VAPAIDEN AMMATTIYHDISTYSTEN KANSAINVÄLINEN LIITTO VAKL. 18. edustajakokous Miyazaki, Japani

Transkriptio

1 VAPAIDEN AMMATTIYHDISTYSTEN KANSAINVÄLINEN LIITTO VAKL Päätöslausumaluonnokset: 18. edustajakokous Miyazaki, Japani (1 Solidaarisuuden globalisointi, erillinen liite) 2 Globalisaatio, kunnon työ ja kestävä kehitys 3 Lapsityövoiman käytön lopettaminen 4 Taistelu HIV/AIDS-epidemiaa vastaan 5 Kansainvälisen ay-liikkeen toiminta rauhan ja YK:n roolin puolesta 6 Vahva ILO sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta globaalissa taloudessa 7 Elinkeinoelämän sosiaalinen vastuu globaalissa taloudessa 8 Ammatillinen järjestäytyminen 9 Taistelu syrjintää vastaan ja tasa-arvon puolesta 10 Liitot naisten puolesta, naiset liittojen puolesta 11 Nuoret työntekijät tulevaisuuden puolesta 12 Ay-oikeudet 13 Ay-liikkeen kehitysyhteistyö ja koulutus 14 Kansainvälisen solidaarisuusrahaston uudistettu konsepti 15 Ay-liikkeen suhtautuminen työterveyteen ja turvallisuuteen 2000-luvulla

2 2. Globalisaatio, kunnon työ ja kestävä kehitys 1. VAKL sitoutuu edustajakokouksessaan toimimaan sen puolesta, että globalisaatiokehityksessä saadaan aikaan perusteellinen muutos niin, että siitä on etua myös työntekijöille. Ay-liikkeen kaikki tavoitteet edellyttävät sellaisen globaalin talouden luomista, joka turvaa yleismaailmallisesti työntekijöiden perusoikeuksien kunnioittamisen ja kehityksestä, joka luo mahdollisuuksia kunnolliseen työhön kaikille, ottaa huomioon ympäristövaatimukset ja tarjoaa todellisia näköaloja joukkomittaisen köyhyyden hävittämiseen. Vaikka globalisaatio sisältää potentiaalia näiden tavoitteiden saavuttamiseen, edellisen edustajakokouksen jälkeisellä kaudella vahvistunut uusliberaali globalisaatiomalli ei täytä ainuttakaan näistä vaatimuksista. 2. Edustajakokous torjuu vapaisiin markkinoihin pohjautuvat yksinkertaistavat uusliberalistiset linjaukset uskottavuutensa menettäneinä ja työläisvastaisina. Se on vakuuttunut siitä, että sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kohtuulliseen tulonjakoon, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoisuuteen perustuvat vaihtoehdot ovat toteuttavissa ja välttämättömiä ja että kaikkien yhteiskuntien turvallinen ja kestävä kehitys tätä edellyttää. 3. Kansainvälisen yhteisön on oikaistava ilmeinen epäjohdonmukaisuutensa ja epäonnistumisensa globalisaatioprosessissa. Kansainvälinen yhteisö asetti ihmiskunnan tulevaisuutta koskevat päämääränsä YK:n Vuosituhannen kehitystavoitteissa, mutta on samaan aikaan suosinut ja toteuttanut politiikkaa, joka on jyrkästi ristiriidassa niiden saavuttamisen kanssa. 4. Tähänastinen tehoton yhteistoiminta on korvattava mitä pikimmin todellisella kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka turvin muotoillaan agenda uudenlaista globalisaatiota varten ja ryhdytään panemaan sitä toimeen. Teollisuusmaiden on nostettava virallinen kehitysapunsa YK:n asettamaan tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ryhdyttävä päättäväisiin toimiin kehitysmaiden traagisen velkaongelman ratkaisemiseksi, sisältäen velkojen anteeksiannon ihmisoikeuksia ja ay-oikeuksia kunnioittaville kehitysmaille sekä luomalla oikeudenmukaisen ja julkisen mekanismin kansainväliseen velkasovitteluun ja uudelleenjärjestelyyn. Kaikkien valtioiden on toimittava yhdessä talousja sosiaaliturvaneuvoston perustamiseksi YK:hon ja YK:n Monterreyn kehitysrahoitussopimuksen toimeenpanon puolesta. VAKL toivottaa ILO:n maailmankomission globalisaation sosiaalisia ulottuvuuksia käsittelevän raportin suositukset tehokkaasta kansainvälisestä yhteistyöstä tervetulleeksi toimintaohjelmaksi. 5. Edistyminen edellyttää kansainvälisiltä organisaatioilta perusteellisesta muutosta, toiminnan sisäisen johdonmukaisuuden lisäämistä sekä sitä, että hallitukset ottavat vakavasti vastuunsa ja ohjaavat kansainvälisiä organisaatioita niin, että ne toimivat saavuttaakseen demokraattisen päätöksenteon tuloksena syntyneet tavoitteet. Kansainvälisellä työjärjestöllä (ILO) on ratkaiseva rooli siinä työssä, jota tehdään eri instituutioiden välisen toimintayhtenäisyyden ja yhteistyön saavuttamiseksi, ja ILO:n työelämän perusoikeuksia koskeva julistus on välttämätön osa mitä tahansa hyväksyttävissä olevaa, globalisaation hallintaa koskevaa toimintamallia. ILO:n tulisi jatkaa kampanjaansa perusoikeussopimusten ratifioimiseksi sekä jatkaa työtään muiden sopimustensa ratifioimiseksi ja toteuttamiseksi. 6. VAKL toimii edelleen sen puolesta, että saisi kansainväliset organisaatiot kuuntelemaan ay-liikkeen tavoitteita. Kun niiden kanssa käydään dialogia, tavoitteiden on oltava hyvin määriteltyjä ja myös toiminnan vaikutuksia on seurattava tarkoin. Kuuluu 2

3 perusvelvollisuuksiin tuomita ja vaatia tilille tällaiset organisaatiot, jos ja kun ne toimivat, suoraan tai epäsuorasti, vastoin työntekijöiden oikeuksia ja etuja. 7. Huolimatta siitä, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki ovat painottaneet linjauksissaan köyhyyden vähentämistä ja kansallista omistusta, ne asettavat edelleen kehitysmaille antamansa taloudellisen tuen ehdoksi työläisvastaiset rakenteelliset muutosohjelmat, joiden avulla yleensä edistetään yksityistämistä, kaupan ja investointien vapauttamista sekä työmarkkinasääntelyn purkamista, ja useissa maissa ovat lisänneet sosiaalista epävakautta ja johtaneet tehokkaaseen valtion voimavarojen pirstaloitumiseen, jottei valtio voisi hoitaa velvoitteitaan. VAKL:n on vaadittava sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät murenna vaan edistävät kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista kehitystä. Tärkeintä on luoda ay-liikkeelle kapasiteettia ja mahdollisuuksia olla täydessä mitassa mukana köyhyydenvähentämisstrategiaa koskevien papereiden laadinnassa ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti entistä suurempia mahdollisuuksia tulla kuulluksi kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja alueellisissa kehityspankeissa. Erityisesti on huomioitava kehitysmaiden köyhtyvien maalaisten tilanteen parantaminen. 8. Sitä kasvavaa kehitystä, jota IMF:ssä ja Maailmanpankissa on tapahtunut työelämän perusnormien kunnioittamisen suhteen, on vahvistettava (huolehtimalla siitä, että viralliset linjapäätökset muutetaan toimivaksi todellisuudeksi yksittäisten maiden tasolla) ja se on ulotettava laajemmalle ( huolehtimalla siitä, että kansainväliset rahoituslaitokset ja alueelliset pankit siirtävät nämä normit maakohtaisiin ohjelmiinsa ja hankintapolitiikkaansa). Kansainvälisen ay-liikkeen voi vakuuttaa vain teoilla, ei sanoilla. 9. Maailman kauppajärjestö (WTO) on perustamisestaan lähtien toiminut välikappaleena mallille, jolla pyritään kaupan liberalisointiin, joka puolestaan pahentaa työntekijöiden riistoa, kehityksen epätasa-arvoisuutta, ympäristön tuhoutumista ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta. WTO on asettanut kaupalle agendan, joka kannustaa liike-elämän painostamia hallituksia tavoittelemaan vientietua työntekijöiden oikeuksia tukahduttamalla ja aiheuttaa maailman mitassa paineita työ- ja elinolosuhteiden heikentämiseen. WTO:n 5. ministerikonferenssin (Cancun, syyskuu 2003) epäonnistuminen, joka osittain johtui kehitysmaiden G20 ryhmän ennennäkemättömän vahvasta vastarinnasta teollisuusmaiden maataloustuotteiden protektionismille, osoittaa, että tämä malli on paitsi mahdoton hyväksyä, myös tullut tiensä päähän. Ay-liikkeen on kehitettävä yhteyksiään ja yhteistyötään niiden G20-maiden hallitusten kanssa, jotka työskentelevät rakentavasti kotimaisten liittojen kanssa ja jakavat yhteisen huolemme oikeudenmukaisesta kaupasta ja kunnon työllisyydestä. 10. VAKL:lla on uusia tilaisuuksia viedä eteenpäin niitä tavoitteita, jotka se on omaksunut saadakseen WTO:n liittämään kaupan sosiaaliset, työvoima-, ympäristö- ja tasaarvovaikutukset järjestön työohjelmaan. Jäsenvaltioiden sitoutuminen noudattamaan työelämän perusnormeja WTO:n ensimmäisessä ministerikokouksessa (Singapore, joulukuu 1966) edellyttää WTO:lta ja ILO:lta välittömiä toimia. VAKL on edelleen sillä kannalla, että tämä sitoumus voidaan lunastaa parhaiten sisällyttämällä työntekijöiden oikeuksia koskeva klausuuli WTO:n sääntöihin. Tällainen klausuuli suuntautuisi protektionismia vastaan ja kehityksen puolesta ja toimisi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeänä välineenä avoimessa maailmankauppajärjestelmässä. VAKL:n on saatava tämä viesti paremmin kuuluville ja ymmärretyksi, myös omien jäsenjärjestöjensä riveissä. 11. Edustajakokous toteaa, että VAKL:n tulee järjestää kampanjoita monenlaisista työntekijöiden kannalta tärkeistä kauppaan liittyvistä kysymyksistä, sekä WTO:n että yhä useamman kahdenvälisen ja alueitten välisen kauppasopimuksista, ja tarttua tilaisuuksiin 3

4 tehdä tiivistä yhteistyötä muiden vastaavia tavoitteita ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa, kuten esim. työnantajien järjestöjen kanssa jos se on kannattavaa. Ay-liikkeen on tehtävä työtä yhdessä niiden kanssa jakamalla näkemyksiä ja ay-liikkeen omalla erityisroolilla työpaikkojen edustajina, ja se voi hyötyä niiden erityisosaamisesta ja taidoista. WTOprosessin avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaaminen samoin kuin virallisten kuulemismekanismien luominen, muun muassa ay-liikkeelle, on yhteinen etu. WTO:n on myös toimittava järjestelmällisessä yhteistyössä ja johdonmukaisesti YK.n muiden vastaavien erityisjärjestöjen, muun muassa ILO:n kanssa. 12. VAKL:n on aivan erityisesti vaadittava WTO:ta tarttumaan keskeisiin kehitysmaita koskeviin kysymyksiin, osana integroitua moniulotteista järjestelmää, sisältäen velkahelpotukset. Kauppa ei toimi kehityksen hyväksi, mutta niin se on saatava toimimaan. Se edellyttää ennen muuta maatalouden vientitukien poistamista, varmistamalla ettei kehitysmaita estetä käyttämästä oikeutettuja kotimaalähtöisiä teollisuuden kehitysstrategioita, ja muuttamalla WTO:n työmenetelmiä julkisiksi ja demokraattisiksi niin, että kehitysmaiden näkemykset saavat niille kuuluvan täyden painoarvon ja ovat yhdenmukaisia WTOn yksi jäsen- yksi ääni -perusajatuksen mukaan. 13. Edustajakokous vahvistaa käsityksen, että elintärkeät julkiset palvelut erityisesti koulutus, terveydenhuolto ja vesihuolto ja muuta elintärkeät julkiset hyödykkeet on suljettava kaupan ja palvelujen vapauttamisesta käytävien neuvottelujen (GATS) ulkopuolelle ja että hallituksilla on säilytettävä oikeus sääntelyyn ja suojeluun yhteisen edun nimissä. Kansainvälisiin investointineuvotteluihin on aina liitettävä vahva sijoittajavastuun sääntelykehys, jonka avulla voidaan torjua liike-elämän vallan mahdollinen väärinkäyttö, maksimoida investoinnista isäntämaan kehitykselle koituva hyöty ja toteuttaa ILO:n monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan kolmikantaisen periaatejulistuksen sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien suuntaviivojen ehdot. Kansainvälisten sijoittajien spekulatiivista pääomien liikuttelua on pyrittävä ehkäisemään muun muassa valuuttakauppojen kansainvälisen verotuksen avulla. 14. Edustajakokous katsoo, että VAKL:n vuorovaikutuksen yksittäisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa tulee tapahtua yhden kattavan strategian puitteissa niin, että tarkoitus on edistää johdonmukaista kansainvälistä poliittista toimintaa kestävän kehityksen puolesta. Maailman kestävän kehityksen huippukokous (Johannesburg, elokuu 2002) korosti kestävän kehityksen sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöpilarin keskinäistä riippuvuussuhdetta. Terveiden ympäristökäytäntöjen on kuuluttava VAKL:n strategiaan. Toimintaa terveyden, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun puolesta on edistettävä työpaikka-, yritys- ja kansallisella tasolla sekä tuomalla työntekijöitä koskevia asioita esiin kestävän kehityksen toimikunnan (CSD), Maailman terveysjärjestön (WHO) ja YK:n ympäristöohjelman puitteissa. Kaikkien valtioiden tulisi tehdä yhteistyötä YK:n ilmastosopimuksen Kioton sopimuksen toteuttamisessa. VAKLin toimintaohjelma Edustajakokous kehottaa VAKL:ia ja sen aluejärjestöjä, yhteistyössä globaalien liittojen ja jäsenjärjestöjen kanssa, a) taistelemaan uudenlaisen globalisaation puolesta, jotta saavuttaisimme kunnon työn, tasaisen tulonjaon, sukupuolisen tasa-arvon, turvalliset työpaikat, vahvat julkiset palvelut, yleismaailmallisen sosiaaliturvan, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen ja nopeutetun kestävän kehityksen poistamaan kuilua teollisuusmaiden ja kehitysmaiden väliltä, sisältäen Vuosituhat-kehitysohjelman tavoitteet askeleena kohti köyhyyden poistoa; 4

5 b) painottamaan polttavaa tarvetta johdonmukaiseen kansainväliseen politiikkaan ja vakavasti otettaviin aloitteisiin tehokkaaseen monenväliseen säätelyyn ja talouden hallintaa varten kuten maailmankomission globalisaation sosiaalisen dimension raportti suosittaa, mikä edellyttää ILO:n roolin vahvistamista; c) tehostamaan painetta ja vuorovaikutusta asianomaisten kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden, erityisesti IMF:n, Maailmanpankin, WTO:n, OECD:n ja YK:n kanssa, sekä arvioimaan jatkuvasti tämän vuorovaikutuksen vaikutuksia; d) tarjoamaan säännöllisesti tietoa sekä analyysi- ja tutkimustyöstä kehittämällä globaalien liittojen tutkimusverkostoa; e) tukemaan jäsenjärjestöjen kykyä toimia globalisaatiokysymyksissä avustamalla niitä suoraan ja toimittamalla koulutusaineistoa; f) muodostamaan sopivia liittoutumia poliittisten puolueiden ja hallituksista riippumattomien kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka jakavat VAKL:in huolet, arvot ja tavoitteet, ja hyödyntämään maailman sosiaalifoorumiin osallistumisen tarjoamat mahdollisuudet; g) sisällyttämään toimintaan alueellisiin ja alueiden sisäisiin yhdentymisprosesseihin liittyviä toimintaohjelmia, kahdenvälisiä kauppasopimuksia ja alueellisia kehityspankkeja; h) priorisoimaan kampanjatoimintaa, jossa kansalliset liitot ovat aktiivisesti mukana ja joka mahdollistaa globalisaatioon liittyvään toimintaan osallistumisen niiden jäsenille. 5

6 3. Lapsityövoiman käytön lopettaminen 1. Edustajakokous velvoittaa VAKL:n jatkamaan taistelua lapsityövoiman käyttöä vastaan. Ammattiliitot ovat taistelleet, usein yhteistyössä muiden ryhmien kansa, liikkeemme syntyajoista lähtien lapsiin kohdistuvan riiston lopettamiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus käydä koulua. Monissa maissa on päästy merkittävästi eteenpäin, mutta kymmenet miljoonat lapset ovat eri puolilla maailmaa edelleen riiston kohteena ja vailla oikeutta koulutukseen. Peruskoulutuskin jää kesken 250 miljoonalta lapselta ja 130 miljoonaa lasta ei pääse kouluun lainkaan. Erityisesti näin käy tyttöjen kohdalla. 2. Edustajakokous ei hyväksy väitteitä, joiden mukaan lapsityövoiman käyttö olisi väistämätöntä, taloudellisesti hyödyllistä, hyväksyttävää ja eduksi asianomaisille lapsille ja heidän perheilleen. Todellisuudessa lapsityö jarruttaa merkittävästi talouden kehitystä ja sillä on valtava sosiaalinen ja taloudellinen hintansa. Kestävän ja oikeudenmukaisen talouden rakentaminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun maassa ryhdytään toimiin lasten saamiseksi pois työstä ja kouluun. ILO arvioi, että lapsityövoiman käytöstä kehitysja siirtymätalousmaissa vuoteen 2020 aiheutuvat taloudelliset kokonaiskustannukset ylittävät 5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kuudesosalla tästä rahasummasta turvattaisiin samaksi ajaksi koulupaikka jokaiselle lapsityöläiselle maailmassa. Yksikään maa ei pääse köyhyydestään lapsityövoimaa käyttämällä, ja VAKL aikoo jatkaa toimintaansa niitä vastaan, joka näin väittävät tai jotka puolustelevat lapsityövoiman riistoa muin tavoin. 3. Kansainvälisen ay-liikkeen on tartuttava lapsityövoiman käytön vastaisessa kampanjassaan ongelmaan sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja otettava asianmukaisesti huomioon sen moninaiset syyt ja seurannaisvaikutukset: virallisessa taloudessa; kaupunkien ja maaseudun epävirallisessa taloudessa; yleisen, maksuttoman peruskoulutuksen tarjonta; yleisen tietoisuuden ja sitoutumisen kehittäminen ja ylläpito; ja hallitusten painostaminen kampanjoiden avulla ratifioimaan ILO:n yleissopimukset 138 (vähimmäistyöikä) ja 182 (lapsityön pahimpien muotojen kieltäminen) ja työnantajia huolehtimaan näiden sopimusten noudattamisesta kaikissa toiminnoissaan, mukaan lukien hankintaketjut. 4. VAKL:n päätehtävänä on jatkaa kansainvälisten instituutioiden painostamista niin, että kauppa- talous- ja finanssipolitiikalla tuetaan lapsityövoiman käytön lopettamista sen sijaan että tingittäisiin koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja pyrittäisiin kiertämään työelämän normeja, mikä vain ajaa entistä useampia lapsia pois koulusta ja työhön. Jatkuvaa kampanjointia yleisen koulutuksen tukemiseksi on pidettävä ensisijaisena tavoitteena myös tulevaisuudessa. 5. VAKL:n ja globaalien liittojen yhteinen kampanjatoiminta ja globaalien liittojen neuvottelemat sopimukset samoin kuin jäsenjärjestöjen kansalliset strategiat ovat edistäneet lapsityövoiman riiston hävittämistä globaaleista hankintaketjuista. Tällaista riistoa esiintyy kuitenkin edelleen, erityisesti alihankkijoiden piirissä monilla eri toimialoilla. VAKL:n ja globaalien liittojen onkin syytä jatkaa yhteistä toimintaansa tällä lohkolla. 6. Lapsityövoiman käyttöön liittyy usein myös työelämän muiden perusnormien loukkauksia. Siellä missä aikuisilla työläisillä ei ole oikeutta järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti palkoistaan ja työehdoistaan, on hyvin todennäköistä, että lapset tekevät työtä. Ja päinvastoin, ammattiyhdistyksen toiminta työpaikalla on tehokkain keino varmistaa, ettei lapsityövoimaa käytetä. Monissa yhteiskunnissa tytöt ovat se ryhmä, jolta ensisijaisesti evätään oikeus käydä koulua, ja tämä on omiaan siirtämään sukupuolten eriarvoisuutta yhä uusille sukupolville. Siellä missä esiintyy pakkotyötä, siihen joutuvat 6

7 usein aikuisten ohella myös lapset. Toiminta lapsityövoiman käyttöä vastaan onkin siksi yhdistettävä tiiviisti toimintaan työelämän muiden perusnormien noudattamisen puolesta. 7. Kansainvälinen ay-liike on tehnyt tiivistä yhteistyötä niiden hallituksista riippumattomien kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka haluavat meidän laillamme lopettaa lapsityön. Erityisesti yhteistyötä on tehty Global March Against Child Labour järjestön kanssa. Tätä toimintaa on jatkettava ja voimistettava VAKL:n yleisen linjan mukaisesti, joka edellyttää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. VAKL arvostaa hallituksista riippumattomien kansalaisjärjestöjen omaksumaa roolia. Niiden analyysi ja suhtautuminen lapsityövoiman käyttöön on samanlainen kuin ay-liikkeenkin, erityisesti koskien ILO:n normeja ja kolmikannan merkitystä. VAKL tulee jatkossakin asettumaan niitä vastaan, jotka pyrkivät heikentämään ay-liikkeen keskeistä osuutta taistelussa lasten saamiseksi kouluun ja pois työstä. 8. Lapsityön lopettamiseen tähtäävissä ohjelmissa ja hankkeissa pitäisi kiinnittää aivan erityistä huomiota sellaisten lasten tilanteeseen, jotka joutuvat kärsimään HIV:stä tai AIDSista tai muista tarttuvista taudeista, aseellisista konflikteista tai muista ilmiöistä, jotka tekevät lopun sosiaalisen ja talouskehityksen potentiaalista tai murentavat tukijärjestelmiä, jotka muutoin mahdollistaisivat lasten osallistumisen laadukkaaseen koulutukseen ja suojelisivat heitä riistolta. Hallituksille ja kansainväliselle yhteisölle lankeaa aivan erityinen vastuu huolehtia riittävän tuen ja suojelun tarjoamisesta tällaisissa oloissa eläville lapsille. 9. ILO:n yleissopimuksen 182 on sen hyväksymisen jälkeen ratifioinut useampi jäsenvaltio kuin minkään muun ILO:n yleissopimuksen. Yleissopimuksesta 138 on nyt myös tullut laajimmin ratifioituja yleissopimuksia. Näiden sopimusten täysimittainen toimeenpano edellyttää kuitenkin vielä runsaasti työtä, ja kansainvälisen ay-liikkeen on tuettava kansallisten jäsenliittojen ponnisteluja tämän tavoitteen puolesta. 10. ILO:n kansainvälisellä ohjelmalla lapsityön poistamiseksi (IPEC) on ratkaiseva merkitys asiaa koskevan tiedon lisääjänä ja yleissopimusten 138 ja 182 toimeenpanon edistäjänä. VAKL kehottaa kaikkia hallituksia antamaan tukensa IPEC-ohjelmalle ja sen tavoitteelle, joka on lapsityövoiman käytön lopettaminen maailmassa. VAKL toteaa huolestuneena, että IPEC-yhteistyön mahdollisuuksia ammattiyhdistysjärjestöjen kanssa ei ole toteutettu niin hyvin kuin mahdollista ja kehottaa ILO:a ryhtymään toimiin tilanteen korjaamiseksi. VAKL:n toimintaohjelma Edustajakokous kehottaa VAKL:ia ja sen aluejärjestöjä, yhteistyössä globaalien liittojen ja jäsenjärjestöjen kanssa, a) tekemään työtä sen puolesta, että tietoisuus lapsityövoiman käytön vastaisesta taistelusta ja sitoutuminen siihen lisääntyy ay- liikkeessä ja laajemminkin suuren yleisön keskuudessa. Keinoina tässä voidaan käyttää ay-koulutusta ja tiedotustoimintaa. b) ryhtymään yhdessä toimiin sen turvaamiseksi, että kaikille lapsille taataan oikeus maksuttomaan ja laadukkaaseen peruskoulutukseen sekä työnantajien harjoittaman lasten riiston lopettamiseksi sekä vientituotannossa että kotimarkkinatuotannossa ja palveluissa; c) edistämään lapsityövoiman käytön vastaisen toiminnan ja muiden työelämän normien kunnioittamiseen tähtäävien toimien liittämistä tiiviisti yhteen; 7

8 d) jatkamaan yhteistyötä ja vuoropuhelua muiden järjestöjen kanssa lapsityövoiman käytön vastaisen taistelun jatkamiseksi ja voimistamiseksi; e) tukemaan ay-liikkeen ja ILO:n työtä ILO:n yleissopimusten 138 ja 182 ratifioinnin ja täysimittaisen toimeenpanon turvaamiseksi; f) asettamaan tärkeysjärjestyksen kärkeen toiminnan lapsityön pahimpien muotojen kitkemiseksi ja kohdentamaan toimintaa toisaalta tyttöihin ja toisaalta poikiin kohdistuviin erityisiin riiston muotoihin; g) painostamaan rahoitustoiminnasta, kaupasta, investoinneista ja muista taloudellisista asioista vastaavia kansainvälisiä instituutioita hyväksymään ja toteuttamaan politiikkaa, joka tukee yleistä mahdollisuutta koulutukseen, investointeja maailman lasten tulevaisuuteen ja lapsityövoiman käytön lopettamista; h) jatkamaan yhteistyötä ILO:n, IPEC:n ja tilanteen mukaan muiden YK-järjestöjen ja toimielinten kuten UNICEF:n kanssa; i) edistämään ay-liikkeen lapsityövoiman käytön lopettamista tukevaa kehitysyhteistyötoimintaa; j) olemaan mukana lapsityövoimaa ja siihen liittyviä asioita koskevassa tutkimustyössä, sukupuoliulottuvuus asianmukaisesti huomioon ottaen. Tässä tutkimuksessa on paneuduttava lapsityön sosiaalisiin, taloudellisiin ja työmarkkina-aspekteihin, lapsityön esiintymiseen hankintaketjuissa, ILO:n yleissopimusten 138 ja 182 ratifiointiin ja soveltamiseen, lapsityövoiman käytön ja työelämän muiden keskeisten normien rikkomisen välisiin yhteyksiin, hallitusten koulutus- ja muihin vastaaviin linjauksiin ja ohjelmiin sekä onnistuneisiin toimintamalleihin työssä lapsityövoimaan kohdistuvan riiston lopettamiseksi; k) yhdistämään ay-liikkeen lapsityön vastainen toiminta toimiin ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseksi nuorille. 8

9 4. Taistelu HIV/AIDS-epidemiaa vastaan 1. Edustajakokous ilmaisee syvän huolensa sen valtavan inhimillisen kärsimyksen johdosta, jota HIV/AIDS-epidemia ja tähänastinen epäonnistuminen sen pysäyttämisessä ja levinneisyyden kääntämisessä laskuun on aiheuttanut. Se velvoittaa VAKL:n vahvaan ja tehokkaaseen toimintaan HIV:n ja AIDSin ehkäisemiseksi ja hävittämiseksi. On ryhdyttävä täydentäviin toimiin ennaltaehkäisyn, vapaaehtoisuuteen perustuvan, luottamuksellisen testauksen ja neuvonnan sekä uhrien, heidän perheidensä ja asuinyhteisöjensä tuen ja hoidon järjestämiseksi samoin kuin toimiin syrjintää vastaan. Ayjärjestöillä on oma roolinsa tämän valtavan globaalisen terveysuhkan torjumisessa kaikilla lohkoilla. 2. HIV:n ja AIDSin aiheuttama kriisi karkaa kiihtyvällä vauhdilla hallinnasta. Edes perustietoa HIV:stä ja AIDSista on tarjolla vain alle 25 prosentille tartuntavaarassa. HIV:n kantajien määrä ylittää tätä nykyä maailmassa 40 miljoonan hengen rajan. Yksinomaan vuonna 2003 HIV/AIDS-epidemia tappoi yli kolme miljoonaa ihmistä ja HIV-tartunnan sai yli viisi miljoona uutta henkilöä. 3. Saharan eteläpuolinen Afrikka on epidemian keskus, ja siellä tartunnan saaneita on 28 miljoonaa. Mantereen eteläosassa tartunnan saaneita on aikuisväestöstä jopa 38 prosenttia. HIV-positiivisten määrä lisääntyy kuitenkin räjähdysmäisesti myös muualla maailmassa, muun muassa Karibian alueella, vasta itsenäistyneissä maissa ja suuressa osassa Aasiaa, ja nousee Afrikan tasolle, ellei toimenpiteisiin ryhdytä välittömästi. 4. HIV/AIDS iskee yhteiskunnan tuottavimpiin väestökerroksiin ja kääntää kokonaisten yhteiskuntien kehityksen saavutuksia vuosikymmeniä taaksepäin. Kuolemantapausten ja niiden aiheuttamien menetysten aiheuttamien mittaamattomien tragedioiden lisäksi epidemia aiheuttaa myös kansantulon ja elinikäodotteen laskua ja tuotantokapasiteetin ja osaamisen menetyksiä. 5. HIV:n ja AIDSin kohtalokkaita seurauksia on usein pikemminkin kärjistetty kuin lievitetty kansainvälisillä ja kansallisilla poliittisilla päätöksillä. Rakenneuudistus- ja yksityistämispolitiikalla on monissa maissa murennettu YK:n Millenium-julistuksen vastaisesti sitä terveydenhuollon infrastruktuuria, joka olisi ollut elintärkeä väline HIV:n ja AIDSin vastaisessa taistelussa merkitykseltään ratkaisevan hoidon ja tiedon tarjoamisessa. Vain alle viidellä prosentilla niistä ihmisistä, jotka voisivat hyötyä antiretroviraalihoidosta, on nykyisellään mahdollisuus saada sitä. Kansainvälinen yhteisö ei ole toisin sanoen pystynyt toimimaan ajoissa ja tehokkaasti sen puolesta, että kaikilla tartunnan saaneilla olisi mahdollisuus saada välttämättömiä lääkkeitä AIDSin hyökkäyksen pysäyttämiseksi ja sen estämiseksi, ettei tauti siirry äideistä lapsiin. Kansainvälisen yhteisön on kaksinkertaistettava ponnistuksensa tehokkaiden lääkkeiden kehittämiseksi HIV:n ja AIDSin leviämisen ehkäisemiseksi. 6. Syvään juurtuneet kulttuurisidonnaiset asenteet ja tabut ovat usein esteenä tehokkaalle HIV:n ja AIDSin vastaiselle taistelulle ja voivat siten jopa edesauttaa taudin leviämistä. Uhrin asemaan tällaisissa tilanteissa joutuvat erityisesti naiset, nuoret ja muut vielä tasaarvostaan taistelevat ryhmät kuten homoseksuaalit. Siksi asiaan on tartuttava päättäväisesti. 7. Syrjinnästä antiretroviaalihoidossa käytettävien lääkkeiden jakelussa on runsaasti esimerkkejä. Jotkut yritykset antavat niitä vain tietyille henkilöstön jäsenille ja jotkut hallitukset asettavat lääkkeiden jakelussa jotkut alueet toisten edelle. Ay-liikkeen on tehtävä työtä oikeudenmukaisuuden takaamiseksi henkiä pelastavien lääkkeiden jakelussa 9

10 ja otettava lopulliseksi tavoitteekseen se, että mahdollisuus saada lääkkeitä taataan yleismaailmallisesti. 8. Edustajakokous on vakuuttunut sitä, että työpaikat ovat erittäin tärkeä näyttämö epidemian vastaisessa taistelussa ja että työelämän kaikkien toimijoiden on siten kannettava oma osansa vastuusta. 9. Edustajakokous tervehtiikin siksi ilolla globaalien liittojen 1. Joulukuuta 2003 maailman AIDS-päivänä käynnistämää HIV/AIDS-kampanjaa ja sen valmistelutyötä. VAKL ja globaalit liitot ovat syventäneet tietoisuuttaan siitä tehtävästä, joka niiden on täytettävä nyt ja tulevaisuudessa laatimalla maailmanlaajuisen suunnitelman ay-liikkeen epidemian vastaista toimintaa varten. VAKL:n toimintaohjelma Edustajakokous kehottaa VAKL:ia ja sen aluejärjestöjä, yhteistyössä globaalien liittojen ja jäsenjärjestöjen kanssa, a) nostamaan HIV:n ja AIDSin korkeammalle ay-liikkeen asialistalla maailmanlaajuisesti ja tekemään sitten todellisuutta ammattiyhdistysjärjestöjen mahdollisuuksista taistelussa HIV:tä ja AIDSia vastaan; b) ryhtymään maailmanlaajuisesti toimintaan sen puolesta, että ay-liikkeen johtajat, ammattijärjestöt, jäsenet ja liittolaisjärjestöt osallistuvat tehokkaasti taisteluun maailmanlaajuista HIV- ja AIDS-epidemiaa vastaan; c) tukemaan ay-liikkeen toimintaa HIV:tä ja AIDSia vastaan muun muassa sopimusneuvotteluissa, tuottamalla ja jakamalla asianmukaista koulutusaineistoa, sekä noudattamaan ILO:n HIV:tä Ja AIDSia koskevaa toimintaohjetta (Code of Practice on HIV/AIDS); d) kehottamaan ammattijärjestöjä aktiivisuuteen kansallisissa HIV:n ja AIDSin vastaisissa ohjelmissa ja olemaan mukana toiminnassa, jolla pyritään hankkimaan taistelulle lisää resursseja, erityisesti erilaisten työelämän projektien avulla; e) saamaan työnantajat mukaan yhteiseen toimintaan HIV:tä ja AIDSia vastaan erityisesti VAKL:n ja työnantajajärjestön (International Organisation of Employers) yhteisesti hyväksymän Fighting HIV/AIDS Together A Programme for Future Engagement - ohjelman päättäväisellä seurannalla; f) syventämään yhteistyökumppanuutta UNAIDSin, globaalin AIDSin, tuberkuloosin ja malarian vastaisen rahaston, ILO:n ja muiden asiassa mukana olevien kansainvälisten organisaatioiden kanssa, muun muassa helpottamalla ay-järjestöjen mahdollisuutta saada rahoitusta globaalista rahastosta maakohtaisten koordinointimekanismien avulla; g) kampanjoimaan edullisten ja henkiä pelastavien lääkkeiden yleismaailmallisen saatavuuden puolesta, ja vaikuttamaan hallituksiin sen varmistamiseksi, että WTO:n kauppaan vaikuttavia intellektuaalioikeuksia koskevaa TRIPS-sopimusta toteutetaan tavalla, joka pikemminkin helpottaa kuin jarruttaa lääkkeiden saatavuutta; 10

11 h) rohkaista liittoja huomioimaan HIV/AIDSin sukupuolitekijät, ottamaan huomioon erityisesti naisten, nuorten ja homoseksuaalien tarpeet ja ne erityistekijät, joiden takia HIV/AIDS ovat erityisen suuri uhka juuri heille; i) tarjoamaan kaiken tarpeellisen tuen asianomaisille ammattisihteeristöille HIV:n ja AIDSin vastaisessa taistelussa sektorikohtaisissa kysymyksissä, muun muassa ICEM:lle sen lääketeollisuuteen suuntautuvissa aloitteissa; j) raportoimaan hallitukselle säännöllisesti toiminnan etenemisestä. 11

12 5. Kansainvälisen ay-liikkeen toiminta rauhan ja Yhdistyneiden Kansakuntien roolin puolesta 1. Edustajakokous vahvistaa, että VAKL:n tavoitteena on edelleen rauhallinen ja turvallinen maailma, jossa kaikki maat elävät rinnakkain toisiaan kunnioittaen ja suvaiten, ilman aseellisen konfliktin tai joko valtiollisen tai muulta taholta tulevan terrorismin tai muunlaisen väkivallan uhkaa. Rauha on ay-liikkeen tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Edustajakokous torjuu yksipuolisen toiminnan maailman asioissa ja lupaa VAKL:n kaiken kattavan tuen Yhdistyneiden Kansakuntien keskeiselle roolille rauhan säilyttämisessä ja kiistojen rauhanomaisessa ratkaisemisessa. 2. Konfliktit johtuvat usein yhteiskunnan perusongelmista kuten köyhyydestä, korruptiosta, huonosta hallinnosta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisessa epätasa-arvosta ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Ay-liike antaa panoksensa taisteluun konfliktien syiden poistamiseksi ja rauhan säilyttämiseksi omalla kamppailullaan solidaarisuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Ammattijärjestöt tekevät joka puolella maailmaa oman osansa aseellisten konfliktien estämiseksi, rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi nykyisiin konflikteihin ja talouksien ja yhteiskuntien jälleenrakentamiseksi sotien jäljiltä. 3. Balkanilla ay-järjestöt ovat pyrkineet uupumatta luomaan yhteisymmärrystä ja kunnioitusta etnisten ja uskonnollisten ryhmien välille. Samoin Libanonissa ja Irlannissa, ja myös Kyproksella ay-järjestöt ovat saaren kummallakin puolella pyrkineet kolmen vuosikymmenen ajan puolustamaan työntekijöiden oikeuksia yhteisöjä jakavan rajalinjan ylitse. Afrikan suurten järvien alueella ay-järjestöt ovat yltäneet suuriin saavutuksiin taistelussaan kansanmurhien ja etnisten ryhmien välisen kilpajuoksun katkeran perinnön hävittämiseksi. Nämä ja monet muut esimerkit kertovat ay-liikkeen maailmanlaajuisesta sitoutumisesta rauhaan. VAKL kannustaa ja tukee vastakin ammattiliittojen toimintaa näissä asioissa kaikilla tasoilla. 4. Kun edustajakokous nyt kokoontuu, yli 40:ssä maailman maassa on meneillään ihmisille kärsimyksiä aiheuttava aseellinen konflikti. Tämän hetkiset konfliktit ja niiden uhka tuhoavat miljoonien naisten, miesten ja lasten elämää aiheuttaen valtavia sosiaalisia ja taloudellisia tuhoja. Kohtalokkainta on, että kokonaisten valtioiden romahtaminen on tehnyt lopun laillisuusperiaatteen rippeistäkin. Ne, jotka kykenevät heikoimmin puolustamaan itseään ja välttämään sodan jalkoihin joutumista ovat väistämättä sodan ensisijaisia uhreja. Naisiin kohdistuva ruumiillinen väkivalta on aseellisissa konflikteissa laajimmalle levinneitä ja kammottavimpia ihmisoikeus-loukkauksien muotoja. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa laajamittaista seksuaalista väkivaltaa on käytetty sodankäynnin välineenä etenkin etnisissä konflikteissa ja niin sanotuissa etnisissä puhdistuksissa. Lasten pakottaminen taistelijoiksi on lisääntymään päin huolimatta siitä, että tähän kammottavimpaan orjuuden muotoon kiinnitetään enenevästi kansainvälistä huomiota. Sodat ja sodan uhka ovat myös syynä siihen, että miljoonat ihmiset ovat joutuneet siirtymään pois kodeistaan sekä maiden sisällä että yli rajojen, mikä vaikuttaa voimakkaasti näihin ihmisiin, yhteiskuntiin ja talouksiin. 5. Ay-aktiiveja on usein runsaasti siinä ihmisjoukossa, johon väkivaltaan turvautuvat kohdistavat tekonsa tarkoituksenaan pelotella niitä, jotka toimivat suvaitsevaisuuden, keskinäisen kunnioituksen, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Kolumbiassa ayliikkeen vastainen terrori, jota harjoittavat ensisijaisesti valtiota lähellä olevat ja osin sitä vastustavat voimat, jatkuu rankaisematta. Pelottelu, väkivalta ja murhat ovat tuttuja monien muidenkin maiden ay-aktiiveille. Edustajakokous tervehtii kunnioittaen kaikkia niitä, jotka päivä päivältä vaarantavat oman henkensä ja usein uhraavatkin sen ihmis- ja ay-oikeuksia 12

13 puolustaessaan, ja lupaa heidän taistelulleen täyden kansainvälisen solidaarisuuden ja tuen. 6. Uuden vuosituhannen alku on asettanut vakavia haasteita Yhdistyneiden Kansakuntien roolille monenkeskisen kehyksen tarjoajana rauhan ja turvallisuuden puolesta kaikkialla maailmassa, erityisesti suhteessa Irakin sotaan. Suuret sotilasvallat ovat nykyisin entistä valmiimpia turvautumaan sotilaalliseen toimintaan jo ennen kuin muut vaihtoehdot on käytetty loppuun sen sijaan, että turvautuisivat aseisiin vasta viimeisenä keinona ja laillisten kansainvälisten valtuuksien pohjalta. 7. Irakin sotaan vuonna 2003 johtaneet tapahtumat nostivat dramaattisesti esiin ne haasteet, joita kansainvälisellä yhteisöllä on monenkeskisten rauhan- ja turvallisuusprosessien ylläpidossa ja kehittämisessä erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien avulla. Edustajakokous valittaa päätöstä tämän sodan aloittamisesta ilman YK:n nimenomaista valtuutusta ja pitää sitä tarpeettomana ja mahdottomana hyväksyä. Sotaan ryntäämällä haaskattiin mahdollisuudet kriisin rauhanomaiseen ratkaisemiseen laajan kansainvälisen tuen avulla. Vaikka Saddam Husseinin raakalaismaisen hallinnon päättyminen vapautti Irakin kansan tyranniasta ja diktatuurista, näiden ilman maailmanlaajuista oikeutetusta ja erityisesti ilman YK:n valtuutusta toimeenpantujen sotilaallisten toimien seurauksena on varsinaisen sodankäyntikuukausien jälkeen ollut mittava ihmishenkien menetys ja kärsimys. 8. Irakin jälleenrakennusprosessin ja myös demokraattisen hallintojärjestelmän rakentamisen tiellä olevat esteet korostavat voimakkaasti Yhdistyneiden Kansakuntien ensisijaisen roolin elintärkeää merkitystä kaikissa tällaisissa tilanteissa. Kansainvälinen yhteisö ei ole pitänyt myöskään Afganistanissa Taleban-hallinnon kaatamisen jälkeen antamiaan lupauksia. Edistyminen demokratian ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten oikeuksien osalta on ollut hyvin niukkaa. Jälleenrakennukseen on osoitettu riittämättömästi varoja ja maan taloudellinen, oikeudellinen ja sosiaalinen infrastruktuuri on edelleen sekaisin ja laajoja alueita on edelleen erilaisten sotapäälliköiden hallussa. 9. Yhdistymisvapauden kunnioittaminen työlainsäädännön osana ILO:n normien mukaisesti on keskeinen sodanjälkeisen jälleenrakennustoiminnan edellytys Irakissa ja Afganistanissa kuten muuallakin, sillä se takaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian kehittymisen. VAKL on sitoutunut työhön tämän asian puolesta jokaisessa sodasta kärsineessä maassa. 10. Irakin sodalla on ollut merkittäviä seurausvaikutuksia rauhannäkymiin koko Lähi-idän alueella. Erityisesti kahden itsenäisen, riippumattoman ja elinkykyisen valtion olemassaoloon perustuva pyrkimys rauhaan Israelin ja Palestiinan välillä edellyttää jatkossakin kansainvälisen yhteisön tukea ja huomiota. Edustajakokous palauttaa mieliin VAKL:n 17. maailmanedustajakokouksen päätöslauselman Kansainvälinen toiminta rauhan puolesta ja toistaa, että VAKL tukee edelleen YK:n päätöslauselmia 338 ja 242, jotka koskevat Golanin kukkuloita ja palestiinalaisten itsemääräämis-oikeutta, sekä Tiekartta -rauhanohjelmaa, ja pitää niitä keskeisinä rakennuskivinä Israelin ja sen naapureiden välisten rauhanomaisten ja rakentavien suhteiden luomisessa. Jokaisella valtiolla on toki oikeus puolustaa itseään terrorismia vastaan, mutta Israelin suurelta osin palestiinalaisten alueelle pystyttämä muuri on kansainvälisen oikeuden ja palestiinalaisten oikeuksien vastainen ja vain vaikeuttaa rauhan ja keskinäisen rinnakkaiselon saavuttamista. Me katsomme, että muuri on purettava, ja vaadimme YK:n turvallisuusneuvoston kaikkien asiaa koskevien päätöslauselmien toimeenpanoa. Liikkumista koskevat rajoitukset ovat estäneet satoja palestiinalaisia tekemästä työtä ja nöyryyttäneet heitä ja luoneet siksi hyvää maaperää ääri-ilmiöille ja heikentäneet 13

14 demokraattisiin ratkaisuihin pyrkivien toiminta-mahdollisuuksia. Niin ikään ne ovat luoneet edellytykset palestiinalaistyöläisten tilalle Israeliin tulleen maahanmuuttajatyövoiman valtaisalle riistolle. Edustajakokous kehottaa Israelin ja Palestiinan viranomaisia tuomitsemaan väkivallan ja panemaan Tiekartta"-ohjelman kokonaisuudessaan täytäntöön, sekä kaikkia valtioita tukemaan tätä prosessia mahdollisimman lujasti. Edustajakokous kehottaa Israelin valtiota lisäksi lopettamaan välittömästi Länsirannan ja Gazan miehityksen ja vetämään siirto-kuntansa pois näiltä alueilta ja tunnustamaan, että siirtokuntien jatkuva olemassaolo on merkittävin konfliktin ratkaisemisen tiellä oleva este. Yleisemmällä tasolla useissa alueen maissa vallitseva demokratia- ja ihmisoikeusvaje on vakauden, turvallisuuden ja rauhan este ja luo ympäristöä, joka vahvistaa äärimmäisiä ja fundamentalistisia käsityksiä. VAKL auttaa ja tukee jatkossakin alueen ammattijärjestöjä niiden pyrkimyksissä antaa osaltaan panoksensa oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi alueella vallitsevan jännityksen ja konfliktien ratkaisemiseksi, demokratian luomiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. 11. Ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden leviäminen ja potentiaalien leviäminen on asia, joka huolettaa suuresti koko kansainvälistä yhteisöä. Kokous muistuttaa ydinaseiden käytön hirvittävistä seurauksista kokoontuessaan Japanissa, missä Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut atomipommit ja niiden synnyttämä säteily tuhosi yli ihmisen hengen. Ydinaseet aiheuttavat edelleen voimakasta jännitystä alueella, erityisesti Korean niemimaalla. VAKL kehottaa kaikkia maita tekemään parhaansa tämän jännityksen rauhanomaisen purkamisen puolesta. Ydinasetekniikan luvaton vienti samoin kuin ydinaseiden rakentaminen ja ydinasekapasiteetin kehittäminen edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä pikaisia ja kattavia toimia ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n roolin korostamista. Edustajakokous ilmaisee huolensa aseriisuntaneuvottelujen hitaasta etenemisestä ja lausuu uudelleen julki VAKL:n vaatimuksen joukkotuhoaseiden hävittämisestä maailmasta. Kaikkien maiden on tehtävä työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi mahdollisimman pian muun muassa ratifioimalla ja toteuttamalla täydellinen ydinkoekieltosopimus, ydinsulkusopimus, kemiallisten aseiden kieltosopimus ja muut asiaa koskevat kansainväliset sopimukset. 12. Edustajakokous toteaa huolestuneena, että monet maat ovat tehneet päätöksiä jo ennestäänkin korkeiden sotilasmenojen lisäämisestä tai säilyttämisestä entisellä tasollaan. Maailmassa käytetään sotilasmenoihin vuositasolla noin 870 miljardia Yhdysvaltain dollaria, kymmenen kertaa enemmän kuin se rahasumma, joka tarvittaisiin YK:n millenniumin kehitystavoitteiden saavuttamiseen. VAKL tukee pyrkimyksiä rajoittaa kohtuuttoman suuria sotilasmenoja yhtä lailla teollisuus-, kehitys- kuin siirtymätalousmaissakin, koska niiden takia ei saada varoja tärkeisiin kehitystarpeisiin ja välttämättömien palvelujen tuotantoon, ja vaatii uusia aloitteita aseiden tuotannon ja kaupan sääntelyyn ja valvontaan maailmassa. Sen ohella on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin asetuotannon kapasiteetin siirtämiseksi rauhanomaiseen tuotantoon niin, että siirtymävaiheessa toteutetaan tehokkaita toimia työllisyyden parantamiseksi, sekä huolehditaan kattavasti ja tehokkaasti kansainvälisen asekaupan monenkeskisestä sääntelystä unohtamatta toimia luvattoman ja laittoman asekaupan lopettamiseksi. 13. Syyskuun 11. päivän hirvittävät terrorihyökkäykset vuonna 2001 sekä Balilla, Turkissa, Marokossa, Madridissa ja monessa muussa paikassa tapahtuneet hirmutyöt ovat saaneet maailman ymmärtämään, että terrorismi on kansainvälistynyt ja että sen toiminta perustuu mutkikkaisiin verkostoihin, joissa ollaan valmiita tappamaan ja vammauttamaan ihmisiä erotuksetta. Syyskuun 11. päivän iskun, kuten terroristien muidenkin hirmutekojen, uhreiksi on joutunut ennen myötä työtätekeviä ihmisiä omilla työpaikoillaan. VAKL tuomitsee kaikenlaisen terrorin ja lupaa tukensa kaikille pyrkimyksille tehdä loppu terrorismista ja asettaa vastuulliset syytteeseen. Terrorismin vastaisen toiminnan pohjana 14

15 on oltava ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja VAKL aikookin seurata valppaasti ja vastustaa ihmisoikeuksien rajoittamista terrorismin vastaisten toimien verukkeella. VAKL toteaa edelleen, että terrorismin vastaisissa ponnistuksissa on puututtava tehokkaasti myös niihin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tekijöihin kuten lukutaidottomuuteen, köyhyyteen ja työttömyyteen, jotka luovat terroristijärjestöille maaperää kannatuksen ja uusien jäsenten hankintaan. VAKL toteaa myös huume-, jalometalli- ja muiden tavaroiden laittoman kaupan sekä laittoman asekaupan yhteydet terroristien ja muiden aseellisten ryhmien toimintaan. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteyksien murtaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä tehokkaan globaalisen valvonnan, säännöstön ja sen toimeenpanon aikaansaamiseksi. 14. Uskonnolliset ja nationalistiset ääriliikkeet, joiden kasvupohjana on usein köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus, ovat keskeisiä tekijöitä monissa maiden sisäisissä ja rajat ylittävissä konflikteissa, joita esiintyy eri puolilla maailmaa. Fundamentalismin kasvu korostaa kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen, hyvän hallintotavan, demokratian ja ihmisoikeuksien, toisten kulttuurien ymmärtämisen sekä suvaitsevuuskasvatuksen ja keskinäisen kunnioituksen edistämisen tarvetta. 15. Edustajakokous tervehtii ilolla Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) ja kansainvälisten sotarikostuomioistuinten perustamista. Kansanmurhiin ja muihin ihmisyyden vastaisiin rikoksiin syyllistyvät tietävät nyt, että voivat joutua teoistaan kansainvälisen oikeuden eteen. VAKL kehottaa kaikkia maita hyväksymään ICC:n tuomiovallan ja toimimaan yhteistyössä sen kanssa. Edustajakokouksen toimintasuunnitelma 16. Edustajakokous kehottaa VAKL:ia ja sen aluejärjestöjä, yhteistyössä globaalien liittojen ja jäsenjärjestöjen kanssa, a) edistämään kansallisten hallitusten lujaa sitoutumista Yhdistyneiden Kansakuntien roolin korostamiseen monenkeskisten puitteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi rauhan ja turvallisuuden puolesta muun muassa vahvistamalla ja kehittämällä YK:ta; b) tukemaan aktiivisesti monenkeskistä toimintaa rauhan lujittamisen ja säilyttämisen ja konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen puolesta sekä sota- ja muihin rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneiden saamiseksi oikeuden eteen; c) tukemaan ja puolustamaan väkivallan uhan alla eläviä ay-aktiiveja ja tarjoamaan käytännön ja poliittista tukea jäsenjärjestöille, jotka toimivat rauhan ja sovinnon puolesta konfliktitilanteissa; d) toimimaan sotilasmenojen vähentämisen puolesta teollisuus-, kehitys- ja siirtymätalousmaissa ja ryhtymään käytännön toimiin asetuotantokapasiteetin siirtämiseksi rauhanomaiseen tuotantoon sekä kehitysapubudjettien kehittämiseksi, asetuotannon ja kaupan tehokkaan kansainvälisen sääntelyn toteuttamiseksi ja erityisesti kaikkien joukkotuhoaseiden hävittämiseksi; e) edistämään ammattijärjestöjen toimintaa kansakuntien ja kulttuurien välisen suvaitsevaisuuden ja ymmärtämyksen parantamiseksi, muun muassa harjoittamalla ay-järjestöjen keskinäistä yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä yhteistyötä muiden, ay-liikkeen huolenaiheet ja arvot 15

16 jakavien järjestöjen, muun muassa Sosialistisen Internationaalin kanssa, jolla on historiallisia yhteyksiä ay-liikkeeseen; f) edistämään ay-liikkeen aloitteita, joilla pyritään ammattiyhdistysten tehokkaaseen mukanaoloon kansallisissa ja alueellisissa prosesseissa, joiden tarkoituksena on konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen ja sosiaalinen jälleenrakennus, sekä siihen, että hallitukset ja kansainväliset elimet saadaan tunnustamaan ay-liike tärkeäksi kumppaniksi näiden prosessien kaikissa vaiheissa; g) tekemään työtä sen puolesta, ettei väkivaltaa käytetä keinona konfliktien ratkaisemiseksi hyödyntäen ammattiyhdistysten asiantuntemusta, joka on syntynyt laajasta rauhanomaisen toiminnan kokemuksesta, osallistumisesta työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun sekä syrjimättömyyden, solidaarisuuden ja toisten ja demokratian kunnioittamisen edistämisestä sekä varsinaisen toiminnan avulla että ammattiyhdistysten omaa käytäntöä esimerkkinä käyttäen; h) esittämään ja tukemaan toimia, joilla pyritään auttamaan naisia, nuoria ja sairaita, jotka kärsivät raskaimmin konfliktien seurauksista; ja i) kehittämään nuorten ja naisten roolia ja osallistumista konfliktien rakentamisessa ja jälleenrakennustyössä. 16

17 6. Vahva ILO sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta globaalissa taloudessa 1. Edustajakokous ilmoittaa tukevansa edelleen voimakkaasti Kansainvälistä Työjärjestöä sen toteuttaessa muuttumatonta historiallista mandaattiaan, joka velvoittaa sen edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työtätekevien ihmisten oikeuksia ja etuja kaikkialla maailmassa. Se velvoittaa VAKL:n vahvistamaan työntekijäryhmän välityksellä ILO:a, lisäämään sen toiminnan tehokkuutta ja huolehtimaan siitä, että kolmikantaisuus pysyy sen toiminnan ja rakenteiden keskeisenä piirteenä. 2. Edustajakokous toteaa, että globalisaatio korostaa entisestään ILO:n roolin ja mandaatin merkitystä ja lisää sen tavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä. 3. ILO:n ihmisarvon mukaisen työn agenda (Decent Work Agenda) on vahvistanut järjestön asemaa ja näkyvyyttä. Tätä kehitystä on vahvistettava edelleen ILO:n konkreettisen panoksen maksimoimiseksi työssä sen puolesta, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus työhön, jota tehdään kaikkia perusoikeuksia täysin kunnioittaen ja jossa sosiaalinen suojelu on hyväksyttävällä tasolla. 4. Kansainvälisten työelämän normien asettaminen ja valvonta sekä niiden soveltamisen edistäminen on edelleen ILO:n tärkein perustehtävä ja se muodostaa yhdessä täystyöllisyyttä edistävän politiikan kanssa ihmisarvon mukaisen työn agendan. VAKL vastustaa myös jatkossa kaikkia yrityksiä heikentää työelämän normeja tai murentaa niihin liittyvää lainsäädäntöä. Se toivottaa tervetulleeksi hankkeet, joiden avulla pyritään vahvistamaan kansainvälisten työelämän normeja ja niiden soveltamista, ja osallistuu kuten aiemminkin rakentavasti niiden toimeenpanoon vastustaen samalla niitä, joiden todellinen tarkoitus on heikentää ILO:n valvontaa harjoittavia elimiä ja työtätekevien ihmisten suojelua. 5. Kolmikantaisuus tuo ILO:lle tärkeää suhteellista etua ja on hyvä perusta sen toiminnalle yhdistymisvapauden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäjänä. ILO pystyy viemään Decent Work Agenda ohjelmaansa merkittävällä tavalla eteenpäin, kun se kunnioittaa ja vahvistaa kolmikantaisuutta omassa toiminnassaan, lujittaa demokraattisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen toimintakykyä ja edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kaikilla tasoilla. VAKL pitää huolen siitä, että ne mahdollisuudet, joita ILO:lla on edistää työtätekevien etuja tekemällä yhteistyötä sellaisten hallituksista riippumattomien kansalaisjärjestöjen kanssa, joilla on riittävästi kokemusta ja asiantuntemusta ja jotka jakavat sen kanssa yhteiset arvot ja tavoitteet, voidaan ottaa käyttöön tavalla, joka ei vaaranna ILO:n kolmikantaluonnetta. 6. ILO:sta on tullut eri elinten välisen yhteistyön vahva puolustaja kansainvälisessä järjestelmässä, ja edustajakokous kehottaa sitä tehostamaan ponnistuksiaan sen puolesta, että kansainväliset poliittiset linjaukset ovat johdonmukaisia, sillä se on edellytys oikeudenmukaiselle ja osallisuutta korostavalle globalisaatiolle sekä niiden tavoitteiden saavuttamiselle, jotka asetettiin YK:n Millenium-huippukokouksessa vuonna Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission raportti tarjoaa kansainväliselle yhteisölle uudenlaisen näkökulman ja mahdollisuuden käsitellä globalisaatiota ILO:n sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työntekijöiden perusoikeuksia painottavasta näkökulmasta ja siten huolehtia siitä, että globalisaatio tuo konkreettista hyötyä kaikille maille ja ihmisille. On ratkaisevan tärkeää, että tähän mahdollisuuteen tartutaan ja että ILO pystyy raportin seurannan yhteydessä vakuuttamaan kaikkia asianosaiset kansainväliset järjestöt, esimerkiksi WTO:n, IMF:n ja Maailmanpankin siitä, että yhteinen toiminta komission suositusten toteuttamiseksi on välttämätöntä. 17

18 8. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen kunnioittamisen työelämässä, joka on kirjattu ILO:n työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevaan julistukseen vuonna 1988, on oltava mukana missä tahansa uutta maailmanjärjestystä (global governance) koskevassa mallissa, jotta se olisi hyväksyttävä, ja se on asetettava tärkeysjärjestykseen kärkeen myös järjestöjen keskinäistä politiikkaa ja yhteistyötä koordinoitaessa. Erityisesti Maailmanpankin piirissä tapahtuneesta hienoisesta kehityksestä huolimatta ILO:n ja WTO:n välisen merkittävän yhteistyön puuttuminen toistaiseksi on edelleen suurin heikkous ja este. Tämä este on poistettava. 9. VAKL kiinnittää jatkossakin aivan erityistä huomiota ILO:n sektorikohtaiseen toimintaohjelmaan ja toivottaa tervetulleeksi hankkeet, joilla pyritään ottamaan täysi hyöty tästä toiminnasta, joka voi toimia välineenä työmarkkinaosapuolten globaalisen vuoropuhelun edistämisessä sektoritasolla. 10. VAKL kehottaa ILO:n jäsenmaiden hallituksia lisäämään rahoitustaan järjestölle, jotta se pystyy toteuttamaan strategiset tavoitteensa, muun muassa Maailmankomission raportin seurantatyön. Se antaa arvoa ILO:n ponnistuksille hankkia budjetin ulkopuolista rahoitusta teknisen yhteistyön toteuttamiseen. Se korostaa, että on tärkeää käyttää tällaiset varat asianmukaisesti ILO:n mandaattiin kuuluvien asioiden hoitamiseen ja hallintoelimen ja konferenssin päätösten mukaisesti. Yleensä ottaen ILO:n teknisen yhteistyön ohjelmiin on sisällytettävä riittävä rahoitus erityisesti ammattijärjestöjen toimintaan ja ammattijärjestöjen osallistumiseen muuhun toimintaan. VAKL:n toimintaohjelma 12. Edustajakokous kehottaa VAKL:ia ja sen aluejärjestöjä, yhteistyössä globaalien liittojen ja jäsenjärjestöjen kanssa, a) toimimaan tiiviissä yhteistyössä ILO:n työntekijäryhmän kanssa tarkoituksena hyödyntää kaikki mahdollisuudet edistää ja tukea ILO:n työtä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työntekijöiden oikeuksien ja etujen keskeisenä puolestapuhujana maailmantaloudessa; b) tunnistamaan asiat, jotka pitää säädellä ILOn työelämän normien kautta, vahvistaa ILO:n roolia normien laatijana ja edistää kansainvälisten työelämän normien toteuttamista; c) korostamaan konkreettisten kansallisten ohjelmien toimeenpanoa ihmisarvon mukaisen työn puolesta, vaatimalla kaikkia hallituksia tehokkaasti toteuttamaan näitä yleisiä ohjelmia sekä helpottamaan ja tukemaan ay-liikkeen mukanaoloa näissä ohjelmissa; d) asettamaan ILO:n globaalin työllisyysohjelman toteuttamisen tärkeysjärjestyksen kärkeen; e) antamaan tukensa ja oman panoksensa jatkuvaan kampanjaan työntekijöiden perusoikeuksia koskevien yleissopimusten yleismaailmalliselle ratifioinnille, samoin kuin tärkeimpien sopimusten ratifioinnille ( työllisyyspolitiikka, työpaikkatarkaskset, kolmikantainen neuvottelu) ja sekä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevan julistuksen seurantamekanismeja; f) kampanjoimaan ILOn sopimusten yleismaailmallisesta ratifioinnista työturvallisuuden, sosiaaliturvan, äitiyssuojelun ja työntekijöiden edustajien suojelusta ja oikeuksista 18

19 yritysmuutoksissa, sillä nämä ovat ihmisarvon mukaisen työn korvaamattomia peruspilareita; g) tarttumaan kaikkiin globaalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission raportin tarjoamiin mahdollisuuksin toteuttaa ILO:n koko potentiaalia toimia johtavassa roolissa kansainvälispoliittisen yhtenäisyyden ja järjestöjen välisen tehokkaan yhteistyön edistämiseksi oikeudenmukaisen ja demokraattisesti hallitun globalisaatioprosessin hyväksi; h) priorisoimaan tässä yhteydessä erityisesti ILO:n ja WTO:n kaupan ja työelämän normeja ja muita sosiaalisia ja työllisyystavoitetta koskevan yhteistyöohjelman luomisen; i) selvittämään ja hyödyntämään kaikki ne mahdollisuudet, joita ILO:lla on toimia välineenä työmarkkinaosapuolten globaalin vuoropuhelun edistäjänä ja syventäjänä myös sektoritasolla yhteistyössä kansainvälisten ammattisihteeristöjen kanssa ja pitäen jatkuvasti yhteyttä työnantajien kansainväliseen järjestöön; j) hyödyntämään kaikin mahdollisin tavoin ILO:n Torinossa sijaitsevaa kansainvälistä koulutuskeskusta; k) tukemaan ILON kolmikantakomiteoiden perustamista kansallisella tasolla; l) vahvistamaan ILO:n ja sen toiminnan kolmikantaluonteesta sekä liittojen roolia työtätekevien naisten ja miesten edustajina, sekä mukaan lukien ACTRAV:n keskeinen rooli työntekijöiden näkemysten edustajana välittäjänä ILOssa. 19

20 7. Elinkeinoelämän sosiaalinen vastuu globaalissa taloudessa 1. Edustajakokous toteaa, että elinkeinoelämä on keskeinen liikkeellepaneva voima globalisaatiossa, koska se sopeuttaa tuotantoa maailmanlaajuisesti, investoi ulkomaille ja painostaa poliittisia päättäjiä vapauttamaan markkinoita, purkamaan sääntelyä ja yksityistämään. Elinkeinoelämän toiminnan kaikkia vaikutuksia, esimerkiksi ihmisarvoisten työpaikkojen luomista ja tekniikan ja tiedon levittämistä, ei pystytä realisoimaan ilman sääntelyä eikä ilman hallitusten kykyä ja valmiutta suojella kansalaistensa taloudellista hyvinvointia ja oikeuksia. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työmarkkinasuhteet ja sopimusneuvottelut ovat se tärkein institutionaalinen kehys, jonka turvin yhteiskunta pystyy varmistamaan, että yritystoiminnan sosiaaliset seuraamukset ovat myönteisiä. Hallitusten välinen yhteistyö ja yritystoiminnan kansainvälinen sääntely on globalisaation takia entistä välttämättömämpi ja ajankohtaisempi asia. 2. Kansainvälinen yritystoiminta ja sen muuttuva organisaatio asettavat aivan erityisiä haasteita järjestäytymis- ja sopimusoikeuksien tehokkaalle käytölle. Työntekijöiden järjestäytymishalujen vieminen ay-liikettä vastaan suunnatuilla käytännöillä kuten uhkaamalla siirtää tuotanto muualle ja epäämällä pääsy todellisten päätöksentekijöiden luo, haastavat vakiintuneen sopimustoiminnan ja instituutiot ja heikentävät niitä. Aliurakoinnin lisääntyminen ja siitä johtuvat pitkät ja mutkikkaat toimitusketjut sekä vapaatuotantovyöhykkeiden (Export Processing Zones) laajentaminen lisäävät yritysten valtaa sanella ehtoja, joilla työtä tehdään, ja tarjoavat niille mahdollisuuden väistää velvollisuuksiaan niin työn varsinaisia tekijöitä kuin niitä yhteisöjä, yhteiskuntia ja ympäristöjä kohtaan, joissa nämä elävät ja asuvat. 3. Edustajakokous korostaa, että se lainsäädäntö ja ne instituutiot, jotka on luotu säätelemään yritystoimintaa kansallisella tasolla, ovat yksinään entistä riittämättömämpiä, ja että nyt tarvitaan kiireesti kansainvälistä yhteistyötä ja sitovia määräyksiä. Kansainvälisen yhteisön yritysten sosiaalista vastuuta koskeva konsensus ja siihen liittyvät perustellut odotukset käyvät ilmi OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevista tarkistetuista suuntaviivoista ja ILO:n monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevasta kolmikantaisesta periaatejulistuksesta. Niiden sisältämien määräysten noudattamisen varmistaminen edellyttää kuitenkin pikaisesti nykyistä parempia keinoja. Aivan liian monet hallitukset, jotka ovat hyväksyneet OECD:n suuntaviivat, ovat laiminlyöneet uskottavien tai tehokkaiden seurantamekanismien ja kansallisten vastuutahojen luomisen. Kansainvälisen elinkeinoelämän myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten, muun muassa työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen lisääminen edellyttää sitä, että käyttöön otetaan kaikki ne keinot, joita yksittäisten maiden hallituksilla ja hallituksilla yhteisesti on käytettävissään. Näistä mainittakoon kauppaa ja investointeja koskevat sopimukset, hankintapolitiikka, investointiluotot ja kehitysapu. 4. Edustajakokous valittaa viime aikojen talousrikosaaltoa, jonka ensisijaisia uhreja ovat olleet työtätekevät ihmiset. Nämä rikokset korostavat tarvetta lisätä elinkeinoelämän vastuuta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se edellyttää yrityksiltä hallintotapojen sekä tilintarkastus- ja raportointimenettelyjen parantamista, suurempaa avoimuutta ja tehokasta taistelua korruption kitkemiseksi liiketoiminnasta. Julkisuuteen tulleet skandaalit paljastavat yritysten toimintaan liittyvän ahneuden ja vastuuttomuuden kulttuurin, josta kertoo myös niiden kannustuspalkkioiden taso, joita yritysten huippujohto on myöntänyt itselleen samaan aikaan, kun työntekijöiden palkka- ja työehtoja on heikennetty. Yritysten on kannettava suurempi vastuu toimintansa sosiaalisista, ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista, ja kärsimään joutuvilla valtioilla ja osapuolilla on oltava oikeudelliset keinot saattaa ne vastuuseen. 20