Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu Puh. (09) , fax (09) Ly

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004. Puh. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 Ly 0349272-5"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Laajasalon kaupallinen selvitys Lokakuu 2004 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Yrjönkatu 29 A, HELSINKI Puh. (09) , fax (09) Ly

2 Johdanto ja tiivistelmä Tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää mahdollisuuksia Laajasalon kaupalliseksi kehittämiseksi. Kaupallisen selvityksen lisäksi on samaan aikaan käynnissä selvitystyö, jonka tarkoitus on antaa suuntaviivoja ostoskeskuksen kehittämiselle ja perehtyä muun muassa alueen tuleviin liikennejärjestelyihin. Kyseisen selvitystyön tekee arkkitehtisuunnittelun osalta Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa ja liikenneselvityksen osalta LT-Konsultit Oy. Laajasalon kaupallisen selvityksen tarkoitus on selvittää, onko Laajasalon kaupallisella kehittämisellä taloudellista pohjaa ja osoittaa mahdollisten tulevien ratkaisujen suuntaviivoja. Selvityksessä keskitytään Laajasalon kaupalliseen nykytila-analyysiin ja kaupan palveluverkon kehityskuvaan vaikutusalueella. Kyseisten analyysien perusteella annetaan suuntaviivat Laajasalon kaupalliselle kehittämiselle, minkä perusteella määritellään muun muassa Laajasalon keskuksen kaupalliset mitoitusperiaatteet. Selvityksen on tehnyt TP Group Finland Oy Keskustakehitys. Laajasalon vuosina rakennettu keskus ei vastaa ulkoisen ilmeen, mitoituksen ja palvelujen sisällön puolesta kasvavan väestön vaatimuksia. Laajasalo on eräs Helsingin voimakkaimmin kasvavista osa-alueista, jonka väestö ja ostovoima kasvavat voimakkaasti vuoteen 2025 mennessä, jolloin Kruunuvuorenrannan alue on rakentunut ja alueelle on sijoittunut ennusteen mukaan noin uutta asukasta. Väestön kasvu on voimakasta jo 2010 alkaen, jolloin Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa. Tämä luo edellytykset kaupallisten palvelujen määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle jo melko nopeallakin aikataululla. Lisäksi Laajasalon ostoskeskuksen tarjoamat palvelut eivät tällä hetkellä huomioi riittävän hyvin alueen nykyisen väestön korkeaa tulotasoa ja lapsiperheiden suurta määrää. Selvityksen keskeiset johtopäätökset ja kaupallisen kehittämisen suuntaviivat Kaupallinen selvitys osoittaa, että voimakas väestön ja ostovoiman kasvu Laajasalossa aiheuttaa merkittävästi päivittäistavaroiden lisäliiketilatarvetta tarkastelujakson aikana. Tämä luo toimintaedellytykset päivittäistavaroiden sekä erikoistavaroiden ja kaupallisten palveluiden tarjonnan parantamiselle Laajasalon keskuksessa ja lähipalveluille alueen eri osissa. Palveluja kehittämällä ostovoiman ulosvirtausta voidaan vähentää erityisesti päivittäistavaroissa, sillä lähes puolet päivittäistavaroiden ostovoimasta siirtyy nykyisin vaikutusalueen ulkopuolelle. Myös Laajasalon uusi keskus tulee olemaan paikalliskeskus ja vaikutusalueensa kaupallinen pääkeskus. Keskus kilpailee lähinnä Herttoniemen tarjonnan kanssa laajasalolaisten päivittäistavaraostoksista. Laajasalon uuteen keskukseen tulee kilpailukyvyn parantamiseksi mitoittaa tilat kahdelle supermarket kokoluokan pt-myymälälle ja mahdollisesti yhdelle pienemmälle ptmyymälälle, kahvila- ja ravintolatoiminnalle sekä muille kaupallisille palveluille. Uuteen keskukseen esitetään tiloja päivittäistavaramyymälöille noin krs-m 2, erikoiskaupan liiketiloja noin krs-m 2, kaupallisia palveluja noin krs-m 2, ravintolapalveluja noin 500 krs-m 2 sekä julkisia palveluja niiden tarpeen ja toteuttamisen resurssien mukaisesti. Yhteensä keskuksen laajuus olisi krs-m 2 kaupallista liiketilaa, jonka lisäksi tulee varata tiloja julkisille ja muille täydentäville palveluille. Kaupallisesti toimivan keskuksen on oltava helposti saavutettavissa. Tärkeitä sijaintiin liittyviä tekijöitä ovat saavutettavuus (liittymät, katuverkko, sisäänajo pysäköinteihin) ja näkyvyys. Keskuksen tilat tulee massoitella siten, että erikoiskauppa ja kaupalliset palvelut sijoittuvat

3 mahdollisimman lähelle vetäjäyrityksiä, jolloin niiden tarvitsemat päivittäiset asiakasvirrat voidaan turvata. Liiketilat on sijoitettu yhteen tasoon ja mahdolliset julkiset palvelut, kuten kirjasto, keskuksen yhteyteen, esimerkiksi toiseen kerrokseen. Lapsiperheiden suuri osuus vaikutusalueen väestöstä ja väestön korkea tulotaso tulee huomioida sekä ympäristön että sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän vuoksi korkeatasoiseen ja viihtyisään ulkoiseen ja sisäiseen ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota. Keskuksen pysäköintipaikkojen tulee olla määrällisesti riittäviä ja helppokäyttöisiä. Keskus tarvitsee arviolta noin asiakaspysäköintipaikkaa. Myös huolto ja jätehuolto tulee järjestää tehokkaasti. Huollot on sijoitettava päivittäistavaramyymälöiden yhteyteen ja huoltoliikenne on erotettava asiakasliikenteestä. Väestön kasvu Kruunuvuorenrannan alueella luo tarvetta lähipalvelujen kehittämiselle alueella. Laajasalon keskus toimii paikalliskeskuksena myös Kruunuvuorenrannan asukkaille, mutta kaupallisia lähipalveluja Kruunuvuorenrantaan kuitenkin tarvitaan. Uudelle alueelle tulee varata edellytykset 1-2 päivittäistavaramyymälälle, kioskeille, ravintolapalveluille ja muille kaupallisille palveluille, kuten parturi-kampaamoille. Alueelle voi sijoittua muun muassa rantaravintoloita. Sijainti rannassa, ilmansuunta sekä vuoroveneyhteydet mahdollistavat hyvin tämän tyyppisen toiminnan. Kruunuvuorenrannan lisäksi Jollaksen ja Gunillantien lähipalveluilla on hyvät toimintaedellytykset. Helsingissä marraskuun 1. päivänä 2004 TP Group Finland Oy - Keskustakehitys Mikko Mare konsultti, johtaja

4 Sisällysluettelo Johdanto 1 Laajasalon kaupallinen nykytila-analyysi Laajasalon kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Demografisia tietoja alueen väestöstä Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Laajasalon kaupallinen palveluverkko Palveluverkon rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kaupan palveluverkon kehityskuva Laajasalossa Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Päivittäistavarakaupan muutostrendit Erikoiskaupan muutostrendit Vireillä olevat kaupan alan hankkeet Laajasalossa Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Laajasalossa Laajasalon keskuksen kaupallisen ja toiminnallisen ratkaisun suuntaviivat Hankkeen tausta Laajasalon keskuksen asema ja laajuus Kaupallinen ja toiminnallinen ratkaisu Keskuksen alustava kokonaisliikeidea ja sisältö Julkiset palvelut Vaikutusalueen muu kaupan palveluverkko LIITTEET

5 1 1 Laajasalon kaupallinen nykytila-analyysi 1.1 Laajasalon kaupallinen vaikutusalue Vaikutusaluerajaus Laajasalo sijaitsee Helsingin kaakkoisosissa saarella, joka on linnuntietä mitattuna vain kolme kilometriä Helsingin keskustasta itään. Ajomatka kantakaupunkiin on kuitenkin useista Laajasalon eri osista yli kymmenen kilometriä. Ainut yhteys Itäväylälle ja sitä kautta muille väylille on Laajasalontien ja Herttoniemen kautta. (Kuva 1) Kuva 1 Laajasalon sijainti ja liikenneverkko Laajasalon kaupallinen vaikutusalue (Kuva 2) muodostuu Laajasalosta ja Santahaminasta. Pohjoisessa luonnollinen raja on Herttoniemensalmi. Laajasalon keskus sijaitsee Yliskylän osaalueella ja muita alueita ovat Jollas, Hevossalmi, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kruunuvuorenranta. Vähittäiskaupan myynti keskittyy Laajasalossa alueellisesti keskukseen eli Laajasalon ostoskeskukseen. Herttoniemen paremman kaupallisen tarjonnan ja liikenneyhteyksien vuoksi Laajasalon alueen liikkeissä asioi lähinnä vain laajasalolaisia sekä Santahaminan alueella asuvia ja asioivia.

6 2 Kuva 2 Laajasalon kaupallinen vaikutusalue osa-alueittain Demografisia tietoja alueen väestöstä Väestömäärä ja sen kehitys Vaikutusalueen väestömääriä ja niiden kehitystä on kuvattu taulukossa 1. Alueiden nykyväestönä ( ) käytetään Helsingin kaupungin tietokeskuksen lukuja ja ennustelukuina kaupungin omia ennusteita vuodelta Taulukko 1 Laajasalon kaupallisen vaikutusalueen nykyväestö ja ennuste vuodelle (Lähde: Helsingin kaupunki). Väestöennuste alueittain vuoteen 2025 Muutos hlö % Laajasalo Yliskylä % Jollas % Tullisaari % Tahvonlahti % Hevossalmi % Kruunuvuorenranta Santahamina % Yhteensä %

7 Laajasalon väkiluku oli vuoden 2004 alussa Laajasalon merkittävin väestökeskittymä Yliskylässä, jossa on myös Laajasalon kaupallinen keskus (Kuva 3). Yliskylässä asuu lähes asukasta ja Jollaksessa lähes asukasta. 3 Kuva 3 Laajasalon väestö osa-alueittain (Lähde: Helsingin kaupunki). Väestön painopistealueita tarkastelemalla korostuu Yliskylän kerrostalo-alueiden eli ostoskeskuksen lähivaikutusalueen väestön merkitys. Yliskylän alueella on suurin väestön tiheys, useissa 50m x 50m ruuduissa asuu yli sata asukasta ja Santahaminaa lukuun ottamatta ainoastaan Yliskylässä asukkaita on yhden ruudun alueella enemmän kuin viisikymmentä. Väestön painopistealueita tarkastellen Yliskylä on selvästi Laajasalon keskustamaisin alue. (Kuva 4) Kuva 4 Laajasalon väestön painottuminen. Väestö 50m x 50m ruuduilla vuonna (Lähde: Helsingin kaupunki).

8 Laajasalo on eräs Helsingin voimakkaimmin kasvavista alueista, mikä lisää kaupallisten ja muiden palvelujen kysyntää tulevaisuudessa. Laajasalon väkiluku kasvaa 64% eli asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Alueellisesti väestönkasvu painottuu voimakkaasti Kruunuvuorenrannan alueelle, jonne tulee noin uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi 2025, silloin Kruunuvuorenranta on rakentunut suunnitelmien mukaisesti. Alueen rakentuminen kuitenkin alkaa jo vuonna 2010, josta lähtien asukasmäärä lisääntyy voimakkaasti. Lisäksi Jollakseen tulee ennusteiden mukaan yli uutta asukasta tarkasteluvuoteen mennessä. Muilla alueilla väestö vähenee hieman tai pysyy suunnilleen nykyisellään. Santahaminan mahdollinen rakentuminen tulee tapahtumaan tarkasteluajankohdan eli vuoden 2025 jälkeen. (Kuva 5) 4 Kuva 5 Väestönmuutosarvio Laajasalon kaupallisella vaikutusalueella vuosille (Lähde: Helsingin kaupunki) Väestön rakenne Laajasalon alueella on runsaasti pientaloasumista verrattuna Helsingin alueisiin keskimäärin. Suuria asuntoja tarvitsevien lapsiperheiden osuus on melko suuri (Kuva 6). Lapsiperheiden osuus asuntokunnista 35 % 30 % 28 % 30 % 28 % 25 % 20 % 19 % 15 % 10 % 5 % 0 % Koko maa Helsinki PKS Laajasalo Kuva 6 Lapsiperheiden osus asuntokunnista Laajasalossa ja vertailualueilla vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus, Helsingin kaupungin Tietokeskus).

9 5 Alueen asukkaiden tulotaso on huomattavasti korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (Taulukko 2). Vuositulot asukasta kohden olivat vuonna 2002 noin euroa korkeammat kuin helsinkiläisellä keskimäärin. Kun verrataan tuloja asuntokuntaa kohden laajasalolaisella perheellä oli vuonna 2002 käytettävissään noin euroa enemmän kuin helsinkiläisellä perheellä keskimäärin. Taulukko 2 Väestön tulotaso Laajasalossa ja muualla Helsingissä. (Lähde: Helsingin kaupungin Tietokeskus). Väestön tulotaso Helsingissä ja Laajasalossa - Vertailutietoja Tulot/asukas (2002) Tulot/työvoima (2000) Tulot/asuntokunta (2002) Helsinki Laajasalo Ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman, myyntien ja ostovoiman siirtymien laskentaperusteet Ostovoimaa, myyntiä ja ostovoiman siirtymiä vuonna 2003 sekä ostovoiman kehittymistä vuodelle 2025 on tarkasteltu viidessä päätoimialaryhmässä. Päätoimialaryhmät ovat päivittäistavarat, vaatetustavarat, kodintavarat, vapaa-ajantavarat ja ravintolapalvelut. Tarkempi toimialaluokitus on esitetty raportin liitteenä 1. Laajasalon väestöennuste vuodelle 2025 perustuu Helsingin kaupungin ennusteisiin. Väestön nykytilanne on viimeisin tilastotieto. Taulukko 3 Laskelmissa käytetyt toimialakohtaiset kulutuksen kasvukertoimet. Vuotuiset kasvukertoimet v Päivittäistavarat 0,5 % Vaatetustavarat 1,5 % Kodintavarat 1,5 % Vapaa-ajantavarat 1,5 % Ravintolapalvelut 1,5 % Ostovoimaluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kotitaloustiedustelun kulutuslukuihin. Kotitaloustutkimuksen kulutusluvut on alueellisesti jaoteltuja ja Laajasalon lukuina käytetään pääkaupunkiseudun keskimääräisiä kulutuslukuja, jotka ovat koko maan keskiarvoja suuremmat. Taulukossa 3 on esitetty vuosittaiset kasvukertoimet, joilla ostovoiman arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2003 eteenpäin tarkasteluvuosille Ennustejakson pituudesta johtuen kasvukertoimet ovat maltillisia.

10 Ostovoima vuonna 2003 ja sen kehitysennusteet vuodelle 2025 Taulukossa 4 on kuvattu Laajasalon ja sen vaikutusalueen ostovoiman kehitystä vähittäiskaupan päätoimialaryhmissä. Taulukko 4 Laajasalon ja sen kaupallisen vaikutusalueen ostovoima päätoimialoittain vuonna 2003 ja arvio kehityksestä vuodelle Väestö ja ostovoima Laajasalon vaikutusalueella Muutos % Väestö % Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,8 67,5 30,7 83 % Vaatetustavarat 11,1 25,3 14,2 128 % Kodintavarat 14,1 32,1 18,0 128 % Vapaa-ajantavarat 17,4 39,8 22,3 128 % Ravintolapalvelut 10,6 24,1 13,5 128 % Yhteensä 90,0 188,8 98,8 110 % 6 Laajasalossa päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima oli 90 miljoonaa euroa vuonna Päivittäistavaroiden osuus oli lähes 37 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 42 miljoonaa euroa. Ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima oli vuonna 2003 arviolta yli 10 miljoonaa euroa. Laajasalolaisten ostovoiman ennustetaan lisääntyvän väestönkasvun ja kulutuksen kasvun perusteella jopa 100 miljoonalla eurolla eli noin 190 miljoonaan euroon vuoteen Päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustettu kasvu on yli 30 miljoonaa euroa ja erikoiskauppaan kohdistuva ostovoiman ennustettu kasvu on lähes 55 miljoonaa euroa vuoteen Merkittävä määrä ostovoiman kasvusta toteutuu jo 2010 lähtien jolloin Kruunuvuorenrantaa ryhdytään toteuttamaan. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät toimialoittain Ostovoimien siirtymiä tarkastellessa esitetyt myyntiluvut perustuvat alueella toimivien yritysten arvioituihin liikevaihtolukuihin. Taulukossa 5 ja kuvassa 7 on tarkasteltu Laajasalon vähittäiskaupan myyntilukuja ja ostovoiman siirtymiä päivittäistavaroissa, erikoistavaroissa ja ravintolapalveluissa. Toimialojen sisältö on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5 ja kuva 7 Laajasalon ostovoima, myynti ja siirtymät vähittäiskaupan päätoimialoilla vuonna Laajasalo Ostovoima Myynti Siirtymä Tasapaino Milj.euro Milj.euro Milj.euro % Päivittäistavarat 36,8 20,2-16,6 55 % Erikoistavarat 42,6 2,0-40,6 5 % Ravintolapalvelut 10,6 1,9-8,7 18 % Yhteensä 90,0 24,1-65,8 27 %

11 7-8,7 Ravintolapalvelut 1,9 10,6-40,6 Erikoistavarat 2,0 42,6-16,6 Päivittäistavarat 20,2 36, Ostovoima Myynti Siirtymä M euroa Päätoimialaryhmiin kohdistuva ostovoima vuonna 2003 oli Laajasalossa noin 90 miljoona euroa ja myynti noin 24 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen kaikissa toimialaryhmissä eli ostovoimaa siirtyy Laajasalon ulkopuolelle huomattavasti. Vähittäiskaupan ja ravintolapalveluiden siirtymiä kuvaava tasapainoluku (myynti/ ostovoima) on 27%. Muun muassa Herttoniemen vaikutus näkyy päivittäistavaroiden kaupassa. Laajasalon erikoistavaroiden tarjonta on heikkoa ja lähes kaikki alueen ostovoima siirtyy erikoistavaroissa alueen ulkopuolelle. Myös ravintolapalveluissa myynti on vain noin viidennes alueen ostovoimasta. 1.2 Laajasalon kaupallinen palveluverkko Kaupallinen palveluverkko luokitellaan tyypillisesti seuraavalla tavalla: Ydinkeskusta palvelevat vähittäiskaupat, tavaratalot ja kauppakeskukset, monipuoliset erikoisliikkeet ja palvelut ravintolat, kulttuuri, vapaa-aika Aluekeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti ja/tai sijainti asutuksen keskellä Hypermarketkeskukset päivittäis- ja erikoistavarakaupan seudullisesti vetovoimaisia keskittymiä hyvä liikenteellinen sijainti vetäjäyrityksenä vähintään yksi hypermarket Paikalliskeskukset monipuoliset, päivittäistavaraan keskittyvät peruspalvelut hyvä liikenteellinen saavutettavuus asuinalueilta vetäjäyrityksenä vähintään yksi supermarket

12 8 Lähipalvelukeskukset minimiperuspalvelut pienet päivittäistavaramyymälät, monipuoliset kioskit Muut kaupalliset keskittymät pääasiassa tilaa vievää kauppaa suuria erikoisliikkeitä (autokauppa, rautakauppa yms.) Palveluverkon rakenne Kalasatama Herttoniemen liikenneympyrä Kuva 8 Helsingin kaupan palveluverkon rakenne ja uudet mahdolliset hankkeet. Laajasalo keskus on eräs Helsingin paikalliskeskuksista (Kuva 8). Se kilpailee erityisesti Herttoniemen liikenneympyrän kanssa alueensa väestön ostovoimasta päivittäistavaroissa. Myös Itäkeskus, Hakaniemi ja Helsingin keskusta kilpailevat laajasalolaisten ostovoimasta. Erikoiskaupan osalta Laajasalossa on vain muutama veneliike, muu erikoiskaupan ostovoima siirtyy alueen ulkopuolelle.

13 Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuva 9 Laajasalon ja sen lähivaikutusalueen päivittäistavarakaupan myymäläverkko Kuvan 9 karttaan on merkitty Laajasalon kaupallisen vaikutusalueen päivittäistavaramyymälät sekä lähialueen pt-myymälät, jotka kilpailevat laajasalolaisten päivittäistavaraostoksista. Laajasalon keskuksessa sijaitsee K-supermarket ja pienempi HOK-Elannon pt-myymälä, Alepa. Jollaksessa ja Gunillantiellä toimii lisäksi alueen asukkaille lähipalveluja tarjoavat myymälät. Gunillantiellä toimii Siwa ja Jollaksen Siwa, jonka myyntiarvioita laskelmissa myöhemmin käytetään, on syksyllä 2004 lopettanut toimintansa ja laajentuneissa tiloissa on aloittanut toimintansa Tradekan Valintatalo. Herttoniemen liikenneympyrän tuntumassa toimii useampia supermarket kokoluokan päivittäistavaramyymälöitä sekä Alko. Itäkeskuksessa on lähin hypermarket, Citymarket Itäkeskus.

14 10 2 Kaupan palveluverkon kehityskuva Laajasalossa 2.1 Kaupan kehitystrendit - yleistä Kaupan toimintaympäristön muutokset Suomessa Keskeisiä kaupan alaan vaikuttavia väestöllisiä muutoksia koko maassa ovat väestönkasvu hidastuu ja väestö vanhenee kotitalouksien keskikoko pienenee väestö keskittyy suurimmille kaupunkialueille Väkiluvun kasvu tulee 2000-luvulla pienenemään ja väkiluku kääntyy laskuun 2020-luvun alkupuolella, ellei maahanmuutto lisäänny merkittävästi (Kuva 10). Samalla väestörakenne ikääntyy, jolloin vanhusten osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee. Kaupan kannalta tämä merkitsee sitä, ettei ostovoima enää kasva entisenlaisesti väestönkasvun myötä vaan enemmänkin henkeä kohti lasketun kulutuksen perusteella. Väestö iän mukaan v Väesto iän mukaan Miehet Naiset Miehet Naiset Kuva 10 Väestöpyramidi vuodelta 2000 ja ennuste vuodelle 2010 (Lähde: Tilastokeskus) Ikärakenteen muuttuessa myös kulutusrakenne muuttuu. Palveluiden osuus kokonaiskulutuksesta on noussut tasaisesti koko 1990-luvun, ja niiden kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 25 prosenttia väestöstämme on yli 60-vuotiaita vuonna Pian eläkkeelle jäävillä suurilla ikäluokilla on sekä mahdollisuus että tarve ostaa palveluja. Palveluiden kysyntää lisäävät myös pienet kotitaloudet, joiden määrä kasvaa koko ajan. Erityisesti nuoret yksinasuvat korvaavat kestokulutustavaroita palveluilla. Tulevaisuudessa, kuten viime vuosinakin (Taulukko 6), lyhytikäisten tavaroiden (vaatteet ja muut pakolliset perustavarat) ja ravinnon osuus kulutusmenoista supistuu, mikä johtuu elintason nousemisesta entisestään. Kotitalouksien lukumäärän lisääntymisen myötä kasvua tulee olemaan autojen, kodintekniikan, viihde-elektroniikan sekä huonekalujen ja sisustustarvikkeiden myynnissä.

15 11 Taulukko 6 Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne (Lähde: Kaupan Keskusliitto, Tilastokeskus) Kotitalouksien kulutusmenot Kulutusmenojen rakenne % % % Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 16,4 15,7 13,2 Alkoholijuomat ja tupakka 3,1 3,2 2,8 Vaatetus ja jalkineet 6,0 4,4 3,4 Asuminen ja energia 22,6 28,1 28,7 Kodin kalusteet, koneet ym. 5,3 4,5 4,9 Terveys 3,4 3,8 3,6 Liikenne 13,2 12,4 14,7 Tietoliikenne 1,5 2,1 3,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 11,1 10,3 9,9 Koulutus 0,2 0,2 0,2 Ravintolat, kahvilat ja hotellit 4,7 4,2 4,5 Muut tavarat ja palvelut 12,5 11,1 10,4 Yhteensä Menot kotitaloutta kohti käyvin hinnoin /v Menot kotitaloutta kohti v hinnoin /v Kotitalouksien ostovoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on lisääntynyt tasaisesti ja samalla säästämisaste on alentunut. Yhä suurempi osa tuloista menee kuitenkin palveluihin ja toisaalta suosiotaan kasvattavat osake- ja rahastosijoittaminen vievät nekin osansa vähittäiskaupan rahavirrasta Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutokset Useiden tutkimusten mukaan lähitulevaisuudessa odotettavia kuluttajakäyttäytymisen kehitystrendejä ovat eettisyys, turvallisuus, nautinto, individualismi, terveellisyys, vaihtelunhalu ja helppous. Kuluttajat arvostavat laatua, tyyliä, laajoja valikoimia, edullisia hintoja ja henkilökohtaista palvelua. Kuluttajan vaatimukset ostopaikan suhteen kasvavat; hän ei välttämättä tyydy lähimpään ostopaikkaan, vaan valitsee sen, jonka valikoimat ja palvelut vastaavat hänen toiveitaan. Kuluttajilta kysyttäessä päivittäistavarakaupan tärkeimpinä valintakriteereinä pidettiin läheisyyttä, hinta/laatu-suhdetta ja valikoimaa. Näistä kahden ensimmäisen merkitys on vähentynyt kun taas valikoiman, kanta-asiakasetujen, ystävällisen palvelun ja aukioloaikojen vaikutus valintaan on kasvanut. Erikoiskaupan saavutettavuutta käsittelevän tutkimuksen mukaan suurin osa kuluttajista ostaa laadukkaat ja kalliit erikoistuotteet mieluummin erikoisliikkeistä ja halvat tuotteet hypermarketeista päivittäistavaraostosten yhteydessä. Vain noin viidennes kuluttajista ostaa erikoistavarat pääosin hypermarketeista. 65 % kuluttajista haluaisi lisää palvelevia erikoiskauppoja ja 79 % katsoo, että kaupunkien keskustoja pitäisi elävöittää tarjoamalla erikoiskaupoille hyviä liikepaikkoja.

16 Ostokäyttäytyminen muuttuu varsin hitaasti. Pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutosilmiöitä ovat: kuluttajat jakaantuvat entistä pienempiin ryhmiin, joiden ostokäyttäytyminen erilaistuu suomalaiset omaksuvat uusia tapoja ja tottumuksia ulkomailta, jolloin myös kulutus monipuolistuu (esim. kansainvälistyvät ruokatottumukset, muoti- ja sisustustrendit) päivittäistavarakaupassa ostokertojen määrä vähenee ja kertaostos suurenee: vuonna 1985 keskiostos oli 10 ja vuonna ,7. Vuonna 2000 kaupassa käytiin 4,2 kertaa viikossa kuluttajien vaatimukset ostopaikan suhteen lisääntyvät: vaaditaan laajaa valikoimaa ja asiantuntevaa henkilökohtaista palvelua kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia sekä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, koostumuksesta ja valmistusolosuhteista 12 Kahden viime vuoden aikana kaupan myynnin kasvu on hidastunut, mutta vuosi 2002 oli silti jo yhdeksäs peräkkäinen kasvuvuosi kaupalle (Kuva 14). Vähittäiskauppa kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2002 ja kulutustavaratukkukaupan myynti kasvoi 4,3 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna myynti kasvoi seuraavasti: päivittäistavarakauppa 4,2 % tavaratalokauppa 1,9 % erikoiskauppa 1,5 % rakennus- ja sisustustarvikekauppa 1,3 % apteekkimyynti 9,4 % alkoholijuomakauppa 6,0 % autokauppa 7,0 % Päivittäistavarakaupan muutostrendit Päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka ovat kasvattaneet osuuttaan huomattavasti viime vuosina. Merkittäviä kehityssuuntia ovat olleet myymälämäärän supistuminen, yksikkökoon kasvu ja myyntitehokkuuden lisäys. Toisaalta alle 400 neliön myymälöiden aukioloaikojen pidentäminen on lisännyt lähikauppojen suosiota. Myös huoltoasemamyymälöiden myynnin ennustetaan kasvavan, mutta niiden osuus kokonaispäivittäistavarakaupasta jäänee vähäiseksi (vuonna 1999 huoltoasemanmyynnin osuus oli 3,5%). Taulukko 7 Päivittäistavarakauppa 1990 ja 1999 (Lähde: Kauppa 2005) Päivittäistavarakaupan myynnit myymälätyypeittäin Myymälätyyppi Lukumäärä Myyntiosuus (%) Hypermarketit ,4 20,4 Tavaratalot ,0 7,8 Supermarketit ,2 48,0 Valintamyymälät ,0 19,9 Pienmyymälät ,2 2,2 Erikoismyymälät ,2 1,6 Yhteensä

17 Hypermarkettien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut ja myyntiosuus kasvanut 14 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa (Taulukko 7). Kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena (Taulukko 8). Hypermarkettien myynti kasvaa edelleen, ja myös valintamyymälät ovat kasvattaneet myyntiään lähikauppojen pidennettyjen aukioloaikojen ansiosta. Pienten supermarketkokoluokan myymälöiden myynti on pienentynyt. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaislukumäärä on laskenut huomattavasti, mutta myymälätiheys on edelleen Suomessa selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Päivittäistavaroiden saavutettavuus koetaan kuitenkin hyväksi; kolmasosa kotitalouksista on sitä mieltä, että saavutettavuus on viime vuosina parantunut. 13 Taulukko 8 Päivittäistavarakaupan myynnit myymälätyypeittäin. Luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. (Lähde: Kaupan Keskusliitto, A.C. Nielsen Finland Oy) Päivittäistavarakaupan myynnit myymälätyypeittäin Myymälätyyppi Myynti (milj. ) Hypermarketit Tavaratalot Supermarketit, isot Supermarketit, pienet Valintamyymälät, isot Valintamyymälät, pienet Pienmyymälät Erikoismyymälät ja hallit Yhteensä Muutoksia päivittäistavarakaupan alalle tuo ulkomaisten ketjujen tulo suomalaisille markkinoille ja ulkomaisen omistuksen lisääntyminen kotimaisissa ketjuissa. Syksyllä 2002 saksalainen Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä. Ensimmäisen vuoden aikana ketju avasi 50 myymälää ympäri Suomen, tavoitteenaan sadan liikkeen ketju. Lidlin tulo on pakottanut suomalaisketjut valmistautumaan kilpailun kovenemiseen aseinaan omat halpamerkit (esim. K-kaupan Euroshopper, S- kaupan Hyvä Ostos, Sparin, Wihurin ja Stockmannin First Price) ja liittoutumalla ulkomaisten hankintayhtiöiden kanssa. Kilpailussa heikoimmin näyttävät pärjäävän m 2 supermarketit, jotka eivät saavuta riittävän suurta volyymia, mutta eivät myöskään pysty hyödyntämään alle 400 neliön kauppojen sunnuntaiaukioloa. Päivittäistavarakaupan kehityssuuntia: myymälämäärä supistuu yksikkökoko kasvaa myyntitehokkuus lisääntyy tavaravalikoima kasvaa ja monipuolistuu hypermarkettien määrä ja osuus kokonaismyynnistä kasvaa perinteiset kyläkaupat vähenevät aikaisin avaavat ja myöhään auki olevat pienet päivittäistavaramyymälät (ns. convenience stores) lisääntyvät kaupungeissa (esim. Keskon Pikkolo, Spar Express, huoltoasemamyymälät) yhä useampi ulkomainen ketju ja yritys tutkii mahdollisuuksia tulla Suomen markkinoille eri tavoin: joko suoraan (esim. Lidl) tai välillisesti ostamalla osuuksia suomalaisista yrityksistä sähköinen kaupankäynti lisääntyy hitaasti

18 Vuoden 2003 alussa päivittäistavaramyymälöitä oli 4 163, joka on vain 2 myymälää vähemmän kuin edellisvuonna (Taulukko 9). Myymälämäärän lasku on siten lähes pysähtynyt. Myynnin arvo kasvoi 5,1 % ja määrä 2,4 %. Taulukko 9 Päivittäistavarakaupan myynnin ja toimipaikkojen määrän kehittyminen ketjuittain (Lähde: Kaupan Keskusliitto) 14 Päivittäistavarakaupan vertailutietoja Ryhmittymä Lukumäärä Myynti (milj. ) K-ryhmä S-ryhmä Spar-ryhmä Tradeka+Elanto Muut Yhteensä Erikoiskaupan muutostrendit Erikoiskaupan eri osa-alueiden myynnin kehitys vaihtelee suuresti. Keskimääräistä voimakkaammin ovat kasvaneet optiikka, huonekalujen ja sisustustarvikkeiden kauppa sekä lääkkeet, kosmetiikka ja hygieniatuotteet. Kasvua selittää kasvava kiinnostus hyvinvointiin ja laatuun. Sisustusalan myyntiä on lisännyt trendi, jossa suomalaiset ostavat kokonaisia huonekaluryhmiä yksittäisten huonekalujen sijaan ja kaikki kodin sisustusesineet ja tekstiilit ostetaan yhtenäiseen tyyliin. Myös kausisisustaminen on tullut suosituksi. Kasvua erikoiskaupan alalla aiheuttavat tulotason nousu, kulutuksen monipuolistuminen, vapaa-ajan ja siihen liittyvien harrastusten lisääntyminen ja kansainvälistyvät kulutusmallit. Kotitalouksien lukumäärän kasvun myötä joidenkin tuoteryhmien kulutus tulee kasvamaan (esim. autot, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, huonekalut ja sisustus). Kuluttajien arvoissa tapahtunut muutos heijastuu myös erikoiskauppaan: enää kulutuksesta ei haeta yksinomaan hyötyä, vaan myös mielihyvää. Painopiste siirtyy entistä enemmän välttämättömyystuotteista, esimerkiksi vaatteista, kuluttajien harrastuksiin liittyvään kauppaan ja palveluihin. Erikoiskauppa on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, joten sen alalla nousu- ja laskukaudet näkyvät nopeammin ja voimakkaammin kuin päivittäistavarakaupassa. Merkittäviä kehityssuuntia erikoiskaupassa ovat ketjuuntuminen ja yksikkökoon kasvu. Perinteinen jako keskustahakuisen ja keskustan ulkopuolisen erikoiskaupan välillä on hämärtymässä. Myymäläkoon kasvun myötä kodinkone-, kodinrauta-, huonekalu- ja sisustusmyymälät ovat siirtyneet keskustojen ulkopuolelle lähelle toisiaan ja muodostaneet näin erikoiskaupan suurmyymäläkeskittymiä, nk. Retail Park -keskuksia. Sama kehityssuunta on nähtävissä suurten vaate-, urheilu- ja vapaa-aikamyymälöiden sijoittumisessa, jotka hakeutuvat yhä useammin myös aluekeskuksiin kaupunkikeskustojen sijasta. Muu erikoiskauppa suuntautuu jatkossakin kaupunkiseuduille ja erityisesti keskusta-alueille ja kauppakeskuksiin. Erityisesti pienet erikoisliikkeet sijoittuvat kaupunkien keskustoihin kauppa- ja kävelykatujen varsille. Kotimaiset ja ulkomaiset ketjut valtaavat parhaat liikepaikat vuokratason noustessa, kun yksityisyrittäjät joutuvat vetäytymään keskustojen laitamille.

19 Erikoiskaupan kehityssuuntia ulkomaisia ketjuja ja yrityksiä on tullut ja tulee Suomen markkinoille (esim. IKEA, Indiska, Dressmann, Zara, Gigantti, Bauhaus, Claes Ohlson) myymäläkoko ja tehokkuus kasvaa ketjuuntuminen lisääntyy erikoisliikkeissä henkilökohtaisen palvelun ja neuvonnan merkitys korostuu, hypermarketeissa arvostetaan ennen kaikkea edullisia hintoja valikoimat monipuolistuvat ja erilaistuvat erikoiskauppa säilyttää sijaintinsa liikekeskustoissa yleistyviä myymälätyyppejä ovat erikoistavaroiden suurmyymälät (tilaa vaativa erikoiskauppa), putiikit, pienet kapeaan segmenttiin erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät keskustojen ulkopuolella sijaitsevat Retail Park -keskukset (=tilaa vaativan erikoiskaupan keskukset) ja factory outlet -tyyppiset myymälät ja myymäläryppäät yleistyvät vähitellen sähköinen kaupankäynti lisääntyy nopeasti tuoteryhmissä, joita ei tarvitse kokeilla (esim. tietokonelaitteet ja -tarvikkeet, kirjat, pelit, cd- ja dvd-levyt), mutta se ei korvaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia myymälöitä kauppakeskuksia rakennetaan lisää ja olemassa olevia laajennetaan ja kehitetään. Niihin sijoitetaan kaupan lisäksi myös palveluja ja viihdetarjontaa Vireillä olevat kaupan alan hankkeet Laajasalossa Laajasalon keskuksen kehittäminen on alueen merkittävin kaupan hanke. Suunnittelu- ja ideointi on käynnistetty kesällä 2004 tämän selvityksen myötä ja hankkeen konkretisoituminen tulee viemään aikaa. Samaan aikaan kaupallisen selvityksen kanssa on käynnistetty Laajasalon keskuksen idealuonnostyö, jossa selvitetään tulevan keskuksen liikennevaihtoehtoja ja perusluonnoksia arkkitehtuurin osalta. Laajasalon keskuksessa sijaitseva K-supermarket on ilmoittanut laajenemistarpeestaan. K-supermarketilla on tällä hetkellä pinta-alaa noin krs-m 2 ja laajennustarpeeksi on ilmoitettu noin krs-m 2. Selvitystyön aikana Kesko on ollut yhteydessä kaupungin edustajiin toiveineen ja samalla on esitelty käynnissä olevaa selvitystä. Laajasalossa on syksyllä 2004 ollut vireillä hanke Jollaksen lähimyymälän toiminnan laajentamisesta. Jollaksen Siwa on lopettanut toimintansa syksyn 2004 aikana ja Valintatalo on aloittanut toimintansa laajentuneissa tiloissa. Kaupan palveluverkon osalta tilanne Laajasalossa on siis pysynyt muutoksen jälkeen samana, mutta Jollaksen alueen asukkaiden palvelutarjonta on parantunut tarjonnaltaan monipuolisemman myymälän aloitettua.

20 2.3 Toimialakohtaiset lisäliiketilatarpeet Laajasalossa Uuden liiketilan laskennallista tarvetta on tarkasteltu kumulatiivisesti vuodelle Laskelmat perustuvat seuraaviin oletuksiin: Laajasalon väestömäärä kehittyy kaupungin omien ennusteiden mukaisesti Vuosittainen ostovoiman kasvu on päivittäistavaroissa 0,5 %, erikoistavaran tuoteryhmissä ja ravintolapalveluissa 1,5 % Nykyistä pinta-alaa poistuu vuosittain 2,0 %, ravintolapalveluissa 0,0 % Tasapaino (myynti/ostovoima) paranee erikoistavaran tuoteryhmissä tarjonnan parantuessa 3 %. Päivittäistavaroissa ja ravintolapalveluissa se paranee 1 %. 16 Kulutuslukujen (ostovoiman kasvu) kasvuennusteet perustuvat historialliseen kehitykseen sekä eri tutkimustahojen arvioihin talouden kehityksestä. Kulutuslukujen kehitystä ennustettaessa on käytetty historiallista kehitystä varovaisempia kasvukertoimia ennustusjakson talouden ennustettavuuden vaikeudesta ja tarkastelujakson pituudesta johtuen. Taulukossa 10 on päivittäistavararyhmässä esitetty vaihtoehtoisia myyntitehoja (euroa/my-m²/ vuosi) ja erikoistavararyhmissä ja ravintolapalveluissa toimialaryhmän nimen alla keskimääräinen arvioitu myyntiteho. Esimerkiksi hypermarkettien päivittäistavaraosaston myyntitehokkuus on tyypillisesti noin euroa/my-m²/vuosi, supermarkettien noin euroa/my-m²/vuosi ja lähikauppojen noin euroa/my-m²/vuosi. Taulukossa on esitetty arvio toimialaryhmän nykyisestä pinta-alasta (krs-m 2 ) ja lisäliiketilan tarpeesta (krs-m 2 ) vuodelle Taulukko 10 Laskennalliset uuden liiketilan tarpeet Laajasalossa vuodelle PINTA-ALA LISÄTARVE MYYNTITEHO vuonna 2003 vuoteen 2025 euroa /my-m² / v krs -m² (arvio) krs-m² Päivittäistavarat Erikoistavarat Ravintolapalvelut Lisätarve yhteensä Ka.tehot Laajasalon päivittäistavaramyynnin perusteella arvioitu päivittäistavarapinta-ala on noin krs-m 2. Pinta-ala-arviossa on varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden lisäksi huomioitu halpahintatavarataloissa, kahviloissa, kioskeissa ja huoltoasemilla sekä muissa päivittäistavaroita myyvissä myymälöissä tapahtuva päivittäistavaramyynti. Päivittäistavaroiden laskennallinen lisäliiketilatarve vuoteen 2025 mennessä on noin krs-m 2. Päivittäistavarapinta-alan tarve jakautuu erilaisille myymälätyypeille. Noin 85 % lisäliiketilatarpeesta voidaan arvioida kohdistuvan varsinaisille päivittäistavaramyymälöille. Taulukon alin rivi kuvaa tilannetta, jossa lisäliiketila kohdistuisi pääosin tehokkaille hypermarket-tyypin yksiköille. Ylin rivi vastaa puolestaan tilannetta, jossa liiketilan lisäys kohdistuisi pieniin lähimyymälöihin. Kaupungin ja kauppaliikkeiden palveluverkolle asettamista tavoitteista riippuu, millaisia yksikköjen lukumäärän lisäyksiä lisäliiketilalaskelmat käytännössä vastaavat. Ajallisesti lisä-

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011

Joulukauppa 2011. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Joulukauppa 2011 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 28.11.2011 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010

Joulukauppa 2010. - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Joulukauppa 2010 - Kuluttaja- ja yrityskyselyt 18.11.2010 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN

HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN HERNESAARENOSAYLEISKAAVAN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS JA SIJOITTELUKAUPUNKIRAKENTEESEEN Helsingin kaupunki Länsisatama-projekti 1.1.011 Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu 1 HERNESAAREN

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2010

Verkkokauppatilasto 2010 Verkkokauppatilaston julkistus 1.3. 2011 Seppo Roponen TNS Gallup Copyright TNS 2011 Vuoden 2010 alusta kansallinen seuranta otti harppauksen eteenpäin kun Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML, Kaupan liitto

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari 20.10.2016 Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kauppakeskusyhdistys ry PÄÄKAUPUNKISEUTU

Lisätiedot

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa Tuula Loikkanen Kaupan liitto Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi 24.11.2015 Tutkimuksen taustaa: tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus. Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon

Suomalaisten matkailu Viroon Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana Helsingistä Tallinnan

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen

Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Digitaalinen kuluttajakäyttäytyminen Perustietoa verkkokäyttäytymisestä kaupan silmin Seppo Roponen TNS Gallup 6.4.2011 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Copyright TNS 2011 AGENDA Internet kuluttajien arjessa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Asukastiedotustilaisuus 8.10.2013 Risto Seppo Citycon johtava kauppakeskusten omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 2.6.2014 Kyselyn tulokset Kauppa- ja ravintolamyynnin ja keskioluen vähittäismyynnin osuudet myynnistä

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot