Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu Puh. (09) , fax (09) Ly

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Yrjönkatu 29 A, HELSINKI Puh. (09) , fax (09) Ly

2 Johdanto ja tiivistelmä Tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää mahdollisuuksia Laajasalon kaupalliseksi kehittämiseksi. Kaupallisen selvityksen lisäksi on samaan aikaan käynnissä selvitystyö, jonka tarkoitus on antaa suuntaviivoja ostoskeskuksen kehittämiselle ja perehtyä muun muassa alueen tuleviin liikennejärjestelyihin. Kyseisen selvitystyön tekee arkkitehtisuunnittelun osalta Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa ja liikenneselvityksen osalta LT-Konsultit Oy. Laajasalon kaupallisen selvityksen tarkoitus on selvittää, onko Laajasalon kaupallisella kehittämisellä taloudellista pohjaa ja osoittaa mahdollisten tulevien ratkaisujen suuntaviivoja. Selvityksessä keskitytään Laajasalon kaupalliseen nykytila-analyysiin ja kaupan palveluverkon kehityskuvaan vaikutusalueella. Kyseisten analyysien perusteella annetaan suuntaviivat Laajasalon kaupalliselle kehittämiselle, minkä perusteella määritellään muun muassa Laajasalon keskuksen kaupalliset mitoitusperiaatteet. Selvityksen on tehnyt TP Group Finland Oy Keskustakehitys. Laajasalon vuosina rakennettu keskus ei vastaa ulkoisen ilmeen, mitoituksen ja palvelujen sisällön puolesta kasvavan väestön vaatimuksia. Laajasalo on eräs Helsingin voimakkaimmin kasvavista osa-alueista, jonka väestö ja ostovoima kasvavat voimakkaasti vuoteen 2025 mennessä, jolloin Kruunuvuorenrannan alue on rakentunut ja alueelle on sijoittunut ennusteen mukaan noin uutta asukasta. Väestön kasvu on voimakasta jo 2010 alkaen, jolloin Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa. Tämä luo edellytykset kaupallisten palvelujen määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle jo melko nopeallakin aikataululla. Lisäksi Laajasalon ostoskeskuksen tarjoamat palvelut eivät tällä hetkellä huomioi riittävän hyvin alueen nykyisen väestön korkeaa tulotasoa ja lapsiperheiden suurta määrää. Selvityksen keskeiset johtopäätökset ja kaupallisen kehittämisen suuntaviivat Kaupallinen selvitys osoittaa, että voimakas väestön ja ostovoiman kasvu Laajasalossa aiheuttaa merkittävästi päivittäistavaroiden lisäliiketilatarvetta tarkastelujakson aikana. Tämä luo toimintaedellytykset päivittäistavaroiden sekä erikoistavaroiden ja kaupallisten palveluiden tarjonnan parantamiselle Laajasalon keskuksessa ja lähipalveluille alueen eri osissa. Palveluja kehittämällä ostovoiman ulosvirtausta voidaan vähentää erityisesti päivittäistavaroissa, sillä lähes puolet päivittäistavaroiden ostovoimasta siirtyy nykyisin vaikutusalueen ulkopuolelle. Myös Laajasalon uusi keskus tulee olemaan paikalliskeskus ja vaikutusalueensa kaupallinen pääkeskus. Keskus kilpailee lähinnä Herttoniemen tarjonnan kanssa laajasalolaisten päivittäistavaraostoksista. Laajasalon uuteen keskukseen tulee kilpailukyvyn parantamiseksi mitoittaa tilat kahdelle supermarket kokoluokan pt-myymälälle ja mahdollisesti yhdelle pienemmälle ptmyymälälle, kahvila- ja ravintolatoiminnalle sekä muille kaupallisille palveluille. Uuteen keskukseen esitetään tiloja päivittäistavaramyymälöille noin krs-m 2, erikoiskaupan liiketiloja noin krs-m 2, kaupallisia palveluja noin krs-m 2, ravintolapalveluja noin 500 krs-m 2 sekä julkisia palveluja niiden tarpeen ja toteuttamisen resurssien mukaisesti. Yhteensä keskuksen laajuus olisi krs-m 2 kaupallista liiketilaa, jonka lisäksi tulee varata tiloja julkisille ja muille täydentäville palveluille. Kaupallisesti toimivan keskuksen on oltava helposti saavutettavissa. Tärkeitä sijaintiin liittyviä tekijöitä ovat saavutettavuus (liittymät, katuverkko, sisäänajo pysäköinteihin) ja näkyvyys. Keskuksen tilat tulee massoitella siten, että erikoiskauppa ja kaupalliset palvelut sijoittuvat

3 mahdollisimman lähelle vetäjäyrityksiä, jolloin niiden tarvitsemat päivittäiset asiakasvirrat voidaan turvata. Liiketilat on sijoitettu yhteen tasoon ja mahdolliset julkiset palvelut, kuten kirjasto, keskuksen yhteyteen, esimerkiksi toiseen kerrokseen. Lapsiperheiden suuri osuus vaikutusalueen väestöstä ja väestön korkea tulotaso tulee huomioida sekä ympäristön että sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän vuoksi korkeatasoiseen ja viihtyisään ulkoiseen ja sisäiseen ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota. Keskuksen pysäköintipaikkojen tulee olla määrällisesti riittäviä ja helppokäyttöisiä. Keskus tarvitsee arviolta noin asiakaspysäköintipaikkaa. Myös huolto ja jätehuolto tulee järjestää tehokkaasti. Huollot on sijoitettava päivittäistavaramyymälöiden yhteyteen ja huoltoliikenne on erotettava asiakasliikenteestä. Väestön kasvu Kruunuvuorenrannan alueella luo tarvetta lähipalvelujen kehittämiselle alueella. Laajasalon keskus toimii paikalliskeskuksena myös Kruunuvuorenrannan asukkaille, mutta kaupallisia lähipalveluja Kruunuvuorenrantaan kuitenkin tarvitaan. Uudelle alueelle tulee varata edellytykset 1-2 päivittäistavaramyymälälle, kioskeille, ravintolapalveluille ja muille kaupallisille palveluille, kuten parturi-kampaamoille. Alueelle voi sijoittua muun muassa rantaravintoloita. Sijainti rannassa, ilmansuunta sekä vuoroveneyhteydet mahdollistavat hyvin tämän tyyppisen toiminnan. Kruunuvuorenrannan lisäksi Jollaksen ja Gunillantien lähipalveluilla on hyvät toimintaedellytykset. Helsingissä marraskuun 1. päivänä 2004 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Mikko Mare konsultti, johtaja

4 Sisällysluettelo Johdanto 1 Laajasalon kaupallinen nykytila-analyysi Laajasalon kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Demografisia tietoja alueen väestöstä Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Laajasalon kaupallinen palveluverkko Palveluverkon rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kaupan palveluverkon kehityskuva Laajasalossa Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Päivittäistavarakaupan muutostrendit Erikoiskaupan muutostrendit Vireillä olevat kaupan alan hankkeet Laajasalossa Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Laajasalossa Laajasalon keskuksen kaupallisen ja toiminnallisen ratkaisun suuntaviivat Hankkeen tausta Laajasalon keskuksen asema ja laajuus Kaupallinen ja toiminnallinen ratkaisu Keskuksen alustava kokonaisliikeidea ja sisältö Julkiset palvelut Vaikutusalueen muu kaupan palveluverkko LIITTEET

5 1 1 Laajasalon kaupallinen nykytila-analyysi 1.1 Laajasalon kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Laajasalo sijaitsee Helsingin kaakkoisosissa saarella, joka on linnuntietä mitattuna vain kolme kilometriä Helsingin keskustasta itään. Ajomatka kantakaupunkiin on kuitenkin useista Laajasalon eri osista yli kymmenen kilometriä. Ainut yhteys Itäväylälle ja sitä kautta muille väylille on Laajasalontien ja Herttoniemen kautta. (Kuva 1) Kuva 1 Laajasalon sijainti ja liikenneverkko Laajasalon kaupallinen vaikutusalue (Kuva 2) muodostuu Laajasalosta ja Santahaminasta. Pohjoisessa luonnollinen raja on Herttoniemensalmi. Laajasalon keskus sijaitsee Yliskylän osaalueella ja muita alueita ovat Jollas, Hevossalmi, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kruunuvuorenranta. Vähittäiskaupan myynti keskittyy Laajasalossa alueellisesti keskukseen eli Laajasalon ostoskeskukseen. Herttoniemen paremman kaupallisen tarjonnan ja liikenneyhteyksien vuoksi Laajasalon alueen liikkeissä asioi lähinnä vain laajasalolaisia sekä Santahaminan alueella asuvia ja asioivia.

6 2 Kuva 2 Laajasalon kaupallinen vaikutusalue osa-alueittain Demografisia tietoja alueen väestöstä Väestömäärä ja sen kehitys Vaikutusalueen väestömääriä ja niiden kehitystä on kuvattu taulukossa 1. Alueiden nykyväestönä ( ) käytetään Helsingin kaupungin tietokeskuksen lukuja ja ennustelukuina kaupungin omia ennusteita vuodelta Taulukko 1 Laajasalon kaupallisen vaikutusalueen nykyväestö ja ennuste vuodelle (Lähde: Helsingin kaupunki). Väestöennuste alueittain vuoteen 2025 Muutos hlö % Laajasalo Yliskylä % Jollas % Tullisaari % Tahvonlahti % Hevossalmi % Kruunuvuorenranta Santahamina % Yhteensä %

7 Laajasalon väkiluku oli vuoden 2004 alussa Laajasalon merkittävin väestökeskittymä Yliskylässä, jossa on myös Laajasalon kaupallinen keskus (Kuva 3). Yliskylässä asuu lähes asukasta ja Jollaksessa lähes asukasta. 3 Kuva 3 Laajasalon väestö osa-alueittain (Lähde: Helsingin kaupunki). Väestön painopistealueita tarkastelemalla korostuu Yliskylän kerrostalo-alueiden eli ostoskeskuksen lähivaikutusalueen väestön merkitys. Yliskylän alueella on suurin väestön tiheys, useissa 50m x 50m ruuduissa asuu yli sata asukasta ja Santahaminaa lukuun ottamatta ainoastaan Yliskylässä asukkaita on yhden ruudun alueella enemmän kuin viisikymmentä. Väestön painopistealueita tarkastellen Yliskylä on selvästi Laajasalon keskustamaisin alue. (Kuva 4) Kuva 4 Laajasalon väestön painottuminen. Väestö 50m x 50m ruuduilla vuonna (Lähde: Helsingin kaupunki).

8 Laajasalo on eräs Helsingin voimakkaimmin kasvavista alueista, mikä lisää kaupallisten ja muiden palvelujen kysyntää tulevaisuudessa. Laajasalon väkiluku kasvaa 64% eli asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Alueellisesti väestönkasvu painottuu voimakkaasti Kruunuvuorenrannan alueelle, jonne tulee noin uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi 2025, silloin Kruunuvuorenranta on rakentunut suunnitelmien mukaisesti. Alueen rakentuminen kuitenkin alkaa jo vuonna 2010, josta lähtien asukasmäärä lisääntyy voimakkaasti. Lisäksi Jollakseen tulee ennusteiden mukaan yli uutta asukasta tarkasteluvuoteen mennessä. Muilla alueilla väestö vähenee hieman tai pysyy suunnilleen nykyisellään. Santahaminan mahdollinen rakentuminen tulee tapahtumaan tarkasteluajankohdan eli vuoden 2025 jälkeen. (Kuva 5) 4 Kuva 5 Väestönmuutosarvio Laajasalon kaupallisella vaikutusalueella vuosille (Lähde: Helsingin kaupunki) Väestön rakenne Laajasalon alueella on runsaasti pientaloasumista verrattuna Helsingin alueisiin keskimäärin. Suuria asuntoja tarvitsevien lapsiperheiden osuus on melko suuri (Kuva 6). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista 35 % 30 % 28 % 30 % 28 % 25 % 20 % 19 % 15 % 10 % 5 % 0 % Koko maa Helsinki PKS Laajasalo Kuva 6 Lapsiperheiden osus asuntokunnista Laajasalossa ja vertailualueilla vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus, Helsingin kaupungin Tietokeskus).

9 5 Alueen asukkaiden tulotaso on huomattavasti korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (Taulukko 2). Vuositulot asukasta kohden olivat vuonna 2002 noin euroa korkeammat kuin helsinkiläisellä keskimäärin. Kun verrataan tuloja asuntokuntaa kohden laajasalolaisella perheellä oli vuonna 2002 käytettävissään noin euroa enemmän kuin helsinkiläisellä perheellä keskimäärin. Taulukko 2 Väestön tulotaso Laajasalossa ja muualla Helsingissä. (Lähde: Helsingin kaupungin Tietokeskus). Väestön tulotaso Helsingissä ja Laajasalossa - Vertailutietoja Tulot/asukas (2002) Tulot/työvoima (2000) Tulot/asuntokunta (2002) Helsinki Laajasalo Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman, myyntien ja ostovoiman siirtymien laskentaperusteet Ostovoimaa, myyntiä ja ostovoiman siirtymiä vuonna 2003 sekä ostovoiman kehittymistä vuodelle 2025 on tarkasteltu viidessä päätoimialaryhmässä. Päätoimialaryhmät ovat päivittäistavarat, vaatetustavarat, kodintavarat, vapaa-ajantavarat ja ravintolapalvelut. Tarkempi toimialaluokitus on esitetty raportin liitteenä 1. Laajasalon väestöennuste vuodelle 2025 perustuu Helsingin kaupungin ennusteisiin. Väestön nykytilanne on viimeisin tilastotieto. Taulukko 3 Laskelmissa käytetyt toimialakohtaiset kulutuksen kasvukertoimet. Vuotuiset kasvukertoimet v Päivittäistavarat 0,5 % Vaatetustavarat 1,5 % Kodintavarat 1,5 % Vapaa-ajantavarat 1,5 % Ravintolapalvelut 1,5 % Ostovoimaluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kotitaloustiedustelun kulutuslukuihin. Kotitaloustutkimuksen kulutusluvut on alueellisesti jaoteltuja ja Laajasalon lukuina käytetään pääkaupunkiseudun keskimääräisiä kulutuslukuja, jotka ovat koko maan keskiarvoja suuremmat. Taulukossa 3 on esitetty vuosittaiset kasvukertoimet, joilla ostovoiman arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2003 eteenpäin tarkasteluvuosille Ennustejakson pituudesta johtuen kasvukertoimet ovat maltillisia.

10 Ostovoima vuonna 2003 ja sen kehitysennusteet vuodelle 2025 Taulukossa 4 on kuvattu Laajasalon ja sen vaikutusalueen ostovoiman kehitystä vähittäiskaupan päätoimialaryhmissä. Taulukko 4 Laajasalon ja sen kaupallisen vaikutusalueen ostovoima päätoimialoittain vuonna 2003 ja arvio kehityksestä vuodelle Väestö ja ostovoima Laajasalon vaikutusalueella Muutos % Väestö % Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,8 67,5 30,7 83 % Vaatetustavarat 11,1 25,3 14,2 128 % Kodintavarat 14,1 32,1 18,0 128 % Vapaa-ajantavarat 17,4 39,8 22,3 128 % Ravintolapalvelut 10,6 24,1 13,5 128 % Yhteensä 90,0 188,8 98,8 110 % 6 Laajasalossa päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli 90 miljoonaa euroa vuonna Päivittäistavaroiden osuus oli lähes 37 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 42 miljoonaa euroa. Ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima oli vuonna 2003 arviolta yli 10 miljoonaa euroa. Laajasalolaisten ostovoiman ennustetaan lisääntyvän väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella jopa 100 miljoonalla eurolla eli noin 190 miljoonaan euroon vuoteen Päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustettu kasvu on yli 30 miljoonaa euroa ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoiman ennustettu kasvu on lähes 55 miljoonaa euroa vuoteen Merkittävä määrä ostovoiman kasvusta toteutuu jo 2010 lähtien jolloin Kruunuvuorenrantaa ryhdytään toteuttamaan. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät toimialoittain Ostovoimien siirtymiä tarkastellessa esitetyt myyntiluvut perustuvat alueella toimivien yritysten arvioituihin liikevaihtolukuihin. Taulukossa 5 ja kuvassa 7 on tarkasteltu Laajasalon vähittäiskaupan myyntilukuja ja ostovoiman siirtymiä päivittäistavaroissa, erikoistavaroissa ja ravintolapalveluissa. Toimialojen sisältö on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5 ja kuva 7 Laajasalon ostovoima, myynti ja siirtymät vähittäiskaupan päätoimialoilla vuonna Laajasalo Ostovoima Myynti Siirtymä Tasapaino Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,8 20,2-16,6 55 % Erikoistavarat 42,6 2,0-40,6 5 % Ravintolapalvelut 10,6 1,9-8,7 18 % Yhteensä 90,0 24,1-65,8 27 %

11 7-8,7 Ravintolapalvelut 1,9 10,6-40,6 Erikoistavarat 2,0 42,6-16,6 Päivittäistavarat 20,2 36, Ostovoima Myynti Siirtymä M euroa Päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima vuonna 2003 oli Laajasalossa noin 90 miljoona euroa ja myynti noin 24 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen kaikissa toimialaryhmissä eli ostovoimaa siirtyy Laajasalon ulkopuolelle huomattavasti. Vähittäiskaupan ja ravintolapalveluiden siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 27%. Muun muassa Herttoniemen vaikutus näkyy päivittäistavaroiden kaupassa. Laajasalon erikoistavaroiden tarjonta on heikkoa ja lähes kaikki alueen ostovoima siirtyy erikoistavaroissa alueen ulkopuolelle. Myös ravintolapalveluissa myynti on vain noin viidennes alueen ostovoimasta. 1.2 Laajasalon kaupallinen palveluverkko Kaupallinen palveluverkko luokitellaan tyypillisesti seuraavalla tavalla: Ydinkeskusta palvelevat vähittäiskaupat, tavaratalot ja kauppakeskukset, monipuoliset erikoisliikkeet ja palvelut ravintolat, kulttuuri, vapaa-aika Aluekeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti ja/tai sijainti asutuksen keskellä Hypermarketkeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti vetäjäyrityksenä vähintään yksi hypermarket Paikalliskeskukset monipuoliset, päivittäistavaraan keskittyvät peruspalvelut hyvä liikenteellinen saavutettavuus asuinalueilta vetäjäyrityksenä vähintään yksi supermarket

12 8 Lähipalvelukeskukset minimiperuspalvelut pienet päivittäistavaramyymälät, monipuoliset kioskit Muut kaupalliset keskittymät pääasiassa tilaa vievää kauppaa suuria erikoisliikkeitä (autokauppa, rautakauppa yms.) Palveluverkon rakenne Kalasatama Herttoniemen liikenneympyrä Kuva 8 Helsingin kaupan palveluverkon rakenne ja uudet mahdolliset hankkeet. Laajasalo keskus on eräs Helsingin paikalliskeskuksista (Kuva 8). Se kilpailee erityisesti Herttoniemen liikenneympyrän kanssa alueensa väestön ostovoimasta päivittäistavaroissa. Myös Itäkeskus, Hakaniemi ja Helsingin keskusta kilpailevat laajasalolaisten ostovoimasta. Erikoiskaupan osalta Laajasalossa on vain muutama veneliike, muu erikoiskaupan ostovoima siirtyy alueen ulkopuolelle.

13 Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuva 9 Laajasalon ja sen lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuvan 9 karttaan on merkitty Laajasalon kaupallisen vaikutusalueen päivittäistavaramyymälät sekä lähialueen pt-myymälät, jotka kilpailevat laajasalolaisten päivittäistavaraostoksista. Laajasalon keskuksessa sijaitsee K-supermarket ja pienempi HOK-Elannon pt-myymälä, Alepa. Jollaksessa ja Gunillantiellä toimii lisäksi alueen asukkaille lähipalveluja tarjoavat myymälät. Gunillantiellä toimii Siwa ja Jollaksen Siwa, jonka myyntiarvioita laskelmissa myöhemmin käytetään, on syksyllä 2004 lopettanut toimintansa ja laajentuneissa tiloissa on aloittanut toimintansa Tradekan Valintatalo. Herttoniemen liikenneympyrän tuntumassa toimii useampia supermarket kokoluokan päivittäistavaramyymälöitä sekä Alko. Itäkeskuksessa on lähin hypermarket, Citymarket Itäkeskus.

14 10 2 Kaupan palveluverkon kehityskuva Laajasalossa 2.1 Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Keskeisiä kaupan alaan vaikuttavia väestöllisiä muutoksia koko maassa ovat väestönkasvu hidastuu ja väestö vanhenee kotitalouksien keskikoko pienenee väestö keskittyy suurimmille kaupunkialueille Väkiluvun kasvu tulee 2000-luvulla pienenemään ja väkiluku kääntyy laskuun 2020-luvun alkupuolella, ellei maahanmuutto lisäänny merkittävästi (Kuva 10). Samalla väestörakenne ikääntyy, jolloin vanhusten osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee. Kaupan kannalta tämä merkitsee sitä, ettei ostovoima enää kasva entisenlaisesti väestönkasvun myötä vaan enemmänkin henkeä kohti lasketun kulutuksen perusteella. Väestö iän mukaan v Väesto iän mukaan Miehet Naiset Miehet Naiset Kuva 10 Väestöpyramidi vuodelta 2000 ja ennuste vuodelle 2010 (Lähde: Tilastokeskus) Ikärakenteen muuttuessa myös kulutusrakenne muuttuu. Palveluiden osuus kokonaiskulutuksesta on noussut tasaisesti koko 1990-luvun, ja niiden kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 25 prosenttia väestöstämme on yli 60-vuotiaita vuonna Pian eläkkeelle jäävillä suurilla ikäluokilla on sekä mahdollisuus että tarve ostaa palveluja. Palveluiden kysyntää lisäävät myös pienet kotitaloudet, joiden määrä kasvaa koko ajan. Erityisesti nuoret yksinasuvat korvaavat kestokulutustavaroita palveluilla. Tulevaisuudessa, kuten viime vuosinakin (Taulukko 6), lyhytikäisten tavaroiden (vaatteet ja muut pakolliset perustavarat) ja ravinnon osuus kulutusmenoista supistuu, mikä johtuu elintason nousemisesta entisestään. Kotitalouksien lukumäärän lisääntymisen myötä kasvua tulee olemaan autojen, kodintekniikan, viihde-elektroniikan sekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden myynnissä.

15 11 Taulukko 6 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne (Lähde: Kaupan Keskusliitto, Tilastokeskus) Kotitalouksien kulutusmenot Kulutusmenojen rakenne % % % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 16,4 15,7 13,2 Alkoholijuomat ja tupakka 3,1 3,2 2,8 Vaatetus ja jalkineet 6,0 4,4 3,4 Asuminen ja energia 22,6 28,1 28,7 Kodin kalusteet, koneet ym. 5,3 4,5 4,9 Terveys 3,4 3,8 3,6 Liikenne 13,2 12,4 14,7 Tietoliikenne 1,5 2,1 3,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 11,1 10,3 9,9 Koulutus 0,2 0,2 0,2 Ravintolat, kahvilat ja hotellit 4,7 4,2 4,5 Muut tavarat ja palvelut 12,5 11,1 10,4 Yhteensä Menot kotitaloutta kohti käyvin hinnoin /v Menot kotitaloutta kohti v hinnoin /v Kotitalouksien ostovoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on lisääntynyt tasaisesti ja samalla säästämisaste on alentunut. Yhä suurempi osa tuloista menee kuitenkin palveluihin ja toisaalta suosiotaan kasvattavat osake- ja rahastosijoittaminen vievät nekin osansa vähittäiskaupan rahavirrasta Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Useiden tutkimusten mukaan lähitulevaisuudessa odotettavia kuluttajakäyttäytymisen kehitystrendejä ovat eettisyys, turvallisuus, nautinto, individualismi, terveellisyys, vaihtelunhalu ja helppous. Kuluttajat arvostavat laatua, tyyliä, laajoja valikoimia, edullisia hintoja ja henkilökohtaista palvelua. Kuluttajan vaatimukset ostopaikan suhteen kasvavat; hän ei välttämättä tyydy lähimpään ostopaikkaan, vaan valitsee sen, jonka valikoimat ja palvelut vastaavat hänen toiveitaan. Kuluttajilta kysyttäessä päivittäistavarakaupan tärkeimpinä valintakriteereinä pidettiin läheisyyttä, hinta/laatu-suhdetta ja valikoimaa. Näistä kahden ensimmäisen merkitys on vähentynyt kun taas valikoiman, kanta-asiakasetujen, ystävällisen palvelun ja aukioloaikojen vaikutus valintaan on kasvanut. Erikoiskaupan saavutettavuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista ostaa laadukkaat ja kalliit erikoistuotteet mieluummin erikoisliikkeistä ja halvat tuotteet hypermarketeista päivittäistavaraostosten yhteydessä. Vain noin viidennes kuluttajista ostaa erikoistavarat pääosin hypermarketeista. 65 % kuluttajista haluaisi lisää palvelevia erikoiskauppoja ja 79 % katsoo, että kaupunkien keskustoja pitäisi elävöittää tarjoamalla erikoiskaupoille hyviä liikepaikkoja.

16 Ostokäyttäytyminen muuttuu varsin hitaasti. Pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutosilmiöitä ovat: kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin ryhmiin, joiden ostokäyttäytyminen erilaistuu suomalaiset omaksuvat uusia tapoja ja tottumuksia ulkomailta, jolloin myös kulutus monipuolistuu (esim. kansainvälistyvät ruokatottumukset, muoti- ja sisustustrendit) päivittäistavarakaupassa ostokertojen määrä vähenee ja kertaostos suurenee: vuonna 1985 keskiostos oli 10 ja vuonna ,7. Vuonna 2000 kaupassa käytiin 4,2 kertaa viikossa kuluttajien vaatimukset ostopaikan suhteen lisääntyvät: vaaditaan laajaa valikoimaa ja asiantuntevaa henkilökohtaista palvelua kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia sekä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, koostumuksesta ja valmistusolosuhteista 12 Kahden viime vuoden aikana kaupan myynnin kasvu on hidastunut, mutta vuosi 2002 oli silti jo yhdeksäs peräkkäinen kasvuvuosi kaupalle (Kuva 14). Vähittäiskauppa kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2002 ja kulutustavaratukkukaupan myynti kasvoi 4,3 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna myynti kasvoi seuraavasti: päivittäistavarakauppa 4,2 % tavaratalokauppa 1,9 % erikoiskauppa 1,5 % rakennus- ja sisustustarvikekauppa 1,3 % apteekkimyynti 9,4 % alkoholijuomakauppa 6,0 % autokauppa 7,0 % Päivittäistavarakaupan muutostrendit Päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka ovat kasvattaneet osuuttaan huomattavasti viime vuosina. Merkittäviä kehityssuuntia ovat olleet myymälämäärän supistuminen, yksikkökoon kasvu ja myyntitehokkuuden lisäys. Toisaalta alle 400 neliön myymälöiden aukioloaikojen pidentäminen on lisännyt lähikauppojen suosiota. Myös huoltoasemamyymälöiden myynnin ennustetaan kasvavan, mutta niiden osuus kokonaispäivittäistavarakaupasta jäänee vähäiseksi (vuonna 1999 huoltoasemanmyynnin osuus oli 3,5%). Taulukko 7 Päivittäistavarakauppa 1990 ja 1999 (Lähde: Kauppa 2005) Päivittäistavarakaupan myynnit myymälätyypeittäin Myymälätyyppi Lukumäärä Myyntiosuus (%) Hypermarketit ,4 20,4 Tavaratalot ,0 7,8 Supermarketit ,2 48,0 Valintamyymälät ,0 19,9 Pienmyymälät ,2 2,2 Erikoismyymälät ,2 1,6 Yhteensä

17 Hypermarkettien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut ja myyntiosuus kasvanut 14 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa (Taulukko 7). Kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena (Taulukko 8). Hypermarkettien myynti kasvaa edelleen, ja myös valintamyymälät ovat kasvattaneet myyntiään lähikauppojen pidennettyjen aukioloaikojen ansiosta. Pienten supermarketkokoluokan myymälöiden myynti on pienentynyt. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaislukumäärä on laskenut huomattavasti, mutta myymälätiheys on edelleen Suomessa selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Päivittäistavaroiden saavutettavuus koetaan kuitenkin hyväksi; kolmasosa kotitalouksista on sitä mieltä, että saavutettavuus on viime vuosina parantunut. 13 Taulukko 8 Päivittäistavarakaupan myynnit myymälätyypeittäin. Luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. (Lähde: Kaupan Keskusliitto, A.C. Nielsen Finland Oy) Päivittäistavarakaupan myynnit myymälätyypeittäin Myymälätyyppi Myynti (milj. ) Hypermarketit Tavaratalot Supermarketit, isot Supermarketit, pienet Valintamyymälät, isot Valintamyymälät, pienet Pienmyymälät Erikoismyymälät ja hallit Yhteensä Muutoksia päivittäistavarakaupan alalle tuo ulkomaisten ketjujen tulo suomalaisille markkinoille ja ulkomaisen omistuksen lisääntyminen kotimaisissa ketjuissa. Syksyllä 2002 saksalainen Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä. Ensimmäisen vuoden aikana ketju avasi 50 myymälää ympäri Suomen, tavoitteenaan sadan liikkeen ketju. Lidlin tulo on pakottanut suomalaisketjut valmistautumaan kilpailun kovenemiseen aseinaan omat halpamerkit (esim. K-kaupan Euroshopper, S- kaupan Hyvä Ostos, Sparin, Wihurin ja Stockmannin First Price) ja liittoutumalla ulkomaisten hankintayhtiöiden kanssa. Kilpailussa heikoimmin näyttävät pärjäävän m 2 supermarketit, jotka eivät saavuta riittävän suurta volyymia, mutta eivät myöskään pysty hyödyntämään alle 400 neliön kauppojen sunnuntaiaukioloa. Päivittäistavarakaupan kehityssuuntia: myymälämäärä supistuu yksikkökoko kasvaa myyntitehokkuus lisääntyy tavaravalikoima kasvaa ja monipuolistuu hypermarkettien määrä ja osuus kokonaismyynnistä kasvaa perinteiset kyläkaupat vähenevät aikaisin avaavat ja myöhään auki olevat pienet päivittäistavaramyymälät (ns. convenience stores) lisääntyvät kaupungeissa (esim. Keskon Pikkolo, Spar Express, huoltoasemamyymälät) yhä useampi ulkomainen ketju ja yritys tutkii mahdollisuuksia tulla Suomen markkinoille eri tavoin: joko suoraan (esim. Lidl) tai välillisesti ostamalla osuuksia suomalaisista yrityksistä sähköinen kaupankäynti lisääntyy hitaasti

18 Vuoden 2003 alussa päivittäistavaramyymälöitä oli 4 163, joka on vain 2 myymälää vähemmän kuin edellisvuonna (Taulukko 9). Myymälämäärän lasku on siten lähes pysähtynyt. Myynnin arvo kasvoi 5,1 % ja määrä 2,4 %. Taulukko 9 Päivittäistavarakaupan myynnin ja toimipaikkojen määrän kehittyminen ketjuittain (Lähde: Kaupan Keskusliitto) 14 Päivittäistavarakaupan vertailutietoja Ryhmittymä Lukumäärä Myynti (milj. ) K-ryhmä S-ryhmä Spar-ryhmä Tradeka+Elanto Muut Yhteensä Erikoiskaupan muutostrendit Erikoiskaupan eri osa-alueiden myynnin kehitys vaihtelee suuresti. Keskimääräistä voimakkaammin ovat kasvaneet optiikka, huonekalujen ja sisustustarvikkeiden kauppa sekä lääkkeet, kosmetiikka ja hygieniatuotteet. Kasvua selittää kasvava kiinnostus hyvinvointiin ja laatuun. Sisustusalan myyntiä on lisännyt trendi, jossa suomalaiset ostavat kokonaisia huonekaluryhmiä yksittäisten huonekalujen sijaan ja kaikki kodin sisustusesineet ja tekstiilit ostetaan yhtenäiseen tyyliin. Myös kausisisustaminen on tullut suosituksi. Kasvua erikoiskaupan alalla aiheuttavat tulotason nousu, kulutuksen monipuolistuminen, vapaa-ajan ja siihen liittyvien harrastusten lisääntyminen ja kansainvälistyvät kulutusmallit. Kotitalouksien lukumäärän kasvun myötä joidenkin tuoteryhmien kulutus tulee kasvamaan (esim. autot, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, huonekalut ja sisustus). Kuluttajien arvoissa tapahtunut muutos heijastuu myös erikoiskauppaan: enää kulutuksesta ei haeta yksinomaan hyötyä, vaan myös mielihyvää. Painopiste siirtyy entistä enemmän välttämättömyystuotteista, esimerkiksi vaatteista, kuluttajien harrastuksiin liittyvään kauppaan ja palveluihin. Erikoiskauppa on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, joten sen alalla nousu- ja laskukaudet näkyvät nopeammin ja voimakkaammin kuin päivittäistavarakaupassa. Merkittäviä kehityssuuntia erikoiskaupassa ovat ketjuuntuminen ja yksikkökoon kasvu. Perinteinen jako keskustahakuisen ja keskustan ulkopuolisen erikoiskaupan välillä on hämärtymässä. Myymäläkoon kasvun myötä kodinkone-, kodinrauta-, huonekalu- ja sisustusmyymälät ovat siirtyneet keskustojen ulkopuolelle lähelle toisiaan ja muodostaneet näin erikoiskaupan suurmyymäläkeskittymiä, nk. Retail Park -keskuksia. Sama kehityssuunta on nähtävissä suurten vaate-, urheilu- ja vapaa-aikamyymälöiden sijoittumisessa, jotka hakeutuvat yhä useammin myös aluekeskuksiin kaupunkikeskustojen sijasta. Muu erikoiskauppa suuntautuu jatkossakin kaupunkiseuduille ja erityisesti keskusta-alueille ja kauppakeskuksiin. Erityisesti pienet erikoisliikkeet sijoittuvat kaupunkien keskustoihin kauppa- ja kävelykatujen varsille. Kotimaiset ja ulkomaiset ketjut valtaavat parhaat liikepaikat vuokratason noustessa, kun yksityisyrittäjät joutuvat vetäytymään keskustojen laitamille.

19 Erikoiskaupan kehityssuuntia ulkomaisia ketjuja ja yrityksiä on tullut ja tulee Suomen markkinoille (esim. IKEA, Indiska, Dressmann, Zara, Gigantti, Bauhaus, Claes Ohlson) myymäläkoko ja tehokkuus kasvaa ketjuuntuminen lisääntyy erikoisliikkeissä henkilökohtaisen palvelun ja neuvonnan merkitys korostuu, hypermarketeissa arvostetaan ennen kaikkea edullisia hintoja valikoimat monipuolistuvat ja erilaistuvat erikoiskauppa säilyttää sijaintinsa liikekeskustoissa yleistyviä myymälätyyppejä ovat erikoistavaroiden suurmyymälät (tilaa vaativa erikoiskauppa), putiikit, pienet kapeaan segmenttiin erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät keskustojen ulkopuolella sijaitsevat Retail Park -keskukset (=tilaa vaativan erikoiskaupan keskukset) ja factory outlet -tyyppiset myymälät ja myymäläryppäät yleistyvät vähitellen sähköinen kaupankäynti lisääntyy nopeasti tuoteryhmissä, joita ei tarvitse kokeilla (esim. tietokonelaitteet ja -tarvikkeet, kirjat, pelit, cd- ja dvd-levyt), mutta se ei korvaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia myymälöitä kauppakeskuksia rakennetaan lisää ja olemassa olevia laajennetaan ja kehitetään. Niihin sijoitetaan kaupan lisäksi myös palveluja ja viihdetarjontaa Vireillä olevat kaupan alan hankkeet Laajasalossa Laajasalon keskuksen kehittäminen on alueen merkittävin kaupan hanke. Suunnittelu- ja ideointi on käynnistetty kesällä 2004 tämän selvityksen myötä ja hankkeen konkretisoituminen tulee viemään aikaa. Samaan aikaan kaupallisen selvityksen kanssa on käynnistetty Laajasalon keskuksen idealuonnostyö, jossa selvitetään tulevan keskuksen liikennevaihtoehtoja ja perusluonnoksia arkkitehtuurin osalta. Laajasalon keskuksessa sijaitseva K-supermarket on ilmoittanut laajenemistarpeestaan. K-supermarketilla on tällä hetkellä pinta-alaa noin krs-m 2 ja laajennustarpeeksi on ilmoitettu noin krs-m 2. Selvitystyön aikana Kesko on ollut yhteydessä kaupungin edustajiin toiveineen ja samalla on esitelty käynnissä olevaa selvitystä. Laajasalossa on syksyllä 2004 ollut vireillä hanke Jollaksen lähimyymälän toiminnan laajentamisesta. Jollaksen Siwa on lopettanut toimintansa syksyn 2004 aikana ja Valintatalo on aloittanut toimintansa laajentuneissa tiloissa. Kaupan palveluverkon osalta tilanne Laajasalossa on siis pysynyt muutoksen jälkeen samana, mutta Jollaksen alueen asukkaiden palvelutarjonta on parantunut tarjonnaltaan monipuolisemman myymälän aloitettua.

20 2.3 Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Laajasalossa Uuden liiketilan laskennallista tarvetta on tarkasteltu kumulatiivisesti vuodelle Laskelmat perustuvat seuraaviin oletuksiin: Laajasalon väestömäärä kehittyy kaupungin omien ennusteiden mukaisesti Vuosittainen ostovoiman kasvu on päivittäistavaroissa 0,5 %, erikoistavaran tuoteryhmissä ja ravintolapalveluissa 1,5 % Nykyistä pinta-alaa poistuu vuosittain 2,0 %, ravintolapalveluissa 0,0 % Tasapaino (myynti/ostovoima) paranee erikoistavaran tuoteryhmissä tarjonnan parantuessa 3 %. Päivittäistavaroissa ja ravintolapalveluissa se paranee 1 %. 16 Kulutuslukujen (ostovoiman kasvu) kasvuennusteet perustuvat historialliseen kehitykseen sekä eri tutkimustahojen arvioihin talouden kehityksestä. Kulutuslukujen kehitystä ennustettaessa on käytetty historiallista kehitystä varovaisempia kasvukertoimia ennustusjakson talouden ennustettavuuden vaikeudesta ja tarkastelujakson pituudesta johtuen. Taulukossa 10 on päivittäistavararyhmässä esitetty vaihtoehtoisia myyntitehoja (euroa/my-m²/ vuosi) ja erikoistavararyhmissä ja ravintolapalveluissa toimialaryhmän nimen alla keskimääräinen arvioitu myyntiteho. Esimerkiksi hypermarkettien päivittäistavaraosaston myyntitehokkuus on tyypillisesti noin euroa/my-m²/vuosi, supermarkettien noin euroa/my-m²/vuosi ja lähikauppojen noin euroa/my-m²/vuosi. Taulukossa on esitetty arvio toimialaryhmän nykyisestä pinta-alasta (krs-m 2 ) ja lisäliiketilan tarpeesta (krs-m 2 ) vuodelle Taulukko 10 Laskennalliset uuden liiketilan tarpeet Laajasalossa vuodelle PINTA-ALA LISÄTARVE MYYNTITEHO vuonna 2003 vuoteen 2025 euroa /my-m² / v krs -m² (arvio) krs-m² Päivittäistavarat Erikoistavarat Ravintolapalvelut Lisätarve yhteensä Ka.tehot Laajasalon päivittäistavaramyynnin perusteella arvioitu päivittäistavarapinta-ala on noin krs-m 2. Pinta-ala-arviossa on varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi huomioitu halpahintatavarataloissa, kahviloissa, kioskeissa ja huoltoasemilla sekä muissa päivittäistavaroita myyvissä myymälöissä tapahtuva päivittäistavaramyynti. Päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve vuoteen 2025 mennessä on noin krs-m 2. Päivittäistavarapinta-alan tarve jakautuu erilaisille myymälätyypeille. Noin 85 % lisäliiketilatarpeesta voidaan arvioida kohdistuvan varsinaisille päivittäistavaramyymälöille. Taulukon alin rivi kuvaa tilannetta, jossa lisäliiketila kohdistuisi pääosin tehokkaille hypermarket-tyypin yksiköille. Ylin rivi vastaa puolestaan tilannetta, jossa liiketilan lisäys kohdistuisi pieniin lähimyymälöihin. Kaupungin ja kauppaliikkeiden palveluverkolle asettamista tavoitteista riippuu, millaisia yksikköjen lukumäärän lisäyksiä lisäliiketilalaskelmat käytännössä vastaavat. Ajallisesti lisä-

Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5

Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5 Janakkalan kunta Janakkalan vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Marraskuu 2006 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys etunimi.sukunimi@tpgroup.biz Yrjönkatu 29 A, 00100 HELSINKI www.tpgroup.biz Puh. (09)

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Joulukauppa 2013 kuluttajat

Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukauppa 2013 kuluttajat Joulukaupan arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna Kellot, korut, kultasepäntuotteet* Kirjat* Kodin tekniikka* Mm. lelut, pelit, lahjatavarat, Kukat ja kasvit* Huonekalut

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakyselyn alueelliset tulokset Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläiset kuluttajat

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2011. Lehdistötilaisuus tilaisuus 29.2.2012

Verkkokauppatilasto 2011. Lehdistötilaisuus tilaisuus 29.2.2012 Lehdistötilaisuus tilaisuus 29.2.2012 Kansallisen verkkokaupan seurantaa vuodesta 2010 Seurannan toteuttajat: Seurannan sisällöllinen suunnittelu ja kehitystyö on tehty yhteistyössä siten, että organisaatioiden

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.

KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007. Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo. KANNELMÄEN KAUPPAKESKUS JA PRISMA - ALUSTAVA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 27.12.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HOK-ELANTO / KIINTEISTÖT KANNELMÄEN

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Tutkimustieto suunnittelun apuvälineeksi. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede

Tutkimustieto suunnittelun apuvälineeksi. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede Tutkimustieto suunnittelun apuvälineeksi professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede Kaupalliset palvelut ja kaavoitus, Lounais Suomen ympäristökeskus 5.10.2005

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Joulukauppa 2011 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Hakunilan kauppakeskus

Hakunilan kauppakeskus 9.6.2006 Hakunilan kauppakeskus Kaupalliset ympäristövaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...4 1 Selvityksen tavoite ja hankkeen esittely...6 1.1 Selvityksen tavoite... 6 1.2 Hankkeen esittely...

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERHOLAN TAVARATALO KAUPALLISET VAIKUTUKSET 30.6.2004 2 YHTEENVETO Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väestömäärät ja kulutuskysyntä jatkavat kasvuaan. Ostovoiman kasvaessa kauppa vastaa

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Joulukauppa 2010 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006

Mylly-projekti. Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Mylly-projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun seudulla vuosina 1990-2006 Turun kauppakorkeakoulu/markkinoinnin laitos, => johtoryhmä: Heli Marjanen, Jorma Taina, Timo Toivonen päärahoittajat: Liikesivistysrahasto,

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2012 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET

KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

HELSINGIN YLEISKAAVA. Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto HELSINGIN YLEISKAAVA Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:10

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo. Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011/ Pohjois-Savo Lähde: TNS Gallup Oy / Pohjois-Savon liitto toukokuu 2012 Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011 Yleistä Valtakunnallisen Suuren Vaikutusaluetutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot