarkastelua varten (Eskolan & Suorannan 2001, ). Tässä tutkimuksessa teemoittelu pohjautuu haastattelujen teemoihin. Teemoittelu vaatii onnistuakseen teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka näkyy analyysissä niiden lomittumisena toisiinsa. Tutkimusanalyysin tavoitteena on tehdä tulkintoja tutkimusongelmista ja niiden perusteella tehdä lopulliset johtopäätökset. (Eskola & Suonranta 2001, ) 15

16 4 Johtopäätökset Yrittäjän roolin lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä voidaan tässä tutkimuksessa nähdä perustuvan lähiruokamarkkinoiden muokkaamiseen, muuttuviin markkinoihin sopeutumiseen sekä lähiruoan tarjonnan saavutettavuuden edistämiseen. Kaikilla tässä tutkimuksessa haastatelluilla lähiruokayrityksillä oli jokin tavoite liiketoiminnalleen. Yleisesti lähiruokayritysten tavoitteena oli säilyttää oma yritys lähiruokamarkkinoilla. Lähiruokayritysten liiketoiminnan kehittämisen suunnitelmat eli strategiat tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuitenkin erosivat toisistaan jonkin verran. Kaikki lähiruokayrittäjät halusivat yrityksensä liiketoiminnan kannattavammaksi, mutta vain muutama halusi laajentaa toimintaa (tulos 1). Erityisesti maaseudulla toimivat lähiruokayritykset ja perheyrittäjyyttä sekä lähiruoan tarjontaketjua edustavat yritykset olivat halukkaita saamaan toimintaansa kannattavammaksi lähinnä arvonnostamisen kautta, mutta eivät esimerkiksi yrityskokoa tai tuotantoa kasvattamalla. Tähän vaikutti halu säilyttää liiketoiminta mielekkään kokoisena ja helposti organisoitavana. Osalla näistä yrittäjistä myös oli muita tulonlähteitä, joten oma elanto ei ollut täysin riippuvainen lähiruokayrityksestä. Monet näistä yrittäjistä, jotka eivät halunneet toimintaansa laajentaa, mainitsivat myös kysynnän ylittävän jo nyt tarjonnan. Joidenkin yritysten halua kehittää omaa liiketoimintaa nähtiin pidättelevän myös epävarmana nähty tulevaisuus esimerkiksi politiikan osalta (tulos 2) Haastateltujen lähiruokayritysten joukosta löytyi myös yrityksiä, jotka halusivat laajentaa liiketoimintaansa jopa valtakunnalliseksi. Näille yrityksille yhteistä oli perinteinen yrittäjyys, jonka taustalla oli lähiruoka-alan tarjoama houkutteleva liiketoimintamahdollisuus. Tässä tutkimuksessa selvisi, että (tulos 3) arvolupauksia ja yrityksen liiketoimintamallia ei ollut pohdittu asiakkaan tarpeen vaan lähinnä yrityksen resurssien näkökulmasta. Lähiruoan alkuperä halutaan tietää, ruoan tekijöille halutaan saada kasvot, raaka-aineet halutaan saada tuoreina ja mahdollisimman käsittelemättöminä ja ruoalta odotetaan elämyksiä, tarinoita ja ennen kaikkea aitoutta ja maukkautta. (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 7). Tarkasteltaessa kaikkia haastateltuja lähiruokayrityksiä, yleisimmät arvonluonnin attribuutit olivat tuotteisiin liittyviä argumentteja: laatu, maku, kotimaisuus ja lähellä tuotettu (lähiruoka). Argumentit, joita arvolupauksissa tai arvolupauksina käytettiin, olivat samoja, josta kuluttajat eri selvitysten mukaan lähiruoalta odottavat (mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 2006, 11; Mäkipeska & Sihvonen 2010). Osalla lähiruokayrityksistä arvolupaus oli määritelty tarkemmin ja osalla laveammin. Arvolupauksen ja yrityksen liiketoimintamallin kannalta merkittävänä tuloksena tässä tutkimuksessa havaittiin (tulos 4) haastateltujen lähiruokayritysten asiakassegmenttien heikohko tunnistaminen. Myös lähiruokamarkkinat ja sitä kautta oman yrityksen kilpailijat sekä oma markkinaosuus oli useimmilla lähiruokayrityksillä määrittelemättä, joskin poikkeuksia löytyi (tulos 5). 16

17 Carsonin ym. (1995, 9) mukaan monissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä markkinoinnin suunnittelu ei välttämättä ole kovin pitkälle vietyä, mikä saattaa johtua tiedon puutteesta. Markkinoinnin suunnittelu on kuitenkin useasti myös syynä pienten ja keskisuurten yritysten epäonnistumiseen ja yleisesti tämän tyyppisten yritysten heikkous. Ongelma epäselvän arvolupauksen kohdalla voidaan nähdä osittain myös viestinnällisenä (tulos 6). Vaikka arvolupausta oli pohdittu, ei viesti välttämättä tavoittanut maksavaa asiakasta. Tässä ongelmaksi muodostui jakelukanavien mahdollinen sopimattomuus asiakassegmenttien määrittelemättömyyden seurauksena sekä viestimisen selkeyden ja systemaattisuuden puute. Myös arvolupauksen viestimisen osalta haastateltujen lähiruokayritysten välillä oli eroavaisuuksia, osa oli panostanut viestimiseen ja markkinointiin enemmän ja osa vähemmän. Haastateltujen lähiruokayritysten arvolupaukset oli myös määritelty sitä tarkemmin mitä paremmin oman yrityksen liiketoimintamalli oli määritelty ja mitä tarkemmat suunnitelmat yrityksellä tulevaisuutta varten oli (tulos 7). Määriteltävyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa pääteltävyyttä yrittäjän puheista. Voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa yrityksen selvien strategisten tavoitteiden uupuminen heijastui myös liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan epämääräisyytenä sekä sitä kautta lähiruokayrityksen arvolupauksen laveana määrittelynä tai sen määrittelemättömyytenä. Yleisesti ottaen yritykset, joilla oli selkeä tavoite liiketoiminnalleen ja suunnitelma sitä varten, pystyivät myös määrittelemään liiketoimintamallinsa ja yrityksen ansaintalogiikan suhteellisen helposti. Kaikilla yrityksillä, jotka olivat myös määritelleet arvolupauksensa suhteellisen tarkasti tai arvolupausta oli pohdittu, arvolupaus vaikutti olevan osa liiketoimintamallia, ja sitä käytettiin aktiivisesti yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Haasteita lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämiselle asettaa kuitenkin yrityksen asemoituminen lähiruokamarkkinoilla. Tutkimuksen aineiston perusteella on epäselvää mitkä ovat markkinat, joilla lähiruokayrittäjät mieltävät toimivansa ja ketkä ovat heidän kilpailijoitaan. Huolimatta lähiruokayritysten liiketoimintamallin ja arvolupauksen selkeydestä ja vahvuudesta monien haastateltujen lähiruokayritysten arvoketjuissa havaittiin hyödyntämättömiä elementtejä, joiden avulla yritykset voisivat selkeämmin erilaistua toisistaan ja etenkin tavanomaisesta ja tuontiruoasta. 17

18 5 Tutkimustulosten tarkastelu Tämän tutkimuksen pääkysymys oli, minkälainen on lähiruokayrittäjän rooli lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Vastaus tähän kysymykseen pyrittiin löytämään osakysymysten avulla. Osakysymyksinä olivat: miten arvolupaus näyttäytyy lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä eli miten lähiruokayritykset pyrkivät kehittämään liiketoimintaansa ja minkälaisia arvolupauksia lähiruokayrityksillä on, minkälaista arvoa lähiruokayritykset tuottavat asiakkailleen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella lähiruoka-ala muokkaantuu jatkuvasti muun muassa kysynnän kasvun sekä lähiruoan julkisohjauksen mukana. Lähiruoan kysyntää kasvattaa muun muassa kuluttajien halu ostaa kotimaisia elintarvikkeita sekä kuluttajien yleinen huolestuneisuus ruokaturvallisuutta ja eettisyyttä kohtaan. Lähiruoan julkisohjaus pyrkii osaltaan edistämään lähiruoka-alan kasvua. Julkisohjausta tarvitaan muun muassa mahdollistamaan uusien yritysten synty sekä vanhojen yritysten säilyttäminen haasteellisilla elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikemarkkinoista haasteellisen tekevät sen perusluonteen lisäksi kilpailutilanne, jossa markkinoita hallitsevat pääasiassa kaksi suurta vähittäiskauppaketjua. Julkisohjauksen tarjoama tuki, kuluttajien kasvava kysyntä sekä jatkuvasti elävä lähiruoka-ala tarjoaa paljon erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia uusille sekä vanhoille yrittäjille. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen käytäntöön saakka muun muassa erilaisten jakelukanavien muodossa taas houkuttelee alalle entistä enemmän uusia lähiruokayrittäjiä. Näin ollen voidaan sanoa empiirisen aineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen perustuen, että lähiruoka tarjoaa schumpeteriläisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Nämä liiketoimintamahdollisuudet syntyvät tutkimuskirjallisuuden perusteella teknologisista muutoksista, poliittisista/sääntelyn muutoksista ja sosiaalisista/demografisista muutoksista. Lähiruokayrittäjä aiheuttaa siis toiminnallaan epätasapainoa markkinoilla, minkä voidaan nähdä edistävän alan jatkuvaa kehitystä. Lähiruokayrittäjän hyödyntämä erilaistamisstrategia on vastaus lähiruokamarkkinoiden viiteen kilpailuvoimaan, jotka tekevät alalle pääsyn helpoksi. Nämä kilpailuvoimat ovat: paljon pieniä lähiruokayrityksiä ja elintarvikemarkkinoita hallitsee kaksi suurta vähittäiskauppaketjua (joiden strategiana kustannusjohtajuus), korvaavien tuotteiden/palveluiden uhka on suuri, uusien toimijoiden uhka on suuri, ostajia on jatkuvasti enemmän ja heidän neuvotteluvoima ei ole kovin suuri (ainakaan vielä), lähiruoan toimittajilla on suuri neuvotteluvoima (ainakin toistaiseksi). Tähän perustuen erilaistamalla, ketteryydellä ja innovoinnilla pienten ja keskisuurten lähiruokayritysten on mahdollista menestyä lähiruoka- ja elintarvikemarkkinoilla. 18

19 Toimittajien neuvotteluvoima: toimittajilla on suuri neuvotteluvoima. Uusien toimijoiden muodostama uhka: uusien toimijoiden uhka on suuri. Jo toimivien yritysten välinen kilpailu: paljon pieniä erikoistuneita yrityksiä sekä kaksi elintarvikemarkkinoita hallitsevaa vähittäiskauppaketjua. Ostajien neuvotteluvoima: ostajia on jatkuvasti enemmän ja heidän neuvotteluvoima ei ole kovin suuri. Korvaavien tuotteiden tai palveluiden muodostama uhka: korvaavien tuotteiden/palveluiden uhka on suuri. Kuva 10. Lähiruoka-alan viisi kilpailuvoimaa. Erilaistamisstrategian täytäntöönpanossa tärkeää tutkimuskirjallisuuteen perustuen on lisäarvon tunnistaminen ja arvolupauksen määritteleminen. Nämä tekijät nousevat entistä tärkeämpään rooliin kilpailun kasvaessa lähiruoka-alalla. Tutkimuksen perusteella voidaan myös päätellä, että lähiruoan tarjonnan ja lähiruoan ostajien toistensa löytämiseen arvolupaus ja lähiruokayrityksen viestintä ovat varteenotettavia ratkaisuja, joita yritysten on mahdollista kehittää. 19

20 6 Tutkimuksen toimintasuositukset lähiruoka-alan tulevaisuutta varten Mäkipeskan ja Sihvosen (2010) mukaan lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi lähiruokayrityksen tulisi toimia markkinalähtöisemmin. Cravensin ja Piercyn (2013) mukaan markkinalähtöisesti toimittaessa yrityksen tulisi pyrkiä tavoittelemaan kestävää kilpailuetua. Vaikka lähiruokayritysten arvolupaukset sisällöltään vastaavat sitä mitä kuluttaja lähiruoalta kaipaa, eivät yritykset pysty luomaan itselleen kestävää kilpailuetua keskenään samanlaisilla arvolupauksilla. Tämä on kuitenkin elinehto lähiruokayrityksille, joilla on selkeä tavoite toiminnalleen ja tavoitteena pysyä markkinoilla. Kestävää kilpailuetua tavoitellen yrityksen tulisi toimia markkinalähtöisesti ja keskittää huomio omaan arvoketjuun ja etsiä sieltä erikoistumisen lähteitä. Tärkeää olisi myös tuntea omat kilpailijat ja oma asemoituminen markkinoilla, sekä selvittää kuka on yrityksen asiakas eli kohdesegmentti ja millainen tämän asiakkaan odotus on. Myös sen millä tavalla yritys lopulta arvolupauksensa muotoilee ja mitä kanavaa pitkin sen kuljettaa, tulisi vastata asiakkaan tarpeita. Kuva 11 havainnollistaa sitä, millaiset ovat markkinalähtöisen lähiruokayrittäjän strategiset elementit, jotka ovat olennaisia pyrittäessä luomaan yritykselle kestävä kilpailuetu. Lähiruokamarkkinat Lähiruokayrityksen kestävä kilpailuetu Lähiruokayrittäjä Lähiruokayrityksen kyvykkyydet ja resurssit Asiakasarvo/Yrityksen kyvykkyysien ja resurssien yhteensopivuus Kuva 11. Markkinalähtöisen strategian elementit. (mukaelma Cravens & Piercy 2013, 5). 20

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kuluttajien moninaiset odotukset ja lähiruoan mahdollisuudet

Kuluttajien moninaiset odotukset ja lähiruoan mahdollisuudet Kuluttajien moninaiset odotukset ja lähiruoan mahdollisuudet Johanna Mäkelä (Helsingin yliopisto) ja Anna Kirveennummi (Turun yliopisto) Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Twiittaa: @somemonitor #MVV2014 Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Mediaseuranta

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti.

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Kattavimmillaan tuemme asiakastamme jatkuvasti markkinanäkemyksen,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA. KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori

ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA. KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori Arvot vs. Arvo Arvot Pirkko-pissis Arvo Rampe-Raudottaja Nykyinen logiikka Vaihdannan

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot