YRITTÄJÄN ROOLI LÄHIRUOAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISEN EDISTÄMISESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJÄN ROOLI LÄHIRUOAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISEN EDISTÄMISESSÄ"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄN ROOLI LÄHIRUOAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISEN EDISTÄMISESSÄ Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Maatalouspolitiikka Seminaaritiivistelmä Hilla Eerikäinen

2 Sisältö 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne Tutkimuksen viitekehys, keskeiset käsitteet ja näkökulmat Teoria ja tutkimuksen viitekehys Yrittäjä Yrittäjyys Yrittäjän rooli markkinoilla Tutkimusmenetelmä ja aineisto Laadullinen tutkimusote Tapaustutkimus ja -näyte Tutkimuksen laatu ja luotettavuus Aineiston analyysi Johtopäätökset Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen toimintasuositukset lähiruoka-alan tulevaisuutta varten LÄHTEET LIITTEET

3 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Lähiruoka on kasvava trendi niin Suomessa kuin muualla maailmassa ja uusia lähiruokakonsepteja syntyy jatkuvasti (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 4). Kasvavan kysyntä trendin lisäksi lähiruokaan keskittyvien yritysten syntymistä edesauttavat erilaiset julkishallinnon ohjauskeinot. Lähiruoka- ja koko ruokajärjestelmän toimintaympäristö on kuitenkin monitahoinen ja se sisältää EU-tasoisia, valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimintoja luoden niin yhteistä lainsäädäntöä, valvontaa kuin kehittämismahdollisuuksiakin. Monimuotoisella rakenteella on kuitenkin mahdollista saada aikaan myös etuja. (Kurunmäki ym ) Trendistä huolimatta, lähiruoka on kuitenkin vielä marginaalissa (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 4). Lähiruoka-alan positiivisista kehityspiirteistä huolimatta monilla lähiruokayrityksillä on vaikeuksia selviytyä alalla. Lähiruokasektorin suurimpana ongelmana nähdään kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus. (Kurunmäki ym. 2012, 5.) Lähituotteiden käyttöä elintarvikeketjussa rajoittaa esimerkiksi tuotteiden saatavuus, sillä useissa tuoteryhmissä kysyntää olisi tämänhetkistä tarjontaa enemmän (Paananen & Forsman 2003, 8). Lähiruoka edustaa lyhyitä tarjontaketjuja ja lyhyimmillään lähiruoka kulkeekin suoraan tuottajalta kuluttajalle. Erilaisten lähiruokaan liittyvien tutkimusten mukaan lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi koko lähiruokaketjun tulisi toimia markkinalähtöisemmin ja keskittyä nykyistä enemmän siihen mitä kuluttaja haluaa (mm. Mäkipeska & Sihvonen 2010; Kurunmäki ym. 2012). Tämä vaatii lähiruokayrittäjältä tuntemusta omasta toimialasta, omasta arvoketjusta sekä omista asiakkaistaan. Tätä tuntemusta hyödyntäen lähiruokayrittäjän on kuitenkin mahdollista luoda itselleen kestävä kilpailuetu ja säilyttää tai parantaa omaa asemaansa lähiruokamarkkinoilla. Kurunmäki ym. (2012) mukaan julkihallinnon ohjauskeinojen voidaan nähdä edesauttavan lähiruoka-alan toimintaa, jos alalla toimijat ymmärtävät toimintaympäristön kokonaisuuden ja pyrkivät toiminnallaan edistämään oman alansa kilpailuetujen lisäksi kokonaisuuden kilpailukykyä. Tämä edellyttää myös päättäjien, rahoittajien ja alalla toimijoiden yhteistä käsitystä kokonaisuudesta ja sen osien kehittämisestä sekä tavoitteista. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne Lähtökohtana tutkimukselle on lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sekä lähiruoan kasvava kysyntä, mikä aiheuttaa haasteita markkinoiden toimivuudelle. Tarkoituksena on paneutua yrittäjyyteen ja lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, johon olennaisesti vaikuttaa lähiruoan toimintaympäristö. 3

4 Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, minkälainen on lähiruokayrittäjän rooli lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Tutkimuksen alatavoitteena on tutkia miten arvolupaus näyttäytyy lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tätä varten selvitetään miten lähiruokayritys pyrkii kehittämään liiketoimintaansa ja minkälaisia arvolupauksia lähiruokayrityksellä on sekä millä tavalla arvoa asiakkaille luodaan. Tuloksissa lähiruokayritykset jaetaan niiden tarjontakonseptin eli jakelukanavan mukaan kolmeen ryhmään: tuottaja/fasilitaattoreihin, perinteiseen yritykseen sekä lähiruokapiiriin. Monet tuottaja/fasilitaattorit edustavat yritykset toimivat lähiruoan tarjoajan roolin lisäksi joko jalostajana tai tuottajana, ja monet ovatkin monialaisia maatiloja, kun taas perinteiset yritykset toimivat pelkästään lähiruoan tarjoajina. Ruokapiireistä on syytä panna merkille niiden lähiruoan kysyntää ja tarjontaa edistävästä näkökulmasta huomioiden kuitenkin niiden toiminnan luonne, joka ei lukeudu liiketoiminnaksi. Tutkimuksen pääkysymys on: Minkälainen on lähiruokayrittäjän rooli lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä? Alakysymykset: Miten arvolupaus näyttäytyy lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä? o Miten lähiruokayritykset pyrkivät kehittämään liiketoimintaansa? o Minkälaisia arvolupauksia lähiruokayrityksillä on, eli minkälaista arvoa lähiruokayritykset tuottavat asiakkailleen? Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Luvussa kaksi esitetään tutkimuksen viitekehys, joka koostuu markkinoista, yrittäjyydestä sekä lähiruokayrityksen strategiasta. Yrittäjyyteen ja sitä kautta lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavina tekijöinä tässä työssä otetaan huomioon lähiruokamarkkinat, yrityksen resurssit sekä julkisohjaus. Lähiruoka-alan julkisohjaus otetaan huomioon yrittäjän päätöksentekoon vaikuttavana tekijänä, mutta työn empiirinen osa ei sitä testaa. Markkinoiden, yrittäjyyden ja yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kautta työn teoriaosa jatkuu lähiruokayrityksen liiketoimintamalliin sekä arvolupaukseen. Yrityksen asiakassegmentit sekä jakelukanavat otetaan huomioon sen osalta kenelle arvolupaus on kohdistettu ja millä tavoin arvolupaus on kohderyhmälle toimitettu. Luku kolme esittelee tutkimusaineiston, tutkimusmenetelmät ja analyysin. Luvussa neljä käydään läpi tutkimuksen tulokset ja luvussa viisi tutkimuksen johtopäätökset. Tutkimus on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimaa ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lähiruokaohjelman rahoittamaa FOREFOOD- hanketta, jonka ydin on lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Hankkeessa tunnistetaan lähiruoan arvoketjun 4

5 liiketoimintamahdollisuuksia alan kasvun mahdollistamiseksi. Hanke edistää lähiruoan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista ja parantaa jakelukanavien toimivuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lähiruokayritysten markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelussa sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Aiemmat tutkimukset Lähiruokaa on tutkittu monelta eri kannalta ja aiheeseen liittyen on tehty tähän päivään mennessä monia erilaisia opinnäytetöitä. Lukuisten materiaalien ja tutkimusten, työryhmän kokemusten, kymmenen toimijan haastattelukierroksen ja työpajan avulla Kurunmäki ym. (2012, 51 52) ovat listanneet lähiruokasektorin kehittymistä estävät erilliset asiat neljään pullonkaulaan: 1) lähiruokakäsite sekoittaa, ei sitouta, 2) yhteisten tavoitteiden, yhteistyön ja alan koordinaation puute, 3) markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen riittämätöntä, 4) kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Nämä pullonkaulat ja niiden sisältö olivat pohjana myös maa- ja metsätalousministeriön lähiruoka-ohjelmalle Sitran julkaisemassa lähiruoka selvityksessä lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi lähiruokayrittäjiä kehotetaan siirtymään tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Tuottajien, tukun ja kaupan olisi yhdessä asetettava asiakas toimintansa lähtökohdaksi ja tarjottava yhdessä asiakkaille heidän haluamaansa palvelua. Lähiruokayritysten ollessa usein pieniä ja keskisuuria, tulisi heidän kilpailla kapean asiakassegmentin erityiseen tarpeeseen liittyvällä tiedolla sekä tarjota tälle asiakassegmentille parasta mahdollista palvelua. Tärkeää on erityisesti suurten toimijoiden kanssa kilpailtaessa sekä yrityksen selviytymisen kannalta, että lähiruokayritykset tunnistavat parhaimman mahdollisen arvonluontikeinon pitkällä aikavälillä. (Mäkipeska & Sihvosen 2010, ) Lähiruoan tulisi tarjota tuoreutta ja korkeaa laatua tuotteiden hinnan vastineeksi. Lähiruoan tunnettuuden parantuminen ja markkinoiden nopeampi kasvu edellyttäisivät vahvoja brändejä sekä merkittävien toimijoiden, kuten vähittäiskauppaketjujen, vahvempaa asemaa markkinoilla. Kuten muissakin maataloustuotteissa, myös lähiruokatuotteissa kuluttajia täytyy informoida tuotteen saatavuudesta, sen ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista sekä hinnasta. Tällaisten tietojen viestiminen on hintavaa, mutta modernissa yhteiskunnassa välttämätöntä. (Kohls & Downey 1972, 191.) Myös lähiruoan oikeanlainen asemointi asiakkaiden mielessä on tärkeää. Tässä asemoinnissa tärkeitä tekijöitä ovat lähiruoan brändäys, markkinointi ja viestintä. Uusien markkinointitapojen, kuten verkko- ja mobiilipalveluiden tai sosiaalisen median tehokas käyttö ovat ensiarvoisen tärkeitä kuluttajien ja yritysasiakkaiden asenteiden muokkauksessa, ja kysynnän luonnissa. Uusien markkinointitapojen tärkeys perustuu asiakaskeskeisyyteen tuotelupauksen rakentamisessa ja toteutuksessa. (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 76.) 5

6 MTT:n lisäarvoa laatutyöstä -hankkeessa ruokaketjusta tunnistettiin runsaasti toimintoja, joista suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä, mutta joita ei ole viestitty kuluttajille. Kuluttajista enemmistö kuitenkin kokee, ettei saa riittävästi tietoa ruokaketjun toiminnasta, kuten esimerkiksi hinnanmuodostuksesta tuotantoketjun eri vaiheissa, tuoteturvallisuudesta, alkuperästä ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kuluttajien tiedontarpeiden tyydyttäminen ja luottamuksen vahvistaminen edellyttää läpinäkyvää ja vuorovaikutteista ruokajärjestelmää, jonka toiminta voidaan luotettavalla tavalla todentaa. (Kotro & Jalkanen 2012, 4.) 6

7 2 Tutkimuksen viitekehys, keskeiset käsitteet ja näkökulmat 2.1 Teoria ja tutkimuksen viitekehys Lähiruokamarkkinat Lähiruoan julkisohjaus Liiketoimintamahdollisuus Lähiruokayrittäjä Lähiruokayritys Strategia Kustannusjohtajuus Segmentointi Erilaistuminen Liiketoimintamalli -Arvolupaus -Segmentointi - Jakelukanavat Kuva 2. Käsitteellinen viitekehys. 7

8 Kuvassa 2 on hahmotettu tämän tutkimuksen viitekehys, jonka keskiössä on lähiruokayrittäjä. Lähiruokayrittäjä johtaa lähiruokayritystä, jonka liiketoiminnan taustatekijöihin vaikuttavista tekijöistä tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähiruokamarkkinoita, lähiruoan julkisohjausta, sekä markkinoiden aikaansaamia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähiruokamarkkinat ja lähiruoan julkisohjaus tarjoavat ja mahdollistavat erilaisten liiketoimintamahdollisuuksien synnyn, jonka lähiruokayrittäjä voi havaita ja toteuttaa. Markkinat, julkisohjaus, liiketoimintamahdollisuus sekä yrittäjä määrittelevät sen millä tavoin lähiruokayrityksen liiketoimintaa kehitetään eli mikä on yrityksen strategia, ja miten markkinoille asemoidutaan. Näin ollen strategian voidaan ajatella jäsentävän liiketoimintamahdollisuutta. Strategiset vaihtoehdot ovat Porterin (1985) mukaan kustannusjohtajuus, segmentointi ja erilaistaminen. Näistä erilaistaminen täsmentää lähiruokayrityksen strategiaa. Markkinalähtöisen ajattelutavan mukaisesti myös asiakkaan arvon tulisi ohjata liiketoiminnan kehittämistä. Lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisen elementit määrittelevät edelleen yrityksen liiketoimintamallin. Liiketoimintamallin avulla toteutetaan lähiruokayrityksen erilaistumisstrategiaa ja voidaan selventää ketkä ovat lähiruokayrityksen asiakkaita, mitä heille halutaan tarjota (arvolupaus) ja miten se heille tarjotaan. Tätä käsitteellistä viitekehystä hyväksikäyttäen voidaan määritellä, miten lähiruokayrittäjät ovat asemoituneet lähiruokamarkkinoilla ja mitä ovat heidän kilpailuetunsa. Näitä tietoja hyödyntäen voidaan edistää lähiruokayrittäjän markkinalähtöisyyttä, lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä lähiruokamarkkinoita yleisesti. 8

9 2.2 Yrittäjä Markkinoiden ollessa tasapainossa eli kysynnän ja tarjonnan kohdatessa, ei yrittäjyydelle ole edellytyksiä. (Kirzner 1973) Yrittäjyys Yritystoiminnan perusedellytys on yrittäjyys (Peltonen 1986, 9). Kuisma ja Kallio (2009, 37) määrittelevät yrittäjyyden sisältävän yrityksen käynnistämistä, yrityksen omistamista ja johtamista, sekä yrittäjänä toimimista ja yrityksen kehittämistä. Peltonen (1986, 9, 36-37) määrittelee yrittäjyyden liittyvän toimintaan, jolla on tavoitteet. Ensisijaisesti yrittäjyyttä on yksilön ominaisuus sekä ajattelu-, toiminta- tai suhtautumistapa, joka ilmenee ihmisen uskomuksissa, teoissa ja tunneilmaisuissa. Yrittäjyys voi olla ulkoista, jolloin se on omistajalähtöistä eli yrityksen perustamista ja johtamista. Sisäinen yritteliäisyys on luovaa, rohkeaa, ahkeraa, tuottavaa ja määrätietoista työntekoa omassa yrityksessä tai jonkun muun palveluksessa. (Peltonen 1986, 9.) Kuisman ja Kallion (2009, 40) mukaan yrittäjäksi ryhtyminen voi toteuttaa seuraavia tarpeita: hyväksytyksi tulemisen tarve, itsenäisyyden tarve, henkilökohtainen kehittymistarve, menestymiseen liittyvät syyt, käsitys vaurastumisen eduista, verotukselliset syyt ja roolimallien seuraaminen. Peltosen (1985, 45) mukaan paitsi motiivit ja oman persoonallisuuden piirteet, myös monet ympäristötekijät vaikuttavat mahdollisten yrittäjiksi aikovien henkilöiden ratkaisuihin. Yleensä perheen perinteen jatkaminen on ratkaiseva tekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. Motivoivia tekijöitä yrittäjäksi ryhtymiselle voi olla monia, mutta yleisimmät ovat mahdollisuuden tunnistaminen tai pakko. Näiden perusteella yrittäjyys voidaankin nimetä mahdollisuusyrittäjyydeksi tai pakkoyrittäjyydeksi. Mahdollisuusyrittäjyys kuvastaa yrittäjän halua hyödyntää liiketoimintamahdollisuus perustamalla uusi yritys tai uusi hanke, joka on keskittynyt johonkin tiettyyn liiketoimintamahdollisuuteen. Pakkoyrittäjyys taas kuvastaa työmahdollisuuksien uupumista tai vain tyydyttäviä työmahdollisuuksia, mikä johtaa yksilön haluun kehittää uutta liiketoimintaa pakon edessä. Yrittäjyyden ja yrityksen tärkein tehtävä on taloudellisen tuloksen tuottaminen (Haapanen ym. 2004, 52). Yrittäjyyden vaikutusta yrityksen menestykseen on perinteisesti tutkittu kahdesta näkökulmasta, joko (1) yrittäjän piirteiden/ominaisuuksien kautta tai (2) sellaisten yrityksen toimintaympäristön olosuhteiden tai ominaisuuksien kautta, jotka selittävät yrityksen menestyksen tai epäonnistumisen markkinoilla (Sarasvathy 2008, 11; ref. Llewellyn & Wilson 2003, Thornton 1999). Ensimmäisen näkökulman mukaan yrittäjällä joko on oikeat piirteet ja ominaisuudet tai ei. Yrittäjyyden piirteitä on mahdollista kuitenkin myös kehittää. Toisen näkökulman mukaan yrittäjien tehtävä yrityksissä on kehittää strategioita ja taitoja, joilla voidaan tunnistaa ja hyväksikäyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Ardichvilin ym. (2003, 106) mukaan yrittäjän henkilökohtainen kokemus, innovatiivisuus sekä sosiaalinen verkosto ovat tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen liiketoimintamallissa. 9

10 2.2.2 Yrittäjän rooli markkinoilla Yleisesti kilpailullisilla markkinoilla toimivan yrityksen tarkoituksena nähdään voiton maksimointi, joka on seurausta kokonaistulojen ja menojen erotuksesta. Yrityksen perustamisen syynä myös nähdään voiton tuottaminen. (Mankiw & Taylor 2006, 270, 280.) Joseph Schumpeter ( ) korosti yrittäjyyttä talouden kasvun selittävänä tekijänä sekä koko yhteiskunnan kehittäjänä. Hänen mukaansa yrittäjä on innovoija, joka luo mahdollisuuksia suunnittelemalla uuden tuotteen, tuotantoprosessin tai markkinointistrategian. Yrittäjästä voidaan sanoa löytyvän yrittäjämäisyyttä hänen ymmärtäessään resurssien hyödyntämisen yritykselle parhaimmalla mahdollisella tavalla. Yrittäjyyden mahdollisuuksien tunnistaminen on subjektiivinen prosessi, kun taas markkinoiden mahdollisuudet ovat objektiivinen ilmiö. Schumpeterin mukaan yrittäjän on mahdollista tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia, joista voidaan kehittää uusia tuottoisia liiketoimintakonsepteja. Liiketoimintakonsepteista taas rakentuu liiketoimintamalleja, jotka kuvastavat markkinoiden tarpeita ja resursseja. (Lahti 2012, 13; Ardichvili ym ) Schumpeter (Lahti 2012, ref. Schumpeter 1934) painotti yrittäjän roolia pienillä markkinoilla. Innovoimalla yrittäjät pystyvät haastamaan jo olemassa olevat yritykset luovan tuhon prosessin avulla. Luova tuho nähdään selityksenä kapitalismin ja markkinoiden elinvoimaisuuteen sekä syynä siihen miksi markkinatalous on jatkuvassa muutoksessa, josta löytyy jatkuvasti uusia markkinoita ja mahdollisuuksia yrittäjille. Tämän saman logiikan mukaan yrittäjät, jotka eivät osaa hyödyntää markkinoiden mahdollisuuksia ja eivät ole kilpailukykyisiä karsiutuvat markkinoilta pois. Luova tuho on yhdistetty ennen kaikkea yrittäjien tai pienten yritysten innovaatioihin heidän siirtyessään sisään tuntemattomille markkinoille, jossa on matala markkinoille tulon kynnys. Kirznerin (1973) mukaan yrittäjän rooli markkinoilla pohjautuu yrittäjämäiseen elementtiin yksilöllisenä ihmisen toimintana. Markkinat voidaan nähdä olemassa olevina, missä ajassa tahansa toimivina ja markkinatoimijoiden eli kuluttajien, yrittäjä-tuottajien ja resurssien omistajien keskinäisiä vuorovaikutuksia ilmentävänä. Kaikki tietyllä aikajaksolla tehdyt päätökset tai ongelmien ratkaisut eivät välttämättä toteudu heti käytännössä, koska monet päätökset ovat riippuvaisia toisista päätöksistä, joita ei ehkä ole tehty vielä samalla ajanjaksolla. Jotkut toteutetut päätökset ja ratkaisut taas saattavat osoittautua huonoiksi vaihtoehdoiksi. Shanen (2003) mukaan yrittäjät tekevät päätöksiä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisestä toimialansa vaikutuspiirissä. Näin ollen kaksi ominaispiirteiltään ja taustoiltaan samanlaista yrittäjää voi tehdä täysin erilaisia päätöksiä riippuen siitä onko ala, jossa he toimivat, suotuisa liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiselle vai ei. Yrittäjän päätöksentekoon liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämisestä vaikuttaa markkinoiden lisäksi myös institutionaalinen 10

11 toimintaympäristö. Siihen lukeutuu taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen konteksti. Institutionaalinen toimintaympäristö luo toimialan säännöt, jotka vaikuttavat yrittäjien käyttäytymiseen sekä sosiaaliseen asetelmaan, joka määrittelee perustellun ja hyväksyttävän käytöksen. Markkinoiden toimintaan vaikuttaa aina näin ollen sen toimijoiden tietämättömyys markkinoista ja sen tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista. Näin ollen markkinat voidaan nähdä ikään kuin prosessina, jota vievät eteenpäin sen toimijoiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta syntyvä informaatio sekä informaation kautta tehtävät päätökset ja toimet, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Tämän perusteella markkinat ovat myös kilpailulliset, koska markkinoiden toimijat kilpailevat keskenään ja jokainen tietyllä ajanjaksolla esiintyvä liiketoimintamahdollisuus nähdään kilpailullisempana ja houkuttelevampana kuin edellinen, vaikka näin ei välttämättä todellisuudessa ole. Liiketoimintamahdollisuuden houkuttelevuuteen vaikuttaa aiempien liiketoimintamahdollisuuksien houkuttelevuus sekä markkinoiden toimijoiden tarve luoda hyödyntämästään liiketoimintamahdollisuudesta mahdollisimman houkutteleva. Markkinoilla toimijan tarkoituksena ei kuitenkaan ole luoda hyödyntämästään liiketoimintamahdollisuudesta houkuttelevampaa kuin on välttämätöntä, koska se herättää myös kilpailijoiden kiinnostuksen. Markkinoiden toimijat ovat näin ollen pakotettuja kilpailullisten markkinoiden vuoksi toimimaan koko ajan lähellä omia markkinoille osallistumisen rajojaan. Esimerkiksi kuluttajien keskinäinen kilpailu tietystä hyödykkeestä nostaa kyseisen hyödykkeen hintaa ja jokainen kuluttaja on varovainen, jotta ei kuluttaisi yhtään enempää, kuin heidän rajahyötynsä sallii. Tällä periaatteella vähiten hyödykettä kuluttavat tippuvat markkinoilta pois. Kilpailu tietyn resurssien omistajien kesken taas saa resurssin hinnat laskemaan, jolloin se resurssin omistaja, jolle liiketoiminta aiheuttaa suurempia uhrauksia, tippuu markkinoilta pois. (Kirzner 1973; Shane 2003.) Markkinoiden toimintaa voidaan luonnehtia jatkuvaksi prosessiksi kohti tasapainotilaa. Myös hintojen nähdään muodostuvan markkinavoimista, joita luo yksittäisten markkinatoimijoiden päätöksistä aiheutuva keskinäinen vuorovaikutus. (Kirzner 1973.) Yrittäjän tunnistaessa ja hyödyntäessä liiketoimintamahdollisuuden hänellä on aluksi monopoliasema markkinoilla. Yrittäjä siis hyödyntää omaa ei-julkista tietoaan tai omia erinomaisia taitojaan tunnistaa ainutlaatuinen liiketoimintamahdollisuus, jota muut eivät näe. Yrittäjä kuitenkin omalla toiminnallaan viestii ympäristölleen liiketoimintamahdollisuuden ja markkinoiden houkuttelevuudesta. Tämä edesauttaa kilpailijoiden tulemista samoille markkinoille. (Shane 2003.) Yrittäjyys liitetään talouden järjestelmien muuttumiseen ja mukautumiseen, joka usein edistää kansallista talouskasvua. Kolme mekanismia voi johtaa tällaisiin muutoksiin: uuden liiketoiminnan luominen, olemassa olevan liiketoiminnan uudelleensuuntaaminen yrittäjämäisiä tavoitteita kohti ja kansallisen institutionaalisen 11

12 infrastruktuurin uudelleensuuntaaminen, mikä nähdään tärkeimpänä ohjaavana elementtinä monissa yhteiskunnissa. Parhaiten nähtävissä olevaa yrittäjyyttä voidaan sanoa olevan uuden liiketoiminnan luominen. Toisena mekanismina taas voidaan nähdä olevan markkinoiden muutokset sekä kasvu pienten ja keskisuurten yritysten eduksi heidän yrittäessään mukautua ja vastata uusiin olosuhteisiin. Kolmas kansantalouden innovaatioiden, sopeutumisen ja kasvun lähde voi syntyä olemassa olevien institutionaalisten rakenteiden ja elementtien tuki-verkostojen ja merkittävien liikeyritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, rahoitussektorin, ja valtion virastojen yhteenliittymistä. (Reynolds ym. 2004) 12

13 3 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 3.1 Laadullinen tutkimusote Koskisen ym. (2005, 15, 23-24) mukaan laadullista tutkimusta hyödynnetään sellaisten ilmiöiden ymmärtämiseen, jotka ovat suhteellisen tunnistamattomia asioita. Tällaisia asioita voivat olla ilmiöt, joita pystytään mittaamaan tai joita on mielekästä mitata numeerisesti. Koska tässä eksploratiivisessa tutkimuksessa kartoitetaan tutkittavien omia käsityksiä heihin liittyvästä ilmiöstä, hyödynnetään tämän tutkimuksen mittauksessa laadullista lähestymistapaa. (Malhotra & Birks 2003, 63). Laadullinen tutkimus erittelee yksittäisiä tapauksia ja olennaista erittelyssä on tutkijan vuorovaikutus yksittäisen havainnon kanssa. Yksittäistapauksia eritellään niihin osallistuvien ihmisten näkökulmasta tai heidän niille antamien merkitysten kautta. Laadullinen tutkimus etenee yleensä induktiivisesti. Laadulliset tutkijat tarkentavat tutkimuskysymyksiään, he eivät yleensä johda etukäteen hypoteeseja jostain teoriasta eivätkä pyri testaamaan näitä saadakseen selville, kuvaako teoria tutkitun ilmiön ja sen dynamiikan. Laadullinen tutkimus myös suosii luonnollisesti syntyviä aineistoja ja tutkijan vaikutus aineistoon pyritään pitämään minimissään. (Koskinen ym. 2005, 31-2.) Näkökulmana tässä tutkimuksessa on näytenäkökulma, jota voidaan havainnollistaa ajattelemalla sen heijastavan aineistosta todellisuutta. Näytenäkökulman mukaan aineistoa itseään ei kuitenkaan tutkita todellisuutena. (Koskinen ym. 2005, 64; Alasuutari 2001, 90.) 3.2 Tapaustutkimus ja -näyte Tämä tutkimus on tyypiltään tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa tärkeää on haastateltavien eli informanttien (Alasuutari 2001, 49) valinta. Haastateltavat voidaan valita aiempien tutkimusten perusteella tai laajentamalla uutta teoriaa. Haastateltavat voidaan myös valita täydentämään teoreettisia luokkia tai antamaan esimerkkejä vastakkaisista tapauksista. (Eisenhardt 2011, 537.) Tässä tutkimuksessa tarkoitus oli, että haastateltavia olisi mahdollisimman erityyppisistä yrityksistä. Tavoitteena oli myös, että haastateltavat olisivat onnistuneita, uusia ratkaisuja kokeilleita yrittäjiä, joiden toiminnasta alan muut toimijat voivat oppia jotain. Haastateltavien valintaan vaikutti myös yritysten luonne ja innovatiivisuus. Otantamenetelmänä käytettiin harkinnanvaraista otantamenetelmää, jolloin tutkija voi päättää mitkä ominaisuudet tutkittavilla tulee olla ja valita tutkittavaa otantaa edustava näyte itse. (Malhotra & Birks 2003, 362.) Harkinnanvaraisen otannan tuotoksena saadaan näyte. Laadullisessa tutkimuksessa keskitytään usein melko pieneen määrään tapauksia, siksi tämä tutkimus toteutettiin 17 asiantuntijahaastattelun perusteella. Otannan ollessa pienempi kuin esimerkiksi 13

14 kvantitatiivisessa tutkimuksessa, pyritään kvalitatiivisessa tutkimuksessa kuitenkin analysoimaan tutkimustuloksia mahdollisimman perusteellisesti. Aineiston tieteellisenä kriteerinä toimii määrän sijaan laatu, käsitteellistämisen kattavuus. (Eskola & Suoranta 2001, 13 19; Malhotra & Birks 2003, 361.) Aineiston keräämiseksi haastateltiin yhteensä 17 lähiruokayrittäjää, jotka edustivat lähiruokayrityksiä erilaisista tarjontakonsepteista (liite 1). Tarkastelun kohteena tässä tutkimuksessa olivat seuraavat konseptit: 1) lähiruoan tuottajan itse organisoimat konseptit (esim. suoramyynti, tilamyymälä, oma myymäläauto) tai tuottajat, jotka valitsevat tuotteilleen sopivan konseptin, 2) ruokapiirit, 3) lähiruokamyymälät/torit ja myymäläauto, 4) lähiruoan verkkokauppa, 5) ravintolat ja matkailuyritykset, 6) vähittäiskauppa, 7) jalostaja/tukkukauppa. Julkiset ruokapalvelut eivät olleet edustettuna tässä otannassa. Osa haastateltavista toimi pelkästään lähiruoan tuottajina, osa tuottajan ja kuluttajan välissä toimivana väliportaana ja osa oli näiden yhdistelmiä. Haastatellut lähiruokayritykset toimivat Uudenmaan, Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen alueilla. Aineisto kerättiin osana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) koordinoimaa ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lähiruokaohjelman rahoittamaa FOREFOOD- hanketta. Haastattelut tehtiin kevään 2013 aikana. Haastatteluista kuusi teki tutkija itse. Muut haastattelijat olivat MTT:n tutkijoita. Eri tarjontakonsepteja edustavien lähiruokayritysten haastattelut muodostavat erilliset analyysiyksiköt, joiden avulla pyritään selittämään tutkittavaa tapausta. Tutkimuksen haastattelut olivat yksilöteemahaastatteluja. Haastattelussa käytettiin apuna aihelistaa eli teemahaastattelurunkoa (liite 2). Teemahaastattelut valittiin haastattelutavaksi, koska se mahdollistaa lisäkysymysten teon aiheesta sekä odottamattomien asioiden esilletulon (Hirsjärvi & Hurme 2004, 67). Teemahaastatteluissa kiinnostuksen kohteena on tieto, jota haastateltavalla oletetaan olevan, itse haastateltava sinänsä ei ole kiinnostuksen kohteena (Eskola & Suoranta 2001, 84 87). Haastateltavat pyydettiin mukaan tutkimukseen puhelimitse. Haastattelurunkoa ei lähetetty haastateltaville etukäteen nähtäväksi, mikä osaltaan vahvisti haastateltavien vastausten spontaanisuutta. Haastattelut toteutettiin erilaisissa paikoissa kuten haastateltavan kotona, kahvilassa tai haastateltavan työhuoneessa. Kaikissa haastatteluissa kuitenkin tunnelma pyrittiin pitämään rauhallisena ja välttymään häiriötekijöiltä. Haastattelut kestivät 30 minuutista yhteen tuntiin 15 minuuttiin, ja ne nauhoitettiin. 3.3 Tutkimuksen laatu ja luotettavuus Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei suositella käytettävän perinteisiä reliaabeliuden eli luotettavuuden ja validiuden käsitteitä, koska ne perustuvat käsitykselle siitä, että tutkija voi päästä käsiksi objektiiviseen todellisuuteen ja objektiiviseen totuuteen. Kumpaakin käsitettä myös yleensä käytetään mittaamisesta puhuttaessa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa, kun kyseessä on haastattelututkimus, tulisi laatua tarkkailla tutkimuksen eri vaiheissa: aineistoa kerättäessä ja aineistoa analysoitaessa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija on avoin subjektiviteetti sekä tutkimuksensa keskeinen tutkimusväline. (Eskola & Suoranta 2000, 211.) Aineistoa kvalitatiivisesti analysoitaessa lähimmäksi perinteistä luotettavuuden käsitettä tullaan niillä 14

15 alueilla, jotka koskevat aineiston laatua. Luotettavuus koskee tällöin pikemminkin tutkijan toimintaa kuin haastateltavien vastauksia eli sitä, kuinka luotettavaa tutkijan analyysi materiaalista on (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189). Luotettavuuden voidaan siis nähdä tarkoittavan esimerkiksi sitä, onko kaikki käytettävissä oleva aineisto otettu huomioon ja onko tiedot litteroitu oikein. Tärkeää on, että tulokset heijastavat mahdollisimman hyvin tutkittavien ajatusmaailmaa, vaikka haastattelujen tulos on aina seurausta haastattelijan ja haastateltavan yhteistoiminnasta. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189.) Yksi mahdollinen validointitapa kvalitatiivisessa tutkimuksessa on osoittaa lähteiden luotettavuus (Hirsjärvi & Hurme 2004, 189; ref. Dey 1993). Haastatteluaineiston luotettavuus riippuu sen laadusta (Hirsjärvi & Hurme 2004, 185). 3.4 Aineiston analyysi Tutkimuksen kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin mahdollisimman pian haastattelun jälkeen. Kvalitatiivisessa tutkimusotteessa laadullista aineistoa ajatellaan esityksenä sen ulkopuolisesta maailmasta (Alasuutari 2001, 91) ja sitä sovelletaan niin, että aineistosta muodostetaan erilaisia tyyppejä sen mukaan miten tapaukset eroavat toisistaan (Alasuutari 2001, 93). Kvalitatiivisella aineiston analyysillä ei pyritä yleistettävyyteen, mutta taustalla on ajatus siitä, että yksittäisiä tapauksia tutkimalla saadaan näkyviin myös sellaisia tekijöitä, jotka ovat merkittäviä yleisellä tasolla (Hirsjärvi & Hurme 2004, 193). Analysointitapana tässä tutkimuksessa käytetään teemoittelua. Teemoittelulla tarkoitetaan aineistossa toistuvien teemojen nostamista esille tarkempaa tarkastelua varten (Eskolan & Suorannan 2001, ). Tässä tutkimuksessa teemoittelu pohjautuu haastattelujen teemoihin. Teemoittelu vaatii onnistuakseen teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka näkyy analyysissä niiden lomittumisena toisiinsa. Tutkimusanalyysin tavoitteena on tehdä tulkintoja tutkimusongelmista ja niiden perusteella tehdä lopulliset johtopäätökset. (Eskola & Suonranta 2001, ) 15

16 4 Johtopäätökset Yrittäjän roolin lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä voidaan tässä tutkimuksessa nähdä perustuvan lähiruokamarkkinoiden muokkaamiseen, muuttuviin markkinoihin sopeutumiseen sekä lähiruoan tarjonnan saavutettavuuden edistämiseen. Kaikilla tässä tutkimuksessa haastatelluilla lähiruokayrityksillä oli jokin tavoite liiketoiminnalleen. Yleisesti lähiruokayritysten tavoitteena oli säilyttää oma yritys lähiruokamarkkinoilla. Lähiruokayritysten liiketoiminnan kehittämisen suunnitelmat eli strategiat tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuitenkin erosivat toisistaan jonkin verran. Kaikki lähiruokayrittäjät halusivat yrityksensä liiketoiminnan kannattavammaksi, mutta vain muutama halusi laajentaa toimintaa (tulos 1). Erityisesti maaseudulla toimivat lähiruokayritykset ja perheyrittäjyyttä sekä lähiruoan tarjontaketjua edustavat yritykset olivat halukkaita saamaan toimintaansa kannattavammaksi lähinnä arvonnostamisen kautta, mutta eivät esimerkiksi yrityskokoa tai tuotantoa kasvattamalla. Tähän vaikutti halu säilyttää liiketoiminta mielekkään kokoisena ja helposti organisoitavana. Osalla näistä yrittäjistä myös oli muita tulonlähteitä, joten oma elanto ei ollut täysin riippuvainen lähiruokayrityksestä. Monet näistä yrittäjistä, jotka eivät halunneet toimintaansa laajentaa, mainitsivat myös kysynnän ylittävän jo nyt tarjonnan. Joidenkin yritysten halua kehittää omaa liiketoimintaa nähtiin pidättelevän myös epävarmana nähty tulevaisuus esimerkiksi politiikan osalta (tulos 2) Haastateltujen lähiruokayritysten joukosta löytyi myös yrityksiä, jotka halusivat laajentaa liiketoimintaansa jopa valtakunnalliseksi. Näille yrityksille yhteistä oli perinteinen yrittäjyys, jonka taustalla oli lähiruoka-alan tarjoama houkutteleva liiketoimintamahdollisuus. Tässä tutkimuksessa selvisi, että (tulos 3) arvolupauksia ja yrityksen liiketoimintamallia ei ollut pohdittu asiakkaan tarpeen vaan lähinnä yrityksen resurssien näkökulmasta. Lähiruoan alkuperä halutaan tietää, ruoan tekijöille halutaan saada kasvot, raaka-aineet halutaan saada tuoreina ja mahdollisimman käsittelemättöminä ja ruoalta odotetaan elämyksiä, tarinoita ja ennen kaikkea aitoutta ja maukkautta. (Mäkipeska & Sihvonen 2010, 7). Tarkasteltaessa kaikkia haastateltuja lähiruokayrityksiä, yleisimmät arvonluonnin attribuutit olivat tuotteisiin liittyviä argumentteja: laatu, maku, kotimaisuus ja lähellä tuotettu (lähiruoka). Argumentit, joita arvolupauksissa tai arvolupauksina käytettiin, olivat samoja, josta kuluttajat eri selvitysten mukaan lähiruoalta odottavat (mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 2006, 11; Mäkipeska & Sihvonen 2010). Osalla lähiruokayrityksistä arvolupaus oli määritelty tarkemmin ja osalla laveammin. Arvolupauksen ja yrityksen liiketoimintamallin kannalta merkittävänä tuloksena tässä tutkimuksessa havaittiin (tulos 4) haastateltujen lähiruokayritysten asiakassegmenttien heikohko tunnistaminen. Myös lähiruokamarkkinat ja sitä kautta oman yrityksen kilpailijat sekä oma markkinaosuus oli useimmilla lähiruokayrityksillä määrittelemättä, joskin poikkeuksia löytyi (tulos 5). 16

17 Carsonin ym. (1995, 9) mukaan monissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä markkinoinnin suunnittelu ei välttämättä ole kovin pitkälle vietyä, mikä saattaa johtua tiedon puutteesta. Markkinoinnin suunnittelu on kuitenkin useasti myös syynä pienten ja keskisuurten yritysten epäonnistumiseen ja yleisesti tämän tyyppisten yritysten heikkous. Ongelma epäselvän arvolupauksen kohdalla voidaan nähdä osittain myös viestinnällisenä (tulos 6). Vaikka arvolupausta oli pohdittu, ei viesti välttämättä tavoittanut maksavaa asiakasta. Tässä ongelmaksi muodostui jakelukanavien mahdollinen sopimattomuus asiakassegmenttien määrittelemättömyyden seurauksena sekä viestimisen selkeyden ja systemaattisuuden puute. Myös arvolupauksen viestimisen osalta haastateltujen lähiruokayritysten välillä oli eroavaisuuksia, osa oli panostanut viestimiseen ja markkinointiin enemmän ja osa vähemmän. Haastateltujen lähiruokayritysten arvolupaukset oli myös määritelty sitä tarkemmin mitä paremmin oman yrityksen liiketoimintamalli oli määritelty ja mitä tarkemmat suunnitelmat yrityksellä tulevaisuutta varten oli (tulos 7). Määriteltävyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa pääteltävyyttä yrittäjän puheista. Voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa yrityksen selvien strategisten tavoitteiden uupuminen heijastui myös liiketoimintamallin ja ansaintalogiikan epämääräisyytenä sekä sitä kautta lähiruokayrityksen arvolupauksen laveana määrittelynä tai sen määrittelemättömyytenä. Yleisesti ottaen yritykset, joilla oli selkeä tavoite liiketoiminnalleen ja suunnitelma sitä varten, pystyivät myös määrittelemään liiketoimintamallinsa ja yrityksen ansaintalogiikan suhteellisen helposti. Kaikilla yrityksillä, jotka olivat myös määritelleet arvolupauksensa suhteellisen tarkasti tai arvolupausta oli pohdittu, arvolupaus vaikutti olevan osa liiketoimintamallia, ja sitä käytettiin aktiivisesti yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Haasteita lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämiselle asettaa kuitenkin yrityksen asemoituminen lähiruokamarkkinoilla. Tutkimuksen aineiston perusteella on epäselvää mitkä ovat markkinat, joilla lähiruokayrittäjät mieltävät toimivansa ja ketkä ovat heidän kilpailijoitaan. Huolimatta lähiruokayritysten liiketoimintamallin ja arvolupauksen selkeydestä ja vahvuudesta monien haastateltujen lähiruokayritysten arvoketjuissa havaittiin hyödyntämättömiä elementtejä, joiden avulla yritykset voisivat selkeämmin erilaistua toisistaan ja etenkin tavanomaisesta ja tuontiruoasta. 17

18 5 Tutkimustulosten tarkastelu Tämän tutkimuksen pääkysymys oli, minkälainen on lähiruokayrittäjän rooli lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämisessä. Vastaus tähän kysymykseen pyrittiin löytämään osakysymysten avulla. Osakysymyksinä olivat: miten arvolupaus näyttäytyy lähiruokayrityksen liiketoiminnan kehittämisessä eli miten lähiruokayritykset pyrkivät kehittämään liiketoimintaansa ja minkälaisia arvolupauksia lähiruokayrityksillä on, minkälaista arvoa lähiruokayritykset tuottavat asiakkailleen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella lähiruoka-ala muokkaantuu jatkuvasti muun muassa kysynnän kasvun sekä lähiruoan julkisohjauksen mukana. Lähiruoan kysyntää kasvattaa muun muassa kuluttajien halu ostaa kotimaisia elintarvikkeita sekä kuluttajien yleinen huolestuneisuus ruokaturvallisuutta ja eettisyyttä kohtaan. Lähiruoan julkisohjaus pyrkii osaltaan edistämään lähiruoka-alan kasvua. Julkisohjausta tarvitaan muun muassa mahdollistamaan uusien yritysten synty sekä vanhojen yritysten säilyttäminen haasteellisilla elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikemarkkinoista haasteellisen tekevät sen perusluonteen lisäksi kilpailutilanne, jossa markkinoita hallitsevat pääasiassa kaksi suurta vähittäiskauppaketjua. Julkisohjauksen tarjoama tuki, kuluttajien kasvava kysyntä sekä jatkuvasti elävä lähiruoka-ala tarjoaa paljon erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia uusille sekä vanhoille yrittäjille. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen käytäntöön saakka muun muassa erilaisten jakelukanavien muodossa taas houkuttelee alalle entistä enemmän uusia lähiruokayrittäjiä. Näin ollen voidaan sanoa empiirisen aineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen perustuen, että lähiruoka tarjoaa schumpeteriläisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Nämä liiketoimintamahdollisuudet syntyvät tutkimuskirjallisuuden perusteella teknologisista muutoksista, poliittisista/sääntelyn muutoksista ja sosiaalisista/demografisista muutoksista. Lähiruokayrittäjä aiheuttaa siis toiminnallaan epätasapainoa markkinoilla, minkä voidaan nähdä edistävän alan jatkuvaa kehitystä. Lähiruokayrittäjän hyödyntämä erilaistamisstrategia on vastaus lähiruokamarkkinoiden viiteen kilpailuvoimaan, jotka tekevät alalle pääsyn helpoksi. Nämä kilpailuvoimat ovat: paljon pieniä lähiruokayrityksiä ja elintarvikemarkkinoita hallitsee kaksi suurta vähittäiskauppaketjua (joiden strategiana kustannusjohtajuus), korvaavien tuotteiden/palveluiden uhka on suuri, uusien toimijoiden uhka on suuri, ostajia on jatkuvasti enemmän ja heidän neuvotteluvoima ei ole kovin suuri (ainakaan vielä), lähiruoan toimittajilla on suuri neuvotteluvoima (ainakin toistaiseksi). Tähän perustuen erilaistamalla, ketteryydellä ja innovoinnilla pienten ja keskisuurten lähiruokayritysten on mahdollista menestyä lähiruoka- ja elintarvikemarkkinoilla. 18

19 Toimittajien neuvotteluvoima: toimittajilla on suuri neuvotteluvoima. Uusien toimijoiden muodostama uhka: uusien toimijoiden uhka on suuri. Jo toimivien yritysten välinen kilpailu: paljon pieniä erikoistuneita yrityksiä sekä kaksi elintarvikemarkkinoita hallitsevaa vähittäiskauppaketjua. Ostajien neuvotteluvoima: ostajia on jatkuvasti enemmän ja heidän neuvotteluvoima ei ole kovin suuri. Korvaavien tuotteiden tai palveluiden muodostama uhka: korvaavien tuotteiden/palveluiden uhka on suuri. Kuva 10. Lähiruoka-alan viisi kilpailuvoimaa. Erilaistamisstrategian täytäntöönpanossa tärkeää tutkimuskirjallisuuteen perustuen on lisäarvon tunnistaminen ja arvolupauksen määritteleminen. Nämä tekijät nousevat entistä tärkeämpään rooliin kilpailun kasvaessa lähiruoka-alalla. Tutkimuksen perusteella voidaan myös päätellä, että lähiruoan tarjonnan ja lähiruoan ostajien toistensa löytämiseen arvolupaus ja lähiruokayrityksen viestintä ovat varteenotettavia ratkaisuja, joita yritysten on mahdollista kehittää. 19

20 6 Tutkimuksen toimintasuositukset lähiruoka-alan tulevaisuutta varten Mäkipeskan ja Sihvosen (2010) mukaan lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämiseksi lähiruokayrityksen tulisi toimia markkinalähtöisemmin. Cravensin ja Piercyn (2013) mukaan markkinalähtöisesti toimittaessa yrityksen tulisi pyrkiä tavoittelemaan kestävää kilpailuetua. Vaikka lähiruokayritysten arvolupaukset sisällöltään vastaavat sitä mitä kuluttaja lähiruoalta kaipaa, eivät yritykset pysty luomaan itselleen kestävää kilpailuetua keskenään samanlaisilla arvolupauksilla. Tämä on kuitenkin elinehto lähiruokayrityksille, joilla on selkeä tavoite toiminnalleen ja tavoitteena pysyä markkinoilla. Kestävää kilpailuetua tavoitellen yrityksen tulisi toimia markkinalähtöisesti ja keskittää huomio omaan arvoketjuun ja etsiä sieltä erikoistumisen lähteitä. Tärkeää olisi myös tuntea omat kilpailijat ja oma asemoituminen markkinoilla, sekä selvittää kuka on yrityksen asiakas eli kohdesegmentti ja millainen tämän asiakkaan odotus on. Myös sen millä tavalla yritys lopulta arvolupauksensa muotoilee ja mitä kanavaa pitkin sen kuljettaa, tulisi vastata asiakkaan tarpeita. Kuva 11 havainnollistaa sitä, millaiset ovat markkinalähtöisen lähiruokayrittäjän strategiset elementit, jotka ovat olennaisia pyrittäessä luomaan yritykselle kestävä kilpailuetu. Lähiruokamarkkinat Lähiruokayrityksen kestävä kilpailuetu Lähiruokayrittäjä Lähiruokayrityksen kyvykkyydet ja resurssit Asiakasarvo/Yrityksen kyvykkyysien ja resurssien yhteensopivuus Kuva 11. Markkinalähtöisen strategian elementit. (mukaelma Cravens & Piercy 2013, 5). 20

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy,

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 6.10.2016 Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa vuonna 2013 havainnosta, että tuottajien

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Alkavan yrittäjän haasteet ja ongelmat keskiössä liiketoimintasuunnitelmalähtöinen tarkastelu

Alkavan yrittäjän haasteet ja ongelmat keskiössä liiketoimintasuunnitelmalähtöinen tarkastelu Alkavan yrittäjän haasteet ja ongelmat keskiössä liiketoimintasuunnitelmalähtöinen tarkastelu MOTTO Liiketoimintasuunnitelma - jotta ei puuttuisi liikettä, toimintaa ja suunnitelmaa elin- ja kasvukelpoisen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten ja toimialojen

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot