esmes: Pk-yrityksen verkostoituneen liiketoiminnan sähköisten palvelujen hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "esmes: Pk-yrityksen verkostoituneen liiketoiminnan sähköisten palvelujen hallinta"

Transkriptio

1 elive.fi - Verkottuvan liiketoiminnan sähköiset palvelut -kehittämishanke esmes: Pk-yrityksen verkostoituneen liiketoiminnan sähköisten palvelujen hallinta Antti Tuomisto, Pasi Ojala, Esko Pesonen, Nina Suvanto ja Annukka Vahtera Work Informatics, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Osahankkeen loppuraportti

2 Sisällys Kuvaluettelo... iii Taulukkoluettelo... iv 1. Johdanto Taustaa osahankkeelle Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Osahankkeen organisointi ja yhteistyötahot Aikataulu Tulokset Raportin rakenne Pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykytilanteen kartoitus elive-klinikat elive-klinikkayritysten taustatiedot elive-klinikkayritysten sähköisen liiketoiminnan kehitystarpeet elive-klinikoilla esitetyt ratkaisut Kysely Salon seudun ja Vakka-Suomen pk-yrityksille Benchmark-tutkimus Yksinkertainen hakutoiminto Tarjous- tai yhteydenottopyyntö Paikkaan perustuvat Ostoon asti Huomioita Pk-yrittäjän sähköinen näkyvyys elive-ideaalimalli: elive-palvelut ja palveluväylä elive-palvelujen periaate Trendien vaikutus kehitystyöhön elive-ideaalimallin arkkitehtuuri Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Semanttinen web Palveluväylä Palveluväylän toimintamalli Hyödyt alueen elinkeinoelämän tukijoille Hyödyt alueen yrityksille ja verkottuneelle liiketoiminnalle Hyödyt kolmansille osapuolille...30 i

3 3.3.5 Palveluväylän hallinnointi Pilotit Palveluita pk-yrittäjien tarpeeseen Core-palvelut Lähtökohta ja toimintaperiaate Suunnitteluprosessi ja toiminnot Toteutus ja rajaukset Kesämäen työpöytä Lähtökohta ja suunnitteluprosessi Toimintaperiaate Yrittäjän työpöytä: käyttäjän toiminnot Kuluttajan työpöytä: käyttäjän toiminnot Toteutus ja rajaukset Räätäli Lähtökohta Suunnitteluprosessi Toimintaperiaate Kuluttajan Räätäli: käyttäjän toiminnot Yrittäjän Räätäli: käyttäjän toiminnot Toimitusketjun hallinta virtuaaliyrityksessä Johtopäätökset Ideoita jatkoprojekteiksi: elive 2.0 ja pk-yritysten palvelut elive-palvelujen jatkokehitys Havaitut käytännöt ja puutteet Rahoitusinstrumentti ja riskit Tutkimustiedon siirto käytäntöön ja positiiviset vaikutukset...54 ii

4 Kuvaluettelo Kuva 1 Haastatteluissa havaitut tärkeimmät kehityskohteet ja alustavat elive-palvelut Kuva 2 Web 2.0 liiketoiminnan alustana (Tim O'Reilly 2005) Kuva 3 Portaalin ja palveluväylän välinen kommunikaatio...23 Kuva 4 Viestin kulkiessa palveluväylässä sitä voidaan muokata palveluväylässä Kuva 5 Palveluväylä voidaan monistaa Kuva 6 Yrittäjän sähköinen työpöytä Kuva 7 Yrittäjä saa työpöydän käyttöönsä kunnan kautta Kuva 8 Kuluttajan tarjouspyyntö -esimerkki Kuva 9 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi Kuva 10 Kesämäen asukkaiden työpöytä (työversio) Kuva 11 Räätälin etusivu kuluttajalle Kuva 12 Hakukriteerit kootaan Räätäli-sovelluksessa Kuva 13 Itsenäinen portaali Räätäli hyödyntää yhteisesti jaettua tietoa palveluväylän kautta Kuva 14 Räätälissä yrittäjän työpöytä on kuin kuluttajan version peilikuva Kuva 15 Tarjouspohjien helppo saatavuus...45 Kuva 16 Palveluväylästä tulevat tarjouspyynnöt kerätään yrittäjän työpöydälle Kuva 17 Tarjouspohjien käyttö Kuva 18 Palvelujen sijainnin ja saatavuuden kuvaaminen Räätälissä...47 Kuva 19 Esimerkki elive-palvelujen kokonaisuudesta tulevaisuudessa (elive 2.0) Kuva 20 elive-palvelujen kehityspolku iii

5 Taulukkoluettelo Taulukko 1 elive-klinikoilla vierailleiden pk-yritysten taustatiedot Taulukko 2 elive-klinikoilla vierailleiden pk-yritysten käytössä olevat järjestelmät Taulukko 3 elive-klinikoilla vierailleiden pk-yritysten kehitystarpeet Taulukko 4 elive-kyselyyn vastaneiden pk-yritysten toimiala Taulukko 5 Tietotekniikan käytön kokeminen elive-kyselyn vastausten mukaan Taulukko 6 Tietokoneen käyttö elive-kyselyn vastausten mukaan Taulukko 7 Palveluväylän ylläpitoon liittyvät kysymykset iv

6 1. JOHDANTO Suomessa toimii noin yritystä, joista 99,1 % on pieniä eli alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä 1. Suuri osa pienistä yrityksistä ei hyödynnä tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan joko ollenkaan tai ainakin hyvin vähän. Syynä tähän on vähäinen tietotekninen osaaminen ja rajalliset resurssit, jotka eivät riitä kalliisiin IT-investointeihin. Lisäksi markkinoilla olevat sähköiset palvelut on usein tehty keskisuurten yritysten tarpeita ajatellen, joten ne ovat liian kalliita ja monimutkaisia pienyrittäjille. Turun yliopiston esmes: Pk-yrityksen verkostoituneen liiketoiminnan sähköisten palvelujen hallinta -osahanke pyrki löytämään ratkaisuja, joiden avulla pk-yrittäjä voi käyttää tietotekniikkaa entistä helpommin osana omaa arkipäiväänsä. Turun yliopiston osahanke on ollut osa laajempaa elive.fi - Verkottuvan liiketoiminnan sähköiset palvelut -kehittämishanketta. Hankekokonaisuus on koostunut neljästä osahankkeesta: Kouvola Innovation Oy:n, Lappeenranta Innovation Oy:n, Turku Science Park Oy:n ja Turun yliopiston osahankkeista. Hanketta hallinnoi Kouvola Innovation Oy. Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää soveltavan tutkimuksen menetelmin pk-yritysten sähköistymisen ja verkottumisen pullonkauloja ja hakea niihin teknologisia ratkaisuja. Hankkeessa luotiin sähköisiä palveluja, jotka tukevat pk-yritysten verkostomaista liiketoimintamallia ja auttavat sähköistymisen polulla. Hanke kuului EAKR:n osarahoittamiin projekteihin (toimintalinja 5: Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen) ja sen päärahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2 milj. euroa, josta 70 % oli EAKR- ja valtion rahoitusta, 25 % kuntien ja 5 % yksityisten yritysten rahoitusta. Kehittämishanke toimi ajalla ja Turun yliopiston osahanke ajalla Turun yliopiston osahankkeen aikana tavattiin yli 60 Varsinais-Suomen alueella toimivaa yritystä, joista suurin osa oli pieniä 1-5 hengen mikroyrityksiä. Tapaamisissa havaittiin, että pienten yritysten tarpeet ovat hyvin yksinkertaisia. Sen sijaan, että heille tarjotaan sähköisiä työvälineitä, joilla voi tehdä lähes mitä vaan, yritykselle tulisi tarjota työkaluja, jotka ovat helposti otettavissa käyttöön ja sisältävät vain yrityksen sillä hetkellä tarvitsemat ominaisuudet. Työkalujen tulisi helpottaa yritysten jokapäiväistä liiketoimintaa ilman, että niiden löytämiseen ja opettelemiseen kuluisi merkittävästi aikaa. Samoissa tapaamisissa havaittiin myös, että vaikka pk-yritysten verkostoitumista on tutkittu jo pitkään ja siihen on tarjolla monenlaista tukea, mikroyrityksillä ei käytännössä ole resursseja lähteä mukaan aktiiviseen verkostoitumiseen, vaan verkostoituminen tapahtuu tuttujen yritysten kesken, usein alueellisesti ja vain harvoin kauppa-alueen ulkopuolelle (pl. maahantuontia harjoittavat mikroyritykset). 1.1 Taustaa osahankkeelle Turun yliopiston osahankkeen tavoitteena oli parantaa verkostoituneen liiketoiminnan käyttämien sähköisten palvelujen hyötykäyttöä pk-yrityksissä. Tutkimusten perusteella pk-yrityksistä vai murto-osa hyödyntää sähköisiä palveluja liiketoiminnassaan luontevasti. On myös yleisesti tiedossa että tietotekniikan käyttöönotto ei aina suju suunnitelmien mukaan. Myös Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen Work Informatics - 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 1

7 tutkimusryhmän tekemissä kymmenissä asiakasprojekteissa on noussut esiin samoja haasteita (ns. hyötykäyttöongelmat): tietojärjestelmästä tai ohjelmistosta ei saada irti niissä olevaa hyötyä, vaan toimijat ratkaisevat työhönsä liittyviä tietotekniikkaongelmia esim. kiertämällä ne. Tällöin tuloksena on monien erilaisten henkilösidonnaisten käytänteiden kirjo, joiden kanssa järjestelyyn kuluu ylimääräistä aikaa. Kasvupotentiaali on täten menetetty, vaikka pk-yritys on pyrkinyt toimimaan edistyksellisellä tavalla investoimalla tietotekniikkaan ja osaamiseen. Pk-yrityksissä on usein käytössä vain rajallisesti tietotekniikkaosaamista ydinliiketoiminnan viedessä päähuomion. Liiketoiminnan verkostoitumisen myötä kiristyvässä kilpailutilanteessa yhä suurempi osa resursseista pitäisi kohdistaa laadukkaaseen ydinliiketoimintaan, ja tällöin myös yhä pienempi osa resursseista jää tukitoimintoihin, liiketoiminnan perusprosessien hallintaan, tiedonkäsittelyyn ja -hallintaan sekä toiminnankehittämistoimintoihin. Nämä taas toisaalta ovat kestävän ja kasvavan pk-liiketoiminnan kulmakiviä. Käytännössä laskutuksen ja maksatuksen lisäksi tehokkuutta ja laatua kaivataan tarjousten, tilausten ja toimitusten käsittelyyn. Toiminnan kannalta tärkeintä on ydinliiketoiminnan sujuvuuden (työn tekemisen) varmistaminen. Tässä osahankkeessa selvitettiin pk-yrityksen verkottuneen liiketoiminnan asiakas-, palvelu-, yritys- ja toimiala- sekä alihankkijaverkostot perehtymällä yritysten tapauskohtaisiin työkäytänteisiin, liiketoimintatapoihin, toiminnan rakenteisiin ja palvelumuotoihin kaikki palvelun osapuolet huomioiden. Hankkeessa kehitettiin pk-yrityksille heidän liiketoimintaansa tukemaan työkalupakki ( core-palvelut ), jonka avulla pk-yrityksen toimijat kykenevät vastaamaan muuttuneisiin liiketoimintavaatimuksiin. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Hankkeen tavoite oli kehittää pk-yritysten verkottunutta liiketoimintaa tukevia sähköisiä palveluja yhdessä yritysten, alueellisten kuntatoimijoiden ja ns. kolmansien osapuolten kanssa. Hankkeessa kehitettiin uusia, tietotekniikan mahdollistamia palveluja ja liiketoimintamalleja. Kehitettävien palvelujen avulla yksittäinen yritys voi liittyä aiempaa helpommin osaksi tulevaisuuden yritysyhteisöjä. Tutkimuksen tavoitteeseen päästiin kartoittamalla pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykytilaa ja ongelmakohtia sekä löytämällä uusia kehittämiskohteita pk-yritysten liiketoiminnan tueksi. Osahankkeen työskentely jaettiin kolmeen osioon: 1. Pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykytilanteen kartoitus - elive-klinikat. elive-klinikoilla oli kaksi tavoitetta: 1) toimia tutkimuksen lähtökohtana; haastattelujen ja havainnointien kautta purettiin pk-yritysten ongelmakenttää osa-alueisiin, joiden perusteella jatkettiin pilottiprojekteja, ja 2) tarjota p-yrityksille tässä ja nyt -palvelua akuutteihin kysymyksiin ja ongelmiin, jotta voidaan syvällisemmin pureutua yritysten ongelmiin - Kysely Salon seudun ja Vakka-Suomen pk-yrityksille - Benchmark -tutkimus 2. Pilotit (testaus) - core-palvelut - Kesämäen työpöytä 2

8 - Räätäli 3. Pilottien perusteella syntyvien ajatusten ja ideoiden konseptointi - elive-palvelut ja palveluväylä 1.3 Osahankkeen organisointi ja yhteistyötahot elive-hankkeen Turun yliopiston osahankkeen vastuullisena johtajana toimi Antti Tuomisto ( ). Hankkeen alkupuolella suunnittelijoina toimivat Katariina Jalonen ( ), Annukka Vahtera ( ) ja Pasi Ojala ( ). Hankkeen loppuvaiheessa kesällä 2011 tapahtui henkilövaihdoksia ja hankkeen osa-aikaisiksi suunnittelijoiksi palkattiin Jalosen lähdön vuoksi Esko Pesonen ( ) ja Nina Suvanto ( ). Lisäksi Turun yliopiston opiskelijat tekivät hankkeessa erilaisia selvityksiä ja ohjelmointitöitä. Opiskelijavahvistuksina hankkeen aikana toimivat Timo Arvonen, Mikko Torvinen, Teijo Järveläinen sekä Jussi Taskinen. Hankkeen työskentely tapahtui pääosin Turussa Turun yliopiston tiloissa ICT-talossa Kupittaalla. Hankkeessa järjestettyjä elive-klinikoita järjestettiin sekä Salossa että Uudessakaupungissa. Hankkeen aikana kehitettyjä prototyyppejä testattiin Salon ja Kaarinan alueen pk-yrityksissä. Kaiken kaikkiaan osahankkeen aikana tehtiin yhteistyötä yli 60 alueen pk-yrityksen kanssa joko elive-klinikoiden, pilottien tai muun yhteistyön merkeissä. Hanke teki myös yhteistyötä ESR-rahoitteisen ICT-portti-hankkeen kanssa. Hanke, jonka vastuullisena johtajana Tuomisto myös toimi, toteutti pk-yritysten tietotekniikan kehittämisprojekteja osana IT-alan korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämistä. Yhteisrahoitteisen hankkeen rahoituksesta vastasi Päijät-Hämeen liitto. EAKR eli valtion ja EU:n rahoitusta oli 70 %. Yritys- ja kuntarahoituksesta vastasivat Salon kaupunki, Anvia IT Oy ja Lindorff Oy. Anvia IT tarjosi mm. prototyyppien kehitykseen soveltuvan ohjelmistoalustan ja testausresursseja. Lindorffin kanssa pohdittiin kysymyksiä avoimiin rajapintoihin perustuvan pk-yrityksen työpöydän toiminnallisuudesta. Molempien yrityskumppanien kanssa käytiin keskusteluja kolmannen osapuolen mahdollisuuksista elive- ja palveluväyläkonsepteissa. Tavoitteena oli avoin ja monipuolinen tarkastelu elive-ekosysteemistä sekä erityisesti palvelujen ansaintalogiikasta. 1.4 Aikataulu Turun yliopiston osahankkeen toiminta lähti käyntiin huhtikuussa Osahankkeen toiminta jakaantui vuosille pääpiirteittäin seuraavasti: Vuosi 2009: Osahankkeen sisällön tarkempi suunnittelu (elive-konsepti) Pk-yritysten yritys- ja asiakaslähtöinen verkottuneen toiminnan määrittely ja tietotekniikan käytön nykytilan selvitys tapaustutkimuksia varten. Sähköisten palvelujen ja pk-yritysten kansallisen tilanteen kartoitus. Pk-yritysten nykyisten sähköisten palvelujen käyttö- ja tarvekartoitus sekä konsultointi elive-klinikoilla Salossa ja Uudessakaupungissa (yhteensä 9 elive-klinikkapäivää) Tapaustutkimusten (pilotit) suunnittelu 3

9 - tapaustutkimusten toteutuksen suunnittelu perustuu elive-klinikoilta saatuihin tietoihin yhteistyön käynnistys Yrityssalo Oy:n kanssa: sopivien pk-yritysten etsintä yhteistyöhön elive-osahankkeiden yhteistyö (elive-klinikat yhteistyössä Turku Science Parkin osahankkeen kanssa, Kouvolan osahankkeen konsultointi yhdessä Innofactor Oy:n kanssa) Vuosi 2010: Pk-yritysten nykyisten sähköisten palvelujen käyttö- ja tarvekartoitus sekä konsultointi elive-klinikoilla Salossa jatkuu (yhteensä 6 elive-klinikkapäivää) Tapaustutkimusten suunnittelu ja toteutus kohdeyrityksissä. Matkailupalvelujen hallintaan kehitetyn pilotin Räätälin suunnittelu yhdessä living lab -yritysten kanssa, pilotin testaus kohdeyrityksissä ja kuluttajilla, pilotin jatkokehitys saatujen tulosten perusteella sekä näiden havaintojen sekä toiminnan analyysien tuottaminen. Räätäli-konseptin esittely Salon kaupungin edustajille. Loppuvuodesta esittely myös Kaarinan kaupungin edustajille (Kaarinan kehitys Oy). elive-konseptin alihankintapuolelle tarjottavien ratkaisujen suunnittelu ja esittely alan yrityksille ja Salon kaupungin edustajille (YritysSalo Oy). yhteistyö muiden rahoittajatahojen kanssa: pohdinta Anvia IT:n kanssa core-palvelujen yleistet-tävyydestä, laajennettavuudesta, jatkuvuudesta ja ansaintalogiikasta. Mietintä Lindorffin kanssa avoimiin rajapintoihin perustuvan työpöydän ominaisuuksista. eliveturku.net -sivujen lanseeraus yhteistyö muiden elive-osahankkeiden kanssa jatkuu (elive-klinikkayhteistyö Turku Science Parkin kanssa, Kouvola Innovationin sähköisten mittareiden markkinointi pk-yrityksille mahdollisuuksien mukaan, keskustelut Lappeenranta Innovationin kanssa sähköisten palvelujen toteutuksesta ja järjestelmien toimintaympäristöstä). Vuosi 2011: Räätäli -työkalun jatkokehitys yhdessä living lab -yritysten kanssa elive-sähköpostikyselyn suunnittelu ja toteutus Salon ja Uudenkaupungin alueen pk-yrityksille Kesämäki-työpöydän suunnittelu, pilotin testaus yhdessä alueen yritysten kanssa, ideoiden testaus alueen asukkaiden keskuudessa, jatkosuunnitelmien teko pilotin osalta yhdessä alueen toimijoiden kanssa (palvelun lanseeraus ja ylläpito) elive-palvelujen jalkautuksen suunnittelu; palvelujen tarjonnan jatkuvuuden selvitys ja varmistus (core-palvelut). osahankkeen toiminnan arviointi ja tulosten raportointi jatkohankkeiden suunnittelu 4

10 1.5 Tulokset Osahankkeen tuloksena syntyi: Työkalupakki, jonka avulla pk-yrityksen liiketoimintaosaajat (eli työn tekijät) osaavat perinteisen palvelu- ja yritysverkosto-osaamisen lisäksi hyödyntää olemassa olevia ja tässä hankkeessa kehitettyjä sähköisiä palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla. Työkalupakki sisältää ns. core-palvelut (ydinpalvelut), jotka tarjotaan pienille yrityksille ilmaiseksi. Ideaalimalli (elive-palvelut) sähköisten palvelujen tarjoamiseen ja hallintaan. Sähköisten palvelujen tarjoamisen malli on palvelujen ylläpidon ja jakamisen konsepti, hallinnan malli on konsepti yrityksen myynnin ja markkinoinnin sähköisten tukipalvelujen integroimisesta liiketoimintaan. Rajapinnat, joilla palveluntarjoajat voivat tarjota omia palvelujaan helposti osana yrityksen (erityisesti mikro- ja pienet yritykset) prosessia. Palvelut ovat pk-yrittäjän löydettävissä ja liitettävissä helposti osaksi pk-yrityksen muita sovelluksia/palveluja. Core-palvelut - Tilausten hallinta - Tarjousten hallinta ja pikamarkkinointi - Projektiryhmät ja kalenteri - Kartat (esimerkiksi vuokrattavat resurssit) - Käyttöoikeudet (yhteistyökumppaneiden saaminen mukaan) Prototyypit - Räätäli-prototyyppi - Kesämäen työpöytä -prototyyppi Konseptin kuvaus (työkalupakki, menetelmä) - Työpöytä - Alustava kuvaus työpöydän edellyttämästä teknologiasta - Organisaatio - Ylläpito - Miten core-palveluista kootaan työkaluja Arkkitehtuurikuvaus - Core-palvelujen käyttämä tekniikka (Web Services) - Työpöydän taustalla käytetty tekniikka (ESB) - Työpöytien välinen tiedonsiirto Tuloksiin perehdytään tarkemmin jäljempänä raportissa. 5

11 1.6 Raportin rakenne Tämä raportti rakentuu seuraavasti: johdannon jälkeen käydään läpi hankkeen alkupuoliskolla tehty pkyritysten sähköisen liiketoiminnan nykytilanteen kartoitus, joka pitää sisällään kuvaukset elive-klinikoista, kyselystä Salon seudun ja Vakka-Suomen pk-yrityksille ja benchmarking -tutkimuksen, jossa selvitettiin muualla Suomessa kehitettyjä verkostoituneeseen liiketoimintaan perustuvia sivustoja. Tämän jälkeen seuraa kuvaus elive-palveluista ja palveluväylästä, jotka liittyvät osahankkeessa tuotettuun elive-palvelujen ideaalimalliin. Osahankkeen aikana tehtyihin pilotteihin tutustutaan luvussa neljä. Raportin viides luku esittelee tutkijoiden osahankkeesta tekemät johtopäätökset. Erillisestä liitteestä (Liite 1) löytyy tarkempi raportti Salon seudun ja Vakka-Suomen pk-yrityksille tehdystä sähköpostikyselystä. 6

12 2. PK-YRITYSTEN SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN NYKYTILANTEEN KARTOITUS Pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykytilaa selvitettiin hankkeessa monin eri keinoin. Yksi tärkeimmistä tiedonkeruukanavista oli hankkeen alkupuolella järjestetyt elive-klinikat Salossa ja Uudessakaupungissa. Sen lisäksi hankkeen aikana tehtiin laajempi sähköpostikysely Salon ja Vakka-Suomen alueen pk-yrityksille. Hankkeessa tehtiin myös erilaisia "benchmark"-selvityksiä sekä kerättiin tietoa pk-yritysten nykytilasta ja tarpeista julkisista lähteistä. Seuraavaksi esitellään nämä selvitykset tarkemmin. 2.1 elive-klinikat Pk-yritysten sähköiseen liiketoimintaan liittyvien haasteiden selvittämiseksi hankkeessa järjestettiin eliveklinikoita vuosina elive-klinikkapäiviä järjestettiin yhteensä 15 kertaa. Suurin osa elive-klinikoista järjestettiin Salossa yhteistyössä Yrityssalon kanssa. Kaksi klinikkapäivää pidettiin Uudessakaupungissa, jonne oli kiirinyt tieto Salossa pitämistämme klinikoista. elive-klinikoilla oli mukana myös Turku Science Parkin osahankkeen edustajia. elive-klinikat oli suunnattu pk-yrittäjille, jotka halusivat neuvoja sähköisen liiketoimintansa kehittämiseen. Jokaiselle yritykselle oli varattu aikaa n. 1 tunti, jonka aikana käytiin läpi yrityksen liiketoimintaa ja annettiin vinkkejä siitä, miten toimintaa voisi sähköisin työvälinein tehostaa entisestään. Apua annettiin paikan päällä tapaamisissa, minkä lisäksi yritykset saivat etukäteen tehdyt lyhyet analyysit yrityksen www-sivuista, mikäli yrityksellä oli sellaiset. Lisäksi Turku Science Park esitteli tarvittaessa omaan osahankkeeseensa liittyviä tietotekniikan tukipalveluja elive-klinikkayritysten taustatiedot elive-klinikoilla tavattiin yhteensä 54 pk-yrityksen edustajaa. Suurin osa yrityksistä oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Tapaamamme yritykset toimivat sekä palvelualalla (31 yritystä) että tuotteiden valmistuksessa (23 yritystä). Moni yrityksistä tuotti sekä palveluja että tuotteita, mutta alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on merkitty yrityksen pääasiallinen toiminnan muoto. Suurin osa tapaamistamme yritysten edustajista oli toiminut pk-yrittäjinä jo pidemmän aikaa, mutta mukana oli myös muutama juuri yritystoiminnan aloittanut henkilö. Suurimmalla osalla tapaamistamme pk-yrityksistä kaupankäynnin muotona oli joko kuluttajakauppa (B2C) tai sekä kuluttajille että yrityksille (joissain tapauksissa myös julkishallinnolle) suunnattu kauppa (B2A). Noin viidesosa tapaamistamme yrityksistä kävi ainoastaan yritysten välistä kauppaa (B2B). Kukaan tapaamistamme yrityksistä ei käynyt ainoastaan julkishallinnolle suunnattua kauppaa (B2G). Toimialoista oli eniten edustettuina tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Lisäksi tapasimme useampia yrityksiä terveys- ja sosiaalipalveluista, teollisuudesta ja kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluista sekä liike-elämän palveluista (ks. Taulukko 1). 7

13 Taulukko 1 elive-klinikoilla vierailleiden pk-yritysten taustatiedot. Tapaamamme pk-yritykset kuvasivat usein yrityksensä kilpailutilannetta haastavaksi. Kilpailijoista pyrittiin erottautumaan henkilökohtaisella palvelulla, sähköisellä saavutettavuudella (esim. www-sivut tai sähköinen ajanvarausjärjestelmä) ja ylipäänsä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaamalla. Pk-yrittäjien suurimpia aikasyöppöjä olivat asiakkaiden sähköposteihin vastaaminen, uusasiakashankinta ja asiakkaiden palveleminen puhelimitse. Tapaamiemme pk-yritysten joukkoon mahtui niin tietotekniikkaa tehokkaasti työssään hyödyntäviä yrityksiä kuin myös tietotekniikan saralla vielä alkutaipaleella olevia yrityksiä. 54 tapaamistamme pk-yrityksestä 47 yrityksellä oli omat www-sivut. Seitsemällä yrityksellä oli verkkokauppa ja kolme yritystä käytti sähköistä 8

14 ajanvarausjärjestelmää (ks. Taulukko 2). Tilaukset suurin osa yrityksistä hoiti sähköpostitse. Viranomaisasiointi ei ollut merkittävä asia tapaamillemme yrityksille, sillä lähes kaikki olivat ulkoistaneet kirjanpitonsa tilitoimistoille, jotka hoitavat erilaiset ilmoitukset viranomaisille. Pk-yritysten pankkiasiat hoituivat verkkopankissa. Taulukko 2 elive-klinikoilla vierailleiden pk-yritysten käytössä olevat järjestelmät. Pk-yritysten käytössä olevien erilaisten tietojärjestelmien melko vähäinen lukumäärä selittyy osaltaan sillä, että tapaamamme pk-yritykset edustivat toimialoja laidasta laitaan, jolloin esimerkiksi sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä ei ole käyttöä kuin tietynlaisilla yrityksillä. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että www-sivuja lukuun ottamatta tietotekniikan hyväksikäyttö tapaamissamme yrityksissä oli yllättävänkin vähäistä elive-klinikkayritysten sähköisen liiketoiminnan kehitystarpeet Pk-yrittäjä sai tulla elive-klinikoille minkä tahansa sähköiseen liiketoimintaan liittyvän haasteen kanssa, mutta käytännössä suurin osa yrityksistä kaipasi apua omien www-sivujensa kehittämiseen ja sähköisen näkyvyyden parantamiseen. Apua kaivattiin myös mm. verkkokaupan perustamiseen, tarjouspyyntöjen hallintaan, sähköiseen laskutukseen, sähköisiin varausjärjestelmiin, asiakastietojärjestelmiin ja projektinhallintaan (ks. Taulukko 3). 9

15 Taulukko 3 elive-klinikoilla vierailleiden pk-yritysten kehitystarpeet. Monilla yrityksillä oli käytössään monta vuotta vanhat www-sivut, ja yrittäjät halusivat neuvoja sivujen uudistamiseen. Useassa tapauksessa yrityksen www-sivuille ei ollut tehty mitään sen jälkeen kun ne olivat valmistuneet. Syynä oli se, että www-sivut koettiin hankalaksi päivittää tai niitä ei kyetty päivittämään lainkaan itse, vaan muutostoiveet tuli toimittaa palveluntarjoajalle, joka teki muutokset pyyntöjen mukaisesti. Sähköisen näkyvyyden parantaminen oli toinen elive-klinikoilla paljon keskustelua herättänyt aihe. Pk-yrittäjät ovat ymmärtäneet että pelkkien www-sivujen olemassaolo ei riitä, vaan www-sivuille on saatava myös asiakkaita. Usein esitetty kysymys klinikoilla olikin Missä, miten ja millä apuvälineillä minun tulisi tehdä sähköistä markkinointia, jotta potentiaaliset asiakkaat löytävät meidät?. Markkinointi on murroksessa eivätkä pk-yrittäjien vanhat markkinointitoimenpiteet (puhelinluetteloiden keltaiset sivut, lehtimainonta jne.) enää toimi. Pk-yrittäjät olivat myös kyllästyneitä erilaisiin maksullisiin yrityshakemistoihin ja portaaleihin, joista heidän mukaansa ei ollut mitään hyötyä. Markkinointiin kaivataan uusia keinoja, mutta osaamista ei tällä saralla löydy pk-yrittäjiltä itseltään. Pk-yrittäjät - etenkin mikroyrittäjät - ovat melko yksin tämän ongelman kanssa, eikä mistään tunnu löytyvän apua. Yllättävä havainto oli se, että melko harva tapaamistamme yrityksistä oli kiinnostunut liiketoimintansa laajentamisesta tai laajamittaisesta verkostoitumisesta. Asian ei katsottu olevan ajankohtaista tai oltiin sitä mieltä, että yrityksen tämänhetkinen tilanne oli riittävä. Jotkut tapaamistamme pk-yrityksistä harrasti paikallista verkostoitumista muiden alueen yrittäjien kanssa, mutta sekään ei ollut kovin systemaattista, vaan perustui lähinnä vapaamuotoisiin henkilösuhteisiin. Markkinaosuuden kasvattaminen oli haaveena usealla tapaamallamme yrityksellä, mutta sekin haluttiin hoitaa lähinnä paikallisesti nykyisillä markkina-alueilla. 10

16 Kriittisin liiketoiminnan kehittämistarve näyttäisikin olevan yrityksen ja sen asiakkaiden välisessä toiminnassa elive-klinikoilla esitetyt ratkaisut Jokaiselle elive-klinikalle ilmoittautuneelle yritykselle tehtiin ennen klinikkatapaamista lyhyt kirjallinen analyysi yrityksen www-sivuista. Analyysi käytiin läpi yhdessä yrittäjän kanssa klinikkatapaamisessa. eliveklinikkatapaamisissa nousi myös esiin, että useampi yritys tarvitsi apua esimerkiksi www-sivujen optimoinnissa ja kuvien asettamisessa www-sivuille, joten näistä ja muista keskustelua aiheuttaneista aiheista tehtiin erillisiä ohjeita, joita jaettiin elive-klinikoilla ja jälkikäteen sähköpostitse. Ohjeita tehtiin optimoinnin ja kuvien lisäyksen lisäksi mm. karttalinkin upottamisesta omille www-sivuille sekä omien www-sivujen kävijäseurannasta ja siitä, miten näitä voidaan käyttää liiketoiminnassa. Mikäli elive-klinikalle tulleella pk-yrityksellä oli jokin konkreettisempi kehitystarve (esim. uudet www-sivut) johon tarvittiin ulkopuolista toteuttajaa, elive-klinikoilla mukana olleet Turku Science Parkin osahankkeen edustajat esittelivät Startti- ja Treenit-palvelujaan. Kaikille elive-klinikoilla vierailleille pk-yrityksille esiteltiin myös osahankkeen sisältöä ja siihen liittyviä suunnitelmia hankkeessa kehitettävistä sähköisistä palveluista. Osa tavatuista yrityksistä lupautui myös lähteä mukaan pilotoimaan näitä palveluja sitten kun se olisi ajankohtaista. 2.2 Kysely Salon seudun ja Vakka-Suomen pk-yrityksille elive-klinikoiden lisäksi hankkeessa haluttiin selvittää laajemmin Salon ja Vakka-Suomen alueen pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan nykytilaa. Tilanteen selvittämiseksi hankkeessa tehtiin helmikuussa 2011 laaja sähköpostikysely alueen yrityksille. Kysely lähetettiin sekä elive-klinikoilla käyneille yrityksille että Salon ja Uudenkaupungin alueella toimiville pk-yrityksille. Alueen pk-yrittäjien sähköpostiosoitteiden lähteenä käytettiin Fonectan ProFinder B2B-palvelua. Kysely lähti 663 alueen pk-yritykselle ja vastauksia tuli 91. Kyselyn vastausprosentti oli näin ollen 13,7 %. Kyselyn tulokset noudattelivat pitkälti elive-klinikoiden havaintoja, mutta myös jotain eroavaisuuksia löytyi. Kyselyn tulokset löytyvät kokonaisuudessaan liitteestä 1. Seuraavaksi esitellään kyselyn keskeisimpiä tuloksia. Kyselyyn vastanneet edustivat useita toimialoja (Taulukko 4). Eniten vastaajia oli yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista palveluista, teollisuudesta, tukku- ja vähittäiskaupasta sekä rakentamisesta. Vastaajien mukaan suurimmat asiakasryhmät olivat kuluttajat (59/91) ja yritykset (48/91). Julkinen sektori (23/91) ja kolmas sektori (6/91) olivat pienempiä asiakasryhmiä. 11

17 Taulukko 4 elive-kyselyyn vastaneiden pk-yritysten toimiala. Kuten elive-klinikoilla käyneet yrityksetkin totesivat, myös kyselyn vastaajien mielestä kilpailu oli haastavaa tai kovaa toimialasta riippumatta. Kilpailijoista pyrittiin erottautumaan henkilökohtaisella palvelulla ja arvostamalla asiakkaita. Liiketoiminnan kannalta kaikkein tärkeimpänä pidettiin nopeaa reagointia asiakkaiden yhteydenottoihin. Kyselyn mukaan yrittäjän päivä ei noudata virka-aikoja ja asiakkaita palvellaan myös yrityksen aukioloaikojen ulkopuolella. Liiketoiminnassa tärkeitä olivat myös ajantasaiset tuotteet/palvelut, oikeat yhteystiedot ja näkyvyys satunnaisille asiakkaille kukin kolmannekselle vastaajista. Yritysten pääasiallinen tulevaisuuden tavoite oli markkinaosuuden kasvattaminen (yli 70%). Verkostoitumista tavoitteli kolmannes. Pieni osa vastaajista (7,7%) halusi pitää tilanteen tulevaisuudessa ennallaan. Nämä olivat vanhempia ja nykyisessä yrityksessä kauan toimineita henkilöitä. Suurin osa vastaajien ajasta kului itse tuotteen/palvelun tuottamiseen. Vastaajien edustamista yrityksistä kaksi kolmasosaa teki yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Yleisimmät yhteistyömuodot olivat yhteiset projektit tai yhteisten tuotteiden/palvelujen tuottaminen. Markkinoinnissa tärkeimpiä välineitä olivat Internet, www-sivut ja yrityshakemistot, joita käytti kaksi kolmesta vastaajasta. Kyselyn ajankohtana sosiaalista mediaa ei vielä ollut löydetty markkinointitarkoituksessa. Vain yksi kymmenestä vastaajasta oli markkinoinut tuotettaan jossain sosiaalisessa mediassa. Lähes 40 prosenttia vastaajista myi tuotetta/palvelua Internetissä. Internet-myynnin suurimpana esteenä nähtiin tuotteen/palvelun yksilöllisyys ja räätälöinti, jolloin tarvitaan henkilökohtaista kontaktia asiakkaaseen. Muiksi esteiksi mainittiin resurssien puute sekä vähäinen tehokkuus. Kaksi kolmesta vastaajasta käyttäisi ilmaista työkalua, jonka avulla asiakkaat voisivat ostaa yritykset tuotteita/palveluja aukioloajoista huolimatta. Nopeaan myyntiin 2 ei nähty tarvetta. 2 esimerkiksi nopeasti pilaantuvat tuotteet tai tapahtuma jollakin tavalla nopeasti potentiaalisten asiakkaiden tietoon 12

18 Yritysten asiakaskunnasta puolet oli kanta-asiakkaita. Vastaajien mukaan asiakkaat eivät halua heidän edustamiltaan yrityksiltä uusia palvelumuotoja. Lähes kaikki vastaajat halusivat uusia asiakkaita. Yleisimmin asiakkaita toivottiin löytyvän nykyisiltä markkina-alueilta sekä kotimaasta paikallisilta ja kansallisilta markkinoilta. Kansainvälisiltä markkinoilta asiakkaita toivoi viidennes vastaajista. Tulevaisuudessa kansainvälistymistä tavoitteli yksi kymmenestä vastaajasta. Tietotekniikan hyväksikäyttöä (Taulukko 5) yrityksissä haittasi ajanpuute (tietotekniikan hankkiminen ja opettelu), tietoteknisen osaamisen puute ja vaihtoehtojen runsaus. Melkein puolet vastaajista kuitenkin totesi, ettei tietotekniikan käyttö ole heidän yrityksessään haastavaa. Haastavimmaksi käytön koki yli 10 vuotta nykyisessä yrityksessä toimineet vastaajat. Taulukko 5 Tietotekniikan käytön kokeminen elive-kyselyn vastausten mukaan. Lähes puolet vastaajista käytti tietokonetta yrityksen tuotteen/palvelun tekemiseen (Taulukko 6). IT:llä yleisesti hoidettiin yhteyksiä asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja viranomaisiin. Myös pankkipalvelut hoituivat sähköisesti. Sähköpostia käytettiin eniten asiakkaiden kanssa kommunikointiin ja iso osa vastaajien ajasta kuluikin sähköposteihin vastaamiseen. Lisäksi sähköpostilla lähetettiin tarjouksia, vastaanotettiin tilauksia ja lähetettiin laskuja. Tietokonetta käytettiin myös asiakastietojen ylläpitäminen. 13

19 Taulukko 6 Tietokoneen käyttö elive-kyselyn vastausten mukaan. Matkapuhelinta käytettiin kyselyn ajankohtana eniten puhumiseen ja tekstiviesteihin. Sähköistä kalenteria käytettiin jonkin verran omien työtehtävien hallintaan, mutta suurimmalla osalla sitä ei ollut käytössä. Palveluyrityksillä oli sähköinen kalenteri käytössä useammin kuin tuotteita myyvällä/valmistavalla yrityksellä. Suurimmalla osalla vastaajien edustamista yrityksistä oli omat www-sivut. Niitä käytettiin markkinointiin ja päivitykset tehtiin yleisimmin itse. Aina päivityksiä ei kuitenkaan tehty aktiivisesti. 2.3 Benchmark-tutkimus elive-klinikoiden ja sähköpostinkyselyn lisäksi hankkeessa haluttiin selvittää millaisia verkostoituneeseen liiketoimintaan perustuvia sivustoja Suomesta löytyy ja vertailla niiden ominaisuuksia hankkeen omiin suunnitelmiin. Tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä ja vaihtoehtoisia toteutustapoja, eikä listata kaikkia palveluita. Benchmarkingin pääasiallisena lähtökohtana oli, että vertailtavat sivustot yhdistävät tai koordinoivat monia eri palveluntarjoajia ja niiden tarjontaa. Näin ollen esimerkiksi yhden yrityksen verkkokaupat jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Vertailuun ei myöskään kelpuutettu isojen ketjuliikkeiden sivustoja, vaan toiminnan tuli perustua pienten toimijoiden yhteistyöhön. Lisäksi kaikki vertailuun mukaan otetut sivustot tarjosivat tuotteita tai palveluita kuluttajille (B2C). Hankkeen alkuvaiheen painotus matkailualan yrityksiin (ks. luku 4.4) johti siihen, että monet vertailluista sivustoista liittyivät jollain tavoin matkailuun. Benchmarkingissa tutkittiin yhteensä 18 eri sivustoa. Nämä jaettiin neljään kategoriaan eli sivustoihin, joilla voi tehdä yksinkertaisen hakutoiminnon (6), jättää tarjous- tai yhteydenottopyynnön (6), perustuvat paikkaan/alueellisuuteen (4) tai ostaa tuotteita/palveluja (2). Yksinkertaisia hakutoimintoja sisältävien sivustojen haun tuloksena oli lista toimijoista tai kortti, josta ilmeni yrityksen ja sen tarjoamien tuotteiden tiedot. Seuraavan kategorian sivustot sisälsivät tarjous- tai yhteydenottopyyntölomakkeen. Paikkaan perustuvat sivustot käyttivät hyväkseen sijaintitietoja. Viimeisen kategorian sivustoilla oli verkkokauppa, jossa oston pystyi hoitamaan maksuun asti Yksinkertainen hakutoiminto Sivustojen ylläpidosta huolehtivat yrittäjien ryhmittymät (1), kunnallinen taho (2) tai yritys (3). Paikallisesti toimivia sivustoista oli puolet eli kolme. Näissä mukana olevien toimijoiden määrä vaihteli vajaasta kymmenestä neljäänkymmeneen. Valtakunnallisia sivustoja oli tarkastelluista kolme. Näistä kahdesta selvisi mukana olevien toimijoiden määrä, joka vaihteli viidestä sataan. 14

20 Sivustoilla mukana olevien yritysten sijainti löytyi karttalinkistä kolmella sivustolla ja kolmella ei. Tiedon jakaminen oli mahdollista Facebookin tykkää-napin avulla kahdella sivustolla ja RSS-feedin pystyi tilaamaan yhdeltä. Tieto näytti olevan ajan tasalla muilla paitsi kahdella tarkastelluista sivustoista. Kävijämäärät eivät olleet sivustoilla yleisesti näkyvissä. Yhdellä sivustolla kuitenkin näki, kuinka monta ihmistä oli painanut kunkin tuotteen kohdalla Facebookin tykkää-nappia. Tekniset spesifikaatiot tutkittiin tämän ryhmän kahdelta sivustolta. Molemmilla näistä oli oma tietokanta. Toiselle sivustolle yritykset ja muut toimijat ilmoittautuivat itse. Tietojen päivittämisen suoritti toisella sivustolla sen ylläpitäjä. Toisella sivustolla yritystoimittajat olivat päätoimittajalle (ylläpitäjä) tuttuja, jolloin tiedon varmistaminen tai tietojen poisto palvelusta ei ollut ongelma Tarjous- tai yhteydenottopyyntö Tarkastelluista sivustoista neljää ylläpiti yritys ja kahta kunnan alaisuudessa toimiva taho. Sivustoista paikallisia oli neljä ja valtakunnallisia kaksi. Mukana olevien yritysten ja toimijoiden sijainnin pystyi tarkastamaan karttalinkistä kolmella sivustolla. Paikannustietoa ei muulla tavoin hyödynnetty. Yritysten/toimijoiden määrä selvisi kahdelta sivustolta. Tiedon jakamiseen oli sivustoilla käytetty jonkin verran Facebookia. Facebookin tykkää-nappi oli kahdella sivustolla ja yhdellä oli omat Facebook-sivut. Kolmelta sivustolta selvisi, että siellä olevat tiedot olivat ajan tasalla. Sivustojen kävijämäärät eivät näkyneet kuluttajille. Tekniset spesifikaatiot kerättiin kahdesta palvelusta. Molemmilla sivustoilla oli oma tietokanta. Mukana olevat yritykset ja muut toimijat ilmoittivat itse tiedot sivustoille. Myös tiedon päivittäminen oli yrityksen omalla vastuulla, eikä tietoja varmistettu mitenkään. Kummallakaan sivustolla ei ollut menettelyä siitä, miten poistetaan sellaisten toimijoiden tiedot, jotka eivät sitä itse jostain syystä tee. Sivustoilta ei käynyt ilmi myöskään poistuvatko yrityksen tiedot, mikäli niitä ei päivitetä Paikkaan perustuvat Tässä kategoriassa tutkittujen sivustojen ylläpitäjinä toimi kolmessa tapauksessa yritys ja yhdessä kunta. Paikallisesti ja valtakunnallisesti toimivia sivustoja oli kumpiakin kaksi. Yhdellä sivustolla palvelu ehdottaa käyttäjän syöttämän osoitteen perusteella lähellä sijaitsevia palveluja. Kolmella sivustolla oli karttalinkit mukana oleviin palveluihin ja yrityksiin. Kolmella sivustoista oli Facebook-sivut. Yhdellä taas oli Facebookin tykkää-nappi jokaisen palvelun, tapahtuman tai uutisen kohdalla. Yksi palveluista käytti lisäksi Twitteriä. Kävijämääriä ei näkynyt käyttäjälle missään tutkituista sivustoista. Tekniset spesifikaatiot tutkittiin yhdeltä sivustolta, jolla oli oma tietokanta. Sivustolla oli useita erilaisia palveluja ja käyttäjät pystyivät vapaasti lisäämään sinne tietoja, joita ei varmistettu. Valvojat kuitenkin seurasivat syötettyjä viestejä Ostoon asti Tässä kategoriassa tutkittiin kahta sivustoa, joista molemmat olivat yrityksen ylläpitämiä. Toinen näistä oli paikallinen ja toimi pääkaupunkiseudulla. Toinen oli valtakunnallinen. Käyttäjien määrä ei käynyt ilmi pai- 15

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Yrityksesi markkinointitoimet ovat nyt hallinnassasi yhden, helppokäyttöisen sähköisen työpöydän kautta, myös mobiilisti. Meedion avulla nykyiset ja uudet

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin!

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! PUTIIKKIVIIKOT.fi taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! kaikkien pitää ymmärtää suurempi kuva. nyt tehdään yhdessä, toistaan tukien, ei siis vain oman navan kautta omaa etua ajatellen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi?

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mitä teet ensimmäiseksi, kun etsit tietoa jostain asiasta? Luultavimmin Google- haun, etkä ole ainut: ihmiset ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin käyttämään sähköisiä

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla?

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? 29.10.2014 Digiaamiainen Markkinointi lukijan näkökulmasta Lukija seuraa itseään kiinnostavia aiheita eri kanavista joukkoon

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset:

Kysymykset ja vastaukset: Kysymykset ja vastaukset: Kysymys 1 Voidaanko JYSE2009 Palvelut sopimusehtoja täydentää JIT2007 sopimusehdoin (Yleiset sopimusehdot, JIT2007 sovellukset, JIT2007 Palvelut)? Vastaus 1 Hankinnassa noudatetaan

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö

Lisätiedot

Osallistu julkisiin kilpailutuksiin helposti ja turvallisesti

Osallistu julkisiin kilpailutuksiin helposti ja turvallisesti Osallistu julkisiin kilpailutuksiin helposti ja turvallisesti Sisältö Mikä on Tarjouspalvelu-toimittajaportaali? Mitä hyötyä ja etuja toimittajalle? Miten Tarjouspalvelua käytetään? Tarjouspalveluun pääseminen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Matkailureitit. Kolari 25.8. Ilkka Kauppinen

Matkailureitit. Kolari 25.8. Ilkka Kauppinen Matkailureitit Kolari 25.8 Ilkka Kauppinen Ohjelma nopeasti 10:00 Aloituskahvit ja tervetuloa 10:15 Pieni esittelykierros 10:30 Mitä odotamme ja mitkä ovat tavoitteemme matkailureitistä? 11:00 Miten rakennamme

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Suomen Hiusyrittäjät ry Ajanvarausjärjestelmän tarjous

Suomen Hiusyrittäjät ry Ajanvarausjärjestelmän tarjous Ajanvarausjärjestelmän tarjous 13.1.2012 1/7 Tarjous Tarjous on osa yhteistä LeasIT Oyn ja DigitalBooker Finland Oyn yhteistarjousta jossa tarjoamme Kassa- ja ajanvarausjärjestelmien kombinaatiota. Tämä

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010

Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Euroopan pk-yritysviikko tilaisuudet Pirkanmaalla 24.5-2.6.2010 Pirkanmaan Buusti kehitystoimintaa pk-yrityksille Perusajatus Ei kilpaile olemassa olevien palveluiden kanssa, vaan täydentää ja ohjaa muidenkin

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot