YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN JULKISELLA SEKTORILLA MARKKINOINNIN KEINOIN
|
|
- Jere Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto MARJUT KURKELA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN JULKISELLA SEKTORILLA MARKKINOINNIN KEINOIN CASE: TIEHALLINNON LIIKENNEKESKUS Diplomityö Prof. Olavi Uusitalo on hyväksytty tarkastajaksi osastoneuvoston kokouksessa
2 ii
3 i TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto, Teollisuustalouden laitos KURKELA, MARJUT: Yhteistyön kehittäminen julkisella sektorilla markkinoinnin keinoin - Case: Tiehallinnon Liikennekeskus Diplomityö: 102 sivua Tarkastaja: professori Olavi Uusitalo Rahoittaja: Tiehallinto, Keskushallinto Joulukuu 2003 Hakusanat: VERKOSTO, YHTEISTYÖ, JULKINEN PALVELU, MARKKINOINTI Liikennekeskus on Tiehallinnon sisäinen tulosyksikkö, joka toimii yhteistyössä Tiehallinnon muiden sisäisten yksiköiden ja arvoverkoston toimijoiden kanssa palveluiden tuottamiseksi tienkäyttäjille. Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten tämän yhteistyöverkoston toimintaa voidaan kehittää markkinoinnin keinoilla. Jotta tähän kysymykseen voitaisiin löytää vastaus, on päätavoitetta tarkasteltu kahden teoreettisen alatavoitteen avulla - miten markkinointia voidaan yleisesti hyödyntää julkisella sektorilla ja kuinka sitä voidaan hyödyntää organisaatioverkoston yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyön kehittämistä tarkastellaan koko verkoston toiminnan kannalta, mutta tilannetta lähestytään verkoston keskusorganisaationa kuvatun liikennekeskuksen näkökulmasta. Työssä käytetään käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Työn alkuosassa rakennetaan teoriasta viitekehys, jota sovelletaan case -organisaation tilanteen kuvaamiseen. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena ja empiirisen tiedon hankintaa on täydennetty kirjallisten lähteiden lisäksi asiantuntijakeskusteluilla. Työn teoriaosuudessa esitellään organisaatioverkoston yhteistyön mallintamiseksi verkostoteoriaa ja verkoston hallinnan keinoja. Teoriaosuudessa esitellään myös pääasiassa kaupallisella puolella käytettäviä markkinoinnin menetelmiä ja niiden soveltuvuutta arvioidaan voittoa tavoittelemattoman organisaation tapauksessa. Empiriaosuudessa case -verkoston analyysilla nostetaan esiin markkinoinnin keinojen hyödyntämisen kannalta oleellisia asioita, kuten yhteistyön syvyys ja ongelmat, organisaatioiden läheisyys sekä vaihdannan elementtien tunnettuus. Näiden lähtökohtien perusteella valitaan ja kuvaillaan yhteistyön kehittämiseksi sopivia markkinoinnin keinoja toimijoittain. Liikennekeskuksen yhteistyöverkosto elää jatkuvassa muutoksessa, mikä asettaa haasteita ja luo samalla myös mahdollisuuksia verkoston toiminnan kehittämiselle. Kun verkoston toimijat nähdään sisäisen markkinoinnin kohderyhminä, voidaan pyrkiä luomaan tilanne, jossa jokaisella verkoston toimijalla on tahtotila ja valmiudet yhteistyön tekemiseksi. Kesällä 2003 perustetun uuden tulosyksikön, liikennekeskuksen, rooli on vasta vakiintumassa Tiehallinnon sisällä ja sen toimintamahdollisuuksia sekä yhteisiä toimintamalleja tunnetaan vaihtelevasti muiden toimijoiden keskuudessa. Yhteistyön ongelma on myös, ettei yhteistoiminnalla saavutettavia hyötyjä tunnisteta tai osata täysin hyödyntää. Liikennekeskukselle on ensisijaisen tärkeää luoda säännöllinen ja jatkuva vuorovaikutus eri toimijoihin. Viestimällä palveluista, verkoston saavutuksista ja toiminnasta saadaan näkyvyyttä ja avoimuutta koko verkoston toiminnalle. Sen lisäksi markkinoinnillisempaa viestintää, koulutusta ja yhteisiä kampanjoita voidaan hyödyntää, kun houkutellaan ja opastetaan toimijoita käyttämään liikennekeskuksen tuottamia palveluita. Myöhemmin toiminnan vakiintuessa saadaan yhteistyötä syvennettyä lisää, kun selvitetään palveluiden käyttäjien tarpeita ja kehitetään palveluita niiden mukaisesti.
4 ii TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Industrial Engineering and Management, Industrial Management KURKELA, MARJUT: Improving the co-operation in public sector by means of marketing- Case: Finnra s Traffic Management Center Master of Science Thesis: 102 pages Examiner/Supervisor: Professor Olavi Uusitalo Funding: Road Administration, Central Administration December 2003 Keywords: NETWORK, CO-OPERATION, PUBLIC SERVICE, MARKETING The Traffic Management Center is a profit center in the Finnish Road Administration (Finnra). It co-operates with other Finnra s internal units and external stakeholders, striving for safer and more fluent traffic. The goal of this thesis is to study how this cooperation could be improved by means of marketing. To find this out, the goal is divided into two theoretical questions; in what ways can marketing be used in public sector and how can marketing be used to further develop the co-operation of the organization network? The Traffic Management Center is described as a central unit of the network, so the development and marketing actions are handled from its perspective. The method used in this study is conceptual analysis. In the beginning of the study, a theoretical frame of reference is created, which is then applied to the case-network. The study is based on literature and in the empirical part, information from conversations with specialists has also been used. Some network theory, as well as ways of managing network relationships are presented in theoretical part. Also some means of marketing that are mostly used in private sector, are introduced and their suitability for the nonprofit sector is evaluated. In the empirical part the co-operation of the case-organization is analyzed and problems of the co-operation and most potential targets for marketing actions are highlighted. Based on these findings, the most suitable marketing methods are developed and described. The co-operation network of Traffic Management Center is under continuous change, which causes challenges but also possibilities for developing the co-operation. When the actors of the network are seen as target groups of internal marketing, a situation where every actor has the willingness and possibility to aspire towards the common goal, can be created. The role of the new business unit, Traffic Management Center founded in summer 2003, has not settled yet at Finnra. The services and common operation models are diversely known and used among the co-operators. The most important thing for the Traffic Management Center is to create a regular and continuous interaction channel with its partners. Also communication about the services, operations and achievements of the network helps to create visibility and openness to the network. Additionally marketing communication, training and common campaigns can be used. Later, when the role of Traffic Management Center has settled, new services can be developed based on the needs of partners and customers. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport.
5 iii ALKUSANAT Tämän diplomityön kirjoittaminen on ollut antoisa ja ennen kaikkea opettavainen kokemus. Ajoittaisista epätoivon hetkistä, kuumien kesäpäivien tuomista houkutuksista ja lopulta vielä syksyn sateista huolimatta työ eteni ja valmistui. Haluaisinkin kiittää kaikkia niitä jotka ovat olleet mukana tässä ponnistuksessa ja uhranneet siihen omaa aikaansa. Kiitos siis professori Olavi Uusitalolle työn ohjaamisesta ja tarkastamisesta sekä arvokkaista kommenteista työn etenemiseksi. Kiitokset työn ohjausryhmälle liikenteen palvelujohtaja Lea Virtaselle, laatu- ja järjestelmäpäällikkö Maritta Polviselle ja palvelupäällikkö Jorma Helinille, jotka antoivat mahdollisuuden työn tekemiseen Tiehallinnossa ja ohjasivat työn kunnialla päätökseen. Erityiskiitokset haluaisin osoittaa työn ohjaajalle liikennekeskusjohtaja Petri Rönneikölle, joka uhrasi arvokasta aikaansa keskusteluille ja rohkaisi työn kaikissa vaiheissa. Lisäksi haluaisin kiittää kaikkia ystäviäni lukuisista antoisista hetkistä, jotka tekivät koko opiskeluajasta paljon muutakin kuin opiskelua. Erityiskiitokset Kikalle, Fantille, Samppolle, Miiulille ja Colelle, jotka toivat omalla elämällään hauskuutta arkeen. Kiitos myös vanhemmilleni, jotka ovat kannustaneet minua akateemiselle uralle ja luoneet hyvän perustan tulevaisuudelle. Lopuksi haluaisin kiittää henkilökohtaista projektipäällikköäni Klasua, joka on koko diplomityöprojektin ajan huolehtinut resurssinsa hyvinvoinnista ja optimaalisesta käytöstä ja varmistanut elämän olemassaolon myös työn ulkopuolella. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) -rahoitusta. Elämä hymyilee. Tampereella Marjut Kurkela
6 iv SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO i ii iii iv 1. JOHDANTO MARKKINOINNIN TARVE JULKISELLA SEKTORILLA TYÖN TAUSTA TAVOITTEET NÄKÖKULMA JA RAJAUKSET TUTKIMUSOTE JA TUTKIMUSMENETELMÄ TYÖN RAKENNE 5 2. KOHTI TEHOKKAAMPAA YHTEISTYÖTÄ MARKKINOINNIN KEINOIN JULKINEN PALVELUORGANISAATIO USEAN TOIMIJAN VÄLISEN YHTEISTYÖN MALLINTAMINEN VERKOSTONA Verkoston määritelmä Verkoston toimijat ja yhteinen tavoite Toimijoiden välinen vaihdanta Verkoston suhteiden hallinta Yhteistyö julkisella sektorilla MARKKINOINNIN KEINOT VERKOSTOSSA Markkinointi julkisella sektorilla Sisäinen markkinointi Palveluiden markkinointi Markkinointiviestintä TEOREETTINEN VIITEKEHYS LIIKENNEKESKUKSEN YHTEISTYÖVERKOSTO LIIKENNEKESKUSVERKOSTON RAKENNE Tiehallinto ja liikennekeskus verkoston keskusorganisaationa Verkoston muut toimijat LIIKENNEKESKUSVERKOSTON TOIMINTA Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus verkoston yhteisenä tavoitteena Liikenne hallintaan yhteistyöllä Liikennekeskuksen tuottamat palvelut liikenteen hallinnassa 48
7 v Liikenteen häiriöiden hallinta verkoston yhteistyön muotona Yhteistyön kehittymisen mittaaminen LIIKENNEKESKUKSEN JA VERKOSTON ERI OSAPUOLTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Tiehallinnon sisäinen yhteistyö Yhteistyö tienpidon urakoitsijoiden kanssa Viranomaisyhteistyö Kunta- ja kaupunkiyhteistyö Yhteistyö tienkäyttäjien kanssa Yhteistyö radioiden kanssa YHTEISTYÖN KEHITTÄMISTARPEET YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN MARKKINOINNIN KEINOILLA MARKKINOINTI LIIKENNEKESKUKSEN VERKOSTOSSA Lähtökohdat markkinoinnille Liikennekeskuksen verkoston yhteistyösuhteiden hallinta Palveluiden markkinointi ja kehittäminen Viestintä verkoston yhteistyön kehittämisessä Liikennekeskuksen verkoston yhteistyön kehittymisen mittarit MARKKINOINNIN KEINOT TIEHALLINNON JA LIIKENNEKESKUKSEN SISÄLLÄ _ Liikennekeskus Muut Tiehallinnon sisäiset toimijat Yhteenveto markkinoinnin keinojen soveltamisesta Tiehallinnon sisällä _ MARKKINOINNIN KEINOT VERKOSTOSSA TOIMIJOITTAIN Tienpidon urakoitsijat Viranomaiset Kunnat ja kaupungit Tienkäyttäjät Radiot Yhteenveto markkinoinnin keinojen soveltamisesta verkoston sisällä SUOSITUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI YHTEENVETO SISÄINEN MARKKINOINTI LIIKENNEKESKUKSEN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA TEOREETTISET PÄÄTELMÄT JATKOTUTKIMUSAIHEITA 99 LÄHTEET 100
8 1 1. JOHDANTO 1.1 Markkinoinnin tarve julkisella sektorilla Julkisen palvelun taloudelliset tehostamisvaatimukset ja palvelun laatuvaatimusten nousu ovat saaneet myös julkiset organisaatiot pohtimaan keinoja toimintansa tehostamiseksi. Julkishallinto hankkii yhä enenevässä määrin palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta ja ulkoistaa sekä liikelaitostaa toimintojaan. Tästä on seurauksena, että julkista palvelua kehitettäessä tulevat yksityispuolen keinot väistämättä kiinnostaviksi ja niiden sopivuutta voittoa tavoittelemattomien ja perinteisesti kankeina pidettyjen organisaatioiden toimintaan tutkitaan jatkuvasti. Julkinen sektori soveltaakin yrityspuolelta lähtöisin olevia keinoja - kuten tulosjohtamista, ulkoistamista ja uusia organisaatiorakenteita, omaan toimintaansa. (Junkkari, 2001) Yksityispuolen toimintatapoja sovellettaessa vaarana voi kuitenkin olla, että yritetään omaksua liiankin kovia arvoja voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Markkinointi ymmärretään perinteisesti kaupallisten yritysten keinona tehostaa omaa myyntiä ja saada aikaan voittoa, joka takaa yrityksen olemassaolon ja menestyksen. Markkinoinnin keinojen hyödyntämistä julkisten organisaatioiden toiminnassa on vieroksuttu kenties juuri näiden myynti- ja voittotavoitteiden puuttuessa. Epäilyjen taustalla voivat olla käsitykset, että markkinointi tarkoittaa vain värikkäitä mainoksia, upeita logoja tai kiiltäviä esitteitä. Markkinointi on kuitenkin enemmän. Se on asiakas- ja kansalaiskeskeinen toimintatapa, joka koskettaa kaikkia organisaation toimijoita ja näkyy kaikissa toimissa palveluiden suunnittelusta, tuotantoon ja jakeluun. (Gummesson, 2000) Palveluperiaatteen mukaan toimiminen on tarpeen myös julkisella sektorilla. Julkishallinnon perinteinen rooli kansalaisten tarpeet tuntevana viranomaisena joutuu väistymään. Asiakkaat eli kansalaiset ovat oppineet vaatimaan palveluilta laatua, tasapuolisuutta ja luotettavuutta perinteisen saatavuuden lisäksi. Heidän on sanottu rinnastavan ne oikeudet, joita heillä on yksityisellä sektorilla, julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. (Junkkari, 2001) Nekään viranomaiset, jotka eivät suoraan kilpaile ja joilla näyttää olevan muodollinen monopoliasema eivät voi olla välittämättä palvelunsa laadusta (Grönroos, 1987). Kuka sitten on julkisen organisaation asiakas? Koko julkisen sektorin lopullisina yhteisinä asiakkaina ovat kansalaiset, joille pyritään tarjoamaan laadukasta palvelua. Yhä enemmän näitä palveluita tuotetaan hallinnonalat ylittävässä yhteistyössä osittain automaattisesti syntyvien yhteisten liityntäpintojen myötä. Yhteistyö on hyväksi, kun ote-
9 2 taan huomioon yhteisten verorahojen optimaalinen käyttö. Yhteistyö ei kuitenkaan synny automaattisesti, vaan tarvitaan alkuunpanija ja yhteinen tahtotila asioiden edistämiseen. Julkiset organisaatiot tarjoavat palveluitaan yhteistyökumppaneille, jotta yhteistä asiakasta voitaisiin palvella paremmin ja tehokkaammin. Markkinointikaan ei siis aina kohdistu lopulliseen asiakkaaseen, vaan julkisen organisaation tulee selvittää asiakastarpeita ja kohdistaa palveluiden hyödyistä kertomista melkeinpä enemmän yhteistyökumppaneille kuin lopullisille asiakkaille. 1.2 Työn tausta Liikennekeskus on Tiehallinnon uusi valtakunnallinen tulosyksikkö. Liikennekeskus on toiminnallinen yksikkö, jonka avulla tuotetaan Tiehallinnon määrittelemiä palveluita ja edesautetaan Tiehallintoa ja sen arvoverkoston toimijoita tarjoamaan asiakkailleen parempaa palvelua. Liikennekeskuksen toiminta on usean eri organisaation välistä yhteistyötä. Liikennekeskuksen ympärille voidaan nähdä muodostuvan liikenteen hallinnan ja tienpidon verkosto, jonka kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena ja palveluna kansalaisille on omien tavoitteiden rinnalla sujuva ja turvallinen liikenne. Liikennekeskuksen toiminta on mitä suurimmissa määrin tiedonvaihtoa näiden eri osapuolten kanssa. Yhteisen palvelun toteutuminen ja laatu riippuvat eri toimijoiden yhteistyön sujuvuudesta. Liikenteen hallinnan merkitys tienpidon osana korostuu tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa. Liikenteen hallinta elää Suomessa jatkuvassa muutoksessa ja etsii parhaita toimintamalleja eri toimijoiden kesken. Tienpidon tuotannollisia tehtäviä ollaan avaamassa lopullisesti kilpailulle moniurakoitsijaympäristössä. Tiehallinnon liikennekeskus uudistettiin kesällä 2003 tulosyksiköksi, mikä korostaa sen roolia liikenteen hallintakeskuksena. Samoin valtion Hätäkeskuslaitos on syntymässä yhdistäen kunnallisten aluehälytyskeskusten ja poliisin hälytyskeskusten tehtävät. Muutosten myötä ilmaantuu uusia mahdollisuuksia ja tarpeita yhteistyön kehittämiseen niin Tiehallinnon sisällä, kuin ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen ja työnjaon syntyminen vaatii kuitenkin kaikilta osapuolilta tahtotilaa niiden saavuttamiseksi. Yhteistyön kehittämiseksi liikennekeskuksen rooli liikenteen hallintakeskuksena ja tienpidon osana vaatii vakiinnuttamista. Keväällä 2003 valmistuneessa tutkimuksessa "Tiehallinnon tieliikenteen tietopalvelujen kehittäminen" (TTT-projekti) on linjattu liikennekeskuksen toiminnan kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat. Projektissa nostettiin yhtenä tärkeimmistä kehitysasioista esiin yhteistyön varmistaminen ja kehittäminen Tiehallinnon sisäisessä toiminnassa, viranomaisten ja joukkotiedotusvälineiden kanssa sekä suurilla kaupunkiseuduilla. (Alhava et al., 2003) Liikenteen hallinnan kehittämisalue on niin laaja, että kerralla ei
10 3 voida asioita saada kuntoon. Tavoitteen saavuttamiseksi täytyykin edetä pienin askelin ja valita resurssien mukaan sellaiset kohteet ja osapuolet, joilla saataisiin tehokkaimmin vaikutusta aikaiseksi. Tässä työssä pohditaan, voidaanko markkinoinnin keinoja hyödyntää näihin tavoitteisiin pyrittäessä. Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti tietojärjestelmätasolla ja sopimuksilla. Sopimuksista ja toimintamalleista huolimatta tarvitaan tahtotilaa asioiden sujumiseen, koska todellista yhteistyötä tekevät ihmiset. Siksi erityisesti käytännön toimijoiden motivointiin ja tiedon lisäämiseen tarvitaan keinoja. Liikenteen hallinnan kehittämisessä ei tätä puolta ole järjestelmällisesti aiemmin huomioitu. Tässä työssä paneudutaankin tämän aihealueen tutkimiseen ja työkalujen löytämiseen. 1.3 Tavoitteet Tämän työn empiirisenä tavoitteena on selvittää: o Kuinka liikennekeskuksen verkoston yhteistyön kehittämisessä voidaan hyödyntää markkinoinnin keinoja? Päätavoite pyritään saavuttamaan kahden teoreettisen alatavoitteen avulla: o Mitä markkinointi voi tarkoittaa julkisella sektorilla? o Kuinka markkinointia voidaan hyödyntää organisaatioverkoston yhteistyön kehittämisessä? Näiden tavoitteiden kautta etsitään konkreettisia markkinoinnin työkaluja liikennekeskuksen toiminnan tehostamiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Päätavoitteen ohella työllä on tarkoitus tuoda yleisesti asiakaslähtöistä ja markkinoinnillista näkemystä Tiehallinnon Liikenteen palvelut -prosessin ja liikennekeskuksen toiminnan suunnitteluun. 1.4 Näkökulma ja rajaukset Liikennekeskuksen toimintalinjat ja kehitystavoitteet myös yhteistyön kannalta on määritelty edellisessä kappaleessa mainitussa TTT-projektissa. Tässä työssä rajaudutaankin tarkastelemaan yhteistyön kehittämistä markkinoinnin keinoilla. Yhteistyö käsitteenä on kuitenkin niin moniselitteinen, että käsitettä joudutaan pakostakin avaamaan. Yhteistyön kehittämistä tarkastellaan koko liikenteen hallinnan verkoston tarjoaman lopullisen palvelun kannalta. Tiehallinnon ja sen liikennekeskuksen rooli liikenteen
11 4 hallinnan päätoimijana ja yhteistyön kehittäjänä siirtää tarkasteluperspektiivin niiden suuntaan. Sen lisäksi toimeksiantajan intressissä on halu kehittää omaa toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistoiminnan kehittämistä tarkastellaan liikennekeskuksen operatiivisen toiminnan kehittymisen kannalta. Yhteistoiminnan kehittämisen kannalta liikenteen hallinnan tunnettuus ja rooli yleisesti ovat oleellisessa asemassa, ja sen markkinointi ja kehittäminen ovat pääasiassa muun kuin liikennekeskusyksikön tehtävä. Tästä syystä ei voida eikä halutakaan täysin rajautua liikennekeskuksen näkökulmaan. Liikenteen hallinta on osa tienpitoa, joten kaikki kehittäminen tähtää tienpidon parantamiseen ja sen kautta kansalaisten palvelun parantamiseen. Työn näkökulma on liikenteen hallinnassa, mutta koko ajan pyritään korostamaan liikenteen hallinnan osuutta Tiehallinnon tienpidossa ja näin pitämään koko Tiehallinnon näkökulma tähtäimessä. Työ rajataan käsittelemään ainoastaan Suomen tieliikenteen hallintaa. Työssä ei käsitellä ulkomaisia tapoja toimia, vaikka niitä hyödynnetäänkin jatkuvasti. Liikenteen hallinnan nykyiset ja potentiaaliset toimijat ovat selkeästi rajattavissa ja tässä työssä pitäydytään näiden käsittelyyn. Työssä käsitellään ainoastaan tieliikennettä. Tulevaisuudessa eri liikennemuotojen välinen yhteistyö tiivistyy, mutta tässä työssä sitä ei huomioida. 1.5 Tutkimusote ja tutkimusmenetelmä Tutkimusotteen valinta riippuu siitä, minkälaisiin tuloksiin tutkimuksessa pyritään, millainen tiedon taso on lähtötilanteessa ja minkälaista aineistoa on saatavissa. Tutkimusotteen jaottelun pohjana on tiedon käyttötarkoitus eli onko se kuvaileva vai normatiivinen ja tiedon hankintatapa eli onko se teoreettinen vai empiirinen (Hannula et al., 2002). Lähestymistapa aiheeseen on Neilimon ja Näsin perusryhmittelyn mukaan päätöksentekometodologinen (Hannula et al., 2002). Tiedon käyttötarkoitus on normatiivinen, eli työssä pyritään löytämään tuloksia, joita voitaisiin käyttää ohjeina toimintaa kehitettäessä tai uutta suunniteltaessa. Tiedon hankintatapa on pääosin teoreettinen eli se on tehty kirjallisuustutkimuksena hakemalla tietoa kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista, internetistä ja toimeksiantajan organisaation julkaisuista. Empiirisen osan tiedon hankintaa on täydennetty kirjallisten lähteiden lisäksi asiantuntijahaastatteluilla sekä tekemällä omia havaintoja organisaation toiminnasta. Päätöksentekometodologisen tutkimusotteen lisäksi tutkimuksessa käytetään opinnäytteille tyypillistä käsiteanalyyttista tutkimusotetta, koska työn alkuosassa rakennetaan teoriasta yleispätevä viitekehys, jonka mukaan empiria-aineisto case -organisaatiosta on kerätty. Teoriaosuus on näin hyödynnettävissä myös tämän tutkimuksen ulkopuolella,
12 5 kun huomioidaan viitekehyksen rakentamiseen liittyvät rajaukset. Tutkimuksen onnistuneisuutta voidaan arvioida kehitetyn viitekehyksen sovellettavuuden avulla, siltä osin kuin sitä on mahdollista testata. Tutkimus pohjautuu pääasiassa sekundääriseen tietoaineistoon. Aineiston kerääminen suoraan kohdejoukolta, esimerkiksi haastattelemalla eri yhteistyötahoja systemaattisesti, ei ole tämän työn puitteissa mahdollista. Tilastotiedon kerääminen toiminnasta tai kyselyn tekeminen voisi lisätä tutkimuksen luotettavuutta, mutta tavoitteiden luonteen kannalta se ei ole tarpeellista. Havainnoimalla muiden samankaltaisten yhteistyöverkostojen toimintaa tarkemmin ja ottamalla mallia niiden toiminnasta, olisi mahdollisesti voitu saada kattavampi empiirinen aineisto. Tässä työssä havainnointia ja haastatteluita on kohdistettu toimeksiannossa sovitun mukaisesti ainoastaan case -organisaation sisälle. Työn tavoitteena on löytää teoriasta hyödynnettäviä keinoja case -organisaation toiminnan kehittämiseen. Käytetyt tiedonkeruumenetelmät ja niiden painotukset ovat perusteltuja tämän tutkimustavoitteen kannalta, koska pyritään löytämään case -organisaation toimintaan soveltuvia menetelmiä. Tutkimuksen tulosten luotettavuutta voitaisiin kuitenkin parantaa hyödyntämällä enemmän empiirisiä tutkimusmenetelmiä. Työssä on käytetty metodina deduktiivista päättelyä, jossa yleisesti päteviä teorioita on pyritty soveltamaan erikoistapaukseen. Tulosten todentaminen ja oikeellisuus sisältyy silloin päättelylogiikan aukottomuuteen ja lähtöolettamusten perusteltavuuteen. (Hannula et al., 2002) 1.6 Työn rakenne Työ koostuu kolmesta pääosasta. Ensin esitellään tutkimusongelman kannalta oleellista teoriaa, sen jälkeen analysoidaan kohdeorganisaatiota teoriaan pohjautuen ja lopuksi esitetään kehitysideoita organisaation toiminnan kehittämiseksi. Kuvassa 1 on esitetty työn rakenne.
13 6 Kappale Johdanto työn tausta, tavoitteet ja rajaukset Kappale Julkinen palveluorganisaatio 2.2 Verkoston yhteistyön määrittely 2.3 Markkinoinnin teorian käsittely Kappale Case -organisaation, toimintaympäristön ja toimijoiden esittely Kappale Markkinointi case -organisaation yhteistyön kehittämisessä Kappale Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Kuva 1. Työn rakenne Johdannossa esitellään taustaa työn tekemiselle sekä työn tavoitteet ja rajaukset. Kappaleessa esitellään myös aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta ja kuvataan tutkimusote ja -menetelmä. Kappaleessa kaksi esitellään työn teoriaosuus. Se koostuu yhteistyön kehittämisen kannalta julkisen sektorin ominaispiirteiden määrittelystä sekä organisaatioverkoston hallinnan perusteista. Verkostoanalyysin jälkeen esitellään valitusti markkinoinnin teorioita, joita voidaan soveltaa julkisen sektorin markkinointiin yhteistyön kehittämisen tukena. Siinä esitellään sisäisen markkinoinnin perusteita sekä palveluiden markkinoinnin teoriaa, joita tarkastellaan julkisen organisaation kannalta. Kappaleessa kolme esitellään työn empiriaosuus. Kappaleessa esitellään liikenteen hallinnan toimintakenttä, liikennekeskus ja sen palvelut sekä verkoston toimijoiden yhteistyön nykytila. Kappaleessa neljä esitetään teoriaan pohjautuvat työn tulokset. Kappaleessa esitetään kuinka liikenteen hallinnan yhteistyön kehittämisessä voidaan edetä markkinoinnin keinoin ja kuinka liikennekeskuksen toimintaa voidaan kehittää markkinoinnin avulla. Sen lisäksi annetaan suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Kappaleessa viisi esitetään yhteenveto. Kappaleessa arvioidaan työn onnistuminen tavoitteiden suhteen sekä esitetään ehdotukset jatkotutkimukselle.
14 7 2. KOHTI TEHOKKAAMPAA YHTEISTYÖTÄ MARKKINOINNIN KEINOIN Tässä kappaleessa käsitellään työn teoriaosuus. Työssä sovelletaan lähinnä kaupallisten yritysten toiminnan kehittämisessä käytettyjä keinoja julkisen sektorin organisaation toiminnan kehittämiseen. Tästä syystä teoriaosassa pohditaan ensin julkisen palveluorganisaation ja yksityisen palveluyrityksen välisiä eroja, joilla on vaikutusta mallien soveltamiseen. Tämän jälkeen esitellään organisaatioverkoston yhteistyön kehittämisen kannalta verkostoteoriaa ja lopuksi perinteisiä markkinoinnin keinoja. 2.1 Julkinen palveluorganisaatio Julkishallinnon tavoitteena on palvella yhteiskunnan sekä siinä toimivien kansalaisten ja yhteisöjen tarpeita tasavertaisesti. Organisaatioilla on yhteiskunnallinen tavoite ja niiden tuottamat palvelut perustuvat lakeihin ja asetuksiin. Julkisilla palveluilla tarkoitetaan julkisen sektorin organisaatioiden tuotoksia ja toimintoja, jotka ovat tarkoitettu yhteisöille, kansalaisille ja muille asiakkaille (Kiviniemi, 1989). Julkisten organisaatioiden tehtävänä on tulkita kansan tarpeita, vaikuttaa toimeksiantajiin niiden toteuttamiseksi ja toteuttaa ne annetuilla resursseilla mahdollisimman tehokkaasti. Julkinen sektori muodostuu valtion ja kuntien organisaatioista, jotka huolehtivat julkiselle hallinnolle kuuluvista tehtävistä. Julkisen palvelusektorin tehtäviä ovat yleinen hallinto ja järjestys, turvallisuuden ja maanpuolustuksen järjestäminen, hyvinvointipalveluiden kuten opetuksen, tieteen ja kulttuurin, sosiaaliturvan sekä terveydenhuollon ja perusrakentamisen kuten asumisen, ympäristön ja liikenteen edellytysten ja näiden palveluiden takaaminen kansalaisille (Valtiovarainministeriö, 2003). Resurssien vähetessä sekä tehokkuus- ja houkuttelevuusvaatimusten kasvaessa, julkisten organisaatioiden täytyy tehostaa toimintaansa ja kohdistaa resurssit tarkemmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Yksityisen puolen kilpailupaineissa kehittyneet tehokkuuteen ja laatuun tähtäävät teoriat tulevat ajankohtaisiksi myös julkisen palvelutuotannon tehostamisessa. Sovellettaessa yksityisen sektorin keinoja julkisen organisaation kehittämiseen on huomioitava muutamia eroja organisaatiorakenteiden ja ympäristön vaikutuksissa toimintaan, voiton tavoittelussa sekä tuote- ja palvelutarjonnassa. Taulukossa 1 on esitelty yleistäen julkisen ja yksityisen organisaation toiminnan ja niiden tuottamien palveluiden eroja.
15 8 Taulukko 1. Tärkeimmät julkisen ja yksityisen palveluorganisaation erot (Grönroos 1987, Sargeant 1999, Gummesson 2000, Anttiroiko 1990) Palveluyritys Julkinen palveluorganisaatio Hyödyke Tuotteita ja/tai palveluita Palveluita Palvelun perusta Palveluiden tavoite Asiakkaat Muutosvalmius Ohjaus Palveluiden kohderyhmä Kysynnän hallinnan tavoite Markkinoinnin tavoite Markkinoinnin kohderyhmä Asiakastarpeet Toiminnan kannattavuus Valittavissa Hyvä Yleensä ei valtakunnallista eikä poliittista ohjausta Palvelun vastattava asiakkaan odotuksiin aina positiivinen palvelu Tavoitteena saada mahdollisimman paljon kaupaksi Palvelut kaupaksi Palvelun potentiaalinen käyttäjä Lait ja asiakastarpeet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Eivät aina valittavissa - tasapuolisuusvaatimus - palvelun kohteena usein välillisesti muu kuin loppuasiakas Ei voi reagoida markkinoiden muutoksiin yhtä nopeasti Yleensä sekä poliittinen että valtakunnallinen ohjaus Palvelun vastattava yhteiskunnan odotuksiin asiakas saattaa joskus kokea negatiivisena palveluna Tavoitteena sopiva kysyntä Palvelut tunnetuksi - lisääntynyt käyttö ja käytön ohjaus - vaikuttavuus Viestintä Mainontaa Tiedotusta Kilpailutilanne Useita kilpailijoita Usein monopoliasemassa Tuloksen seuranta Usein muu kuin lopullinen käyttäjä Maksu-tuotosjärjestelmä Liikevoitto Maksu palvelun suorituksen yhteydessä Vaikuttavuus Julkinen arviointi Korvaus palveluista välillisesti verotuksen kautta Palvelun saaja ei aina maksaja
16 9 Julkisen sektorin tuotanto koostuu pääasiassa palveluista. Julkisella sektorilla on kahdenlaisia palveluita; osa, joita tuotetaan yksityiselläkin sektorilla ja osa, jonka muodostaa julkishallinnon organisaatioiden vallankäyttö. Palvelutuotantoa leimaavat lait ja poliittinen ohjaus ja ne suunnitellaan yleensä valtakunnallisesti. Julkisen sektorin palvelutuotannolla on usein tavoitteena edistää yksityisten palveluiden syntymistä, joita ei ilman julkisen sektorin panostusta ole mahdollista toteuttaa. (Grönroos, 1987) Julkisen sektorin organisaatiolla on kaksijakoinen rooli palveluiden tuottajana. Organisaatiolla on missio ja yhteiskunnallinen tehtävä, joka taiteilee asiakastarpeiden ja - toiveiden kanssa. Julkisen sektorin rooli sekä viranomaisena että palveluyksikkönä, joka tuottaa kansalaisille kysyntää vastaavia palveluita, koetaan usein mahdottomana yhtälönä. Lyhyen tähtäimen asiakastyytyväisyys täytyy joskus uhrata, kun katsotaan pitemmän tähtäimen hyötyjä yhteiskunnalle. Tätä näkökantaa ei välttämättä yksityisellä sektorilla huomata eikä se välttämättä ole tarpeenkaan. (Sargeant, 1999) Julkisella sektorilla löytyy vastakkainasettelu yhteiskunnalle ja yksilölle tuotettavista palveluista. Esimerkiksi joillakin viranomaisilla on monopolistinen oikeus käyttää voimatoimia yksilöä vastaan koko yhteiskunnan edun vuoksi. Pidätetyksi joutunut tai lisäverojen uhri ei tunne itseään palvelluksi vaan päinvastoin. (Gummesson, 2000) Julkisella sektorilla joudutaan usein ennemminkin hillitsemään palveluiden käyttöä kuin lisäämään sitä. Tilanteessa, jossa kysyntää yritetään sopeuttaa niukkoihin resursseihin saattaa organisaatio käyttää kohtalokkaampia keinoja kuten huonontaa palvelua kysynnän vähentämiseksi, vaikka samalla huononnetaan imagoa (Anttiroiko, 1990). Samoin jatkuva normaalin kapasiteetin ylittäminen heikentää palvelun laatua ja vaikuttaa siten tyytymättömyyttä lisäävällä tavalla, vaikka palveluyksikön tarkoitus olisikin ollut perimmiltään hyvä, toisin sanoen palvella mahdollisimman montaa asiakasta. Tuotosten ja panosten suhde ei julkisella sektorilla ole suora. Loppuasiakas maksaa saamastaan palvelusta verotuksen kautta ja eikä välttämättä edes tiedä käyttävänsä palvelua tai kuvittelee palvelun ilmaiseksi. (Gummesson, 2000) Organisaation saamat veropanokset saatetaan kohdistaa toiseen organisaation, jonka kautta loppuasiakas saa palvelun. Usein koetaan, ettei julkisella sektorilla ole kilpailua. Esimerkiksi Suomessa rautatiet ovat yhden organisaation hallinnassa, mutta silti se kilpailee muiden kuljetusalojen kanssa eikä näin voi olla välittämättä palveluidensa kehittämisestä. Sanotaan jopa, että nukkuminen on kova kilpailija matkustamiselle. (Uusitalo, 2001) Taloudelliset tehostamisvaatimukset ja palvelun parantamispaineet ajavat myös näennäiset monopoliorganisaatiot panostamaan asiakasnäkökulmaan, palveluiden kehittämiseen ja niiden markkinointiin yhteiskunnalliset tavoitteet mielessä pitäen.
17 Usean toimijan välisen yhteistyön mallintaminen verkostona Organisaatioiden välisen yhteistyön systemaattiseen analysointiin voidaan käyttää erilaisia näkökulmia ja eräs niistä on verkostonäkökulma. Tässä kappaleessa julkisen organisaation ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä ja sen kehittämistä tarkastellaan verkostonäkökulmasta. Kappaleessa käydään läpi verkoston rakenne, sen toimijat ja heidän välinen vaihdanta sekä verkoston hallinnan periaatteita Verkoston määritelmä Verkostoteoriassa verkostoja voidaan hahmottaa eri merkityksessä. Niitä voidaan tarkastella kuvaamassa hajautettuja ja monimutkaisia järjestelmiä, markkinoiden ja byrokratioiden väliin sijoittuvia hallintajärjestelmiä tai määrällistä tutkimusmenetelmää, joka perustuu matemaattiseen graafiteoriaan. Teoreettinen verkostoanalyysi on levinnyt perinteisten alueidensa kuten sosiaalipsykologian ja pienryhmäviestinnän ulkopuolelle ja sitä hyödynnetään myös organisaatioteoreettisessa kirjallisuudessa yritysten välisten ja sisäisten verkostojen analysoinnissa. Siinä organisaatiot mielletään avoimina järjestelminä, jotka toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. (Johanson et al., 1995) Organisaatioverkoston määritelmän ymmärtämiseksi täytyy olla käsitys yksittäisen organisaation toiminnasta ja rakenteesta. Kun yhteistyö eri organisaatioiden välillä tiivistyy ja organisaatioiden rajat hämärtyvät, sisältää yhteistyö paljon samoja piirteitä kuin yhden organisaation toiminta. Näin ollen usean organisaation yhdessä toimimista voidaan jossakin määrin kuvata kuten yhden organisaation sisäistä toimintaa. Organisaatiolla tarkoitetaan ihmisryhmittymää, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin tavoitteisiin käytössään olevia voimavaroja eli resursseja säätelemällä. (Lundström & Kattelmäki 1999, Vanhala et al. 1997) Organisaation ominaispiirteitä ovat: o toiminnalla ja olemassaololla on tarkoitus o tavoitteena jäsenten kokoaminen yhteen o voimavarojen hankkiminen ja jakaminen tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi o rakenne, joka koordinoi ja jäsentää toimintaa o johtajuuden uskominen jollekin o avoin järjestelmä, joka vaikuttaa ympäristöön ja johon ympäristö vaikuttaa Verkostoa voidaan lähestyä eri näkökulmista riippuen siitä tarkastellaanko toimijoita vai niiden välisiä yhteyksiä. Sen lisäksi voidaan tarkastella kaikkia rajatun joukon toimijoiden välisiä suhteita, kahden toimijajoukon välisiä suhteita tai yhteen toimijaan liittyviä suhteita. Kun verkostoaineiston perustana ovat yhden toimijan suhteet, puhutaan ego-
18 11 keskeisestä lähestymistavasta (Johanson et al., 1995). Kyseessä on kuitenkin selkeä verkosto, jossa muiden toimijoiden väliset suhteet ovat tiedossa, vaikkakaan niitä ei tutkita. Tällöin voidaan puhua strategisesta verkostosta, johon liittyy keskusyksikkö, joka hoitaa ja kehittää verkkoa (Raatikainen & Muurinen, 1994). Nyky-yhteiskunnassa verkottuminen on yritysten keino suojautua riskeiltä ja selviytyä paremmin kilpailussa. Verkostoja syntyy, koska organisaatioilla on tarvetta joustavuuteen, erikoistumiseen omaan erikoisalaansa ja jakeluverkkojen luontiin ja kehittämiseen. (Leppänen, 1998) Tehokkuuteen pyrkivä ajattelu on johtanut usein niin sanottuun core competence -ajatteluun, jonka mukaan yrityksen kannattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja pyrkiä toteuttamaan sivutoimintonsa ulkoistetusti yhteistyökumppaneiden kanssa. Ainoastaan ydinosaamiseen keskittymisen katsotaan tuovan yritykselle kilpailuetua, mutta toisaalta lisää sen riippuvuutta toisista yrityksistä. Verkosto on myös tapa hahmottaa julkinen toimintakenttä ja julkisen ja yksityisen sektorin väliset suhteet (Koivula & Paavola, 1994). Perinteisesti julkisen hallinnon organisaatiot on nähty toteuttamassa tiukasti lakisääteistä tehtäväänsä, mutta yhä enemmän korostetaan julkisten organisaatioiden välisiä suhteita toisiinsa sekä yksityisiin organisaatioihin. Tällä ajattelulla päästään eroon perinteisestä toimiala- ja sektorisidonnaisuudesta, joka on jarruttanut kehitystä. Yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä ja tarjota parempaa palvelua usein yhteiselle loppuasiakkaalle. Verkoston toimivuus ja hyödyt ovat riippuvaisia verkoston osien yhteistyöstä ja sen toimivuudesta. Organisaatio voi vaikuttaa verkoston toimivuuteen ja tavoitteidensa saavuttamiseen kehittämällä nykyisiä suhteitaan verkoston osiin eli sidosryhmiinsä ja kehittämällä yhteistoimintaa yhdessä eri toimijoiden kanssa Verkoston toimijat ja yhteinen tavoite Jokainen organisaatio toimii muuttuvassa ympäristössä, jossa sillä on vaihdantaa muiden toimijoiden kanssa. Mikään organisaatio ei toimi eristyksissä. Kuvassa 2 on kuvattu organisaatio sen toimintaympäristössä. Valkoisilla ympyröillä on merkitty organisaation verkoston sisäiset ja ulkoiset toimijat. Nuolilla on kuvattu organisaatioverkostoon ja sen toimintaympäristöön vaikuttavat muutosvoimat, joilla on vaikutusta verkoston hallintaan.
19 12 Kuva 2. Organisaatio ja sen ympäristön toimijat (Kankkunen et al., 1995) Organisaatiorajojen ja organisaation sidosryhmien muodostaman verkoston rajojen määrittely on joskus vaikeaa johtuen verkkomaisesta toiminnasta, jossa yritys on kiinteässä yhteydessä alihankkijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Vaikka konsultti toimisikin erillisessä yrityksessä, yhteistoiminta on usein niin tiiviistä, että oman työntekijän ja palkatun asiantuntijan ero on hyvin pieni. Sidosryhmäjohtamisen ja yhteistyön kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, mikä rooli organisaation sidosryhmillä verkostossa on, jotta näitä suhteita voitaisiin kehittää ja yhteistoimintaa lisätä kaikkia toimijoita hyödyttävällä tavalla. (Kankkunen et al., 1995) Yritysten verkottumisen taustalla ovat yleensä strategiset tavoitteet. Yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen ryhdytään yleensä, jotta saavutettaisiin kilpailullisia hyötyjä, voitaisiin vahvistaa omaa ydinosaamista ja luotaisiin markkina-asemaa. Julkisella sektorilla yhteistoimintaverkostojen luomisen taustalla ovat tarpeet parantaa palvelujen laatua, aikaansaada kustannussäästöjä toiminnan järjestämisessä ja palvelujen tuottamisessa, oman toiminnan sisältämä yhteiskunnallinen vastuu yhteiskunnassa sekä tehokkuussyyt, kun voidaan hyötyä toisten resursseista (Koivula & Paavola, 1994, Kankkunen et al., 1995). Verkostot muodostuvat joskus hyvinkin monimutkaisista suhteiden joukoista. Yksinkertaisten suhteiden ja monimutkaisten verkostojen osapuolten välillä on yhdistävänä tekijänä ja peruselementtinä vuorovaikutus ja vaihdanta (Gummesson, 2000, IMP Group, 1982). Suhde syntyy, kun ryhmä kohdistaa resursseja kuten aika, raha, osaaminen ja tieto, yritykseen tarpeiden tyydyttämiseksi (Kankkunen et al., 1995 ). Tarkastelemalla verkostoa toimijoiden resurssien kannalta korostetaan eri osapuolten vaatimusten ja odotusten huomioonottamista ja pyrkimystä vuorovaikutukseen eri osapuolten kanssa. Organisaation verkostossa on erilaisia toimijoita, joilla on eri intressit kuulua verkostoon. Verkoston suhteiden luonne riippuu näiden eri osapuolten tavoitteista ja intresseistä. Osapuolten toiminnassa on löydettävissä yhteisiä liityntäpintoja, joista muodostuvat yhteiset tavoitteet. Kirjallisuudessa käytetään toimijoista, joilla on suhde tiettyyn orga-
20 13 nisaatioon, nimitystä sidosryhmä. Nimitys korostaa toimijan suhdetta tiettyyn verkoston toimijaan ja sen kokonaisprosessiin. Riippuen siitä, mihin organisaation raja vedetään, voidaan ne määritellä kahdella tavalla. Suppean määritelmän mukaan sidosryhmiä ovat ne ryhmät, joita ilman yritys ei selviä hengissä eli omistajat, asiakkaat, henkilöstö ja toimittajat. Laaja määritelmä sisältää kaikki ne ryhmät ja yksilöt jotka voivat vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen tai joihin organisaation tavoitteiden saavuttaminen voi vaikuttaa. Suppeampi määritelmä korostaa sidosryhmien ja organisaation välistä taloudellista toimintaa. (Kankkunen et al., 1995) Verkoston toimijat voidaan jaotella eri tavoin esimerkiksi sen mukaan, millainen merkitys tai tehtävä niillä on organisaation kannalta. Organisaation näkökulmasta verkostossa on sisäisiä ja ulkoisia toimijoita. Toimijat muodostuvat yksilöistä, ryhmistä ja organisaatioista. Organisaation kannalta toimijoina ovat asiakkaat, edunvalvojat, toimeksiantajat, rahoittajat, työntekijät, media, kilpailijat, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit ja viranomaiset. Organisaation suhteilla on vaikutusta myös verkoston muihin suhteisiin, joten myös epäsuorilla ja etäisillä toimijoilla on valtaa. Yleensä organisaatiolla on enemmän näitä epäsuoria suhteita. (Kankkunen et al., 1995) Organisaatioiden välisiä suhteita voidaan verrata parisuhteisiin. Osa organisaation suhteista on monimutkaisia, pitkäaikaisia ja läheisiä, kuten keski-ikäisen, naimisissa olevan parin suhde on. Avioliitossakaan ei välttämättä tunneta toista täydellisesti tai toimita aina toisen eduksi. Joissakin suhteissa vallitsee epätasapaino vallan suhteen, toinen osapuoli on hallitsevassa asemassa. Pitkäaikaisten suhteiden vastakohtana on myös lyhyen tähtäimen suhteita, silloin kun toinen yrittää hyötyä toisesta. Kuten ihmistenkin välisissä suhteissa, jotkut suhteista päättyvät eroon. (Ford, 1996) Suhteet voidaan jakaa myös kilpailullisuuden, yhteistoiminnan ja riippuvuuden asteen mukaan (Wilkinson & Young, 1993, Kankkunen et al., 1995). Toimijoilla on myös erilainen asema verkostossa. Vahva asema ei välttämättä merkitse automaattista valtaa verkostossa, koska keskeistä asemaa hallitseva yrityskin voi olla monin osin kiinni verkoston toiminnassa. (Easton, 1992) Suhteet voidaan luokitella tarkasteltavan organisaation kannalta tiiviiksi yhteistyösuhteeksi, hyödynnettäväksi suhteeksi, vaaralliseksi suhteeksi tai satunnaiseksi suhteeksi riippuen organisaation ja sidosryhmän välisestä riippuvuudesta. Suhde on hyödynnettävä, kun vain toinen osapuoli on riippuvainen suhteesta, vaarallisen suhteesta taas tekee organisaation riippuvuus vaikkapa tietystä toimittajasta. Ihanteellisessa suhteessa on vähän kilpailua ja tiivis yhteistyö. Tämän kaltaiseen suhteeseen päästään yleensä vasta pitkän yhteistyön ja kaikkien osapuolten luottamuksen saavuttamisen kautta. Tällöin molemmat osapuolet ovat yleensä riippuvaisia suhteesta eivätkä voi hyödyntää toisen riippuvuutta ja toisaalta molemmat häviävät jos suhde purkautuu. Kaikissa suhteissa pitkäkestoisuus ei kuitenkaan ole järkevä tavoite. Usein esimerkiksi kertakulutusmarkkinoilla tuhlataan resursseja, jos yhteistyön rakentamiseen panostetaan. Kun kumpikaan
21 14 osapuoli ei ole riippuvainen suhteesta, puhutaan satunnaisesta suhteesta. (Wilkinson & Young, 1993) Yhteisen tavoitteen näkeminen on pitkäkestoiseen suhteeseen motivoiva tekijä, mutta jotta suhde pysyy koossa ja sitä voidaan kehittää tarvitaan luottamusta toiseen, tyytyväisyyttä tuloksiin, investointeja tavoitteen saavuttamiseksi ja jokin vertailutaso, johon voidaan verrata suhteen arvoa (Wilson & Jantrania, 1995). Niin kauan kuin molempien osapuolten tavoitteet kohtaavat yhteisellä toiminnalla he ovat motivoituneita säilyttämään suhteen. Håkansson ja Snehota näkevät yhteistyökumppanit resursseina ja mahdollisuuksina yritykselle. Jos oletetaan kaikkien verkoston yritysten toteuttavan tätä ajattelutapaa, tarkoittaa se, että myös oma yritys on resurssi toisille. Tiedon vaihdon on täten oltava kaksisuuntaista ja suhteessa on pyrittävä yhteiseen etuun eikä vain itsekkäisiin päämääriin. Toisaalta riski siitä, että yhteistyön toinen osapuoli on mukana vain itsekkäin tavoittein, on aina olemassa, joten yhteistyökumppanit tulee valita erinomaisella huolellisuudella ja niitä tulee arvioida. (Håkansson & Snehota, 1990) Toimijoiden välinen vaihdanta Verkoston perusoletuksena on, että verkostosuhteen osapuolet ovat toisistaan riippuvaisia. Riippuvuus syntyy toisen yrityksen kontrolloimiin resursseihin kuten tietoon, markkinoihin tai tuotantoon. Verkostoaseman avulla yritys pääsee näihin käsiksi. (Uusitalo, 2002) Riippuvuus suhteesta ja suhteesta hyötyminen tuovat esiin verkostoissa vallitsevan win-win -tilan tavoittelun. Termillä tarkoitetaan yhdessä voittamista. Se kuvaa suhteen tavoitetta, eli että hyvässä suhteessa kummankin osapuolen tulisi voittaa. Vaihdannalla pyritään saavuttamaan molempia osapuolia tyydyttävä win-win -tilanne. Vuorovaikutuksessa suoritetaan erilaisia vaihtoja (IMP Group, 1982). Vaihdanta voidaan nähdä koostuvan panoksista ja tuotoksista. Jokaisella verkoston organisaatiolla on resursseja, joista ne kohdistavat tietyn osan panoksina verkoston muille toimijoille ja näitä vastaan he saavat toiselta tuotoksia. Toisen tuotos on usein toiselle panos. Verkostot ovat näiden resurssien kanavia, itse verkostorakenteella ei ole sinänsä päämääriä (Kankkunen et al., 1995). Kuvassa 3 on esitetty toimijoiden välisten tuotosten ja panosten vaihdannan merkitys organisaatioiden kokonaisprosessille.
22 15 Panos Resurssit Yrityksen prosessit SIDOSRYHMÄ Tarpeet Tuotos Kuva 3. Verkoston toimijoiden välinen vaihdanta (Kankkunen et al., 1995) Jotta sidosryhmiä ja asiakkaita tyydyttäviä tuotoksia voisi syntyä, täytyy yrityksen muokata saamiaan panoksia omissa sisäisissä tuotantoprosesseissaan. Organisaatioiden vaihdot voivat olla (IMP Group, 1982): o Tuotteiden tai palveluiden vaihtoja. Tuotteiden ja palveluiden vaihto on usein ydinvaihdantaa. Vaihtoprosessin onnistuminen on pitkälti riippuvainen palvelun ominaisuuksista. Vaihdantaprosessi on hyvin erilainen riippuen siitä, onko ostajan tarpeet helposti selvitettävissä tai tarpeita vastaava tuote helposti identifioitavissa. o Tiedonvaihtoa. Tiedonvaihdon ulottuvuudet ovat moninaiset. Tiedon kohde, sen syvyys ja laajuus vaihtelevat. Tiedonvaihto voi tapahtua henkilökohtaisesti tai teknisten järjestelmien kautta. Tiedonvaihtotilanteen muodollisuudella on suuri vaikutus koko vuorovaikutustilanteeseen ja jopa koko suhteeseen yrityksen kanssa. o Taloudellista vaihtoa. Rahallisen vaihdon määrällä mitataan suhteen taloudellinen tärkeys. o Sosiaalista vaihtoa. Sosiaalisen vaihdon tärkein tehtävä on sitoa kaksi yritystä yhteen. Sillä pienennetään epävarmuutta yritysten välillä. Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää erityisesti kansainvälisissä suhteissa, joissa osapuolet eivät välttämättä tunne toisiaan tarpeeksi hyvin. Sosiaalisen kanssakäymisen tarkoitus on myös pitää suhdetta yllä silloin, kun muuta vaihdantaa ei ole. Suhteet muodostuvat näiden vaihtojen toteuttamiseksi. Näillä vaihdoilla luodaan pitkäaikaisia suhteita ja samalla luodaan odotuksia ja rooleja toista osapuolta kohtaan. Esimerkkejä panoksista ovat ostetut raaka-aineet, henkilöstön työpanos ja yhteistyökumppanilta saatu lisätieto. Tuotoksia taas ovat esimerkiksi palvelut asiakkaille. Asiakaslähtöisyys ja tiivis yhteistoiminta kumppanien kanssa muokkaavat organisaation sisäisiä prosesseja tuottamaan sellaisia tuotoksia, joista asiakas saa parhaimmat edut. Sidosryh-
23 16 mien tunteminen ja yhteistyön tulos siirtyy näin käytännön toimintaan. (IMP Group, 1982) Sidosryhmät ja organisaatiot arvioivat suhteensa hyötyjä ja sen kautta saavutettuja hyötyjä kuten asiakas arvioi ostamaansa tuotetta tai palvelua. Lisäarvon mittaaminen on sitä hankalampaa, mitä vaikeampi panosten ja tuotosten yhteyttä on havaita. Tilanne korostuu julkishallinnossa, jossa asiakkaat antavat panoksensa veroina ja odottavat tuotoksia (Kankkunen et al., 1995). Yksittäinen julkinen laitos taas saa rahallisen panoksen valtiolta ja tuotokset annetaan muille sidosryhmille ja usein vasta sen kautta lopullisille asiakkaille. Suhteen tulee tuottaa lisäarvoa, jotain enemmän kuin yksin toimittaessa tai vaihtoehtoista kumppania käytettäessä. Jos tuloksiin ei olla tyytyväisiä, kohdistetaan panokset muihin vaihtoehtoihin. Yrityksen tulee siis tietää, miten sidosryhmät arvioivat suhdetta. Arviointikriteerien taustalla ovat tarpeet, joita sidosryhmä pyrkii tyydyttämään suhteen vaihdannan kautta. Sidosryhmien odotukset eivät kuitenkaan muodostu vain tarpeista, vaan myös kokemuksista, vaihtoehdoista, markkinointiviestinnästä ja yrityksen toiminnasta muiden sidosryhmien kanssa. (Kankkunen et al., 1995) Verkoston suhteiden hallinta Verkoston suhteiden hallinta tarkoittaa suhteiden valitsemista, niihin kohdennettavien panosten määrittämistä ja yksittäisten suhteiden johtamista. (Easton, 1992) Kankkunen kuvaa samaa asiaa organisaation kannalta sidosryhmäjohtamisena (Kankkunen et al., 1995). Sidosryhmäjohtamista tapahtuu kolmella tasolla (Kankkunen et al., 1995): 1) yksittäiset suhteet; 2) sidosryhmäportfolio sekä 3) sidosryhmäportfolio ja ulkoinen muutosvoima Kuvassa 4 on esitetty organisaation sidosryhmäverkosto ja sen toimijat, verkostoon vaikuttavat muutosvoimat, verkoston tavoite ja sidosryhmien omat tavoitteet verrattuna organisaation tavoitteeseen. Kuvassa on esitetty tummemmalla yritys ameban keskellä ja siihen liittyvät sisäiset ja ulkoiset toimijat valkoisina ympyröinä. Mustilla nuolilla on esitetty eri toimijoiden tavoitteet ja pieni nuoli kuvastaa organisaation tavoitetta, johon verkoston toimintaa pyritään ohjaamaan suhteita hallitsemalla.
24 17 Toimintaympäristö Yritys Kuva 4. Verkoston hallinta (Kankkunen et al., 1995) Ulkoisella muutosvoimalla tarkoitetaan yritykseen ja sen verkostoon kohdistuvia muutoksia, jotka eivät välttämättä ole verkoston osapuolten aiheuttamia vaan esimerkiksi yhteiskunnallisia muutoksia, lakeja tai EU-säädöksiä. Yritykseen vaikuttavat muutokset konkretisoituvat yleensä jonkin sidosryhmän kautta, joten tästäkin syystä sidosryhmien tunteminen ja seuraaminen on tärkeää. Suhdeportfolion eli suhdesalkun tasolla sidosryhmät tulee priorisoida ja tunnistaa riippuvuudet sidosryhmien välillä. Tällöin puhutaan strategisesta johtamisesta (Easton, 1992). Suhteen laadusta riippuen niitä tulee hallita investoimalla, kilpailuttamalla, keskittämällä ja hajauttamalla. Ulkoisia muutosvoimia ajatellen ulkoisen ympäristön muutokset tulee havaita ja kehittää reagointivalmiuksia niiden varalta. Joskus voi tulla tarve uudelleensuunnitteluun. (Kankkunen et al., 1995) Suhdesalkun hallinnan osa on suhteiden kannattavuuden arviointi. Koska resurssit ovat rajalliset, organisaation tulee valita kuinka paljon ja millä tavalla se omistautuu kullekin suhteelle, potentiaaliselle tai nykyiselle. Tämä johtaa väistämättä huomioon siitä, että joidenkin osapuolten kanssa tuhlataan toisen tai molempien resursseja tehottomaan ja hyödyttömään yhteistyöhön. Suhteita tulee siis myös lopettaa. (Kankkunen et al., 1995) On huomioitava, että suhteiden luokittelu ja arviointi eivät aina perustu ainoastaan taloudellisiin syihin. Osa suhteista on helposti korvattavissa toisella. Näin on tilanne esimerkiksi osto-myyntisuhteissa. Julkisella sektorilla kumppanit eivät yleensä ole vaihdettavissa, mikä korostaa sidosryhmäjohtamisen tärkeyttä. Yksittäisten suhteiden tasolla tulee muodostaa näkemys yrityksen sidosryhmistä ja huolehtia sidosryhmän lisäarvosta, muuten suhteeseen panostaminen loppuu. Yksittäisten suhteiden tapauksissa täytyy luoda edellytykset vaihdantasuhteiden hallinnalle. Suhteet ovat muodostuneet erilaisten vaihtojen toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat suhteiden hallittavuuteen. Yksittäisten sidosryhmien tapauksessa yhteiset tavoitteet löytyvät yleensä kompromissina, jolloin molempien tavoitenuolta yritetään kääntää haluttuun suuntaan. Täytyy huolehtia että suhteissa eri osapuolten resurssit ja tarpeet täydentävät toisiaan. Operatiivisella tasolla sidosryhmäjohtaminen on sidosryhmien odotusten tul-
ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotPalveluliiketoimintaa verkostoitumalla
2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
LisätiedotUudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotSote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK
Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTechnopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio
Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTietohallinnon arvo liiketoiminnalle
Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009
ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotMiten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?
1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotOSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT
OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen
LisätiedotThere is No Wrong Door - ei ole väärää ovea
Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak
Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys
LisätiedotYYA-SOPIMUS VAIKUTTAVUUTTA EDISTÄVIEN SOPIMUSTEN AIKAANSAAMISEKSI. HanselNetwork 2.0
YYA-SOPIMUS VAIKUTTAVUUTTA EDISTÄVIEN SOPIMUSTEN AIKAANSAAMISEKSI HanselNetwork 2.0 1 Sisällysluettelo 1. Sopimusosapuolet... 2 2. Määritelmät ja termit... 2 3. YYA-sopimuksen kohde ja tavoite... 2 4.
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotOhjelma, perjantai klo
Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotAsiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja
Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotCALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!
CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/
LisätiedotMarkkinoinnin perusteet, verkkokurssi Juho-Petteri Huhtala Markkinoinnin laitos
Markkinoinnin perusteet, verkkokurssi 13.06.2017 Juho-Petteri Huhtala Markkinoinnin laitos Osaamistavoitteet Kurssi tarjoaa yleiskuvan markkinoinnista. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää markkinasuuntautuneen
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotNodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa
: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotEN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu
klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä
LisätiedotDOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli
DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli 29.3.2017 Klo 12-16 Outi Kinnunen, Laurea Jaakko Porokuokka, Laurea Jyrki Koskinen, COSS cc
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotOSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE
OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotPalvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.
Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.
LisätiedotIlmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotToimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?
Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011
Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotLiikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI
Lisätiedot5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla
5.10. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma Juho Kettunen, suurasiakasjohtaja, Varma Työkyvyn johtaminen tiedolla Liiketoimintalähtöinen
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotTurvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.
Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä
LisätiedotElintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina
Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotAV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille
AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotYritysverkostot ja niiden johtaminen
Yritysverkostot ja niiden johtaminen Tuomas Ahola Tampereen teknillinen yliopisto Kansainvälisten järjestöjen hankinnat - PKyritysten mahdollisuus menestykseen Helmikuu 17, 2016 18.2.2016 1 Tuomas Ahola
Lisätiedot