KALLIIT LUPAUKSET VIIMEINEN KEVÄT SISÄLTÖ: Kepan organisaatio muuttuu...4. Ohjeita ruoanmyyjille...6. Urheilua Kepan tuella Koulutus...

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TOUKOKUU /02 VIIMEINEN KEVÄT Kiuruveden Kehy-pajalla ollaan vaikeiden ratkaisujen edessä. Pajan suurimmat tukijat, Kiuruveden kaupunki ja ulkoministeriö ovat vähentäneet rahoitustaan siihen malliin, että toiminnan lopettaminen alkaa olla ajankohtaista. Kehy-paja on toiminut vuodesta 1988 ja työllistänyt yhteensä pitkäaikaistyötöntä. Puutyöverstaasta, ompelimosta, kirjapainosta ja korjaamosta saadut tulot on käytetty kehitysyhteistyöhankkeisiin Ghanassa. Sivu 7 PIA LAINE PIA LAINE KALLIIT LUPAUKSET Meksikon kehitysrahoituskokouksessa annetut lupaukset saattavat käydä kalliiksi EU:lle. Unioni lupasi nostaa oman apunsa keskiarvon 0,39 prosenttiin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Myös Suomen suunnitelmat kehitysyhteistyörahojen maltillisesta nostamisesta ovat riittämättömät, jos Meksikossa tehdyt lupaukset aiotaan ottaa todesta. SISÄLTÖ: Kepan organisaatio muuttuu...4 Ohjeita ruoanmyyjille...6 Urheilua Kepan tuella...10 Koulutus...11 Tapahtumat...12 Sivu 5

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Jukka Aronen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Mikko Marjakangas Tiedottaja Ilona Niinikangas Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka EU-sihteeri Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri Suvi Virkkunen JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Järjestöavustaja Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Vs. tuottaja Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: KEPA SAMBIA Koordinaattori Lauri Peltonen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Vs. Mari Koistinen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: KEPA NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 MTK:n Seppo Kallio: Sekä EU että kehitysmaat pärjäävät huonosti puhtaassa vapaakaupassa Teollisuusmaiden ihmisille ruoka ja sen tuotanto on nykyään itsestäänselvää: ruokaa saa helposti ravintoloista ja supermarketeista. Helppous vääristää suhdettamme ruokaan. Esimerkiksi Suomessa viljelijöitä on enää muutama prosentti väestöstä, ja on olemassa vaara, että ruoantuotannon merkitys hämärtyy, sanoo Seppo Kallio, MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja. MTK on yksi viidestäkymmenestä järjestöstä, jotka ovat lähteneet mukaan Kepan Ruoka-aika-kampanjaan. Joissakin piireissä MTK:n osallistuminen on herättänyt hämmennystä, mutta MTK:lle kampanjassa mukanaolo on täysin luonnollista. Tämähän on leipätyötämme. Toivomme, että kampanja osaltaan välittää tietoa ruuan tuotannosta sekä tuottajien asemasta Suomessa ja muualla maailmassa, sanoo Kallio. Ei-kaupalliset näkökulmat esiin On tärkeää, että myös kehitysmaiden maataloustuotanto on kannattavaa ja perustuotanto turvattu. Maailman kauppapolitiikassa pitäisi ottaa paremmin huomioon eri maiden maataloustuotannon erot. Esimerkiksi WTO-neuvotteluissa tulisi nostaa esille ei-kaupallisia näkökohtia, kuten olosuhteet ja arvot, Seppo Kallio sanoo. Kallio ei usko, että vapaakauppa ratkaisee kehitysmaiden viljelijöiden ongelmat. Hän ei löydä juurikaan positiivista sanottavaa amerikkalaisista suuryrityksistä, jotka heikentävät kehitysmaiden asemaa maailmanmarkkinoilla. Kehitysmaiden ruoantuotantoa vaikeuttavat myös länsimaiden maataloustuet. Kepan ruokapoliittisessa ohjelmassa maataloustukia kritisoidaan, sillä ne ovat johtaneet ylituotantoon ja dumppaukseen eli tuotteiden myyntiin polkuhinnalla kehitysmaiden markkinoilla. Ohjelmassa kuitenkin todetaan, että maailman ruokaturvan kannalta on tärkeää taata MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Seppo Kallio on mukana Kepan hallituksessa. kaikille maailman ihmisille mahdollisuus viljellä maata ja tuottaa ruokaa. MTK lupaa omassa tavoiteohjelmassaan turvata suomalaisten maanviljelijöiden elannon pitämällä voimassa EU:n kotimaisen tuotannon tuet. Globaalia dumppauskauppaa Jos ruuan maailmanmarkkinahinta perustuisi edes keskimää-räisiin tuotantokustannuksiin, niin tämä subventio-ongelma olisi paljon pienempi. Vaikeudet johtuvat siitä, että muutamassa maassa pystytään tuottamaan ruokaa hyvin halvalla. Edes Euroopan kehittyneet maataloudet eivät pärjää nykyisessä globaalissa dumppauskaupassa, väittää Kallio. MARCUS FLOMAN Kallion mielestä kukaan ei hyödy siitä, että markkinavoimat määrittelevät ruuan hinnan, vaan ruokaa on pystyttävä viljelemään myös luonnonolosuhteiltaan heikoilla alueilla. Millä tavoin tukia sitten pitäisi käyttää, jotta ne eivät haittaisi kehitysmaiden maataloustuotantoa? Tukien ei pitäisi vääristää elinkeinon harjoittamista, Kallio vastaa ja jatkaa: Tukipolitiikkaa arvostellaan voimakkaasti ja tietysti vientituki voi joissakin olosuhteissa vaikuttaa negatiivisella tavalla markkinoihin. Mutta tukien tarkoituksena on tasoittaa ruoan maailmanmarkkinahinnan ja tuotantokustannuksiin perustuvan todellisen hinnan välistä eroa. Monet kehitysmaat ovat WTO:n painostuksesta luopuneet tuistaan ja avanneet markkinansa myös länsimaisille maataloustuotteille. Miten MTK:n puolustamat EU-tuet sopivat yhteen MTK:n kansainvälisen profiilin kanssa ja Ruoka-aika-kampanjan tavoitteiden kanssa? Kaikilla mailla tulisi olla oikeus tukea omaa maatalouttaan, Seppo Kallio vastaa. Mutta kuka sitten puolustaa eri kehitysmaiden oikeutta omiin maataloustukiin? Se on viimekädessä kansallinen kysymys. On yksittäisten maiden hallituksista kiinni, miten ne hoitavat politiikkansa, vaikka WTO toki vaikuttaa siihen. Monissa kehitysmaissa suuret kansainväliset elintarvikefirmat saattavat puuttua hyvinkin paljon paikallisen maatalouden kehittämispolitiikkaan. Yrityksillä voi olla itsekkäitä tavoitteita, kuten esimerkiksi tuoda halvalla jotain tiettyä raakaainetta. Kallio muistuttaa, että maatalouden tulevaisuus ja sen selviäminen on todellinen kohtalonkysymys koko maapallolle. Maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä, joista arvion mukaan puolet asuu maaseudulla. Noin 90 prosenttia heistä ovat maanviljelijöitä, Kallio sanoo. Kyse on maailmantalouden ydinkysymyksestä ja olen sen suhteen hyvin kriittinen. Teollisuusmaiden pitäisi ottaa vakavimmin huomioon kehitysmaiden maaseutuväestön ongelmat. MARCUS FLOMAN

4 4 Kolumni Kepa muuttuu maailman myötä Kepan Helsingin-toimiston rakennetta on uudistettu kohta puolitoista vuotta. Tulokset alkavat näkyä toimiston sisällä, mutta ne eivät ehkä vielä puhu puolestaan asiaan vihkiytymättömälle. Kohta puhuvat. Maailma ei puhu Kepan organisaatiomuutoksesta eikä Kepan muutoksia ole johdettu maailmanlaajuisista trendeistä. Kepaa muutetaan kevätkokouksen tai hallituksen päätöksillä, tai välillisesti korkeintaan ulkoministeriön aivoituksilla. Siksi onkin yllättävä yhteensattuma, että maailma ja Kepa muuttuvat samaan aikaan. Kepan kehitysjoukkokonseptit menivät uusiksi niillä main, kun maailmaa väännettiin kaksinapaisesta järjestyksestä yhden maailmanpoliisin hallinnoimaan kaaok- Kepan henkilökunta eri puolilta maailmaa kokoontui huhtikuun alussa suunnittelemaan tulevaa toimintaa. seen. Sattumaa tietysti sekin, että muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa Kepan ikkunoista sisään siinä vaiheessa, kun kehitysfilosofiat sirpaloituivat sinne tänne. Ja sattumalta edelleen ollaan organisaatiomuutoksen jälkimainingeissa etsimässä parasta tapaa orientoitua työyhteisönä ottamaan muuttuva maailma vastaan. Tai eihän sitä tiedä, voihan maailman muuttumisella olla jokin yhteys Kepan muutokseen. Ehkäpä yhteys toimii kaaosteoreettisen ennustamattomasti: Kiinassa joku pieraisi ja Kepan muutos käynnistyi. Voihan olla niinkin, että yhteys toimi toisin päin Kepan kehitysyhteistyöntekijä lievitti Sambiassa ilmavaivojaan ja maailma ei ollut enää entisensä. Yhteyden luonne ja suunta jäävät ikävä kyllä suureksi mysteeriksi. Työmme on maailman muuttaminen, mutta työn lopullinen tulos jää arvailujen varaan. Joudumme jopa arvuuttelemaan, muuttaako maailma enemmän meitä kuin me sitä. Ja sitten on vielä tämä perhanan oma organisaatiouudistus, jossa joudumme muuttamaan omaa työyhteisöämme. Siihen verrattuna maailman muuttaminen on helppo homma. Yhteistyö, hierarkisuuden minimointi, yhteisöllisyyden rakentaminen. Suora vuorovaikutus, itseohjautuva vastuunkanto, jaettu johtajuus, pohjoisen ja etelän tasa-arvo. Nämä ovat maailman ja Kepan haasteita yhdessä ja erikseen. Maailma on keneltäkään lupaa kysymättä muuttunut toisiinsa sotkeutuneiden kalaverkkojen vyyhdeksi, jonka selvittämisestä ei tule mitään, elleivät selvittäjät TIMO KURONEN itse sisäistä näitä haasteita oman toimintansa lähtökohdiksi. Yhteensattuma tai ei, muuttunut maailma tarvitsee sellaista Kepaa, joka on tatuoinut muuttuvan maailman haasteet oman työyhteisönsä rakenteisiin. Tai toisinpäin: Kepan mahdollisuudet muuttaa maailmaa ovat olemattomat, ellei se pysty itse toimimaan näistä lähtökohdista. Pikku hiljaa Kepa alkaa pystyä: Helsingin-toimiston organisaatiouudistuksessa puheet ovat alkaneet muuttua teoiksi. Kepan henkilökunta on perusarvoiltaan sama vanha maailmanparantajaporukka kuin ennenkin, mutta rakenteeltaan ja kulttuuriltaan se ei ole enää entisensä. Tähän saakka on puhuttu Kepan Helsingin-toimiston organisaatiouudistuksesta, mutta tulevaisuudessa junaan nousee lisää matkustajia ja matka jatkuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Mukaan tulee Kepan kenttäväki ja toivottavasti koko muukin Kepan konkkaronkka, te kaikki jotka olette mukana muusta syystä kuin kuukausipalkasta. Suunnataan katse horisonttiin. Katsotaan maailmaa ja katsotaan itseämme. Ollaan realisteja ja tehdään mitä voidaan, mutta hyväksytään se tosiasia, että maailman muuttaminen edellyttää muutakin kuin pääkonttorin organisaatiokaavion uudistamista. Rakennetaan muutos Kepassa samanlaiseksi kuin maailmassakin. Ehkä me ehdimme joskus muutoksessa maailman edelle ja tulemme muuttaneeksi maailmaa ennen kuin se muuttaa meitä. Sattumalta. VILLE LUUKKANEN Kirjoittaja on Kepan ohjelmajohtaja. KEPAN ORGANISAATIO KEHITTYY Kepan toimintaa ja organisaatiota on uudistettu asteittain 90-luvun puolivälissä tehdyn arvioinnin perusteella. Ensimmäinen uudistusvaihe toteutettiin Silloin Kepalle hyväksyttiin uusi periaatejulistus, ulkoasiainministeriön kanssa solmittiin uusi yhteistyösopimus ja Helsingin-toimistossa alkoi organisaatiouudistus. Toisessa vaiheessa Kepalle laadittiin kehityspoliittinen tavoiteohjelma, kenttähallinto arvioitiin ja tehtiin strategiasuunnitelma vuosille Strategiasuunnitelmassa Kepa visioi olevansa kansalaisjärjestöjen etelä-pohjoinen resurssikeskus, vahva mielipidevaikuttaja sekä jäsenjärjestöjensä etu- ja yhteistyöjärjestö. Viime vuonna Helsingin-toimisto muuttui tiimiorganisaatioksi. Tarkoituksena on antaa työntekijöille mahdollisuus osallistua aikaisempaa enemmän omaa työtään koskeviin päätöksiin. Maaliskuussa Kepassa pidettiin ensimmäinen Jamboreekokous, jossa Kepan työtä suunniteltiin ja arvioitiin sekä Helsingin että kentän henkilökunnan voimin. Seuraavaksi Kepan ohjelmaa kehitetään laatimalla toimintaympäristö- ja resurssianalyysi. Ympäristöanalyysissa kartoitetaan, mitä Kepan tulisi tietää toimintaympäristöstään etelässä ja pohjoisessa. Resurssianalyysilla paikannetaan Kepan organisaation vahvuuksia ja kehitystarpeita. Analyysien on tarkoitus johtaa entistä koherentimpaan ohjelmapolitiikkaan.

5 Kehitysrahoitus 5 KÄDENVÄÄNTÖ MONTERREYN TULOKSISTA JATKUU KUKA KANTAA YHTEISTÄ TAAKKAA? Monterreyn kehitysrahoituskokouksen lupaukset voivat käydä kalliiksi EU:lle. Ainakin Suomen suunnitelmat ovat riittämättömiä, jos Meksikossa annetut lupauksen otetaan vakavasti. Monterreyn helmikuinen kehitysrahoituskokous muuttui aika ajoin laulukilpailuksi. Pari päivää ennen kokouksen alkua EU lupasi nostaa oman apunsa keskiarvon 0,39 prosenttiin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL). Päivää myöhemmin Yhdysvaltain presidentti George W. Bush lupasi nostaa Yhdysvallan apua viidellä miljardilla dollarilla. Monterreyhin päästyään EU suoritti pikaisia laskelmia ja ilmoitti, että sen prosenttilupaus tarkoittaisi noin kahdeksaa miljardia euroa. Yhdysvallat ilmoitti tähän, että itse asiassa Bush olikin tarkoittanut kymmentä miljardia dollaria. Teksasilainen suurpiirteisyys varasti kokouksen mediashown. Toimittajakuoro piti yksimielisesti George W. Bushin ilmoitusta merkittävänä käänteenä Yhdysvaltain vuosia jatkuneessa, kehitysavun merkitystä väheksyneessä politiikassa. Kokouksen jälkitunnelmissa kansalaisjärjestöjä tavannut tanskalainen komissaari Poul Nielson oli ilmeisen ärtynyt hävitystä mediasodasta. Omasta mielestään EU on vuosia ollut kehitysmaiden uskollinen ystävä. Bushin ilmoitus oli vain mediatemppu, jolla Yhdysvallat varasti unionille kuuluvan kunnian. Mitä tuli luvattua? EU lupasi nostaa oman apunsa keskiarvon 0,39 prosenttiin unionin BKTL:stä vuoteen 2006 mennessä. Jos kaikki jäsenmaat nostaisivat apunsa unionin nykyiseen keskiarvoon 0,34 prosenttiin, nousisi unionin keskiarvo 0,39:ään. Kehitysrahoituskokouksen osanottajia. MIKA RAILO Miljarditaakan jakamisesta 15 jäsenmaan kesken ei tehdä yksityiskohtaisia päätöksiä, vaan lupausten lunastaminen jätetään jäsenmaiden omalla kontolle. Saksan tapaisella suurella jäsenmaalla on erityinen vastuu tavoitteen saavuttamisesta, koska maan suuri kansantalous heiluttaa koko unionin keskiarvoa enemmän kuin pienten maiden pyristelyt. Saksan apu on perinteisesti pyörinyt noin 0,25 prosentin tuntumassa. Toinen kelvoton on Italia, jonka apu on pitkään jäänyt alle 0,2 prosentin. Vaikka eteläiset jäsenmaat ovat perinteisesti olleet unionin laiskimpia maksajia, on tilanne muuttunut viime vuosina. Kreikka aloitti virallisen kahdenvälisen kehitysavun vasta noin viisi vuotta sitten, mutta on sittemmin harpponut vauhdilla ylöspäin. Maa kaksinkertaisti oman kehitysapunsa vastikään noin 0,19 prosenttiin BKTL:stä. Monterreyssä Kreikka ilmoitti pitävänsä kiinni EU:n yhteisestä tavoitteesta, ja saavuttavansa 0,34 prosentin tavoitteen vuoteen 2006 mennessä. Suomelle miljardilupaus ei tarkoittane ainakaan kehitysyhteistyölaskun kevennystä. Lipposen hallitus päätti aikaisemmin tänä vuonna, että Suomen uusi tavoite on pysytellä EU:n keskiarvossa. Ilmoitusta on pidetty kansalaisjärjestöjen piirissä merkittävänä muutoksena, sillä aikaisemmin Suomi on ainakin puheissa ilmoittanut tavoitteekseen YK:n suositteleman 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. EU:n uusi lupaus edellyttäisi Suomelta nopeampaa nousutah- tia, kuin mitä Lipposen hallitus on tähän asti kaavaillut. Suomen kansantalous on sen verran pieni, ettei Suomen apuprosentti hetkauta unionin keskiarvoa suuntaan eikä toiseen. Keskiarvosta jälkeen jääminen olisi kuitenkin kohtalokasta maan kansainväliselle maineelle. EU:n Monterreyn lupausta onkin kansalaisjärjestöissä kiitelty, sillä EU:sta tuleva paine näyttäisi olevan niitä harvoja asioita, joita valtionvarainministeriössä kunnioitetaan omien kristallipallojen lisäksi. MIKA RAILO Mahdollisuuksien tori Helsingissä klo Rautatientorilla Yli sata kansalaisjärjestöä, poliisien polkupyörähuutokauppa, etnoruokaa, Kapteeni Ä-ni, Wabanag ja paljon muuta.

6 6 Järjestöuutisia RUOANMYYNTI YLEISÖTAPAHTUMISSA MYYJÄN JA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN MUISTILISTA Ruoanmyynti yleisötapahtumissa on monelle pienelle kansalaisjärjestölle tehokkain tapa hankkia rahoitusta, mutta myynti edellyttää useiden lupa- ja terveyssäädösten noudattamista. Ruoanmyyntiin kannattaa valmistautua huolella, sillä viime vuosina säännöt ovat tiukentuneet ja niiden noudattamista valvotaan entistä tarkemmin. Asiat on hyvä hoitaa kuntoon muutenkin, sillä kukaan tuskin haluaa saada järjestöään otsikoihin esimerkiksi salmonellaepidemian käynnistäjänä. Tässä vinkkejä ruoanmyyntiä suunnitteleville, osoitteesta jarjestot/ruoanmyynti löydät tarkempia tietoja. Ruokaa myyvän järjestön täytyy lähettää tapahtumapaikkakunnan ympäristökeskukselle tai muulle vastaavalle viranomaiselle ilmoituslomake ruoanmyynnistä. Paloviranomaiset neuvovat tapahtuman pääjärjestäjiä sammutuskaluston käytössä, telttojen paloturvallisuuden hoitamisessa sekä ruoan valmistuspisteiden ja varauloskäyntien sijoittamisessa. Järjestäjä voi joko ostaa tai vuokrata käsisammuttimia. Myös ruokaa myyville järjestöille suositellaan vähintään oman sammutuspeiton ostamista ja sen käytön opettelua. Vedenkeittimet vievät paljon sähköä ja voivat aiheuttaa sähkönjakeluhäiriöitä, joten ruokaa myyvien järjestöjen tulisi ilmoittaa arvionsa sähköntarpeestaan etukäteen järjestäjille. Ruoanmyyntipisteen välittömään läheisyyteen on rakennettava esimerkiksi hanallisesta kanisterista käsienpesupiste. Koko tapahtumassa tulee olla vähintään yksi vesipiste, josta ruoanmyyjät noutavat vettä (esimerkiksi läheinen liike tai ravintola). Vesipisteiden tulee olla käytössä useita tunteja ennen tapahtuman alkamista valmisteluja varten. Jätevettä ei saa kaataa maahan edes puistossa, joten järjestäjän on hoidettava tapahtumaan myös viemäripiste. Yleisölle kannattaa järjestää oma erillinen juomapisteensä. Tapahtuman järjestäjän tulee hoitaa myyjille ja yleisölle myös wc-tilat, esimerkiksi kuivakäymälöitä. Kylmätuotteilla on oltava riittävän viileä säilytystila, esimerkiksi kylmälaukku. Lämmin ruoka tulee säilyttää vähintään 60-asteisena. Lämpötilojen tulee säilyä myös kuljetuksen ajan. Menun suunnittelu, hinnoittelu ja annostelu kannattaa tehdä huolella, jotta myynnistä jäisi järjestölle voittoa. Vaihtoehtoja ei kannata olla kolmea enempää, jotta myynti ja valmistus ovat tehokkaita. Paellan myyntiä Kaisaniemen Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa Pieni ja halpa annos on yleensä myyvin, sillä kansalaisjärjestötapahtumien yleisö haluaa usein maistella pieniä annoksia useammilta myyjiltä. Liesiä voi vuokrata, kannattaa kysyä esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksilta, partiolaisilta, työttömien yhdistykseltä, urheiluseuroilta ja Martoilta. Tarjoiluastioiden tulee olla nykysäädösten mukaan kierrätettäviä tai pestäviä. Kertakäyttöastiat TOMMI TAIPALE (lautaset, mukit, haarukat) eivät saa olla muovia, vaan esimerkiksi pahvia tai puuta. Ruoanmyyjillä on velvollisuus palauttaa tai kierrättää myymänsä tuotteen mukana tulevat pullot. Ta p a h t u m a n pääjärjestäjän tulee tuoda paikalle jätehuoltopiste, jossa ruoanmyyjät ja yleisö lajittelevat jätteet kierrätettäviin, bio- ja sekäjätteisiin sekä paperiin. Myös ruoanmyyjien kannattaa varata jokaiselle jätetyypille astiat oman myyntipisteen ulkopuolelle ja huolehtia niiden tyhjennyksestä. Tarkempia ohjeita osoitteesta Voit kysyä neuvoa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksiköstä, puhelin (09) Kierrätysasioista saa tietoa Stadin kansanjuhlat -tapahtumaverkostolta: Pia Vilenius, puhelin (09) , pia.vilenius@ymk.hel.fi. Pienet hyvät Ääniä ilman rajoja YK:n kansainvälistä rotusyrjinnän vastaista päivää vietettiin 21. maaliskuuta. Silloin lähetettiin viidettä kertaa Maailman radioliiton koordinoima Ääniä ilman rajoja -lähetys, jossa oli mukana yli 600 yhteisöradiota eri puolilta maailmaa. Kuuntelijoita lähetyksellä oli useita kymmeniä miljoonia. Kaikki ohjelmat keskittyivät samaan teemaan eli suvaitsevaisuuden lisäämiseen. Globaalissa radiolähetyksessä oli mukana myös Helsingissä toimiva Lähiradio, jonka tuottajana ja toimittajana työskentelee nigerialaissyntyinen Ike Chime. Ääniä ilman rajoja -lähetys on vain osa yhteisöradion toimintaa. Lähiradio on monille ulkomaalaisille ainoa tiedonvälityskanava, josta he saavat suomalaista yhteiskuntaa koskevaa tietoa omalla äidinkielellään. Helsingin Lähiradio taajuuksilla puhutaan esimerkiksi somaliaa, arabiaa, espanjaa ja vi- roa. Myös suomenkielisille on omat ohjelmansa. Lähiradiota voi kuunnella Helsingissä taajuudella 100,3 megahertsiä.

7 Järjestöuutisia 7 KIURUVEDEN KEHY-PAJA LOPETTELEMASSA TOIMINTAANSA Kiuruveden Kehy-pajalla ollaan hidastamassa tahtia ja lyömässä lappua luukulle. Kaupunki on vähentänyt työllistämistukeaan siihen malliin, että pajan toiminta on ajautunut vaakalaudalle. KIURUVEDEN KEHY-PAJA Tietaah-kylähankkeen kohtalo. Projektin olisi tarkoitus jatkua aina vuoteen 2010, ja parhaillaan mietitään mikä taho voisi vastata hankkeesta tulevaisuudessa. Knuutinen uskoo, että ystävyystoiminta ghanalaisten kanssa tulee jatkumaan sitä ennen on kuitenkin tarkoitus vetää henkeä ja levähtää hetki. ILONA NIINIKANGAS Kehy-pajan työntekijöitä Ghanaan lähetettävän traktorin viimeistelytöissä. Kiuruveden Kehy-paja on toiminut vuodesta 1988 ja työllistänyt yhteensä lähiseudun työtöntä. Pitkäaikaistyöttömät ovat saaneet uutta puhtia elämäänsä pyörittämällä puutyöverstasta, kirjapainoa, ompelimoa sekä korjaamoa, jossa on kunnostettu muun muassa Ghanaan lähetettäviä traktoreita ja polkupyöriä. Pajan tuotto on suunnattu kehitysyhteistyöhön ja kansainvälisyyskasvatukseen. Kootuilla varoilla on tuettu ghanalaisten tyttöjen koulunkäyntiä ja tehty suvaitsevaisuustyötä suomalaisissa kouluissa. Pajaa ylläpitävä Suomi-Ghana seuran Kiuruveden osasto on saanut hanketukea ulkoministeriöltä ja työ-voimaa Kiuruveden kaupungilta, mutta viime vuonna kaupunki lopetti työllistämisen kokonaan.samaan aikaan se perusti kilpailevan työllistämistyöpajan, johon työttömät nuoret ohjataan. Rasismia? Kehy-pajan perustajan ja tiedottaja-sihteerin Maritta Knuutisen mukaan kyse on pinnan alla kytevästä rasismista: päättäjät haluavat, että tulot jäävät Kiuruveden kaupungille. Heikoimmilta on helppo viedä viimeisetkin tuet. Olemme väsyneitä emmekä jaksa enää taistella etujemme puolesta, Knuutinen kertoo. Myös ulkoministeriön ohjeet hanketuen käytöstä ovat muuttuneet, eikä Suomessa tehtävää kehitysyhteistyötä enää rinnasteta etelässä tehtävään työhön. Tämä merkitsee sitä, että vuoden 2003 alusta toiminnanjohtaja Vilho Knuutinen joutuisi hankkimaan oman palkkansa Kehy-pajan tuotosta. Se veisi avustustyöltä pohjan. Myös työn projektiluontoisuus ja epävarmuus vähentävät perustajapariskunnan motivaatiota. Ajatusta lopettamisesta on kypsytelty jo jonkin aikaa, mutta päätös ei ole helppo. Olo on haikea: kehitysyhteistyöhommat ovat hanskassa ja tiedämme, miten asiat kannattaa hoitaa. Luotamme toinen toisiimme sekä Suomessa että Ghanassa. Mutta järjestötoimintahan on muuttuvaa, eivätkä projektit ole ikuisia, Knuutinen sanoo. Tällä hetkellä eniten huolta aiheuttaa viime vuonna alkaneen Etnokult Kaksikielinen Kulturförening Etnokult kulttuuriyhdistys ry. tunnetaan Billnäsin Ruukissa järjestettävästä Faces-festivaalista. Vuodesta 1998 järjestetty Faces on Suomessa asuvien vähemmistökulttuurien esittäytymispaikka, joka tarjoaa joka kesä tasokkaita maahanmuuttajabändejä ja muuta monikulttuurista ohjelmaa. Suvaitsevaisuutta edistävä festivaali järjestetään myös ensi kesänä Lisätietoja: Waterfinns Waterfinns perustettiin viime vuoden lopulla edistämään vesialan ammatillista osaamista kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa. Järjestö haluaa myös tukea kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista vesialan kehittämiseen ja suunnitteluun. Waterfinns hyödyntää toiminnassaan jäsentensä kokemuksia ja tukee nuorten vesiasiantuntijoiden kansainvälisen kokemuksen hankkimista. Waterfinnsillä on noin 70 henkilöjäsentä ja varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2002 aikana. Jäsenkokousten lisäksi suunnitteilla on varainkeruuta sekä yhdistyksen ensimmäisen kehitysyhteistyöhankkeen valmistelua. Järjestön kokee omakseen esimerkiksi vesisektorin kehittämiseen tähtäävät koulutus- ja tutkimustehtävät sekä paikallisten järjestöjen kanssa toteutettavat hankkeet. Waterfinns haluaa työskennellä etelän järjestöjen kanssa erityisesti niissä maissa, joissa kansalaisjärjestöyhteistyö on ainoa mahdollinen kansainvälisen yhteistyön muoto.

8 8 Mielipide TUE ESTELLEN ANGOLAN-MATKAA Kehitysmaa-aktiivien pitkäaikainen haave toteutuu, kun vapaaehtoisvoimin kunnostettu purjelaiva Estelle lähtee 4. toukokuuta kohti Angolaa. Suomesta viedään Angolaan avustustarvikkeita, ja paluulastina tuodaan angolalaisten pientuottajien tuotteita, joita myydään maailmankaupoissa eri puolilla maata. Yhteisöt, järjestöt ja yksityishenkilöt voivat tukea hanketta tilaamalla 150 euron tukipaketin, joka sisältää muun muassa angolalaisia käsitöitä. Jokaisen paketin hinnasta lahjoitetaan 10 euroa Etelä-Angolassa toimivalle Shangalalan terveysasemalle, joka on Suomen Lähetysseuran pitkäaikainen avustuskohde. Loput tuloista käytetään Estellen menoihin, angolalaisten käsitöiden ostoon sekä muihin kuluihin. Pakettien sisältö paljastuu loka-marraskuussa 2002, kun Estelle on palannut Suomeen. Paketteja voi tilata 4. toukokuuta asti, ja ne voi maksaa tilille (Sampo). Viestiin tulee merkitä tilaajan nimi ja osoite sekä teksti Tukituote. Estelle pysähtyy Lissabonissa ( ) sekä Lobitossa ( ) ja Namibessa ( ) Angolassa. Lisätietoja: Ryhdy verkostomarkkinoijaksi! Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus ryhtyä Estellen tukipakettien verkostomarkkinoijaksi huimalla nollan prosentin provisiolla. Pyydä tietoa Angolan-matkasta ja levitä sanaa ystäväpiirissäsi tai työpaikallasi. Tule mukaan tekemään haaveesta totta! Lisätietoja: Helena Männikkö tai Jyri Jaakkola (02) Osallistavilla menetelmillä on monia tehtäviä Kirsi Jantunen kyseli huhtikuun Uutiskirjeessä, ovatko menetelmät tärkeämpiä kuin kehitysyhteistyön sisältö. Hänen arvionsa oli, että osallistavien menetelmien sisällyttäminen hankkeeseen kuin hankkeeseen sisällöstä riippumatta saattaa viedä harhaan. Tällaisia tarinoita kuulee nykyään entistä enemmän. Osallistaminen liimataan muotiterminä jos jonkinlaisten hankkeiden päälle ilman, että ihmisten osallistumismahdollisuudet siitä juurikaan muuttuvat. Osallistamista saatetaan harrastaa tilanteissa, joissa siitä on erittäin vähän hyötyä kuten esimerkiksi jätevesiverkoston suunnittelussa, koulurakennuksen lujuuslaskelmien teossa tai voittoa tavoittelevan sahaosakeyhtiön johdossa, kuten Kirsi Jantusen esimerkissä. Osallistaminen sellaisena kuin minä sen ymmärrän, sopii huonosti tilanteisiin, joissa avunantajalla on valmis idea hankkeesta, johon kohderyhmä halutaan sitouttaa. Kirsi Jantusen esimerkissä osallistavuus oli käytännössä tietyn idean myymistä kohderyhmälle. Ehkä olisikin hyvä miettiä joka kerran erikseen, mitä osallistaminen kulloinkin merkitsee ja mihin tavoitteeseen se liittyy. Yksinkertaisimmillaan osallistaminen tarkoittaa sellaisten olosuhteiden luomista, joissa mahdollisimman monet ihmiset pääsevät vaikuttamaan yhteisten resurssien käyttöön. Suomessa osallistaminen tarkoittaa osallisuushankkeita, joilla ihmisiä innostetaan osallistumaan kuntien kehittämiseen, kehitysyhteistyössä se tarkoittaa usein osallistumista kehitysyhteistyöhankkeiden suunnitteluun. Ensimmäinen edellytys osallistumisen mielekkyydelle on, että siitä on jotain hyötyä. Yhteisellä työskentelyllä voidaan esimerkiksi muuttaa kunnanhallintoa tai kehityshankkeen suunnitteluja päätöksentekoprosessia. Ja kuten Kirsi Jantunen esittää, tavoitteena on kehitysyhteistyössäkin tukea ja kehittää paikallisia osallistumisjärjestelmiä eli paikallista demokratiaa sen sijaan, että rakennetaan erillisiä organisaatioita. Olen samaa mieltä siitä, että jos osallistuminen tarkoittaa sitä, että ihmiset oppivat tekemistään virheistä, niin huonokin hanke voi tuottaa loistavia oppimistuloksia. Ne ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin työn konkreettiset seuraukset. En silti heittäisi ajatusta osallistamisesta ja osallistavista menetelmistä kokonaan romukoppaan. Yhdessä tekeminen on aina haastavaa, ja osallistavien menetelmien avulla se saattaa tulla helpommaksi. Osallistaminen on mielestäni hyvin lähellä demokratian kehittämistä, mutta näkökulma on käytännön tasolla ja suhteessa kehitysyhteistyön mahdollisuuksiin. Kehitysyhteistyön vaikeudet eivät kuitenkaan ratkea pelkällä osallistumispuheella, joten avoin keskustelu jatkukoon! HANNA LAITINEN Kirjoittaja on Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikön lehtori, jolta on vastikään ilmestynyt Kepan kustantama kirja Kenen ehdoilla? Osallistuminen kehitysyhteistyössä. Osallistavaa kehitysyhteistyötä Itä-Sambiassa pidetyssä Training for transformation - työpajassa. TIINA-MARIA LEVAMO

9 Kolumni 9 GENDERIN EHDOILLA? Sukupuolten huomioon ottamista kuvaava gender on tärkeä sana kehitysyhteistyössä. Se pitää muistaa ottaa huomioon hanketukea anottaessa ja raportteja laadittaessa. Genderistä on kirjoitettu kosolti oppaita ja pidetty monenlaisia kursseja. Siitä täytyy osata keskustella muiden kehitysmaa-aktiivien kanssa, jos ei halua antaa itsestään hölmöä kuvaa. Mutta miltä gender vaikuttaa kehitysyhteistyöhankkeiden hyödynsaajien näkökulmasta? Väliamerikkalainen doña Ines lähti mukaan erään metsähankkeen toimintaan, joka oli suunnattu naisille. Naisten osuuskunnalle kerrottiin, että pihkan juoksuttaminen on oiva keino ansaita lisää rahaa, ja heille opetettiin tarvittavaa juoksuttamistekniikkaa. Alkuinnostuksen jälkeen naiset huomasivat, että pihkan juoksuttaminen on raskasta työtä. Kustakin puusta valuva pihkamäärä pieneni jatkuvasti, ja sitä oli vaikea markkinoida. Osuuskunnan jäsenet lopettivat yksi toisensa jälkeen työnsä. Osuuskunta oli ottanut lainaa toimintaansa varten. Hankkeen kuihtuessa jäljelle jäivät doña Ines, hänen kaksi sisartaan ja maksamattomat velat. Velkojen panttina oli doña Inesin Nicaragualaisnainen puutarhassaan. perheen talo. Metsähankkeen vetäjien markkinoima oivallinen lisäelinkeinomahdollisuus muuttui yhden perheen taloudelliseksi painajaiseksi. Velasta päästäkseen doña Ines on hankkinut kanoja ja käynyt metsähankkeen järjestämiä käsityökursseja. Kanankasvatus ei helpota velkataakkaa: ilman pääomaa on mahdotonta ostaa tarpeeksi monta kanaa, ja rehukin on kallista. Doña Ines ei ole tutustunut gender-oppaisiin. Hän ihmettelee, miksei kukaan ollut valmis saattamaan naisia pankkiin opettelemaan shekkien käyttöä tai selvittämään pihkan myyntiin liittyviä koukeroita ennen toiminnan aloittamista. Naisten huomioimista hankkeen ydintoiminnoissa ei edes harkittu, sillä puunkorjuuta pidettiin heille liian raskaana. Naiset olisivat kuitenkin omasta mielestään pystyneet hoitamaan metsää miehiä paremmin. Tilinpidossakin he olivat mielestään miehiä vastuuntuntoisempia. Doña Ines tapasi hiljattain sattumalta doña Azucenan, jonka osuuskunta tekee naapurimaassa saman metsähankkeen innostamana käsitöitä. Lounaalla naiset jakoivat kokemuksiaan astioiden tekemiseen kuluvasta ajasta ja hinnoittelusta. Puolen tunnin mittainen lounas hyödytti doña Inesiä enemmän kuin koko pihkanjuoksuttamishanke. Gender-tietoisten avunantajien olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä ollaan tekemässä, miksi ja keitä varten. Jos genderistä ei tule itsetarkoitusta, niin on JUKKA ARONEN mahdollista välttää doña Inesin kokema turhautuminen, suuttumus ja luottamuksen menettäminen. Erilaisten menetelmien ja ulkokohtaisuuksien sijaan ihmiset sekä naiset että miehet kaipaavat sitä, että heidät kohdataan tasavertaisina yksilöinä. Tulisiko hankkeita edes suunnata pelkästään naisille? Hankkeeseen osallistumisen ehdoksi voitaisiin yhtä hyvin asettaa koko perheen mukanaolo: hanke koskee kaikkia tai kukaan ei osallistu. Genderistä puhumisen sijaan tulisi rohkaista paikallisia jakamaan onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan keskenään, jotta oppimiselle tarjoutuisi paremmat mahdollisuudet. KIRSI JANTUNEN Kirjoittaja työskentelee Kepassa ohjelmasihteerinä. MAARAPORTTI SOMALIASTA LUO TOIVOA UNDP:n julkaisema maaraportti Somaliasta on vihdoin ilmestynyt. Raportti yhdistää ja analysoi uusinta tietoa maasta. Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Somalia kuuluu edelleen maailman vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Maan vuosittainen bruttokansantuote on 200 dollaria asukasta kohden, odotettavissa oleva elinikä on noin 47 vuotta ja lukutaitoisia aikuisia on alle 20 prosenttia väestöstä. Raportin antama kuva ei kuitenkaan ole täysin lohduton. Turvallisuuden kasvami- nen ja olojen vakiintuminen ovat parantaneet kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja siirtäneet toimintaa humanitäärisestä hätäavusta pidemmän tähtäimen kehitysyhteistyöhön. Englanninkielistä raporttia voi tiedustella Suomen YK-liitosta, (09) toimisto@ykliitto.fi

10 10 Uutisia etelästä TULIPALO TAIDEKOULUSSA Monet suomalaiset taiteilijat ja tansanialaisen kulttuurin ystävät tuntevat hyvin Bagamoyon taidekoulun, Chuo Cha Sanaan, joka on ollut pohjoismaiden yhteinen kehitysyhteistyökohde Tansaniassa. Taidekoulun suuri teatterija konserttisali paloi tammikuun 31. päivänä. Tuhoisa tapahtumasarja kesti arvioiolta 15 minuuttia. Noin viiden aikaan aamuyöllä lähistöllä ollut hölkkääjä huomasi, että päähallista nousee savua. Hän Chuo Cha Sanaan -taidekoulusta jäi jäljelle vain rauniot. ELINA LIIRI hälytti paikalle vartijan, joka yritti turhaan herättää nukkumassa ollutta rehtoria ja oppilaita. Siihen mennessä tuli oli jo saavuttanut kuivat kattorakenteet, ja liekit valtasivat katon nopeasti. Ympärillä olevat rakennukset kärsivät myös vahinkoja, esimerkiksi vessojen katto paloi ja pukuhuoneet ja varastotilat tuhoutuivat. Varastossa oli noin euron edestä soittimia, jotka olivat vastikään saapuneet Japanista. Vakuutusta ei ollut, joten vahingot nousivat suuriksi. Tulen alkusyistä ei ole varmaa tietoa. Arvelut vaihtelevat viallisista sähkölaitteista varomattomaan roskien polttamiseen. Tulipalo oli onnettomuus koko kaupungille. Uudelleenrakennussuunnitelmia on jo tehty ja rahoitusta etsiskelty, mutta aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon. Tansanian hallitus on kääntynyt pohjoismaiden lähetystöjen puoleen noin euron suuruisen jälleenrakennushankkeen rahoittamiseksi. Ruotsi ja Norja ovat ilmeisesti halukkaat ottamaan päävastuun. Maailman musiikin keskus tukee jälleenrakennusta julkaisemalla kaksisosainen CD:n, jolla esiintyy taidekoulun opettajia ja muita tansanialaisia eturivin muusikoita. ELINA LIIRI PARTURIT VASTAAN AIDS Miten kertoa aidsin vaaroista intialaisille kadunmiehille, jotka eivät kuuntele radiota tai piittaa sanomalehdistä? Kuinka tavoittaa prostituoitujen vakiasiakkaat? Planin Intian-toimiston työntekijät saivat kuusi vuotta sitten nerokkaan ajatuksen: otetaan Delhin parturit mukaan aidsin vastaiseen taisteluun. Kerrotaan heille HIVin vaaroista ja annetaan laatikko kondomeja, joita voi levittää huomaamatta tiskin tai pöydän alta. Miesten ei tarvitse hävetä, sillä naisia ei parturiliikkeissä näy. Heille on omat kauneussalonkinsa, joissa he istuvat tummennettujen ikkunoiden takana nypityttämässä kulmiaan ja poistattamassa kiusallisia ihokarvoja. Kaikki intialaiset miehet käyvät parturissa. Delhin köyhimmillä asuinalueilla kuten Govinpurissa ja Trilokpurissa tukanleikkuu maksaa kymmenen rupiaa - siihen on varaa lähes jokaisella. Parturit ovat palvelualan ammattilaisia. Heille kerrotaan asioita, joista miehet tavallisesti vaikenevat. Slummeissa työskentelevien partureiden asiakkaina käy köyhiä miehiä, jotka tekevät hanttihommia kaupungissa ja tapaavat kyliin jääneitä perheitään vain muutaman kerran vuodessa. Monet heistä vierailevat säännöllisesti punaisten lyhtyjen alueilla, joita Delhissä on useita. Kerroimme aluksi partureille perusasioita aidsista ja HI-viruksesta. He oppivat nopeasti, kuinka tauti leviää ja miten sitä voidaan ehkäistä. Parturit eivät kiellä miehiä käymästä maksullisten naisten luona, vaan käskevät käyttää kondomia, kertoo Sameer Sah, joka työskentelee Planin-toimistossa Delhissä. Parturit osaavat myös kertoa, missä asiakkaat voivat käydä testauttamassa itsensä, jos he epäilevät saaneensa tartunnan. Testit olivat maksuttomia viime vuoteen saakka, jolloin kampanja virallisesti lopetettiin. Nyt niistä peritään nimellinen korvaus. Parturit lähtivät innokkaasti mukaan kampanjaan, vaikka monet heistä ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Kolmivuotinen kampanja loppui vuonna 2001, mutta parturit kertovat edelleen aidsista ja jakavat kondomeja. Aids-epidemia alkoi levitä Etelä-Aasiassa 1980-luvun lopussa. Lähes neljä miljoonaa Intian miljardista asukkaasta on saanut HIVtartunnan. ILONA NIINIKANGAS KEPAN TUELLA PESISVOITTOON NICARAGUASSA Siunalaisen lähiön Doloresin baseball-joukkue sai maaliskuun loppupuolella tuta, mitä tarkoittaa kova treenaaminen ja lajin hienouksien oppiminen. Kepan kummijoukkueelle pidettiin viikonlopun mittainen tehokurssi, jota vetivät legendaarisessa Managuan Boersissa aikoinaan pelannut veteraani ja nykyinen pelituomari Guillermo Gómez ja Kepan tekninen avustaja Petri Jaakkola. Urheiluharrastuksistaan tunnettu Jaakkola opasti pojat fyysisen harjoittelun ja Gómez itse pelin teknisiin saloihin. Joukkueringissä on kahdeksantoista henkeä, joista nuorin on 17 ja vanhin 32-vuotias. Joukkue on mukana alueen maaseutuliigassa Liga Campesinassa, jossa pelaa 6 joukkuetta. Gómezin mukaan joukkue on täynnä nuoria ja kehityskelpoisia kavereita, joilta tosin puuttuu vielä harjoituksen tuomaa varmuutta. Turhaan ei barrion hiekkakentällä viikonloppua rehkitty. Kepa Finlandia -selkätunnuksin pelaava Barrio Dolores selätti sunnuntaina pelatussa ottelussa liigavastustajansa niukasti juoksuin 7-6. KIMMO LEHTONEN KIMMO LEHTONEN Voitokkaan Barrio Doloresin baseballjoukkueen pelaaja näyttää mallia.

11 11 KEPAN KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA Kepan koulutustarjonta on uudistunut siten, että joka kuukausi syvennytään yhteen teemaan. TOUKOKUU: TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuri koostuu virallisista ja epävirallisista tavoista tehdä työtä: kussakin organisaatiossa on tapoja sopia asioista, tiedottaa ja tehdä päätöksiä. Osin ne ovat vallitsevan kulttuurin muokkaamia, mutta ne myös muokkautuvat kunkin organisaation tarpeiden mukaan Hankesuunnittelun jatkokurssi Aikaisemmista tiedoista poiketen kurssi on muutettu yksipäiväiseksi. Jatkokurssilla käsitellään kurssilaisten etukäteen laatimia esimerkkejä loogisen viitekehyksen käytöstä, joten osallistuminen edellyttää vähintään päivän mittaista työskentelyä ennen kurssia. Toivomus on, että mahdollisimman monet käyttäisivät loogisen viitekehyksen pohjana järjestönsä omia hankkeita. Lisätietoja ja tarkempaa ohjausta etätehtävään antaa Eija Mustonen, Ilmoittautuminen 6.5 mennessä. Kurssin hinta on 35/50/67 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla Kesäiset kehitysmaapäivät Joensuussa Virkistymis- ja verkottumispäivät tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja ideoita sekä rentoutua. Luvassa on ajankohtaisia kuulumisia Kepan toiminnasta, ja toiveiden mukaan myös muuta kiinnostavaa ohjelmaa. Kaikki järjestöihmiseksi itsensä kokevat ovat tervetulleita mukaan, erityisesti pienissä järjestöissä vapaaehtoisina puurtavat! Ilmoittautuminen 7.6. mennessä. SYKSYN SUUNNITELMIA Kurssi hankehakemuksen teosta antaa järjestöille valmiuksia hakea ulkoministeriön hanketukea, jonka hakuaika päättyy syyskuun lopussa. Kaksipäiväinen kurssi järjestetään elokuun loppupuolella. Erikseen paneudutaan hankkeen talousarvion tekemiseen yksipäiväisellä kurssilla elo-syyskuun vaihteessa. Järjestöjen www-sivujen suunnittelu ja rakentaminen on kaksiosainen kurssi syys-lokakuussa, molemmat osat kaksipäiväisiä. Hankearvioinnin perus- ja jatkokurssit järjestetään lokakuussa. Kursseilla perehdytään arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin menetelmiin, toimeksiantoon ja seurauksiin. Logical framework -hankesuunnittelun työkaluna opiskellaan perus- ja jatkokurssilla loppusyksystä. Näistä ja muista mahdollisista Kepan kursseista saat lisätietoa seuraavassa Uutiskirjeessä ja Kepan www-osoitteessa: TARVITSEMME LISÄÄ KOULUTTAJIA! OLETKO KIINNOSTUNUT KOULUTTAMAAN KEPAN KURSSEILLA? Jos osaat jo kouluttaa tai haluat oppia sitä toimimalla apukouluttajana, ilmoittaudu meille. Erityisesti tarvitsemme LFA-, genderja osallistavan lähestymistavan kouluttajia. Tarjoamme mahdollisuutta lyhytaikaisiin keikkoihin. Meiltä myös kysytään kouluttajia muihin järjestöihin. Koulutussihteeri Maija Seppo, maija.seppo@kepa.fi (09) ja hankeneuvoja Eija Mustonen, eija.mustonen@kepa.fi, (09) Mosambikissa toimivien järjestöjen tapaaminen Kaikki Mosambikissa toimivat ja maasta kiinnostuneet järjestöt ovat tervetulleita yhteistapaamiseen tiistaina kello Kepaan. (Norsu-kokoushuone, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros). Paikalla on myös Mosambikin yhteystoimitsija Tarja Valtonen, joka kertoo suomalaisten järjestöjen hankkeiden etenemisestä ja Mosambikin tilanteesta. Lisätietoja: Viveca Hedengren viveca.hedengren@kepa.fi (09)

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI 4.5. Turku. Estelle lähtee kohti Angolaa Aurajoen rannasta, Varvintorin liepeiltä. Lisätietoja: Helsinki. Hankesuunnittelun jatkokurssi. Ks. s Helsinki. Seminaari: Globalisaation vaikutus alkuperäiskansojen maailmankuvaan. Kanavakatu 12. Lisätietoja: Pia Ljungman, p Joensuu. Kesäiset kehitysmaapäivät. Ks. s Helsinki. Espanjan kielen intensiivikurssi. Lisätietoja: Hauho. Suahilin kurssi Viittakiven opistossa. Lisätietoja: viittakivi Rääkkylän kansanmusiikkijuhlat. Lisätietoja: Billnäs. Etno-festivaali. Lisätietoja: Päätoimittaja: Ilona Niinikangas (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Mikko Marjakangas (09) Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. MAHDOLLISUUKSIEN TORIT Helsinki (Rautatientori) Hyvinkää (Jussintori) Hämeenlinna (Turuntie 2) Jyväskylä (Kävelykatu) Jämsä (Jämsän tori) Kajaani (Raatihuone) Karjaa 8.6. Kuopio 1.5. (Kuopion tori) Lappeenranta (Oleksi) Oulu 8.6. (Makasiinitori) Savonlinna Tampere (Hämeenpuisto) Turku 4.5. (Nuorisokeskus Palatsi) Tuupovaara 1.5. (Kovero, Kota) Keväällä ympäri Suomea PÄÄTAPAHTUMA VAASASSA 25.5.